Ohje YVL D.5, Ydinjätteiden loppusijoitus ( )

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohje YVL D.5, Ydinjätteiden loppusijoitus (15.11.2013)"

Transkriptio

1 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (14) Ohje YVL D.5, Ydinjätteiden loppusijoitus ( ) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.5 koskee ydinjätteiden laajamittaista loppusijoitusta kallioperään rakennettaviin tiloihin. Ohjeen soveltamisalaan sisältyviä ydinjätteitä ovat käytetty ydinpolttoaine, ydinlaitoksen käytössä kertyvät radioaktiiviset jätteet, ydinlaitosta purettaessa kertyvät radioaktiiviset jätteet sekä muut radioaktiiviset jätteet, jotka sijoitetaan ydinjätteille suunniteltuihin loppusijoitustiloihin. Ohje kattaa loppusijoituslaitosten koko elinkaaren (sijoituspaikkatutkimukset, suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja sulkeminen), ja se koskee sekä loppusijoituslaitosten käytön turvallisuutta että loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden osoittamista. 2 Vaatimusten perustelut Ohjetta sovelletaan ydinjätteiden laajamittaiseen loppusijoitukseen kallioperään. Suomen ydinvoimalaitosten käytetty ydinpolttoaine on tarkoitus kapseloida ja sijoittaa syvälle kallioperään rakennettaviin tiloihin. Ydinvoimalaitosten ja muiden ydinlaitosten käytössä kertyvät matala- ja keskiaktiiviset jätteet käsitellään ja loppusijoitetaan kallioperään keskisyvyyteen rakennettuihin tiloihin. Ydinvoimalaitoksia ja muita ydinlaitoksia aikanaan käytöstä poistettaessa kertyvät jätteet aiotaan loppusijoittaa myös keskisyvyyteen rakennettaviin tiloihin. Ydinjätteiden loppusijoituksen valmistelutyöt käsittävät loppusijoituspaikan valinnan ja karakterisoinnin sekä loppusijoitusmenetelmän ja -tekniikan kehittämisen. Myös laitosten käyttöturvallisuuden ja pitkäaikaisturvallisuuden arviointiin tarvittavien menetelmien kehittäminen ja lähtötietojen hankkiminen tehdään pääosin vuosia ennen laitoksen rakentamisen aloittamista. Loppusijoituksen toteutukseen sisältyy kalliotilojen louhinta ja muut rakennustyöt, jätepakkausten siirrot loppusijoitustiloihin, muiden mahdollisten teknisten vapautumisesteiden asentaminen sekä avoimien kalliotilojen täyttö ja sulkeminen. Ohje kattaa kaikki em. vaiheet ja se koskee sekä loppusijoituslaitosten käytön turvallisuutta että loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuutta. Ohje asettaa velvoitteita luvanhaltijalle ja jätehuoltovelvolliselle, joiden vastuut ulottuvat siihen asti, kunnes loppusijoituslaitos on hyväksytysti suljettu. 2.1 Vaatimusten perustelut aihealueittain Luku 3 Ydin- ja säteilyturvallisuus Ohjeen kohdassa 3.1 esitetään loppusijoituslaitoksen käyttöä koskevat säteilyannosten rajaarvot väestölle. Vaatimuksessa 301 todetaan VNa (736/2008) 3 :n kohdan 2 määräys, jonka mukaan loppusijoituslaitoksen häiriöttömästä käytöstä aiheutuvien radioaktiivisten aineiden päästöjen ympäristöön tulee jäädä merkityksettömän pieniksi. Vaatimuksessa 302 tarkennetaan vaatimusta 301, ja asetetaan väestön eniten altistuvien yksilöiden keskimääräisen vuosiannoksen raja-arvoksi 0,01 msv, mikä kansainvälisissä suosituksissa katsotaan merkityksettömän pieneksi säteilyannokseksi[1]. Vaatimuksessa 303 esitetään VNa (736/2008) 3 :n kohtien 3 ja 4 raja-arvot väestön yksilöiden vuosiannoksille, jotka tulee alittaa odotettavissa olevien käyttöhäiriöiden (0,1 msv) tai oletettujen onnettomuuksien (1 tai 5 msv onnettomuuden taajuusluokituksesta riippuen) seurauksena. Kyseiset rajoitukset poikkeavat jonkin verran ydinvoimalaitoksille määritellyistä vastaavista rajoituksista, sillä odotettavissa olevien käyttöhäiriöiden tulkinta on erilainen eikä oletetun onnettomuuden laajennus -tyyppistä luokkaa ole määritelty. Vaatimuksissa 305 ja 306 luetellaan loppusijoituslaitokselle tyypillisiä käyttöhäiriöitä ja oletettuja onnettomuuksia. Luetteloita ei ole tarkoitettu kattaviksi, vaan kyseiset häiriöt ja onnet-

2 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 2 (14) tomuudet määritellään tapauskohtaisesti loppusijoituslaitoksen erityispiirteet huomioon ottaen. Kohdassa 3.2 esitetään loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuutta koskevat säteilyturvallisuusvaatimukset. Vaatimuksessa 307 lainataan VNa (736/2008) 4 :n toiseen momenttiin sisältyvää vaatimusta, jota sovelletaan ajanjaksolle, jona säteilyturvallisuuteen vaikuttavat ympäristömuutokset voidaan kohtuullisesti ennakoida; käytännössä se ulottuu vähintään useaan tuhanteen vuoteen. Tänä ajanjaksona eniten altistuvien ihmisten vuosiannoksen tulee jäädä alle 0,1 msv ja suurille ihmisjoukoille aiheutuva säteilyaltistuksen merkityksettömän pieneksi. Rajoitus vastaa nykyisen arvion mukaan vuotuista todennäköisyyttä noin , että altistuvalle yksilölle aiheutuu kuolemaan johtava terveyshaitta[2]. Vaatimuksissa täsmennetään, mitä oletuksia säteilyturvallisuusanalyyseissä tehdään mm. ympäristön muutosten ja ihmisten elintapojen osalta. Koska loppusijoituspaikoilla tapahtuu maan kohoamista, täytyy sen aiheuttamat muutokset elinympäristössä ottaa huomioon. Ilmastotyypissä tai ihmisten elintavoissa, ravintotarpeissa ja aineenvaihduntaominaisuuksissa ei ole nähtävissä sellaisia kehityssuuntia, jotka voisi perustellusti ottaa huomioon; siksi voidaan olettaa nykytilanteen jatkuvan koko tarkasteluajanjakson. Ohjeessa esitetään myös, millaisia merkittäviä altistusreittejä ja omavaraisia väestöyhteisöjä oletetaan sijaitsevan loppusijoituspaikalla ja sen lähiympäristössä; näille sovelletaan vuosiannosrajoitusta 0,1 msv. Laajamittaisen säteilyaltistuksen hyväksyttävyyteen vaikuttaa altistuvan ihmisjoukon koko ja sen altistuksen vaaditaan olevan enintään 1-10 % edellä mainitusta eniten altistuvien ihmisten vuosiannoksesta. Vaatimuksessa 312 lainataan VNa (736/2008) 4 :n kolmanteen momenttiin sisältyvää säteilyturvallisuusvaatimusta, jota sovelletaan useita tuhansia vuosia pitemmille ajanjaksoille. Loppusijoituksesta aiheutuvat säteilyvaikutukset voivat tällöin olla enimmillään vastaavansuuruiset kuin maankamarassa olevista luonnon radioaktiivisista aineista aiheutuvat, ja laajaalaisten säteilyvaikutusten tulee jäädä merkityksettömän pieniksi. VNa 736/2008 valtuuttaa STUKin asettamaan radionuklidikohtaiset päästörajoitukset, joilla mainittu säteilyturvallisuustaso saavutetaan. Päästörajoitukset annetaan vaatimuksessa 313, ja nuklidiryhmittäin ne vaihtelevat välillä 0, GBq vuotta kohden. Päästörajat on johdettu edellä mainitusta 0,1 msv vuosiannosrajoituksesta soveltaen annosmuunnoskertoimia, jotka saadaan biosfäärianalyyseistä olettaen sijoituspaikalle tyypillisiä altistusreittejä ja elinympäristöjä. Vaatimuksessa 314 esitetään, miten otetaan huomioon useamman kuin yhden nuklidin päästöjen yhteisvaikutus. Lisäksi vaatimus mahdollistaa päästöjen käsittelemisen keskiarvoina enintään vuoden ajanjaksoina. Tällä painotetaan pitempikestoisia päästöjä ja helpotetaan analyysejä, kun lyhytaikaisten päästöjen huippuarvoja ei tarvitse ottaa huomioon. Edellä käsitellyt säteilyturvallisuuskriteerit koskevat todennäköisinä pidettävistä kehityskuluista aiheutuvaa säteilyaltistusta. Vaatimuksissa esitetään epätodennäköisten tapahtumien säteilyturvallisuustavoitteet. Epätodennäköisillä tapahtumilla tarkoitetaan harvinaisia tapahtumia, joilla on kuitenkin suuri merkitys pitkäaikaisturvallisuuden kannalta. Vaatimus 315 toistaa VNa (736/2008) 5 :n vaatimuksen epätodennäköisten tapahtumien huomioon ottamisesta. Vaatimuksessa 316 luetellaan luonnonilmiöistä ja ihmisen toiminnasta aiheutuvia pitkäaikaisturvallisuutta heikentäviä harvinaisia tapahtumia, jotka ainakin tulee ottaa huomioon turvallisuusanalyyseissa: jätepakkaukseen osuva kallionäytekairaus syvän porakaivon tekeminen sijoitustilan lähelle

3 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 3 (14) loppusijoitustilan leikkaavan kalliosiirroksen syntyminen. Ihmisen toiminnasta aiheutuvien tapausten käsittelyssä oletetaan, ettei loppusijoitetusta jätteestä ole tietoa, ja että tapahtuma voi sattua aikaisintaan 200 vuoden kuluttua loppusijoituslaitoksen sulkemisen jälkeen. Harvinaisten tapahtumien merkitystä voidaan arvioida ottamalla huomioon niiden seurauksena aiheutuvat annokset ja tapahtumistaajuus. Silloin kun tapahtuman kvantitatiivinen analysointi on mahdollista, tulos voidaan ilmaista säteilyannoksen tai vapautuvien radioaktiivisten aineiden määrän odotusarvona, jonka tulisi alittaa vastaava, todennäköisinä pidettäviä kehityskulkuja koskeva raja-arvo (vaatimukset 307 ja 313). Sellaisten säteilyannosten, joista voisi seurata välittömästi ilmeneviä terveysvaikutuksia (annos on suurempi kuin 0,5 Sv), todennäköisyyden on oltava hyvin pieni. Koska harvinaisten tapahtumien todennäköisyyksien ja seurauksien kvantitatiivinen analysointi ei ole aina mahdollista, jättää ohje mahdollisuuden arvioida tapahtumien merkitystä myös semikvantitatiivisin tai kvalitatiivisin menetelmin. Vaatimus 318 koskee muun elollisen luonnon suojelua. Loppusijoituksella ei saa olla haitallisia säteilystä aiheutuvia vaikutuksia kasvi- ja eläinlajeihin. Kansainvälisiä periaatteita, annoskriteereitä ja analyysimenetelmiä muun elollisen luonnon suojelemiseksi ollaan vasta luomassa. Lähtökohdaksi on muodostumassa, että eliöitä tulee suojella populaatiotasolla: säteilyaltistuksen tulee jäädä selvästi pienemmiksi kuin niiden annosten, joista parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan voisi aiheutua monimuotoisuuden vähenemistä tai muuta merkittävää haittaa jollekin eliöpopulaatiolle. Nykytiedon mukaan ei osalle eliöyksilöitä koituva alle 0,1 milligrayn tuntiannos aiheuta haitallisia vaikutuksia terveille eliöpopulaatioille[3]. Tämä annos on yli tuhat kertaa suurempi kuin loppusijoituksesta eniten altistuville ihmisille asetettu annosrajoitus ja monisatakertainen luonnon taustasäteilyyn verrattuna. Suuren turvamarginaalin ansiosta voidaan pitää todennäköisenä, että myös uhanalaisten eliöiden ja ihmisen elinympäristön ulkopuolella olevien eliöiden suojelu on riittävää. Asia on kuitenkin varmistettava analysoimalla tyypillisiä säteilyannoksia loppusijoituspaikan ympäristön maa- ja vesialueiden eliöstöissä, olettaen niiden säilyvän nykyisenkaltaisina. Luku 4 Loppusijoitusmenetelmän suunnittelu Kohdassa 4.1 esitetään loppusijoituksen vaiheittaista toteutustapaa koskevat yleiset vaatimukset. Vaatimus 401 lainaa VNa (736/2008) 10 :n vaatimuksia. Vaatimuksessa 402 eritellään loppusijoituksen toteutuksen eri vaiheet: loppusijoituksen periaateratkaisun valinta sijoituspaikkatutkimukset; erityisen maanalaisen tutkimustilan rakentaminen voi olla tarpeen loppusijoituslaitoksen suunnittelu ja siihen liittyvä tutkimus- ja kehitystyö loppusijoituslaitoksen rakentaminen loppusijoitustoimet ja muu käyttötoiminta loppusijoitustilojen ja muiden maanalaisten tilojen täyttö ja sulkeminen mahdolliset loppusijoituslaitoksen käytön jälkeiset valvontatoimet. Vaatimus 403 edellyttää loppusijoitusratkaisun optimointia erityisesti turvallisuusnäkökohtien kannalta. Loppusijoituksen eri vaiheet on toteutettava oikea-aikaisesti ja asettamalla pitkäaikaisturvallisuus etusijalle. Toteutuksessa otetaan huomioon jätteen aktiivisuuden ja lämmöntuoton väheneminen, tutkimustiedon riittävyys, korkeatasoisen tekniikan ja tieteellisen tiedon hyväksikäyttö, tarve varmistaa turvallisuus valvontatoimilla sekä muut olennaiset seikat. Valmiutta siirtymiselle seuraavaan vaiheeseen arvioidaan kokonaisuutena ottaen huomioon loppusijoitusratkaisun ja -paikan soveltuvuus, menetelmän tekninen kypsyysaste sekä turvallisuusperustelun tulokset ja luotettavuus. Mahdollisia loppusijoitustoimien jälkeisiä val-

4 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 4 (14) vontatoimia suunniteltaessa otetaan huomioon ydinenergialain (990/1987) 7h :ään sisältyvä periaate, jonka mukaan pitkäaikaisturvallisuuden varmistaminen ei saa edellyttää loppusijoituspaikan valvontaa. Tärkeä periaate, joka sisältyy mm. yleissopimukseen käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisten jätteiden huollosta, on välttää loppusijoitustoimien tarpeetonta lykkäämistä kauaksi tulevaisuuteen. Kohta 4.2 sisältää vaatimukset ns. moniesteperiaatteelle, joka vastaa ydinenergialain 7b :ään sisältyvää syvyyssuuntaista turvallisuusperiaatetta. Se tarkoittaa, että radioaktiivisten aineiden pääsy elinympäristöön on estetty useilla peräkkäisillä, toisistaan mahdollisimman riippumattomilla vapautumisesteillä ja niiden aikaansaamilla turvallisuustoiminnoilla. Vaatimuksessa 404 toistetaan VNa 736/ :n ensimmäisen momentin vaatimus toisiaan täydentävistä vapautumisesteistä. Vaatimukset 405 ja 406 koskevat teknisiä vapautumisesteitä sekä niiden aikaansaamia turvallisuustoimintoja ja vaatimukset 407 ja 408 luonnollista vapautumisestettä sekä sen aikaansaamia turvallisuustoimintoja. Teknisiä vapautumisesteitä ovat jäteaineet sitova matriisi, pakkaus johon jätteet suljetaan, jätepakkausta ympäröivä puskuri, sijoitustiloissa olevat eristys- ja sulkurakenteet sekä täytöt. Luonnollinen vapautumiseste on loppusijoituspaikan kallioperä. Vapautumisesteisiin sisältyvät turvallisuustoiminnot ovat eristystoimintoja ja fysikaalis-kemiallisia vuorovaikutuksia, jotka estävät, viivästävät ja rajoittavat loppusijoitettujen radioaktiivisten aineiden vapautumista ja kulkeutumista. Myös loppusijoitustiloihin tunkeutumisen estävät toiminnot voidaan tulkita vapautumisesteiksi. Loppusijoitukseen liittyvän pitkän aikajänteen vuoksi moniesteperiaatteen soveltamiseen liittyy erityispiirteitä. Ensinnäkin vapautumisesteiden on oltava passiivisia, sillä mikään automaattinen tai ihmisen säätelemä toimilaite ei ole luotettava tuhansien vuosien aikajänteellä. Toiseksi varsinkin teknisten vapautumisesteiden toimintakyky yleensä heikkenee hyvin pitkien aikojen kuluessa. Tämä ei välttämättä merkitse turvallisuuden huononemista, sillä myös radioaktiivisten aineiden määrä vähenee nopeasti ajan myötä. Hyvin pitkien aikojen jälkeen loppusijoituksen turvallisuus voi perustua pääasiassa hyvän pitkäaikaispysyvyyden omaaviin vapautumisesteisiin, kuten kallioperään, syvällä kallioperässä vallitseviin edullisiin kemiallisiin olosuhteisiin ja loppusijoitusympäristössä luontaisesti stabiileihin materiaaleihin. On myös otettava huomioon, että vapautumisesteiden ja turvallisuustoimintojen tehokkuus vaihtelee nuklideittain. Koska radioaktiivisten aineiden puoliintumisajat vaihtelevat suuresti, vaikuttaa edellä kuvattu vapautumisesteiden toimintakyvyn ajallinen heikkeneminen siihen, mikä osuus aineesta hajoaa ja mikä osuus kulkeutuu elinympäristöön. Esim. liukoisuusrajoitukset ja pidättyminen materiaalien pinnoille riippuu radioaktiivisen aineen kemiallisesta muodosta. Teknisiä vapautumisesteitä suunniteltaessa on siten otettava huomioon loppusijoitettava jäte ja sen ominaisuudet. Esimerkiksi matala-aktiivisen jätteen loppusijoituksessa jätematriisin ja jätepakkauksen merkitys voi olla pieni turvallisuuden kannalta. Käytetyn polttoaineen jätematriisi ei ole loppusijoitusta varten suunniteltu vapautumiseste, mutta polttoaineen ominaisuuksien täytyy pysyä suotuisina pitkäaikaisturvallisuuden kannalta ennen loppusijoitusta. Vaatimukset käsittelevät turvallisuustoiminnoille asetettavia toimintakykytavoitteita, jotka loppusijoitushankkeen toteuttajan on määriteltävä. Toimintakykytavoitteet ovat lähtökohtana turvallisuusperustelussa ja toisaalta suunnittelun ja tutkimusten avulla osoitetaan, että toimintakykytavoitteet voidaan saavuttaa. Toimintakykytavoitteiden on perustuttava korkeatasoiseen tutkimustietoon ja asiantuntijaharkintaan ja niitä asetettaessa on otettava huomioon loppusijoitusolosuhteisiin ajan mittaan vaikuttavat tapahtumat ja olosuhdemuutokset.

5 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 5 (14) Tuhansien vuosien ajanjaksolla nämä muutokset, kuten loppusijoitetuista jätteistä ja maankohoamisesta aiheutuvat, ovat varsin rajoitettuja. Pitkällä aikavälillä tapahtuva jäätiköityminen ja ikiroudan muodostuminen sen sijaan voivat aiheuttaa huomattavia geologisia muutoksia loppusijoitussyvyydessäkin. Teknisten vapautumisesteiden on taattava loppusijoitettujen radioaktiivisten aineiden eristys kallioperästä ajanjaksona, jonka pituus riippuu jätteen radioaktiivisuuden kestosta. Lyhytikäisillä jätteillä tämän ajanjakson on oltava vähintään 500 vuoden mittainen ja pitkäikäisillä jätteillä vähintään noin vuoden mittainen. Lyhyt- ja pitkäikäiset jätteet on määritelty VNa (736/2008) 2 :ssä. Käytännössä lyhytikäisiä jätteitä ovat kaikki ydinvoimalaitoksen käytön aikana syntyvät matala- ja keskiaktiiviset jätteet ja suurin osa ydinvoimalaitoksen purkamisjätteistä. Pitkäikäisiin jätteisiin kuuluvat käytetyn ydinpolttoaineen lisäksi voimakkaasti aktivoituneet metallijätteet. Teknisten vapautumisesteiden edellytetään eristävän tehokkaasti loppusijoitettujen radioaktiivisten aineiden vapautumista kallioperään määriteltynä ajanjaksona. Ilmaisulla tehokkaasti tarkoitetaan, että vapautumisesteiden suunnittelussa tulee huomioida, että vapautumisesteiden toimintakyky voi heiketä ennakoitua aiemmin esimerkiksi havaitsematta jääneiden valmistusvikojen takia. Lisäksi samaan loppusijoitustilaan saatetaan sijoittaa myös vähemmän aktiivisia ja vähäisemmän eristyksen tarvitsevia jätteitä kuin ne jätteet, jolle laitos on ensisijaisesti suunniteltu. Ohjeessa ei pyritä asettamaan yksityiskohtaisia tavoitteita vapautumisesteiden toimintakyvyille vaan varmistamaan, että loppusijoitusratkaisu on turvallisuuden kannalta riittävästi varmennettu mm. satunnaisten laatupoikkeamien ja ennustettavissa olevien olosuhdemuutosten varalta. Loppusijoitusratkaisun suunnittelussa tulee myös olla tavoitteena, etteivät jätepakkausten ominaisuudet tai olosuhteet loppusijoitustiloissa muutu ajan mittaan tavalla, joka voi vaikuttaa haitallisesti turvallisuustoimintoihin. Kohta 4.3 käsittelee loppusijoituspaikalle ja -tiloille asetettavia vaatimuksia. Loppusijoitettuja jätteitä ympäröivä kallioperä toimii vapautumisesteenä estämällä ja viivästämällä loppusijoitustilasta vapautuneiden radioaktiivisten aineiden pääsyä elinympäristöön. Lisäksi radioaktiivisten aineiden laimeneminen pitkän ajan kuluessa suuriin vesimääriin, joko pohjavesissä tai pintavesistöissä, vähentää mahdollisuutta suuriin yksilöaltistuksiin. Näiden suotuisten ominaispiirteiden lisäksi on joukko sijoituspaikan soveltumattomuutta indikoivia tekijöitä, kuten hyödyntämiskelpoisten luonnonvarojen läheisyys, kallion lujuuteen nähden liian suuret kalliojännitykset, seisminen tai tektoninen aktiivisuus ja tärkeiden pohjavesiparametrien poikkeukselliset arvot. Jo yksi olennainen epäedullinen piirre saattaa osoittaa alueen soveltumattomuuden loppusijoituspaikaksi. Kallioperän on myös tarjottava suotuisat ja vakaat mekaaniset ja kemialliset olosuhteet, jotta tekniset vapautumisesteet toimivat tehokkaasti ja säilyttävät toimintakykynsä mahdollisimman pitkään. Käytetyn polttoaineen loppusijoituksessa erityisesti bentoniitti on tärkeä komponentti tässä suhteessa; sen tulisi kestää pohjaveden aiheuttamaa mekaanista ja kemiallista eroosiota ja mineraalimuuntumista. Matala- ja keskiaktiivisten jätteiden loppusijoituksessa puolestaan betonirakenteilla on tärkeä rooli ja niiden tulisi kestää mahdollisimman hyvin pohjaveden aiheuttamaa rapautumista. Olosuhteiden tulee olla vakaat tai ennustettavat vähintään usean tuhannen vuoden päähän ja sen jälkeen tapahtuvista suurista ilmastonmuutoksista aiheutuvien geologisten muutosten vaihtelualueen tulee olla arvioitavissa. Loppusijoitustilat on sijoitettava riittävän syvälle, jotta maanpäälliset luonnonilmiöt ja ihmisen toiminnan vaikutukset eivät vaarantaisi turvallisuutta. Luonnonilmiöistä merkittävimpiä ovat jäätiköitymisen aikaansaamat vaikutukset, jotka voivat ulottua muutaman sadan metrin syvyyteen. Merkittäviä ihmisen toimia ovat räjäytykset, kalliotilojen rakentaminen, porakaivojen te-

6 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 6 (14) keminen ja pohjavesien saastuminen. Näiden vaikutukset ulottuvat enimmillään tyypillisesti parin sadan metrin syvyyteen. Loppusijoitussyvyyttä optimoitaessa on lisäksi otettava huomioon kallioperän geologiset rakenteet ja olosuhdeparametrien (jännitystila, lämpötila, pohjaveden virtaus ja kemia) riippuvuudet syvyydestä. Optimaaliseen loppusijoitussyvyyteen vaikuttaa myös jätteen aktiivisuustaso. Käytetty ydinpolttoaine ja muu korkea-aktiivinen jäte on sijoitettava usean sadan metrin syvyyteen kun taas matala- ja keskiaktiivisille jätteille riittää yleensä muutaman kymmenen metrin loppusijoitussyvyys. Luku 5 Loppusijoituslaitoksen ja toimintojen suunnittelu Luku 5 käsittelee loppusijoituslaitoksen ja toimintojen suunnittelua. Ydinenergia-asetuksen (161/1988) perusteella loppusijoituslaitos on olemassa vain kaikkien tilojen hyväksyttyyn sulkemiseen asti, sen jälkeen puhutaan loppusijoitustiloista. Myös luvanhaltijan velvollisuudet ulottuvat samaan ajankohtaan asti; sen jälkeen vastuu loppusijoitustiloista siirtyy valtiolle, eikä ohje aseta vaatimuksia valtiolle. Kohdassa 5.1 käsitellään loppusijoituslaitoksen ja -toimintojen säteilyturvallisuuden suunnittelua. Luvussa viitataan C-ryhmän YVL-ohjeisiin, jotka koskevat alue- ja vyöhykejakoa, tilasuunnittelua, laitoksen sisäistä säteilyvalvontaa sekä radioaktiivisten aineiden päästöjen valvontaa. Laitoksen sisäinen säteilytarkkailu on tarpeen työntekijöiden säteilyturvallisuuden varmistamiseksi. Laitoksesta ei odoteta normaalikäytössä pääsevän ympäristöön radioaktiivisia aineita havaittavissa määrin, mutta sen varmistamiseksi radioaktiivisten aineiden päästöjen mittaus poistoilmasta ja vuotovesistä on tarpeen. Loppusijoituslaitoksen henkilöstön ja sen ympäristön säteilyturvallisuuden varmistamisessa käytetään hyväksi henkilökohtaista annostarkkailua sekä kiinteitä ja siirrettäviä säteilymittausjärjestelmiä ja -laitteita. Säteilyvalvonnan suunnittelussa on otettava huomioon loppusijoitustoimintojen ja maanalaisten tilojen erityispiirteet, esim. että käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa valvonta-alue siirtyy vaiheittain rakentamis- ja loppusijoitustoimien edistyessä. Normaalitilanteissa aiheutuu vain ulkoista säteilyaltistusta, sillä jätepakkauksista ei leviä radioaktiivisia aineita laitostiloihin. Altistumista ulkoiselle säteilylle voidaan vähentää käyttämällä säteilysuojia tai kauko-ohjattuja siirtoja. Kohta 5.2 käsittelee järjestelmien, rakenteiden ja toimintojen suunnittelua. Vaatimukset käsittelevät turvallisuusluokitusta, jonka avulla turvallisuuden varmistamiseen käytettävät resurssit suunnataan turvallisuuden kannalta merkityksellisimpiin kohteisiin. Luokitellun kohteen suunnittelulta, valmistukselta, asennukselta, tarkastukselta ja testaukselta edellytetään sitä korkeampaa laatutasoa mitä korkeampaan turvallisuusluokkaan se kuuluu. Loppusijoituslaitoksen käytön aikana luokituksen perustana olevat toiminnot ovat tyypillisesti jätepakkausten siirtoja, säteilymittauksia ja palosuojelua. Luokituksen kohteena ovat loppusijoitettavan jätteen ominaisuuksista riippuen myös loppusijoituspakkaukset ja niitä ympäröivät puskurimateriaalit, eristysrakenteet sekä loppusijoituslaitoksen maanalaisia osia ympäröivä lähikallio, koska ne ovat merkityksellisiä pitkäaikaisturvallisuuden kannalta. Tarkemmat luokitusvaatimukset sisältyvät ohjeeseen YVL B.2. Siinä esitetty maanjäristysluokitus ei kuitenkaan koske maanalaisia tiloja, sillä ohjeeseen sisältyvät kiihtyvyyskriteerit on määritelty maanpäällisille rakenteille. Maanjäristyskestävyys tulee kuitenkin mukaan sitä kautta, että suunnitteluperustemaanjäristys on määritelty yhdeksi oletetuksi onnettomuudeksi (vaatimus 306). Vaatimukset käsittelevät loppusijoitustilojen rakentamista, käyttöä ja sulkemista. Ennen varsinaisten loppusijoitustilojen rakentamista on varmistettava kallioperän soveltu-

7 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 7 (14) vuus maanpäältä ja suunnitellussa sijoitussyvyydessä tehtävin tutkimuksin. Tämä on tärkeätä sekä tilojen rakennettavuuden että hyvän pitkäaikaiseristyksen saavuttamisen kannalta. Tutkimuksilla selvitetään louhittaviksi suunniteltujen kalliolohkojen kalliomekaanisia, geohydrologisia ja pohjavesikemiallisia ominaisuuksia. Tutkimuksiin voi myös sisältyä vapautumisesteiden pitkäaikaista toimintakykyä varmentavia kokeita. Koska loppusijoituslaitoksen käyttöaika on jopa yli sata vuotta, pitkäaikaisturvallisuuteen liittyviä ilmiöitä voidaan jossain määrin todentaa tutkimus- ja tarkkailuohjelman avulla. Siihen voi sisältyä esim. kallioperän jännitysten ja muodonmuutosten seurantaa tarkkuusmittauksilla, pohjaveden virtauksen ja kemian tarkkailua ja teknisten vapautumisesteiden toimintakykyyn liittyviä kokeita, esim. bentoniitin vettymisen ja jätteen lämmönkehityksen vaikutusten tarkkailua. On myös mahdollista, että joitakin koeluonteisesti loppusijoitettuja jätepakkauksia poistetaan tiloistaan vuosikymmenien päästä yksityiskohtaisia tutkimuksia varten. Loppusijoitustiloja ympäröivän kallion rakenteet, joilla voi olla merkitystä pohjaveden virtauksen, kallioliikuntojen tai muiden pitkäaikaisturvallisuuden kannalta tärkeille seikoille, on määritettävä ja luokiteltava. Loppusijoitustilat on asemoitava niin, että jätetään riittävä etäisyys sellaisiin kallioperän rakenteisiin, jotka saattaisivat muodostua loppusijoitettujen radioaktiivisten aineiden nopeiksi kulkeutumisteiksi tai muutoin heikentää vapautumisesteiden toimintakykyä. Maanalaisten tilojen sijoittelua on varauduttava muuttamaan, mikäli tutkimukset osoittavat kallion laadun ennakoitua epäedullisemmaksi louhittavaksi tarkoitetussa kohteessa. Loppusijoitustilojen ja muiden maanalaisten tilojen rakentamisessa, käytössä ja sulkemisessa käytettävät menetelmät on valittava siten, että kallioperä parhaalla tavalla säilyttää luonnollisen vapautumisesteen ominaisuudet sekä myötävaikuttaa teknisten vapautumisesteiden toimintakyvyn saavuttamiseen ja säilymiseen. Pitkäaikaisturvallisuuden kannalta edullisten kallioperän ominaisuuksien säilyttämiseksi on varsinkin käytetyn polttoaineen loppusijoituksen toteutuksessa pyrittävä rajoittamaan louhinnasta aiheutuvat kalliomekaaniset häiriöt niin pieniksi kuin käytännössä mahdollista, estettävä haitallisten ainesten kulkeutuminen loppusijoitustiloihin (esim. orgaaniset ja hapettavat ainekset sekä emäksiset tiivistysaineet) sekä täytettävä ja suljettava loppusijoitustunnelit ilman tarpeettomia viipeitä. Turvallisuusnäkökohdat saattavat edellyttää loppusijoitustoimintojen ja rakentamistoimintojen eriyttämistä toisistaan. Uusia loppusijoitustunneleita ja -reikiä saatetaan louhia samalla kun aiemmin tehtyihin sijoitetaan jätekapseleita eivätkä nämä toiminnat saa liiaksi häiritä toisiaan. Siten loppusijoitustoimet ja tilojen laajennustyöt on jaksotettava tai vaihtoehtoisesti näiden toimien välillä on pidettävä riittävä fyysinen etäisyys, mm. erilliset siirtoreitit. Lisäksi louhintatöitä ei saa tehdä liian lähellä jo loppusijoitettuja jätekapseleita, jottei vaaranneta tilojen kalliomekaanista vakautta. Loppusijoituskapselin sijoittamisessa sekä puskurin ja täytön asentamisessa on noudatettava varovaisuutta, jotta vapautumisesteet eivät vaurioidu pitkäaikaisturvallisuuteen vaikuttavalla tavalla. Kapselin huolimaton käsittely saattaa synnyttää esim. korroosiota tai virumista edistäviä jännitystiloja kuparivaippaan. Vaatimukset käsittelevät loppusijoituslaitoksen rakenne- ja prosessiteknistä suunnittelua. Siinä on otettava huomioon laitoksen todennäköinen käyttöikä ja olosuhteet loppusijoitustiloissa, rikkoontumisesta ja kulumisesta aiheutuva korjaustarve sekä mahdolliset häiriöt ja onnettomuudet. Rakenteiden ja järjestelmien mitoituksessa on otettava huomioon käyttöhäiriöt ja mahdolliset onnettomuustilanteet. Viittaukset rakenteiden ja järjestelmien suunnittelun kannalta tärkeimpiin YVL-ohjeisiin esitetään (yleisvaatimukset, sähkö- ja automaatiojärjestelmät, ilmastointijärjestelmät sekä nosto- ja siirtolaitteet).

8 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 8 (14) Kohta 5.3 käsittelee häiriöiden ja onnettomuuksien estämistä. Turvallisuuden kannalta tärkeiden järjestelmien suunnitteluperiaatteena tulee olla, että järjestelmä pystyy toimimaan suunnitellusti, vaikka sen yksittäinen laite vikaantuisi. Siksi toiminnot, joiden vikaantuminen voisi johtaa radioaktiivisten aineiden päästöön ympäristöön tai työntekijöiden merkittävään säteilyaltistumiseen, on varmistettava soveltaen mahdollisuuksien mukaan erottelu- ja erilaisuusperiaatteita. Järjestelmän luotettavuutta voidaan lisätä käyttämällä mahdollisuuksien mukaan tekniikoita, jotka eivät tarvitse ulkoista käyttövoimaa tai jotka käyttövoiman menetyksen seurauksena asettuvat turvalliseen tilaan. Varmennettavat toiminnot määräytyvät turvallisuusluokituksen perusteella; vaatimuksessa 515 luetellaan tyypillisiä yksittäisvikaantumisen varalta varmennettavia loppusijoituslaitoksen toimintoja. Vaatimukset 516 ja 517 käsittelevät tulipalojen ja räjähdysten estämistä. Keinoja ovat tilasuunnittelu ja palotekninen osastointi, palamattomien ja kuumuutta kestävien materiaalien käyttö ja palokuormien rajoittaminen. Räjähdyksistä aiheutuvaan turvallisuusuhkaan voidaan vaikuttaa mm. räjähdysherkkien aineiden ja suuripaineisten säiliöiden sijoittelulla sekä louhinta- ja loppusijoitustoimien eriyttämisellä. Laitoksen eri tilat on varustettava paloilmoitinjärjestelmillä. Tilat ja järjestelmät, kuten siirtoajoneuvo, on varustettava niihin soveltuvilla automaattisilla tai operatiivisilla sammutusjärjestelmillä. Suunnittelussa on noudatettava ohjetta YVL B.8 ottaen huomioon maanalaisten tilojen erityisolosuhteet. Vaatimukset 518 ja 519 käsittelevät ulkoisten uhkien huomioonottamista. Loppusijoituslaitoksen suunnittelussa huomioonotettavia luonnonilmiöitä ovat ainakin sähkölaitteita vahingoittava salamanisku, maanjäristys sekä suunnitteluperusteinen tulva, mikäli se on mahdollinen tunnelien ja kuilujen suuaukkojen korkeusaseman perusteella. Maanalaisissa tiloissa on otettava huomioon myös tunnelisortuman ja vuotovesien pumppaamishäiriön mahdolliset vaikutukset. Lainvastaiseen toimintaan on varauduttava niistä aiheutuvaan uhkaan suhteutetulla laajuudella ja noudattaen soveltuvin osin ohjeen YVL A.11 vaatimuksia. Vaatimus 520 koskee käytetyn ydinpolttoaineen kriittisyyttä. Loppusijoituskapselin sisältämän käytetyn ydinpolttoaineen on pysyttävä alikriittisenä myös pitkällä aikavälillä. Suunnittelussa on otettava huomioon tilanteet, joissa kapselin tiiveys on menetetty ja kapselissa on mekaanisia tai korroosiosta aiheutuneita muodonmuutoksia. Ohjeen YVL B.4 luvun 5 vaatimuksia tulee noudattaa soveltuvin osin. Kohta 5.4 käsittelee ydinmateriaalivalvontaa. Käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen suunnittelussa on varauduttava ydinmateriaalivalvonnan tarkastuksiin tarvittaviin tiloihin ja laitteistoihin. Käytetyn polttoaineen kulkureittien, varastojen ja käsittelyprosessien valvonta tulee olla mahdollista, jotta voidaan varmistua ydinmateriaalikirjanpidon oikeellisuudesta ja tiedon jatkuvuudesta. On myös varmistettava, ettei laitoksessa ole suunnittelutietoihin sisältymättömiä tiloja ja että loppusijoitettuja jätepakkauksia ei poisteta tiloistaan ilmoittamattomasti. Luku 6 Loppusijoituslaitoksen käyttö Luvun vaatimukset käsittelevät ennen laitoksen käyttöönottoa STUKin hyväksyttäväksi toimitettavia asiakirjoja. Asiakirjat on lueteltu ydinenergia-asetuksen 36 :ssä ja valtioneuvoston asetuksen (736/2008) 18 :ssä. Loppusijoituslaitoksen turvallisuutta on pyrittävä parantamaan käyttökokemusten sekä tieteen ja tekniikan kehityksen perusteella. Turvallisuus varmistetaan laitoksen kuntoa ja käyttökokemuksia järjestelmällisesti seuraamalla vikojen ja mahdollisten suunnitteluvirheiden korjaamiseksi. Vapautumisesteiden pitkäaikaisen toimintakyvyn varmentamista koskeva koe- ja tutkimusohjelma (vaatimus 506) on tarkoitettu ensisijaisesti turvallisuusperustelussa tarvittavan tiedon hankkimiseksi. On nähtävissä, että vielä laitoksen käyttöönottovaiheessakin lop-

9 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 9 (14) pusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuteen liittyy epävarmuuksia, joita voidaan vähentää laitoskohtaisella tutkimus- ja koeohjelmalla. Siihen saattaa sisältyä mm. kallioperän tarkkailua ja loppusijoitusta jäljittelevät kokeet, jotka jatkuvat koko käyttöjakson ajan ja tarvittaessa pitempäänkin. Vaatimus 603 käsittelee loppusijoitettavista jätepakkauksista pidettäviä tallenteita, joita koskeva yhteenveto toimitetaan vuosittain STUKille. Tallennettavia tietoja ovat jätelaji sekä käsittely- ja pakkaustapa sekä turvallisuuden kannalta merkittävät rakenne- ja materiaaliominaisuudet (kuvaukset sisältyvät turvallisuusselosteeseen), pakkauksen tunniste ja sijainti loppusijoitustilassa, merkittävimpien nuklidien inventaarit (käytetty polttoaine pakkauskohtaisesti, muut jätteet loppusijoitustilakohtaisesti) sekä kriittisyysturvallisuuden ja lämmönkehityksen kannalta olennaiset tiedot käytettyä polttoainetta sisältävistä kapseleista. VNa (736/2008) 9 :n viidennen momentin mukaan STUKin tehtävänä on huolehtia loppusijoitettavia jätteitä koskevien tietojen pitkäaikaistallennuksesta. Niistä ja loppusijoituslaitosta koskevista tiedoista muodostetaan aikanaan kokonaisuus, joka arkistoidaan jälkipolvia varten. Vaatimus 604 käsittelee laitosmuutosmenettelyä, jota koskevat vaatimukset sisältyvät myös ydinenergia-asetuksen 112 :ään. STUK voi hyväksyä sellaiset laitosmuutokset, jotka ovat käyttöluvan ehtojen rajoissa. Erityyppisissä laitosmuutoksissa noudatettavat menettelyt on määritelty tarkemmin ohjeessa YVL A.1. Käytetyn polttoaineen loppusijoitus on tarkoitus toteuttaa vaiheittain siten, että samanaikaisesti tutkitaan ja asemoidaan loppusijoitustiloja, louhitaan uusia tiloja, sijoitetaan jätekapseleita tiloihin ja täytetään tunneleita, joissa loppusijoitustoimet on saatettu loppuun. Siirtymistä vaiheesta seuraavaan säädellään laitosmuutosmenettelyllä. Vaatimus 605 käsittelee turvallisuuden kannalta tärkeiden loppusijoitusjärjestelmän komponenttien valmistuksen valvontaa. Tällaisia komponentteja voivat olla mm. loppusijoitusastiat sekä puskuri- ja täyteainelohkot. Luvanhaltijan on valvottava valmistusta. Jos komponentin turvallisuusluokka on vähintään 3, luvanhaltijan on pätevöitettävä erityisesti käytetyn polttoaineen loppusijoitusjärjestelmän komponenttien valmistuksessa käytettävät ohjeet ja menetelmät. Vaatimus 606 edellyttää luvanhaltijan tekevän tarkastuksen, jossa käydään läpi laadunvalvonnan tulosaineistot sen varmistamiseksi, että loppusijoituskapselin sijoittaminen sekä sen ympärillä olevan puskurin asentaminen sekä loppusijoitustilojen täytön asentaminen on tehty hyväksyttävästi. Tarkoituksena on varmistaa, että tekniset vapautumisesteet on valmistettu ja asennettu virheettömästi. Virheen paljastuessa myöhemmin, olisi sen korjaaminen vaikeaa ja loppusijoitettu kapseli jouduttaisiin mahdollisesti palauttamaan. Vaatimus 607 edellyttää loppusijoituskapselin yksilöimistä ennen sen sijoittamista puskurimateriaalin sisään. Tarkoituksena on varmistaa katkeamaton ydinmateriaalin valvonta ja loppusijoituskapselin sisältämän radioaktiivisen aineen määrä. Vaatimukset koskevat radioaktiivisten aineiden päästöjen valvontaa sekä loppusijoituslaitoksen ympäristön säteilytilanteen valvontaa. Ohjeita YVL C.3 ja C.7 tulee käyttää soveltuvin osin. Ennen loppusijoituslaitoksen käyttöönottoa sen ympäristön säteilytilanteesta on tehtävä perustilaselvitys ja käytön aikana on toteutettava ympäristön säteilyntarkkailuohjelma. Sen laajuus ja kohdentuminen määräytyy mahdollisina pidettävien radioaktiivisten aineiden päästöjen perusteella. Lisäksi loppusijoituslaitokselta ympäristöön pääsevien radioaktiivisten aineiden määriä on tarkkailtava mahdollisilla päästöreiteillä. Loppusijoituslaitoksen käyttöhenkilökunnan säteilysuojelua ja säteilyaltistuksen seurantaa koskee ohje YVL C.2.

10 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 10 (14) Loppusijoituslaitoksella on oltava valmiusjärjestelyt sen henkilöstön ja muiden laitosalueella olevien ihmisten suojaamiseksi säteilyvaaraa tai muuta vaaraa aiheuttavassa onnettomuudessa. Valmiusjärjestelyt on suhteutettava mahdollisiksi katsottaviin onnettomuuksiin. Valmiusjärjestelyjen tulee perustua soveltuvin osin ohjeeseen YVL C.5. Vaatimus 613 käsittelee laitoksen henkilöstön pätevyyden varmistamista. Luvanhaltijan tulee ydinenergialain 7k :n mukaisesti nimetä ydinlaitoksen vastuullinen johtaja ja tämän varahenkilö. VNa (736/2008) 21 :n mukaisesti luvanhaltijan on nimettävä turvallisuuden kannalta merkittävät tehtävät. Luvanhaltijan on toteutettava ennen laitoksen käyttöönottoa henkilöstön pätevyyden saavuttamiseksi tarkoitettu perus- ja laitoskoulutus ja ylläpidettävä henkilöstön pätevyyttä esimerkiksi kertauskoulutuksella laitoksen käytön aikana. Luku 7 Turvallisuusvaatimusten täyttymisen osoittaminen Vaatimukset käsittelevät loppusijoituslaitoksen käytön turvallisuuden todentamisperiaatteita. Laitoksen normaalikäyttöä koskevien vaatimusten täyttyminen voidaan suurelta osin todentaa käyttöönottokoestusten ja koekäytön yhteydessä, ja myös häiriöiden ja onnettomuuksien varalle tarkoitettujen turvajärjestelmien toimivuus voidaan osin todentaa samalla tavalla. Koska turvajärjestelmillä ei voi eliminoida kaikkia onnettomuusriskejä, tarvitaan myös laskennallisia analyysejä, joissa tarkastellaan edustavasti turvallisuuteen eninten vaikuttavia tapahtumia. Pääpaino on deterministisillä analyyseillä, joissa lasketaan laitoksen työntekijöille ja sen ympäristön väestölle mahdollisista onnettomuuksista aiheutuva säteilyaltistus. Lisäksi onnettomuuksia, joiden seuraukset voivat olla merkittäviä, on tarkasteltava todennäköisyyspohjaisella riskianalyysillä, joka ottaa huomioon myös onnettomuuksien todennäköisyydet. Tällöin tarkempaan tarkasteluun valitaan sellaiset tapahtumaketjut, joiden seuraukset voivat ylittää tietyn kriteerin, esim. oletetun onnettomuuden annosrajan silloin, kun alkutapahtuman vioittamat komponentit ja muut kuin täysin passiiviset komponentit oletetaan vikaantuneiksi. Vaatimus 704 käsittelee pitkäaikaisturvallisuuden osoittamista turvallisuusperustelulla. Turvallisuusperusteluun sisältyy mm. loppusijoitusjärjestelmän kuvaus sekä sen tulevaa käyttäytymistä kuvaavien prosessien ja kehityskulkujen määrittely eli skenaarioanalyysi, laskennallinen analyysi loppusijoitetuissa jäteaineissa olevien radionuklidien vapautumisesta ja kulkeutumisesta sekä täydentävät tarkastelut siltä osin kuin kvantitatiiviset analyysit eivät ole mahdollisia tai ovat liian epävarmoja. Ohjeen liitteeseen A sisältyvät tarkemmat vaatimukset turvallisuusperustelulle. Vaatimus 705 koskee loppusijoituslaitokseen tuotavan jätteen hyväksymiskriteerejä. Loppusijoituslaitoksen luvanhaltijan on määriteltävä laitoksen käyttöturvallisuuden ja loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden perusteella hyväksymiskriteerit laitokseen tuotavalle jätteelle. Kriteerit perusteluineen tulee esittää alustavassa ja lopullisessa turvallisuusselosteessa. Vaatimukset käsittelevät alustavaa ja lopullista turvallisuusselostetta, jotka toimitetaan ydinlaitoksen rakentamislupahakemuksen ja käyttölupahakemuksen yhteydessä STUKin hyväksyttäviksi, ja jotka ovat ajan tasalla pidettäviä asiakirjoja. Vaatimuksissa esitetään luettelo selvityksistä, jotka turvallisuusselosteiden tulee sisältää. Turvallisuusselosteita on tarvittaessa täydennettävä aihekohtaisilla raporteilla, joissa laitoksen turvallisuusteknistä suunnittelua perusteellaan yksityiskohtaisesti teoreettisin analyysein ja kokeellisten tutkimustulosten avulla. Vaatimuksessa 708 käsitellään määräaikaista turvallisuusarviointia, johon sisällytetään erityisesti arviot laitoksen turvallisuuden tilasta ja mahdollisista kehityskohteista turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi, ottaen huomioon tutkimus- ja seurantaohjelmien tulokset. Loppusijoituslaitosta koskeva määräaikainen turvallisuusarvio tehdään 15 vuoden välein. Käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen määräaikainen turvallisuusarvio yhdistetään kapse-

11 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 11 (14) lointilaitosta koskevaan arvioon. Turvallisuusseloste ja turvallisuusperustelu päivitetään määräaikaisen turvallisuusarvion perusteella. Tarkemmat vaatimukset määräaikaisesta turvallisuusarviosta sisältyvät ohjeeseen YVL A.1. Luku 8 Säteilyturvakeskuksen valvontamenettelyt Kohta 8.1 koskee periaatepäätös- ja lupakäsittelyjä. Ydinenergia-asetuksessa luetellaan asiakirjat, jotka on toimitettava periaatepäätöshakemuksen yhteydessä. Ohjeessa korostetaan, että laitoksen suunnitteluperiaatteita, teknistä toteutusta, sijoituspaikkaa ja turvallisuusselvityksiä koskevien asiakirjojen tulee olla niin seikkaperäisiä, että STUK voi niiden perusteella tehdä ydinenergialain 12 :ssä tarkoitetun alustavan turvallisuusarvion. Laitoksen rakentamisluvan ja käyttöluvan osalta viitataan ohjeeseen YVL A.1 sisältyviin luetteloihin toimitettavista asiakirjoista. Vastaavien asiakirjojen täydennykset edellytetään toimitettavan siinä tapauksessa, että ydinlaitosta laajennetaan tai laajennus otetaan käyttöön olemassa olevan luvan ehtojen nojalla. Tällöin on toimitettava myös selvitys laajennustöiden vaikutuksesta olemassa olevien ydinlaitosten turvallisuuteen. Tällaisessa tapauksessa STUK hyväksyy laajennusosan käyttöönoton ydinenergialain 20 :n perusteella. Kohta 8.2 käsittelee loppusijoituslaitoksen rakentamisen, käyttöönoton, käytön ja sulkemisen valvontaa. Vaatimuksessa 804 viitataan ohjeissa YVL A.1 ja A.5 kuvattuihin valvontatoimiin. Ydinvoimalaitoksen käyttötoimintaa koskevan ohjeen YVL A.6 soveltamisesta loppusijoituslaitoksen käyttötoimintaan antaa STUK erillisen päätöksen. Vaatimuksessa 805 käsitellään tilannetta, jossa loppusijoituspaikalle rakennetaan ennen rakentamisluvan myöntämistä maanalainen tutkimustila, joka on tarkoitettu loppusijoituslaitoksen osaksi. Tällöin STUK valvoo tutkimustilan rakentamista vastaavin menettelyin kuin loppusijoituslaitoksen rakentamista ottaen huomioon tutkimustilan turvallisuusmerkityksen. Ennen tutkimustilan rakentamista on toimitettava STUKille vaatimuksessa 805 luetellut asiakirjat: kuvaus tutkimustilasta ja sen toteutuksesta, selvitys rakentamisen mahdollisista vaikutuksista kallioperään, ehdotus turvallisuusluokitusasiakirjaksi, selvitys rakentamisen laadunhallinnasta, selvitys STUKin valvontamahdollisuuksien järjestämisestä sekä suunnitelma ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellisen valvonnan järjestämisestä, mikäli laitokseen on tarkoitus sijoittaa ydinaineita. Vaatimuksessa 806 kuvataan loppusijoituslaitoksen vaiheittaisessa rakentamisessa ja käytössä sovellettavat valvontamenettelyt. Ennen uuden laitososan louhintaa luvanhaltijan on toteutettava kallioperän karakterisointitutkimukset ja kallionluokittelu (vaatimus 507) ja sen jälkeen toimitettava laitosmuutoshakemus STUKin hyväksyttäväksi. STUK hyväksyy uuden laitososan käyttöönoton edellä vaatimuksessa 604 kuvattua laitosmuutosmenettelyä noudattaen. Vaatimukset koskevat STUKin tekemiä kalliotilojen ja rakenteiden käyttöönottotarkastuksia. Loppusijoituslaitoksen luvanhaltijan on tarkastettava ja hyväksyttävä käyttöönottotarkastuksen kohteena olevat kalliotilat ja rakenteet ennen STUKin tarkastusta. Vaatimuksessa 809 on esitetty tarkastettavat asiat. Loppusijoituslaitoksen käytön aloittamista koskee vaatimus 810. Loppusijoituslaitoksen käytön katsotaan alkavan silloin, kun ydinjätteen tuominen loppusijoituslaitokseen aloitetaan (ohje YVL A.1). Vaatimuksessa 811 esitetään STUKin valvontatoimet, joita sovelletaan pitkäaikaisturvallisuuden kannalta tärkeiden loppusijoitusjärjestelmän komponenttien (esim. loppusijoitusastiat tai puskuri- ja täyteainelohkot) valmistuksessa. Valvontamenetelmiin sisältyy turvallisuusluokasta riippuen rakennesuunnitelmien ja valmistajien hyväksyntä, komponenttien valmistuksen valvontaan ja vastaanottotarkastukseen osallistuminen sekä rakennetarkastukset.

12 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 12 (14) Vaatimuksessa 812 kuvataan, miten STUK tarkastaa kunkin käytettyä polttoainetta sisältävän kapselin sijoituspaikan soveltuvuuden ennen kuin kapseli voidaan sijoittaa lopulliseen asemaansa. STUK tarkastaa myös kapselin, puskurin ja täytön laadunvalvonta-aineiston. Lisäksi STUK tarkastaa, että loppusijoituskapselin sijoittaminen ja puskurin asentaminen on tehty hyväksyttävästi. Erityisesti loppusijoitettaessa käytettyä polttoainetta on tarkoituksenmukaista, että loppusijoitustunneleita täytetään ja suljetaan sitä mukaa kun loppusijoitustoimet niissä on saatettu loppuun. Vaatimuksen 813 mukaisesti tällöin noudatetaan laitosmuutosmenettelyä, eli tunnelien täyttö ja sulkeminen voidaan panna toimeen vasta kun STUK on hyväksynyt niitä koskevan suunnitelmat ja turvallisuusselvitykset. Vaatimukset 814 ja 815 koskevat loppusijoituslaitoksen lopullista sulkemista. Sen edellytyksenä on, että STUK on hyväksynyt sulkemissuunnitelman, johon sisältyy kuvaus sulkemisen teknisestä toteutustavasta ja turvallisuusperustelun päivitys. Päivityksessä on otettava huomioon laitoksen koko käyttöjakson aikana toteutettujen kallioperätutkimusten ja seurantaohjelmien tulokset. Samassa yhteydessä on myös esitettävä suunnitelma mahdollisiksi jälkivalvontatoimiksi; esim. ydinmateriaalivalvonta saattaa jatkua käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikalla kaikkien tilojen sulkemisen jälkeenkin. Luvanhaltijan on myös tehtävä ehdotus ydinenergia-asetuksen 85 :n mukaiseksi suoja-alueeksi toimenpidekieltoineen. Tämän tarkoituksena on ylläpitää tietoa loppusijoituksesta ja siten vähentää todennäköisyyttä, että paikalla tehdään myöhemmin kalliokairauksia tai muita loppusijoituksen turvallisuuden vaarantavia toimia. Liite A Turvallisuusperustelu Valtioneuvoston asetuksen 736/2008 mukaan pitkäaikaisturvallisuutta koskevien säteilyturvallisuusvaatimusten täyttyminen sekä loppusijoitusmenetelmän ja loppusijoituspaikan soveltuvuus on osoitettava turvallisuusperustelulla, jossa on tarkasteltava sekä todennäköisinä pidettäviä kehityskulkuja että pitkäaikaisturvallisuutta heikentäviä epätodennäköisiä tapahtumia. Turvallisuusperustelun muodostaa kokeellisiin tutkimuksiin pohjautuva numeerinen analyysi sekä täydentävät tarkastelut siltä osin kuin kvantitatiiviset analyysit eivät ole mahdollisia tai niihin sisältyy huomattavia epävarmuuksia. Ohjeen liitteessä esitetään tarkemmat vaatimukset turvallisuusperustelun sisällölle. Vaatimuksen A02 mukaisesti turvallisuusperusteluun tulee sisältyä riittävän yksityiskohtaisen kuvaus loppusijoitusjärjestelmästä. Siinä tulee kuvata loppusijoitettavat jätepakkaukset, teknisinä vapautumisesteinä käytettävät rakenteet ja materiaalit, louhittavat tilat ja niiden täyttömenetelmät sekä sijoituspaikan kallioperän relevantit ominaisuudet ja luonnonympäristö. Vaatimus A03 edellyttää, että turvallisuusperustelussa määritellään vapautumisesteet ja turvallisuustoiminnot ja asetetaan niille toimintakykytavoitteet. Vaatimus A04 edellyttää skenaarioanalyysiä: loppusijoitusjärjestelmän mahdollisten kehityskulkujen koostamista systemaattisesti sellaisista ilmiöistä, tapahtumista ja prosesseista, joilla voi olla merkitystä pitkäaikaisturvallisuudelle. Skenaariot voivat koostua loppusijoitusjärjestelmän sisäisistä fysikaaliskemiallisista prosesseista ja ulkoisista tapahtumista, kuten ilmastonmuutoksista, geologisista prosesseista tai ihmisen toiminnasta. Vaatimuksen A05 mukaisesti skenaariot voidaan jakaa kolmeen ryhmään: Perusskenaarioon, joka pohjautuu turvallisuustoiminnoille määriteltyihin toimintakykytavoitteiden toteutumiseen.

13 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 13 (14) Muunnelmaskenaarioihin, joissa yksi tai useampi turvallisuustoiminto voi olla heikentynyt Häiriöskenaarioihin, joissa tarkastellaan pitkäaikaisturvallisuutta heikentävien harvinaisten tapahtumien vaikutuksia; näitä käsitellään ohjeen vaatimuksessa 316. Vaatimus A06 käsittelee loppusijoitettujen radioaktiivisten aineiden vapautumisen ja kulkeutumisen mallintamista. Ensi vaiheessa muodostetaan konseptuaaliset mallit, joilla kuvataan turvallisuustoimintoja säätelevät ilmiöt ja prosessit. Näiden tueksi tarvitaan usein olosuhdemalleja, joilla kuvataan esim. sijoituspaikan kallioperän ominaisuuksia ja niiden evoluutiota. Konseptuaalisista malleista johdetaan laskennalliset mallit, joilla analysoidaan radioaktiivisten aineiden vapautumista sekä kulkeutumista teknisten vapautumisesteiden ja kallion läpi elinympäristöön. Mallinnuksessa ja niiden tarvitsemien lähtötietojen hankinnassa joudutaan usein tekemään yksinkertaistuksia. Tällöin on noudatettava ns. konservatiivisuusperiaatetta: tavoitteena tulee olla, ettei turvallisuustoiminnon tehokkuutta yliarvioida; toisaalta myös sen liiallista aliarviointia on vältettävä. Turvallisuusanalyysin laatiminen edellyttää monitieteellisen asiantuntemuksen hyödyntämistä. Vaatimuksen A07 mukaan mallinnuksen ja lähtötietojen määrittämisen on perustuttava korkeatasoiseen tutkimustietoon ja asiantuntijakäsitykseen, jotka on saatu laboratoriotutkimusten, sijoituspaikkatutkimusten ja luonnonanalogioiden tutkimisen kautta. Mallien ja lähtötietojen tulee olla riittävästi loppusijoituspaikkakohtaisia. Mallit ja lähtötiedot saattavat olla skenaario- ja ajanjaksoriippuvia, mikä monimutkaistaa analyysien tekoa. Erityisesti kallioperän ominaisuuksissa on merkittävästi satunnaisvaihtelua, minkä vuoksi stokastisten parametriarvojen soveltaminen lisää analyysien käyttökelpoisuutta. Vaatimuksessa A08 esitetään ns. konservatiivisuusperiaate, eli lähtökohtana on pidettävä, että todellisen säteilyaltistuksen ja vapautuvien radioaktiivisten aineiden todellisten määrien tulee hyvällä varmuudella olla pienempiä kuin turvallisuusanalyysien antamat tulokset. Turvallisuusperusteluun sisältyvien epävarmuuksien merkitys edellytetään arvioitavan tarkoitukseen soveltuvilla menetelmillä, esim. herkkyysanalyyseillä tai todennäköisyyspohjaisilla menetelmillä. Turvallisuusperusteluun tulee myös sisältyä arvio, miten luotettavasti turvallisuusvaatimukset täyttyvät ja mitkä ovat merkittävimmät luotettavuuteen vaikuttavat epävarmuudet. Kaikkia loppusijoituksen turvallisuuteen vaikuttavien ilmiöiden ja tapahtumien vaikutuksia ei voi kuvata kattavasti ja perustellusti numeerisella turvallisuusanalyysillä. Vaatimus A10 sallii tällaisten skenaarioiden merkityksen tarkastelun ns. täydentävin tarkasteluin, jotka voivat käsittää esim. yksinkertaistetuin menetelmin tehtyjä laskelmia, vertailuja luonnonanalogioihin tai sijoituspaikan geologista historiaa koskevia havaintoja. Tällaisten tarkastelujen merkitys on sitä suurempi, mitä pitempi tarkasteluajanjakso on kyseessä, ja yli miljoonan vuoden päähän ulottuva turvallisuuden arviointi voidaan pääasiassa perustaa tällaisiin täydentäviin menetelmiin. Täydentäviä menetelmiä edellytetään sovellettavan myös varsinaisen turvallisuusanalyysin rinnalla lisäämään luottamusta analyysin tuloksiin. Vaatimus A11 käsittelee turvallisuusperustelun dokumentointia. Tavoitteena tulee olla selkeys siten, että turvallisuusperustelun kunkin osan lähtökohdat, menetelmät, tulokset ja kytkentä kokonaisuuteen käyvät helposti selville. Lisäksi tavoitteina tulee olla läpinäkyvyys ja jäljitettävyys, eli perustelujen käytetyille olettamuksille, lähtötiedoille ja malleille on oltava helposti löydettävissä dokumentaatiosta. Vaatimus A12 edellyttää, että turvallisuusperustelun laatu on varmistettava loppusijoituslaitoksen suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön liittyvällä johtamisjärjestelmällä. Hankkeen toteuttajalla on oltava tarkoitukseen soveltuva organisaatio, riittävä asiantuntemus ja tiedonhallintajärjestelmä. Turvallisuusperustelun valmistelun eri osavaiheet on suunniteltava järjes-

14 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 14 (14) telmällisesti ja tärkeiden tutkimusten ja analyysien tulokset on arvioitava riippumattomasti esim. asiantuntijoiden avulla tai rinnakkaisia analyysimenetelmiä käyttämällä. 3 Ohjeen alaa koskeva kansainvälinen säännöstö Ohjeen kannalta keskeinen IAEA:n ohje on: Disposal of Radioactive Waste. Specific Safety Requirements. IAEA Safety Standards Series No. SSR-5. Muita loppusijoitusta koskevia IAEA:n ohjeita ovat Geological Disposal Facilities for Radioactive Waste. Specific Safety Guide. IAEA Safety Standards Series No. SSG-14. The Safety Case and Safety Assessment for the Disposal of Radioactive Waste. Specific Safety Guide. IAEA Safety Standards Series No. SSG-23. Vuonna 2012 IRRS-arvion aikana verrattiin vaatimuksia SSR-5:n edeltäjään (Geological Disposal of Radioactive Waste. Safety Requirements. IAEA Safety Standards Series No. WS-R-4). Vastaavuus todettiin hyväksi. Ohje vastaa myös SSR-5:n vaatimuksia. WENRA:n radioaktiivisen jätteen loppusijoitusta koskevat referenssitasot olivat valmisteilla samanaikaisesti ohjetta valmisteltaessa. Ohje vastaa kansainvälisiä suosituksia. 4 Tepco Fukushima Dai-ichi onnettomuuden vaikutukset Käytännössä ei ole vaikutuksia loppusijoituslaitoksiin. Käytetyn polttoaineen loppusijoituksen ajankohtana aktiivista jäähdytystä ei enää tarvita, ja käsittelyssä olevan polttoaineen määrä on pieni. Tulvimiseen ja Suomessa mahdollisiin maanjäristyksiin tulee ohjeen mukaan varautua suunnittelussa. Kirjallisuusluettelo [1] International Basic Safety Standards for Protection against Ionizing Radiation and for the Safety of Radiation Sources. IAEA Safety Series No [2] ICRP, The 2007 Recommendations of the International Commission on Radiological Protection. ICRP Publication 103. Ann. ICRP 37 (2-4). [3] Beresford, N., Brown, J., Copplestone, D., Garnier-Laplace, J., Howard, B., Larsson, CM., Oughton, D., Pröhl, G. & Zinger I. (Eds.) D-ERICA: An intergrated approach to the assessment and management of environmental risks from ionising radiation - Description of purpose, methodology and application. EC Project, FI6R-CT

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3

1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3 OHJE YVL D.5, Luonnos 4 / 17.3.2011 Ydinjätteiden loppusijoitus 1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3 3 Säteilytur vallisuus 3 3.1 Loppusijoituslaitoksen käyttö 3 3.2 Pitkäaikaisturvallisuus 4

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

VOIMALAITOSJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS

VOIMALAITOSJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS VOIMALAITOSJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS 1 YLEISTÄ 3 2 SÄTEILYTURVALLISUUS 3 3 VAPAUTUMISESTEIDEN TOIMINTAKYKY 4 4 TURVALLISUUSSELVITYKSET 4 5 KALLIOPERÄTUTKIMUKSET 5 6 TIEDOT LOPPUSIJOITETTAVISTA JÄTTEISTÄ

Lisätiedot

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin KYT2010-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2011 1 Sisällysluettelo Johdanto Loppusijoituskapseliin liittyviä säännöstövaatimuksia Pitkäaikaisturvallisuus

Lisätiedot

1 Yleistä 3 2 Säteilyturvallisuus 3

1 Yleistä 3 2 Säteilyturvallisuus 3 OHJE 23.5.2001 YVL 8.4 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvallisuus 3 2.1 Yleisperiaate 3 2.2 Annosrajoitusten soveltaminen 3 2.3 Aktiivisuuspäästörajoitusten

Lisätiedot

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta KYT 2010 tutkimusohjelmanloppuseminaari loppuseminaari Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta Rainer Laaksonen STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 1 Esityksen sisältö Säännöstötaustaa

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS

YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Ydin- ja säteilyturvallisuus 4 3.1 Loppusijoituslaitoksen käyttö 4 3.2 Pitkäaikaisturvallisuus 4 4 Loppusijoitus menetelmän suunnittelu 6 4.1

Lisätiedot

Ohje YVL D.5, Ydinjätteiden loppusijoitus

Ohje YVL D.5, Ydinjätteiden loppusijoitus Perustelumuistio #1692135 1 (19) Ohje YVL D.5, Ydinjätteiden loppusijoitus 1. Ohjepäivityksen valmistelutiedot 2. Soveltamisala Työryhmän kokoonpano: Arto Isolankila (pj), Jarkko Kyllönen, Jaakko Leino,

Lisätiedot

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Posivan ohjelma Asennukset, koekäyttö Käyttötoiminnan aloitus noin 2020 Laitosten rakentaminen Käyttölupahakemus ONKALOn rakentaminen

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus Jussi Heinonen Viranomaisvalvonnan vaiheet Viranomaisvalvonnan kannalta loppusijoituksen valvonta voidaan jakaa päävaiheisiin:

Lisätiedot

YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS

YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS 3.11.2016 1 D5 YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS 1 Johdanto 101. Ydinvoimalaitoksesta kertyy käytettyä ydinpolttoainetta, matala- ja keskiaktiivista jätettä sekä hyvin matala-aktiivista jätettä laitoksen käytön

Lisätiedot

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN KÄYTTÖ

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN KÄYTTÖ OHJE YVL 8.5 / 23.12.2002 KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN KÄYTTÖ 1 YLEISTÄ 3 2 SÄTEILYTURVALLISUUS 3 3 TEKNISIÄ SUUNNITTELUVAATIMUKSIA 4 3.1 Työntekijöiden säteilyaltistuksen rajoittaminen

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta / MARRASKUU 2015 B Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2015

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2015 MÄÄRÄYS STUK Y/4/2016 Säteilyturvakeskuksen määräys ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2015 Säteilyturvakeskus on määrännyt ydinenergialain (990/1987)

Lisätiedot

YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS

YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS D5 YDINJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS 1 Johdanto 101. Ydinvoimalaitoksesta kertyy käytettyä ydinpolttoainetta, matala- ja keskiaktiivista jätettä sekä hyvin matala-aktiivista jätettä laitoksen käytön aikana ja

Lisätiedot

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS STUK-YVL 3.1 1 (8) LUONNOS 2 22.08.2008 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS 1 Johdanto 1.1 Ydinenergialain 7 b mukaan Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta

Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta MÄÄRÄYS STUK Y/5/2016 Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Selvitys turvallisuusperiaatteista, joita hakija aikoo noudattaa, sekä arvio periaatteiden toteutumisesta [YEA 32, kohta 6]

Selvitys turvallisuusperiaatteista, joita hakija aikoo noudattaa, sekä arvio periaatteiden toteutumisesta [YEA 32, kohta 6] POSIVA OY LIITE 8 1 Liite 8 Selvitys turvallisuusperiaatteista, joita hakija aikoo noudattaa, sekä arvio periaatteiden toteutumisesta [YEA 32, kohta 6] POSIVA OY LIITE 8 2 POSIVA OY LIITE 8 3 SELVITYS

Lisätiedot

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti TEM/709/ /2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä

Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti TEM/709/ /2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti 21.6.2012 TEM/709/00.04.01/2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä Väliraportoinnin tarkoitus ja sisältö Raportoidaan työn edistymisestä elinkeinoministerille

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta, perustelumuistio

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta, perustelumuistio Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (28) Säteilyturvakeskuksen määräys ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta, perustelumuistio Yleiset perustelut 1 Johdanto Ydinenergialain (990/1987) muutoksella

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta, perustelumuistio Yleiset

Lisätiedot

YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET

YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET OHJE YVL 8.2 / 25.3.2002 YDINLAITOKSESSA SYNTYNEIDEN JÄTTEIDEN VALVONNASTA VAPAUTTAMISEN EDELLYTYKSET 1 YLEISTÄ 3 2 YLEISET TURVALLISUUSPERIAATTEET 3 3 JOHDETUT AKTIIVISUUSPITOISUUSRAJAT- JA AKTIIVISUUSKATERAJAT

Lisätiedot

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA SÄTEILYTURVAKESKUS SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 - YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISESTA, LIITE 2 1 (6) 21.1.2005 SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4

Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 OHJE 11.7.2000 YVL 1.10 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset 1 Yleistä 3 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 3 Sijaintipaikan valintaan vaikuttavat turvallisuustekijät

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto ATS:n vuosikokous 27.2.2014 Keijo Valtonen YVL-ohjeiden uudistuksen päätavoitteet Uusi rakenne koko ohjeistolle ja yksittäisille ohjeille Selkeät ja yksikäsitteiset

Lisätiedot

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella 27.2.2014 Ydinvoimalaitoksen jätehuolto on tarkoin säädeltyä toimintaa Ydinenergialaki (11.12.1987/990) 6 a (29.12.1994/1420):

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen turvallisuusarvio Posivan rakentamislupahakemuksesta

Säteilyturvakeskuksen turvallisuusarvio Posivan rakentamislupahakemuksesta Säteilyturvakeskuksen turvallisuusarvio Posivan rakentamislupahakemuksesta 11.2.2015 Säteilyturvakeskus Liite 1. Turvallisuusarvio Sisällys 1. Johdanto... 4 1.1 Loppusijoitushanke yleisesti... 4 1.2 Turvallisuutta

Lisätiedot

Turvallisuusperustelun tarkastelua

Turvallisuusperustelun tarkastelua Turvallisuusperustelun tarkastelua Loppusijoituksen turvallisuusperustelu LS-TUPER Koordinoitu KYT2014-hanke VTT, GTK, HYRL, LM Logo LM Logo HY 1 Tarkasteluperspektiivi Koordinointi Turvallisuusperustelun

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINEEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI

YDINPOLTTOAINEEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI OHJE YVL D.3 / 15.11.2013 YDINPOLTTOAINEEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Ydin- ja säteilyturvallisuus 4 3.1 Normaalikäyttö 4 3.2 Käyttöhäiriöt ja onnettomuudet 4 4 Laitoksen

Lisätiedot

seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä.

seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Suomen geologisen seuran Ydinjätteiden loppusijoitusseminaari Arppeanumissa, Helsingissä 7.4.2011 TONI EEROLA seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Sen tuloksena syntyy korkea-aktiivista

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen lausunto Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Säteilyturvakeskuksen lausunto Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Lausunto 1 (10) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM/2955/08.05.01/2012 15.2.2013 ja 11.7.2014 Säteilyturvakeskuksen lausunto Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija

Lisätiedot

muutetaan 19, 20, 22 b, 22 d, 24, 29, 32, 37, 38, 39, 40, 6 luvun otsikko, 43, 88, 89, 112, 146

muutetaan 19, 20, 22 b, 22 d, 24, 29, 32, 37, 38, 39, 40, 6 luvun otsikko, 43, 88, 89, 112, 146 LUONNOS syyskuu 2017 Valtioneuvoston asetus ydinenergia-asetuksen muuttamisesta kumotaan ydinenergia-asetuksen (161/1988) 21 :n 2 momentti muutetaan 19, 20, 22 b, 22 d, 24, 29, 32, 37, 38, 39, 40, 6 luvun

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laatudokumentoinnin kehittäminen, sähködokumentaatio-mapin sisältö. 3D-mallinnus ja sen käyttö Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laadunhallintaan

Lisätiedot

Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet

Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet 19.12.1996 Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet Rakennetarkastus 1 Yleistä 3 2 Määritelmiä 3 3 Rakennetarkastusalueet ja -oikeudet 3 4 Rakennetarkastuksen sisältö ja toteutus 4 4.1 Rakennetarkastuksen

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikköä varten Sisällysluettelo Sisällysluettelo...........................................

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus 24.4.2014 Pyhäjoen monitoimitalo Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Kaavio uuden ydinvoimalaitosyksikön

Lisätiedot

Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista. järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5]

Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista. järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5] POSIVA OY LIITE 7 1 Liite 7 Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista ja ratkaisuista sekä muista järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5] POSIVA OY

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka

Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka STUK Säteilyturvakeskus 2013 DBT Sisällys 1 Suunnitteluperusteuhkaa käytetään turvajärjestelyjen suunnittelun ja arvioinnin perusteena... 3 2 Suunnitteluperusteuhkan

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma

Loppusijoitustilojen esisuunnitelma Työraportti 2006-93 Loppusijoitustilojen esisuunnitelma Vaihe 2 Timo Saanio Timo Kirkkomäki Paula Keto Tapani Kukkola Heikki Raiko Tammikuu 2007 POSIVA OY FI-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen käytön valvonta

Ydinpolttoaineen käytön valvonta SÄTEILYTURVAKESKUS 5.11.1990 Ydinpolttoaineen käytön valvonta 1 Yleistä 3 2 Polttoaineen käytön valvontaohjelma 3 2.1 Polttoaineen köyttöolosuhteet 3 2.2 Köytetyn polttoaineen tarkastaminen ja tutkiminen

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen

Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen Olkiluodon kertomaa: Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen Lähes neljän vuosikymmenen ajan käynnissä ollut tutkimustyö on tuottanut kattavasti tietoa, jota hyödynnetään tällä hetkellä käytetyn ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluodon 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. Tutkimalla turvallista Ydinvoimalat käyttävät polttoaineenaan uraania, joka muuttuu käytön

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12 TOUKOKUU 2014 1 (11) YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYSTÄ ANNETUN LAIN MUKAISESTI LAADITTU ARVIOINTISELOSTUS JA YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO ARVIOINTISELOSTUKSESTA SEKÄ SELVITYS SUUNNITTELU- PERUSTEISTA,

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO

YDINLAITOKSEN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO YDINLAITOKSEN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 4 3 Ydinlaitoksen rakentamisen aikaiset menettelyt 5 3.1 Projektinhallinta ja johtaminen 5 3.1.1 Rakentamisen ja laitosmuutosten

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelma

Rakentamismääräyskokoelma Rakentamismääräyskokoelma Osa B1 Kantavat rakenteet Määräykset ja ohjeet 2010 Huom! Esitys perustuu B1-ehdotuksen 22.11.2010 olevaan versioon. Muutokset ovat hyvin mahdollisia. B-sarjan uudistustyön periaatteet

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 473. Laki. Filippiinien kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 473. Laki. Filippiinien kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 473 479 SISÄLLYS N:o Sivu 473 Laki Filippiinien kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI OHJE YVL B.4, Luonnos 5 / 11.11.2013 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Reaktorille ja reaktiivisuuden hallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 4 3.1 Reaktorin ja ydinpolttoaineen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (8) Luonnos 2. YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka 12.03.2013. Valtuutusperusteet. Soveltamissäännöt.

Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (8) Luonnos 2. YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka 12.03.2013. Valtuutusperusteet. Soveltamissäännöt. Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (8) Luonnos 2 12.03.2013 YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka Valtuutusperusteet Soveltamissäännöt 1 Johdanto 101 Ydinenergialain (YEL 990/1987) 6 :n mukaan ydinenergian

Lisätiedot

KYT2018. Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

KYT2018. Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY KYT2018 Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK 22.8.2014 Ydinjätehuollon kotimainen toimintaympäristö KYT2018-kaudella Posivan rakentamislupahakemus on käsittelyssä, käsittely valmistunee KYT2014-ohjelmakauden

Lisätiedot

Lausunto ydinenergia-asetuksen muuttamiseen liittyvästä asetusluonnoksesta

Lausunto ydinenergia-asetuksen muuttamiseen liittyvästä asetusluonnoksesta Lausunto 1 (4) Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi TEM/757/03.01.02/2017 Lausunto ydinenergia-asetuksen muuttamiseen liittyvästä asetusluonnoksesta Yleistä Yksityiskohtaiset kommentit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 9 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 9 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 9 1 Liite 9 Selvitys ydinlaitoksen ympäristövaikutuksista sekä selvitys suunnitteluperusteista, joita hakija aikoo noudattaa ympäristövahinkojen välttämiseksi ja ympäristörasituksen rajoittamiseksi

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2015

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2015 MÄÄRÄYS STUK Y/1/2016 Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2015 Säteilyturvakeskus on määrännyt ydinenergialain (990/1987) 7 q :n

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU

YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU 1 Johdanto 5 2 Soveltamisala 5 3 Suunnittelun hallinta 5 3.1 Suunnittelusta vastaavat organisaatiot 5 3.2 Suunnitteluprosessit 6 3.3 Konfiguraation hallinta 7

Lisätiedot

Posivan hanke tästä eteenpäin

Posivan hanke tästä eteenpäin Posivan hanke tästä eteenpäin ATS vuosikokous 2015 Projektijohtaja Erkki Palonen 2.3.2015 1 Ydinjätehuolto Suomessa 1 LUVAT Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ FORTUM POWER

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI

POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI Taustaa ja tilannekatsaus luvituksesta ATS-seminaari 27.1.2011 27.1.2011 Ruuska Vesa 1 Tästä lähdettiin Helsingin Sanomat 11.11.1983 27.1.2011 Ruuska

Lisätiedot

Loviisan ydinvoimalaitosta koskeva määräaikainen turvallisuusarvio PSR2015 Tausta

Loviisan ydinvoimalaitosta koskeva määräaikainen turvallisuusarvio PSR2015 Tausta Päätös 1 (6) Fortum Power and Heat Oy Loviisan voimalaitos PL 23 07901 LOVIISA Fortumin kirjeet LO1-A4-18360, 15.4.2015; LO1-A4-18117, 22.12.2014; LO1-A4-17995, 16.9.2014; LO1-A4-17628, 27.2.2014; LO1-A4-18800,

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA

YDINLAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA OHJE YVL A.2 / 15.11.2013 YDINLAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Lainsäädännössä esitetyt sijaintipaikkaa ja sen ympäristöä koskevat vaatimukset 4 4 Sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014 1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 4 2 Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen luvituksen

Lisätiedot

Hakemus. Hakemuksen mukaan kapselointilaitoksen kapasiteetti riittää myös Loviisa 3 -yksikön käytetylle ydinpolttoaineelle.

Hakemus. Hakemuksen mukaan kapselointilaitoksen kapasiteetti riittää myös Loviisa 3 -yksikön käytetylle ydinpolttoaineelle. 1 (12) Valtioneuvoston periaatepäätös 6 päivänä toukokuuta 2010 Posiva Oy:n hakemukseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -yksikön käytettyä ydinpolttoainetta varten

Lisätiedot

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit 2 KYT pähkinänkuoressa KYT-tutkimusohjelma toteutetaan 2002-2005 tavoitelaajuus 1 M /vuosi pääasiallinen rahoittaja valtion

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (9) Luonnos 4. YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka 13.06.2013. Valtuutusperusteet. Soveltamissäännöt.

Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (9) Luonnos 4. YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka 13.06.2013. Valtuutusperusteet. Soveltamissäännöt. Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (9) Luonnos 4 13.06.2013 YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka Valtuutusperusteet Soveltamissäännöt 1 Johdanto 101 Ydinenergialain (YEL 990/1987) 6 :n mukaan ydinenergian

Lisätiedot

10. Säteilyturvakeskus

10. Säteilyturvakeskus 10. Säteilyturvakeskus S e l v i t y s o s a : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatuksena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Toimintaympäristön

Lisätiedot

Luonnos 4 Versio 1. Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta /0002/2016

Luonnos 4 Versio 1. Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta /0002/2016 Säteilyturvakeskus #1666918 1 (18) Ohje YVL D.6 - Uraanin ja toriumin tuottaminen kaivos- ja malminrikastustoiminnassa Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Soveltamisala... 2 3. Säteilyaltistuksen arviointi ja

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Luokitusta koskevat vaatimukset 3 3.1 Turvallisuusluokituksen periaatteet 3 3.2 Turvallisuustoimintoihin

Lisätiedot

UUSI YDINVOIMALAITOS, SUOMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN

UUSI YDINVOIMALAITOS, SUOMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN Tammikuu 2008 Fennovoima Oy UUSI YDINVOIMALAITOS, SUOMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN Tammikuu 2008 2 (9) 1 JOHDANTO Suomalainen energiayhtiö Fennovoima Oy on aloittanut

Lisätiedot

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 187 / HUHTIKUU 2015 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2014 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille 2016 2018

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille 2016 2018 YJH-2015 Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille 2016 2018 Posiva Oy Syyskuu 2015 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Phone (02) 8372 31 (nat.), (+358-2-) 8372

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Hakijayhtiö on esittänyt perusteluina loppusijoituslaitoksen rakentamiselle seuraavaa:

Hakijayhtiö on esittänyt perusteluina loppusijoituslaitoksen rakentamiselle seuraavaa: M 7/2000 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Helsinki 2000 ISBN 951-739-578-1

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos

Lisätiedot

1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3

1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3 OHJE YVL D.3, Luonnos 4 / 17.3.2011 Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi 1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3 3 Säteilytur vallisuus 4 3.1 Normaalikäyttö 4 3.2 Käyttöhäiriöt ja oletetut onnettomuudet

Lisätiedot

Ydinvoimarakentamisen erityispiirteet Luvat, YVL-ohjeet

Ydinvoimarakentamisen erityispiirteet Luvat, YVL-ohjeet Ydinvoimarakentamisen erityispiirteet Luvat, YVL-ohjeet Suurhankeosaajavalmennus Oulu 18.3.2016 Päivi Salo/STUK 1 Säteilyturvakeskus STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan

Lisätiedot

Ydinlaitosten turvallisuusvalvontaa koskevat asiakirjat

Ydinlaitosten turvallisuusvalvontaa koskevat asiakirjat 11.9.1995 Ydinlaitosten turvallisuusvalvontaa koskevat asiakirjat 1 Yleistä 3 2 Asiakirjan toimittaminen 3 3 Asiakirjan rakenne ja sisältö 3 3.1 Asiakirjan rakenne 3 3.2 Asiakirjan sisältö 4 4 Asiakirjan

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

Ohje YVL D.4, Matala- ja keskiaktiivisten ydinjätteiden käsittely ja ydinlaitoksen käytöstäpoisto ( )

Ohje YVL D.4, Matala- ja keskiaktiivisten ydinjätteiden käsittely ja ydinlaitoksen käytöstäpoisto ( ) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (14) Ohje YVL D.4, Matala- ja keskiaktiivisten ydinjätteiden käsittely ja ydinlaitoksen käytöstäpoisto (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL D.4 esitetään vaatimukset,

Lisätiedot

POIKKEAVAT TAPAHTUMAT. Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku

POIKKEAVAT TAPAHTUMAT. Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku POIKKEAVAT TAPAHTUMAT Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät, Säätytalo 9. 10.6.2016 Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimukset raportoinnista säteilyasetuksessa

Lisätiedot

ISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ

ISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ ISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ IMS Business Solutions Oy, J Moisio 10/ 2016 2.10.2016 IMS Business Solutions Oy 2 ISO 9001:2015 PROSESSIEN AUDITOINTIKYSYMYKSIÄ ISO 9001:2015

Lisätiedot