CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010"

Transkriptio

1 Liite 4 IS SK CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2010

2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO Ohjelma-alueen kuvaus Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Itä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Työllisyyden kehitys Koulutusrakenteen kehitys Yritystoiminnan kehitys Kansallinen aluepolitiikka OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA Ohjelmanmuutokset Rakennerahastoneuvottelukunta Seurantakomitea ja sen sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle EURA2007 ja Tuki2000 seurantajärjestelmät Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) Joustovaraus äkillisiin rakennemuutostilanteisiin YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN Hallinnollinen yhteensovitus Sisällöllinen yhteensovitus Yhteensovitus ESR-toimenpideohjelman kanssa Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin Esimerkki eri ohjelmista tai rahoituslähteistä rahoitetusta hankekokonaisuudesta OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN Ohjelman strateginen toteutuminen toimintalinjoittain TL 1 Yritystoiminnan edistäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Ydinindikaattoreiden toteutuminen Lissabonin strategian toteutuminen Itämeren alueen strategian toteuttaminen Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat ja riskit RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN Sidonnat ja maksatukset Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain N+2 säännön toteutuminen Tekninen tuki Toimien pysyvyys Suurhankkeet Erityisrahoituksen seuraaminen OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO MAAKUNNITTAIN Etelä-Savo 60 2

3 6.2. Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo VIESTINTÄ Kansallisen tason viestintä Suuralueen ja maakuntien viestintätoimet Viestinnän arviointi ja painotukset vuosina Viestinnän toteutuminen Painotukset ARVIOINTI Toimintalinja 1 Teema 1 Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinja 2 - Teema 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinja 3 - Teema 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Teema 4 Ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys VALVONTA Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2) Hallintoviranomaisen valvonta Tarkastusviranomaisen toiminta Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot JOHTOPÄÄTÖKSET 89 LIITTEET 91 Liite 1. Menoluokitus, rahoitustyypit ja alueluokitus 91 Liite 2. Rahoitustaulukot 95 Liite 3. Toimintaympäristöä kuvaavat tilastot 103 Liite 4. EAKR-toimenpideohjelmien päivitetty viestintäsuunnitelma 116 3

4 YHTEENVETO Itä-Suomen väestön väheneminen jatkuu edelleen kun taas koko maan väkiluku puolestaan kasvaa. Syynä on negatiivinen nettomuutto ja väestön nopeampi vanheneminen kuin Suomessa keskimäärin. Näistä kehitystrendeistä huolimatta on Itä-Suomessa kuitenkin pystytty kääntämään suunta parempaan useilla mittareilla mitattuna. Työllisyysaste ja työttömyysaste ovat hitaasti saavuttaneet koko maan keskiarvoa. Samalla Itä-Suomen sisällä erot maakuntien kesken ovat kaventuneet. Teollisuuden kasvuvauhti on ollut muuta maata nopeampaa ja yrityksiin, yrittäjyyteen sekä koulutus-, tutkimus ja innovaatiotoimintaan panostamisen tuloksena koko alueen toimintaympäristö on kehittynyt. BKT:n kasvu, yritysten liikevaihdon kehittyminen ja koulutusasteen nousu ovat myös merkkejä hitaasti parantuvasta tilasta ja maan keskiarvojen saavuttamisesta. Vuonna 2010 jatkui yritystukien heikko kysyntä Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa. Syyt lienevät osittain talouslaman vaikutuksia, mutta myös yritysrakenne maakunnissa ja yritystoiminnan trendit sekä syklisyys eri toimialoilla ovat johtaneet heikkoon kysyntään erityisesti Etelä- ja Pohjois- Savossa. Hallintoviranomaisen (TEM) toimenpiteillä elvytettiin ohjelmatoimintaa aikaistamalla myöntövaltuuksia 20 % vuoden 2012 ja 2013 kehyksistä käytettäväksi vuonna 2009 ja Elvytyksillä rahoitettiin jo vuonna 2009 ja 2010 mm. toimintaympäristön kehittämishankkeita toimintalinjoilla 3 ja 2. Edellä mainitut toimenpiteet johtivat toimintalinjojen rahoituksen välisen suhteen vinoumaan. Asiaan on kiinnitetty huomiota jo aiemmin mm. seurantakomiteoissa. Vuoden 2011 aikana asiaa tullaan käsittelemään ja siihen pyritään löytämään ratkaisu. Aluehallinnon uudistushankkeen (ALKU) seurauksena syntyneet Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) ja aluehallintokeskukset (AVI) käynnistyivät vuoden 2010 alusta alkaen. ELY-keskuksissa hoidetaan rakennerahastotehtäviä entisen TE-keskuksen tapaan lisättynä ympäristöhallinnolla ja osin lääninhallitusten rakennerahastotehtävillä. Myös maakuntien liitoissa otettiin vastaan 2010 alusta lääninhallitusten EAKR-hankkeet ja vastuut. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan hankkeiden toteutusvastuu siirtyi lähinnä maakuntaliitoille. Uusi hallintomalli alueilla on lievien käynnistymisongelmien jälkeen löytänyt toimivan muotonsa ja myös rahoittajien väliset roolit ovat löytyneet melko nopeasti. Ohjelman eteneminen ei ole tästä syystä viivästynyt. Ohjelman eteneminen vuoden 2010 aikana on ollut suunnitellun keskimääräisen toteutusvauhdin mukaista. Aikaistetuilla ohjelmakehyksillä on kuitenkin myös vuoden 2010 aikana tehty hankesidontoja erityisesti toimintalinjalla 2 ja 3. Koko suuraluetasolla toimintalinjan 1 toteutus ja kysyntä on ollut vähäistä. Tämä on johtanut toimintalinjakohtaisten rahoituskehysten vinoutumiseen. Toimintalinjan 1 osuus sidonnoista oli vuoden 2010 lopussa 45,8 % julkisesta rahoituskehyksestä. Toimintalinjalla vastaava prosentti oli 58,3 ja toimintalinjalla 3 76,5. Työpaikka ja yritystavoitteiden tarkastelussa on tässä vuosikertomuksessa siirrytty TUKI2000 järjestelmässä (yritystuet) loppuun maksettujen hankkeiden mukaisen seurantatiedon käyttöön. Tämä tarkoittaa, että työpaikka- ja yritystiedot näyttävät todellisuutta vähäisemmältä, koska hankkeita on käynnissä paljon, mutta niistä ko. tiedot kirjataan vasta hankkeen päättyessä. Niinpä uusien työpaikkojen osuus tavoitteesta näyttää tässä vaiheessa vain noin 20 % koko ohjelmakauden tavoitteesta. Uusien yritysten osalta vain noin 10 % tavoitteesta oli saavutettu. 4

5 Ohjelma on edennyt hyvin Lissabonin strategian linjausten mukaisesti. Vuoden 2010 lopussa Lissabonin strategiaa toteuttavien menoluokkien osuus sidotusta rahoituksesta oli 81,7 %, joka on edellisvuotta korkeampi. Kun huomioidaan, että suurimmat toimintalinjan 2 ja 3 infrastruktuurityyppiset hankkeet on jo toteutettu, voidaan ennustaa Lissabonin toteumaprosentin nousevan ohjelman loppuvuosina toteutuksen edetessä. Myös horisontaalisten tavoitteiden osalta ohjelma on edennyt tavoitevauhdissa. Tasaarvohankkeiden rahoitusosuus on hieman yli tavoitteen (tavoite 11 %, tilanne ,1 %). Ympäristöpositiivisten hankkeiden rahoitusosuus (38,8 %) on myös selvästi tavoitetasoa (20 %) korkeampi. Tutkimus- & kehitystoiminnan määrä on edelleen alle tavoitetason, 22,5 % tavoitteen ollessa 35 %. Kaikissa horisontaalisissa tavoitteissa ovat rahoitettujen hankkeiden sidonnat suhteessa kaikkiin sidontoihin kasvaneet edellisvuodesta. Toimintalinjoilla 2 ja 3 selvästi suurin osa hankkeista sijoittuu Itä-Suomen ohjelmassa valittujen teemojen alle. Täten ohjelman toteutumisen strateginen osuvuus on hyvää tasoa. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa oli vuoden 2010 loppuun mennessä tunnistettu 105 vähintään yhtä Itämeren alueen strategian painopistettä tukevaa hanketta. Tämä on noin 6 % kaikista hankkeista. Julkista rahoitusta oli näihin hankkeisiin sidottu 44,3 M (11,4 % kaikista sidonnoista). Mahdollisia riskejä ohjelman täysimääräisen toteutumisen kannalta on toimintalinjojen välisten rahoituskehyssuhteiden vinoutuminen ja siihen liittyen toimintalinjan 1 kysynnän elpyminen kaikissa maakunnissa. Muuttunut taloudellinen tilanne (lama) ja ohjelman hidas käynnistyminen heijastelevat edelleen ohjelman toteutukseen kokonaisuudessaan. Välittävien toimielimien suurehko lukumäärä voi pahimmillaan hidastaa ohjelman toteutusta, samoin ohjelmarahoituksen perustuminen moniin kansallisiin ja säännöiltään erilaisiin tukijärjestelmiin. Viestinnän perustana ovat toimineet valtakunnallinen rakennerahastot.fi palvelu sekä Itä-Suomen rakennerahastoportaali. Merkittäviä viestintätoimia oli Itä-Suomessa vuonna 2010 Kajaanissa järjestetty Itä-Suomen rakennerahastopäivät, jossa oli kahden päivän aikana noin 240 eri henkilöä paikalla, valtaosa hankkeiden edustajia. Hallintoviranomainen järjesti ajankohtaispäivätilaisuuksia viranomaisille ja yhteistyössä alueiden kanssa Vipuvoimaa EU:sta kiertueen kaikissa maakunnissa. Itä-Suomessa järjestettiin perinteinen toimittajatapaaminen elokuussa 2010 Itä-Suomen huippukokouksen yhteydessä. Teemapohjainen arviointi jatkui aiemmin valittujen arvioitsijoiden toimesta. Arvioinnin monia havaintoja esitettiin mm. seurantakomitean kokousten yhteydessä sekä erillisillä suuraluepohjaisilla arviointipäivillä, joihin oli kutsuttu rakennerahasto-ohjelmien välittävien toimielimien edustajia. 5

6 1. JOHDANTO 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus Itä-Suomen muodostavat Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Itä- Suomessa asui vuoden 2009 lopussa n ihmistä. Itä-Suomi on harvaan asuttu alue. Alueen pinta-ala on km2 ja keskimääräinen asukastiheys vain 7,8 / km2. Itä-Suomen keskeisimmät haasteet ovat olleet jo pitkään väestön väheneminen ja korkea työttömyysaste. Väestö myös ikääntyy erittäin nopeasti. Talouden kehittyminen muuta Suomea hitaammin heikentää alueen kehittämisedellytyksiä ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Myös alueen sisällä erot ovat kasvaneet. Kaupungit ja niiden läheinen maaseutu näyttävät selviävän paremmin syrjäiseen maaseutuun verrattuna. Aluerakenteeltaan harvaan asuttuna alueena Itä-Suomi eroaa esim. Pohjois-Suomesta. Kun Pohjois- Suomi on pääosin asumatonta aluetta väestön keskittyessä taajamiin, Itä-Suomen maakunnat puolestaan ovat harvaan mutta kauttaaltaan asuttuja. Tämä erityisen hajanainen aluerakenne edellyttää omanlaisiaan kehittämistoimia ja asettaa erityisiä haasteita mm. palvelujen järjestämiselle, toiminnallisille verkostoille ja liikenne- ja viestintäyhteyksille Itä-Suomessa. Itä-Suomessa on puhdas ja turvallinen luonnonympäristö omaleimaisine maisema-alueineen. Alueen eteläinen, järvien pirstoma mosaiikkimainen Järvi-Suomi vaihtuu idän ja pohjoisen vaaramaisemiin ja laajoihin erämaihin. Saimaan vesistöalue muodostaa Euroopan laajimman liikennöitävissä olevan sisävesireitistön, jolla on myös meriyhteys. Kainuun maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Pohjanlahteen laskevaan Oulujoen vesistöalueeseen. Itä-Suomi on maan metsäisintä ja metsän kasvultaan parasta aluetta. Itä-Suomen kallioperässä on myös runsaat mineraali- ja kiviainesvarat. Neljä selkeää vuodenaikaa tuovat luonnonoloihin omat erityispiirteensä, mutta myös kylmän ilmaston erityishaasteet. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä on Itä-Suomesta lueteltu 288 ja valtakunnallisesti merkittäviä maisemia 43. Nämä kohteet edustavat monipuolisesti itäsuomalaista asumista, arkkitehtuuria, kulttuurihistoriaa ja maisemia kirkko- ja maaseutuympäristöistä teollisuusympäristöihin. Luonnon- ja kulttuuriympäristö sekä historia ovat merkittävä alueen vetovoimatekijä ja mahdollisuus elinkeinoille. Itä-Suomessa on kesäkauteen sijoittuvaa laajaa kulttuuritapahtumien tarjontaa sekä vuodenaikoja hyväksi käyttävä luontomatkailu Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelmien tavoitteena on vahvistaa Suomen kansallista ja alueellista kilpailukykyä ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet ja koheesiopolitiikan keskeiset periaatteet. Ohjelmien strategisina painopisteinä ovat kilpailukykyisten ja innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen, yritysten kansainvälistyminen, verkostoituminen, tasapainoinen alueellinen kehitys ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistäminen. Rahoituksen painopiste on erityisesti kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten toimintaedellytysten parantamisessa sekä osaamisen ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. Ohjelmalla tuetaan 6

7 alueellisesti tasapainoista kehitystä ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistämistä. Yritysten tukemiseen liittyvät toimet kohdennetaan erityisesti alkavien, kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen sekä niiden kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistämiseen. Uutta yritystoimintaa haetaan mm. luovilta aloilta, palvelusektorilta ja naisyrittäjyydestä. Yritystoiminnan tukemisella pyritään erityisesti yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaamiseen. Uutena työkaluna Itä- Suomen EAKR-ohjelmaan on valmisteilla pääomasijoitusrahasto alkavien innovaatioyritysten tukemiseen. Ohjelman toisena keskeisenä painopisteenä on osaamisen ja innovaatiotoiminnan tukeminen ja siihen liittyvien rakenteiden ja osaamiskeskittymien vahvistaminen. Kehittämistoimien tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn pitkäjänteinen ja kestävä kehittäminen vahvistamalla niiden innovaatioja osaamisrakenteita sekä soveltavaa tutkimusta. Esimerkiksi koulutus- ja tutkimuslaitosten edellytyksiä ja roolia tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen ja teknologiaohjelmien hyödyntäjinä vahvistetaan. Toimilla tuetaan välillisesti myös yritysten toimintaedellytyksiä. Alueiden ja palveluiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita kohdennetaan mm. tietoliikenneyhteyksien sekä niihin liittyvien palvelujen edistämiseen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristöjen suojeluun ja kehittämiseen. Näillä toimilla tulee olla suora kytkös alueen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseen, jotta myös ne selkeästi edistävät alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä. Ohjelma-asiakirjassa on erikseen mainittu rautatieyhteyksien kehittämisen kokonaisuus Savon- ja Karjalanradoilla, joilla saavutetaan nopeampia yhteyksiä ja useampia vuoroja Itä-Suomesta etelään. Itämeren alueen strategia on tullut osaksi ohjelmatyötä siten, että myös Suomen EAKR-ohjelmat tukevat strategian mukaisten hankkeiden toteuttamista. Tavoitteena on vahvistaa Itämeren valtioiden kehittämistä neljän peruspilarin kautta (ympäristö, taloudellinen kehitys, hyvät yhteydet ja turvallisuus). Taulukossa 1 on kuvattu Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ohjelma-asiakirjan mukaisesti keskeiset vaikuttavuusindikaattorit ja niiden tavoitetasot, joihin ohjelman toteutuksella ja vipuvaikutuksella pyritään. Sarakkeeseen Nykytila on kerätty viimeisimmät tilastotiedot, jotta nähtäisiin kuinka suuralue on edennyt suhteessa lähtö- ja tavoitetasoon. 7

8 Taulukko 1. Itä-Suomen vaikuttavuus-/makroindikaattorit Itä-Suomi Lähtötaso Nykytila Tavoitetaso (vuosi ) (uusin tieto) TYÖPAIKAT (2003) (2009) YRITYKSET (toimipaikkojen määrä/100 as.) 4,36 (2004) 6,21 (2009) 4,7 4,9 TYÖTTÖMYYSASTE (Työvoimatutkimus) 16,0 (2005) 13,0 (2010) 12,6 9,5 TYÖLLISYYSASTE (15-64v.) 59,5 (2003) 58,7 (2009) 59,8 62,6 ALUEEN BKT milj. (vuoden 2000 hinnoin) (2003) (2008) BKT:n kasvu suhteessa koko maan BKT:n kasvuun (osuus koko maan arvonlisäyksen muutoksesta) 54,9 (2004) -59,1 (2008) 105,7 114,1 VIENNIN OSUUS YRITYSTEN LIIKEVAIHDOSTA (lähtötaso v keskiarvo) * 47,20 % 52,6 % (2006) 51,00 % 53,00 % T&K-TOIMINNAN KEHITYS (%-osuus BKT:sta) 1,72 % (2003) 1,82 % (2007) 3,30 % 4,00 % KOULUTUSTASON KEHITYS (korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kaikista yli 15-v.) 20,3 (2004) 22,5 % (2009) 24,80 % 28,50 % * Tietoa ei ole saatavissa tilastoinnin muutosten vuoksi Vuosi 2009 on ohjelman väliarviovuosi vaikuttavuustaulukon lukujen osalta. Työpaikkojen määrä kävi jo vuonna 2008 yli tavoitetason, mutta laman vaikutuksesta tippui vuonna 2009 alle tavoitteen. Myös työttömyysaste nousi uudestaan laman seurauksena, mutta on kääntynyt vuoden 2010 aikana jo takaisin laskusuuntaan. Toimipaikkojen määrä on ylittänyt asetetun tavoitetason. Bruttokansantuotteen kehitys ei ole kasvanut aivan odotetusti. Talouslamalla on tähän luonnollisesti ollut vaikutuksensa. Itä-Suomen suuria ongelmia on edelleen T&K-toiminnan vähäinen määrä ja siihen käytetyt panokset suhteessa koko maahan. Tämä näkyy myös uusien T&K-työpaikkojen vähäisenä kasvuna. Myöskään korkea-asteen koulutettujen määrä ei ole noussut vuoden 2009 välitarkastelussa asetetulle tasolle. 8

9 1.2 Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Kansainvälinen talouskriisi vaikutti Suomen talouteen vuonna 2009 erittäin nopeasti ja voimakkaasti. Kokonaistuotanto aleni runsaat 8 prosenttia eli noin kaksi kertaa enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Julkinen talous kääntyi ylijäämäisestä alijäämäiseksi, vienti väheni viidenneksen ja yksityiset investoinnit alenivat yli 17 prosenttia. Historiallisen syvästä taantumasta irtaannuttiin suunnitelmallisesti. Finanssipolitiikan mitoituksessa korostui huoli työllisyydestä ja taloudellisesta toimeliaisuudesta. Hallitus vastasi nopeasti heikentyneeseen taloustilanteeseen elvyttävillä toimenpiteillä, joilla pidettiin yllä kuluttajien luottamusta. Työvoima- ja koulutuspolitiikkaa vahvistamalla rajoitettiin työttömyyden lisääntymistä ja luotiin edellytyksiä tulevalle kasvulle. Valitun talouspolitiikan linjan ansiosta työttömyys on pysynyt selvästi alhaisempana kuin 1990-luvun lamavuosina. Määräaikaisten tai kertaluonteisten elvytystoimien vaikuttavuus ja kustannukset kohdentuvat pääosin vuosille Vuonna 2010 Suomen talous lähti laajapohjaiseen kasvuun viennin ja kotimaisen kysynnän tukemana. Kokonaistuotanto kasvoi 3,1 prosenttia. Vuonna 2011 kasvua arvioidaan kertyvän 3,6 %, josta merkittävä osa tulee kasvuperimästä. Vuonna 2010 erityisesti asuinrakennusinvestoinnit lisääntyivät voimakkaasti ja yksityinen kulutus kasvoi hyvää 2,6 prosentin vauhtia. Kotitalouksien kulutuksen kasvu oli käytettävissä olevien tulojen kasvua pienempää, joten säästämisaste nousi edelleen. Yritysten toiminta muuttui vuonna 2010 edellisvuotta kannattavammaksi, sillä voitot lisääntyivät noin kolmanneksella ja siten yritysten tilittämät verot lisääntyivät merkittävästi. Huolimatta taloudellisen aktiviteetin vilkastumisesta valtionhallinnon rahoitusasema jäi edelleen noin 10 mrd. euroa alijäämäiseksi ja koko julkisen talouden n. 5 mrd. euroa. Taantuman ja sen vaikutusten lievittämiseksi harjoitetun talouspolitiikan seurauksena valtiontalouden ja koko julkisen talouden rahoitusasema onkin heikentynyt merkittävästi. Julkinen talous on entistä haavoittuvammassa asemassa vastaanottamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvat menopaineet ja veropohjan kapenemisen. Keskipitkän ajan kasvu arvioidaan suhteellisen hitaaksi, vaikka työllisyystilanne paranee ja työpaikkojen määrä kasvaa. Työikäisen väestön määrä alkoi supistua jo vuonna Työllisten määrä väheni hieman vuoden 2010 aikana ja työttömyysaste nousi. Työllisten määrä väheni edelleen teollisuudessa, mutta palveluelinkeinoissa työpaikkojen määrä kasvoi. Kaupan puolella kasvua oli mm. tukkukaupassa ja varastoinnissa. Myös tehtyjen työtuntien määrä kasvoi ja keskimääräinen työaika v piteni 1,4 prosentilla. Yhtenä syynä työtuntien lisääntymiseen oli lomautusten väheneminen, mutta myös työssä olevien tai vajaatyöllisten työajat pidentyivät. Kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna hinnat nousivat keskimäärin 1,2 % vuonna Ruoan arvonlisäveron alentaminen lokakuussa 2009, asuntolainakorkojen alentuminen sekä viestintähyödykkeiden halpeneminen hidastivat inflaatiota v Inflaatiota kiihdyttivät puolestaan muun muassa energiatuotteiden eli polttoaineiden ja sähkön kallistuminen sekä asuntojen hintojen kohoaminen. Heinäkuussa 2010 voimaan tulleet arvonlisäveromuutokset nostivat kuluttajahintoja muutamilla prosenttiyksikön kymmenyksillä. Talouden elpyminen vahvistaa julkista taloutta, mutta vuonna 2015 se on edelleen alijäämäinen ilman uusia kasvua tukevia ja julkista taloutta vahvistavia toimenpiteitä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat lähivuosikymmeninä 6 prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta vastaavalla määrällä. Vuonna 2010 tehtyjen laskelmien mukaan väestön ikääntyminen ja talouden kasvupotentiaalin väheneminen edellyttäisivät julkisen talouden rakenteellista ylijäämää, joka vastaa 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Nykyisellä 9

10 kokonaisveroasteella julkisen velan osuus bruttokansantuotteesta ei tällöin pidemmälläkään aikavälillä ylittäisi 60 prosentin rajaa. 1.3 Itä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Itä-Suomen väestön vähentyminen jatkuu edelleen vaikka se onkin hidastunut viime vuosien aikana. Itä-suomen väestö on vähentynyt yli hengellä vuodesta 2000 vuoteen 2010 (4,5 %). Koko maassa väkiluku kasvoi samalla ajanjaksolla 3,7 %. Vuonna 2010 Suomen väkiluku kasvoi :lla, Itä-Suomen väheni 1 800:lla. Taulukko 2. Väkiluvun muutos muutos muutos 2010 väkiluku 2010 henkilöä % henkilöä % Etelä-Savo , , Pohjois-Savo , , Pohjois-Karjala , , Kainuu , , ITÄ-SUOMI , , KOKO MAA , , Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomessa kehitys on selvästi erilaista kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla verrattuna ydin- ja harvaan asuttuun maaseutuun. Väkiluku on vuosina vähentynyt erityisesti ydinja harvaan asutulla maaseudulla, mutta pysynyt kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla suunnilleen ennallaan. Itä-Suomen väestö on ikärakenteeltaan maan vanhusvoittoisinta. Yli 64-vuotaiden osuus Itä- Suomessa on yli 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Työikäisten osuus on maan keskiarvoa pienempi ja alle 14-vuotiaiden osuus pienempi. Ikärakenteen kehitys on Itä-Suomen maakuntien välillä hyvin samanlainen. Kaikissa maakunnissa alle 14-vuotiaitten ikäluokka on pienentynyt jatkuvasti koko 2000-luvun. Yli 64-vuotiaiden ikäluokka on kasvanut jatkaa kasvuaan voimakkaasti Työllisyyden kehitys Työllisyydessä Itä-Suomi on pystynyt kahden ohjelmakauden aikana kaventamaan eroa koko maan keskiarvoihin varsin selvästi. Samalla myös erot Itä-Suomen maakuntien välillä ovat kaventuneet ja ne ovatkin kaiken kaikkiaan nyt pienimmillään moneen vuosikymmeneen. Työllisyystilanne on kohentunut selvästi Tavoite 1 ja 2 ohjelmakaudella sekä nykyisen ohjelman alkuvuosina koko maassa. Parannusta on tapahtunut myös Itä-Suomen maakunnissa. 10

11 Talouden taantuman vaikutus näkyy selvänä työttömyyden kasvuna vuonna 2009, mutta jo vuoden 2010 aikana työttömyys kääntyi jälleen laskuun. Itä-Suomen työttömyys laski vuonna 2010 koko maata nopeammin. Itä-Suomen työttömyyden ja koko maan työttömyyden välinen ero on supistunut koko 2000-luvun ajan. Itä-Suomen sisällä on erot työttömyysasteessa ovat kaventuneet koko 2000-luvun ja vuonna 2010 erot ovat pienemmät kuin kymmeniin vuosiin. Erityisesti Kainuussa työttömyysasteen lasku on ollut nopeaa vuosien aikana ja vuoden 2009 työttömyysasteen nousukin oli Kainuussa muuta maata vähäisempi. Osittain nopeaa laskua selittää työvoiman kysynnän vilkastumisen ohella työvoiman määrän vähentyminen ikäluokkien pienentymisen ja poismuuton seurauksena. Kuvio 1. Työttömyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosittain ( , %) Lähde: TEM, työnvälitystilasto Työllisyysastetta leimaa maltillinen hidas nousu koko 2000-luvun kunnes vuonna 2009 se kääntyi laskuun. Koko maan osalta työllisyysaste (työssäkäyvien osuus vuotiaista) käväisi vuonna 2008 yli 70 prosentin, mutta laski vuonna 2009 ja jatkoi hieman laskuaan vielä vuonna Itä-Suomen maakunnat ovat kasvattaneet työllisyysastettaan vaihtelevasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kasvu on ollut 2-5 prosenttiyksikön luokkaa. Kuten työttömyysaste niin myös työllisyysasteen erot Itä-Suomen maakunnissa ovat kaventuneet ja ovat nyt pienimillään pitkään aikaan. 11

12 Kuvio 2. Työllisyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa ( vuotiaat, %) Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Koulutusrakenteen kehitys Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista on noussut jatkuvasti Itä-Suomessa kaikissa maakunnissa niin kuin koko maassakin. Itä-Suomen osuus on kuitenkin ollut koko ajan maan keskiarvon alapuolella. Vuonna 2009 tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista oli Itä- Suomessa 64,6 %, joka lähes kaksi prosenttiyksikköä edellisvuotta korkeampi luku. Taulukko 3. Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista (%) Etelä-Savo 52,8 54,8 57,3 59,8 60,6 61,5 62,4 Kainuu 53,9 55,7 57,9 60,8 61,6 62,5 63,4 Pohjois-Karjala 54,5 56,8 59,7 62,5 63,4 64,3 65,2 Pohjois-Savo 55,9 58,2 60,8 63,3 64,2 65,0 65,9 Itä-Suomi 54,3 56,7 59,3 61,9 62,8 62,9 64,6 Koko maa 56,9 59,4 61,9 64,1 64,8 65,5 66,2 Lähde: Tilastokeskus Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Itä-Suomessa selvästi koko maan keski-arvoa alhaisempi vaikka vuosittain kasvua onkin tapahtunut. Vuonna 2009 korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 15-vuotta täyttäneistä oli 22,5 % kun koko maan luku oli 27,2 %. Keskiasteen tutkinto on Itä-Suomessa suhteellisesti useammalla kuin koko maassa keskimäärin. (liite 3, s. 114) 12

13 1.3.4 Yritystoiminnan kehitys Kuvio 3. Liikevaihdon kehitys Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa /2010, trendi Koko maa yhteensä Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Lähde: Tilastokeskus, Toimiala Online Yritystoiminnan liikevaihto Itä-Suomen maakunnissa on kasvanut tasaisesti aina vuoden 2008 alkupuolelle asti. Käänne taloudellisen taantuman myötä on ollut nopea varsinkin Pohjois- Karjalassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa. Pohjois-Savossa yritysten liikevaihdon kehitys on seurannut valtakunnan keskivauhtia myös vuoden 2008 aikana. Vuodenvaihteessa tapahtuneen jyrkän pudotuksen jälkeen liikevaihto on jatkanut varovaista kasvuaan ja vuoden 2010 puolella yhä kiihtyvää vauhtia. Itä-Suomen maakunnista erityisesti Kainuu on noussut koko maan keskiarvon tuntumaan. Kuvio 4. Aloittaneet yritykset Itä-Suomessa maakunnittain , kpl Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 13

14 Aloittaneiden yritysten määrä on tippunut selvästi laman seurauksena vuonna Näin on käynyt koko Suomessa luvulla yritysten määrä on kasvanut tasaisesti kaikissa Itä-Suomen maakunnissa talouslamaan saakka. Vuoden 2010 tilastotietoa ei ole vielä saatavilla. Uuden toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaisesti eniten toimipaikkoja Itä-Suomessa on luokassa A, maatalous, metsätalous ja kalatalous. Toiseksi suurin luokka on tukku- ja vähittäiskauppa (G) ja kolmantena tulee rakentaminen (F). Vuosina toimipaikkojen määrä on ollut kasvussa erityisesti luokassa M, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, joka kasvoi myös vuonna 2009 lamasta huolimatta. Tähän lienee rakennerahastorahoituksella oma vaikutuksensa. Useimmissa muissa luokissa talouslama on vähentänyt toimipaikkojen määrää vuonna Terveys- ja sosiaalipalveluissa (Q) toimipaikkojen määrä on myös kasvanut vuonna 2009, samoin majoitus- ja ravitsemustoiminnassa (I). Lähes kaikki toimialat ovat olleet lievässä kasvussa vuotta 2009 lukuun ottamatta. Kuvio 5. Toimipaikkojen lukumäärän kehitys toimialoittain Itä-Suomessa , uusi toimialaluokitus (TOL 2008) Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 14

15 1.4 Kansallinen aluepolitiikka Alueiden kehittämiseen ja aluepolitiikan toteuttamiseen keskeisesti vaikuttavan aluehallintouudistuksen (ALKU-hanke) lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Alueiden kehittämislain uudistamisen keskeisenä tavoitteena on voimavarojen kokoaminen sekä aluekehittämisen roolin selkeyttäminen valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa. Hallituksen alueiden kehittämisen tavoitteet (tavoitepäätös) Valtioneuvosto päätti hallituskauden valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksellä tarkennetaan alueiden kehittämislain tavoitteita, osoitetaan alueiden kehittämisen valtakunnalliset painopisteet sekä suunnataan eri hallinnonaloilla alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Tavoitepäätöksen hallinnonaloittaisen toteutumisen seuranta valmistui maaliskuussa Seurantatiedot osoittivat, että eri hallinnonaloilla on edistetty tavoitepäätökseen kirjattuja alueiden kehittämisen tavoitteita. Toimenpiteiden toteuttamisessa on kuitenkin painotettu taloudellisen tilanteen edellyttämiä toimia. Ministeriöiden aluestrategiat Alueiden kehittämislain mukaan valtioneuvoston erikseen määrittelemät ministeriöt laativat omalle hallinnonalalleen määräajaksi alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä periaatteet toimenpiteiden alueellisesta kohdentamisesta ja rahoituksesta. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toteutettiin maaliskuussa 2010 eri hallinnonalojen aluestrategioiden toteutumisen tilannekatsausten laadinta. Työhön osallistuivat TEM:n lisäksi ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Aluepoliittisen ohjelmakokonaisuuden yksinkertaistaminen ja uudistaminen Vuoden 2008 keväällä aloitettiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) valmistelu. KOKO:ssa (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) aloitti valtioneuvoston päätöksen mukaisesti 52 kuntien muodostamaa ohjelma-aluetta. Vuoden alussa ohjelma-alueisiin kuului 322 kuntaa Manner-Suomen 326 kunnasta. Alueet on nimetty ohjelmaan vuoden 2013 loppuun saakka. KOKO on aluelähtöinen aluekehittämisen ohjelma, joka vahvistaa seutujen sisäistä ja seutujen välistä yhteistyötä erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti yksinkertaistaa aluepoliittista ohjelmarakennetta. Uuteen KOKO-ohjelmaan sulautettiin alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma sisältäen Uudellamaalla toteutettavat kaupunkiohjelmat, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio ja saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen. Pääosa vuoden 2010 toiminnasta kohdistui ohjelmaalueiden ja verkostojen toiminnan käynnistämiseen ja tukemiseen. Toiminnan seuraamiseksi vuoden 2010 aikana rakennettiin seurantajärjestelmä (www.kokotietopankki.fi), johon alueet syöttävät tiedot KOKOn rahoituksella toteutettavista toimenpiteistä. 15

16 OECD kiinnitti positiivisesti huomiota KOKOon Suomen hallinnon maa-arvioinnissaan kesällä KOKO on OECD:n mukaan yksi esimerkki onnistumisesta. Ohjelma on edistänyt sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin muuttamalla valtion sekä alue- ja paikallishallinnon suhdetta. Osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelmaa ( ) toteutetaan valtioneuvoston hyväksymän kansallisen ohjelman mukaisesti. Osaamiskeskusohjelman klusteripohjaisella yhteistyöllä on tuettu alueiden välistä osaamispohjaista verkottumista. OSKE -ohjelman vuonna 2010 toteutetun väliarvioinnin mukaan klusterimalli on ollut oikeansuuntainen ratkaisu. Ohjelma on vastannut muuttuvan alueilla tapahtuvan innovaatiotoiminnan tarpeita. Klusterimalli on tuonut ohjelmaan selkeän kansallisen ulottuvuuden, jossa on mahdollista hyödyntää alueiden välistä kansallista yhteistyötä ja synergiaa aiempaa paremmin ja minimoida päällekkäistä työtä eri alueilla. Kaupunki-, maaseutu- ja saaristopoliittiset periaatepäätökset Kaupunkipolitiikkaa ja saaristopolitiikkaa toteutettiin vuonna 2009 hyväksyttyjen periaatepäätösten mukaisesti. Joulukuussa 2010 tehdyn seurannan mukaan periaatepäätöksiä on toteutettu varsin hyvin. Kaupunkipolitiikan painopisteitä ovat olleet kilpailukyvyn ja koheesion vahvistaminen sekä ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Valtion ja kaupunkien toimesta on toimittu kaupunkipoliittisten linjausten mukaisesti. Saaristopolitiikalla on edistetty kuntien valtionosuuksiin sisältyviä saaristolisiä, saaristoliikennettä, saaristopolitiikan edellytyksiä aluetasolla, saaristo- ja vesistömatkailua, vapaa-ajan asumista ja Itämeri-politiikan vahvistumista. Vuonna 2010 valmisteltiin maaseutupoliittista periaatepäätöstä, joka hyväksyttiin helmikuussa Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen, metropolipolitiikka Hallitusohjelman mukaan suurkaupunkipolitiikan painopisteinä ovat suurimpien kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen, yhdyskuntarakenteen eheyden vahvistaminen sekä sosiaalisen ja alueellisen eriytymisen ehkäiseminen. Vuonna 2009 solmittua aiesopimusta metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi seurattiin vuonna Aiesopimuksessa on sovittu kymmenen hankkeen käynnistämisestä sopimuskaudella Sopimukseen on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita, ja sopijapuolena on valtion puolelta ao. ministeriö. Toimenpiteissä korostuvat innovaatioiden edistäminen ja kansainvälistyminen. Sopimus on tarkoitus uudistaa vuoden 2011 aikana. Metropolipolitiikasta annettiin selonteko eduskunnalle syksyllä Selonteossa esitetään linjauksia metropolipolitiikan jatkamiselle. Aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi TEM päätti joulukuussa 2010 uudesta seutukuntajaosta vuodelle 2011, jolloin seutukuntien määrä väheni yhdellä. Nyt niitä on Manner-Suomessa yhteensä 67. Päätöksen valmistelu perustuu maakunnan liittojen lausuntoihin ja niiden kunnilta pyytämiin lausuntoihin. Erityisenä syynä seutukuntajakopäätökselle olivat vuoden 2011 alussa voimaan tulleet kuntajaotuksen muutokset. Alueellistaminen ja tuottavuusohjelma Alueellistamista on jatkettu kahdella edellisellä vaalikaudella saavutetun kehitysuran mukaisesti. Tavoitteena on siirtää työpaikkaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle päätöksinä vuoteen 2011 ja toteutettuna vuoteen 2015 mennessä. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän 16

17 tammikuussa 2010 hyväksymän alueellistamisen kokonaissuunnitelman toteuttaminen on sujunut hyvin ja tavoitehaarukan alaraja ylitetään. Alueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen Alueellisen kehityksen ennakointia on parannettu ja luotu valmiuksia käynnistää viivytyksettä tarvittavat toimenpiteet yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Lähiaikojen kehitysnäkymien tunnistamiseksi ja tarvittavien ennakoivien toimien kehittämiseksi on koottu toimiala- ja klusteripohjaisia asiantuntijaverkostoja, joissa on alan yritysten ja toimialajärjestöjen edustus. Uuden alueiden kehittämisestä annetun lain mukaan maakunnan liittojen tehtävänä on vastata ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioida ja seuranta maakunnan ja sen osien kehitystä. Äkilliset rakennemuutosalueet Äkillisten ja mittavien, perinteisten rakennemuutosongelmien hoitamisen toimintamalli Suomessa on vakiintunut. Rakennemuutosten hoitamistoimet käynnistetään välittömästi isojen irtisanomisilmoitusten antamisen jälkeen sekä TEM:ssä että ELYjen johdolla aluetasolla.tem:n asettama Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä koordinoi näitä toimia ja linjaa toimenpiteiden rahoituksen suuntaamis- ja alueittaisia jakoperusteita. Valtioneuvosto päättää niistä. Vuoden 2010 valtion talousarviossa ja lisätalousarvioissa osoitettiin määrärahoja äkillisten rakennemuutosongelmien hoitoon yhteensä 47,9 milj. euroa. Määrärahat olivat käytettävissä mm. yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin, työllisyysperusteisina investointiavustuksina ja yritysten muutosturvarahoituksena sekä EAKR- ja ESR-rahoituksena eli osana EU:n tavoiteohjelmien toteuttamista. ALKU-hanke Aluehallinnon uudistamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Aluehallintouudistus loi kaksi monitoimialaista viranomaiskokonaisuutta, jotka ovat aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Uudistus laajensi maakunnan liittojen alueellisia yhteensovittamistehtäviä ja vahvistaa maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman merkitystä alueellista ohjelmatyötä kokoavana ja toimenpiteitä suuntaavana asiakirjana. Ensimmäiset ministeriöiden, ELYjen ja liittojen yhteiset tulosneuvottelut käytiin vuodenvaihteessa 2009 ja syksyllä 2010 käytiin ensimmäisten tulossuunnitelmien tarkistamisneuvottelut. 17

18 2. OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA 2.1 Ohjelmanmuutokset 2010 Vuoden 2010 aikana ei tehty ohjelmanmuutoksia. 2.2 Rakennerahastoneuvottelukunta Vuonna 2009 Alueiden kehittämislain uudistamisen yhteydessä päätettiin että Rakennerahastoneuvottelukunta (RANE) ja Alueiden kehittämisen neuvottelukunta (ANK) yhdistetään uudeksi Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnaksi (ARNE). Rakennerahastoneuvottelukunta lakkautettiin muutetun lain tullessa voimaan ja sitä koskevat säädökset poistettiin rakennerahastolaista ja asetuksesta. Uuden neuvottelukunnan tehtäviin kuluu käsitellä alueiden kehittämisestä annetun lain 22 :ssä tarkoitetun valtakunnallisia alueiden kehittämistavoitteita koskevan esityksen sekä muut merkittävät alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevat esitykset; tukea työ- ja elinkeinoministeriötä alueiden kehittämisestä annetun lain 7 :n mukaisissa yhteensovittamis- ja seurantatehtävissä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita; seurata valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden ja hallinnonalojen alue-strategioiden toteutumista ja siihen liittyvää valtion aluehallinnon ohjausta sekä tekee niihin liittyviä kehittämisehdotuksia; tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi; ja suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Ensimmäisenä toimintavuotenaan neljässä kokoontumisessaan ARNE käsitteli mm. alueiden kehityskuvaa ja suhdannekehitystä, rakennerahastotoiminnan yhteensovittamista kansallisiin politiikkoihin, viidettä koheesioraporttia, rr-ohjelmien arviointien tuloksia ja aluestrategia 2020 toimeenpanoa. Neuvottelukunnan työskentelyä pyrittiin kehittämään niin, että sen mahdollisuudet esittää kantoja ja linjauksia esillä oleviin asioihin olisi oleellisesti paremmat kuin aikaisemmin. 2.3 Seurantakomitea ja sen sihteeristö Seurantakomitean jäseniksi on nimetty kuntaosapuolten, valtionhallinnon ja järjestöjen edustajia mm. ministeriöistä ja Itä-Suomen maakunnista. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomitea kokoontui vuonna 2010 kaksi kertaa: Kajaanissa ja Helsingissä. Kevään kokouksessa käsiteltiin vuoden 2008 vuosikertomus ja ohjelma-arvioinnin edistymistä. Kokouksessa kuultiin myös katsaus Itämeren alueen strategiasta suhteessa EAKR-toimenpideohjelmiin sekä ENPI-ohjelmien (Karelia ja Kaakkois-Suomi-Venäjä) tilannekatsaukset. Syksyn seurantakomitean kokouksessa käsiteltiin tilannekatsausten (EAKR-ohjelma ja Maaseudun kehittämisohjelma) ja teknisen tuen 2011 jaon lisäksi arvionnin tilannetta ja havaintoja ohjelmien toteutuksesta teemoittain. Lisäksi kuultiin katsaukset TEKES-rahoituksen käytöstä EAKR-toimenpideohjelmissa sekä moitteettomasta varainhoidosta rakennerahasto-ohjelmissa. 18

19 Seurantakomitean sihteeristön kokoontui vuoden 2010 aikana kolme kertaa, kahdesti keväällä ja kerran ennen syksyn seurantakomitean kokousta. 2.4 Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Itä-Suomen maakuntien maakuntahallitusten nimeämät yhteistyöryhmät aloittivat toimintansa keväällä Yhteistyöryhmät kutsuivat sihteeristön hoitamaan yhteistyöryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä virkavastuulla. Maakuntien yhteistyöryhmissä ja niiden valmistelemissa yhteistyöasiakirjoissa yhteen sovitetaan eri EU-rahastojen (EAKR, ESR, Maaseutuohjelma ja Kalatalousohjelma) toimenpiteitä. Yhteensovitusta rakennerahasto-ohjelmien sekä maaseutu- ja kalatalousohjelmien kesken on lisäksi toteutettu maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristöissä, joissa edustettuna ovat ESR- ja EAKRohjelmien hallintoviranomaisten lisäksi myös maaseutuohjelman hallintoviranomainen. Etelä-Savossa yhteistyöryhmän sihteeristön apuna toimii neljä teemaryhmää: osaaminen, matkailuja kulttuuri, yrittäjyys, ja työmarkkinoiden toimivuus. Teemaryhmien tehtävänä on arvioida oman alansa hankehakemuksia laaja-alaisesti ja sitä kautta tehostaa hankkeiden kriittistä arviointiprosessia. Suurin osa Etelä-Savossa rahoitetuista hankkeista kohdennetaan näiden neljän teeman mukaiseen ryhmään. Kainuun maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön lisäksi Kainuussa toimii eri rahoittajista koostuva rahoitusryhmä. Rahoitusryhmä käsittelee eri rahoituslähteistä rahoitettavat kaikkien rahoittajien rahoittamat hankkeet ml. yrityshankkeet sekä osallistuu mm. maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja yhteistyöasiakirjan valmisteluun. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä valitsi vuosiksi neljä kehittämisteemaa. Valitut teemat ovat olleet energia- ja ympäristöteknologia, teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät, mittaus- ja sensoritekniikka sekä hyvinvointialan yritysten tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen sekä liiketoiminnan kehittäminen. Tavoitteena oli, että valittujen teemojen mukaisiin hankkeisiin kohdennetaan vuosina vähintään 65 % toimintalinjan rahoituksesta. Myös EAKR-toimenpideohjelman muiden toimintalinjojen sekä ESRtoimenpideohjelman toimenpiteillä tuettiin soveltuvin osin valittuja teemoja. Pohjois-Savon liitto koordinoi teemojen toimintaa sekä seurasi ja raportoi teemojen toteutumista. Vuoden 2010 loppuun mennessä EAKR-ohjelman toimintalinjalle 2 hyväksyttyjen hankkeiden rahoituksesta 84 % oli teemojen mukaisia. Kaikista EAKR-ohjelman toimintalinjoille 1-3 rahoitettaviksi hyväksytyistä hankkeista, lukuun ottamatta Finnveran tukia, 59 prosenttia kuului teemoihin. ESR-ohjelmaan hyväksyttyjen hankkeiden rahoituksesta 20 prosenttia oli teemojen mukaisia. Maakunnan yhteistyöryhmän tuli tehdä vuoden loppuun mennessä päätös maakunnan kehittämisalojen teemaohjelmien jatkosta. Päätöksenteon tueksi Pohjois-Savon liitto teetti ulkopuolisen arvion teemojen toteutumisesta sekä pyysi teemojen ohjausryhmiä valmistelemaan raportit teemojen toiminnasta. Vuoden aikana teemojen koordinaattorit kävivät myös itse kertomassa teemaohjelmien toiminnasta yhteistyöryhmän kokouksissa. Näiden tausta-aineistojen sekä useiden neuvotteluiden perusteella Maakunnan yhteistyöryhmä päätti vuoden 2010 lopussa jatkaa kaikkia teema-ohjelmia ainakin vuoden 2013 loppuun. Teemaohjelmia tullaan vuoden 2011 aikana tarkistamaan tarvittavilta osin. 19

20 Taulukko 4. Maakunnan yhteistyöryhmien toimintatietoja maakunnittain vuonna 2010 toimintalinjoilla 2 ja 3 MYR:n kokoukset Sihteeristöjen kokoukset Hyväksytyt EAKR-hankkeet Hylätyt EAKRhankkeet Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle 2010 Vuodelle 2010 tehtiin 20 % lisämyöntövaltuudet kaikissa maakunnissa kaikkien EAKR-ohjelmien osalta kuten edellisenä vuonnakin. Myöntämisvaltuuden määrä ei lisääntynyt, vaan kyseiset lisäykset vähennetään vuosien rahoituskehyksistä. Tämä ohjelmakauden loppupäästä leikattu aikaistettu rahoitus suunnataan taloutta elvyttäviin toimiin. Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi MYAK:n kokouksessaan Kainuussa vuoden 2010 yhteistyöasiakirja valmisteltiin eri rahoittajien kanssa yhteistyössä TOTSUn valmistelun yhteydessä. Lisäksi asiakirjoja käsiteltiin rahoitusryhmässä, MYR:n sihteeristössä ja maakuntavaltuustossa. Maakuntahallitus III (MYR) käsitteli yhteistyöasiakirjaa viimeisen kerran ja lopullinen hyväksyminen tehtiin maakuntavaltuustossa Maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 Pohjois-Karjalan hyväksyttiin maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa lokakuussa Pohjois-Savossa maakunnan yhteistyöasiakirjaa valmisteltiin EAKR-rahoituksen osalta Pohjois-Savon liiton koolle kutsumana toimintalinjakohtaisilla neuvotteluilla rahoitusta myöntävien viranomaisten kesken. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan lokakuussa EURA2007 ja Tuki2000 seurantajärjestelmät EURA 2007 ja Wepa 2007 Vuoden 2010 aikana EURA ja Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmiin toteutettiin lukuisa määrä toimintoja, jotka jäivät puutteellisiksi tai keskeneräisiksi vuoden 2009 aikana. Loppuvuoden 2009 aikana aloitettiin valmistautuminen tulevaan aluehallinnon uudistukseen (ALKU-hanke), mikä aiheutti mittavia muutostöitä kaikkiin rakennerahastotietojärjestelmiin. Lukuisa määrä projekteja periytettiin lakkautuvilta välittäviltä toimielimiltä (TE-keskukset, lääninhallitukset ja ympäristökeskukset) uusille ELY-keskuksille sekä maakuntaliitoille. Tämä aiheutti muutoksia mm. hakemuslomakkeisiin, järjestelmien koodistoihin, käyttäjähakemistoihin ja raportteihin. Nämä muutokset saatiin tuotantokäyttöön vuoden 2010 tammikuussa. Samalla 20

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO 6 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 Liite 4. IS SKOM 31.5.2010 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO...4 1. JOHDANTO...6

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO...4 1. JOHDANTO...6 1.1. Ohjelma-alueen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO 6 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011 Hyväksytty Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokouksessa 23.5.2012 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus

Lisätiedot

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2. Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.2010 Helsinki Kansallinen alueiden kehittäminen Valtakunnalliset alueiden kehittämisen

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2013

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2013 LIITE 2 SK 23.5.2014 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2013 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO 6 1.1.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2012

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2012 LIITE 4 SK 12.6.2013 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2012 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO 6 1.1.

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman. toteuttamiseen Pohjois-Savosa

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman. toteuttamiseen Pohjois-Savosa 20.9.2010 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman toteuttamiseen Pohjois-Savosa 1 Yleistä EU:n ohjelmakautta 2007 2013 on toteutettu

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Kokouksen alussa toimitusjohtaja Janne Puhakka Joensuun Töminä Oy:stä esitteli maakunnan yhteistyöryhmälle Kulttuurikeskus Karjalantalon toimintaa.

Kokouksen alussa toimitusjohtaja Janne Puhakka Joensuun Töminä Oy:stä esitteli maakunnan yhteistyöryhmälle Kulttuurikeskus Karjalantalon toimintaa. 1 Aika torstai..2011 klo 9.06 12.06 Paikka Kulttuurikeskus Karjalantalon Sali Siltakatu 1, Joensuu Kokouksen alussa toimitusjohtaja Janne Puhakka Joensuun Töminä Oy:stä esitteli maakunnan yhteistyöryhmälle

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 Täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus 2010 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 5 1.1 Ohjelma-alueen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 24.5.2010 / Versio 0.1.1 (raportti käsitellään: seurantakomitea 7. - 8.6.2010 Lahti) CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus Rovaniemi 29.11.2012 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä Esityksen sisältö Ohjelmien edistymistilanne Rahoitus Ydinindikaattorit

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite POHJOIS SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2010 Hyväksytty P S EAKR

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelmien edistymiskatsaus

Rakennerahasto-ohjelmien edistymiskatsaus Rakennerahasto-ohjelmien edistymiskatsaus Työkokous maksajille, valvojille ja rahoittajille Helsinki 13.12.2011 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueosasto, rakennerahastoryhmä EAKR/ESR-välimaksut / rahoituskehys

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi - WFA Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere TYÖLLISYYSTILANNE Maakunta Työvoiman Muutos 10-11 Työttömien Muutos 10-11 Työttömyysmäärä

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 Täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus 2011 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA Dnro 1107/051/2008 (SM-2007-01010-Ha63) (0/17/2007TM) Annettu Hallintoviranomaisen ohje nro 01/2008 3.4.2008 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolain (1401/2006) 11 :n 2

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012 Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu Petri Veijalainen 30.8.2012 Ohjelmarakenne (HALKE 23.3.2012) Yksi aluelähtöinen ohjelma, jossa molemmat rahastot (ESR+EAKR) Ohjelma

Lisätiedot

Pohjois-Savon liiton hankerahoitukset. Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto soile.juuti@pohjois-savo.fi

Pohjois-Savon liiton hankerahoitukset. Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto soile.juuti@pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liiton hankerahoitukset Ohjelmapäällikkö Soile Juuti Pohjois-Savon liitto soile.juuti@pohjois-savo.fi Sisältö Pohjois-Savon liiton kansalliset rahoitukset Liiton kanavoima EU:n rakennerahastorahoitus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot