Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Transkriptio

1 MUISTIO 7/ Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä Paikka: Satakunnan keskussairaala, B1 neuvotteluhuone (B-rakennus, 1 krs), Os. Sairaalantie 3, Pori Aika: klo Osallistujat Anu-Elina Halonen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Kati Klen, Salo Maiju Salonen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Marjo Jasu, Rauma Riitta Nieminen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Salla Tuomikanta, Säkylä Tiina Ilola, Satakunnan sairaanhoitopiiri Virpi Valiola, Satakunnan sairaanhoitopiiri Henna Kyhä, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja) Kirsi Harjula, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri) Auli Leino, Rauma Rea Breilin, Salo (Lync) 1. Päivän avaus Projektipäällikkö avasi kehittämispäivän. 2. Maksatushakemuksen ohjeet Projektisihteeri Kirsi Harjula esitti maksatushakemuksen toimittamista koskevat ohjeet diaesityksen mukaisesti (liite 1). Keskusteltiin siitä, kuka katsotaan kunnassa taloudesta vastaavaksi henkilöksi, joka voi allekirjoittaa hankkeen kirjanpidon raportit. Kirjanpidon raportit voi allekirjoittaa henkilö, joka voi kirjanpidon tulosteet oikeaksi todistaa. Käytiin keskustelua ostotositteiden sisällöstä sekä hankeasiakirjojen arkistoimisesta. Projektisihteeri suositteli, että hankkeen kirjanpitoon sisältyvät ostotositteet liitteineen tulostetaan paperiversioina hankeasiakirjoihin arkistoitavaksi. Sovittiin kerrattavaksi hankkeen arkistointiasiat alkuvuonna 2016 kehittämispäivässä.

2 2(4) 3. Ajankohtaista hankkeesta: syksyn ohjelma ja tulevat koulutukset Läsnäolijat esittäytyvät. Hanketyöntekijöiltä kerätyn palautteen perusteella tuleviin kehittämispäiviin toivotaan mm. enemmän aikaa vapaalle keskustelulle sekä keskustelua kehittämistyön haasteista ja yhteisistä teemoista. Projektipäällikkö kävi läpi Pois syrjästä hankkeen syksyn tulevia tapahtumia, jotka diaesityksessä (liite 2). Tulevia tapahtumia mm hanketyöntekijöiden kehittämispäivä. Kehittämispäivän vetäjinä Pikassoksesta Heli Toroska ja Matti Mäkelä Yhteistyön Satakunta tilaisuus, jossa esitellään Pois syrjästä- ja Yhteisvoimin kotona hankkeesta 3 erilaista yhteistyön toimintamallia tilaisuuteen on valmisteilla posteri, johon kuvataan Pois syrjästä -hankkeen tuotoksia ja yhteistyökuvioita Satakunnassa järjestetään Korvaamaton kolmas sektori koulutus järjestetään 2 samansisältöistä koulutusta. Tilaisuudessa esitellään järjestöjen toimintaa torilla Peruspalvelujen helmet -tilaisuudessa Pois syrjästä hanke esittelee toiminnalliset vanhempainillat LastenKaste-seminaarissa esitettävää Pois syrjästä hankkeen esityksen aihe vielä pohdinnassa. Seminaarissa esitellään mahdollisesti toiminnallisia vanhempainiltoja, muita muitakin ehdotuksia voi esittää projektipäällikölle. Verkostokoulutukset jatkuvat. Salon koulutuksen toteutuminen riippuu osallistujamäärästä kehittämispäivää ei pidetä kehittämispäivä pidetään Salossa. 4. Väliarvioinnin tulokset Projektipäällikkö esitteli väliarvioinnin tuloksia, joista enemmän diaesityksessä (liite 2). Väliarvioinnista esille mm. seuraavaa: n = 34 Vastaajista suuri osa tunsi hankkeen melko hyvin tai erittäin hyvin. Käytiin läpi vastauksia koskien tavoitteiden toteutumista ja toteutumatta jäämistä (ks. diat). Hankkeen suurimpina haasteina hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa koettiin haastava kohderyhmä, tulosten juurruttaminen ja lyhyt hankeaika. Miten kohderyhmän osallisuutta hankkeessa voisi vielä lisätä? Arviointikyselyn vastaukset diaesityksessä. Miten verkostomaisen yhteistyön kehittäminen on toteutunut hankkeessa? Arviointikyselyn vastaukset diaesityksessä. Miten verkostomaista yhteistyötä voisi vielä parantaa? Arviontikyselyn vastaukset diaesityksessä. Keskustelu: Todettiin, ettei kaikkia hankkeelle asetettuja tavoitteita saada toteutumaan. Pienet askelet eteenpäin hankkeen aikana, jotta osa tavoitteista toteutuu, on jo saavutus. Tärkeää on, että voidaan vaikuttaa ammattilaisten asenteisiin hankkeen aikana. Hanke mahdollistaa erilaisten asioiden ja uusien toimintamallien kokeilun kunnassa. Hankkeen päättyessä on tärkeää varata aikaa hankkeen tuloksista tiedottamiseen ja juurruttamiseen. Mitä arviointikyselyyn vastanneet ovat ymmärtäneet kohderyhmällä? Perheitä, lapsia ja nuoria vai ammattilaisia?

3 3(4) Rauman perhekeskuksessa toteutuu verkostomainen yhteistyö. Asiakkaan pitäisi saada itse määritellä mitä verkostoja ja palveluita hän tarvitsee. Asiakkaalla voi ja on tärkeää olla myös omat verkostot. Kaikissa kunnissa ei ole perheneuvolaa. Ammattilaisten ja eri tahojen yhteistyö on jo sinällään verkostomaista yhteistyötä. Palvelut tulisi järjestää ja hoitaa asiakaslähtöisesti perheen lähtökohdat huomioon ottaen. Palvelurakenteet eivät ole vielä moninkaan paikoin asiakaslähtöiset. Perhe, nuoret ja lapset tulee ottaa mukaan heitä koskevien palveluiden järjestämiseen. Heillä pitäisi olla mahdollisuus tulla kuulluksi. Lapset puheeksi menetelmä on asiakaslähtöinen menetelmä. Toimintamallien juurtumista edistävät tekijät (ks. diat). 5. Kehittämisosioiden esittelyt ja syksyn suunnitelmat SATSHP, Verkostomainen yhteistyö, Tiina Ilola, Riitta Nieminen ja Anu Halonen Kehittämisosion ajankohtaiset asiat, josta diaesitys liitteenä 3. Eskarikahvila on geneerinen kahvilamalli esikouluikäisten vanhemmille. Eskarikahvilatoiminta alkaa syksyllä Toiminnallisia vanhempainiltoja (Selviytymispeli-malli) on toteutettu Eurassa, Nakkilassa, Ulvilassa, Siikaisissa ja Raumalla. Selviytymispeli-mallin kanssa lähdettiin pienesti liikkeelle, mutta kuntien kiinnostus on kasvanut. Vauvakahvila toimintaa on aloitettu Eurajoella. ESH ja perustason yhteistyön kehittämisessä oppilashuoltoryhmät avainasemassa (ks. diat). Kasvamme yhdessä illat toimintamallia on levitetty yläkouluissa. Kotiväen tilaisuuksia II-asteelle järjestetään syksyllä Nuorten elämänhallintaryhmä on aloittanut Huittisissa. Vanhempainkoulu mallin suunnittelu jatkuu. Nuorisopsykiatrian ja perustason yhteistyön kehittämisen kartoittamiseksi on tehty Webropol-kysely. Kyselyn tuloksista on todettavissa yhteistyön olevan tapauskohtaista. Yhteistyön kehittäminen katsottiin tarpeelliseksi ja sitä toivotaan. Keskustelu: Kuka ottaa kopin nuoresta, kun nuori siirtyy esh:sta pois? Kuraattori? SATSHP, Ylisukupolvinen kehittäminen, Maiju Salonen ja Virpi Valiola Kehittämisosion ajankohtaiset asiat, joista diaesitys liitteenä 4. LP-menetelmää pilotoidaan tällä hetkellä somatiikan puolella syöpäsairauksien yksikössä. Lapset puheeksi -esitteet liitteenä 5 ja 6. Satakunnan keskussairaalaan on koulutettu LP-kouluttajia. Satakunnan keskussairaalassa menetelmäkoulutuksista alustavasti keskusteltu lasten- ja naistentalon kanssa. Aikuispsykiatrian puolella on tehty alkuselvitykset lasten huomioimisesta. LP-kouluttajakoulutuksiin on osallistunut noin 20 hlöä. Kunnissa kouluttajat vievät menetelmän käyttöönottoa eteenpäin itsenäisesti. PoSan kunnat eivät ole mukana. LP-kouluttajien kanssa koulutetaan Porin perusturvaa (päivähoitoa, terveydenhoitajia).

4 4(4) Jos LP yhdistettäisiin päivähoidossa vasu-keskusteluun, LP-menetelmä olisi ennaltaehkäisevää toimintaa. LP:tä voidaan käyttää myös lastensuojelun puolella. Satakummi-toimintamallin kehittämistyö jatkuu. Satakummi-esitteet liitteenä. 7 ja 8. Tarkoitus on saada kootuksi kummipankki. Satakummi-toimintamallissa tehdään yhteistyötä oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. LP-menetelmän kautta voidaan hyödyntää jatkossa myös Satakummi-menetelmää (kummipankkia). Salo, Kati Klen Kehittämisosion ajankohtaiset asiat: Tarkoitus on laajojen terveystarkastusten tulosten hyödyntämisen kehittäminen ja käytäntöjen yhtenäistäminen Salon alueella. Hanketyöntekijän tukena on työryhmä. Suunnitelmissa on hyvinvointikyselyn toteuttaminen yläkouluissa. Verkostotyön koulutuksen toteutus takkuaa. Toteutuminen riippuu osallistujamäärästä. Vierellä kulkija toimintamallin eteenpäin vieminen on kysymysmerkillä. Nuorille vanhemmille järjestetään luentoja. LP-kouluttajakoulutukset ovat vielä kesken. Keskustelu: Käytiin keskustelua juurruttamisesta. Miten jokin menetelmä saadaan juurtumaan kunnan pysyväksi toiminnaksi? Menetelmä tulisi saadaan kunnan strategiaan, hyvinvointisuunnitelmaa ja talousarvioon, jotta johto sitoutuisi. Menetelmän käyttöönottoa kannattaa esitellä ja perustella lautakunnille ja johtoryhmille. 6. Päivän päätös Projektipäällikkö päätti kehittämispäivän. LIITTEET Liite 1 Maksatushakemuksen toimittaminen ja raportointi -diaesitys Liite 2 Ajankohtaiset asiat ja väliarviointi -diaesitys Liite 3 SATSHP:n Verkostomainen yhteistyö -kehittämisosion ajankohtaiset asiat -diaesitys Liite 4 SATSHP:n Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy kehittämisosion ajan kohtaiset asiat diaesitys Liite 5 Lapset puheeksi esite kuntiin Liite 6 Lapset puheeksi -selkoesite Liite 7 Satakummitoiminta esite vanhemmille Liite 8 Satakummitoiminta esite ammattilaisille

5 Pois syrjästä hanke Maksatushakemus ja raportointi Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä Projektisihteeri Kirsi Harjula

6 1. Toinen maksatushakemus, yleistä Raportointijakso Raportoidaan toteutuneet kustannukset em. Raportointijaksolta sekä mahdolliset 1. maksatushakemuksessa raportoimatta jääneet hankkeen kustannukset ajalta Raportoitavat toteutuneet hankekustannukset pitää olla todennettavissa kehittämisosion kirjanpidosta, jotta ne voidaan hyväksyä. Maksatushakemukseen sisältyvät raportit on toimitettava ma 5.10 mennessä sähköpostitse ja kirjeitse hallinnoijalle, projektisihteeri Kirsi Harjulalle. Hallinnoijalle eli Satakunnan sairaanhoitopiirille toimitetaan alkuperäiset ja allekirjoitetut raportit ja lomakkeet. Kehittämisosioon arkistoitavaksi kopiot.

7 2. Maksatushakemukseen sisältyvät raportit Selvitys Kaste-ohjelmaa toteuttavan kehittämishankkeen valtionavustuksen maksatusta varten lomake. Lomake sisältää kustannusliitteen. (STM:n lomake) Liite kustannusliitteeseen pääkirjan avain Tuloslaskelma ja pääkirja Henkilöstömenot lomake Kehittämisosion seurantaraportti eli väliraportti (Webropol) Tarvittaessa selvitys Hankintalain mukaisen kynnysarvon ( alv 0%) ylittävistä suorahankinnoista (Näitä ei pitäisi olla) Tarvittaessa selvitys kirjallisuushankinnoista. Selvitykseen: kirjan nimi, kpl määrä, käyttötarkoitus ja selvitys, miten kirjahankinta liittyy kehittämisosion toimintaan.

8 2. Maksatushakemukseen sisältyvät raportit a) Selvitys Kaste-ohjelmaa toteuttavan kehittämishankkeen valtionavustuksen maksatusta varten lomake ja kustannusliite Kustannukset laskutetaan 100% ja arvonlisäverottomina Valtionavustuksen osuus 75 % Omarahoitusosuus 25 % Raportoinnissa huomioidaan vain valtionavustukseen oikeuttavat toteutuneet kirjanpidossa näkyvät kustannukset ajalta ja 1. maksatushakemuksessa laskuttamatta jääneet kustannukset ajalta Jos laskutetaan kustannuksia ajalta , liitteeksi pääkirjanote, johon merkitty, mitkä kustannukset laskutetaan 2. maksatushakemuksessa.

9 2.1 Maksatushakemukseen sisältyvät raportit - kustannusliite Valtionavustuspäätöksessä hyväksytyt kustannukset > lomakkeen vasemmanpuoleiseen sarakkeeseen kehittämisosion alkuperäinen talousarvio KUSTANNUSLIITE Valtionavustuspäätöksessä hyväksytyt kustannukset Kirjanpidon Kirjanpidon mukaiset mukaiset kustannukset hankkeen alkamisajan- maksatusjaksolta kustannukset kohdasta lukien xx.xx.201x - xx.xx.201x Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto kunnalta Kirjanpidon mukaiset kustannukset hankkeen alkamisajankohdasta lukien > Lomakkeen keskimmäiseen sarakkeeseen toteutuneet valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset hankkeen alusta alkaen ajalta Kirjanpidon mukaiset kustannukset maksatusjaksolta > Lomakkeen oikeapuoleiseen sarakkeeseen toteutuneet kustannukset ajalta sekä mahdolliset raportoimatta jääneet kustannukset ajalta , jotka raportoidaan 2. maksatushakemuksessa. Henkilöstömenot: Kirjanpidon mukaiset kustannukset maksatusjaksolta = Henkilöstömenot lomakkeen yhteensä summa Palvelujen ostot yhteensä, josta Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut Muut palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Investointimenot yhteensä, josta Aineettomat hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut investointimenot Muut menot Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset - Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset - Tulorahoitus - Muu kuin julkinen rahoitus Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus 25 % Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus 75 % 0 0 0

10 2.2 Maksatushakemukseen sisältyvät raportit - pääkirjanotteet b) Tuloslaskelma ja pääkirja Raportointijaksolta ja raportointiajanjakson tulee näkyä raporteissa Kirjanpidonraporteissa tulee näkyä tulo- ja menotilit Päiväysmerkintä ja hankkeen kirjanpidosta vastaavan allekirjoitus Pääkirjaan selkeä merkintä, jos kirjanpito sisältää valtionavustukseen oikeuttamattomia kustannuksia, jotka eivät sisälly maksatushakemuksella raportoitaviin kustannuksiin Jos 2. maksatushakemus sisältää kustannuksia ajalta , pääkirjanotteeseen selkeä merkintä, mitä kustannuksia raportoidaan 2. maksatushakemuksessa

11 2.3 Maksatushakemukseen sisältyvät raportit Muut raportit c) Henkilöstömenot lomake Palkansaajan nimi ja asema hankkeessa Kuvaus hankkeeseen tehtävästä työstä Hankkeen työaika-% (esim. 50% tai 100%) Ajanjakso, miltä palkka maksettu Maksettu palkka eur (eriteltynä palkka + sivukulut = yhteensä) Ei asiantuntijapalkkioita henkilöstömenot lomakkeeseen Henkilöstömenot lomakkeen yhteensä summa = Kustannusliitteen Henkilöstömenot yhteensä

12 2.3 Maksatushakemukseen sisältyvät raportit Muut raportit Tarvittaessa toimitetaan Selvitys hankintalain mukaisen kynnysarvon ylittävistä suorahankinnoista (Näitä ei pitäisi olla hankkeessa!) Selvitys kirjallisuushankinnoista: Kirjan nimi, hankittu kpl-määrä, käyttötarkoitus ja selvitys miten kirjahankinta liittyy kehittämisosion toteutukseen ja toimintaan. Väliraportti eli kehittämisosion seurantaraportti (Webropol-kysely)

13 2.4 Maksatushakemuksen toimittaminen Maksatushakemuksen aineisto toimitetaan hankkeen hallinnoijalle, Satakunnan sairaanhoitopiirille ma 5.10 mennessä. Sähköpostitse ja kirjepostitse (osoite ohjeessa) Kehittämisosion seurantaraportti eli väliraportti toimitetaan 5.10 mennessä sähköisesti Webropolin kautta. Hallinnoijalle alkuperäiset ja allekirjoitetut lomakkeet ja raportit. Kopiot kehittämisosion hankeasiakirjamappiin arkistoitavaksi. Kehittämisosiot eivät toimita erillistä laskua!

14 3. Omarahoitusosuus - Satakunta Satakunnan alueen kehittämisosiot Kunnan/kuntayhtymän omarahoitusosuus on 25 % kehittämisosion toteutuneista kokonaiskustannuksista. STM maksaa hallinnoijalle Satakunnan sairaanhoitopiirille koko hankkeen toteutuneiden, maksatushakemuksessa hyväksyttyjen kustannusten mukaan valtioavustusta 75 %. Satakunnan sairaanhoitopiiri välittää valtionavustuksen saapumisen jälkeen kehittämisosion toteutuksesta vastaavaan kuntaan/kuntayhtymään kehittämisosion osuuden tuloeränä (75 % * kehittämisosion toteutuneet (maksatushakemuksessa hyväksytyt) kustannukset. Kunta/kuntayhtymä toimittaa valtionavustuksen välittämistä varten hallinnoijalle, Satakunnan sairaanhoitopiirille tilinumeron ja viitteen/viitenumeron. (Tästä lähetetään erillinen pyyntö s-postitse myöhemmin).

15 3. Omarahoitusosuus Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen alueen kehittämisosiot Kunnan/kuntayhtymän omarahoitusosuus on 25 % kehittämisosion toteutuneista kokonaiskustannuksista. Valtionavustuksen osuuden 75 % välittämisen kanssa toimitaan samoin kuin Satakunnan alueen kehittämisosioiden kanssa. (Ks. Dia nro 10). jatkuu.

16 3. Omarahoitusosuus Varsinais-Suomi Yleisen osuuden omarahoitusosuus Laskutetaan kehittämisosiolta mennessä. Miten yleisen osuuden omarahoitusosuus lasketaan? Koko hankkeen yleisen osuuden omarahoitusosuus on 25 % yleisen osuuden toteutuneista kustannuksista. Yleisen osuuden omarahoitusosuuden laskentakaava: Kehittämisosion toteutuneet kustannukset/kaikkien kehittämisosioiden toteutuneet kokonaiskustannukset = suhdeluku, jolla kerrotaan yleisen osuuden kustannusten omarahoitusosuus.

17 4. Kolmas maksatushakemus Ajalta sekä mahdolliset aiemmin raportoimatta jääneet kehittämisosion valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset hankeajalta. Viimeinen maksatushakemus, jolla raportoidaan kaikki kehittämisosion kustannukset Toimitaan, kuten 2. maksatushakemuksessa Kehittämisosion toiminnan alasajo 30.9 mennessä!

18 5. Valtionavustusselvitys Ajalta Valtionavustusselvityksen toimittaminen Lounais-Suomen aluehallintovirastolle on hallinnoijan eli Satakunnan sairaanhoitopiirin vastuulla hankkeen päättymisen jälkeen 6 kk kuluessa. Valtionavustusselvitys sisältää tiedot hankkeen etenemisestä, toteuttamisesta ja kustannuksista sekä selvityksen hankkeen toteutuneisuudesta. > Selvityksen perusteella ratkaistaan lopullisesti maksatushakemuksilla toimitettujen valtionavustukseen oikeuttavien kustannusten hyväksyttävyys. Kehittämisosioiden tulee toimittaa tilintarkastajan lausunto mennessä hallinnoijalle, Satakunnan sairaanhoitopiirille valtionavustusselvitykseen liitettäväksi.

19 6. Muuta tärkeää! Ostotositteet tulee olla hankkeelle yksilöityjä = Tositteesta tulee ilmetä sisällön tai liitteiden avulla, millä tavoin hankinta liittyy kehittämisosion toimintaan. menon/tulon peruste kohdentuminen hankkeelle käyttötarkoitus Esim. Koulutuslasku: mikä koulutus kyseessä, ajankohta, kohderyhmä, osallistujalista liitteeksi Matkalasku: Matkan tarkoitus, ajankohta, matkan ja matkustajan yksilöinti STM kirje pvm : Velvollisuus palauttaa valtionavustus tai sen osa raukeaa, kun 10 vuotta on kulunut avustuksen viimeisen erän maksamisesta. Hankkeeseen voidaan tehdä avustuksen käyttöä koskeva tarkastus STM:n tai valtiontalouden tarkastusviranomaisten toimesta 10 vuoden kuluessa. => Avustuksen käyttöä koskeva aineisto eli hankeasiakirjat tulee arkistoida (myös ostotositteet) 10 vuoden ajaksi viimeisen valtionavustuksen maksupäivästä eteenpäin!

20 Kiitos huomiostanne ja aurinkoista loppukesää!

21 Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä Pori

22 Päivän ohjelma: Aamukahvit ja päivän avaus Maksatushakemuksen ohjeet Ajankohtaista hankkeesta: syksyn ohjelma ja tulevat koulutukset Lounas Väliarvioinnin tulokset Kehittämisosioiden kuulumiset ja syksyn suunnitelmat Kahvi Kehittämisosioiden kuulumiset ja syksyn suunnitelmat Päivän päätös

23 Yhteiset tapahtumat/asiat: 31.8 Kehittämistyö käytännössä päivä, Harjavalta, Paronintörmä 17.9 Yhteistyön Satakunta, Pori, posterimateriaalit mennessä 6.10 Korvaamaton kolmas sektori julkisen terveydenhuollon kumppanina Peruspalvelujen helmet, Tyks LastenKaste -seminaari , Tampere Ihmeelliset vuodet koulutus, Syksyn verkostokoulutukset; tilannekatsaus Syksyn kehittämispäivät: 21.9 Salo?, Rauma, Säkylä. Joulukuun kehittämispäivä sopimatta, mahdollisesti viikolla 51 Ulkoinen arviointi

24 Pois syrjästä hanke Väliarvioinnin tulokset

25 Väliarvioinnin toteutus Toteutettiin toukokuussa 2015 webropol-kyselynä Kyselyn avulla kerättiin tietoa siitä, ollaanko hankkeessa etenemässä tavoitteiden mukaisesti Kysely lähettiin ohjausryhmän jäsenille, kehittämisosioiden työntekijöille ja vastuuhenkilöille, tukiryhmien jäsenille, kehittämistiimien/työrukkasten jäsenille Yht. 103 henkilölle Vastausprosentti 33 (n=34)

26 1. Missä roolissa vastaat? (n=34)

27 2. Minkä kehittämisosion toiminnassa olet mukana? (n=34)

28 3. Kuinka hyvin tunnet hankkeen? (n=34)

29 4. Kun ajattelet hankkeen toimintaa keväästä 2014 syksyyn 2016, missä asteikolla 1-10 mielestäsi ollaan suhteessa hankkeen tavotteisiin? (n=34)

30 5. Mikä hankkeen tavoitteista toteutuu varmasti? (n=29) Molemmat päätavoitteet toteutuvat jollakin tasolla Kohderyhmän osallisuutta on nostettu hankkeen myötä esiin kunnissa Ammattilaisten osaaminen lisääntyy hankkeen järjestämien koulutusten myötä Lapset puheeksi menetelmän käyttöönotto Vanhemmuutta on tuettu mm. toiminnallisten vanhempainiltojen myötä Ennaltaehkäisevä päihdetyö

31 6. Mikä tavoite jää toteutumatta (n=26) Laajat tavoitteet, esim. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen on niin laaja teema... Toki hankkeessa on mahdollista saavuttaa liikauksia oikeaan suuntaan Kohderyhmän osallisuus; Tavoite on erittäin tärkeä, mutta ammattilaisten keinot ja asenteet osallisuutta kohtaan ovat vielä lapsen kengissä. Todellisen verkostotyön saavuttaminen; se vaan on niin hankalaa, kukaan ei halua ottaa päävastuuta. Erikoissairaanhoidon ja perustason yhteistyön kehittäminen pääsee toivottavasti alkuun, mutta siihen on varattava pidempi aika. Jokaisen potilaan kohdalla kartoitetaan lapset puheeksi tarve. Aikaa tähän hoitojen yhteydessä on vähän.

32 7. Hankkeen suurimmat haasteet tavoitteiden saavuttamisessa (n=34)

33 8. Miten kohderyhmän edustajia on tähän mennessä otettu mukaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen? (n=34)

34 9. Miten kohderyhmän osallisuutta hankkeessa voisi vielä lisätä? (n=23) Työryhmiin, tukiryhmiin ym. kohderyhmän edustajia mukaan; Tärkeintä on kuunnella, mitä asiakkaalla on sanottavaa, ja ottaa se kehittämisessä tasavertaisesti huomioon. Lisätä asiakkaan kohtaamista ja kuulemista kasvokkain, esim. asiakasraadit, haastattelut, keskustelut. Ylipäänsä tiedonkeruu yksinkertaisin keinoin! Ammattilaisten asenteisiin on vaikutettava; Toimintaa on kehitettävä siihen suuntaan, että asiakkaan asiaa käsitellään asiakkaan kanssa ja häntä kuunnellen, ei hänen ylitseen.

35 10. Miten hankkeessa on verkostomaisen yhteistyön kehittäminen mielestäsi tähän mennessä toteutunut? (n=34)

36 11. Miten verkostomaista yhteistyötä voisi vielä parantaa? (n=24) Nyt liikaa keskitytty yhden ongelman verkostotoimijoiden ja hoitopolkujen miettimiseen, kun pitäisi luoda yleisen tason verkostomalli, joka olisi jokaisen lasten/nuorten ja heidän perheidensä työntekijän tarvittaessa mobilisoitavissa, jos yhden tahon apu ei riitä. Tarvitaan yleisluontoinen malli, joka ei olisi kiinni kunnan koko ajan vaihtuvissa resursseissa ja työntekijöissä. Tarvitaan enemmän tietoa siitä, mitä myös muut tahot tekevät asiakkaan kanssa, ja miten oma osaaminen liittyy tähän kokonaisuuteen. Eri toimijoilla oltava yhteinen kieli (esim. LP)

37 12. Toimintamallien juurtumista edistävät tekijät (n=27) Asiat päätöksentekoon ja suunnitelmiin kirjattavaksi Johdon ja yhteistyökumppaneiden sitoutuminen hankkeen tavoitteisiin ja toimintamallien käyttöönottoon Henkilöstö mukaan kehittämistyöhön Henkilöstön motivointi toimintamallien käyttöönottoon; tulisielujen löytäminen Eri toimijoiden säännöllinen tapaaminen ja kehitettävän asian ylläpitäminen & toisto Toimintamallit suunnitellaan riittävän konkreettisiksi Kuntien huono taloustilanne Arviointi keskeisessä roolissa hankkeen vaikuttavuuden ja hyvien käytäntöjen osoittamiseksi

38 13. Toimintamallien juurtumista estävät tekijät (n=26) Johdon sitoutumattomuus Vaikea taloudellinen tilanne Kiire Muutosvastarinta Työntekijöiden vaihtuvuus Jo olemassaolevien menetelmien ja toimintamallien laaja kirjo Ei aikaa juurruttamiselle, eikä palautteen keräämiselle/arvioinnille > ei aikaa kehittää mallia edelleen ja sopia vastuista Lyhytnäköisyys; käyttöönotto vaikeutuu, jos toimintamalli tms. edellyttää edes hetkellisesti lisäresurssointia, vaikka pitkällä tähtäimellä säästöjä tulisikin

39 VERKOSTOMAINEN YHTEISTYÖ

40 TAVOITTEET: Monialaisen ja ammatillisen, hallintokuntien rajat ylittävän verkostomaisen yhteistyön kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen Ammattilaisen ja asiakkaan vuorovaikutuksen kehittäminen ja varhaisen avuntarpeen tunnistaminen Erikoissairaanhoidon ja perustason rajapintatyöskentelyn aloittaminen sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian yhteistyön kehittäminen Olemassa olevien mallien juurruttaminen

41 Eskarikahvila * Esikouluikäisten vanhemmille on laadittu kahvilamalli, jonka tavoitteena on luoda mahdollisimmat hyvät edellytykset lapsen koulutaipaleen alkuun ja osallistaa vanhemmat osaltaan sen toteutumiseen Vanhempien asenteita, odotuksia ja toiveita tulevaan lapsen esikouluun liittyen kartoitettiin kevään aikana kyselyllä. Syksyllä alkaa Eskarikahvila, jossa keskustellaan kyselyssä esiinnousseista aiheista Tapaamisia on eskarivuoden aikana 4-5. * Mallin mukainen toiminta alkaa syksyllä 2015 eri tavoin sovellettuna Eurajoella, Honkajoella, Raumalla ja Kankaanpäässä

42 Hankealueella on toteutettu ja toteutetaan toiminnallisia vanhempainiltoja Selviytymispeli mallin mukaisesti luokan oppilaille ja vanhemmille (mm.eura, Nakkila, Ulvila, Siikainen, Rauma) Illan teemana on käsitellä arjen haasteita mm. kotiintuloaikoja, nukkumaanmenoa, ruokailua ja päihteitä. Eurajoella on suunniteltu perhevalmennus, joka on tarkoitettu vauvaperheille vauvan syntymää seuraavan vuoden ajan. Suunnittelutyötä tehty yhdessä äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien sekä lapsiperheiden kotipalvelun työntekijöiden kanssa Tavoitteena on ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen vaikuttaminen vauvaperheiden haasteisiin.

43 ESH:N ja perustason yhteistyön kehittäminen Oppilashuoltotyöryhmät avainasemassa usein lähete erikoissairaanhoitoon saa alkunsa koulusta ja kouluun myös jatkohoito lapsen ja nuoren kohdalla usein palautuu koulun sisäinen yhteistyö vaatii myös kehittämistä Mietitään mitä kunnan osaavat ammattilaiset yhteistyöllään vielä pystyvät tekemään lapsen ja nuoren hyväksi ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä Tärkeää on myös tiedon kulku erikoissairaanhoidosta kuntaan Mietitään mikä on se taho, joka ottaa kopin lapsesta / nuoresta hänen kotiutuessaan sekä yhteistyön lisääminen lapsen / nuoren ollessa potilaana erikoissairaanhoidossa tiedon välityksen tärkeys puolin ja toisin Keski-Satakunnan kuntayhtymän kunnat kehittämisalueena

44 Kasvamme yhdessä iltoja viedään edelleen yläkouluihin, räätälöidysti Kasvamme yhdessä mallin mukaisesti pidetty ilta Karviassa kaikille alakoululaisille vanhempineen. Syksyllä yhteiset opiskelijoiden ja vanhempien Kotiväen-tilaisuudet II-asteella (Sataedu) Kokemäki, Harjavalta, Ulvila, Kankaanpää ja Nakkila (alustus ja sen jälkeen esim. paneelikeskustelu jossa mukana opiskelijoita, vanhempia ja koulun henkilökuntaa tai interaktiivinen osanotto, jossa vastataan kysymyksiin erivärisin lapuin) Nuorten Elämänhallinta ryhmä aloittanut Huittisissa ryhmä on suunnattu II-asteen keskeyttäneille nuorille ja ryhmässä tarkoitus antaa tietoja ja harjoitella arjen asioita (koulutus, asioiminen, ruokailu ym.) sekä vahvistaa sosiaalisia taitoja, pyritään käyttämään ulkopuolisia asiantuntijoita apuna. Ryhmän aiheet nousevat nuorilta itseltään ja ryhmän tuki on tärkeässä roolissa suunnittelussa ja toteutuksessa mukana eri hallintokuntien edustajia sekä erikoissairaanhoito. Vastaavanlainen ryhmä aloittaa Eurassa toimintansa syksyllä

45 Vanhempainkoulu mallia suunniteltu yhteistyössä Euran ja Kankaanpään toimijoiden kanssa nyt menossa kuntakohtaiset suunnittelut Nuorisopsykiatrian ja perustason yhteistyön kehittämistä kartoitetaan Webropol-kysely tehty, haastattelut syksyllä ART- ja FamilyTIES (PerheArt) koulutukset Verkostotyön koulutuksia ollut kevään aikana kolme (Huittinen, Pori ja Eura) syksyllä tulossa (Harjavalta ja Kankaanpää sekä Salo)

46 Ihmeelliset vuodet koulutus toteutuu marraskuussa, kiinnostusta oli paljon ja mukaan mahtui 25 koulutettavaa Neuropsykiatrinen koulutus tulossa marraskuussa, näkökulmaan toivotaan ehdotuksia Mahdollisia muita koulutuksia; kulttuurieroja käsittelevä koulutus maahanmuuttajaperheiden kanssa työskenteleville, varhaiskasvatukseen suunnattu media koulutus Yhteystiedot: Tiina Ilola Riitta Nieminen projektisuunnittelija projektisuunnittelija

47 Pois syrjästä hanke Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen Tavoitteet: Lapsiomaisten tuen tarpeen selvittäminen aikuisten erikoissairaanhoidossa Lapsiomaisten tuen järjestämisen keinojen mallinnus ja juurruttaminen osaksi kuntien peruspalveluja Perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen ennaltaehkäisevien menetelmien kautta Toimiva perhe&lapsi menetelmien käyttö kuntien peruspalveluissa ja erikoissairaanhoidossa Hankealueena Satakunnan kunnat ja Satakunnan sairaanhoitopiiri

48 Lapset puheeksi menetelmän levittäminen Lapset puheeksi- menetelmä ja kouluttajakoulutukset shp:ssä ja kunnissa, yhteensä 59 osallistujaa Onkologian pkl:lla koulutettu 10 sairaanhoitajaa ja 1 sosiaalityöntekijä, 1 kuntoutusohjaaja Sädehoitoyksikössä 2 rtg-hoitajaa ja 1 sosiaalityöntekijä A6:lla 10 sairaanhoitajaa ja 1 sosiaalityöntekijä Sairaanhoitopiirin pilottiyksiköt: onkologian pkl, sädehoitoyksikkö, A6. Laajenemassa v alusta B3:lle, neurologialle, Lasten ja naisten taloon

49 Lapset puheeksi menetelmän levittäminen Mukana Huittinen, Eura, Säkylä, KSTHKY, Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka, SAMK, Ulvila, Pori, SATSHP:n Rauman mt-keskus SAMKissa opetussuunnitelmassa sosionomeilla ja terveydenhoitajilla Leviämässä myös Neuroliittoon Syöpäyhdistyksessä on menetelmäosaajia Eura on sairaanhoitopiirin virallinen yhteistyökumppanikunta

50 Lp potilastyössä Sh, pastori, kuntoutusohjaaja, sostt antaa Lp-esitteen potilaalle ja kertoo keskustelun tarkoituksesta Potilas voi halutessaan palata asiaan ja pyytää Lp-keskustelua, myös hoitaja voi muistutella asiasta Hoitaja varaa ajan keskustelulle (1-2 kertaa, puoliso voi osallistua halutessaan) Tarvittaessa Lp-neuvonpito, jonka suunnitteluun varataan aika. Mukana (sh?) sostt/kuntoutusohjaaja/pastori Neuvonpidossa potilaan haluamat henkilöt (+sostt/kunt/pastori)

51 Lapset puheeksi kouluttajaverkosto, joka kouluttaa kuntien peruspalveluita Aikuissosiaalityö, Pori (1), Perhekeskus, Eura (1) Perusturva, Säkylä (1) Varhaiskasvatus, Pori (2), Ulvila (2), Huittinen (1), Eura (1) SATSHP, onkologia (3), osasto A6 (1), Rauman psyk pkl (1), sairaalapastori (1) SAMK, Pori (1) Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka (1) Neuvola, Keski-Satakunnan terveydenhuollon ky (1), Huittinen (1)

52 Muita toimenpiteitä potilaiden lasten huomioimisen edistämiseksi seminaari (90 osallistujaa) ja aikuispsykiatrian työntekijöille työpaja (22 osallistujaa) Seminaari Aiheena lasten huomioiminen aikuispsykiatriassa sekä kuntayhteistyö Yksikkökohtaiset aikuispsykiatrian osastotunnit tarkennetun toimintamallin hiomiseksi kevään ja syksyn aikana

53 Muita toimenpiteitä potilaiden lasten huomioimisen edistämiseksi Satakummi -toiminta, arjen tuki ja ilo esim. harrastustoiminta (mahd. matala kynnys) Kummeina sote-opiskelijat Kummikoulutuksen järjestäminen yhteistyössä SAMKin, DIAKin ja TaY Porin yksikön kanssa Koordinoivana tahona aluksi SATSHP (eli Maiju ja Virpi) Mukana seurakunnat, MLL, Satakunnan Syöpäyhdistys, FinFami. Alkaa syksyllä 2015 Satakummitoiminnan piiriin lapsia voi tulla aikuisille suunnatuista palveluista muualtakin kuin erikoissairaanhoidosta

54 Tavoiteltavat tulokset: Lapsiomaiset saavat tukea tarpeidensa mukaisesti Lapsiomaisten riskiä sairastua itse ehkäistään ennalta Erikoissairaanhoidossa selvitetään järjestelmällisesti jokaisen pitkäaikaissairaan aikuispotilaan kohdalla lasten tuen tarve Työntekijöiden osaaminen lisääntyy Verkostomaisen työtavan juurtuminen Erikoissairaanhoidon yhteydenotot lapsen arjen ympäristöön lisääntyvät tuen tarpeen selvittämisen vuoksi Työntekijöiden motivaatio aikuispotilaiden lasten tuen tarpeen selvittämiseksi lisääntyy

55 Kiitos! Yhteystiedot: Maiju Salonen, projektisuunnittelija, p Virpi Valiola, projektisuunnittelija, p

56 Lapset puheeksi on osa Toimiva lapsi & perhe työtä. Lapset puheeksi toimintakokonaisuus tarjoaa kunnille mahdollisuuden rakentaa palvelurakenteet, joiden avulla on mahdollista edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja ennaltaehkäistä vanhempia kohdanneiden ongelmien ylisukupolvinen siirtyminen. Toimintakokonaisuudessa kaikkiin keskeisiin perus- ja erityispalveluihin juurrutetaan Lapset puheeksi työmenetelmät, joiden avulla lasten hyvinvoinnin ja kehityksen tuki saadaan kaikkien lapsiperheiden ulottuville. Lasta suojaavat tekijät: - Sujuva arki - Hyvä suhde vanhempiin, tärkeisiin aikuisiin ja ikätovereihin - Ikään sopiva ymmärrys vanhemman ja perheen arjesta, päivähoidon ja koulun arjesta - Lapsi tietää että hänelle tärkeät aikuiset pitävät yhtä ja tietävät lapsen arkeen vaikuttavista asioista - Lapsen reaktioita ymmärretään -Ilon ja onnistumisen kokemukset Tutkimuksista tiedetään, että vanhempien vaikeudet (esim. taloudelliset vaikeudet, sairaudet ym.) ovat yhteydessä lasten ongelmiin ja erityispalveluiden käyttöön Nykyinen palvelujärjestelmä reagoi, kun huomaamme lapsen toiminnassa tai käytöksessä vaikeuksia ja huolestumme. Seuraamme tilannetta ja puutumme asioihin ongelmien kasvaessa. Vaikeuksien kasvaessa tarvitsemme erityispalveluita mm. lastensuojelusta ja psykiatrialta lapsen tilanteen korjaamiseksi. Tutkimuksista tiedämme lasta suojaavat tekijät, joiden avulla lapsi pärjää. Suojaavat tekijät ovat konkreettisia ja arkisia asioita, jotka tukevat lapsen tavallista kehitystä mahdollisista arkeen liittyvistä vaikeuksista huolimatta. Lapset puheeksi -toimintakokonaisuudessa tavoitteena on tukea lasta varhaisemmin tarjoamalla keskusteluja vanhemmille lapsen tiettyinä ikävuosina, perheen elämäntilanteiden muutoksissa ja kuntoutuksen tukena. Tarjottu apu on konkreettista ja yhdessä perheen kanssa suunniteltua. Kaikki palvelut käytössä lapsen ja perheen tarpeen mukaan! Vanhempaa ja/tai perhettä kohdanneet vaikeudet Lasta suojaavat tekijät Koulu Koti Vapaaaika Päivähoito Aletaan nähdä vaikeuksia Puututaan kun Korjaavat ongelmat ovat isoja toimenpiteet Mika Niemelä

57 Lapset puheeksi -prosessi käynnistyy kunnassa, kun eri hallintokuntien välillä löytyy yhteinen tahtotila tehdä Lapset puheeksi työtä. Tämän jälkeen kunnat voivat ottaa LP-menetelmän osaksi perus- ja erityispalveluitaan kouluttamalla työntekijät ja johdon LP-menetelmään. Juurrutuksen onnistumiseksi työskentelyyn tarvitaan johtajien sitoutumisen lisäksi myös strategisia päätöksiä. Kokonaisuutta ohjaa ohjausryhmä, joka muodostuu eri hallinnonalojen johtajista. Kunnan omat Lapset puheeksi kouluttajat tukevat mahdollisuutta luoda alueelle lasten ja perheiden hyvinvointia edistävät palvelut. Työntekijät hallinnonalasta riippumatta toimivat perheitä kohdatessaan tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti ja puhuvat samaa kieltä. Omien kouluttajien myötä kunta on omavarainen lasten hyvinvointiin liittyvän systemaattisen työn ja koulutuksen suhteen. Keskeistä LP-työn juurrutuksessa on kuntalaisten ja työntekijöiden tiedotus koko prosessin ajan, ja myös Lapset puheeksi menetelmän käyttöönoton jälkeen. Toimiva Lapsi & Perhe (TLP) Toimiva lapsi & perhe -työssä (THL) on kehitetty lasten hyvinvointia tukevia ja ongelmia ehkäiseviä palvelurakenteita yhteistyössä eri palveluorganisaatioiden ja valtakunnallisen kouluttajaverkoston kanssa. TLP -työ on siirtynyt Suomen Mielenterveysseuralle ja siitä vastaavat tutkimusprofessori Tytti Solantaus ja FT Mika Niemelä. Lapset puheeksi -keskustelu 1-2 tapaamista. Tavoitteena tunnistaa lapsen vahvuuksia ja tukea lapsen pärjäävyyttä arjessa. Lapset puheeksi -neuvonpito Toiminnallinen menetelmä, jossa eri toimijat sitoutuvat tukemaan konkreettisin teoin lapsen arkea. Keskeistä on vahvistaa lasta suojaavia tekijöitä lapsen arjessa, kun perheen elämäntilanteessa on tuen tarpeita. Yhteystiedot: Projektisuunnittelija Maiju Salonen ja Virpi Valiola

58 Onko sinulla lapsia? Onko sinulla huoli lastesi selviytymisestä, kun elämäntilanteesi on muuttunut? Pohditko sitä, miten puhua sairaudesta lasten kanssa? Kysymme potilailta onko heillä alaikäisiä lapsia ja tarjoamme keskustelua lapsista. Keskustelu on vapaaehtoista. Lapsista puhuminen voi helpottaa oloasi! /VV

59 Kun haluat puhua lapsista Kun äiti tai isä sairastuu, koko perheen elämä muuttuu. Vanhemman sairaus ja siihen liittyvät hoidot voivat uuvuttaa. Siinä tilanteessa voi mieleen nousta kysymys, kuinka lapset pärjäävät kaiken tämän keskellä ja miten he ymmärtävät äidin tai isän sairastumisen. Sinulla voi olla huoli lastesi selviytymisestä, kun elämäntilanteesi on muuttunut. Voit ehkä pohtia miten puhua sairaudesta lasten kanssa. Sinulla on mahdollisuus keskustella lapsistasi sairaalan työntekijän kanssa. Tavoitteenamme on tukea vanhemmuuttasi sekä lastesi kehitystä. Keskustelu on täysin vapaaehtoista. Keskustelussa pohdimme yhdessä lastesi vahvuuksia ja haavoittuvuuksia. Vahvuus tarkoittaa sitä, että lasten arki sujuu tavallisesti vaikka elämässä onkin vaikeuksia. Haavoittuvuus tarkoittaa lasten elämässä asiaa, joka aiheuttaa vanhemmassa huolta tällä hetkellä. Jos tälle asialle ei tehdä mitään, voi tulla ongelmia. Keskustelun aiheina ovat: Miten lastesi arki sujuu kotona, päiväkodissa tai koulussa ja vapaa-aikana. Kuinka voit keskustella lastesi kanssa sairaudestasi ja vastata heidän mieltään askarruttaviin kysymyksiin. Keskustelun jälkeen voimme pohtia, tarvitsetteko sinä tai lapsesi tukea arkeen ja ketkä siinä voivat auttaa. Miten pääset alkuun? Puhu asiasta lääkäreille tai hoitajille, jotka hoitavat sinua. Arvioikaa yhdessä, onko lapsista puhuminen ajankohtaista. Milloin keskustelu lapsista on ajankohtainen? Keskustelu lapsista on ajankohtainen kun sinua askarruttaa, miten puhut sairaudesta lapsillesi kun haluat pohtia perheesi tilannetta ja miettiä miten arki sujuu. Miten lapset selviytyvät, kun vanhempi sairastuu? Lapsilla on usein kysymyksiä sairaudesta. Lasten käytös voi myös muuttua, kun heidän arkensa muuttuu sairautesi takia. On tutkittu, että iso osa lapsista selviää hyvin perheen elämäntilanteen muutoksista. Lapsia suojaavat tekijät kannattelevat lapsia elämässä. Voimme yhdessä pohtia, mitkä tekijät suojaavat lapsiasi. Voimme yhdessä tukea lastesi kehitystä. Lapsia suojaavia tekijöitä ovat: Lapset tietävät, mistä vanhemman sairaudesta on kysymys. Lasten ikä huomioidaan, kun heille kerrotaan tietoa. Lapsia ei jätetä yksin tiedon kanssa, vaan he saavat tukea. Lasten arki sujuu. Lapsilla on hyvä suhde vanhempiin ja sisaruksiin. Lapsilla on lupa kokea ja ilmaista vaikeitakin tunteita. Lasten lähellä on aikuisia, jotka eivät kuulu perheeseen, mutta joilta saa tukea ja huomiota. Lapsilla on kavereita ja harrastuksia. Lapsilla on asioita, jotka tuottavat iloa päiväkodissa, koulussa, kotona ja harrastuksissa.

60 Jos kiinnostuit, ota yhteyttä: Projektisuunnittelija Virpi Valiola p Projektisuunnittelija Maiju Salonen p SATAKUMMI - toiminta Onko sinulla huoli lapsestasi perheesi muuttuneessa elämäntilanteessa? Tuntuuko sinusta, että lapsesi tarvitsisi aikuista kaveria elämäänsä? Onko lapsellasi harrastuksia? TAVOITTEENA ON Tukea satakuntalaisia lapsia, nuoria ja lapsiperheitä arjen haasteissa, erityisesti silloin, kun vanhempi sairastuu.

61 SATAKUMMI - toiminta Satakunnan järjestöt, oppilaitokset, seurakunnat ja sairaanhoitopiiri tarjoavat matalan kynnyksen apua lapsiperheille haastavissa elämäntilanteissa, kuten vanhemman sairastaessa. SATAKUMMI toiminnan kautta lapsi tai nuori saa arkensa avuksi kummin, joka toimii lapsen kaverina tai vaikkapa harrastustsempparina, jos vanhemmat kokevat sen tarpeelliseksi. Kummeina toimivat alueen korkeakouluopiskelijat yhdessä alueen vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. Toiminta on täysin maksutonta ja vapaaehtoista. Vanhemmat ovat mukana kummin valinnassa ja kummisopimuksen tekemisessä. Kummin ja lapsen yhteistyö suunnitellaan aina yhdessä vanhemman kanssa. Perhe voi lopettaa kummisuhteen milloin tahansa. KUMMIT ODOTTAVAT YHTEYDENOTTOASI!

62 SATAKUMMI -Satakunnan vapaaehtoistyön ja kummitoiminnan yhteistyöryhmä

63 Toimijat Satakunnan Syöpäyhdistys MLL, Satakunnan piiri Omaiset mielenterveystyön tukena, Länsi-Suomen yhdistys ry Satakunnan sairaanhoitopiiri Porin seurakuntayhtymä Satakunnan ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö Tampereen yliopisto, Porin yksikkö

64 SATAKUMMI toiminta Järjestöjen tukikummitoiminta SATSHP, omaisjärjestöt Lapsiomaiset ja muut tukea tarvitsevat lapset Oppi- laitokset Kuntien peruspalvelut

65 Kohderyhmä Toiminta on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla on vakava sairaus tai muu vastaava toimintakykyä mahdollisesti alentava tilanne. Toimintaan mukaan otettavalla perheellä ei ole voimassa lastensuojeluasiakkuutta. Toiminnan pariin ohjataan asiakkaita erikoissairaanhoidosta, avoterveydenhuollosta, sivistystoimesta sekä sosiaalitoimesta.

66 Toimijoiden tehtävät

67 Satakunnan sairaanhoitopiiri - Toiminnan koordinointi - Kummipankin ylläpito - Kummisopimukset - Asiakasmarkkinointi - Yhteistyö eri tahojen kanssa - Työryhmän koordinointi - Juurruttamisen suunnittelu

68 DIAK, SAMK, TAY Opiskelijamarkkinointi Opiskelijoiden haastattelut Opintokokonaisuuden koordinointi Vapaaehtoistyön opetuksen järjestäminen Aloituspäivään liittyvät tehtävät

69 MLL, Satakunnan Syöpäyhdistys, FinnFami, seurakunnat Opiskelijakummien tukihenkilöiden nimeäminen Opiskelijakummien toiminnanohjauksen järjestäminen Vapaaehtoistyökoulutuksiin osallistuminen Osallistuminen opintokokonaisuuden järjestelyihin Asiakasmarkkinointi

70 SATAKUMMI -toimintamalli