CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2012"

Transkriptio

1 LIITE 4 SK CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO Ohjelma-alueen kuvaus Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Itä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Työllisyyden kehitys Koulutusrakenteen kehitys Yritystoiminnan kehitys Kansallinen aluepolitiikka OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA Ohjelmanmuutokset Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Seurantakomitea ja sen sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle Seurantajärjestelmät Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) Kansallinen joustovaraus YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN Hallinnollinen yhteensovitus Sisällöllinen yhteensovitus Yhteensovitus ESR-toimenpideohjelman kanssa Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin Esimerkki eri ohjelmista tai rahoituslähteistä rahoitetusta hankekokonaisuudesta OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN Ohjelman strateginen toteutuminen toimintalinjoittain TL 1 Yritystoiminnan edistäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Ydinindikaattoreiden toteutuminen Lissabonin strategian toteutuminen Rakennerahastostrategian toteutuminen Toimenpideohjelman suhde Eurooppa 2020 strategiaan Itämeren alueen strategian toteuttaminen Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat ja riskit RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN Sidonnat ja maksatukset Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain N+2 säännön toteutuminen 66 2

3 5.4 Tekninen tuki Pääomasijoitustoiminta Toimien pysyvyys Suurhankkeet Erityisrahoituksen seuraaminen OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO MAAKUNNITTAIN Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo VIESTINTÄ Kansallisen tason viestintä Suuralueen ja maakuntien viestintätoimet ARVIOINTI Teema 1 EAKR-ohjelmien hallintojärjestelmän toimivuus Teema 2 - Yritystuet Teema 3 EAKR-rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen VALVONTA Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2) Hallintoviranomaisen valvonta Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot JOHTOPÄÄTÖKSET 98 LIITTEET 100 Liite 1. Menoluokitus, rahoitustyypit ja alueluokitus 100 Liite 2. Rahoitustaulukot 104 Liite 3. Toimintaympäristöä kuvaavat tilastot 123 Liite 4. Eurooppa 2020 strategian toteutuminen Suomen EAKR-toimenpideohjelmissa 136 3

4 YHTEENVETO Itä-Suomen väestön väheneminen jatkuu edelleen, joskin hitaampana kuin aiemmin, kun taas koko maan väkiluku puolestaan kasvaa. Syynä on negatiivinen nettomuutto ja väestön nopeampi vanheneminen kuin Suomessa keskimäärin. Näistä kehitystrendeistä huolimatta on Itä-Suomessa kuitenkin pystytty kääntämään suunta parempaan useilla mittareilla mitattuna. Työllisyysaste ja työttömyysaste ovat hitaasti saavuttaneet koko maan keskiarvoa. Samalla Itä-Suomen sisällä erot maakuntien kesken ovat kaventuneet. Teollisuuden kasvuvauhti on ollut muuta maata nopeampaa ja yrityksiin, yrittäjyyteen sekä koulutus-, tutkimus ja innovaatiotoimintaan panostamisen tuloksena koko alueen toimintaympäristö on kehittynyt. Vaikka taloustilanne ei ole ennallaan vieläkään vuoden 2009 laman jäljiltä, Itä-Suomessa on osittain toivuttu talouslamasta muuta maata nopeammin ja toisaalta osassa Itä-Suomen maakuntia laman vaikutukset jäivät muuta maata lievemmiksi. Lisäksi BKT:n kasvu, yritysten liikevaihdon kehittyminen ja koulutusasteen nousu ovat merkkejä hitaasti parantuvasta tilasta ja maan keskiarvojen saavuttamisesta. Epävakaa taloustilanne koko maassa on jatkunut ennakoitua pitempään ja tämä näkyy jossain määrin ohjelman toteutuksessa. Yritystukien ennakoitua heikompi kysyntä ohjelmakauden puolivälissä heijastuu toteutustilanteeseen edelleen. Jälkeen jäänyttä sidontavauhtia yritystukien osalta ei ole pystytty kuromaan kiinni vaikka sinänsä kysyntä nyt on suurin piirtein normaalilla ja ennakoidulla tasolla. Syyt ovat osittain talouslaman vaikutuksia, mutta myös yritysrakenne maakunnissa ja yritystoiminnan trendit sekä syklisyys eri toimialoilla ovat johtaneet heikkoon kysyntään erityisesti Etelä- ja Pohjois-Savossa. Vuonna 2011 tehty muutos toimintalinjojen rahoituskehyksiin on tasoittanut ohjelman toteutuksen astetta toimintalinjojen kesken, mutta ei ole olennaisesti auttanut TL1:n jäämistä jälkeen toteutuksessa. Vuoden 2012 indikaattoriluvuissa tässä raportissa on käytetty uusien yritysten osalta Finnveran hankkeista suunnitelmavaiheen (tukipäätösvaiheen) tietoa, jolloin yritys todellisuudessa syntyy. Uusien työpaikkalukujen osalta Finnveran tukien vaikutukset on eroteltu, koska näillä on keskeinen vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen ja luvut ovat myöntövaiheen arvioita, eivätkä siten täysin luotettavia. Muun yritystuen osalta työpaikka- ja yritystavoitteita tarkastellaan Tuki2000 järjestelmässä (yritystuet) loppuun maksettujen hankkeiden mukaisia tietoja seuraten. Tämä tarkoittaa, että työpaikka- ja yritystiedot näyttävät todellisuutta vähäisemmältä, koska hankkeita on käynnissä paljon, mutta niistä ko. tiedot kirjataan vasta hankkeen päättyessä. Uusien työpaikkojen osuus tavoitteesta on vuoden 2012 lopussa 41 % koko ohjelmakauden tavoitteesta. Uusien yritysten osalta tavoitteesta oli saavutettu vuoden lopussa vain noin 20 %. Finnveran suunnitelmavaiheen tiedot mukaan lukien uusia työpaikkoja on saavutettu 95 % tavoitteesta ja uusia yrityksiä 102 % tavoitteesta. Lissabonin strategiaa toteuttavien menoluokkien osuus sidotusta rahoituksesta on noussut ohjelman toteutuksen edetessä, mutta ensi kertaa vuoden 2012 lopun tilanne oli edellisvuotista heikompi. Vuoden 2011 lopussa Lissabon prosentti oli 82,1 %, mutta vuoden 2012 lopussa 80,8 %. Laskua selittää lähes yksinomaan vuoden 2012 aikana tehdyt sidonnat matkailuhankkeisiin (noin 9 M ), jotka ovat Lissabon menoluokkien ulkopuolella. Vuoden 2012 lopussa ollaan siis selvästi vähimmäistavoitteen (75 %) yläpuolella, mutta jäljessä ohjelma-asiakirjassa esitettyä arviota (85,7 %). Kun huomioidaan, että suurimmat toimintalinjan 2 ja 3 infrastruktuurityyppiset hankkeet on nyt toteutettu (rahoitus sidottu), voidaan ennustaa Lissabonin toteumaprosentin nousevan ohjelman loppuvuosina toteutuksen edetessä. EU 2020 strategiaan nähden Itä-Suomen EAKR- 4

5 toimenpideohjelma näyttää toteuttavan hyvin ko. strategian linjauksia. Noin 85 % ohjelman toimenpiteistä on EU 2020 strategian mukaisia, kun EAKR-ohjelmien keskiarvo oli 83 %. Itä- Suomen ohjelma edustaa hyvin kilpailukyky ja työllisyys tavoitetta ja on siirtymäkauden ohjelmana toteuttanut kuitenkin suhteellisen vähän infrastruktuurityyppisiä hankkeita. Horisontaaliset tavoitteet on saavutettu vuoden 2012 lopun tilanteessa. Tasa-arvohankkeiden rahoitusosuus on edelleen hieman yli tavoitteen (tavoite 11 %, tilanne 11,6 %). Ympäristöpositiivisten hankkeiden rahoitusosuus (35,1 %) on myös selvästi tavoitetasoa (20 %) korkeampi. Ydinindikaattoreista T&K-toiminnan määrä (26,2 %) on pysynyt alle tavoitteen (35 %) koko ohjelmakauden ajan ja se näyttää tässä vaiheessa myös jäävän ohjelman päättyessä hieman tavoitetta alemmalle tasolle. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa oli vuoden 2012 loppuun mennessä merkitty 132 vähintään yhtä Itämeren alueen strategian painopistettä tukevaa hanketta. Tämä on noin 6 % kaikista hankkeista. Julkista rahoitusta oli näihin hankkeisiin sidottu 52,9 M (9 % kaikista sidonnoista). Ohjelman täysimääräisen toteutumisen kannalta on edelleen ongelmana toimintalinjojen välisten rahoituskehyssuhteiden vinoutuminen ja siihen liittyen toimintalinjan 1 kysynnän hidas elpyminen. Viestinnän perustana ovat toimineet valtakunnallinen rakennerahastot.fi palvelu sekä Itä-Suomen rakennerahastoportaali. Yksittäisiä merkittäviä viestintätoimia vuonna 2012 oli Itä-Suomessa Kuopiossa järjestetty valtakunnallinen Sadonkorjuuseminaari, johon osallistui kahden päivän aikana noin 260 henkilöä. Perusviestintää hoitavat välittävät viranomaiset ja omalta osaltaan hankkeet. Arviointi on ohjelmakaudella jaettu kahteen vaiheeseen, minkä ensimmäinen vaihe päättyi keväällä 2011 kun neljän teeman arviointiraportit valmistuivat. Arviointityö on jatkunut uusien arvioitsijoiden kilpailutuksella ja arvioitsijaksi valittiin Ramboll Oy. Jatkoarviointi tehdään kolmessa teemassa, joista teema 1:n (hallintojärjestelmän toimivuus) työ päättyi jo vuoden 2012 aikana. Teemojen 2 ja 3 arviointi jatkui vuoden 2013 puolelle. 5

6 1. JOHDANTO 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus Itä-Suomen muodostavat Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Itä- Suomessa asui vuoden 2012 lopussa n ihmistä, väestön määrä on laskenut tasaisesti viime vuosikymmenet. Itä-Suomi on harvaan asuttu alue. Alueen pinta-ala on km2 ja keskimääräinen asukastiheys vain 7,8 / km2. Itä-Suomen keskeisimmät haasteet ovat olleet jo pitkään väestön väheneminen ja korkea työttömyysaste. Väestö myös ikääntyy erittäin nopeasti. Talouden kehittyminen muuta Suomea hitaammin heikentää alueen kehittämisedellytyksiä ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Myös alueen sisällä erot ovat kasvaneet pitkään, mutta viimeisen 10 vuoden aikana kehityserot ovat työpaikkojen määrän, työllisyyden ja kansantuotteen sekä koulutustason osalta kaventuneet. Aluerakenteeltaan harvaan asuttuna alueena Itä-Suomi eroaa esim. Pohjois-Suomesta. Kun Pohjois- Suomi on pääosin asumatonta aluetta väestön keskittyessä taajamiin, Itä-Suomen maakunnat puolestaan ovat harvaan mutta kauttaaltaan asuttuja. Tämä erityisen hajanainen aluerakenne edellyttää omanlaisiaan kehittämistoimia ja asettaa erityisiä haasteita mm. palvelujen järjestämiselle, toiminnallisille verkostoille ja liikenne- ja viestintäyhteyksille Itä-Suomessa. Itä-Suomessa on puhdas ja turvallinen luonnonympäristö omaleimaisine maisema-alueineen. Alueen eteläinen, järvien pirstoma mosaiikkimainen Järvi-Suomi vaihtuu idän ja pohjoisen vaaramaisemiin ja laajoihin erämaihin. Saimaan vesistöalue muodostaa Euroopan laajimman liikennöitävissä olevan sisävesireitistön, jolla on myös meriyhteys. Kainuun maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Pohjanlahteen laskevaan Oulujoen vesistöalueeseen. Itä-Suomi on maan metsäisintä ja metsän kasvultaan parasta aluetta. Itä-Suomen kallioperässä on myös runsaat mineraali- ja kiviainesvarat. Neljä selkeää vuodenaikaa tuovat luonnonoloihin omat erityispiirteensä, mutta myös kylmän ilmaston erityishaasteet. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä on Itä-Suomesta lueteltu 288 ja valtakunnallisesti merkittäviä maisemia 43. Nämä kohteet edustavat monipuolisesti itäsuomalaista asumista, arkkitehtuuria, kulttuurihistoriaa ja maisemia kirkko- ja maaseutuympäristöistä teollisuusympäristöihin. Luonnon- ja kulttuuriympäristö sekä historia ovat merkittävä alueen vetovoimatekijä ja mahdollisuus elinkeinoille. Itä-Suomessa on kesäkauteen sijoittuvaa laajaa kulttuuritapahtumien tarjontaa sekä vuodenaikoja hyväksi käyttävä luontomatkailu Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelmien tavoitteena on vahvistaa Suomen kansallista ja alueellista kilpailukykyä ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet ja koheesiopolitiikan keskeiset periaatteet. Ohjelmien strategisina painopisteinä ovat kilpailukykyisten ja innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen, yritysten kansainvälistyminen, verkostoituminen, tasapainoinen alueellinen kehitys ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistäminen. 6

7 Rahoituksen painopiste on erityisesti kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten toimintaedellytysten parantamisessa sekä osaamisen ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. Ohjelmalla tuetaan alueellisesti tasapainoista kehitystä ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistämistä. Yritysten tukemiseen liittyvät toimet kohdennetaan erityisesti alkavien, kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen sekä niiden kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistämiseen. Uutta yritystoimintaa haetaan mm. luovilta aloilta, palvelusektorilta ja naisyrittäjyydestä. Yritystoiminnan tukemisella pyritään erityisesti yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaamiseen. Uutena työkaluna Itä- Suomen EAKR-ohjelmaan on perustettuvuoden 2011 aikana pääomasijoitusrahasto alkavien innovaatioyritysten tukemiseen. Ohjelman toisena keskeisenä painopisteenä on osaamisen ja innovaatiotoiminnan tukeminen ja siihen liittyvien rakenteiden ja osaamiskeskittymien vahvistaminen. Kehittämistoimien tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn pitkäjänteinen ja kestävä kehittäminen vahvistamalla niiden innovaatioja osaamisrakenteita sekä soveltavaa tutkimusta. Esimerkiksi koulutus- ja tutkimuslaitosten edellytyksiä ja roolia tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen ja teknologiaohjelmien hyödyntäjinä vahvistetaan. Toimilla tuetaan välillisesti myös yritysten toimintaedellytyksiä. Alueiden ja palveluiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita kohdennetaan mm. tietoliikenneyhteyksien sekä niihin liittyvien palvelujen edistämiseen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristöjen suojeluun ja kehittämiseen. Näillä toimilla tulee olla suora kytkös alueen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseen, jotta myös ne selkeästi edistävät alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä. Ohjelma-asiakirjassa on erikseen mainittu rautatieyhteyksien kehittämisen kokonaisuus Savon- ja Karjalanradoilla, joilla saavutetaan nopeampia yhteyksiä ja useampia vuoroja Itä-Suomesta etelään. Itämeren alueen strategia on tullut osaksi ohjelmatyötä siten, että myös Suomen EAKR-ohjelmat tukevat strategian mukaisten hankkeiden toteuttamista. Tavoitteena on vahvistaa Itämeren valtioiden kehittämistä neljän peruspilarin kautta (ympäristö, taloudellinen kehitys, hyvät yhteydet ja turvallisuus). Ohjelman toteutuminen on kytketty Lissabonin strategian linjauksiin ja Suomen EAKR-ohjelmissa tavoitellaan vähintään 75 % toteumaa (lasketaan menoluokkien toteuman perusteella). Ohjelman toteumaa seurataan myös Eurooppa 2020-strategian näkökulmasta. Taulukossa 1 on kuvattu Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ohjelma-asiakirjan mukaisesti keskeiset vaikuttavuusindikaattorit ja niiden tavoitetasot, joihin ohjelman toteutuksella ja vipuvaikutuksella pyritään. Sarakkeeseen nykytila on kerätty viimeisimmät tilastotiedot, jotta nähtäisiin kuinka suuralue on edennyt suhteessa lähtö- ja tavoitetasoon. Valitettavasti monet tilastot valmistuvat jopa vuosia jäljessä nykyhetkestä. 7

8 Taulukko 1. Itä-Suomen vaikuttavuus-/makroindikaattorit Itä-Suomi Lähtötaso Nykytila Tavoitetaso (vuosi ) (uusin tieto) TYÖPAIKAT (2003) (2010) YRITYKSET (toimipaikkojen määrä/100 as.) 4,36 (2004) 6,17 (2011) 4,7 4,9 TYÖTTÖMYYSASTE (TEM, työnvälitystilasto) 14,3 (2005) 12,2 (2012) 12,6 9,5 TYÖLLISYYSASTE (15-64v.) 55,7 (2003) 61,4 (2011) 59,8 62,6 ALUEEN BKT milj. (vuoden 2000 hinnoin) (2003) (2010) BKT:n kasvu suhteessa koko maan BKT:n kasvuun (osuus koko maan arvonlisäyksen muutoksesta) 97,3 (2004) 152,6 (2010) 105,7 114,1 VIENNIN OSUUS YRITYSTEN LIIKEVAIHDOSTA (lähtötaso v keskiarvo) * 47,20 % 52,6 % (2006) 51,00 % 53,00 % T&K-TOIMINNAN KEHITYS (%-osuus BKT:sta) 1,51 % (2003) 1,80 % (2010) 3,30 % 4,00 % KOULUTUSTASON KEHITYS (korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kaikista yli 15-v.) 20,3 (2004) 23,3 % (2010) 24,80 % 28,50 % * Tietoa ei ole saatavissa tilastoinnin muutosten vuoksi Työpaikkojen määrä on laman vaikutuksesta pysynyt ennakoitua pienempänä vaikka toki kasvua on lähtötilanteesta selvästi tapahtunutkin. Työttömyysaste on laskenut hyvää vauhtia, mutta myös siihen talouslama on vaikuttanut tavoitetasoon vuonna 2013 ei aivan päästä. Työllisyysasteen osalta ollaan jo melko lähellä ohjelmakauden loppuun asetettua tavoitetta. Toimipaikkojen määrä on ylittänyt asetetun tavoitetason. Itä-Suomen suuria ongelmia on edelleen T&K-toiminnan vähäinen määrä ja siihen käytetyt panokset suhteessa koko maahan. Tämä näkyy myös uusien T&K-työpaikkojen vähäisenä kasvuna. Korkea-asteen koulutettujen määrä ei ole noussut riittävän nopeasti tavoitetasoon nähden. Bruttokansantuotteen kehityksestä viitevuoden 2000 hinnoin ei ole saatu vertailukelpoista tilastotietoa tilastotietojen jatkuvasti muuttuessa. 8

9 1.3 Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Yleinen kansainvälinen talouskehitys Vuonna 2010 maailmantalous nousi nopeasti lamasta, mutta aktiviteetti hidastui uudestaan vuonna 2011 ja edelleen jatkoi hidastumistaan vuonna Vuoden 2009 lamassa maailman yksityinen kulutus supistui yhteensä vähän yli 10 % ja investoinnit noin 30 %. Globaali kulutus on toipunut ja ilmeisesti ylitti vuonna 2012 lamaa edeltäneen tasonsa. Globaalit investoinnit ovat toipuneet hitaammin ja jääneet noin 10 % lamaa edeltäneen tason alle ja huomattavasti jälkeen lamaa edeltäneestä trendikasvusta. Finanssikriisissä myös maailmankauppa romahti noin 10 %, osaltaan kaupan rahoituksen vaikeuksien vuoksi. Vaikka myös maailmankauppa on elpynyt, sen vauhti on jäänyt lamaa edeltävästä; vuosina 2011 ja 2012 kauppa kasvoi vain noin 2 %:n vauhtia. Erityisesti teollisuusmaissa kansainvälisen kaupan kasvu on ollut hyvin vaimeaa ja kääntyi uudelleen hitaaseen laskuun vuonna Kaupan painopiste on siirtynyt entistä enemmän kehittyviin maihin ja erityisesti kehittyvään Aasiaan, jossa kauppa kasvoi vuonna 2012 yli 8 %:n vauhtia. Ennen lamaa maailman talous muuttui jatkuvasti tuonti- ja vienti-intensiivisemmäksi, kun maailmankauppa kasvoi selvästi tuotantoa nopeammin. Finanssikriisin yhteydessä globalisaatiossa tapahtui rakenteellinen muutos. Vuosina kauppa ja tuotanto ovat kasvaneet samaa tahtia ja vuonna 2012 maailmankauppa kasvoi hitaammin kuin tuotanto. Suomen vienti on kärsinyt ongelmista finanssikriisissä ja sen jälkeen. Suomen vienti romahti lamassa enemmän kuin maailmankauppa, eikä Suomen vienti ole päässyt kiinni edes maailmankaupan hidastuneeseen vauhtiin. Vuosina Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan kansainvälisessä kaupassa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Ruotsi tai Saksa ja jopa enemmän kuin Espanja ja Italia. Lisäksi Suomi on menettänyt markkinaosuutta erityisen paljon nopeasti kasvavissa BRIC-maissa. Suomen viennin ongelma ei ole vain eurokriisin alentamassa kysynnässä, vaan myös kilpailukyvyssä ja suomalaisessa vientitarjonnassa. Yhdysvallat toipui finanssikriisistä nopeasti, mutta elpyminen on ollut huomattavasti hitaampaa kuin aiemmista taantumista. Lamassa romahtaneen asuntorakentamisen pohja ilmeisesti saavutettiin vuonna 2012 ja esimerkiksi rakennusluvat ja aloitukset kasvoivat 30 % ja 40 % edellisestä vuodesta. Maan työttömyys on kuitenkin jäänyt historiaan nähden hyvin korkealle tasolle ja kokoaikainen työllisyys oli vuonna 2012 huomattavasti lamaa edeltäneen tasoa alempi. Elpymistä on edistetty sekä finanssi- että rahapolitiikalla, mutta sitä on hidastanut kotitalouksien ja rahoitussektorin taseiden sopeutus. EU:n talous kärsi lamasta Yhdysvaltoja enemmän ja myös siitä toipuminen on ollut hitaampaa. Esimerkiksi euroalue kääntyi uudelleen taantumaan vuonna Euroalueella työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys on kasvanut nopeasti. Myös kehittyvät maat kuten Kiina kärsivät finanssikriisistä muun muassa kaupan heikentyneen rahoituksen ja teollisuusmaiden vaimean kulutus- ja investointikysynnän vuoksi. Kiinan BKT kuitenkin kääntyi vahvaan nousuun, joka sekin hidastui vuonna 2012 noin 8 %:n vauhtiin. Kiinassa kasvua on tuettu vahvalla elvytyksellä, jonka seurauksena maan investointien osuus BKT:sta nousi noin 42 %:n tasolta vuosina noin 47 %:iin BKT:sta. 9

10 Keskuspankit ovat tukeneet elpymistä sekä ennätyksellisen alhaisilla koroilla että uusilla epätavallisilla toimilla. Tämän seurauksena korkotasot varsinkin teollisuusmaissa ovat olleet hyvin alhaiset ja jopa inflaatiota alemmat vuosina Teollisuusmaiden hitaasta tai jopa negatiivisesta kasvusta huolimatta monien raaka-aineiden hinnat ovat pysytelleet korkealla. Esimerkiksi Brent-öljy on nimellisesti kalliimpaa kuin koskaan; se maksoi vuonna 2011 keskimäärin 111 USD (80 EUR) ja vuonna 2012 keskimäärin 112 USD (87 EUR) tynnyriltä. Korkeita hintoja on ylläpitänyt kehittyvien maiden kysynnän kasvu. Vuosina 2011 ja 2012 Yhdysvaltojen markkinoilla raakaöljyn tuotanto on kasvanut erittäin nopeasti. Tämän seurauksena amerikkalaisten öljylaatujen (WTI, Midland) hinnat ovat olleet % alle Brenthinnan, kun ne aiemmin olivat sitä hieman kalliimpia. Energiaintensiiviset pohjoisamerikkalaiset teollisuuden ja palvelun alat ovat saaneet kilpailuedun suhteessa eurooppalaisiin. Suomen talouden kehitys Suomen talous häilyi taantuman partaalla viime vuonna. Kokonaistuotanto supistui 0,2 %. Valtiovarainministeriön ennuste vuoden 2012 talousarvion perustaksi varten oletti kesällä 2011 että BKT lisääntyisi 1,8 %. Ennusteen ja toteutuman välinen ero vaikuttaa suurelta, mutta se on itse asiassa keskimääräistä pienempi, sillä valtiovarainministeriön kyseisen ajankohdan ennustevirheiden suuruus on viiden viimeisen vuoden aikana ollut keskimäärin vajaat neljä prosenttiyksikköä. Kokonaistuotannon arvo lisääntyi 2,6 %, kun ennuste oli 4,5 %. BKT:n hinta arvioitiin lähes oikein, joten ero tuli määrän supistumisesta. Suhteellisesti suurin ero ennusteen ja toteutuman välillä oli ulkomaankaupassa. Kansainvälisen talouden odotettua heikompi kysyntä supisti vientiä 1,4 %, kun viennin odotettiin kasvavan 3,5 %. Vientiaktiviteetti hidastui, kuten odotettiin, mutta maailmankaupan ennakoitua jyrkemmän hidastumisen seurauksena enemmän kuin kesällä 2011 odotettiin. Viennin lasku oli laaja-alaista, sillä sekä tavaroiden että palveluiden vienti jäivät edellisvuotta pienemmiksi. Erityisen selvästi vähenivät perusmetalli- sekä sähkötekniikkateollisuuden tuotteiden vienti. Öljytuotteiden vienti sen sijaan lisääntyi määrältään lähes kymmeneksen. Toinen kemianteollisuuden vahva vientiala oli peruskemikaalituotteet. Vaihtotaseen ylijäämän odotettiin jatkuvan runsaan prosentin suuruisena suhteessa kokonaistuotantoon, mutta itse asiassa vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi ensimmäistä kertaa 18 vuoteen jo v ja v alijäämä syveni 1,6 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Vaimentunut talouskasvu laski tuotannollisen kapasiteetin käyttöastetta ja heikensi kasvunäkymiä, jotka yhdessä vähensivät investointitarvetta. Investoinnit vähenivät 2,9 %, kun investointeihin ennakoitiin hidastuvaa kasvua. Investoinnit vähenivät laajalla rintamalla, sillä niin rakennus- kuin laiteinvestoinnitkin jäivät edellistä vuotta pienemmiksi. Vähemmän kiinteiden investointien määrä kuitenkin lisääntyi. Supistuneiden viennin ja investointien seurauksena tuontitarve väheni, ja tuonti supistui 3,7 %. Tuonnin kasvun odotettiin hiipuvan vain hieman, 2,9 prosenttiin. Selvimmin supistuivat kestokulutustavaroiden - etenkin autojen - tuonti kun autoveromuutos keväällä 2012 supisti uusien autojen rekisteröintiä. Kulutuksen kehitys ennakoitiin sen sijaan hyvinkin tarkkaan. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastui viime vuonna 1,6 prosenttiin, juuri saman verran kuin ennuste syksyllä 2011 oletti. Yksityisen kulutuksen kasvua tukivat työllisyyden lisääntyminen ja palkkojen nousu. Kulutuksen kasvu kohdistui etenkin palveluihin sekä huonekaluihin ja vaatteisiin. Julkinen kulutus lisääntyi puolestaan 0,8 %, vain kymmenyksen enemmän kuin ennustettiin. 10

11 Talousarvion veropohjan muodostavista tekijöistä yksityisen kulutuksen arvon kasvu hidastui viime vuonna 4,3 prosenttiin, kun kesällä 2011 kasvua odotettiin 4,7 %. Palkkasumman kasvu hidastui 3,2 prosenttiin, kun ennusteessa kasvua odotettiin 3,8 %. Työttömyysasteen odotettiin laskevan 7,6 prosenttiin työvoimasta, kun toteutunut työttömyysaste oli lähes sama, 7,7 %. Inflaation odotettiin nopeutuvan 3,3 prosenttiin, mutta todellisuudessa kuluttajahintojen nousuvauhti hidastui 2,8 prosenttiin. 1.4 Itä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Itä-Suomen väestön vähentyminen jatkuu edelleen vaikka se onkin hidastunut viime vuosien aikana. Itä-suomen väestö on vähentynyt yli hengellä vuodesta 2000 vuoteen 2012 (-4,9 %). Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa väkiluvun muutos on kuitenkin hidastunut ja kääntynyt jopa Pohjois-Savossa hienoiseen kasvuun. Koko maassa väkiluku kasvoi samalla ajanjaksolla 4,7%. Kun vuonna 2012 Suomen väkiluku kasvoi noin hengellä, Itä-Suomen väkiluku väheni noin hengellä. Nettomuutto oli Itä-Suomen osalta vuonna 2012 positiivinen (+175 henkeä) ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Taulukko 2. Väkiluvun muutos muutos muutos väkiluku 2012 henkilöä % henkilöä % Etelä-Savo , , Pohjois-Savo , , Pohjois-Karjala , , Kainuu , ITÄ-SUOMI , , KOKO MAA , , Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomen väestö on ikärakenteeltaan edelleen maan vanhusvoittoisinta. Yli 64-vuotaiden osuus Itä-Suomessa on yli 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Työikäisten osuus on maan keskiarvoa pienempi kuten myös alle 14-vuotiaiden osuus. Ikärakenteen kehitys on Itä-Suomen maakuntien välillä hyvin samanlainen. Kaikissa maakunnissa alle 14-vuotiaitten ikäluokka on pienentynyt jatkuvasti koko 2000-luvun. Yli 64-vuotiaiden ikäluokka on kasvanut jatkaa kasvuaan voimakkaasti. Kainuussa ikääntyminen on tässä vaiheessa nopeinta Suomen maakunnista. Itä-Suomessa kehitys on selvästi erilaista kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla verrattuna ydin- ja harvaan asuttuun maaseutuun. Väkiluku on vuosina vähentynyt erityisesti ydinja harvaan asutulla maaseudulla, mutta pysynyt kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla suunnilleen ennallaan. 11

12 1.4.2 Työllisyyden kehitys Työllisyystilanne on kohentunut selvästi koko maassa koko maassa aina 1990 luvun puolivälistä lähtien. Talouden taantuman vaikutus näkyy selvänä työttömyyden kasvuna vuonna 2009, mutta jo vuoden 2010 aikana työttömyys kääntyi jälleen laskuun. Kuitenkin epävarma taloustilanne on heijastunut työttömyyteen ja vuoden 2012 luvut ovat jälleen kääntyneet hienoiseen nousuun Itä- Suomessa ja koko maassa. Työttömyys laski vuosina Itä-Suomessa koko maata nopeammin. Itä-Suomen työttömyyden ja koko maan työttömyyden välinen ero onkin supistunut koko 2000-luvun ajan. Itä-Suomen sisällä erot työttömyysasteessa ovat kaventuneet koko 2000-luvun ja vuonna 2011 erot olivat pienemmät kuin kymmeniin vuosiin. Vuonna 2012 kehitys jatkoi samansuuntaisena Pohjois- Karjalaa lukuun ottamatta, jossa työttömyys kasvoi hieman muuta Itä-Suomea enemmän. Osittain nopeaa laskua selittää työvoiman kysynnän vilkastumisen ohella työvoiman määrän vähentyminen ikäluokkien pienentymisen ja poismuuton seurauksena. Työvoiman määrä Itä-Suomessa on vähentynyt tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Kuvio 1. Työttömyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosittain ( , %) Lähde: TEM, työnvälitystilasto Työllisyysaste on kasvanut koko 2000-luvun lukuun ottamatta vuoden 2009 notkahdusta. Itä- Suomen kehitys on ollut samanlainen, mutta vuonna 2012 työllisyyden kehitys kääntyi Itä- Suomessa laskuun. Maakunnittain kehitys on ollut vaihtelevampaa. 12

13 Kuvio 2. Työllisyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa ( vuotiaat, %) Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Koulutusrakenteen kehitys Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista on noussut jatkuvasti Itä-Suomessa kaikissa maakunnissa niin kuin koko maassakin. Tutkinnon suorittaneiden osuus Itä-Suomessa on saavuttanut vähitellen koko maan keski-arvoa. Ero Itä-Suomen ja koko maan lukujen välillä on kaventunut jatkuvasti. Kun vuonna 2000 ero oli 2,7 prosenttiyksikköä, oli ero kaventunut vuoden 2011 tilastoissa enää 1,3 prosenttiyksikköön Taulukko 3. Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista (%) Etelä-Savo 52,8 54,8 57,3 59,8 60,6 61,5 62,4 63,3 64,2 Kainuu 53,9 55,7 57,9 60,8 61,6 62,5 63,4 64,3 67,7 Pohjois-Karjala 54,5 56,8 59,7 62,5 63,4 64,3 65,2 66,2 67,2 Pohjois-Savo 55,9 58,2 60,8 63,3 64,2 65,0 65,9 66,8 65,3 Itä-Suomi 54,3 56,7 59,3 61,9 62,8 62,9 64,6 65,5 66,4 Koko maa 56,9 59,4 61,9 64,1 64,8 65,5 66,2 67,0 67,7 Lähde: Tilastokeskus Myös korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneistä on kasvanut jatkuvasti selvästi koko maassa. Itä-Suomessa osuus on maan keskiarvoa alhaisempi. Vuonna 2011 korkeaasteen tutkinnon suorittaneita 15-vuotta täyttäneistä oli Itä-Suomessa 23,3 % ja koko maassa 28,2 %. Korkea-asteen suorittaneiden prosenttiosuus on kasvanut kaikkialla Suomessa jo parin vuosikymmenen ajan. Itä-Suomen ja koko maan keskiarvon välinen ero on säilynyt jatkuvasti noin 5 prosenttiyksikön paikkeilla. Vastaavasti keskiasteen tutkinto on Itä-Suomessa suhteellisesti useammalla kuin koko maassa. Tämä heijastelee selvästi alueen korkeakoulutuspaikkojen sekä keskiasteen tutkinnan aloituspaikkojen suhdetta Itä-Suomen ja koko maan välillä. Tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus kaikista tutkinnon suorittaneista on myös kasvanut koko maassa, tosin hyvin hitaasti. Ero Itä-Suomen ja koko maan välillä on kuitenkin säilynyt samansuuruisena. (liite 3, toimintaympäristöä kuvaavat tilastot) 13

14 Itäsuomalaisten koulutustaso on kuitenkin kohonnut viime vuosina tasaisesti kouluttamattomien vanhempien ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ja koulutetumpien nuorempien ikäluokkien siirtyessä työelämään. Lisäksi peruskoulun jälkeiseen koulutukseen osallistutaan muuta maata enemmän Yritystoiminnan kehitys Kuvio 3. Liikevaihdon kehitys Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa /2012, trendi Lähde: Tilastokeskus, Toimiala Online Yritystoiminnan liikevaihto Itä-Suomen maakunnissa on kasvanut tasaisesti aina vuoden 2008 alkupuolelle asti. Käänne taloudellisen taantuman myötä on ollut nopea koko Suomessa. Vuodenvaihteessa tapahtuneen jyrkän pudotuksen jälkeen liikevaihto on jatkanut kasvuaan ja vuoden 2010 puolella yhä kiihtyvää vauhtia. Vuoden 2012 aikana koko maan yritystoiminnan liikevaihdon kasvu pysähtyi ja kääntyi lievään laskuun. Itä-Suomen maakunnissa trendi on vaihdellut vuosien 2011 ja 2012 aikana. Pohjois- Savossa liikevaihdon kehitys heikkeni vuoden 2012 alkuvuoden, mutta tasaantui syksyä kohden. Kainuussa kasvu oli voimakasta kesään asti ja kääntyi pieneen laskuun elo-syyskuussa. 14

15 Aloittaneiden yritysten määrä tippui selvästi laman seurauksena vuonna 2009, mutta vuonna 2010 määrä kääntyi jälleen kasvuun kunnes taas vuonna 2011 määrä laski selvästi. Näin on käynyt koko Suomessa luvulla yritysten määrä on kasvanut tasaisesti kaikissa Itä-Suomen maakunnissa talouslamaan saakka. Kuvio 4. Aloittaneet yritykset Itä-Suomessa maakunnittain (aloittaneet yritykset/1000 asukas) Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 1.5 Kansallinen aluepolitiikka Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on koko maan kehittäminen alueellisia erityispiirteitä kunnioittaen. Hallitusohjelman mukaisesti hallinnonalojen tulosvastuuta aluekehittämisestä lisätään. Tämä edellyttää alueulottuvuuden entistä vahvempaa kytkemistä sektoripolitiikkojen toteuttamiseen sekä alueiden kehityksen tilaan liittyvän tutkimus- ja ennakointitiedon hyödyntämistä. Hallituksen alueiden kehittämisen tavoitteet (tavoitepäätös) Valtioneuvoston loppuvuodesta 2011 päättämissä valtakunnallisissa alueiden kehittämistavoitteissa vuosille (tavoitepäätös) linjataan hallituskaudella noudatettavat valtioneuvoston toimivallassa olevat aluepoliittiset linjaukset ja kehittämistoimenpiteiden painopisteet. Aluekehittämisessä keskeisinä periaatteina korostetaan jatkuvan uusiutumiskyvyn ylläpitämistä, kaiken potentiaalin hyödyntämistä sekä alueellisten erityispiirteiden kunnioittamista. Alueiden kehittämistavoitteet kiteytetään tavoitepäätöksessä kolmeen yleiseen linjaukseen: 1. Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta 2. Edistetään väestön hyvinvointia 3. Turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne Vuoden 2012 aikana on suunnattu toimia tavoitepäätöksessä esiin nostettujen erityiskysymysten mukaisesti. Näitä ovat äkillisiin rakennemuutoksiin vastaaminen, metropolialueen kilpailukyvyn 15

16 vahvistaminen, suurten kaupunkiseutujen toimintaedellytysten turvaaminen, harvaan asuttujen alueiden kehittäminen, Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen sekä Pohjoisen ulottuvuuden hyödyntäminen. Tavoitepäätöksen linjausten mukaisesti kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan sekä kansallisen ja EU:n maaseutupolitiikan toteuttaminen integroidaan tehokkaaksi tulokselliseksi kokonaisuudeksi uuden rakennerahastokauden ohjelmatyön viimeistelyyn mennessä. Käytännössä tätä on edistetty vuonna 2012 uuden rakennerahastokauden ohjelman laadinnassa sekä maakunnissa uusien maakuntaohjelmien ( ) valmistelussa. Halinnonalojen aluekehittäminen Hallinnonalojen toimintaa ohjataan substanssistrategioiden sekä kansallisten ja EU-säädösten mukaisesti. Näillä linjauksilla ja toimenpiteillä on suoria vaikutuksia alueiden hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Vaikuttavuuden parantamiseksi ministeriöiden alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sisällytetään mahdollisuuksien mukaan hallinnonalojen muihin strategisiin suunnitteluasiakirjoihin ja sektoripolitiikkojen toteuttamiseen. Näkökulmien yhteensovittamisella lisätään hallinnonalan toimien vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä poistetaan mahdollisesti päällekkäistä, osin jopa ristiriitaista toimintaa. Aluekehittämisen suunnittelujärjestelmän ja lainsäädännön uudistaminen Tavoitepäätöksen linjauksen perusteella Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) lopetettiin vuoden 2011 lopussa kansallisena aluekehittämisen erityisohjelmana. KOKO-ohjelmaan kuuluneista verkostoista Innovaatio ja osaaminen, Luovat alat ja kulttuuri, Hyvinvointi sekä Venäjä jatkoivat toimintaansa vuoden 2012 loppuun saakka. Vuoden 2012 alkupuolella alettiin selvittää alueiden kehittämisestä säädetyn lain sekä rakennerahastolain yhdistämistä, jotta kansallinen ja EU-suunnittelujärjestelmä ja ohjelmatyö saataisiin samaan lakiin. Myös laajentuvan neuvottelu- ja sopimusmenettelyn suhdetta suunnittelujärjestelmään haluttiin selventää. Lisäksi EU:n rakennerahastokautta koskevat uudet säännökset tulee saattaa ajan tasalle ohjelmakauden alkuun mennessä. Selvitystyön jälkeen uudistustyö käynnistettiin työ- ja elinkeinoministeriössä lakihankkeena toukokuussa. Työtä ohjaa valtioneuvoston asettama alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle kevätistuntokaudella 2013 ja uusi laki tulisi voimaan vuoden 2014 alussa. Kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan toteuttaminen Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi kesäkuussa 2012 kaupunkipolitiikan ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmien sekä saaristoasiain neuvottelukunnan valmistelemat kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille Näissä toimenpideohjelmissa määritellään kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan keskeiset tehtävät ja toimenpiteet. Toimenpideohjelmat toteuttavat laissa alueiden kehittämisestä ja laissa saariston kehityksen edistämisestä määriteltyjä tavoitteita, jotka tähtäävät tasapainoiseen aluekehitykseen koko maassa. Toimenpideohjelmien linjausten toteuttaminen käynnistyi suunnitelman mukaisesti välittömästi. Linjaukset otetaan huomioon ja sovitetaan yhteen laadittaessa uusia maakuntaohjelmia vuosille

17 Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ja saaristoasiain neuvottelukunta antavat hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle selvityksen toimenpideohjelmien toteutumisesta hallituskauden aikana. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen, metropolipolitiikka Hallitusohjelman mukaan metropolialueella ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla kehitetään sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa kaupunkiseutujen pitkäjänteisen kehittämistoiminnan tukemiseksi. Aie- ja kasvusopimuspolitiikkaa tehdään suurissa kaupunkikeskuksissa koko maassa mm. innovaatiokeskittymien vahvistamiseksi, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi sekä sosiaalisen eheyden vahvistamiseksi. Kasvusopimusmenettelyn piirissä ovat kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman mukaisesti Helsingin seudun metropolialue ja muut yli asukkaan kaupunkiseudut. Lisäksi kansallisesti merkittävien teemojen kehittämisessä voidaan ottaa käyttöön alueellisia kasvusopimuksia useamman kaupungin ja valtion kesken. Kasvusopimusmenettelyllä pyritään aikaansaamaan talouden ja elinkeinoelämän kasvua ao. kaupunkiseuduilla. Syksyllä 2012 kasvusopimusmenettelyä valmisteli sitä varten asetettu työryhmä. Hakuohjeet menettelyyn julkaistiin joulukuussa Osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelman (OSKE, ) toiminta-ajatuksena on kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Erityisenä tavoitteena on osaamiskeskusten välisen yhteistyön lisääminen. Osaamiskeskusohjelman ohjelma-asiakirjan mukaisesti vuonna 2010 suoritetun väliarvioinnin perusteella tarkistettiin ohjelmaan kuuluvat osaamisklusterit ja -keskukset ohjelman loppukaudeksi Osaamiskeskusohjelman strategisia painopisteitä uudistettiin siten, että toimintaa kohdennetaan entistä vahvemmin uuden liiketoiminnan edistämiseen sekä kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatioympäristöjen vahvistamiseen. Osaamiskeskusohjelman toimet ja voimavarat suunnataan uudelleen vuonna 2013 päättyvän ohjelmakauden jälkeen. Uuden instrumentin, Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelman valmistelu aloitettiin loppuvuodesta 2011 ja sen lähtökohtana on vahvistaa innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimenpiteiden synergiaa. Haku uuteen INKA-ohjelmaan käynnistettiin joulukuussa Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Tarkoituksena on, että kaupunkiseudut ja valtio yhdessä vauhdittavat uusien suurten hankekokonaisuuksien aikaansaamista, joilla on myös kansainvälistä näkyvyyttä. Metropolipolitiikkaa koordinoidaan ja sen painopisteet määritellään metropolipolitiikan neuvottelukunnassa. Kukin ministeriö vastaa yhteisten suuntaviivojen pohjalta osaltaan metropolipolitiikan valmistelusta ja toteuttamisesta hallinnonalalla. Neuvottelukuntaa avustaa ja valmistelee eri ministeriöiden edustajista koostuva sihteeristö. 17

18 Aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi Seutukuntien määrä on Manner-Suomessa yhteensä 67. Seutukuntajaon valmistelu perustuu maakunnan liittojen lausuntoihin ja niiden kunnilta pyytämiin lausuntoihin. Valtioneuvosto päätti tavoitepäätöksessään, että seutukuntajaosta luovutaan. Käytössä ollut seutukuntajako todettiin kuntien rakenteellisen muutoksen ja jo vakiintuneen yhteistyön vuoksi vanhentuneeksi. Kuntien yhteistyöalueet voidaan määritellä joustavasti alueiden kehittämislain 25 :n mukaisesti maakuntaohjelman laatimisen yhteydessä. Päätös otetaan huomioon uuden alueiden kehittämistä koskevan lainsäädännön valmistelussa. Alueellistaminen Alueellistamisella tarkoitetaan valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Alueellistamista on jatkettu kahdella edellisellä hallituskaudella saavutetun kehitysuran mukaisesti. Alueellistamistoimia on toteutettuina henkilötyövuotta, niiden lisäksi päätettyinä 714 henkilötyövuotta ja suunnitelmina 317 henkilötyövuotta eli yhteensä henkilötyövuotta (ns. bruttoluku). Alueellistamistoimista (brutto) noin henkilötyövuotta on syntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden välisinä siirtoina alueellistamispaikkakunnille. Siten nettotoimenpiteet ovat vajaat henkilötyövuotta. Näistä toteutettuja on noin 3 200, lisäksi päätettyjä noin 600 ja suunnitelmia noin 300 henkilötyövuotta. Alueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen Alueellisen kehityksen ennakointia on parannettu ja luotu valmiuksia käynnistää viivytyksettä tarvittavat toimenpiteet yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Lähiaikojen kehitysnäkymien tunnistamiseksi ja tarvittavien ennakoivien toimien kehittämiseksi on koottu toimiala- ja klusteripohjaisia asiantuntijaverkostoja, joissa on alan yritysten ja toimialajärjestöjen edustus. Alueiden kehittämisestä annetun lain mukaan maakunnan liittojen tehtävänä on vastata ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioida ja seurata maakunnan ja sen osien kehitystä. Äkilliset rakennemuutosalueet Äkillisten ja mittavien, perinteisten rakennemuutosongelmien hoitamisen toimintamalli Suomessa on vakiintunut. Rakennemuutosten hoitamistoimet käynnistetään välittömästi isojen irtisanomisilmoitusten antamisen jälkeen sekä TEM:ssä että ELYjen johdolla aluetasolla. TEM:n asettama Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä koordinoi näitä toimia ja linjaa toimenpiteiden rahoituksen suuntaamis- ja alueittaisia jakoperusteita. Valtioneuvosto päättää niistä. 18

19 2. OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA 2.1 Ohjelmanmuutokset 2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa ei tehty ohjelmanmuutoksia vuonna Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan (ARNE) tehtäviin kuuluu mm. käsitellä kansallisia alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevia esityksiä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita sekä tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi. Neuvottelukunnassa ovat jäseninä työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön edustajat. Lisäksi edustettuina ovat maakunnan liitot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset suuralueittain sekä aluehallintovirastot, Suomen Kuntaliitto, keskeiset työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä ympäristö- ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt. Vuonna 2012 ARNE kokoontui 11 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. EU:n rahastokauden valmistelua, rakennerahastojen hallintoa ja hankkeiden rahoitusta koskevien säädöksien valmistelua, kuluvan ohjelmakauden strategian toteutumista, ohjelmien etenemistä ja arviointituloksia, rakennemuutoksiin varautumista, ELY-keskusten strategioiden ja maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien valmistelua, valtioneuvoston asettaman Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelman valmistelua, maaseutu-, kaupunki- ja saaristopolitiikkaa, innovaatiokeskittymäpolitiikkaa sekä talousarvion alueellisia vaikutuksia. 2.3 Seurantakomitea ja sen sihteeristö Seurantakomitean jäseniksi on nimetty kuntaosapuolten, valtionhallinnon ja järjestöjen edustajia mm. ministeriöistä ja Itä-Suomen maakunnista. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomitea kokoontui vuonna 2012 kaksi kertaa: Mikkelissä ja Helsingissä (yhteiskokous Pohjois-Suomen EAKRseurantakomitean kanssa). Kevään kokouksessa vuoden 2011 vuosikertomuksen hyväksymisen ja tilannekatsauksen sekä ohjelma-arvioinnin välituloksienesittelyjen lisäksi kuultiin katsaukset ESRohjelmasta, pääomasijoitustoiminnasta ja tulevan ohjelmakauden näkymistä. Syksyn yhteiskokouksessa esiteltiin tilannekatsaus Pohjois- ja Itä-Suomen tilanteesta (taustatietoja) sekä tarkempaa ohjelmakohtaista tietoa. Arvioinnin tulosten esittelyn lisäksi kuultiin tilannekatsaus Suomen ja Euroopan taloustilanteesta ja näkymistä VM:n edustajan toimesta sekä katsaus tulevan ohjelmakauden valmisteluun. Päätösasiana oli esillä teknisen tuen jako vuodelle

20 Seurantakomitean sihteeristö koostuu Itä-Suomen välittävien toimielimien edustajista sekä hallintoviranomaisen edustajasta. Puheenjohtajan tehtävä kiertää vuosittain eri maakunnan edustajalla. Sihteeristö kokoontui vuoden 2012 aikana viisi kertaa, kolme kertaa keväällä ja kahdesti ennen syksyn seurantakomitean kokousta. Sihteeristön tehtävänä on valmistella seurantakomitean kokouksissa esille otettavat asiat. 2.4 Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Itä-Suomen maakuntien maakuntahallitusten nimeämät yhteistyöryhmät aloittivat toimintansa keväällä Yhteistyöryhmät kutsuivat sihteeristön hoitamaan yhteistyöryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä virkavastuulla. Maakuntien yhteistyöryhmissä ja niiden valmistelemissa yhteistyöasiakirjoissa yhteen sovitetaan eri EU-rahastojen (EAKR, ESR, Maaseutuohjelma ja Kalatalousohjelma) toimenpiteitä. Yhteensovitusta rakennerahasto-ohjelmien sekä maaseutu- ja kalatalousohjelmien kesken on lisäksi toteutettu maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristöissä, joissa edustettuna ovat ESR- ja EAKRohjelmien hallintoviranomaisten lisäksi myös maaseutuohjelman hallintoviranomainen. Etelä-Savossa yhteistyöryhmän sihteeristön apuna toimii neljä teemaryhmää: osaaminen, matkailuja kulttuuri, yrittäjyys, ja työmarkkinoiden toimivuus. Teemaryhmien tehtävänä on arvioida oman alansa hankehakemuksia laaja-alaisesti ja sitä kautta tehostaa hankkeiden kriittistä arviointiprosessia. Suurin osa Etelä-Savossa rahoitetuista hankkeista kohdennetaan näiden neljän teeman mukaiseen ryhmään. Kainuun maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön lisäksi Kainuussa toimii eri rahoittajista koostuva rahoitusryhmä. Rahoitusryhmän asiantuntemusta hyödynnetään valmisteltaessa ehdotus MYR:lle Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmasta eli TOTSU:sta sekä maakunnan yhteistyöasiakirjasta. Lisäksi rahoitusryhmän tehtävänä on hankehakemuksiin perustuva hankekäsittely, joka kattaa kaikki EU-ohjelmat ml. yrityshankkeet ja kansallisen rahoituksen. Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa ja sihteeristö 19 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 77 EAKR- ja ESR-hanketta, joista rahoitusta puollettiin 61 hankkeelle. Hankekäsittelyjen ohella yhteistyöryhmä hyväksyi Pohjois-Karjalan hakemuksen EUrakennerahastojen kansallisesta joustovarauksesta äkillisiin rakennemuutostilanteisiin, käsitteli POKAT maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman sekä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten strategisten tulossopimusesitysten tarkistukset. Ohjelmakauden rahoitus- ja hanketilanteesta raportoitiin Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokouksissa ja mediatiedotus kokouksista oli aktiivista. Lisäksi yhteistyöryhmä evästi EU-rakennerahastokauden ohjelman sekä maaseutuohjelman valmistelua. Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö osallistui työkokousmatkallaan Brysselissä OpenDays -tilaisuuksiin sekä kävi ajankohtaiskeskustelut kabinettipäällikkö Timo Pesosen, MEP Riikka Mannerin ja MEP Tarja Cronbergin kanssa mm. EU-rahoitukseen ja tulevaan ohjelmakauteen liittyen. Pohjois-Savon MYR:ssä ja sen sihteeristössä käsiteltiin vuoden 2012 aikana mm. rakennerahastovarojen uudelleen budjetointia ja suuntaamista loppuohjelmakaudella, ohjelmien 20

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2013

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2013 LIITE 2 SK 23.5.2014 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2013 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO 6 1.1.

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO 6 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011 Hyväksytty Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokouksessa 23.5.2012 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 Täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus 2012 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 Liite 4. IS SKOM 31.5.2010 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO...4 1. JOHDANTO...6

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO 6 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO...4 1. JOHDANTO...6 1.1. Ohjelma-alueen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ESITYSLISTA Aika 17. 18.6.2013 17.6. klo 10 17, aulassa tarjolla kahvit alkaen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 Liite 4 IS SK 19.5.2011 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1.1. Ohjelma-alueen

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 Aika 4.12.2013, 9:30-16:00 (aamukahvia tarjolla alkaen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus Rovaniemi 29.11.2012 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä Esityksen sisältö Ohjelmien edistymistilanne Rahoitus Ydinindikaattorit

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman. toteuttamiseen Pohjois-Savosa

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman. toteuttamiseen Pohjois-Savosa 20.9.2010 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman toteuttamiseen Pohjois-Savosa 1 Yleistä EU:n ohjelmakautta 2007 2013 on toteutettu

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2. Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.2010 Helsinki Kansallinen alueiden kehittäminen Valtakunnalliset alueiden kehittämisen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi - WFA Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere TYÖLLISYYSTILANNE Maakunta Työvoiman Muutos 10-11 Työttömien Muutos 10-11 Työttömyysmäärä

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite POHJOIS-SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2012 Hyväksytty Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 Täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus 2011 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa. Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio. Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen

ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa. Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio. Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen 28.11.2013 Muutosten seuranta osa arkipäivän työtä Tulossuunnitelmat

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot