VIITE Päijät Hämeen liiton lausuntopyyntö maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIITE Päijät Hämeen liiton lausuntopyyntö maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta"

Transkriptio

1 LAUSUNTO Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FIN UUSIKYLÄ m eokas.fi Y tunnus Alv.rek. VIITE Päijät Hämeen liiton lausuntopyyntö maakuntakaavan 2014 luonnosaineistosta ASIA 1. Valtatie 12 Lahti Nykyisessä maakuntakaavassa valtatie 12 on Lahdessa merkitty yleissuunnitelman ja poliittisen tahdon mukaisena Launeen moottoritielinjauksena, mitä vastaan esiintyy voimakas vastustus. Vaihtoehdoksi on esitetty linjausta Renkomäen kautta. Päijät Hämeen liitto on valmistanut kustannustehokkaamman suunnitelman, missä tie kulkisi nykyistä suoraa reittiä mm. Lahden rautatieaseman ohi osaksi tunneliratkaisuna. 2. NA7 Valtatie 12 ja Pietarinrata Uudestakylästä itään Nykyisessä maakuntakaavassa valtatien 12 väli Uusikylä Jokue on merkitty yleissuunnitelman mukaisena moottoritienä nykyisen tien eteläpuolelle. Parhaillaan etsitään Tieokkaan suunnitelman pohjalta kustannustehokkaampaa ratkaisua, mikä hyödyntäisi enemmän nykyistä tietä, lyhentäisi uuden tielinjauksen rakentamista ja palvelisi väylän liikenteellisiä tarpeita riittävän pitkälle tulevaisuuteen. LAUSUNTO Asiantuntijayritys Tieokas kannattaa seuraavia ratkaisuja: 1. Valtatie 12 Lahti Lahdessa valtatie 12 linjataan suorinta (nykyistä) reittiä Päijät Hämeen liiton kustannustehokkaan suunnitelman mukaisesti, missä tie kulkisi mm. Lahden rautatieaseman ohi osaksi tunneliratkaisuna. 2. NA7 Valtatie 12 ja Pietarinrata Uudestakylästä itään Uudenkylän Jokuen välillä ja edelleen Kouvolaan valtatie 12 suunnitellaan Tieokkaan oheisen kustannustehokkaan suunnitelman mukaisesti, missä uudistettava tie kulkisi Pietarinradan kanssa pääpiirtein samassa maastokäytävässä. Siihen varaudutaan suunnittelemaan kasvavan tarpeen mukainen nopean liikenteen kolmas raide välille Uusikylä Kausala. Pietarinradan palvelutason parannushankkeessa rataosan Uusikylä Kausala mutkat jäivät oikaisematta, mutta uusi nopean liikenteen kolmas raide ennalleen jäävän nykyisen kaksoisraiteen rinnalle lisäisi ratakapasiteettia niin, että tarvetta rakentaa rannikkoratayhteyttä Helsinki Pietari ei olisi näköpiirissä. Maakuntakaavaan merkitty yleisuunnitelmatasoinen valtatieyhteys (Uusikylä Kouvola) suunnitellaan siis uudelleen yksityisen kansalaisen (yrityksen) tekemän muistutuksen ja laatiman suunnitelman mukaisesti ilmeisesti ensi kerran valtakunnassa. Samanlaisen muutoksen pitäisi olla mahdollinen myös maakuntakaavaan merkityn yleisuunnitelmatasoisen Lahden linjauksen kohdalla.

2 TIIVISTYS 1. Valtatie 12 Lahti Pohjaveden suojelu Launeen moottoritien eräänä pääperusteluna merkitsee sitä, että jokunen säiliörekka Lahden liikenteessä on kirjaimellisesti kuin pisara meressä siinä todellisuudessa, että joka päivä Pietarinrataa kulkee Vainikkalasta Lahden kautta Sköldvikiin useita superraskaita säiliövaunujunia, mutta Pietarinradalla ei ole metriäkään pohjaveden suojausta. Valtatien 12 linjaus rautatieaseman matkakeskuksen kautta tarkoittaa tien parantamista nykyiselle paikalleen Salpakankaalta alkaen, Mytäjäisistä Pekanmäkeen tunneliin tai katettuun kaukaloon. Kun valtatie katoaa Radiomäen alta maan alle ja tarpeeton tavararatapiha Sopenkorpeen, syntyy Mannerheiminkadun pituudelta uusi laaja rakennusalue, Asemacity, Lahden liikenteen ja kaupunkirakenteen tulevaisuuden ratkaisu. Maanmyyntituloilla katetaan rakennuskustannuksia, kuten nyt Hämeenlinnassa moottoritiekuilun kannen liikekeskuksessa. Poikittaisliikenne ei siirry kiertelemään Lahden ohi pitkin Launeen peltoja, se hakee suoran reitin. Launeen moottoritie tuhoaa, mutta Asemacity väylä parantaa ympäristöä. Esimerkiksi kohinamelu katoaa ja pohjaveden suojaus syntyy tiehen muun rakentamisen ohessa koko Salpausselän pituudelta. Päijät Hämeen liiton valmistama tiesuunnitelma maksaa vain murto osan Launeen moottoritien kustannuksista, mutta tuottaa toimivan liikenneratkaisun sekä runsaasti aineellisia ja myös ainettomia hyötyjä. 2. NA7 Valtatie 12 ja Pietarinrata Uudestakylästä itään Väyläpolitiikan muutos uuden Liikenneviraston tullen merkitsi sitä, että enää ei suunnitella eikä rakenneta esimerkiksi moottoritietä, vaan VÄYLÄ, minkä palvelutarkoitus on paljon monimuotoisempi kuin perinteisen tienrakennuksen, miltä ajalta on Lahden Kouvolan valtatiesuunnitelma. Liikenneviraston toimintaajatus on kehittää koko liikennejärjestelmää ja lisätä liikennemuotojen synergiaa. Keskeistä on liikenteen ympäristöön ja ihmisiin kohdistuvien haittavaikutusten vähentäminen, mikä tarkoittaa mm. eri maaliikennemuotojen sijoittamista yhteiseen maastokäytävään. Tämä toteutuu Tieokkaan suunnitelmassa, mutta ei esimerkiksi hylätyssä "erämaalinjauksessa" Uusikylä Jokue. Maakuntakaavaan merkitty tieyhteyden Lahti Kouvola yleissuunnitelma on nyt hylätty Tieokkaan muistutuksen mukaisesti. Esimerkiksi osuudelta Uusikylä Jokue s tarve elvitetään Tieokkaan esittämällä tavalla siltä pohjalta, että tie ja rautatie kulkevat edelleen pääpiirtein nykyisessä yhteisessä maastokäytävässä ja niitä parannetaan yhdessä todellisen tarpeen mukaisesti. Lahti Kouvola on maassamme harvinainen esimerkki yhteysvälistä, missä kerrankin rautatie on uudistettu ennen tietä. Tämä viitoittaa tulevaa väyläpolitiikkaa ja osoittaa rautatien ylivertaisuuden runkoyhteytenä, mitä maantie paikallisen tarpeen mukaan täydentää. Rautateiden menestystä kuvaa, että junamatkustajien osuus välillä Lahti Kouvola on tällä hetkellä jo yli puolet, valtakunnan kärkeä. Matkustajat ovat valinneet junan, vaikka nykyinenkään valtatie 12 Pietarinradan vieressä ei suinkaan ole kehno. Raskaampi akselipaino ja etenkin uuden turvalaitejärjestelmän ansiosta kasvanut ratakapasiteetti lisäävät rautatieliikenteen kilpailukyvyn ylivertaiseksi maantieliikenteeseen varrattuna.

3 Pietarinradan parannushanke Lahti Luumäki jäi kuitenkin pahasti puolitiehen rataosalla Uusikylä Kausala, koska sen useat rataoikaisut ja Mankalan raiteenvaihtopaikka ja jäivät rakentamatta rahanpuutteen vuoksi. Ratakapasiteetti rajoittaa Nastolalle ja Iitille tärkeän taajamajunaliikenteen lisäämistä ja vaikeuttaa tuntuvasti eri junatyyppien sujuvaa liikennöintiä toistensa lomassa. Pietarinradan jatkoparannustyönä tarvitaan ratakapasiteetin kasvattamiseksi nopean liikenteen lisäraide Uusikylä Kausala. Nykyinen kaarteinen kaksoisraide jäisi kokonaan tavanomaisen liikenteen käyttöön. Nopea kolmas raide, minkä pituus olisi vain alle 20 km, tekisi mahdolliseksi esimerkiksi kasvattaa Helsingin Pietarin nopeaa Allegro liikennettä nykyisellä reitillä kustannustehokkaasti, eikä ainakaan vuosikymmeniin tarvittaisi uutta miljardiluokan rannikkoratayhteyttä. merk. Ystävällisin tervehdyksin Tieokas Markku Sakari Meriluoto itsenäinen, riippumaton ja puolueeton asiantuntijayritys ja rekisteröity tavaramerkki. Laajempi perustelu seuraavilla sivuilla.

4 VALTATIE 12 JA PIETARINRATA Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FI UUSIKYLÄ ASEMA m eokas.fi Y tunnus Alv.rek. MUISTUTUS VIITE: UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA Asiantuntijayritys Tieokas esitti muistutuksessaan 2010 (alla) ja erikseen henkilökohtaisesti liikenneministeri Merja Kyllöselle 2012 (linkki), että Päijät Hämeen maakuntakaavaan (ja nyt vielä Uudenkylän osayleiskaavaluonnokseen) merkitty valtatien 12 linjaus Uudenkylän itäpuolella hylätään (paitsi Kausalan ohitustie) ja parannustyö suunnitellaan pääpiirtein nykyisen linjauksen maastoläytävään. Nastolan kunnanhallitus totesi vastauksessaan (alla), että linjaus on merkitty maakuntakaavaan eikä sitä voida muuttaa. Syksyllä 2013 maakuntakaavaan merkitty linjaus kuitenkin hylättiin. Uudeksi linjaukseksi valittaneen vaihtoehto 4 (4A) (kartta), mikä lähes täysin vastaa Tieokkaan muistutuksessaan 2010 esittämää nykyisen tien parantamista. Maassamme ei ole ennen tapahtunut, että yksityisen kansalaisen työn perusteella hylätään maakuntakaavaan merkitty valtatielinjaus ja korvataan se kansalaisen esittämällä vaihtoehdolla. Tieokkaan muistutuksen käsittely Nastolan kunnan hallinnossa 2010 (otteita, kursivointi tekijän): Kunnanhallitus Nastolan kunnan lausunto yleissuunnitelmaan tehtyyn muistutukseen, jonka on jättänyt Tieokas, Markku Sakari Meriluoto: Muistutuksessa vaaditaan, että yleissuunnitelma hylätään osuudelta Uusikylä Jokue ja selvitetään tieyhteyttä tältä osin samaan maastokäytävään rautatien kanssa.

5 2 Valtatien 12 parantamishankkeeseen liittyvässä ympäristövaikutusten arvioinnissa, jonka selostus on vuodelta 2005, on käsitelty eri linjausvaihtoehtoja. Vaihtoehtoihin on sisältynyt radan kanssa soveltuvin osin saman maastokäytävän ratkaisut 0+ ja 3, joista 0+ ratkaisu oli nykyiseen linjaukseen perustuva ja 3 radan tuntumaan radan pohjoispuolelle linjattu. Jatkotoimenpiteenä Tiehallinnon keskushallinto on hyväksynyt nyt käsiteltävänä olevan linjauksen jatkosuunnitteluun. Voimassa oleva Päijät Hämeen maakuntakaava sisältää uuden linjauksen. Ehdotus: (tekninen johtaja) Tekninen lautakunta... toteaa osaltaan, että yleissuunnitelmaan liittyvä muistutus ei edellytä jatkotoimenpiteitä perustuen siihen, että asia on jo käsitelty hankkeen aikaisemmissa vaiheissa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. KH Ehdotus: (kunnanjohtaja) Kunnanhallitus päättää hyväksyä Nastolan kunnan lausunnon yleissuunnitelmasta ja siitä tehdyistä muistutuksista esitettäväksi Kaakkois Suomen Ely keskukselle teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti. Linjausratkaisu syksyllä 2013 LÄHDE: Valtatie 12 välillä Uusikylä Suvioja, Nastola, Orimattila, Iitti, Kouvola. Linjausvaihtoehtoejn tarkastelu. Ramboll Finland Oy ja Uudenmaan ELY keskus (otteita, kursivointi tekijän): Vuonna 2010 välille Uusikylä Tillola on valmistunut yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa on esitetty, että valtatie rakennetaan kokonaan uuteen maastokäytävään. Välin Uusikylä Jokue uusi linjaus sijaitsee nykyisen valtatien eteläpuolella sekä välillä Jokue Tillola Kausalan taajaman pohjoispuolella [Kausalan ohitustie]. Valtatien 12 yhteysvälille Lahti Kouvola laadittiin vuonna 2012 liikennepoliittisen selonteon mukainen revoluutiohenkinen pilottihanke yhteysvälin kehittämisestä. Näkyvissä olevassa tulevaisuudessa ei ole odotettavissa rahoitusmahdollisuuksia aiemmin laadittujen suunnitelmien toteuttamiseen. Tavoitteena on ollut löytää yhteysvälille aiempia suunnitelmia kustannustehokkaampi ja käyttäjälähtöinen kehittämisratkaisu, joka parantaa riittävästi liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta. Pilottihankkeessa merkittävänä lähtökohtana on ollut käyttäjälähtöisyys. Hankkeen rahoitusmahdollisuuksien ollessa heikot laadittujen yleissuunnitelmien toteuttamiseen kokonaisuudessaan, pyrittiin pilottihankkeessa löytämään vaikutukseltaan hyviä, mutta samalla kustannustehokkaampia ratkaisuja.

6 3 Pilottihankkeessa esitetyt kustannustehokkaammat ratkaisut edellyttävät maankäyttösuunnitelmien muutoksia. Tämän selvityksen tavoitteena on selvittää valtatien toteuttamiskelpoiset linjausvaihtoehdot liikennepoliittisen selonteon yhteydessä tehdyn pilottihankkeen perusteella.... Jatkosuunnittelusta hylättiin vaihtoehdot 1 [ns. erämaalinjaus, harmaa]... valitaan... linjausvaihtoehto 4 (keltainen). Kommentti: Kesti kolme vuotta ja vaadittiin hallituksen liikennerevoluutio, ennen kuin Tieokkaan esittämä linjaus valittiin toteutettavaksi (näillä näkymin mitä todennäköisimmin). Nastolan kunnanjohto on koko ajan on ollut peruuntuneen moottoritiehankkeen päälobbari. TIETOAINEISTOT Tieokkaan muistutus Nastolan kunnanvirastolle (s ): Tieokkaan henkilökohtainen kirjelmä liikenneministeri Merja Kyllöselle 2012 (s )

7

8 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla WSP LT-Konsultit Oy Päijät-Hämeen liitto

9 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 2 SISÄLTÖ ESIPUHE 1. ALUERAKENTEEN KEHITTÄMINEN 2. VALTATIEVERKON KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTIA 3. VALTATIEN 12 KEHITTÄMINEN NYKYISELLÄ PAIKALLA - Liikennekysyntä - Liikenteen palvelutaso - Tekniset osaratkaisut - Kustannuksista - Ympäristö 4. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ LIITTEET 1. Liikennekysyntä ja palvelutaso 2. Maankäyttösuunnitelmat 3. Tutkitut vaihtoehdot 4. Pohjavesi ja melulle herkät kohteet 5. Muuttuva reitti-informaatio

10 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 3 ESIPUHE Valtatien 12 kehittämiseksi Lahden kaupunkiseudulla kehämäisenä ohikulkuyhteytenä on laadittu useita suunnitelmia aina 1960-luvulta lähtien. Valtatie sijoittuu kuitenkin yhä tänä päivänä Radiomäen etelälaitaan kaupungin keskustaa sivuten. WSP LT-Konsultit Oy sai keväällä 2004 Päijät-Hämeen liitolta ja Tiehallinnon Hämeen tiepiiriltä toimeksiannon laatia idealuontoinen selvitys siitä mitä mahdollisuuksia on olemassa valtatien 12 kehittämiseksi nykyisellä paikallaan Lahden seudulla, jotta valtatien palvelutaso voisi vastata liikenteen kysyntää n vuoden aikatähtäyksellä, tilanteessa jossa kehätieratkaisua joudutaan odottamaan. Tarkastelunalainen tiejakso ulottuu Hollolan Salpakankaalta Pekanmäen liittymään. Tiejakson pituus on runsaat 10 km. Strafica Oy on toimittanut työssä tarpeelliset liikenteen kysyntätiedot. Geoteknisenä asiantuntijana on ollut Fundus Oy. Tarkasteluissa on sivuttu aiheita kansainvälisten runkoyhteyksien kehittämisestä hyvinkin paikallisiin teknisiin yksityiskohtiin. Seuturakenteen kehittäminen sekä osa-aluekohtaiset mahdolliset kehittämishankkeet ja niiden liikenteelliset edellytykset ovat myös olleet keskeisiä tarkasteluaiheita. Raportti on kirjoitettu tiivistelmän muotoon jota täydentävät tekniset aineistot erillisinä liitteinä. Konsultti sai vapaat kädet ideoida ratkaisuja. Työn sisältö painottuu liikenteellisiin ja rakentamisteknisiin ratkaisuihin. Työssä on myös käsitelty aluerakenteen kehittämisen näkökulmia maakuntakaavaluonnoksen pohjalta. Seurantaryhmä: Erkki Rope Riitta Laitinen Tero Haarajärvi Heikki Haapalahti Risto Helander Veli-Pekka Toivonen Matti Hoikkanen Konsultti: Björn Silfverberg Jouni Ikäheimo Tuomo Eloranta Jukka Pöllä Jyrki Rinta-Piirto Helsinki, tammikuu 2005 WSP LT-Konsultit Oy Päijät-Hämeen liitto, pj Päijät-Hämeen liitto Tiehallinto, Hämeen tiepiiri Hollolan kunta Nastolan kunta Lahden kaupunki Lahden kaupunki WSP LT-Konsultit Oy WSP LT-Konsultit Oy WSP LT-Konsultit Oy Fundus Oy Strafica Oy

11 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 4 1 ALUERAKENTEEN KEHITTÄMINEN Aluerakenteen kehitys suuntautuu maakuntakaavaluonnoksen mukaan pitkällä aikatähtäyksellä kaupunkiseudun eteläosiin nykyisen valtatien 12 ja myös kaikkien aiemmissa tutkittujen kehäyhteysvaihtoehtojen ulkopuolelle. Erityisesti logistiikkatoimintojen sijoittuminen lounaissektoriin, nykyisestä valtatieverkosta erillään, synnyttää nykyiseen liikenneverkkoon kehittämistarpeita. Lahden kaupungin maankäytön kehittämisen painopistealueet jo lyhyemmällä aikatähtäyksellä liittyvät Oikoradan liikennöinnin aloittamiseen. Erityisesti rautatieaseman seutu, sekä mahdollisesti vapautuvat ratapiha-alueet, omaavat suuren kehittämispotentiaalin. Hollolan yleiskaavan laadinnassa keskeisenä lähtökohtana tulee olemaan aluerakenteen kehittäminen pitkällä aikatähtäyksellä uuden, Salpausselän eteläpuoleisen valtatielinjauksen avaamien mahdollisuuksien mukaisesti. Maakuntakaavaluonnoksen aikatähtäys on n. 30 vuotta. Logistiikkatoimintojen kehittäminen korostuu aluerakenteen kehittämistavoitteissa. Tällaisen maankäytön kehittämisstrategian suhde valtatieverkon kehittämiseen on kiinteä sekä sijaintikysymysten että ajoituksen osalta. Voidaan todeta että logistiikkatoimintoja painottavan alueellisen kehittämisstrategian toteuttaminen nykyisen valtatien varassa, ei ole pitkällä tähtäyksellä kestävällä pohjalla. Päinvastoin olisi toivottavaa että kehätieratkaisu toteutettaisiin ajallisesti etupainotteisesti siten, että se tukee strategisten aluerakennehankkeiden toteuttamista. Myös asemanseudun ja ratapiha-alueiden kehittäminen helpottuisi kehätieratkaisun myötä. 2 VALTATIEVERKON KEHITTÄMISEN LÄH- TÖKOHTIA Valtatieverkon tärkeimpien yhteysvälien johdonmukainen kehittäminen tulee perustumaan palvelutasoltaan mahdollisimman korkeatasoisen ja yhtenäisen ns. runkoverkon ja sitä täydentävien tärkeiksi luokiteltujen tiejaksojen määrittelylle ja kehittämiselle. Valtatie 12 Itä-länsi kuljetuskäytävänä ja Salpausselän elinkeinotoiminnan logistisena runkona, on osa valtakunnallista tärkeäksi luokiteltua yhteysverkkoa. Tarkastelunäkökulma runkoverkon ja tärkeäksi luokiteltujen yhteysvälien kehittämisessä on siten yliseudullinen ja liikennekysynnässä painotetaan pitkämatkaisen kansallisen ja kansainvälisen liikenteen tarpeita. Lyhytmatkainen paikallinen liikenne pyritään ohjaamaan seutuyhteyksille ja katuverkkoon. Runkoverkolla ja sitä täydentävillä tärkeillä yhteysväleillä asetetaan liikenteen toimintavarmuudelle erityisen korkeat vaatimukset. Nopeustaso haja-asutusalueella olisi vähintään 100 km/h ja kaupunkialueella min. 80 km/h. Poikkeustapauksissa ja perustelluista syistä voidaan hyväksyä myös km/h. Nopeustaso 80 km/h edellyttää suuremmilla liikennemäärillä (> ajon./vrk) että kaikki risteävä liikenne järjestetään eritasoon keskeisellä kaupunkiseudulla. Nykyinen liikennevalo-ohjattu valtatie 12 ei siis voi täyttää pitkällä tähtäyksellä tärkeäksi luokitellulle yhteysvälille asetettuja palvelutasotavoitteita.

12 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 5 3 VALTATIEN 12 KEHITTÄMINEN NYKYI- SELLÄ PAIKALLA Liikennekysyntä Valtatie palvelee tarkastelujaksolla liikennemäärien perusteella korostuneesti Lahden kaupunkiseudun sisäistä liikennettä. Mytäjäisten liittymän länsipuolella pitkämatkaisen liikenteen osuus on n. 7 % v Vuorokausiliikenne on suurimmillaan ko. poikkileikkauksessa ollen n ajon./vrk. Pitkämatkaisen liikenteen osuus v on laadittujen ennusteiden mukaan n ajoneuvoa/vrk. Liikenne-ennusteen mukaan aiheuttaisi valtatien liikennöitävyyden heikkeneminen osittaista pitkämatkaisen liikenteen siirtymistä maantielle 296. Liikenteen palvelutaso Nykyisen tien palvelutaso on valtatien merkitys huomioon ottaen heikko jo nykyisellään. Vuoden 2020 keskimääräisen vuorokausiliikenne-ennusteen mukaan käyttösuhde nousee laskennallisesti yli 90 % Mytäjäisten länsipuolella sekä Pekanmäen länsipuolella. Käyttösuhteen ylittäessä 90 % on liikenne häiriöherkkää ja ruuhkautumista on odotettavissa toistuvasti. Muualla tarkastelualueella käyttösuhde on %. Valtatieliikenteen (pitkämatkainen liikenne) palvelutasolle on tässä tarkastelussa asetettu lähtökohdaksi sujuva koko alueen läpiajo 70 km/h nopeudella. Tämä nopeustaso voidaan saavuttaa liikennevalo-ohjatussa järjestelmässä. Nykyisin nopeusrajoitus on n. 50 %:lla tarkastelujaksolta 70 km/h, 20 %:lla 60 km/h sekä 30 %:lla 50 km/h, eli selkeästi alle edellä todetun epävirallisen tavoitetason. Kaikissa liitteessä 3 esitetyissä vaihtoehdoissa on pitkämatkainen liikenne johdettu aseman kohdalla tunnelissa, jotta nopeustaso 70 km/h ja häiriötön kulku voidaan taata. On syytä korostaa, että kaikissa vaihtoehdoissa tulee rakentamisen aikana varautua erittäin vaativiin työnaikaisiin liikenteen ohjausjärjestelyihin liikenteen palvelutason turvaamiseksi. Palvelutaso tulee tänä aikana olemaan tästä huolimatta huomattavasti nykyistä heikompi. Muuttuvalla reittiinformaatiolla on mahdollista parantaa liikenteen sujumista rakentamisen aikana. Tekniset osaratkaisut Työssä selvitettiin yleispiirteisellä tasolla seuraavia mahdollisuuksia ja niistä koottuja yhdistelmiä: a) Mytäjäinen Salpakangas välillä valtatien palvelutason nostaminen nykyisen tien tasausta laskemalla ja rakentamalla nykyiset liittymät tiiviiksi eritasoristeyksiksi (rombinen ns. SPUI-liittymä) ks. kuva 2 / liite 3 b) harjuun rakennettava ns. Keskipitkä (1,5 km) ja Pitkä (n. 3,5 km) 1+1 kaistainen tunneli, asemanseudun ohittavana c) lyhyt ns. asematunneli (n. 1 km), 1+1 kaistaisena aseman ohi ja Vesijärvenkadun ali nykyisen tien alla katettuna kaukalona d) Mytäjäisten eritaso e) muuttuva reitti-informaatio jolla tarjotaan pitkämatkaiselle liikenteelle tietoa matka-ajasta nykyisen valtatien kautta ja vaihtoehtoisen maantie valtatie 4 reitin kautta. Tämä toimenpidepaketti on edellä mainittuja ratkaisuja tukeva, ei siis vaihtoehto sinällään Varsinaisen ohikulkutieratkaisun nopeustason tulisi olla km/h.

13 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 6 Ns. asematunnelin alustavissa luonnoksissa on tämä hanke liitetty laajempaan kokonaisuuteen eli asemanseudun ja sinne mahdollisesti sijoittuvan matkakeskuksen kehittämiseen. Luonnoksissa on mm. tutkittu miten tunnelin yläpuolelle voitaisiin sijoittaa asemanseutua palveleva pysäköintilaitos. Itse valtatieratkaisu ei siis asematunneli -optiossa ole täysin erillinen hanke, vaan sen toteuttaminen tulisi tutkia yksityiskohtaisemmin mahdolliseen asemanseudun kehittämishankkeeseen kytkeytyen. Tässä työssä ei ole ollut edellytyksiä syventää ko. kehittämisideaa. Muuttuva reitti-informaatio on nähtävä lähinnä ratkaisuna, jolla pyritään erityisesti turvaamaan palvelutaso poikkeuksellisten häiriöiden aikana (esim. liikenneonnettomuuden tai työmaan aiheuttama häiriö). Nykyinen maantie 296 ei sellaisenaan sovellu valtatien pysyväksi varareitiksi, vaan sen palvelutehtävä pitää ensisijassa nähdä seudullisen liikenteen välittäjänä. Tosin on todettava, että tälle reitille hakeutuu nykytilanteessakin vähäisessä määrin valtateiden 12 ja 4 välistä liikennettä. Kustannuksista Tunnelirakentaminen harjuun (kitkamaahan) on teknisesti erittäin vaativaa. Vertailukelpoisia esimerkkejä ei ole löydetty pohjoismaista lukuunottamatta lyhyitä sisäänmenojaksoja ennen kallioperään tunkeutumista. Varsinaisen tunneloinnin kustannuksista voidaan siten antaa vain suuntaa antavia arvioita. Kustannusten suuruusluokka on arviolta 30 milj. /km (tunnelin 11 x 5 m 2 ). Ns pitkän tunnelin kustannukset olisivat runsaat 100 milj. / lyhyen tunnelin n, 45 milj.. Ratkaisu jossa tunnelointi tehdään kaukalona joka katetaan, kustannukset ovat pääkaupunkiseudulta saatujen vertailutietojen mukaan n. 20 milj. /km. Ns. asematunnelin kustannukset olisivat suuruusluokaltaan n. 20 milj.. Työnaikaisten järjestelyjen ja mahdollisten pohjaveden edellyttämien erityisratkaisujen synnyttämät kustannukset eivät ole olleet arvioitavissa vaan, edellyttäisivät teknisiä lisäselvityksiä. Mytäjäisten eritasoliittymän kustannukset ovat karkean arvion mukaan 5-6 milj.. Liittymästä on aiemmin laadittu liikenneteknisiä luonnoksia joiden pohjalta kustannuksia on arvioitu. Muuttuva reitti-informaatio voidaan toteuttaa tekniseltä laajuudeltaan varsin eritasoisena. Kustannukset ovat arviolta (0,3 0,5 milj. ). Ympäristö Ympäristön osalta on selvityksen painopiste ollut pohjavesiolosuhteiden selvittämisessä, jotta voitaisiin arvioida rakennusteknisiä mahdollisuuksia ja kustannusvaikutuksia. Meluntorjuntatarve on arvioitu varsin yksityiskohtaisesti ohikulkutiesuunnitelmien YVA-selvityksissä. Meluntorjunnan tarve nykyisellä valtatielinjauksella on pitkämatkaisen liikenteen järjestelyistä riippumaton ja käsittää käytännössä koko tiejakson, mutta tarve korostuu Mytäjäisistä länteen. Kehätie vähentäisi erityisesti raskasta liikennettä merkittävästi mikä myös alentaisi melutasoa tuntuvasti (mm. matalataajuisen melun osalta). Pohjaveden korkeusasema ja virtaussuunta sulkee käytännössä pois Mytäjäisistä länteen ulottuvat harjuun rakennettavat varsinaiset tunnelivaihtoehdot ympäristöriskien ja tuntuvien kustannusvaikutusten perusteella.

14 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 7 Myös ns. asematunnelin ja lyhyen harjutunnelin osalta on syytä suhtautua varauksella arvioon, jonka mukaan nämä tunnelivaihtoehdot olisivat toteutettavissa taloudellisesti kilpailukykyisinä. Tehdyissä selvityksissä on todettu, että varsinaisen pohjaveden taso jää selvästi tunnelin pohjatason alapuolelle. Ongelmaksi saattaa sensijaan muodostua orsivesi, jonka muodostumisesta ei kuitenkaan tässä selvityksessä ole voitu tehdä riittävän tarkkoja arvioita. Todennäköisesti orsiveden taso nousee tunnelin pohjatason yläpuolelle ainakin osan matkasta.

15 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 8 4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Rautatieaseman kohdalla on tällä hetkellä erityisen korostunut ristiriita kaupunkirakenteen ja valtatien 12 liikenteen välillä. Valtatie 12 on vakava este Mannerheiminkadun varren kortteleiden kehittämiselle. Valtatieverkon tärkeimpien yhteysvälien kehittämiselle asetettuja liikenteellisiä tavoitteita ei tutkituilla toimenpiteillä voida keskustajaksolla täysimääräisesti saavuttaa. Varsinaiset harjun sisään sijoittuvat Mytäjäisten länsipuolelle ulottuvat tunneliratkaisut eivät tehdyn selvityksen valossa ole teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Tehdyn selvityksen valossa ns. asematunneli vaihtoehto vaikuttaa tunneliratkaisuna mielenkiintoiselta optiolta jota tulisi tutkia astetta tarkemmin, jotta rakennettavuus ja vastaavat kustannukset voidaan varmistaa. Asematunneli vaihtoehto on korostetusti asemanseudun kehittämiseen kytkeytyvä ratkaisumahdollisuus. Valtatien liikenteen palvelutason turvaaminen tyydyttävällä 70 km/h nopeustasolla edellyttää tunnelin lisäsi että Mytäjäisten nykyinen liittymä korvataan eritasoratkaisulla.. Tunneliratkaisu ei toimi valtatien 12 liikenteellisenä ratkaisuna enää n. 20 v:n kuluttua. On ilmeistä että kehätieratkaisu tulee välttämättömäksi valtatieverkon laatutasotavoitteiden toteuttamisen ja kaupunkiseudun etelä-osien kehittämisen myötä. Asematunneli jää silloin palvelemaan osana keskustan pääkatuverkkoa. Kevyemmät toimenpiteet joilla ensisijassa pyritään pidentämään valtatien liikenteen vihreätä vaihetta liikennevaloissa, eivät merkittävästi paranna liikennöitävyyttä. Nämä toimenpiteet ovat riittämättömät nopeusrajoituksen nostamiseksi niillä tieosilla joissa nykyinen rajoitus on km/h. Mytäjäisten eritasoliittymä parantaa nykyisen valtatien 12 liikenteellistä toimintavarmuutta merkittävästi poistamalla reitiltä sen pahimman pullonkaulan. Mytäjäisten eritason rakentaminen antaa mahdollisuuden nostaa nopeusrajoitus 70 km/h liittymän kohdalla ja siitä länteen (kevyempiä parannustoimenpiteitä tarvittaneen myös Mytäjäisten länsipuolisissa liittymissä). Aseman kohdalla liikenteen nopeusrajoitus säilyy kuitenkin 50 km/h:ssa liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Muuttuvalla reitti-informaatiolla voidaan välttää pahimmat ruuhkat Mytäjäisten eritasoliittymän rakentamisvaiheessa.

16 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 9 LIITTEET 1. Liikennekysyntä ja palvelutaso 2. Maankäyttösuunnitelmat 3. Tutkitut vaihtoehdot 4. Pohjavesi ja melulle herkät kohteet 5. Muuttuva reitti-informaatio

17 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 10 LIITE 1 Liikennekysyntä ja palvelutaso Liikennekysyntä nykyverkolla v ja ennuste vuodelle 2020 ovat esitetty liitekuvissa 1-6. Suurimmillaan poikkileikkausliikenne on heti Mytäjäisten länsipuolella ollen v ennusteessa n ajon./vrk. Nykytilanteessa liikennemäärä on n ajon./vrk. Pitkämatkaisen liikenteen osuutta on tutkittu ns. linkkihaastattelujen avulla (Liite 1, kuvat 3, 4, 5, 6). Tämän mukaan on koko tarkastelunalaisen valtatiejakson läpiajavan liikenteen kysyntä vuonna 2020 n ajon./vrk. Kuten kuvan 7 tuloksista huomataan on vaihtoehtoinen reitti Renkomäen kautta selvästi kilpailukykyinen (osa vt 4 liikenteestä pohjoiseen/pohjoisesta) on sijoittunut Renkomäen reitille. Mytäjäisten länsipuolen poikkileikkauksessa vajaat ajon./vrk on liikennettä joka voisi sijoittua ns. lyhyeen aseman ohittavaan tunneliin vuoden 2020 ennusteen mukaan. Valtatien nykyiset nopeusrajoitukset tarkastelujaksolla ovat 50 %:lla 70 km/h, 20 %:lla 60 km/h ja 30 %:lla 50 km/h. Nopeustaso on siis selkeästi alle 70 km/h, mitä voitaneen pitää valtatieliikenteen huomioon ottaen korkeintaan tyydyttävänä tasona. Liikenteen päivittäinen ruuhkautuneisuus lisääntyy tuntuvasti kun käyttösuhde nousee yli 90 %. Ajoittaisia häiriöitä voidaan olettaa esiintyvän myös käyttösuhteen ollessa 75 % - 90 %. Kuvan 6 mukaan käyttösuhde on 75 % Mytäjäisistä länteen Kasakkamäentielle sekä Mannerheiminkadulla Asemalta Iso- Paavolankadulle ennusteen v mukaan.

18 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 11 LIITE 1, kuva 1: Liikenteen nykytilanne

19 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 12 LIITE 1, kuva 2: Liikennekysyntä ja palvelutaso v. 2020

20 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 13 LIITE 1, kuva 3: Liikenne-ennuste 2020, liikenteen määrä ja reitit, länsi

21 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 14 LIITE 1, kuva 4: Liikenne-ennuste 2020, liikenteen määrä ja reitit, Mytäjäinen

22 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 15 KUVA 12. LIIKENNE-ENNUSTE 2020, LII- KENTEEN MÄÄRÄ JA REITIT, VESIJÄR- VENKATU. LIITE 1, kuva 5: Liikenne-ennuste 2020, liikenteen määrä ja reitit, Vesijärvenkatu

23 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 16 LIITE 1, kuva 6: Liikenne-ennuste 2020, liikenteen määrä ja reitit, Pekanmäki

24 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 17 LIITE 2 Maankäyttösuunnitelmat Valtatien varren maankäyttö on pääosin sopeutettu vilkkaan liikenneväylän mukaan. Kaavoissa Hollolassa liittymiä on karsittu. Tien ja rakennusten väliin jää yleensä kapeahko suojavyöhyke. Liikenteen häiriöt ympäristöön ovat kuitenkin tuntuvat. Aseman edustalla ristiriita valtatien liikennefunktion ja kaupunkiympäristön välillä on merkittävä. Nykyiseen tiehen liittyvät maankäytön kehittämisalueet sijaitsevat aseman ympäristössä ja ulottuvat periaatteessa tavararatapihan alueelle lännessä. Myös Vesijärvenkadun itäpuolella on edellytyksiä tehostaa maankäyttöä Mannerheiminkadun varrella. Oikoradan myötä Lahteen syntyy matkakeskus ja on todennäköistä, että tämän vaikutuspiiriin syntyy runsaasti uutta maankäyttöä pidemmällä aikatähtäyksellä ( Asemacity ). Maakuntakaavaluonnoksen mukaan maankäytön merkittävät kasvusuunnat erityisesti liikennettä synnyttävien ja tilaa vaativien toimintojen osalta sijoittuvat lounaaseen oikoradan tuntumaan Nostavan alueelle. Renkomäen alue on jo nykyisellään vilkkaan kasvun aluetta. Alueelle tulee jatkossakin sijoittumaan voimakkaasti liikennettä generoivaa toimintaa. LIITE 2, kuva 1: Hollolan osayleiskaavatilannekartta Mikäli valtatie 12 pysyy nykyisellä paikallaan vielä pitkään tulee Nostavan ja Renkomäen kehittäminen tukeutumaan osittain maantien 296 varaan.

25 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 18 LIITE 2, kuva 2: Päijät- Hämeen maakuntakaavaluonnos, 2030

26 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 19 LIITE 2, kuva 3: Lahden yleiskaava 1998

27 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 20 LIITE 3: Tutkitut vaihtoehdot ja niiden ominaisuudet Työssä selvitettiin yleispiirteisellä tasolla seuraavia mahdollisuuksia ja niistä koottuja yhdistelmiä. - Mytäjäinen Salpakangas välillä valtatien palvelutason nostaminen nykyisen tien pystygeometriaa alentamalla ja rakentamalla nykyiset liittymät tiiviiksi eritasoristeyksiksi (rombinen ns. SPUI-liittymä) - Mytäjäisten eritasoliittymä - ns. Keskipitkä (1,5 km) ja Pitkä tunneli (n. 3,5 km) 1+1 kaistaisena. - lyhyt ns. asematunneli (n. 1 km), 1+1 kaistaisena aseman ohi ja Vesijärvenkadun ali. - muuttuva reitti-informaatio jolla tarjotaan pitkämatkaiselle liikenteelle tietoa matka-ajasta nykyisen valtatien kautta ja vaihtoehtoisen maantie vt 4 reitin kautta. Ns. asematunnelin kustannus olisi siten karkean arvion mukaan 20 milj., pitkän tunnelin 100 milj. ja lyhyen tunnelin n. 45 milj.. Mytäjäisten eritason kustannuksiksi on arvioitu 5-6 milj.. Tunnelin liikennemäärä v olisi sen pituudesta riippuen n ajon./vrk (pitkä tunneli) ja lyhyemmissä vaihtoehdoissa ajon./vrk. Poikkileikkaus 1+1 kaistaisena olisi kokonaisuudessaan n. 11mx5m. Kaikissa vaihtoehdoissa tulisi tunnelin suuaukko sijoittumaan 1+1 kaistaisena nykyisen tien keskelle jolloin tietä sisään/ulosmenojaksolla (n. 100m) joudutaan leventämään. Alustavan arvion mukaan tämä ei tuottaisi rakennustyön yleiseen vaativuuteen nähden merkittävää lisäongelmaa. Suuaukot tulee sijoittaa siten että ulosajosuunnassa ei synny jonoja tunnelin sisälle. (Sisäänajoa voidaan tarvittaessa säädellä liikennevaloilla). Tunnelivaihtoehdot Tunnelin rakentaminen harjuun kitkamaahan on erittäin vaativaa teknisesti. Kokemuksia vastaavista tilanteista on olemassa lähinnä lyhyistä sisäänmenojaksoista kalliotunnelien yhteydessä. Lähes kaikki kitkamaahan suunnitellut tunnelit ovat olleet lähempänä pintaa, jolloin toteutus tapahtuu tuettuna avokaivantona joka sitten katetaan ja peitetään. Tunnelin rakentamisen kustannuksista on haettu vertailutietoa pohjoismaista. Erittäin karkea arvio on että kustannustaso olisi: - avokaivanto / tunneli n. 20 milj. /km - varsinainen tunnelointi n. 30 milj. /km

28 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 21 LIITE 3, kuva 1: Pitkä tunneli

29 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 22 LIITE 3, kuva 2: Pitkä tunneli + liittymien parantaminen tiiviiksi eritasoliittymäksi

30 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 23 LIITE 3, kuva 3: Lyhyt tunneli + Mytäjäisten eritasoliittymä

31 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 24 LIITE 3, kuva 4: asematunneli

32 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 25 LIITE 3, kuva 5: asematunneli poikkileikkaus LIITE 3, kuva 6. asematunneli aseman seutu

33 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 26 LIITE 4 Pohjavesi ja melulle alttiit kohteet Pohjavesiolosuhteet on tässä selvityksessä kartoitettu LV Lahti Vesi Oy:n pohjaveden virtausmallin sekä yksittäisten poraushavaintojen pohjalta. Näiden lähteiden mukaan pohjavesi jää Mytäjäisistä itään mennessä selvästi tunnelien pohjatason alapuolelle. Urheilukeskuksen vedenottamo ja todettu pohjaveden virtaussuunta sulkee käytännössä pois sellaiset vaihtoehdot, joissa tunneli alkaisi Mytäjäisten länsipuolelta. Saatujen tietojen perusteella Aseman seudulla esiintyy ns. orsivettä, jonka taso saattaa nousta tunnelin ( asematunneli ) pohjatason yläpuolelle. Melulle herkät alueet valtatien nykyisen linjauksen varrella on Lahdessa osoitettu liitteen 4 kuvassa 4. Hollolassa melulle herkkää asutusta on lähes koko tiejakson pituudelta.

34 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 27 LIITE 4, kuva1: Pinta- ja pohjavedet (Lähde Paavo Ristola Oy)

35 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 28 LIITE 4, kuva 2: Pohjaveden korkeus ja virtaussuunta ja mittauspisteet

36 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 29 LIITE 4, kuva 3: Vesi- ja maaperänäytteet

37 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 30 LIITE 4, kuva 4: Melulle ja päästöille häiriintyvät kohteet nykyisen valtatien varressa Lahdessa (Lähde Paavo Ristola Oy)

38 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 31 LIITE 5: Muuttuva reitti-informaatio Nykyisen valtatien (reitti 10,5 km) vaihtoehtoinen reitti maantien 296 ja valtatien 4 kautta on n. 1/3 pidempi, mutta vapaissa ajo-olosuhteissa reitit ovat matka-ajoiltaan lähes tasavertaiset. Ruuhkatilanteessa nykyisen reitin matka-aika herkästi kasvaa, jos liikennevaloissa joutuu odottamaan useamman kierron ajan. Muuttuvan reitti-informaation avulla ei siis pyritä varsinaisesti ohjaamaan pitkämatkaista liikennettä vaihtoehtoiselle reitille, vaan kuljettajille tarjotaan informaatiota järjestelmän toimintaedellytyksistä molemmilla reiteillä. Normaalitilanteessa, jolloin liikennöinti nykyisen tien osalta on häiriötöntä, reitti-infoa ei tarjota. Informaatiojärjestelmän laajimman version kustannuksiksi on arvioitu n. 0,5 milj.. Järjestelmän tarkoituksena on ohjata keskustan läpiajava liikenne vaihtoehtoista reittiä ohi keskustan edellyttäen että liikennetilanne vaihtoehtoreitillä sen sallii. Suunnittelualueen liikenteelle voidaan tarvittaessa suosittaa siirtymistä vaihtoehtoreitille muuttuvan reitti-informaation avulla. Informaatiotaulut asetetaan valtatielle 12 maantien 296 liittymän länsipuolelle ja valtatien 4 liittymän itä- ja pohjoispuolille. Kuvassa 22 on esitetty informaationjärjestelmän eri komponentit järjestelmän laajuudesta riippuen. Muuttuva reitti-informaatio perustuu lähtökohdiltaan systeemikapasiteetin hyödyntämisen optimointiin. Häiriöttömissä olosuhteissa valtatien pitkämatkainen liikenne ohjautuisi nykyistä reittiä myöten. Häiriötilanteessa autoilijalle tarjotaan tietoa ennustettavista matka-ajoista eri reiteillä. Reitin valinta on siten kuljettajan oman päätöksen varassa.

39 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 32 LIITE 5, kuva 1: Nykyiset nopeusrajoitukset

40 Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 33 LIITE 5, kuva 2: Dynaaminen reitti-informaatio

41 4 Valtatie 12 ja Pietarinrata Uudestakylästä itään Johdanto kolmas raide Uusikylä Kausala Valtatien 12 linjausratkaisu em. muistutuksessa vuodelta 2010 esitetyllä tavalla on vain yksi osa tulevaisuuden väyläsuunnittelua Uudenkylän Kausalan välillä, mistä vastaavat liikenne ja viestintäministeriö ja Liikennevirasto. Valtatie toteutuu Tieokkaan esityksen mukaisesti, mutta Uudenkylän osayleiskaavassa on varauduttava myös Pietarinradan osuuden Uusikylä Kausala uudistamiseen. Tällöin rakennetaan yhteysvälille, nykyisen kaksoisraiteen pohjoispuolelle yhteiseen maastokäytävään, kolmas raide, mikä on tarkoitettu nopealle liikenteelle (rakenteellinen nopeus 250 km/h). Seuraavassa on tiivistelmä yhteisestä väyläratkaisusta, missä pääosassa ei ole tie vaan rautatie, minkä merkitys uudessa liikennepolitiikassa on aivan toista luokkaa. Ensi kerran Suomen liikennehistoriassa toteutuu yhteysvälillä Lahti Kouvola se ihme, että rautatie, Pietarinrata, uudistettiin erinomaiselle tasolle ennen kuin rinnan kulkevalle maantielle ennätettiin tehdä mitään. Tämäkin todistaa moottoritielobbauksen menneen täysin pieleen, mitä Tieokas ennusti ja kauan sitten alkeellisen lobbausaineiston pohjalta. Rautatieyhteyden merkitys kasvaa hurjaa vauhtia kasvavan idänliikenteen vuoksi, mutta myös seurauksena yleisestä yhteiskunnallisesta kehityksestä. Moottoriajoneuvoliikenteen osuus tulee supistumaan ja rautatieliikenteen kasvamaan esimerkiksi henkilöliikenteessä rautatiesuorite on tällä välillä jo nyt ylivoimainen. Arvaamattoman suuren tarpeen rakentaa kolmas raide nopeaa liikennettä varten tuo jo tämän vuosikymmenen lopulla todennäköinen viisumivapaus Suomen ja Venäjän välillä. Se lisää suorastaan räjähdysmäisesti nopeaa Allegro tyyppistä henkilöliikennettä ei pelkästään Helsingin Pietarin vaan myös Helsingin Moskovan välillä, millä nykyisin kulkee vain yöpikajuna. Näillä näkymin jo kymmenen vuoden sisällä käy mahdottomaksi sovittaa nimenomaan erittäin kaarteisella rataosalla Uusikylä Kausala yhteen kaikkien junalajien kulku hitaasta säiliövaunutavarajunasta taajamajuniin ja nopean 200 km/h liikenteen Allegro, Pendolino ja IC/IC2 juniin. Väliaikaisratkaisuna on kallistettu jyrkät kaarteet pääradalla ennennäkemättömään tasoon (esim. Mankalassa100 mm), mistä aiheutuu matkustusepämukavuuden lisäksi ulkokaarrekiskojen kuluminen vaihtokuntoon viimeistään 15 vuoden aikana. Rata ja liikenneteknisesti kolmannen raiteen ratkaisu rataosalla Uusikylä Kausala käy välttämättömäksi viimeistään 2020 luvulla eli vielä Uudenkylän osayleiskaavan voimassaoloaikana. Siksi siihen on varauduttava jo nyt. 100 mm:n kallistus jyrkässä R=1195 m kaarteessa Mankalan liikennepaikalla.

42 Yhteisen väyläratkaisun yleisperusteluja yhteysvälillä Uusikylä Kausala 5

43 6 HUOMAUTUS: Syksyllä 2013 rakennettiin ja otettiin käyttöön uusi Mankalan raiteenvaihtopaikka, mikä merkittävästi helpottaa liikenteenohjausta rataosalla Lahti Kouvola ja lisää Pietarinradan ratakapasiteettia. Suuri ja kallis risteyssilta eli valtatien 12 ylikulkusilta Siperianmäessä Pietarinradalla km:llä ei toteudu, vaan maakuntakaavaan merkitty "erämaalinjaus" joudutaan suunnittelemaan valtatien ja Pietarinradan nykyiseen yhteiseen maastokäytävään Tieokkaan muistutuksen vuoksi. LÄHDE: Hylätty yleissuunnitelma, näkymä pohjoissuuntaan Pentinkivien kohdalta, radan länsipuolella Sampolantie, itäpuolella taust. Nurmipolku eli entinen Rieskantie, sillan takana entinen Rieskan tasoylikäytävä.

44 Yksityiskohtaisia perusteluja 7

45 8

46 9

47 10

48 11

49 LAUSUNTO Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FI NYBY UUSIKYLÄ ASEMA m Y tunnus Alv.rek. Nastolan kunta Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus Sito Oy Kaavoitus Projektipäällikkö Jaana Kalliolaakso Suunnittelukonsultti Rauno Tuominen kaavoitus(at)nastola.fi jaana.kalliolaaks(at)ely keskus.fi rauno.tuominen(at)sito.fi VIITE ASIA Uudenkylän osayleiskaavan luonnos 2014, valtatien 12 parantaminen Uusikylä Tillola (maastokävely , keskustelut) Valtatie 12 Uudessakylässä Radanvarsilinjaus Asiantuntijayritys Tieokas lähettää tämän lausunnon arvoisaan käsittelyynne huomioon otettavaksi Uudenkylän osayleiskaavan sekä tiesuunnitelman laadinnassa. Tarvittaessa annan mielihyvin lisätietoja, joita on myös linkissä: Ystävällisin tervehdyksin Tieokas Markku Sakari Meriluoto metsänhoitaja, erityisasiantuntija itsenäinen, riippumaton ja puolueeton asiantuntijayritys ja rekisteröity tavaramerkki.

50 Valtatie 12 Uudessakylässä Radanvarsilinjaus Tieosuuden Uusikylä Jokue valmis ja maakuntakaavaankin merkitty yleissuunnitelma on Tieokkaan vaatimuksesta hylätty (vrt. linkki). Uusi linjaus tehdään nyt Tieokkaan esittämällä tavalla sovittamalla valtatie ja Pietarinrata aina kun mahdollista yhteiseen maastokäytävään tai nykyisen valtatien pohjalle. Tämän mukaisesti valtatie tulee suunnitella myös Uudenkylän itäosassa kartan esittämällä tavalla (punainen viiva). Uusi linjaus erkanee nykyisestä Uudenkylän osayleiskaavan P palvelualueen kaakkoiskulmassa pellolla ja seuraa aiempaa metsäisen kallioalueen läpi Risalan pellolle. Valintaa puoltaa Uudenkylän taajaman itäosan asutuksen rauhoittaminen sietämättömältä, yhtämittaiselta tiemelulta, mitä uudistuksessa torjutaan vallituksin. Nykyinen valtatie voidaan liittää taajaman katuverkkoon Yhteiskouluntien itäpäässä, mikä äskettäin on kunnostettu. Näin syntyy taajaman sisään uusi kiertoyhteys myös kevyttä ja mahdollista julkista liikennettä varten. Tämän jälkeen uusi valtatielinjaus liittyy Risalan pellolla nykyiseen, jolloin peltoalueella muutosvaikutus on vähäinen. Tie nousee Ensimmäisen Salpausselän harjanteelle Pietarinradan eteläiseen viereen, mihin uuden tien profiili sovitetaan nykyvaatimusten mukaisesti ottaen huomioon myös liito oravan elinympäristö (UOYK Luontoselvitys). Valtatielinjaus jatkuu Pietarinradan maastokäytävässä itään kuten nykyisinkin. Arolan asutuksen yhteyksiä palvelee nykyisestä valtatiestä muodostettava kokoojakatu. Se yhdistää Arolanraitin, Kongintien, Mallisentien ja Linniläntien Kotterontiehen, mikä liitetään alikululla Uudenkylän taajaman katuverkkoon. Selkolantien liittymään rakennetaan ylikulkusilta. Honkarouvinkallion jälkeen Kurrin suoralla saavutetaan nykyinen valtatielinjaus, mitä käytetään Sitikkalan uudelle ylikulkusillalle asti. Suunniteltu uusi tieosuus eli Radanvarsilinjaus kulkee koko matkan kovalla harjumaalla. Kaikki pengerryksiin tarvittavat irtaimet ja kiinteät (Honkatouvinkallio) rakennusmassat saadaan tielinjalta. Maa aineksia ei jouduta lainkaan kuljettamaan muualta, mikä säästää ympäristöä. Radanvarsilinjaus on tavattoman kustannustehokas ratkaisu verrattuna linjaukseen Alimmaisten peltojen poikki, mikä vaatii kalliit pengerrys ja siltatyöt. Radanvarsilinjaus turvaa Arolan ja Haarankylän asutuksen paremmin melulta sekä säilyttää tilukset kokonaan ehyinä.

51 Kuten Tieokas em. linkissä esittää, ajankohtaista on sekä Pietarinradan osan Uusikylä Kausala nopean kolmannen raiteen rakentaminen nykyisen kaksoisraiteen rinnalle geometrialla, minkä mitoitus on 300 km/h kuten oikoradalla Kerava Lahti ja samanaikaisesti valtatien 12 osuuden Uusikylä Tillola parannustyö kustannustehokkaasti niin, että kuitenkin saavutetaan tarpeelliset liikenteelliset hyödyt. Tieosuudelle Lahti Kouvola ei rakenneta moottoritieosuuksia, koska 2010 parannettu Pietarinrata on valtatien ylivoimainen vaihtoehto henkilö ja tavarakuljetuksissa. Kun rautatien ja valtatien kunnostustarve ja aikataulu osuvat yksiin, yhteisen väylärakentamisen synergiaedut kannattaa käyttää hyväksi. Sitä varten erillisistä sektorihallinnoista perustettiin yhteinen väyliä kehittävä Liikennevirasto. Yhteisellä suunnittelulla ja rakentamisella voidaan saavuttaa niin suuri säästö, että lopputuloksen laatu on selvästi parempi kuin entiseen tapaan erillään toimien. Uudenkylän alue, mihin uutta valtatietä suunnitellaan, on maisemallisesti merkittävä Ensimmäisen Salpausselän korkea ja kapea osa. Alimmaisten peltoaukea kiertää Salpausselän juurelta yhtenäisenä "pohjanmaalaisena" viljelymaisemana aina Orimattilan Kuivannon kylään asti. Salpausselän korkea etelärinne toisaalta rajaa ja myös avaa ehyen peltomaiseman. Harjun päällä kulkeva tie on luonnonarvojen kannalta paras vaihtoehto, mikä säilyttää tielinjauksen eteläpuoliset maa ja metsätalousalueet yhtenäisinä. Tällä on erityinen merkitys, sillä koko Arolan Kuivannon peltolakeus on maakunnallisesti tärkeä (MAALI) suurten muuttolintujen levähdysalue. Keväin syksyin tuhannet kurjet, hanhet ja jopa joutsenet ynnä muut harvinaisemmat lintulajit viipyvät peltoaukealla jopa viikkoja muuttomatkallaan. Lintuharrastajat seuraavat muuttotapahtumaa tarkasti, ja Päijät Hämeen lintutieteellinen yhdistys antaa tarkempia tietoja lintumääristä lajikohtaisesti. Vaikuttava luonnonilmiö on paikkakuntalaisten tuntema ja arvostama. Pohjavesi virtaa Salpausselältä kohti Alimmaisten vedenottamoa siten, että esitetty linjaus turvaa pohjavesialueen parhaiten. Kuva. Hylätty tielinjaus Arolan peltoaukean pohjoisosan maakunnallisesti tärkeän lintumuuttoalueen (MAALI) poikki. Suunnittelusta vastaavien viranomaisten ja muiden toimijoiden tulee tuoda Radanvarsilinjaus laskelmineen tasavertaisesti muiden vaihtoehtojen rinnalle ja hankkia siitä asianmukaiset lausunnot sekä vaadittava YVA selvitys, ottaen erityisesti huomioon Arolan MAALI linnustoalueen, mikä yksin tekee mahdottomaksi peltojen kautta kulkevan linjauksen. Tilaisuudessa Radanvarsilinjaus sai paikallisten maanomistajien ja muiden asukkaiden jakamattoman tuen, vaikka se ei sisältynyt järjestäjien ohjelmaan. Kannattaa ottaa huomioon, että koko tielinjaus on merkittävästi muutettu yksityisen asiantuntijatyön tuloksena alkuperäistä tavattomasti kustannustehokkaammaksi, ympäristöystävällisemmäksi ja kokonaisuutena järkevämmäksi, etenkin kun ns. Hiisiön erämaalinjaus hylättiin ja tukeuduttiin nykyiseen maastokäytävään Pietarinradan kanssa. Radanvarsilinjaus Uusikylä Arola Mankala toteuttaa nykyaikaisen liikennesuunnittelun käytäntöjä parhaimmillaan paikallisen asiantuntemuksen pohjalta.

52 MAALI ALUE AROLA KUIVANTO Tuleva vielä julkaisematon Arolan Kuivannon MAALI rajaus ja valtatielinjauksia keväällä MAALI on maakunnallisesti tärkeä lintualue. MAALI yleiskuvaus ja alueelliset raportit (Päijät Häme ei vielä valmis) ks.

53 "Arolan Kuivannon MAALI alueen kriteerilajit ovat kurki syksy ja kapustarinta kevät. MAALI aluetta pitää puolustaa ja ensimmäiseksi tämä rajaus toimittaa konsultille käyttöön, toiseksi vaatia kunnolliset luontoselvitykset väylähankkeista, pesimälintujen lisäksi levähtäjälaskennat (kevät ja syksy) ja mm. lepakot, lisäksi kunnolliset vaikutusten arvioinnit, kuten hyvään suunnitteluun kuuluu."

54 12

Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla

Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla WSP LT-Konsultit Oy Päijät-Hämeen liitto Vt 12 kehittäminen nykyisen linjauksen puitteissa Lahden kaupunkiseudulla 2 SISÄLTÖ ESIPUHE

Lisätiedot

Toivottavasti kysymys ei ole Nastolan kunnan välinpitämättömyydestä tai jopa asenteellisuudesta ko. selvityksen ratkaisuja kohtaan.

Toivottavasti kysymys ei ole Nastolan kunnan välinpitämättömyydestä tai jopa asenteellisuudesta ko. selvityksen ratkaisuja kohtaan. UUDENKYLÄNKADUN RAKENTAMINEN Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FI 16100 UUSIKYLÄ ASEMA m. 045 651 9808 markku.meriluoto@ti eokas.fi www.tieokas.fi Y tunnus 1516503 5 Alv.rek.

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Toivottavasti kysymys ei ole Nastolan kunnan välinpitämättömyydestä tai jopa asenteellisuudesta ko. selvityksen ratkaisuja kohtaan.

Toivottavasti kysymys ei ole Nastolan kunnan välinpitämättömyydestä tai jopa asenteellisuudesta ko. selvityksen ratkaisuja kohtaan. UUDENKYLÄN MATKAKESKUS Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FI 16100 UUSIKYLÄ ASEMA m. 045 651 9808 markku.meriluoto@ti eokas.fi www.tieokas.fi Y tunnus 1516503 5 Alv.rek. MUISTUTUS

Lisätiedot

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön

Lisätiedot

Lahden eteläinen kehätie

Lahden eteläinen kehätie Lahden eteläinen kehätie Vaihtoehtojen vertailu 2005 Valtatie 12 Valtatie 12 on valtakunnallinen ja seudullinen itä-länsisuuntainen päätieyhteys, joka nykytilanteessa kulkee Lahden kaupungin keskusta-alueen

Lisätiedot

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse?

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? 23.8.2010 VT 12 seminaari - Kouvola Jyrki Myllyvirta Kaupunginjohtaja Elinkeinoelämän valtasuoni kuntoon ja vetämään Vt 12 on elinkeinoelämän kannalta

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

* UUDENKYLÄN TAVARA ASEMA LOGISTIIKKAKESKUS (tämä sisältö) * TEOLLISUUSRAIDE UUSIKYLÄ NASTOLA * PENDELILÄHILIIKENTEEN PÄÄTEASEMA UUSIKYLÄ ITÄINEN

* UUDENKYLÄN TAVARA ASEMA LOGISTIIKKAKESKUS (tämä sisältö) * TEOLLISUUSRAIDE UUSIKYLÄ NASTOLA * PENDELILÄHILIIKENTEEN PÄÄTEASEMA UUSIKYLÄ ITÄINEN UUDENKYLÄN TAVARA-ASEMA - LOGISTIIKKAKESKUS L-ALUE YMPÄRISTÖINEEN Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FI 16100 UUSIKYLÄ ASEMA m. 045 651 9808 markku.meriluoto@ti eokas.fi www.tieokas.fi

Lisätiedot

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys Tekninen lautakunta 104 29.10.2014 Kaupunginhallitus 439 10.11.2014 Kaupunginhallitus 457 24.11.2014 E18 Turun kehätien kehittämisselvitys 737/10.05.01/2014 TEKLA 104 Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Viitostien tilannekatsausta

Viitostien tilannekatsausta Viitostien tilannekatsausta Petri Keränen 21.5.2014 27.5.2014 Kajaani Kuopio Mikkeli Kajaani Kajaanin risteykset 5milj. 2023-2027 Mainuanjärven kohta 1 milj. 2023-2027 Iisalmi-Kajaani 2 milj. 2023-2027

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009 FCG Planeko Oy Virolahden kunta VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.03.2009 FCG Planeko Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Kouvolan Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maanläjitysalueselvitys

Kouvolan Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maanläjitysalueselvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 14 Kouvolan Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maanläjitysalueselvitys Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Nykytilanne... 1 2.1 Tiedot ylijäämämaista... 1 2.2

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Lahden eteläinen kehätie

Lahden eteläinen kehätie Lahden eteläinen kehätie Renkomäen linjausvaihtoehto Valtatie 12 Renkomäen linjaus ja vuoden 2020 liikenne-ennuste Lahden eteläinen kehätie Valtatie 12 on valtakunnallinen ja seudullinen itälänsisuuntainen

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella

Kiinteistöjärjestelysuunnitelma. Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma Liite tiesuunnitelmaan valtatie 13:n parantamiseksi Myttiömäen kohdalla Savitaipaleella Kiinteistöjärjestelysuunnitelma 10.4.2012 1. YLEISTÄ KIINTEISTÖJÄRJESTELYSUUNNITELMASTA

Lisätiedot

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA IITTI Päiväys 6.6.2016. ETELÄINEN OSA-ALUE/KAIVOMÄEN, KANSANMÄEN JA PENTINMÄEN ALUEET ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala

Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Liittymäselvitys. Asikkala Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla Asikkala 2011 Valtatien 24 parantaminen Pasolan kohdalla 1 SISÄLTÖ 1. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 SUUNNITTELUKOHDE JA TIEVERKKO 3 1.2 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Tiesuunnitelman laatiminen. Yleisötilaisuudet 18.2. ja 19.2.2014 Ari Puhakka

Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Tiesuunnitelman laatiminen. Yleisötilaisuudet 18.2. ja 19.2.2014 Ari Puhakka Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Tiesuunnitelman laatiminen Yleisötilaisuudet 18.2. ja 19.2.2014 Ari Puhakka HOLLOLAN KUNTA LAHDEN KAUPUNKI Valtatie 12 on tärkeä valtakunnallinen ja seudullinen liikenneyhteys

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III-Lahnus 1 Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Destia Selvitysalue Vihdintien

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset Liite 1: Asemakortit Sito Oy 9.9.2013 Lahti, Lahti käytössä (Lahti-Heinola-rataosa) Raiteita (joista sähköistetty) 5 (5) Matkustajapalvelut asemalla Odotustilat

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavat Liikenneselvitys Työ: 25349 Tampere 24.2.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Siuro Heinoo Liite 1 /2 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Heinoo Ahvenus Liite 1 /3 Perinteisen kaluston

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015

VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015 VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015 VT6 TAAVETTI-LAPPEENRANTA PERUSPARANNUS Valtatien 6 parannushankkeessa Taavetti Kärjenkylä- osuus parannetaan keskikaiteelliseksi nelikaistaiseksi

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu

Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Outlet-kylän asemakaava Valtatien 2 Lasitehtaantien ja Kauppatien liittymien toimivuustarkastelu Humppilan kunta 12.2.2015 Page 1 Sisältö Työn lähtökohdat Tarkastelut Nykytilanne vuonna 2015 Outlet-kylä

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke. 16.6.2015 Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva

Salpausselän palveluvyöhyke. 16.6.2015 Edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva Salpausselän palveluvyöhyke 1 Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke, jossa palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

Pasilanväylän liikennekäytäväselvitys. Tiivistelmä 28.2.2013

Pasilanväylän liikennekäytäväselvitys. Tiivistelmä 28.2.2013 Pasilanväylän liikennekäytäväselvitys Tiivistelmä 28.2.2013 Pasilanväylän suunnittelun lähtökohdat ovat osittain muuttuneet Pasilanväylän yleissuunnitelma on valmistunut v. 1992. Pasilanväylän keskiosan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Haukiharjun kaavarunko. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2011

Haukiharjun kaavarunko. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2011 1 Haukiharjun kaavarunko Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2011 Haukiharjun sijainti ja etäisyyksiä. Mitä suunnitellaan? Tarkoituksena on laatia Haukiharjun alueelle kaavarunko, jolla tutkitaan

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

TIESUUNNITELMASELOSTUS 18.11.2013

TIESUUNNITELMASELOSTUS 18.11.2013 1.2T SUNNANÅN SILTA MAANTIELLÄ 12055, KEMIÖNSAARI 18.11.2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus Sisältö 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT... 3 1.1 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun; kaavoitukseen

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Tuusulan itäväylän uuden eritasoliittymän tarkastelu

Tuusulan itäväylän uuden eritasoliittymän tarkastelu Tuusulan itäväylän uuden eritasoliittymän tarkastelu 11.05.2011 Sisältö Esipuhe... 2 1. Työn tavoitteet ja lähtökohdat... 3 2. Nykytilanne ja maankäyttösuunnitelmat... 4 3. Liittymän toteuttamismahdollisuudet...

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006 Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki

LIITE 4. / BILAGA 4. LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS. 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki LIIKENNESELVITYS SIPOON KUNTA NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS 4.9.2014 Sweco Ympäristö Oy Helsinki 1. LIIKENNEVERKKO JA LIIKENNEMÄÄRÄT NYKYTILANTEESSA Nykytilanteessa kaava-alueelle johtavina

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Maakuntakaavakartasta on poistettava seuraavat merkinnät:

Maakuntakaavakartasta on poistettava seuraavat merkinnät: MUISTUTUS 2015 06 10 Asiantuntijayritys Tieokas Markku Sakari Meriluoto Onnenlaakso Puutarhatie 24 A 18 FI 16100 NYBY UUSIKYLÄ ASEMA m. 045 651 9808 markku.meriluoto@tieokas.fi www.tieokas.fi Y tunnus

Lisätiedot

Keski-Pasilan keskus Tripla

Keski-Pasilan keskus Tripla Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt v. 2014 2016 TIEDOTUSTILAISUUS 22.5.2014 ALUSTAVA VERSIO 15.5.2014 1 Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

Mäskälän alueen kaavarunko

Mäskälän alueen kaavarunko S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Mäskälän alueen kaavarunko Liikennetarkastelu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.10.2012 P17620 Liikennetarkastelu 1 (10) Miettinen Tuomas 23.10.2012

Lisätiedot