ysjärjestelmä uutta tekniikka

Transkriptio

1 JÄTEHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMN KYMÄT Imukeräysj ysjärjestelmä uutta tekniikka Simo Isoaho TTY/Kemian ja biotekniikan laitos SKTY:n Kuntatekniikan päivät Yhdyskuntatekniikan messut, Tampereen messu- ja urheilukeskus

2 SISÄLT LTÖ Katsaus tulevaan Vain suhteellisesti uusi tekniikka Imukeräys teknisenä järjestelmänä Suunnittelu ja toteutus Monipuolisia hyötyjä Kustannustarkastelu Ympäristötarkastelu Omistaminen ja hallinnointi Haasteita Hanketoimittajia Yhteenveto

3 KATSAUS TULEVAAN Jätehuolto ei ratkaise jätteiden synnyn ehkäisyä Kuluttajat, tuottajat ja poliitikot avainasemassa Kierrätys lisääntyy ja syntypaikkalajittelu säilyy Suunnilleen sellaisena kuin tänäänkin Avaintekijä on tuote, jossa voidaan käyttää kierrätysmateriaalia Loppusijoituspaikkoja tarvitaan tulevaisuudessakin Hallittua poistamista vaativia hylkymateriaaleja muodostuu Kuntavastuullinen jätehuolto on terveen markkinatalouden edellytys Meneillään oleva jätelain uudistus avainasemassa Sopimusperusteisen noudon ja kuljetuksen poisto harkinnassa Uudelle tekniikalle ja innovaatioille on kysyntää Imukeräys tämän päivän esitykseni esimerkki

4 VANHALLE IDEALLE TÄMÄN T N PÄIVP IVÄN SOSIAALINEN TILAUS JO SUOMESSAKIN TOIMINNALLISESTI TAUSTALLA VIEMÄRIVERKON IDEA TEKNISESTI TAUSTALLA SUURSAIRAALOIDEN PYYKINKERUUJÄRJESTELMÄ JA TOISAALTA PUTKIPOSTI IKÄÄ 40 VUOTTA, RUOTSI ALOITTAJANA Tukholman jätehuollosta viidennes KÄYTTÖKOKEMUKSIA: mm. Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Espanja, Japani, E-Korea, Kiina ALKAMASSA: Ainakin Iso-Britannia, Suomi

5 ESPOON SUURPELLOSSA PUTKET MAASSA

6 Länsisataman aluerakentamisprojekti Salmisaari Lapinlahti Ruoholahti Saukonpaasi Jätkäsaari Eiranranta Hernesaari Kehittämisosasto Länsisataman aluerakentamisprojekti

7 Imukeräysjärjestelmä teknisenä rakenteena Syöttöasema Koonta-asema Runkoputkisto Envac

8 ENVAC - syöttöasemia

9 Envac - syöttöasemia

10 Yksi putki mm, jossa kaikki jätelajit j kulkevat tietokoneohjatusti vuorotellen

11 Suunnittelu- ja toteutusasioita Yksi järjestelmä teknisenä rakenteena voi palvella enintään asukasta vastaavaa 3 4 jätelajin tarkoittamaa jätemäärä Yksi järjestelmä taloudellisuuden näkökulmassa edellyttänee asukasta vastaavaa 3 4 jätelajin tarkoittamaa jätemäärä Asukkaalle maksimi vientietäisyys noin 100 m, ehkä noin 50 asuntoa syöttöasemaa kohden Päärakenneosat: Koonta-asema, runkoputkisto, liityntäputket ja syöttöasemat (yhdelle tai useammalle jätelajille) Koonta-asema maan alle, jonkin kiinteistön pohjakerrokseen,tai erilliseksi rakennukseksi; liikenteellisesti turvallinen ja häiriöt minivoiva sijaintipaikka Koonta-aseman yhteyteen voi harkita kierrätysjätelajien vastaanottoasemaa Runkoputkisto suunniteltava omiksi osaverkostoiksi Maksimi imumatka noin 2000 metriä, ei yli 20 0 yhtä-äkkisiä nousuja tai laskuja, syöttöaseman varastotilavuus 0,4 0,5 m 3, nopeus putkessa km/h, tietokoneohjattu, syöttöasemakohtainen seuranta Syöttöaseman varastotilavuus on oleellinen asia koko järjestelmän optimaalisen käytön kannalta Imuilman puhdistus ja melun vaimennus

12 Suunnittelu- ja toteutusasioita Suunnittelu aloitettava osana yleis- ja asemakaavoitusta palvelevaa taustatyötä Kaukolämpö, vesi- ja viemäriverkosto, tietoliikenneverkosto Kiinteistörakentajien informointi hyvissä ajoin Maanalaisen yleiskaavan ja asemakaavan merkitys korostuu Toteutus asteittain runkoputkiston rakentamisen määrittelemänä Rakenneosien toteuttamisjärjestys Mm. teiden ja katujen alitukset alitukset valmiiksi niiden rakentamisen yhteydessä Uudisalueella alkuvaiheessa väliaikainen keräysjärjestelmä Imujärjestelmän käyttöönottoajankohta Investointikustannuksen ja tulorahoituksen kautta määriteltävä asia

13 MONIA HYÖTYJÄ Käyttäjien ja kiinteistön kannalta: - Ei tarvita jätekatoksia tai jätehuoneita ja kuormauspaikkaa. - Säästyvä tila muuhun käyttöön. - Parempaa maisemaa, syöttöasemat maisemaelementiksi. - Ei ylitäyttöjä ja roskaantumista. - Ei pitkäaikaista varastointia kiinteistöllä, viipymä vain tunteja. - Hygieeninen käyttäjille, ei pieneläimiä keräyspaikkaan. - Ei jäteautoliikennettä kiinteistöllä, melu ja päästöt myös poistuvat. - ei juhlapyhien ylimääräisiä noutoja Jätehuollon työntekijät: - Suora kontakti jätteisiin poistuu.. - Tapaturmariskit vähenevät huomattavasti. - Ei lihasvoimalla tehtävää työtä. - Turvallisuusmääräykset kiristymässä myös Suomessa. Ympäristön kannalta - Vähemmän energiankulutusta - täysien ja isompien kuormien logistiikka - Vähemmän päästöjä kuin perinteiset järjestelmät.

14 INVESTOINNIT KUSTANNUSTARKASTELUT Vertailu vuosikustannuksena kerrosneliömetriä kohden Vuosikustannukseksi muuntamismenettely, pitoaika ja korko JÄRJESTELMÄN YLLÄPITOKUSTANNUKSET Järjestelmän huoltokustannus Verot, vakuutukset, jne.. Palkkakustannukset Sähkö- ja lämmitys Kuljetus jätteenkäsittelykeskukseen TALOUDELLISET HYÖTYVERTAILUT Vältetty maapinta-alan käyttö tai käyttö muuhun tarkoitukseen/keräyspaikka ja kuormauspaikka (30 m2): tonttimaan hinta, kiinteistövero, hyödyntäminen Vältetty kiinteistörakennuksen tilakäyttö/jätehuone: rakennuskustannus Vältetyt investoinnit ja käyttökustannukset kiinteistöllä/keräysvälineet, keräyspaikkarakenteet, ylläpito- ja huoltotyöt: hinnoittelu

15 JÄTKÄSAAREN JA SAUKONPAADEN ALUEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN Kuva 7. Putkikeräysjärjestelmän investointikustannukset Kasui Oy

16 JÄTKÄSAAREN JA SAUKONPAADEN ALUEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN Kuva 9. Jätehuoltojärjestelmien nettoinvestoinnit kiinteistöillä.kasui Oy

17 JÄTKÄSAAREN JA SAUKONPAADEN ALUEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN Kuva 10. Jätehuoltojärjestelmien käyttö- ja ylläpitokustannukset Kasui Oy

18 Kasui Oy/ prof. tekn.tri Juha Kaila taloudellisuus Jätkäsaari: verrattava näitä käyriä, jolloin järjestelmän takaisinmaksuaika on n. 12 v, tämän jälkeen jätehuolto on merkittävästi edullisempi Jätehuoltojärjestelmien kumulatiiviset kokonaiskustannukset Kasui Oy

19 Kokonaisinvestointi /k-m 2 Syöttöasemat ja liityntäputkisto % Rakennusliike = asukas maksaa huoneiston hinnassa Runkoputkisto % Infrainvestoija = asukas maksaa osin liittymämaksuna ja osin jätemaksun yhteydessä Koonta-asema % Infrainvestoija = asukas maksaa jätemaksun yhteydessä

20 Käyttökustannusvertailu Tapausesimerkissä imukeräysjärjestelmän käyttökustannus 1,26 /km 2 /vuosi (alv 0%) olisi 0,08 /k-m 2 /vuosi suurempi kuin perinteisen keräysjärjestelmän, 0,09 /k-m 2 /vuosi pienempi kuin tällä hetkellä Tampereella keskimäärin ja 0,4 0,8 /k-m 2 /vuosi pienempi kuin suomalaisissa kaupungeissa keskimäärin. Tapausesimerkissä imukeräysjärjestelmän kokonaiskustannus 3,09 /km 2 /vuosi olisi - 1,43 /k-m 2 /vuosi suurempi kuin perinteisen keräysjärjestelmän, lisäkustannus 80 k-m 2 :n asunnolle 9,5 /kk - 1,26 /k-m 2 /vuosi suurempi kuin tällä hetkellä Tampereella keskimäärin, lisäkustannus 80k-m 2 :n asunnolle 8,5 /kk - 0,6 0,9 /k-m 2 /vuosi suurempi kuin kaupungeissa keskimäärin, lisäkustannus 80k-m 2 :n asunnolle 4 6 /kk Suomen kiinteistöliiton indeksitalovertailun mukaan vuonna 2008 kaupunkikerrostalon kiinteistöverot ja kunnalliset maksut olivat yhteensä 19,1 /k-m 2 /vuosi (alv 0%), josta jätemaksun osuus oli 9,8 % (1,87 /k-m 2 /vuosi), vesi- ja jätevesimaksun 28,4 %, sähkö 7,7 %, kiinteistöverojen 11,3 % ja kaukolämmön 42,8 %.

21 Arviointimuuttuja Imukerä ys TAPAUSESIMERKKI Perinteine n Vuores Perinteine n Tampere Perinteine n Kaupungit Ero perinteiseen Eron merkit - tävyys + Käyttökustannus 1,26 1 1,18 1,35 1,65 +0,08 - [ /k-m 2 /vuosi], alv 0% 2,04 0,8 3 Kokonaiskustannus 20,6 11,1 12,2 15, [ /kk/asunto] 2, alv 0% Energiatarve [kwh/jätetonni] 60 Päästöt - Hiilidioksidi 17, Typen oksidit 0,03 0,2 0,5-0, [kg/jätetonni] 0,45 Jäteauton käyntejä kiinteistöllä 260 [krt/keräyspaikka/vuosi ] Tonttitilan säästö [m 2 /keräyspaikka] Maisema ++ 1) Sisältää investointikustannusta 0,68 /k-m 2 /vuosi 2) Asunto vastaa kooltaan 80 k-m 2 (70 75 asunto-m 2 ) 3) + = puoltaa imukeräysjärjestelmää ja - = ei puolla imukeräysjärjestelmää

22 INFRAINVESTOIJA JA JÄRJESTELMJ RJESTELMÄN N YLLÄPIT PITÄJÄ Rakentajat investoivat syöttöasemat ja liityntäputket Imukeräysjärjestelmän runkoputkisto ja koonta-asema tarvitsevat infrainvestoijan Reaaliset vaihtoehdot ovat kunta, alueen palveluyhtiö, alueellinen jätelaitos, kaukolämmön verkkoyhtiö, vesi- ja viemärilaitos Koordinointi, kilpailutus ja vastuu teknisestä toimivuudesta ja yhteistyö muiden yhdyskuntainfrastrukriin toimijoiden kanssa. Imukeräysjärjestelmä tarvitsee vastuullisen ja koordinoivan ylläpitäjän sekä käyttö- ja suunnittelutoiminnan kehittäjän Kustannustason hallinta Varsinainen käyttötoiminta ja kunnossapito ovat sinänsä ostettavissa palveluna Asiantuntijuuden muodostuminen Onko muita reaalisia vaihtoehtoja kuin alueellinen jätelaitos?

23 HAASTEITA Järjestelmä mielekäs vain alueratkaisuna tarvitaan yhteiskunnallinen päätös liittymisvelvollisuudesta myös muille kuin asukkaille. Halukkuus hyväksyä - pitkän aikavälin arvottaminen Jäteasema- ja runkoputkistoinvestoinnin etupainotteisuus Rakentajainvestoija määrittelee palvelutason - vientietäisyys Käyttökustannukset pienemmät mutta pääomaosuus suurempi Liittymismaksun ja jätemaksujen keskinäisen suhteen jyvitysmalli Investointia ei muiden jätteentuottajien kustannuksella Tarvitsee oman jätetaksan kehitettävä nyt Järjestelmän hankinnan kilpailutus useamman vuoden toteutus ja kilpailutusosioiksi jakaminen välttämättömät tekniset sidonnaisuudet Vastuurajat Järkevin koonta-aseman ja runkoputkiston investoija Järjestelmän ylläpitäjä ja käyttäjä alueellinen jätelaitos Imukeräysjärjestelmän luvittaminen

24 HANKETOIMITTAJIA Ruotsalainen Envac Ab on vanhin markkinoilla oleva imukeräys- ja noutojärjestelmän hanketoimittaja. Sillä on pitkäaikaisin kokemus ja eniten referenssejä hanketoimituksista. YIT Oyj edustaa Suomessa Envac AB:ta. Yrityksellä on hanketoimitus rakenteilla olevaan Espoon Suurpeltoon. Lisää tietoa löytyy verkko-osoitteesta Espanjalainen RosRoca on hanketoimittaja, jolla on myös asuinaluekohtaisia referenssejä. Ecosir Group Oy on suomalainen hanketoimittaja (omistaa Puztec Oy:n), jonka referenssikohteet Suomessa edustavat liikekeskuksia (Kamppi ja Iso-Omena). Lisää tietoa löytyy verkko-osoitteesta MariMatic Oy on myös suomalainen yritys, joka toimittaa imukeräys- ja noutojärjestelmiä tuotemerkillä MetroTaifun. Lisää tietoa löytyy verkko-osoitteesta

25 YHTEENVETO Imukeräysjärjestelmä on investointina kalliimpi, mutta ylläpito- ja käyttökustannuksiltaan halvempi kuin perinteiset järjestelmät. Energiantarve on pienempi. Ympäristövaikutukset päästöjen ja asumisviihtyisyyden osalta ovat huomattavasti paremmat kuin perinteisissä järjestelmissä. Jäteautoliikennettä ei lainkaan kiinteistöillä. Myös ajatellen yleisemmin jätehuollon järjestämiseen kohdistuvia tulevia vaatimuksia, imukeräysjärjestelmä on menettely, joka voi niihin vastata. Kehitettävä toimivat omistus-, hallinta-, suunnittelu- ja lupamenettelyt nyt heti alussa

26 KIITOS! Ihmisen on ekologista mennä maan alle!