CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2012"

Transkriptio

1 LIITE 4 SK CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO Ohjelma-alueen kuvaus Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Itä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Työllisyyden kehitys Koulutusrakenteen kehitys Yritystoiminnan kehitys Kansallinen aluepolitiikka OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA Ohjelmanmuutokset Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Seurantakomitea ja sen sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle Seurantajärjestelmät Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) Kansallinen joustovaraus YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN Hallinnollinen yhteensovitus Sisällöllinen yhteensovitus Yhteensovitus ESR-toimenpideohjelman kanssa Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin Esimerkki eri ohjelmista tai rahoituslähteistä rahoitetusta hankekokonaisuudesta OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN Ohjelman strateginen toteutuminen toimintalinjoittain TL 1 Yritystoiminnan edistäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Ydinindikaattoreiden toteutuminen Lissabonin strategian toteutuminen Rakennerahastostrategian toteutuminen Toimenpideohjelman suhde Eurooppa 2020 strategiaan Itämeren alueen strategian toteuttaminen Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat ja riskit RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN Sidonnat ja maksatukset Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain N+2 säännön toteutuminen 66 2

3 5.4 Tekninen tuki Pääomasijoitustoiminta Toimien pysyvyys Suurhankkeet Erityisrahoituksen seuraaminen OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO MAAKUNNITTAIN Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo VIESTINTÄ Kansallisen tason viestintä Suuralueen ja maakuntien viestintätoimet ARVIOINTI Teema 1 EAKR-ohjelmien hallintojärjestelmän toimivuus Teema 2 - Yritystuet Teema 3 EAKR-rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen VALVONTA Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2) Hallintoviranomaisen valvonta Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot JOHTOPÄÄTÖKSET 98 LIITTEET 100 Liite 1. Menoluokitus, rahoitustyypit ja alueluokitus 100 Liite 2. Rahoitustaulukot 104 Liite 3. Toimintaympäristöä kuvaavat tilastot 123 Liite 4. Eurooppa 2020 strategian toteutuminen Suomen EAKR-toimenpideohjelmissa 136 3

4 YHTEENVETO Itä-Suomen väestön väheneminen jatkuu edelleen, joskin hitaampana kuin aiemmin, kun taas koko maan väkiluku puolestaan kasvaa. Syynä on negatiivinen nettomuutto ja väestön nopeampi vanheneminen kuin Suomessa keskimäärin. Näistä kehitystrendeistä huolimatta on Itä-Suomessa kuitenkin pystytty kääntämään suunta parempaan useilla mittareilla mitattuna. Työllisyysaste ja työttömyysaste ovat hitaasti saavuttaneet koko maan keskiarvoa. Samalla Itä-Suomen sisällä erot maakuntien kesken ovat kaventuneet. Teollisuuden kasvuvauhti on ollut muuta maata nopeampaa ja yrityksiin, yrittäjyyteen sekä koulutus-, tutkimus ja innovaatiotoimintaan panostamisen tuloksena koko alueen toimintaympäristö on kehittynyt. Vaikka taloustilanne ei ole ennallaan vieläkään vuoden 2009 laman jäljiltä, Itä-Suomessa on osittain toivuttu talouslamasta muuta maata nopeammin ja toisaalta osassa Itä-Suomen maakuntia laman vaikutukset jäivät muuta maata lievemmiksi. Lisäksi BKT:n kasvu, yritysten liikevaihdon kehittyminen ja koulutusasteen nousu ovat merkkejä hitaasti parantuvasta tilasta ja maan keskiarvojen saavuttamisesta. Epävakaa taloustilanne koko maassa on jatkunut ennakoitua pitempään ja tämä näkyy jossain määrin ohjelman toteutuksessa. Yritystukien ennakoitua heikompi kysyntä ohjelmakauden puolivälissä heijastuu toteutustilanteeseen edelleen. Jälkeen jäänyttä sidontavauhtia yritystukien osalta ei ole pystytty kuromaan kiinni vaikka sinänsä kysyntä nyt on suurin piirtein normaalilla ja ennakoidulla tasolla. Syyt ovat osittain talouslaman vaikutuksia, mutta myös yritysrakenne maakunnissa ja yritystoiminnan trendit sekä syklisyys eri toimialoilla ovat johtaneet heikkoon kysyntään erityisesti Etelä- ja Pohjois-Savossa. Vuonna 2011 tehty muutos toimintalinjojen rahoituskehyksiin on tasoittanut ohjelman toteutuksen astetta toimintalinjojen kesken, mutta ei ole olennaisesti auttanut TL1:n jäämistä jälkeen toteutuksessa. Vuoden 2012 indikaattoriluvuissa tässä raportissa on käytetty uusien yritysten osalta Finnveran hankkeista suunnitelmavaiheen (tukipäätösvaiheen) tietoa, jolloin yritys todellisuudessa syntyy. Uusien työpaikkalukujen osalta Finnveran tukien vaikutukset on eroteltu, koska näillä on keskeinen vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen ja luvut ovat myöntövaiheen arvioita, eivätkä siten täysin luotettavia. Muun yritystuen osalta työpaikka- ja yritystavoitteita tarkastellaan Tuki2000 järjestelmässä (yritystuet) loppuun maksettujen hankkeiden mukaisia tietoja seuraten. Tämä tarkoittaa, että työpaikka- ja yritystiedot näyttävät todellisuutta vähäisemmältä, koska hankkeita on käynnissä paljon, mutta niistä ko. tiedot kirjataan vasta hankkeen päättyessä. Uusien työpaikkojen osuus tavoitteesta on vuoden 2012 lopussa 41 % koko ohjelmakauden tavoitteesta. Uusien yritysten osalta tavoitteesta oli saavutettu vuoden lopussa vain noin 20 %. Finnveran suunnitelmavaiheen tiedot mukaan lukien uusia työpaikkoja on saavutettu 95 % tavoitteesta ja uusia yrityksiä 102 % tavoitteesta. Lissabonin strategiaa toteuttavien menoluokkien osuus sidotusta rahoituksesta on noussut ohjelman toteutuksen edetessä, mutta ensi kertaa vuoden 2012 lopun tilanne oli edellisvuotista heikompi. Vuoden 2011 lopussa Lissabon prosentti oli 82,1 %, mutta vuoden 2012 lopussa 80,8 %. Laskua selittää lähes yksinomaan vuoden 2012 aikana tehdyt sidonnat matkailuhankkeisiin (noin 9 M ), jotka ovat Lissabon menoluokkien ulkopuolella. Vuoden 2012 lopussa ollaan siis selvästi vähimmäistavoitteen (75 %) yläpuolella, mutta jäljessä ohjelma-asiakirjassa esitettyä arviota (85,7 %). Kun huomioidaan, että suurimmat toimintalinjan 2 ja 3 infrastruktuurityyppiset hankkeet on nyt toteutettu (rahoitus sidottu), voidaan ennustaa Lissabonin toteumaprosentin nousevan ohjelman loppuvuosina toteutuksen edetessä. EU 2020 strategiaan nähden Itä-Suomen EAKR- 4

5 toimenpideohjelma näyttää toteuttavan hyvin ko. strategian linjauksia. Noin 85 % ohjelman toimenpiteistä on EU 2020 strategian mukaisia, kun EAKR-ohjelmien keskiarvo oli 83 %. Itä- Suomen ohjelma edustaa hyvin kilpailukyky ja työllisyys tavoitetta ja on siirtymäkauden ohjelmana toteuttanut kuitenkin suhteellisen vähän infrastruktuurityyppisiä hankkeita. Horisontaaliset tavoitteet on saavutettu vuoden 2012 lopun tilanteessa. Tasa-arvohankkeiden rahoitusosuus on edelleen hieman yli tavoitteen (tavoite 11 %, tilanne 11,6 %). Ympäristöpositiivisten hankkeiden rahoitusosuus (35,1 %) on myös selvästi tavoitetasoa (20 %) korkeampi. Ydinindikaattoreista T&K-toiminnan määrä (26,2 %) on pysynyt alle tavoitteen (35 %) koko ohjelmakauden ajan ja se näyttää tässä vaiheessa myös jäävän ohjelman päättyessä hieman tavoitetta alemmalle tasolle. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa oli vuoden 2012 loppuun mennessä merkitty 132 vähintään yhtä Itämeren alueen strategian painopistettä tukevaa hanketta. Tämä on noin 6 % kaikista hankkeista. Julkista rahoitusta oli näihin hankkeisiin sidottu 52,9 M (9 % kaikista sidonnoista). Ohjelman täysimääräisen toteutumisen kannalta on edelleen ongelmana toimintalinjojen välisten rahoituskehyssuhteiden vinoutuminen ja siihen liittyen toimintalinjan 1 kysynnän hidas elpyminen. Viestinnän perustana ovat toimineet valtakunnallinen rakennerahastot.fi palvelu sekä Itä-Suomen rakennerahastoportaali. Yksittäisiä merkittäviä viestintätoimia vuonna 2012 oli Itä-Suomessa Kuopiossa järjestetty valtakunnallinen Sadonkorjuuseminaari, johon osallistui kahden päivän aikana noin 260 henkilöä. Perusviestintää hoitavat välittävät viranomaiset ja omalta osaltaan hankkeet. Arviointi on ohjelmakaudella jaettu kahteen vaiheeseen, minkä ensimmäinen vaihe päättyi keväällä 2011 kun neljän teeman arviointiraportit valmistuivat. Arviointityö on jatkunut uusien arvioitsijoiden kilpailutuksella ja arvioitsijaksi valittiin Ramboll Oy. Jatkoarviointi tehdään kolmessa teemassa, joista teema 1:n (hallintojärjestelmän toimivuus) työ päättyi jo vuoden 2012 aikana. Teemojen 2 ja 3 arviointi jatkui vuoden 2013 puolelle. 5

6 1. JOHDANTO 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus Itä-Suomen muodostavat Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Itä- Suomessa asui vuoden 2012 lopussa n ihmistä, väestön määrä on laskenut tasaisesti viime vuosikymmenet. Itä-Suomi on harvaan asuttu alue. Alueen pinta-ala on km2 ja keskimääräinen asukastiheys vain 7,8 / km2. Itä-Suomen keskeisimmät haasteet ovat olleet jo pitkään väestön väheneminen ja korkea työttömyysaste. Väestö myös ikääntyy erittäin nopeasti. Talouden kehittyminen muuta Suomea hitaammin heikentää alueen kehittämisedellytyksiä ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Myös alueen sisällä erot ovat kasvaneet pitkään, mutta viimeisen 10 vuoden aikana kehityserot ovat työpaikkojen määrän, työllisyyden ja kansantuotteen sekä koulutustason osalta kaventuneet. Aluerakenteeltaan harvaan asuttuna alueena Itä-Suomi eroaa esim. Pohjois-Suomesta. Kun Pohjois- Suomi on pääosin asumatonta aluetta väestön keskittyessä taajamiin, Itä-Suomen maakunnat puolestaan ovat harvaan mutta kauttaaltaan asuttuja. Tämä erityisen hajanainen aluerakenne edellyttää omanlaisiaan kehittämistoimia ja asettaa erityisiä haasteita mm. palvelujen järjestämiselle, toiminnallisille verkostoille ja liikenne- ja viestintäyhteyksille Itä-Suomessa. Itä-Suomessa on puhdas ja turvallinen luonnonympäristö omaleimaisine maisema-alueineen. Alueen eteläinen, järvien pirstoma mosaiikkimainen Järvi-Suomi vaihtuu idän ja pohjoisen vaaramaisemiin ja laajoihin erämaihin. Saimaan vesistöalue muodostaa Euroopan laajimman liikennöitävissä olevan sisävesireitistön, jolla on myös meriyhteys. Kainuun maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Pohjanlahteen laskevaan Oulujoen vesistöalueeseen. Itä-Suomi on maan metsäisintä ja metsän kasvultaan parasta aluetta. Itä-Suomen kallioperässä on myös runsaat mineraali- ja kiviainesvarat. Neljä selkeää vuodenaikaa tuovat luonnonoloihin omat erityispiirteensä, mutta myös kylmän ilmaston erityishaasteet. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä on Itä-Suomesta lueteltu 288 ja valtakunnallisesti merkittäviä maisemia 43. Nämä kohteet edustavat monipuolisesti itäsuomalaista asumista, arkkitehtuuria, kulttuurihistoriaa ja maisemia kirkko- ja maaseutuympäristöistä teollisuusympäristöihin. Luonnon- ja kulttuuriympäristö sekä historia ovat merkittävä alueen vetovoimatekijä ja mahdollisuus elinkeinoille. Itä-Suomessa on kesäkauteen sijoittuvaa laajaa kulttuuritapahtumien tarjontaa sekä vuodenaikoja hyväksi käyttävä luontomatkailu Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelmien tavoitteena on vahvistaa Suomen kansallista ja alueellista kilpailukykyä ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet ja koheesiopolitiikan keskeiset periaatteet. Ohjelmien strategisina painopisteinä ovat kilpailukykyisten ja innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen, yritysten kansainvälistyminen, verkostoituminen, tasapainoinen alueellinen kehitys ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistäminen. 6

7 Rahoituksen painopiste on erityisesti kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten toimintaedellytysten parantamisessa sekä osaamisen ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. Ohjelmalla tuetaan alueellisesti tasapainoista kehitystä ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistämistä. Yritysten tukemiseen liittyvät toimet kohdennetaan erityisesti alkavien, kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen sekä niiden kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistämiseen. Uutta yritystoimintaa haetaan mm. luovilta aloilta, palvelusektorilta ja naisyrittäjyydestä. Yritystoiminnan tukemisella pyritään erityisesti yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaamiseen. Uutena työkaluna Itä- Suomen EAKR-ohjelmaan on perustettuvuoden 2011 aikana pääomasijoitusrahasto alkavien innovaatioyritysten tukemiseen. Ohjelman toisena keskeisenä painopisteenä on osaamisen ja innovaatiotoiminnan tukeminen ja siihen liittyvien rakenteiden ja osaamiskeskittymien vahvistaminen. Kehittämistoimien tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn pitkäjänteinen ja kestävä kehittäminen vahvistamalla niiden innovaatioja osaamisrakenteita sekä soveltavaa tutkimusta. Esimerkiksi koulutus- ja tutkimuslaitosten edellytyksiä ja roolia tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen ja teknologiaohjelmien hyödyntäjinä vahvistetaan. Toimilla tuetaan välillisesti myös yritysten toimintaedellytyksiä. Alueiden ja palveluiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita kohdennetaan mm. tietoliikenneyhteyksien sekä niihin liittyvien palvelujen edistämiseen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristöjen suojeluun ja kehittämiseen. Näillä toimilla tulee olla suora kytkös alueen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseen, jotta myös ne selkeästi edistävät alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä. Ohjelma-asiakirjassa on erikseen mainittu rautatieyhteyksien kehittämisen kokonaisuus Savon- ja Karjalanradoilla, joilla saavutetaan nopeampia yhteyksiä ja useampia vuoroja Itä-Suomesta etelään. Itämeren alueen strategia on tullut osaksi ohjelmatyötä siten, että myös Suomen EAKR-ohjelmat tukevat strategian mukaisten hankkeiden toteuttamista. Tavoitteena on vahvistaa Itämeren valtioiden kehittämistä neljän peruspilarin kautta (ympäristö, taloudellinen kehitys, hyvät yhteydet ja turvallisuus). Ohjelman toteutuminen on kytketty Lissabonin strategian linjauksiin ja Suomen EAKR-ohjelmissa tavoitellaan vähintään 75 % toteumaa (lasketaan menoluokkien toteuman perusteella). Ohjelman toteumaa seurataan myös Eurooppa 2020-strategian näkökulmasta. Taulukossa 1 on kuvattu Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ohjelma-asiakirjan mukaisesti keskeiset vaikuttavuusindikaattorit ja niiden tavoitetasot, joihin ohjelman toteutuksella ja vipuvaikutuksella pyritään. Sarakkeeseen nykytila on kerätty viimeisimmät tilastotiedot, jotta nähtäisiin kuinka suuralue on edennyt suhteessa lähtö- ja tavoitetasoon. Valitettavasti monet tilastot valmistuvat jopa vuosia jäljessä nykyhetkestä. 7

8 Taulukko 1. Itä-Suomen vaikuttavuus-/makroindikaattorit Itä-Suomi Lähtötaso Nykytila Tavoitetaso (vuosi ) (uusin tieto) TYÖPAIKAT (2003) (2010) YRITYKSET (toimipaikkojen määrä/100 as.) 4,36 (2004) 6,17 (2011) 4,7 4,9 TYÖTTÖMYYSASTE (TEM, työnvälitystilasto) 14,3 (2005) 12,2 (2012) 12,6 9,5 TYÖLLISYYSASTE (15-64v.) 55,7 (2003) 61,4 (2011) 59,8 62,6 ALUEEN BKT milj. (vuoden 2000 hinnoin) (2003) (2010) BKT:n kasvu suhteessa koko maan BKT:n kasvuun (osuus koko maan arvonlisäyksen muutoksesta) 97,3 (2004) 152,6 (2010) 105,7 114,1 VIENNIN OSUUS YRITYSTEN LIIKEVAIHDOSTA (lähtötaso v keskiarvo) * 47,20 % 52,6 % (2006) 51,00 % 53,00 % T&K-TOIMINNAN KEHITYS (%-osuus BKT:sta) 1,51 % (2003) 1,80 % (2010) 3,30 % 4,00 % KOULUTUSTASON KEHITYS (korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kaikista yli 15-v.) 20,3 (2004) 23,3 % (2010) 24,80 % 28,50 % * Tietoa ei ole saatavissa tilastoinnin muutosten vuoksi Työpaikkojen määrä on laman vaikutuksesta pysynyt ennakoitua pienempänä vaikka toki kasvua on lähtötilanteesta selvästi tapahtunutkin. Työttömyysaste on laskenut hyvää vauhtia, mutta myös siihen talouslama on vaikuttanut tavoitetasoon vuonna 2013 ei aivan päästä. Työllisyysasteen osalta ollaan jo melko lähellä ohjelmakauden loppuun asetettua tavoitetta. Toimipaikkojen määrä on ylittänyt asetetun tavoitetason. Itä-Suomen suuria ongelmia on edelleen T&K-toiminnan vähäinen määrä ja siihen käytetyt panokset suhteessa koko maahan. Tämä näkyy myös uusien T&K-työpaikkojen vähäisenä kasvuna. Korkea-asteen koulutettujen määrä ei ole noussut riittävän nopeasti tavoitetasoon nähden. Bruttokansantuotteen kehityksestä viitevuoden 2000 hinnoin ei ole saatu vertailukelpoista tilastotietoa tilastotietojen jatkuvasti muuttuessa. 8

9 1.3 Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Yleinen kansainvälinen talouskehitys Vuonna 2010 maailmantalous nousi nopeasti lamasta, mutta aktiviteetti hidastui uudestaan vuonna 2011 ja edelleen jatkoi hidastumistaan vuonna Vuoden 2009 lamassa maailman yksityinen kulutus supistui yhteensä vähän yli 10 % ja investoinnit noin 30 %. Globaali kulutus on toipunut ja ilmeisesti ylitti vuonna 2012 lamaa edeltäneen tasonsa. Globaalit investoinnit ovat toipuneet hitaammin ja jääneet noin 10 % lamaa edeltäneen tason alle ja huomattavasti jälkeen lamaa edeltäneestä trendikasvusta. Finanssikriisissä myös maailmankauppa romahti noin 10 %, osaltaan kaupan rahoituksen vaikeuksien vuoksi. Vaikka myös maailmankauppa on elpynyt, sen vauhti on jäänyt lamaa edeltävästä; vuosina 2011 ja 2012 kauppa kasvoi vain noin 2 %:n vauhtia. Erityisesti teollisuusmaissa kansainvälisen kaupan kasvu on ollut hyvin vaimeaa ja kääntyi uudelleen hitaaseen laskuun vuonna Kaupan painopiste on siirtynyt entistä enemmän kehittyviin maihin ja erityisesti kehittyvään Aasiaan, jossa kauppa kasvoi vuonna 2012 yli 8 %:n vauhtia. Ennen lamaa maailman talous muuttui jatkuvasti tuonti- ja vienti-intensiivisemmäksi, kun maailmankauppa kasvoi selvästi tuotantoa nopeammin. Finanssikriisin yhteydessä globalisaatiossa tapahtui rakenteellinen muutos. Vuosina kauppa ja tuotanto ovat kasvaneet samaa tahtia ja vuonna 2012 maailmankauppa kasvoi hitaammin kuin tuotanto. Suomen vienti on kärsinyt ongelmista finanssikriisissä ja sen jälkeen. Suomen vienti romahti lamassa enemmän kuin maailmankauppa, eikä Suomen vienti ole päässyt kiinni edes maailmankaupan hidastuneeseen vauhtiin. Vuosina Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan kansainvälisessä kaupassa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Ruotsi tai Saksa ja jopa enemmän kuin Espanja ja Italia. Lisäksi Suomi on menettänyt markkinaosuutta erityisen paljon nopeasti kasvavissa BRIC-maissa. Suomen viennin ongelma ei ole vain eurokriisin alentamassa kysynnässä, vaan myös kilpailukyvyssä ja suomalaisessa vientitarjonnassa. Yhdysvallat toipui finanssikriisistä nopeasti, mutta elpyminen on ollut huomattavasti hitaampaa kuin aiemmista taantumista. Lamassa romahtaneen asuntorakentamisen pohja ilmeisesti saavutettiin vuonna 2012 ja esimerkiksi rakennusluvat ja aloitukset kasvoivat 30 % ja 40 % edellisestä vuodesta. Maan työttömyys on kuitenkin jäänyt historiaan nähden hyvin korkealle tasolle ja kokoaikainen työllisyys oli vuonna 2012 huomattavasti lamaa edeltäneen tasoa alempi. Elpymistä on edistetty sekä finanssi- että rahapolitiikalla, mutta sitä on hidastanut kotitalouksien ja rahoitussektorin taseiden sopeutus. EU:n talous kärsi lamasta Yhdysvaltoja enemmän ja myös siitä toipuminen on ollut hitaampaa. Esimerkiksi euroalue kääntyi uudelleen taantumaan vuonna Euroalueella työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys on kasvanut nopeasti. Myös kehittyvät maat kuten Kiina kärsivät finanssikriisistä muun muassa kaupan heikentyneen rahoituksen ja teollisuusmaiden vaimean kulutus- ja investointikysynnän vuoksi. Kiinan BKT kuitenkin kääntyi vahvaan nousuun, joka sekin hidastui vuonna 2012 noin 8 %:n vauhtiin. Kiinassa kasvua on tuettu vahvalla elvytyksellä, jonka seurauksena maan investointien osuus BKT:sta nousi noin 42 %:n tasolta vuosina noin 47 %:iin BKT:sta. 9

10 Keskuspankit ovat tukeneet elpymistä sekä ennätyksellisen alhaisilla koroilla että uusilla epätavallisilla toimilla. Tämän seurauksena korkotasot varsinkin teollisuusmaissa ovat olleet hyvin alhaiset ja jopa inflaatiota alemmat vuosina Teollisuusmaiden hitaasta tai jopa negatiivisesta kasvusta huolimatta monien raaka-aineiden hinnat ovat pysytelleet korkealla. Esimerkiksi Brent-öljy on nimellisesti kalliimpaa kuin koskaan; se maksoi vuonna 2011 keskimäärin 111 USD (80 EUR) ja vuonna 2012 keskimäärin 112 USD (87 EUR) tynnyriltä. Korkeita hintoja on ylläpitänyt kehittyvien maiden kysynnän kasvu. Vuosina 2011 ja 2012 Yhdysvaltojen markkinoilla raakaöljyn tuotanto on kasvanut erittäin nopeasti. Tämän seurauksena amerikkalaisten öljylaatujen (WTI, Midland) hinnat ovat olleet % alle Brenthinnan, kun ne aiemmin olivat sitä hieman kalliimpia. Energiaintensiiviset pohjoisamerikkalaiset teollisuuden ja palvelun alat ovat saaneet kilpailuedun suhteessa eurooppalaisiin. Suomen talouden kehitys Suomen talous häilyi taantuman partaalla viime vuonna. Kokonaistuotanto supistui 0,2 %. Valtiovarainministeriön ennuste vuoden 2012 talousarvion perustaksi varten oletti kesällä 2011 että BKT lisääntyisi 1,8 %. Ennusteen ja toteutuman välinen ero vaikuttaa suurelta, mutta se on itse asiassa keskimääräistä pienempi, sillä valtiovarainministeriön kyseisen ajankohdan ennustevirheiden suuruus on viiden viimeisen vuoden aikana ollut keskimäärin vajaat neljä prosenttiyksikköä. Kokonaistuotannon arvo lisääntyi 2,6 %, kun ennuste oli 4,5 %. BKT:n hinta arvioitiin lähes oikein, joten ero tuli määrän supistumisesta. Suhteellisesti suurin ero ennusteen ja toteutuman välillä oli ulkomaankaupassa. Kansainvälisen talouden odotettua heikompi kysyntä supisti vientiä 1,4 %, kun viennin odotettiin kasvavan 3,5 %. Vientiaktiviteetti hidastui, kuten odotettiin, mutta maailmankaupan ennakoitua jyrkemmän hidastumisen seurauksena enemmän kuin kesällä 2011 odotettiin. Viennin lasku oli laaja-alaista, sillä sekä tavaroiden että palveluiden vienti jäivät edellisvuotta pienemmiksi. Erityisen selvästi vähenivät perusmetalli- sekä sähkötekniikkateollisuuden tuotteiden vienti. Öljytuotteiden vienti sen sijaan lisääntyi määrältään lähes kymmeneksen. Toinen kemianteollisuuden vahva vientiala oli peruskemikaalituotteet. Vaihtotaseen ylijäämän odotettiin jatkuvan runsaan prosentin suuruisena suhteessa kokonaistuotantoon, mutta itse asiassa vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi ensimmäistä kertaa 18 vuoteen jo v ja v alijäämä syveni 1,6 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Vaimentunut talouskasvu laski tuotannollisen kapasiteetin käyttöastetta ja heikensi kasvunäkymiä, jotka yhdessä vähensivät investointitarvetta. Investoinnit vähenivät 2,9 %, kun investointeihin ennakoitiin hidastuvaa kasvua. Investoinnit vähenivät laajalla rintamalla, sillä niin rakennus- kuin laiteinvestoinnitkin jäivät edellistä vuotta pienemmiksi. Vähemmän kiinteiden investointien määrä kuitenkin lisääntyi. Supistuneiden viennin ja investointien seurauksena tuontitarve väheni, ja tuonti supistui 3,7 %. Tuonnin kasvun odotettiin hiipuvan vain hieman, 2,9 prosenttiin. Selvimmin supistuivat kestokulutustavaroiden - etenkin autojen - tuonti kun autoveromuutos keväällä 2012 supisti uusien autojen rekisteröintiä. Kulutuksen kehitys ennakoitiin sen sijaan hyvinkin tarkkaan. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastui viime vuonna 1,6 prosenttiin, juuri saman verran kuin ennuste syksyllä 2011 oletti. Yksityisen kulutuksen kasvua tukivat työllisyyden lisääntyminen ja palkkojen nousu. Kulutuksen kasvu kohdistui etenkin palveluihin sekä huonekaluihin ja vaatteisiin. Julkinen kulutus lisääntyi puolestaan 0,8 %, vain kymmenyksen enemmän kuin ennustettiin. 10

11 Talousarvion veropohjan muodostavista tekijöistä yksityisen kulutuksen arvon kasvu hidastui viime vuonna 4,3 prosenttiin, kun kesällä 2011 kasvua odotettiin 4,7 %. Palkkasumman kasvu hidastui 3,2 prosenttiin, kun ennusteessa kasvua odotettiin 3,8 %. Työttömyysasteen odotettiin laskevan 7,6 prosenttiin työvoimasta, kun toteutunut työttömyysaste oli lähes sama, 7,7 %. Inflaation odotettiin nopeutuvan 3,3 prosenttiin, mutta todellisuudessa kuluttajahintojen nousuvauhti hidastui 2,8 prosenttiin. 1.4 Itä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Itä-Suomen väestön vähentyminen jatkuu edelleen vaikka se onkin hidastunut viime vuosien aikana. Itä-suomen väestö on vähentynyt yli hengellä vuodesta 2000 vuoteen 2012 (-4,9 %). Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa väkiluvun muutos on kuitenkin hidastunut ja kääntynyt jopa Pohjois-Savossa hienoiseen kasvuun. Koko maassa väkiluku kasvoi samalla ajanjaksolla 4,7%. Kun vuonna 2012 Suomen väkiluku kasvoi noin hengellä, Itä-Suomen väkiluku väheni noin hengellä. Nettomuutto oli Itä-Suomen osalta vuonna 2012 positiivinen (+175 henkeä) ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Taulukko 2. Väkiluvun muutos muutos muutos väkiluku 2012 henkilöä % henkilöä % Etelä-Savo , , Pohjois-Savo , , Pohjois-Karjala , , Kainuu , ITÄ-SUOMI , , KOKO MAA , , Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomen väestö on ikärakenteeltaan edelleen maan vanhusvoittoisinta. Yli 64-vuotaiden osuus Itä-Suomessa on yli 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Työikäisten osuus on maan keskiarvoa pienempi kuten myös alle 14-vuotiaiden osuus. Ikärakenteen kehitys on Itä-Suomen maakuntien välillä hyvin samanlainen. Kaikissa maakunnissa alle 14-vuotiaitten ikäluokka on pienentynyt jatkuvasti koko 2000-luvun. Yli 64-vuotiaiden ikäluokka on kasvanut jatkaa kasvuaan voimakkaasti. Kainuussa ikääntyminen on tässä vaiheessa nopeinta Suomen maakunnista. Itä-Suomessa kehitys on selvästi erilaista kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla verrattuna ydin- ja harvaan asuttuun maaseutuun. Väkiluku on vuosina vähentynyt erityisesti ydinja harvaan asutulla maaseudulla, mutta pysynyt kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla suunnilleen ennallaan. 11

12 1.4.2 Työllisyyden kehitys Työllisyystilanne on kohentunut selvästi koko maassa koko maassa aina 1990 luvun puolivälistä lähtien. Talouden taantuman vaikutus näkyy selvänä työttömyyden kasvuna vuonna 2009, mutta jo vuoden 2010 aikana työttömyys kääntyi jälleen laskuun. Kuitenkin epävarma taloustilanne on heijastunut työttömyyteen ja vuoden 2012 luvut ovat jälleen kääntyneet hienoiseen nousuun Itä- Suomessa ja koko maassa. Työttömyys laski vuosina Itä-Suomessa koko maata nopeammin. Itä-Suomen työttömyyden ja koko maan työttömyyden välinen ero onkin supistunut koko 2000-luvun ajan. Itä-Suomen sisällä erot työttömyysasteessa ovat kaventuneet koko 2000-luvun ja vuonna 2011 erot olivat pienemmät kuin kymmeniin vuosiin. Vuonna 2012 kehitys jatkoi samansuuntaisena Pohjois- Karjalaa lukuun ottamatta, jossa työttömyys kasvoi hieman muuta Itä-Suomea enemmän. Osittain nopeaa laskua selittää työvoiman kysynnän vilkastumisen ohella työvoiman määrän vähentyminen ikäluokkien pienentymisen ja poismuuton seurauksena. Työvoiman määrä Itä-Suomessa on vähentynyt tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Kuvio 1. Työttömyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosittain ( , %) Lähde: TEM, työnvälitystilasto Työllisyysaste on kasvanut koko 2000-luvun lukuun ottamatta vuoden 2009 notkahdusta. Itä- Suomen kehitys on ollut samanlainen, mutta vuonna 2012 työllisyyden kehitys kääntyi Itä- Suomessa laskuun. Maakunnittain kehitys on ollut vaihtelevampaa. 12

13 Kuvio 2. Työllisyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa ( vuotiaat, %) Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Koulutusrakenteen kehitys Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista on noussut jatkuvasti Itä-Suomessa kaikissa maakunnissa niin kuin koko maassakin. Tutkinnon suorittaneiden osuus Itä-Suomessa on saavuttanut vähitellen koko maan keski-arvoa. Ero Itä-Suomen ja koko maan lukujen välillä on kaventunut jatkuvasti. Kun vuonna 2000 ero oli 2,7 prosenttiyksikköä, oli ero kaventunut vuoden 2011 tilastoissa enää 1,3 prosenttiyksikköön Taulukko 3. Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista (%) Etelä-Savo 52,8 54,8 57,3 59,8 60,6 61,5 62,4 63,3 64,2 Kainuu 53,9 55,7 57,9 60,8 61,6 62,5 63,4 64,3 67,7 Pohjois-Karjala 54,5 56,8 59,7 62,5 63,4 64,3 65,2 66,2 67,2 Pohjois-Savo 55,9 58,2 60,8 63,3 64,2 65,0 65,9 66,8 65,3 Itä-Suomi 54,3 56,7 59,3 61,9 62,8 62,9 64,6 65,5 66,4 Koko maa 56,9 59,4 61,9 64,1 64,8 65,5 66,2 67,0 67,7 Lähde: Tilastokeskus Myös korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneistä on kasvanut jatkuvasti selvästi koko maassa. Itä-Suomessa osuus on maan keskiarvoa alhaisempi. Vuonna 2011 korkeaasteen tutkinnon suorittaneita 15-vuotta täyttäneistä oli Itä-Suomessa 23,3 % ja koko maassa 28,2 %. Korkea-asteen suorittaneiden prosenttiosuus on kasvanut kaikkialla Suomessa jo parin vuosikymmenen ajan. Itä-Suomen ja koko maan keskiarvon välinen ero on säilynyt jatkuvasti noin 5 prosenttiyksikön paikkeilla. Vastaavasti keskiasteen tutkinto on Itä-Suomessa suhteellisesti useammalla kuin koko maassa. Tämä heijastelee selvästi alueen korkeakoulutuspaikkojen sekä keskiasteen tutkinnan aloituspaikkojen suhdetta Itä-Suomen ja koko maan välillä. Tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus kaikista tutkinnon suorittaneista on myös kasvanut koko maassa, tosin hyvin hitaasti. Ero Itä-Suomen ja koko maan välillä on kuitenkin säilynyt samansuuruisena. (liite 3, toimintaympäristöä kuvaavat tilastot) 13

14 Itäsuomalaisten koulutustaso on kuitenkin kohonnut viime vuosina tasaisesti kouluttamattomien vanhempien ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ja koulutetumpien nuorempien ikäluokkien siirtyessä työelämään. Lisäksi peruskoulun jälkeiseen koulutukseen osallistutaan muuta maata enemmän Yritystoiminnan kehitys Kuvio 3. Liikevaihdon kehitys Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa /2012, trendi Lähde: Tilastokeskus, Toimiala Online Yritystoiminnan liikevaihto Itä-Suomen maakunnissa on kasvanut tasaisesti aina vuoden 2008 alkupuolelle asti. Käänne taloudellisen taantuman myötä on ollut nopea koko Suomessa. Vuodenvaihteessa tapahtuneen jyrkän pudotuksen jälkeen liikevaihto on jatkanut kasvuaan ja vuoden 2010 puolella yhä kiihtyvää vauhtia. Vuoden 2012 aikana koko maan yritystoiminnan liikevaihdon kasvu pysähtyi ja kääntyi lievään laskuun. Itä-Suomen maakunnissa trendi on vaihdellut vuosien 2011 ja 2012 aikana. Pohjois- Savossa liikevaihdon kehitys heikkeni vuoden 2012 alkuvuoden, mutta tasaantui syksyä kohden. Kainuussa kasvu oli voimakasta kesään asti ja kääntyi pieneen laskuun elo-syyskuussa. 14

15 Aloittaneiden yritysten määrä tippui selvästi laman seurauksena vuonna 2009, mutta vuonna 2010 määrä kääntyi jälleen kasvuun kunnes taas vuonna 2011 määrä laski selvästi. Näin on käynyt koko Suomessa luvulla yritysten määrä on kasvanut tasaisesti kaikissa Itä-Suomen maakunnissa talouslamaan saakka. Kuvio 4. Aloittaneet yritykset Itä-Suomessa maakunnittain (aloittaneet yritykset/1000 asukas) Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 1.5 Kansallinen aluepolitiikka Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on koko maan kehittäminen alueellisia erityispiirteitä kunnioittaen. Hallitusohjelman mukaisesti hallinnonalojen tulosvastuuta aluekehittämisestä lisätään. Tämä edellyttää alueulottuvuuden entistä vahvempaa kytkemistä sektoripolitiikkojen toteuttamiseen sekä alueiden kehityksen tilaan liittyvän tutkimus- ja ennakointitiedon hyödyntämistä. Hallituksen alueiden kehittämisen tavoitteet (tavoitepäätös) Valtioneuvoston loppuvuodesta 2011 päättämissä valtakunnallisissa alueiden kehittämistavoitteissa vuosille (tavoitepäätös) linjataan hallituskaudella noudatettavat valtioneuvoston toimivallassa olevat aluepoliittiset linjaukset ja kehittämistoimenpiteiden painopisteet. Aluekehittämisessä keskeisinä periaatteina korostetaan jatkuvan uusiutumiskyvyn ylläpitämistä, kaiken potentiaalin hyödyntämistä sekä alueellisten erityispiirteiden kunnioittamista. Alueiden kehittämistavoitteet kiteytetään tavoitepäätöksessä kolmeen yleiseen linjaukseen: 1. Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta 2. Edistetään väestön hyvinvointia 3. Turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne Vuoden 2012 aikana on suunnattu toimia tavoitepäätöksessä esiin nostettujen erityiskysymysten mukaisesti. Näitä ovat äkillisiin rakennemuutoksiin vastaaminen, metropolialueen kilpailukyvyn 15

16 vahvistaminen, suurten kaupunkiseutujen toimintaedellytysten turvaaminen, harvaan asuttujen alueiden kehittäminen, Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen sekä Pohjoisen ulottuvuuden hyödyntäminen. Tavoitepäätöksen linjausten mukaisesti kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan sekä kansallisen ja EU:n maaseutupolitiikan toteuttaminen integroidaan tehokkaaksi tulokselliseksi kokonaisuudeksi uuden rakennerahastokauden ohjelmatyön viimeistelyyn mennessä. Käytännössä tätä on edistetty vuonna 2012 uuden rakennerahastokauden ohjelman laadinnassa sekä maakunnissa uusien maakuntaohjelmien ( ) valmistelussa. Halinnonalojen aluekehittäminen Hallinnonalojen toimintaa ohjataan substanssistrategioiden sekä kansallisten ja EU-säädösten mukaisesti. Näillä linjauksilla ja toimenpiteillä on suoria vaikutuksia alueiden hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Vaikuttavuuden parantamiseksi ministeriöiden alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sisällytetään mahdollisuuksien mukaan hallinnonalojen muihin strategisiin suunnitteluasiakirjoihin ja sektoripolitiikkojen toteuttamiseen. Näkökulmien yhteensovittamisella lisätään hallinnonalan toimien vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä poistetaan mahdollisesti päällekkäistä, osin jopa ristiriitaista toimintaa. Aluekehittämisen suunnittelujärjestelmän ja lainsäädännön uudistaminen Tavoitepäätöksen linjauksen perusteella Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) lopetettiin vuoden 2011 lopussa kansallisena aluekehittämisen erityisohjelmana. KOKO-ohjelmaan kuuluneista verkostoista Innovaatio ja osaaminen, Luovat alat ja kulttuuri, Hyvinvointi sekä Venäjä jatkoivat toimintaansa vuoden 2012 loppuun saakka. Vuoden 2012 alkupuolella alettiin selvittää alueiden kehittämisestä säädetyn lain sekä rakennerahastolain yhdistämistä, jotta kansallinen ja EU-suunnittelujärjestelmä ja ohjelmatyö saataisiin samaan lakiin. Myös laajentuvan neuvottelu- ja sopimusmenettelyn suhdetta suunnittelujärjestelmään haluttiin selventää. Lisäksi EU:n rakennerahastokautta koskevat uudet säännökset tulee saattaa ajan tasalle ohjelmakauden alkuun mennessä. Selvitystyön jälkeen uudistustyö käynnistettiin työ- ja elinkeinoministeriössä lakihankkeena toukokuussa. Työtä ohjaa valtioneuvoston asettama alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle kevätistuntokaudella 2013 ja uusi laki tulisi voimaan vuoden 2014 alussa. Kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan toteuttaminen Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi kesäkuussa 2012 kaupunkipolitiikan ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmien sekä saaristoasiain neuvottelukunnan valmistelemat kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille Näissä toimenpideohjelmissa määritellään kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan keskeiset tehtävät ja toimenpiteet. Toimenpideohjelmat toteuttavat laissa alueiden kehittämisestä ja laissa saariston kehityksen edistämisestä määriteltyjä tavoitteita, jotka tähtäävät tasapainoiseen aluekehitykseen koko maassa. Toimenpideohjelmien linjausten toteuttaminen käynnistyi suunnitelman mukaisesti välittömästi. Linjaukset otetaan huomioon ja sovitetaan yhteen laadittaessa uusia maakuntaohjelmia vuosille

17 Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ja saaristoasiain neuvottelukunta antavat hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle selvityksen toimenpideohjelmien toteutumisesta hallituskauden aikana. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen, metropolipolitiikka Hallitusohjelman mukaan metropolialueella ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla kehitetään sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa kaupunkiseutujen pitkäjänteisen kehittämistoiminnan tukemiseksi. Aie- ja kasvusopimuspolitiikkaa tehdään suurissa kaupunkikeskuksissa koko maassa mm. innovaatiokeskittymien vahvistamiseksi, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi sekä sosiaalisen eheyden vahvistamiseksi. Kasvusopimusmenettelyn piirissä ovat kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman mukaisesti Helsingin seudun metropolialue ja muut yli asukkaan kaupunkiseudut. Lisäksi kansallisesti merkittävien teemojen kehittämisessä voidaan ottaa käyttöön alueellisia kasvusopimuksia useamman kaupungin ja valtion kesken. Kasvusopimusmenettelyllä pyritään aikaansaamaan talouden ja elinkeinoelämän kasvua ao. kaupunkiseuduilla. Syksyllä 2012 kasvusopimusmenettelyä valmisteli sitä varten asetettu työryhmä. Hakuohjeet menettelyyn julkaistiin joulukuussa Osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelman (OSKE, ) toiminta-ajatuksena on kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Erityisenä tavoitteena on osaamiskeskusten välisen yhteistyön lisääminen. Osaamiskeskusohjelman ohjelma-asiakirjan mukaisesti vuonna 2010 suoritetun väliarvioinnin perusteella tarkistettiin ohjelmaan kuuluvat osaamisklusterit ja -keskukset ohjelman loppukaudeksi Osaamiskeskusohjelman strategisia painopisteitä uudistettiin siten, että toimintaa kohdennetaan entistä vahvemmin uuden liiketoiminnan edistämiseen sekä kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatioympäristöjen vahvistamiseen. Osaamiskeskusohjelman toimet ja voimavarat suunnataan uudelleen vuonna 2013 päättyvän ohjelmakauden jälkeen. Uuden instrumentin, Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelman valmistelu aloitettiin loppuvuodesta 2011 ja sen lähtökohtana on vahvistaa innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimenpiteiden synergiaa. Haku uuteen INKA-ohjelmaan käynnistettiin joulukuussa Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Tarkoituksena on, että kaupunkiseudut ja valtio yhdessä vauhdittavat uusien suurten hankekokonaisuuksien aikaansaamista, joilla on myös kansainvälistä näkyvyyttä. Metropolipolitiikkaa koordinoidaan ja sen painopisteet määritellään metropolipolitiikan neuvottelukunnassa. Kukin ministeriö vastaa yhteisten suuntaviivojen pohjalta osaltaan metropolipolitiikan valmistelusta ja toteuttamisesta hallinnonalalla. Neuvottelukuntaa avustaa ja valmistelee eri ministeriöiden edustajista koostuva sihteeristö. 17

18 Aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi Seutukuntien määrä on Manner-Suomessa yhteensä 67. Seutukuntajaon valmistelu perustuu maakunnan liittojen lausuntoihin ja niiden kunnilta pyytämiin lausuntoihin. Valtioneuvosto päätti tavoitepäätöksessään, että seutukuntajaosta luovutaan. Käytössä ollut seutukuntajako todettiin kuntien rakenteellisen muutoksen ja jo vakiintuneen yhteistyön vuoksi vanhentuneeksi. Kuntien yhteistyöalueet voidaan määritellä joustavasti alueiden kehittämislain 25 :n mukaisesti maakuntaohjelman laatimisen yhteydessä. Päätös otetaan huomioon uuden alueiden kehittämistä koskevan lainsäädännön valmistelussa. Alueellistaminen Alueellistamisella tarkoitetaan valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Alueellistamista on jatkettu kahdella edellisellä hallituskaudella saavutetun kehitysuran mukaisesti. Alueellistamistoimia on toteutettuina henkilötyövuotta, niiden lisäksi päätettyinä 714 henkilötyövuotta ja suunnitelmina 317 henkilötyövuotta eli yhteensä henkilötyövuotta (ns. bruttoluku). Alueellistamistoimista (brutto) noin henkilötyövuotta on syntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden välisinä siirtoina alueellistamispaikkakunnille. Siten nettotoimenpiteet ovat vajaat henkilötyövuotta. Näistä toteutettuja on noin 3 200, lisäksi päätettyjä noin 600 ja suunnitelmia noin 300 henkilötyövuotta. Alueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen Alueellisen kehityksen ennakointia on parannettu ja luotu valmiuksia käynnistää viivytyksettä tarvittavat toimenpiteet yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Lähiaikojen kehitysnäkymien tunnistamiseksi ja tarvittavien ennakoivien toimien kehittämiseksi on koottu toimiala- ja klusteripohjaisia asiantuntijaverkostoja, joissa on alan yritysten ja toimialajärjestöjen edustus. Alueiden kehittämisestä annetun lain mukaan maakunnan liittojen tehtävänä on vastata ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioida ja seurata maakunnan ja sen osien kehitystä. Äkilliset rakennemuutosalueet Äkillisten ja mittavien, perinteisten rakennemuutosongelmien hoitamisen toimintamalli Suomessa on vakiintunut. Rakennemuutosten hoitamistoimet käynnistetään välittömästi isojen irtisanomisilmoitusten antamisen jälkeen sekä TEM:ssä että ELYjen johdolla aluetasolla. TEM:n asettama Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä koordinoi näitä toimia ja linjaa toimenpiteiden rahoituksen suuntaamis- ja alueittaisia jakoperusteita. Valtioneuvosto päättää niistä. 18

19 2. OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA 2.1 Ohjelmanmuutokset 2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa ei tehty ohjelmanmuutoksia vuonna Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan (ARNE) tehtäviin kuuluu mm. käsitellä kansallisia alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevia esityksiä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita sekä tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi. Neuvottelukunnassa ovat jäseninä työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön edustajat. Lisäksi edustettuina ovat maakunnan liitot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset suuralueittain sekä aluehallintovirastot, Suomen Kuntaliitto, keskeiset työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä ympäristö- ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt. Vuonna 2012 ARNE kokoontui 11 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. EU:n rahastokauden valmistelua, rakennerahastojen hallintoa ja hankkeiden rahoitusta koskevien säädöksien valmistelua, kuluvan ohjelmakauden strategian toteutumista, ohjelmien etenemistä ja arviointituloksia, rakennemuutoksiin varautumista, ELY-keskusten strategioiden ja maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien valmistelua, valtioneuvoston asettaman Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelman valmistelua, maaseutu-, kaupunki- ja saaristopolitiikkaa, innovaatiokeskittymäpolitiikkaa sekä talousarvion alueellisia vaikutuksia. 2.3 Seurantakomitea ja sen sihteeristö Seurantakomitean jäseniksi on nimetty kuntaosapuolten, valtionhallinnon ja järjestöjen edustajia mm. ministeriöistä ja Itä-Suomen maakunnista. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomitea kokoontui vuonna 2012 kaksi kertaa: Mikkelissä ja Helsingissä (yhteiskokous Pohjois-Suomen EAKRseurantakomitean kanssa). Kevään kokouksessa vuoden 2011 vuosikertomuksen hyväksymisen ja tilannekatsauksen sekä ohjelma-arvioinnin välituloksienesittelyjen lisäksi kuultiin katsaukset ESRohjelmasta, pääomasijoitustoiminnasta ja tulevan ohjelmakauden näkymistä. Syksyn yhteiskokouksessa esiteltiin tilannekatsaus Pohjois- ja Itä-Suomen tilanteesta (taustatietoja) sekä tarkempaa ohjelmakohtaista tietoa. Arvioinnin tulosten esittelyn lisäksi kuultiin tilannekatsaus Suomen ja Euroopan taloustilanteesta ja näkymistä VM:n edustajan toimesta sekä katsaus tulevan ohjelmakauden valmisteluun. Päätösasiana oli esillä teknisen tuen jako vuodelle

20 Seurantakomitean sihteeristö koostuu Itä-Suomen välittävien toimielimien edustajista sekä hallintoviranomaisen edustajasta. Puheenjohtajan tehtävä kiertää vuosittain eri maakunnan edustajalla. Sihteeristö kokoontui vuoden 2012 aikana viisi kertaa, kolme kertaa keväällä ja kahdesti ennen syksyn seurantakomitean kokousta. Sihteeristön tehtävänä on valmistella seurantakomitean kokouksissa esille otettavat asiat. 2.4 Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Itä-Suomen maakuntien maakuntahallitusten nimeämät yhteistyöryhmät aloittivat toimintansa keväällä Yhteistyöryhmät kutsuivat sihteeristön hoitamaan yhteistyöryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä virkavastuulla. Maakuntien yhteistyöryhmissä ja niiden valmistelemissa yhteistyöasiakirjoissa yhteen sovitetaan eri EU-rahastojen (EAKR, ESR, Maaseutuohjelma ja Kalatalousohjelma) toimenpiteitä. Yhteensovitusta rakennerahasto-ohjelmien sekä maaseutu- ja kalatalousohjelmien kesken on lisäksi toteutettu maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristöissä, joissa edustettuna ovat ESR- ja EAKRohjelmien hallintoviranomaisten lisäksi myös maaseutuohjelman hallintoviranomainen. Etelä-Savossa yhteistyöryhmän sihteeristön apuna toimii neljä teemaryhmää: osaaminen, matkailuja kulttuuri, yrittäjyys, ja työmarkkinoiden toimivuus. Teemaryhmien tehtävänä on arvioida oman alansa hankehakemuksia laaja-alaisesti ja sitä kautta tehostaa hankkeiden kriittistä arviointiprosessia. Suurin osa Etelä-Savossa rahoitetuista hankkeista kohdennetaan näiden neljän teeman mukaiseen ryhmään. Kainuun maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön lisäksi Kainuussa toimii eri rahoittajista koostuva rahoitusryhmä. Rahoitusryhmän asiantuntemusta hyödynnetään valmisteltaessa ehdotus MYR:lle Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmasta eli TOTSU:sta sekä maakunnan yhteistyöasiakirjasta. Lisäksi rahoitusryhmän tehtävänä on hankehakemuksiin perustuva hankekäsittely, joka kattaa kaikki EU-ohjelmat ml. yrityshankkeet ja kansallisen rahoituksen. Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa ja sihteeristö 19 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 77 EAKR- ja ESR-hanketta, joista rahoitusta puollettiin 61 hankkeelle. Hankekäsittelyjen ohella yhteistyöryhmä hyväksyi Pohjois-Karjalan hakemuksen EUrakennerahastojen kansallisesta joustovarauksesta äkillisiin rakennemuutostilanteisiin, käsitteli POKAT maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman sekä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten strategisten tulossopimusesitysten tarkistukset. Ohjelmakauden rahoitus- ja hanketilanteesta raportoitiin Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokouksissa ja mediatiedotus kokouksista oli aktiivista. Lisäksi yhteistyöryhmä evästi EU-rakennerahastokauden ohjelman sekä maaseutuohjelman valmistelua. Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö osallistui työkokousmatkallaan Brysselissä OpenDays -tilaisuuksiin sekä kävi ajankohtaiskeskustelut kabinettipäällikkö Timo Pesosen, MEP Riikka Mannerin ja MEP Tarja Cronbergin kanssa mm. EU-rahoitukseen ja tulevaan ohjelmakauteen liittyen. Pohjois-Savon MYR:ssä ja sen sihteeristössä käsiteltiin vuoden 2012 aikana mm. rakennerahastovarojen uudelleen budjetointia ja suuntaamista loppuohjelmakaudella, ohjelmien 20

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2013

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2013 LIITE 2 SK 23.5.2014 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2013 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO 6 1.1.

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011 Hyväksytty Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokouksessa 23.5.2012 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO 6 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 Täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus 2012 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 Liite 4. IS SKOM 31.5.2010 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO...4 1. JOHDANTO...6

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO 6 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman loppukertomus

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman loppukertomus CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 loppukertomus Hyväksytty seurantakomitean kirjallisella menettelyllä 2.3.2017 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka S e l v i t y s o s a : Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014)

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 Aika 4.12.2013, 9:30-16:00 (aamukahvia tarjolla alkaen

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 Liite 4 IS SK 19.5.2011 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1.1. Ohjelma-alueen

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ESITYSLISTA Aika 17. 18.6.2013 17.6. klo 10 17, aulassa tarjolla kahvit alkaen

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus Rovaniemi 29.11.2012 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä Esityksen sisältö Ohjelmien edistymistilanne Rahoitus Ydinindikaattorit

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO...4 1. JOHDANTO...6 1.1. Ohjelma-alueen

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman. toteuttamiseen Pohjois-Savosa

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman. toteuttamiseen Pohjois-Savosa 20.9.2010 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman toteuttamiseen Pohjois-Savosa 1 Yleistä EU:n ohjelmakautta 2007 2013 on toteutettu

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmä ja lainsäädäntö (luonnos keskeisistä sisällöistä koskien aluekehittämistä) Maakuntalaki (11/2016 HE eduskunnalle) Maakunnan tehtävät: Aluekehittämisviranomainen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus 70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot