CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009"

Transkriptio

1 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO JOHDANTO Ohjelma-alueen kuvaus Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Itä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Työllisyyden kehitys Koulutusrakenteen kehitys Yritystoiminnan kehitys Kansallinen aluepolitiikka OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA Ohjelmanmuutokset Rakennerahastoneuvottelukunta Seurantakomitea ja sen sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle EURA2007 ja Tuki2000 seurantajärjestelmät Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) Kansallinen varaus äkillisiin rakennemuutostilanteisiin YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN Hallinnollinen yhteensovitus Sisällöllinen yhteensovitus Yhteensovitus ESR-ohjelman kanssa Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin Esimerkki eri ohjelmista tai rahoituslähteistä rahoitetusta hankekokonaisuudesta PROMIS Centre OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN Ohjelman strateginen toteutuminen toimintalinjoittain TL 1 Yritystoiminnan edistäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Ydinindikaattoreiden toteutuminen Lissabonin strategian toteutuminen Itämeren alueen strategian toteuttaminen Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat ja riskit RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN Sidonnat ja maksatukset Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain N+2 säännön toteutuminen Tekninen tuki Toimien pysyvyys Suurhankkeet Erityisrahoituksen seuraaminen OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO MAAKUNNITTAIN Etelä-Savo Kainuu

3 6.3 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo VIESTINTÄ Kansallisen tason viestintä Suuralueen ja maakuntien viestintätoimet ARVIOINTI VALVONTA Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2) Hallintoviranomaisen valvonta Tarkastusviranomaisen toiminta JOHTOPÄÄTÖKSET Hallinnon haasteet Täytäntöönpanon tehokkuuden ja laadun varmistaminen Suositukset seurantakomitealle LIITTEET Liite 1. Menoluokitus, rahoitustyypit ja alueluokitus Liite 2. Rahoitustaulukot Liite 3. Toimintaympäristöä kuvaavat tilastot

4 YHTEENVETO Itä-Suomen väestö vähenee negatiivisen nettomuuton vuoksi ja väestö vanhenee nopeammin kuin Suomessa keskimäärin sekä työllisyyden kehitys on edelleen muuta maata hitaampaa. Negatiivisista kehitystrendeistä huolimatta on Itä-Suomessa kuitenkin pystytty kääntämään suunta parempaan useilla mittareilla mitattuna. Teollisuuden kasvuvauhti on ollut muuta maata nopeampaa ja yrityksiin, yrittäjyyteen sekä koulutus-, tutkimus ja innovaatiotoimintaan panostamisen tuloksena koko alueen toimintaympäristö on kehittynyt. Vuonna 2009 talouslama heijastui ohjelman toteutukseen. Vaikutukset uusien hankkeiden käynnistämiseen eivät ole olleet dramaattisia, mutta selvää hidastumista ohjelman etenemisessä on paikoin tapahtunut. Erityisesti toimintalinja 1:n yritystukien osalta vuonna 2009 tehtiin uusia sidontoja edellisvuotta vähemmin. Toimintalinjan 2:n eteneminen on ollut tasaista, mutta kaikkiaan ollaan hieman tavoitevauhtia jäljessä. Toimintalinjalla 3 onkin edetty parasta vauhtia ja paineita toimintalinjajoen välisiin kehyksien muutoksiin on olemassa. Hallintoviranomaisen (TEM) toimenpiteillä elvytettiin ohjelmatoimintaa aikaistamalla myöntövaltuuksia 20 % vuoden 2012 ja 2013 kehyksistä käytettäväksi vuonna 2009 ja N+2 säännön mukaan rahoitusvuoden kehys tulee maksaa kahden vuoden kuluessa ko. vuodesta. Koska Itä-Suomen ohjelmassa EAKR-kehyksen volyymi painottuu alkuvuosiin, on maksatustarve suhteellisesti muihin ohjelmiin verrattuna suurempi. Maksatukset kuitenkin vuoden 2009 lopussa ylittivät N+2-minimivaateen 42 prosentilla. Nykyinen hallitus on tehnyt useita aluepolitiikkaa koskevia linjauksia. Maakuntien kannalta merkittävin uudistus vuoden 2009 aikana on ollut aluehallinnon uudistushanke (ALKU) valmistelu. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) ja aluehallintokeskukset (AVI) käynnistyivät vuoden 2010 alusta alkaen. ELY-keskuksissa hoidetaan rakennerahastotehtäviä entisen TEkeskuksen tapaan lisättynä ympäristöhallinnolla ja osin lääninhallitusten rakennerahastotehtävillä. Myös maakuntien liitoissa varauduttiin vuoden 2009 lopulla lääninhallitusten EAKR-hankkeiden ja tehtävien vastaanottamiseen. Vuoden 2009 loppuun mennessä tukia on myönnetty Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa 158,9 M (EAKR-osuus), joka oli 43,5 % kehyksestä. Kansallisen julkisen rahoituksen sidonta-aste oli36,7 %, johtuen pitkälti Itä-Suomen EAKR-ohjelman laskevasta EAKR-kehyksestä (vuosittainen rahoituskehys EAKR:n osalta on suuri alkuvuosina ja pienenee ohjelmakauden loppua kohti valtion rahoituskehys käyttäytyy päinvastoin). Toimintalinjalla 1 EAKR-sidontoja yritystukihankkeisiin on tehty noin 70 M. Kehittämishankkeiden sidonnat toimintalinjalla 2 olivat vuoden vaihteessa 55,7 M ja toimintalinjan 3 osalta 28,6 M. Kansallinen julkinen rahoitus toimintalinjalla 3 on suurempi kuin EAKR-rahoitus (33,9 M ). Maksatukset ovat edenneet vuoden 2009 aikana ripeästi ja EAKRrahoituksen osalta maksatusaste oli ,9 % ja kansallisen julkisen rahoituksen osalta 13,6 %. Työpaikkatavoitteessa on saavutettu työpaikkaa uutta työpaikkaa (62,8 % ohjelmakauden tavoitteesta). Uusien yrityksiä on syntynyt kpl (59,2 % ohjelmakauden tavoitteesta). On kuitenkin huomioitava, että tilastointi taustalla ei ole vertailukelpoinen, sillä Finnveran ilmoittamat luvut ovat suunnitelmavaiheen arvioita ja Tuki2000:n tiedot loppuun asti maksettujen yritystukien tietoja. 4

5 Lissabonin strategian mukaisten hankkeiden rahoitusosuus (79,9 %) on yli tavoitetason (75 %), mutta alhaisempi kuin ohjelma-asiakirjan menoluokkataulukossa esitetty arvio (85,7 %). Matkailun menoluokkia ei ole sisällytetty Lissabonin strategiaa tukeviin menoluokkiin, vaikka Suomi on sitä komissiolle esittänyt. Itä-Suomen ohjelman osalta Lissabonin strategiaa tukevien hankkeisiin sidottu olisi ollut ,3 % mikäli matkailun menoluokat olisi huomioitu. Tasa-arvohankkeiden rahoitusosuus on hieman yli tavoitteen (tavoite 11 %, tilanne ,7 %). Ympäristöpositiivisten hankkeiden rahoitusosuus on 34,4 % kaikesta sidotusta rahoituksesta ja se on selvästi tavoitetasoa (20 %) korkeampi. Tutkimus- & kehitystoiminnan määrä on tässä vaiheessa toteutusta alle tavoitetason, vain 20,0 % tavoitteen ollessa 35 %. Ohjelman toteutumisen strateginen osuvuus tässä vaiheessa on hyvää tasoa, sillä Itä-Suomen ohjelmalle valittuihin teemoihin kohdistuu valtaosa hankesidonnoista kaikilla toimintalinjoilla. Äkillisen rakennemuutosreservin käyttö on kohdistunut EAKR-ohjelman kautta Joensuun seudulle Pohjois-Karjalassa, Varkauden ja Koillis-Savon seudulle Pohjois-Savossa sekä Savonlinnan seudulle Etelä-Savossa, vaikka viimeksi mainittu ei ole virallisesti rakennemuutosalueeksi nimettykään. Näille alueille on osoitettu käyttövaltuuksia vuonna Lisäksi Kajaanin seutu saa kansallista rakennemuutostukea. Ohjelman täytäntöönpanon ongelmia ja riskejä ovat mm. edelleen suuri välittävien toimielimien lukumäärä ja ohjelman hankkeiden rahoituksen perustuminen moniin kansallisiin, säännöiltään erilaisiin tukijärjestelmiin. Myös täytäntöönpanon resurssien vähäisyys sekä erot osaamisessa välittävissä toimielimissä mm. organisaatiomuutosten myötä on aiheuttanut ongelmia ohjelman hallinnoinnissa ja toteuttamisessa.. Luonnollisesti muuttunut taloudellinen tilanne heijastuu riskinä ohjelma täysimääräiselle toteutumiselle. Viestinnän perustana ovat toimineet valtakunnallinen rakennerahastot.fi palvelu sekä Itä-Suomen rakennerahastoportaali. Vuonna 2009 järjestettiin monia tilaisuuksia niin välittäville toimielimille kuin hanketoimijoillekin. Merkittäviä viestintätoimia oli Itä-Suomessa Joensuussa järjestetty Itä- Suomen rakennerahastopäivät, jossa oli kahden päivän aikana noin 240 eri henkilöä paikalla, valtaosa hankkeiden edustajia. Tilaisuudesta järjestettiin myös webcasting lähetys suorana ja tallenteena verkkosivuilla. Hallintoviranomainen järjesti kaksi ajankohtaispäivätilaisuutta viranomaisille. Itä-Suomessa järjestettiin myös toimittajatapaaminen syksyllä EAKR-toimenpideohjelmien ja kansallisen rakennerahastostrategian vuosien arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa huomion pääpaino on suunnattu ohjelmien strategisiin painopisteisiin toimintaympäristön muuttuessa sekä ohjelman alkuvaiheen kokemuksiin ja toteumatietoihin. Varainhoidon valvonnan ja tarkastusten osalta on tehty paljon toimenpiteitä ohjelmien toteutumisen ja maksatusten edetessä täydellä tehollaan vuoden 2009 aikana. Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus palautettiin vuonna 2008 tarkastusviranomaisen toimesta uudelleen organisoitavaksi. Uusien ohjeiden mukaan laadittu kuvaus toimitettiin uudelleen tarkastusviranomaiselle helmikuussa ja se sai puoltavan lausunnon. Komissio hyväksyi kuvauksen

6 1. JOHDANTO 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus Itä-Suomen muodostavat Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Itä- Suomessa asui vuoden 2009 lopussa n ihmistä. Itä-Suomi on harvaan asuttu alue. Alueen pinta-ala on km2 ja keskimääräinen asukastiheys vain 7,8 / km2. Itä-Suomen keskeisimmät haasteet ovat olleet jo pitkään väestön väheneminen ja korkea työttömyysaste. Väestö myös ikääntyy erittäin nopeasti. Talouden kehittyminen muuta Suomea hitaammin heikentää alueen kehittämisedellytyksiä ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Myös alueen sisällä erot ovat kasvaneet. Kaupungit ja niiden läheinen maaseutu näyttävät selviävän paremmin syrjäiseen maaseutuun verrattuna. Aluerakenteeltaan harvaan asuttuna alueena Itä-Suomi eroaa esim. Pohjois-Suomesta. Kun Pohjois- Suomi on pääosin asumatonta aluetta väestön keskittyessä taajamiin, Itä-Suomen maakunnat puolestaan ovat harvaan mutta kauttaaltaan asuttuja. Tämä erityisen hajanainen aluerakenne edellyttää omanlaisiaan kehittämistoimia ja asettaa erityisiä haasteita mm. palvelujen järjestämiselle, toiminnallisille verkostoille ja liikenne- ja viestintäyhteyksille Itä-Suomessa. Itä-Suomessa on puhdas ja turvallinen luonnonympäristö omaleimaisine maisema-alueineen. Alueen eteläinen, järvien pirstoma mosaiikkimainen Järvi-Suomi vaihtuu idän ja pohjoisen vaaramaisemiin ja laajoihin erämaihin. Saimaan vesistöalue muodostaa Euroopan laajimman liikennöitävissä olevan sisävesireitistön, jolla on myös meriyhteys. Kainuun maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Pohjanlahteen laskevaan Oulujoen vesistöalueeseen. Itä-Suomi on maan metsäisintä ja metsän kasvultaan parasta aluetta. Itä-Suomen kallioperässä on myös runsaat mineraali- ja kiviainesvarat. Neljä selkeää vuodenaikaa tuovat luonnonoloihin omat erityispiirteensä, mutta myös kylmän ilmaston erityishaasteet. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä on Itä-Suomesta lueteltu 288 ja valtakunnallisesti merkittäviä maisemia 43. Nämä kohteet edustavat monipuolisesti itäsuomalaista asumista, arkkitehtuuria, kulttuurihistoriaa ja maisemia kirkko- ja maaseutuympäristöistä teollisuusympäristöihin. Luonnon- ja kulttuuriympäristö sekä historia ovat merkittävä alueen vetovoimatekijä ja mahdollisuus elinkeinoille. Itä-Suomessa on kesäkauteen sijoittuvaa laajaa kulttuuritapahtumien tarjontaa sekä vuodenaikoja hyväksi käyttävä luontomatkailu Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelmien tavoitteena on vahvistaa Suomen kansallista ja alueellista kilpailukykyä ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet ja koheesiopolitiikan keskeiset periaatteet. Ohjelmien strategisina painopisteinä ovat kilpailukykyisten ja innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen, yritysten kansainvälistyminen, 6

7 verkostoituminen, tasapainoinen alueellinen kehitys ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistäminen. Rahoituksen painopiste on erityisesti kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten toimintaedellytysten parantamisessa sekä osaamisen ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. Ohjelmalla tuetaan alueellisesti tasapainoista kehitystä ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistämistä. Yritysten tukemiseen liittyvät toimet kohdennetaan erityisesti alkavien, kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen sekä niiden kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistämiseen. Uutta yritystoimintaa haetaan mm. luovilta aloilta, palvelusektorilta ja naisyrittäjyydestä. Yritystoiminnan tukemisella pyritään erityisesti yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaamiseen. Uutena työkaluna Itä- Suomen EAKR-ohjelmaan on valmisteilla pääomasijoitusrahasto alkavien innovaatioyritysten tukemiseen. Ohjelman toisena keskeisenä painopisteenä on osaamisen ja innovaatiotoiminnan tukeminen ja siihen liittyvien rakenteiden ja osaamiskeskittymien vahvistaminen. Kehittämistoimien tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn pitkäjänteinen ja kestävä kehittäminen vahvistamalla niiden innovaatioja osaamisrakenteita sekä soveltavaa tutkimusta. Esimerkiksi koulutus- ja tutkimuslaitosten edellytyksiä ja roolia tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen ja teknologiaohjelmien hyödyntäjinä vahvistetaan. Toimilla tuetaan välillisesti myös yritysten toimintaedellytyksiä. Alueiden ja palveluiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita kohdennetaan mm. tietoliikenneyhteyksien sekä niihin liittyvien palvelujen edistämiseen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristöjen suojeluun ja kehittämiseen. Näillä toimilla tulee olla suora kytkös alueen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseen, jotta myös ne selkeästi edistävät alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä. Ohjelma-asiakirjassa on erikseen mainittu rautatieyhteyksien kehittämisen kokonaisuus Savon- ja Karjalanradoilla, joilla saavutetaan nopeampia yhteyksiä ja useampia vuoroja Itä-Suomesta etelään. Itämeren alueen strategia on tullut osaksi ohjelmatyötä siten, että myös Suomen EAKR-ohjelmat tukevat strategian mukaisten hankkeiden toteuttamista. Tavoitteena on vahvistaa Itämeren valtioiden kehittämistä neljän peruspilarin kautta (ympäristö, taloudellinen kehitys, hyvät yhteydet ja turvallisuus). Taulukossa 1 on kuvattu Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ohjelma-asiakirjan mukaisesti keskeiset vaikuttavuusindikaattorit ja niiden tavoitetasot, joihin ohjelman toteutuksella ja vipuvaikutuksella pyritään. Sarakkeeseen Nykytila on kerätty viimeisimmät tilastotiedot, jotta nähtäisiin kuinka suuralue on edennyt suhteessa lähtö- ja tavoitetasoon. 7

8 Taulukko 1. Itä-Suomen vaikuttavuus-/makroindikaattorit Itä-Suomi Lähtötaso Nykytila Tavoitetaso TYÖPAIKAT (vuosi ) (uusin tieto) (2003) (2007) YRITYKSET (toimipaikkojen määrä/100 as.) 4,36 (2004) 6,20 (2008) 4,7 4,9 TYÖTTÖMYYSASTE (Työvoimatutkimus) 15,4 (2005) 13,5 (2009) 12,6 9,5 TYÖLLISYYSASTE (15-64v.) 57,0 (2003) 60,7 (2007) 59,8 62,6 ALUEEN BKT milj. (vuoden 2000 hinnoin) (2003) (2007) BKT:n kasvu suhteessa koko maan BKT:n kasvuun (osuus koko maan arvonlisäyksen muutoksesta) 54,9 (2004) 72,8 (2007 e) 105,7 114,1 VIENNIN OSUUS YRITYSTEN LIIKEVAIHDOSTA (lähtötaso v keskiarvo) 47,20 % 52,6 % (2006) 51,00 % 53,00 % T&K-TOIMINNAN KEHITYS (%-osuus BKT:sta) 1,72 % (2003) 1,82 (2007) 3,30 % 4,00 % KOULUTUSTASON KEHITYS (korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kaikista yli 15-v.) 20,3 (2004) 22,1% (2008) 24,80 % 28,50 % 1.3 Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Taantuma iski teollistuneisiin maihin erittäin voimakkaasti. Maailmantalous supistui vuonna 2009 enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Yhdysvalloissa BKT:n pudotus oli 2,6 % ja Euroopan unionin alueella hieman yli 4 % vuodesta Kiinassa notkahdus oli maltillinen ja talouskasvu oli jo keväällä 2010 kriisiä edeltäneessä vauhdissa. Yhdysvalloissa taantuman katsotaan loppuneen vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä, jolloin tuotannon kasvu mitattuna vuosivauhtina edellisestä vuosineljänneksestä oli hieman yli kaksi prosenttia ja vuoden viimeisellä neljänneksellä jo 5,7 %. Suomen kansantaloudelle vuosi 2009 oli poikkeuksellisen synkkä, bruttokansantuote laski 7,8 %. Vuonna 1991 bruttokansantuote supistui 6,0 % ja vuoden 2009 suuruinen pudotus koettiin viimeksi yli 90 vuotta sitten. Eniten kysyntää vähensi viennin ja investointien supistuminen. Viennin 8

9 volyymi aleni 24 %, ja investoinnit vähenivät yli 13 %. Verrattuna 1990-luvun alun lamaan yksityisten investointien 15,7 %:n pudotus vuonna 2009 ei kuitenkaan ollut ennätyksellinen. Vuosina 1991 ja 1992 investointien supistuminen oli suurempaa ja lisäksi yksityiset investoinnit vähenivät useana vuotena peräkkäin. Yksityinen kulutus laski yli 2 %, ja säästämisaste kääntyi positiiviseksi. Tuotannon pudotus oli taloushistoriassamme poikkeuksellisen suuri ja laaja. Yksikään toimiala ei vuonna 2009 yltänyt kasvuun ja erityisesti jalostustoiminnan romahtaminen selittää suuren osan talouden supistumisesta. Vuosi 2008 oli Suomessa työllisyyden kannalta erittäin hyvä huolimatta jyrkästä suhdannekäänteestä. Vuoden 2009 aikana työllisyystilanne muuttui ja työvoiman kysyntä heikkeni eritoten työvoiman jakauman nuoremmassa päässä. Kaikkiaan työttömyysasteen nousu on ollut suhdannetilanteen heikkouteen nähden vähäistä johtuen ennen kaikkea lomautuksista ja yritysten halusta pitää kiinni osaavasta henkilökunnasta. Vuonna 2009 määräaikaisesti lomautettuja ja siten pääasiassa työllisiksi tilastoitavia työntekijöitä oli noin Työllisten määrä väheni siitä huolimatta 74 tuhannella. Merkittävää on, että sopeuttaminen tapahtui tehtyjen työtuntien määrässä, joka laski 6 %. Kuluttajahinnat eivät vuonna 2009 nousseet lainkaan kansallisella hintaindeksillä mitattuna. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, josta korkojen ja asuntohintojen vaikutus on poistettu, sen sijaan kohosi v ,6 %, eli selvästi nopeammin kuin euroalueella keskimäärin (0,3 %). Suhdannetilanteeseen nähden vuoden 2009 ansiokehitys oli nopeaa. Vuoden 2007 työmarkkinaneuvottelujen seurauksena sopimuspalkat nousivat 3,7 % ja ansiotaso 3,9 %. Työpanoksen supistumisen johdosta palkkasumma kuitenkin pieneni. Suomen hintakilpailukyky euroalueeseen verrattuna on heikentynyt viime vuosina huomattavasti. Vuosina 2008 ja 2009 yksikkötyökustannukset kasvoivat kaksinkertaista vauhtia euroalueen keskiarvoon nähden, kun tuotannon pudotuksesta huolimatta palkat jatkoivat aiemmin sovittujen korotusten mukaista kasvuaan. 1.4 Itä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Vuoden 2000 alusta koko maan väkiluku on kasvanut 3,3 %, joten kasvun vuosikeskiarvo on ollut 0,3 %. Sen sijaan Itä-Suomen väestö on vuoden 1999 jälkeen vähentynyt henkilöllä eli 4,2 %. Vähennyksen vuosikeskiarvo on ollut hieman yli 0,4 %. Vuoden 2009 aikana Suomen väkiluku kasvoi :lla, Itä-Suomen väheni 2 000:lla. Taulukko 2. Väkiluvun muutos muutos muutos 2009 väkiluku 2009 henkilöä % henkilöä % Etelä-Savo , , Pohjois-Savo , , Pohjois-Karjala , , Kainuu , , ITÄ-SUOMI , , KOKO MAA , , Lähde: Tilastokeskus 9

10 Itä-Suomessa kehitys on selvästi erilaista kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla verrattuna ydin- ja harvaan asuttuun maaseutuun. Väkiluku on vuosina pysynyt kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla suunnilleen ennallaan, mutta vähentynyt ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla Ikärakenteen kehitys on Itä-Suomen maakuntien välillä hyvin samanlainen. Kaikissa maakunnissa alle 14-vuotiaitten ikäluokka on pienentynyt jatkuvasti koko 2000-luvun, ollen suhteellisesti pienin Etelä-Savossa ja Kainuussa vuotiaiden osuus on pysynyt Pohjois-Karjalassa ja Pohjois- Savossa lähes ennallaan. Yli 64-vuotiaiden ikäluokka on kasvanut jatkaa kasvuaan voimakkaasti. Itä-Suomen osalta tämän ikäluokan osuus koko väestöstä saavutti vuonna 2009 ensi kertaa 20 prosentin rajan (20,3 %). Itä-Suomen väestö on ikärakenteeltaan maan vanhusvoittoisinta. Yli 64-vuotaiden osuus Itä- Suomessa on yli 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Työikäisten osuus on lähes maan keskiarvoa pienempi ja alle 14-vuotiaiden osuus pienempi. Kuvio 1. Väestön ikärakenne Itä-Suomessa maakunnittain ,0 60,0 % 50,0 40,0 30,0 20, ,0 0, Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Itä-Suomi Lähde: Tilastokeskus, aluejako koko aikasarjassa 10

11 1.4.2 Työllisyyden kehitys Työllisyystilanne on kohentunut selvästi Tavoite 1 ja 2 ohjelmakaudella sekä nykyisen ohjelman alkuvuosina koko maassa. Parannusta on tapahtunut myös Itä-Suomen maakunnissa. Talouden taantuman vaikutus näkyy selvänä työttömyyden kasvuna vuoden 2009 osalta. Työttömyyden kasvu on ollut Itä-Suomessa suhteellisesti yhtä suuri kuin koko maassakin (reilut 2 prosenttiyksikköä). Alueellisissa työttömyyseroissa on tapahtunut hienoista kaventumista Itä-Suomen ja muun Suomen välillä ja myös Itä-Suomen sisällä. Työttömyysaste onkin laskenut vuodesta 2000 vuoteen 2008 välisenä aikana Itä-Suomessa 6 prosenttiyksikköä, kun koko maassa vastavana aikana työttömyysaste laski 4 prosenttiyksikköä. Itä-Suomen sisälläkin on edelleen isoja eroja työttömyyden tasossa vaikka varsin huomattavasti erot ovatkin kaventuneet. Erityisesti Kainuussa työttömyysasteen lasku on ollut nopeaa vuosien aikana. Osittain nopeaa laskua selittää työvoiman kysynnän vilkastumisen ohella työvoiman määrän vähentyminen ikäluokkien pienentymisen ja poismuuton seurauksena. Kuvio 2. Työttömyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosittain ( , %) Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Itä-Suomi Koko maa 15 % Lähde: TEM, työnvälitystilasto Työllisyysasteen kehitys 2000-luvulla eroaa työttömyysasteen kehityksestä jonkin verran. Työttömyysaste laski tasaisesti 1990-luvun lamavuosista aina viime vuoteen asti, jolloin uuden taloustaantuman vaikutuksesta työttömyys kääntyi nousuun. Työllisyysastetta leimaa maltillinen hidas nousu koko 2000-luvun kunnes vuonna 2009 se kääntyi laskuun maakunnissa. Koko maan osalta työllisyysaste (työssäkäyvien osuus vuotiaista) käväisi vuonna 2008 yli 70 prosentin, mutta laski vuonna ,3 prosenttiin. 11

12 Itä-Suomen maakunnat ovat kasvattaneet työllisyysastettaan vaihtelevasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kasvu on ollut 2-5 prosenttiyksikön luokkaa. Kainuun työllisyysaste on poikkeuksellisesti noussut vuodesta 2004 vuoteen 2009 lähes 8 prosenttiyksikköä. Kuvio 3. Työllisyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa ( vuotiaat, %) % Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Koko maa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Koulutusrakenteen kehitys Itä-Suomen EAKR -ohjelman alueella vuonna 2008 tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista (62,9 %) oli alle koko maan osuuden (65,5 %). Itä-Suomessa tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä oli suurin Pohjois-Savossa (65,0 %) ja pienin Etelä-Savossa (61,5 %). Tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut samaa vauhtia koko maan keskiarvon kanssa ja Itä-Suomi on noin 2,5 prosenttiyksikköä maan keskiarvoa jäljessä. Taulukko 3. Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista (%) Etelä-Savo 52,8 54,8 57,3 59,8 60,6 61,5 Kainuu 53,9 55,7 57,9 60,8 61,6 62,5 Pohjois-Karjala 54,5 56,8 59,7 62,5 63,4 64,3 Pohjois-Savo 55,9 58,2 60,8 63,3 64,2 65,0 Itä-Suomi 54,3 56,7 59,3 61,9 62,8 62,9 Koko maa 56,9 59,4 61,9 64,1 64,8 65,5 Lähde: Tilastokeskus 12

13 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Itä-Suomessa selvästi koko maan keski-arvoa alhaisempi. Keskiasteen tutkinto on Itä-Suomessa suhteellisesti useammalla kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 4. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö koulutusasteen mukaan maakunnittain vuonna 2008 (% 15-vuotta täyttäneistä) Suorittaneita Keskiaste Korkea-aste % % % Etelä-Savo 61,5 40,1 21,4 Pohjois-Savo 65,0 41,5 23,5 Pohjois-Karjala 64,3 42,9 21,4 Kainuu 62,5 42,0 20,5 Koko maa 65,5 38,6 26,9 Lähde: Tilastokeskus Yritystoiminnan kehitys Kuvio 4. Yritysten liikevaihdon kehitys Itä-Suomessa ja koko maassa indeksi 2005= Koko maa Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Lähde: Tilastokeskus, Toimiala Online Yritystoiminnan liikevaihto Itä-Suomen maakunnissa on kasvanut tasaisesti aina vuoden 2008 alkupuolelle asti. Käänne taloudellisen taantuman myötä on ollut nopea varsinkin Pohjois- Karjalassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa. Pohjois-Savossa yritysten liikevaihdon kehitys on seurannut valtakunnan keskivauhtia myös vuoden 2008 aikana. Vuoden 2009 alussa tapahtuneen pudotuksen jälkeen liikevaihto on jatkanut varovaista kasvuaan vuoden loppua kohti. 13

14 Kuvio 5. Aloittaneet yritykset Itä-Suomessa maakunnittain Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Aloittaneiden yrityksien määrä on kasvanut koko 2000-luvun kaikissa Itä-Suomen maakunnissa. Kasvu on ollut melko voimakasta ehkä Kainuuta lukuun ottamatta. Taantuma ei näy merkittävästi vielä vuoden 2009 tilastossa. Vuoden 2008 tiedot lisättyinä kuvioon 6 vahvistavat suuntaa, joka on jatkunut toimipaikkojen lukumäärissä eri toimialoilla (tilastoluokituksen, TOL 2008, muutoksen vuoksi ei ole saatu täysin vertailukelpoista kuviota). Koko 2000-luvun ovat kasvaneet kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut (K), rakentaminen (F), terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (N) sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut (O). Erityisesti kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut: liike-elämän palvelut (K) ja rakentaminen (F) ovat kasvattaneet toimipaikkamääräänsä selkeästi vuodesta 2005 lähtien. Eniten toimipaikkoja on tukku- ja vähittäiskaupan alalla (G). Uudessa luokituksessa suurin luokka on maatalous, metsätalous ja kalatalous (A), jossa maatalouden osalta luokitusperusteet ovat muuttuneet olennaisesti. Tukku- ja vähittäiskauppa on uudessa luokituksessa toiseksi suurin luokka. Vuoden 2008 luvut eivät näytä olennaisesti vaikuttaneen toimipaikkojen määrään taantuman vaikutuksia ei varsinaisesti näy. 14

15 Kuvio 6. Toimipaikkojen lukumäärän kehitys toimialoittain Itä-Suomessa A Maa-, riista- ja metsätalous *) luokitusperuste muuttunut, ei vertailutietoa 2007 B Kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus 5000 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen lkm G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ym. korjaus H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 1.5 Kansallinen aluepolitiikka Vanhasen II hallituksen ohjelmaan sisältyy useita aluepolitiikkaa koskevia linjauksia. Hallitusohjelman kansallisen aluepolitiikan sisällöllisiä linjauksia ovat mm.: aluepoliittisen ohjelmakokonaisuuden yksinkertaistaminen ja uudistaminen, maakuntaohjelmien roolin selkeyttäminen kansallisten aluekehittämistavoitteiden toteuttajina ja alueellista ohjelmatyötä kokoavina asiakirjoina, alueellisten kehittämistehtävien ja aluekehittämisen voimavaroihin liittyvän päätösvallan kokoaminen maakunnan liitoille toimivaksi aluekehittämisen kokonaisuudeksi, alueviranomaisten tulossopimusneuvotteluiden ja maakunnan liittojen toteuttamissuunnitelmaneuvotteluiden yhdistäminen, eri ministeriöiden hallinnonalojen aluestrategioiden laatiminen ja päivittäminen, aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi, alueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen tiivistämällä siihen osallistuvien tahojen yhteistyötä, valtion toimintojen alueellistamisen jatkaminen. Alueiden kehittämiseen ja aluepolitiikan toteuttamiseen keskeisesti vaikuttavan aluehallintouudistuksen (ALKU-hanke) lainsäädäntö valmisteltiin vuonna Uudistukset tulivat hallitusohjelman mukaisesti voimaan vuoden 2010 alusta. 15

16 Vuonna 2009 valmisteltiin hallituksen esitys uudeksi aluekehittämislainsäädännöksi. Lain uudistamisen tavoitteena on voimavarojen kokoaminen sekä aluekehittämisen roolin selkeyttäminen valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa. Uusi laki astui voimaan vuoden 2010 alusta. Hallituksen alueiden kehittämisen tavoitteet (tavoitepäätös) Valtioneuvosto päätti hallituskauden valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksellä tarkennetaan alueiden kehittämislain tavoitteita, osoitetaan alueiden kehittämisen valtakunnalliset painopisteet sekä suunnataan eri hallinnonaloilla alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Marraskuussa 2009 käynnistettiin tavoitepäätöksen toteutumisen hallinnonaloittainen seuranta. Ministeriöiden aluestrategiat Alueiden kehittämislain mukaan valtioneuvoston erikseen määrittelemät ministeriöt laativat omalle hallinnonalalleen määräajaksi alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä periaatteet toimenpiteiden alueellisesta kohdentamisesta ja rahoituksesta. Marraskuussa 2009 käynnistettiin ministeriöiden aluestrategioiden tilannekatsausten laadinta. Aluepoliittisen ohjelmakokonaisuuden yksinkertaistaminen ja uudistaminen Vuoden 2008 keväällä aloitettiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) valmistelu. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti yksinkertaistaa aluepoliittista ohjelmarakennetta. Uuteen KOKO-ohjelmaan sulautettiin alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma sisältäen Uudellamaalla toteutettavat kaupunkiohjelmat, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio ja saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen. Valtioneuvosto hyväksyi KOKO:n 52 ohjelma-aluetta ja 7 verkostoa. Mukana ovat lähes kaikki Manner-Suomen kunnat (328/332). Osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelmaa toteutetaan valtioneuvoston hyväksymän kansallisen ohjelman mukaisesti. Tavoitteissa painotetaan osaamisklusterien ja -keskusten toiminnan kansainvälistymistä, osaamisintensiivisten yritysten kasvun vauhdittamista ja uuden teknologian rinnalla myös muun osaamisen entistä laaja-alaisempaa hyödyntämistä. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen, metropolipolitiikka Hallitusohjelman mukaan suurkaupunkipolitiikan painopisteinä ovat suurimpien kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen, yhdyskuntarakenteen eheyden vahvistaminen sekä sosiaalisen ja alueellisen eriytymisen ehkäiseminen. Joulukuussa 2009 valmistui aiesopimus metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Sitä toteutetaan yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön, ympäristöministeriön, ulkoministeriön, Helsingin seudun 14 kunnan sekä Uudenmaan liiton kanssa. Aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi Vuoden 2009 syksyllä valmisteltiin uusi seutukuntajako, joka astui voimaan tammikuun 2010 alusta alkaen. Päätöksen valmistelu perustui maakuntien liittojen lausuntoihin ja niiden kunnilta pyytämiin lausuntoihin. Erityisenä syynä seutukuntajakopäätökselle ovat vuoden 2010 alussa voimaan tulleet kuntajaotuksen muutokset. 16

17 Seutukuntien määrä väheni yhdellä. Nyt niitä on Manner-Suomessa yhteensä 68. Seutukuntajakoa määrättäessä huomioidaan ainakin työssäkäynti, asiointi, kuntien välinen yhteistyö ja liikenneyhteydet. Alueiden kehittämislakiin perustuvaa seutukuntajakoa käytetään tilastollisena aluejakona seurattaessa maakunnan osa-alueiden kehitystä. Alueellistaminen ja tuottavuusohjelma Alueellistamista on jatkettu kahdella edellisellä vaalikaudella saavutetun kehitysuran mukaisesti. Tavoitteena on työpaikkaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle päätöksinä vuoteen 2011 ja toteutettuna vuoteen 2015 mennessä. Alueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen Alueellisen kehityksen ennakointia on parannettu ja luotu valmiuksia käynnistää viivytyksettä tarvittavat toimenpiteet yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Lähiaikojen kehitysnäkymien tunnistamiseksi ja tarvittavien ennakoivien toimien kehittämiseksi on koottu toimiala- ja klusteripohjaisia asiantuntijaverkostoja, joissa on alan yritysten ja toimialajärjestöjen edustus. Äkilliset rakennemuutosalueet Äkillisten ja mittavien, perinteisten rakennemuutosongelmien hoitamisen toimintamalli Suomessa on vakiintunut. Rakennemuutosten hoitamistoimet käynnistetään välittömästi isojen irtisanomisilmoitusten antamisen jälkeen sekä TEM:ssä että ELYjen johdolla aluetasolla. Vuoden 2009 valtion talousarviossa erilaisia äkillisen rakennemuutoksen alueita varten tarkoitettuja määrärahoja oli noin 28 milj. euroa. Lisäksi määrärahojen myöntämisvaltuuksia lisätalousarviossa lisättiin noin 10 milj. eurolla. Määrärahat ovat olleet käytettävissä mm. yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin, työllisyysperusteisina investointiavustuksina ja yritysten muutosturvarahoituksena sekä osana EU:n tavoiteohjelmien toteuttamista. ALKU-hanke Aluehallinnon uudistamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Aluehallintouudistus loi kaksi monitoimialaista viranomaiskokonaisuutta, jotka ovat aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Uudistus laajensi maakunnan liittojen alueellisia yhteensovittamistehtäviä ja vahvistaa maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman merkitystä alueellista ohjelmatyötä kokoavana ja toimenpiteitä suuntaavana asiakirjana. Maakunnan liitot osallistuivat uusien ELYjen tulossuunnitteluprosessiin syksyllä

18 2. OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA 2.1 Ohjelmanmuutokset 2009 Vuoden 2009 syksyn seurantakomitean kokouksessa käsiteltiin muutamia ohjelmanmuutoksia. ALKU-hankkeen myötä vuoden 2010 alusta käynnistyvät uudet viranomaiset (ELY-keskuskset, Tievirasto) sekä lakkaavat organisaatiot (lääninhallitukset, ympäristökeskukset) huomioitiin ohjelma-asiakirjan teksteissä. Myös muutama muu tekninen muutos tehtiin toimintalinjaosion teksteihin. Itämeren alueen strategian huomioimiseksi tehtiin ohjelma-asiakirjaan seuraava lisäys: Komission 10. kesäkuuta 2009 julkaistussa tiedonannossa EU:n Itämeren alueen strategiasta esitetään joukko painopisteitä. Strategiaa tukevia hankkeita toteutetaan ja koordinoidaan yhteistyössä muiden Itämeri-toimijoiden kanssa osana Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman toimintalinjojen normaalia hanketoimintaa. Pääomasijoitustoiminnan mahdollistamiseksi lisättiin toimintalinja 1:n tavoitteisiin teksti: (tavoitteena on) lisätä aloittavien ja varhaisessa kasvuvaiheessa olevien yritysten riskipääoman saatavuutta." Seurantakomitea päätti, että energiatehokkuuden osalta ei ole toistaiseksi tarvetta ohjelmanmuutokseen. Energiatehokkuutta edistävien hankkeiden osuus tullaan kuitenkin raportoimaan jatkossa vuosikertomuksen yhteydessä. Seurantakomitea pitää tärkeänä energiatehokkuuden parantamiseen liittyvän innovaatiotoiminnan edistämistä pilottihankkein. 2.2 Rakennerahastoneuvottelukunta Vuonna 2009 Alueiden kehittämislain uudistamisen yhteydessä päätettiin että Rakennerahastoneuvottelukunta (RANE) ja Alueiden kehittämisen neuvottelukunta (ANK) yhdistetään uudeksi Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnaksi (ARNE). Rakennerahastoneuvottelukunta lakkautettiin muutetun lain tullessa voimaan ja sitä koskevat säädökset poistettiin rakennerahastolaista ja asetuksesta. Neuvottelukunta työskenteli vuonna 2009 normaalisti vanhan rakennerahastolain 16 :n mukaisesti hallintoviranomaisen yhteydessä. Neuvottelukunnan tehtävänä oli asetuksen mukaisesti mm. rakennerahastoasioiden sekä maaseutu- ja kalatalousrahastojen toimien yhteensovituksesta huolehtiminen keskushallinnossa, yhteensovitus kansallisiin toimiin, rakennerahastotoiminnan vaikuttavuuden arviointi ja raportointi, tehdä ehdotuksia rakennerahastotoimien yhteensovituksen ja vaikuttavuuden parantamiseksi hallintoviranomaisille ja seurantakomiteoille ja käsitellä EAKR- ja ESR -toimenpideohjelmien kansallisen rakennemuutoksesta aiheutuvien odottamattomien paikallisten tai alakohtaisten menojen kattamiseen tarkoitetun varauksen käyttöönottoa. Neuvottelukunnan jäseniä ovat ao. ministeriöiden, alueiden ja järjestöjen edustajat. Puheenjohtajana toimi alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa. Vuoden 2009 aikana RANE kokoontui neljä kertaa tammi-, touko-, syys- ja joulukuussa. Jokaisessa kokouksessa käytiin läpi ohjelmien tilannekatsaukset myös maaseudun ja elinkeinokalatalouden 18

19 ohjelmien osalta. Neuvottelukunta keskittyi ohjelmien etenemisen seurantaan ja siihen vaikuttavien syiden arviointiin. Kokouksissa käsiteltiin myös äkillisten rakennemuutosten hoitoa ja rakennerahastovarojen käyttöä äkillisissä rakennemuutoksissa. Neuvottelukunta otti kantaa rakennerahasto-ohjelmien kansallisen varauksen jakoon ja jakoperusteisiin. Lisäksi neuvottelukunta käsitteli ja hyväksyi Suomen strategisen raportin toimitettavaksi Euroopan komissiolle ( mennessä). Muina asioina neuvottelukunta keskusteli alueiden kehittämislain ja rakennerahastolain muuttamisesta, ohjelmien arvioinnista ja sen ensimmäisistä tuloksista sekä uuden neuvottelukunnan (ARNE) tehtävistä ja tavoitteista. Lisäksi neuvottelukunta sai tiedoksi mm. Lissabonin kansallisen toimenpideohjelman seurantaraportin. 2.3 Seurantakomitea ja sen sihteeristö Seurantakomitean jäseniksi on nimetty kuntaosapuolten, valtionhallinnon ja järjestöjen edustajia mm. ministeriöistä ja Itä-Suomen maakunnista. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomitea kokoontui vuonna 2009 kaksi kertaa: Joensuussa ja Helsingissä. Kevään kokouksessa käsiteltiin vuoden 2008 vuosikertomus ja teknisen tuen jako 2009 ja tarkasteltiin Itämeren alueen strategiaa sekä pääomasijoitustoiminnan käynnistämistä EAKR-ohjelmavaroin. Kokouksessa kuultiin myös katsaus EAKR-ohjelmien arviointitilanteesta ja tarkastusviranomaisen esittely toiminnastaan. Syksyn seurantakomitean kokouksessa käsiteltiin tilannekatsausten (EAKR-ohjelma, ESR-ohjelma ja Maaseudun kehittämisohjelma) ja teknisen tuen 2010 jaon lisäksi ohjelmanmuutosesityksiä liittyen EAKR-ohjelman Itämeren alueen strategiaa tukevaan ja toteuttavaan rooliin, pääomasijoitustoiminnan mahdollistamiseen ja energiatehokkuuden huomioimiseen. Teknisiä muutoksia ohjelmaan tehtiin ALKU-hankkeen vaikutuksista johtuen. EAKR-ohjelmien arvioitsijoiden edustajan puheenvuorossa kuultiin ensimmäisiä alustavia arvioinnin huomioita. Seurantakomitean sihteeristön kokoontui vuoden 2009 aikana kolme kertaa, kahdesti keväällä ja kerran ennen syksyn seurantakomitean kokousta. Sihteeristö valmisteli esityksiä seurantakomitean kokouksiin. 2.4 Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Itä-Suomen maakuntien maakuntahallitusten nimeämät yhteistyöryhmät aloittivat toimintansa keväällä Yhteistyöryhmät kutsuivat sihteeristön hoitamaan yhteistyöryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä virkavastuulla. Maakuntien yhteistyöryhmissä ja niiden valmistelemissa yhteistyöasiakirjoissa yhteen sovitetaan eri EU-rahastojen (EAKR, ESR, Maaseutuohjelma ja Kalatalousohjelma) toimenpiteitä. Yhteensovitusta rakennerahasto-ohjelmien sekä maaseutu- ja kalatalousohjelmien kesken on lisäksi toteutettu maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristöissä, joissa edustettuna ovat ESR- ja EAKRohjelmien hallintoviranomaisten lisäksi myös maaseutuohjelman hallintoviranomainen. 19

20 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön apuna toimivat ns. teemaryhmät, jotka käsittelevät samaan teemaan sopivia hankehakemuksia. Teemoihin suunnataan suurin osa kehittämishankkeista, ja tätä kautta pyritään parantamaan ohjelmien vaikuttavuutta. Sihteeristön apuna toimivat Etelä-Savossa osaaminen, matkailu- ja kulttuuri, hyvinvointi, yrittäjyys, bioenergia ja työmarkkinoiden toimivuus- teemaryhmät. Kainuun maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön lisäksi Kainuussa toimii eri rahoittajista koostuva rahoitusryhmä. Rahoitusryhmä käsittelee eri rahoituslähteistä rahoitettavat kaikkien rahoittajien rahoittamat hankkeet ml. yrityshankkeet sekä osallistuu mm. maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja yhteistyöasiakirjan valmisteluun. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön apuna toimivat teemakoordinaattorit Pohjois-Savon kehittämisteemojen osalta. Teemakoordinaattorit raportoivat säännöllisesti maakunnan yhteistyöryhmälle teemojen toimintaympäristössä tapahtuvasta kansallisesta ja kansainvälisestä kehittämistoiminnasta ja rahoituksesta sekä teemakoordinaation toteutuksesta. Taulukko 5. Maakunnan yhteistyöryhmien toimintatietoja maakunnittain vuonna 2009 MYR:n kokoukset Sihteeristöjen kokoukset Hyväksytyt EAKR-hankkeet Hylätyt EAKRhankkeet Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi MYAK:n kokouksessaan Vuoden 2009 MYAK:n tehtiin lisäys yhteistyöryhmän kokouksessa maaliskuussa. Lisäys tehtiin, koska talousarviossa ja ensimmäisessä lisätalousarviossa lisättiin sekä rakennerahastovarojen että valtion rahoitusosuuden määrärahaa siten, että 20 % lisävaltuudet olivat käytettävissä vuoden 2009 alussa. Myöntämisvaltuuden määrä ei lisääntynyt, vaan kyseiset lisäykset vähennetään vuoden 2013 rahoituskehyksestä. Tämä ohjelmakauden loppupäästä leikattu aikaistettu rahoitus tuli suunnata taloutta elvyttäviin toimiin. Kainuussa vuoden 2009 yhteistyöasiakirja valmisteltiin eri rahoittajien kanssa yhteistyössä TOTSUn valmistelun yhteydessä. Lisäksi asiakirjoja käsiteltiin rahoitusryhmässä ja MYR:n sihteeristössä. Maakuntahallitus III (MYR) käsitteli yhteistyöasiakirjaa viimeisen kerran ja lopullinen hyväksyminen oli maakuntavaltuustossa Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2009 hyväksyttiin maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa lokakuussa Lisäksi keväällä 2009 hyväksyttiin vuoden 2009 maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelta 2013 aikaistettujen lisäresurssien osalta (nk. lisä-myak). Maakunnan yhteistyöasiakirjaa valmisteltiin EAKR-rahoituksen osalta Pohjois-Savon liiton koolle kutsumana toimintalinjakohtaisilla neuvotteluilla rahoitusta myöntävien viranomaisten kesken. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus 70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA

OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA TEM:n 8.7.2008 hallintoviranomaisen ohje nro 3 3.7.2008 OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA Manner-Suomessa toteutetaan neljää alueellista EAKR-toimenpideohjelmaa (Etelä-, Länsi-, Pohjois-

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN LAATIMINEN. 1. Yleistä

SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN LAATIMINEN. 1. Yleistä SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA SM 2007-01010/Ha-63 Annettu Nro 2 14.3.2007 Voimassaoloaika Toistaiseksi Säädösperuste Rakennerahastolaki (L 1401/2006) Muuttaa/Kumoaa (ei aikaisempia ohjeita)

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa Alueiden kehittäminen ja sen rahoitus koulutus ja keskustelutilaisuus Tampere 17.2.2010 Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö

Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Ohjelmien edistymistilanne 2.3.2011 2 10 9 8 7 6 5 4 3 10 9 8 7 6 5 4 3 Varattu (%) Sidottu (%) Maksettu

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Talousarvioesitys (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 50. (50, osa) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka S e l v i t y s o s a : Alueiden kehittämistoimintaa suuntaavat lain alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014)

Lisätiedot

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA

ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA ITSE TOTEUTETUT HANKKEET RAKENNERAHASTOTOIMINNASSA 31.8.2010 Susanna Piepponen Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Itse toteutetut hankkeet TEMin hallinnonalalla ESR ESR-hankkeet, joka

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus Rovaniemi 29.11.2012 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä Esityksen sisältö Ohjelmien edistymistilanne Rahoitus Ydinindikaattorit

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

1. Teknisen tuen määrä ja kohdentuminen Manner-Suomen ESR-ohjelmassa sekä Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmissa

1. Teknisen tuen määrä ja kohdentuminen Manner-Suomen ESR-ohjelmassa sekä Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmissa 3.7.2008 Liite 4 OHJE TEKNISESTÄ TUESTA 1. Teknisen tuen määrä ja kohdentuminen Manner-Suomen ESR-ohjelmassa sekä Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmissa Yleisasetuksen 1083/2006 artiklan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola

ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmassa

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2011

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 Hämeen yhteistyöryhmä Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 Yleistä Rakennerahastolain mukaan maakunnan yhteistyöasiakirja koskee alueellinen

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot