CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2011

Transkriptio

1 Hyväksytty Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokouksessa CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2011

2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO Ohjelma-alueen kuvaus Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Itä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Työllisyyden kehitys Koulutusrakenteen kehitys Yritystoiminnan kehitys Kansallinen aluepolitiikka OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA Ohjelmanmuutokset Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Seurantakomitea ja sen sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle Seurantajärjestelmät Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) Kansallinen joustovaraus YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN Hallinnollinen yhteensovitus Sisällöllinen yhteensovitus Yhteensovitus ESR-toimenpideohjelman kanssa Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin Esimerkki eri ohjelmista tai rahoituslähteistä rahoitetusta hankekokonaisuudesta OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN Ohjelman strateginen toteutuminen toimintalinjoittain TL 1 Yritystoiminnan edistäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Ydinindikaattoreiden toteutuminen Lissabonin strategian toteutuminen Rakennerahastostrategian toteutuminen Toimenpideohjelman suhde Eurooppa 2020 strategiaan Itämeren alueen strategian toteuttaminen Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat ja riskit RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN Sidonnat ja maksatukset Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain N+2 säännön toteutuminen Tekninen tuki 67 2

3 5.5 Pääomasijoitustoiminta Toimien pysyvyys Suurhankkeet Erityisrahoituksen seuraaminen OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO MAAKUNNITTAIN Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo VIESTINTÄ Kansallisen tason viestintä Suuralueen ja maakuntien viestintätoimet ARVIOINTI Toimintalinja 1 Teema 1, Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinja 2 - Teema 2, Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinja 3 - Teema 3, Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Teema 4, Ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys Arviointityön jatko VALVONTA Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2) Hallintoviranomaisen valvonta Tarkastusviranomaisen toiminta Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot JOHTOPÄÄTÖKSET 97 LIITTEET 99 Liite 1. Menoluokitus, rahoitustyypit ja alueluokitus 99 Liite 2. Rahoitustaulukot 103 Liite 3. Toimintaympäristöä kuvaavat tilastot 118 Liite 4. Eurooppa 2020 strategian toteutuminen Suomen EAKR-toimenpideohjelmissa 129 3

4 YHTEENVETO Itä-Suomen väestön väheneminen jatkuu edelleen, joskin hitaampana kuin aiemmin, kun taas koko maan väkiluku puolestaan kasvaa. Syynä on negatiivinen nettomuutto ja väestön nopeampi vanheneminen kuin Suomessa keskimäärin. Näistä kehitystrendeistä huolimatta on Itä-Suomessa kuitenkin pystytty kääntämään suunta parempaan useilla mittareilla mitattuna. Työllisyysaste ja työttömyysaste ovat hitaasti saavuttaneet koko maan keskiarvoa. Samalla Itä-Suomen sisällä erot maakuntien kesken ovat kaventuneet. Teollisuuden kasvuvauhti on ollut muuta maata nopeampaa ja yrityksiin, yrittäjyyteen sekä koulutus-, tutkimus ja innovaatiotoimintaan panostamisen tuloksena koko alueen toimintaympäristö on kehittynyt. Lamasta toipuminen on tapahtunut Itä-Suomessa muuta maata nopeammin ja toisaalta osassa Itä- Suomen maakuntia laman vaikutukset jäivät muuta maata lievemmiksi. Lisäksi BKT:n kasvu, yritysten liikevaihdon kehittyminen ja koulutusasteen nousu ovat merkkejä hitaasti parantuvasta tilasta ja maan keskiarvojen saavuttamisesta. Yritystukien heikko kysyntä Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa jatkui vuonna edelleen Syyt ovat osittain talouslaman vaikutuksia, mutta myös yritysrakenne maakunnissa ja yritystoiminnan trendit sekä syklisyys eri toimialoilla ovat johtaneet heikkoon kysyntään erityisesti Etelä- ja Pohjois- Savossa. Vuonna 2011 tehty muutos toimintalinjojen rahoituskehyksiin, jossa siis TL 1:ltä siirrettiin 21,6 M toimintalinjoille 2 ja 3, on tasoittanut ohjelman toteutuksen astetta toimintalinjojen kesken, mutta ei ole olennaisesti auttanut TL1:n jäämistä jälkeen toteutuksessa. Aluehallinnon uudistushankkeen (ALKU) seurauksena syntyneet Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) ovat vakiinnuttaneet toimintamuotojansa rakennerahastotoiminnassa ja yhteistyö maakunnissa on ollut hyvin toimivaa myös muiden rahoittajien käytännössä maakunnan liittojen kanssa. Ohjelma on edennyt kokonaisuudessaan suurin piirtein tavoitevauhdissa rahoituksen sidontojen ja maksatusten suhteen. Tehty ohjelmanmuutos vuonna 2011, jossa toimintalinjalta 1 siirrettiin 21,6 M rahoituskehystä toimintalinjoilla 2 ja 3, tasoitti toimintalinjojen välistä etenemistä hetkeksi, mutta jo vuoden lopussa ero sidonnoissa oli selkeä. Toimintalinjan 1 kysyntä jatkui koko ohjelman tasolla heikkona ja toimintalinjoilla 2 ja 3 riitti kysyntää. Kansainvälinen ja kansallinen vaikea taloustilanne jätti pysyviä vaikutuksia ohjelman toteutukseen ja erityisesti suorien yritystukien kysyntään. Tässä vaiheessa ohjelmakautta työpaikka- ja yritystavoitteiden osalta tarkastellaan Tuki2000 järjestelmässä (yritystuet) loppuun maksettujen hankkeiden mukaisia seurantatietoja. Finnveran hankkeiden osalta tiedossa on vain suunnitelmavaiheen työpaikat, joita ei myöskään ole huomioitu indikaattoriluvuissa. Finnveran suunnitelmavaiheen arviot nostaisivat työpaikka- ja yrityslukujen määrää huomattavasti. Tämä tarkoittaa, että työpaikka- ja yritystiedot näyttävät todellisuutta vähäisemmältä, koska hankkeita on käynnissä paljon, mutta niistä ko. tiedot kirjataan vasta hankkeen päättyessä. Uusien työpaikkojen osuus tavoitteesta onkin vuoden 2011 lopussa 32 % koko ohjelmakauden tavoitteesta. Uusien yritysten osalta tavoitteesta oli saavutettu vuoden lopussa vain noin 14 %. Lissabonin strategiaa toteuttavien menoluokkien osuus sidotusta rahoituksesta on noussut ohjelman toteutuksen edetessä jatkuvasti. Vuoden 2011 lopussa Lissabon prosentti oli 82,1 %, joka on siis selvästi tavoitteen (75 %) yläpuolella vaikkakin vielä ohjelma-asiakirjan arviota (85,7 %) alhaisempi. Kun huomioidaan, että suurimmat toimintalinjan 2 ja 3 infrastruktuurityyppiset 4

5 hankkeet on jo toteutettu, voidaan ennustaa Lissabonin toteumaprosentin nousevan ohjelman loppuvuosina toteutuksen edetessä. Tarkastelu EU 2020 strategiaan nähden osoittaa myöskin ohjelman toteuttavan hyvin ko. strategian linjauksia. Jopa 85,9 % ohjelman toimenpiteistä on EU 2020 strategian mukaisia. Itä-Suomen ohjelma edustaa hyvin kilpailukyky ja työllisyys tavoitetta ja on siirtymäkauden ohjelmana toteuttanut kuitenkin suhteellisen vähän infrastruktuurityyppisiä hankkeita. Horisontaaliset tavoitteet on saavutettu vuoden 2011 lopun tilanteessa. Tasa-arvohankkeiden rahoitusosuus on yli tavoitteen (tavoite 11 %, tilanne 2011 lopussa 12,3 %). Ympäristöpositiivisten hankkeiden rahoitusosuus (38,4 %) on myös selvästi tavoitetasoa (20 %) korkeampi. Ydinindikaattoreista T&K-toiminnan määrä (26,2 %) on edelleen alle tavoitteen (35 %) vaikkakin tavoitetta on saavutettu selvästi kahden viimeisen vuoden aikana. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma on toteuttanut hyvin kansallista rakennerahastostrategiaa linjassa Itä-Suomen maakuntien painopistealojen kanssa. Kaikilla toimintalinjoilla (erityisesti 2 ja 3) selvästi suurin osa hankkeista sijoittuu Itä-Suomen ohjelmassa valittujen teemojen alle. Täten ohjelman toteutumisen strateginen osuvuus on hyvää tasoa. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa oli vuoden 2011 loppuun mennessä tunnistettu 108 vähintään yhtä Itämeren alueen strategian painopistettä tukevaa hanketta. Tämä on noin 6 % kaikista hankkeista. Julkista rahoitusta oli näihin hankkeisiin sidottu 46,4 M (10 % kaikista sidonnoista). Mahdollisia riskejä ohjelman täysimääräisen toteutumisen kannalta on edelleen toimintalinjojen välisten rahoituskehyssuhteiden vinoutuminen ja siihen liittyen toimintalinjan 1 kysynnän hidas elpyminen. Valtion vastinrahan leikkaukset vuosille 2012 ja 2013 asettavat suuria paineita kuntarahan riittävyyteen ja sitä kautta uhka ohjelman vajaasta toteutumisesta on kasvanut. Viestinnän perustana ovat toimineet valtakunnallinen rakennerahastot.fi palvelu sekä Itä-Suomen rakennerahastoportaali. Merkittäviä viestintätoimia oli Itä-Suomessa vuonna 2011 Savonlinnassa järjestetty Itä-Suomen rakennerahastopäivät, jossa oli kahden päivän aikana yli 200 eri henkilöä paikalla. Itä-Suomessa järjestettiin perinteinen toimittajatapaaminen elokuussa 2011 Itä-Suomen huippukokouksen yhteydessä. Perusviestintää hoitavat välittävät viranomaiset ja omalta osaltaan hankkeet. Arviointi on ohjelmakaudella jaettu kahteen vaiheeseen, minkä ensimmäinen vaihe päättyi keväällä 2011 kun neljän teeman arviointiraportit valmistuivat. Raportit olivat perusteellisia ja sisälsivät kehittämisehdotuksia ohjelmatyön jatkon kannalta. Arviointityö jatkui uusien arvioitsijoiden kilpailutuksella ja arvioitsijaksi valittiin Ramboll Oy. Jatkoarviointi tehdään kolmessa teemassa ja vuoden 2011 lopulla esiteltiin yksityiskohtaiset arviointisuunnitelmat jatkotyölle. 5

6 1. JOHDANTO 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus Itä-Suomen muodostavat Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Itä- Suomessa asui vuoden 2009 lopussa n ihmistä. Itä-Suomi on harvaan asuttu alue. Alueen pinta-ala on km2 ja keskimääräinen asukastiheys vain 7,8 / km2. Itä-Suomen keskeisimmät haasteet ovat olleet jo pitkään väestön väheneminen ja korkea työttömyysaste. Väestö myös ikääntyy erittäin nopeasti. Talouden kehittyminen muuta Suomea hitaammin heikentää alueen kehittämisedellytyksiä ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Myös alueen sisällä erot ovat kasvaneet. Kaupungit ja niiden läheinen maaseutu näyttävät selviävän paremmin syrjäiseen maaseutuun verrattuna. Aluerakenteeltaan harvaan asuttuna alueena Itä-Suomi eroaa esim. Pohjois-Suomesta. Kun Pohjois- Suomi on pääosin asumatonta aluetta väestön keskittyessä taajamiin, Itä-Suomen maakunnat puolestaan ovat harvaan mutta kauttaaltaan asuttuja. Tämä erityisen hajanainen aluerakenne edellyttää omanlaisiaan kehittämistoimia ja asettaa erityisiä haasteita mm. palvelujen järjestämiselle, toiminnallisille verkostoille ja liikenne- ja viestintäyhteyksille Itä-Suomessa. Itä-Suomessa on puhdas ja turvallinen luonnonympäristö omaleimaisine maisema-alueineen. Alueen eteläinen, järvien pirstoma mosaiikkimainen Järvi-Suomi vaihtuu idän ja pohjoisen vaaramaisemiin ja laajoihin erämaihin. Saimaan vesistöalue muodostaa Euroopan laajimman liikennöitävissä olevan sisävesireitistön, jolla on myös meriyhteys. Kainuun maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Pohjanlahteen laskevaan Oulujoen vesistöalueeseen. Itä-Suomi on maan metsäisintä ja metsän kasvultaan parasta aluetta. Itä-Suomen kallioperässä on myös runsaat mineraali- ja kiviainesvarat. Neljä selkeää vuodenaikaa tuovat luonnonoloihin omat erityispiirteensä, mutta myös kylmän ilmaston erityishaasteet. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä on Itä-Suomesta lueteltu 288 ja valtakunnallisesti merkittäviä maisemia 43. Nämä kohteet edustavat monipuolisesti itäsuomalaista asumista, arkkitehtuuria, kulttuurihistoriaa ja maisemia kirkko- ja maaseutuympäristöistä teollisuusympäristöihin. Luonnon- ja kulttuuriympäristö sekä historia ovat merkittävä alueen vetovoimatekijä ja mahdollisuus elinkeinoille. Itä-Suomessa on kesäkauteen sijoittuvaa laajaa kulttuuritapahtumien tarjontaa sekä vuodenaikoja hyväksi käyttävä luontomatkailu Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelmien tavoitteena on vahvistaa Suomen kansallista ja alueellista kilpailukykyä ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet ja koheesiopolitiikan keskeiset periaatteet. Ohjelmien strategisina painopisteinä ovat kilpailukykyisten ja innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen, yritysten kansainvälistyminen, verkostoituminen, tasapainoinen alueellinen kehitys ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistäminen. 6

7 Rahoituksen painopiste on erityisesti kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten toimintaedellytysten parantamisessa sekä osaamisen ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. Ohjelmalla tuetaan alueellisesti tasapainoista kehitystä ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistämistä. Yritysten tukemiseen liittyvät toimet kohdennetaan erityisesti alkavien, kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen sekä niiden kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistämiseen. Uutta yritystoimintaa haetaan mm. luovilta aloilta, palvelusektorilta ja naisyrittäjyydestä. Yritystoiminnan tukemisella pyritään erityisesti yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaamiseen. Uutena työkaluna Itä- Suomen EAKR-ohjelmaan on perustettu vuoden 2011 aikana pääomasijoitusrahasto alkavien innovaatioyritysten tukemiseen. Ohjelman toisena keskeisenä painopisteenä on osaamisen ja innovaatiotoiminnan tukeminen ja siihen liittyvien rakenteiden ja osaamiskeskittymien vahvistaminen. Kehittämistoimien tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn pitkäjänteinen ja kestävä kehittäminen vahvistamalla niiden innovaatioja osaamisrakenteita sekä soveltavaa tutkimusta. Esimerkiksi koulutus- ja tutkimuslaitosten edellytyksiä ja roolia tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen ja teknologiaohjelmien hyödyntäjinä vahvistetaan. Toimilla tuetaan välillisesti myös yritysten toimintaedellytyksiä. Alueiden ja palveluiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita kohdennetaan mm. tietoliikenneyhteyksien sekä niihin liittyvien palvelujen edistämiseen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristöjen suojeluun ja kehittämiseen. Näillä toimilla tulee olla suora kytkös alueen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseen, jotta myös ne selkeästi edistävät alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä. Ohjelma-asiakirjassa on erikseen mainittu rautatieyhteyksien kehittämisen kokonaisuus Savon- ja Karjalanradoilla, joilla saavutetaan nopeampia yhteyksiä ja useampia vuoroja Itä-Suomesta etelään. Itämeren alueen strategia on tullut osaksi ohjelmatyötä siten, että myös Suomen EAKR-ohjelmat tukevat strategian mukaisten hankkeiden toteuttamista. Tavoitteena on vahvistaa Itämeren valtioiden kehittämistä neljän peruspilarin kautta (ympäristö, taloudellinen kehitys, hyvät yhteydet ja turvallisuus). Ohjelman toteutuminen on kytketty Lissabonin strategian linjauksiin ja Suomen EAKR-ohjelmissa tavoitellaan vähintään 75 % toteumaa (lasketaan menoluokkien toteuman perusteella). Ohjelaman toteumaa seurataan myös Eurooppa 2020-strategian näkökulmasta. Taulukossa 1 on kuvattu Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ohjelma-asiakirjan mukaisesti keskeiset vaikuttavuusindikaattorit ja niiden tavoitetasot, joihin ohjelman toteutuksella ja vipuvaikutuksella pyritään. Sarakkeeseen Nykytila on kerätty viimeisimmät tilastotiedot, jotta nähtäisiin kuinka suuralue on edennyt suhteessa lähtö- ja tavoitetasoon. Valitettavasti monet tilastot valmistuvat jopa vuosia jäljessä nykyhetkestä. 7

8 Taulukko 1. Itä-Suomen vaikuttavuus-/makroindikaattorit Itä-Suomi Lähtötaso Nykytila Tavoitetaso (vuosi ) (uusin tieto) TYÖPAIKAT (2003) (2009) YRITYKSET (toimipaikkojen määrä/100 as.) 4,36 (2004) 6,13 (2010) 4,7 4,9 TYÖTTÖMYYSASTE (TEM, työnvälitystilasto) 14,3 (2005) 11,7 (2011) 12,6 9,5 TYÖLLISYYSASTE (15-64v.) 57,5 (2003) 59,9 (2010) 59,8 62,6 ALUEEN BKT milj. (vuoden 2000 hinnoin) (2003) (2008) BKT:n kasvu suhteessa koko maan BKT:n kasvuun (osuus koko maan arvonlisäyksen muutoksesta) 67,2 (2004) 101,9 (2008) 105,7 114,1 VIENNIN OSUUS YRITYSTEN LIIKEVAIHDOSTA (lähtötaso v keskiarvo) * 47,20 % 52,6 % (2006) 51,00 % 53,00 % T&K-TOIMINNAN KEHITYS (%-osuus BKT:sta) 1,49 % (2003) 2,03 % (2009) 3,30 % 4,00 % KOULUTUSTASON KEHITYS (korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kaikista yli 15-v.) 20,3 (2004) 22,9 % (2010) 24,80 % 28,50 % * Tietoa ei ole saatavissa tilastoinnin muutosten vuoksi Vuosi 2009 on ohjelman väliarviovuosi vaikuttavuustaulukon lukujen osalta. Työpaikkojen määrä kävi jo vuonna 2008 yli tavoitetason, mutta laman vaikutuksesta tippui vuonna 2009 alle tavoitteen. Työttömyysaste nousi uudestaan laman seurauksena, mutta on kääntyi vuosien 2010 ja 2011 aikana jo takaisin laskusuuntaan. Työttömyysasteen tavoite on nyt (2011) samalla tasolla kuin mitä koko maan keskimääräinen työttömyysaste on (9,5 %). Toimipaikkojen määrä on ylittänyt asetetun tavoitetason. Bruttokansantuotteen kehitys ei ole kasvanut aivan odotetusti. Talouslamalla on tähän luonnollisesti ollut vaikutuksensa. Itä-Suomen suuria ongelmia on edelleen T&K-toiminnan vähäinen määrä ja siihen käytetyt panokset suhteessa koko maahan. Tämä näkyy myös uusien T&K-työpaikkojen vähäisenä kasvuna. Myöskään korkea-asteen koulutettujen määrä ei ole noussut riittävän nopeasti tavoitetasoon nähden. 8

9 1.3 Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Vuonna 2011 maailmantalouden kasvu hidastui selvästi. Yhdysvaltain talous kasvoi vaisusti ja elpyminen on ollut selvästi hitaampaa kuin aiempien taantumien jälkeen. Kansainvälisen kysynnän heikkeneminen ja tuotantokustannusten nousu hidasti loppuvuodesta hieman myös Kiinan nopeaa talouskasvua. Luonnonkatastrofin seurauksena Japanin talous supistui vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta monivuotinen jälleenrakennusohjelma tuki kasvua vuoden lopulla. Venäjän kasvuvauhti säilyi vahvana öljyn korkean hinnan ansiosta. Euroalueen rahoitus- ja velkakriisin jatkuminen heijastui koko maailmantalouteen. Velkakriisistä huolimatta euroalueen talous kasvoi, joskin vauhti jäi alle pitkän aikavälin kehityksen. Vuonna 2011 Suomen talous kasvoi 2,9 prosenttia. Kasvu jäi kuitenkin syksyllä arvioitua heikommaksi. Ulkomaankaupassa ongelmaksi muodostui kauppataseen tuntuva heikkeneminen ja pitkään jatkunut vaihtosuhteen huononeminen. Vaihtotase oli lamavuosien jälkeen ensimmäistä kertaa alijäämäinen. Osittain tuontihintojen nousun johdosta inflaatio on pysynyt Suomessa korkeana ja aiheuttanut siten kustannuspaineita. Kohtuullisen talouskasvun vetämänä työttömyys kääntyi laskuun. Samaan aikaan työllisyys parani, etenkin palvelualoilla. Teollisuudessa työllisyyden lasku jatkui ja siihen kiinteästi kytköksissä olevilla toimialoilla työllisyystilanne heikkeni. Yksityisen kulutuksen kasvu oli verrattain vahvaa. Kasvua tukivat myönteinen työllisyystilanne ja alhainen korkotaso. Loppukeväästä alkaen kotitalouksien odotukset kuitenkin heikkenivät poikkeuksellisen jyrkästi. Epävarmuus lisääntyi lähes yhtä voimakkaasti kuin vuoden 2009 taantumassa. Myös työttömyyden uhkaan liittyvät pelot voimistuivat. Kotitalouksien odotusten synkkeneminen ei kuitenkaan heikentänyt kulutusta. Säästämisaste aleni tuntuvasti ja kotitalouksien velkaantuneisuusaste kohosi edelleen. Investoinnit kehittyivät odotetun myönteisesti, mutta koko talouden investointiaste ei palautunut taantumaa edeltäneelle tasolle. Eniten kasvoivat investoinnit koneisiin, laitteisiin ja kuljetusvälineisiin. Asuntoja aloitettiin yli kappaletta, vaikka aloitukset laskivat selvästi loppuvuotta kohden. Kaiken kaikkiaan investointivuosi oli valinneeseen epävarmuuteen nähden hyvä, kun myös kansantalouden investointiaste kääntyi uudelleen nousuun. Kevään eduskuntavaalien jälkeen aloittanut pääministeri Jyrki Kataisen hallitus asetti tavoitteekseen tasapainottaa valtiontalous ja kääntää valtion velka suhteessa kokonaistuotantoon selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus sitoutui toteuttamaan valtion tuloihin ja menoihin kohdistuvia sopeutustoimia ja uudistamaan talouden rakenteita niin, että edellytykset talouden ennusteita nopeammalle kasvulle vahvistuvat. Tällä tavoin hallitus aikoi kuroa umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta ja varmistaa, että Suomen valtion luottoluokitus säilyy parhaana mahdollisena. Julkisyhteisöjen rahoitusasema koheni vuonna 2011, mutta oli edelleen 0,8 prosenttia alijäämäinen kokonaistuotantoon suhteutettuna. Erityisesti valtiontalouden alijäämä pieneni, mutta säilyi yli 3 prosentissa kokonaistuotantoon suhteutettuna. Alijäämien myötä julkisen talouden velka jatkoi kasvuaan kokonaistuotantoon suhteutettuna. 9

10 1.4 Itä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Itä-Suomen väestön vähentyminen jatkuu edelleen vaikka se onkin hidastunut viime vuosien aikana. Itä-suomen väestö on vähentynyt lähes hengellä vuodesta 2000 vuoteen 2011 (4,7 %). Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa väkiluku on kuitenkin kääntynyt lievään kasvuun. Koko maassa väkiluku kasvoi samalla ajanjaksolla 4,2 %. Vuonna 2011 Suomen väkiluku kasvoi noin hengellä, Itä-Suomen väheni noin hengellä. Taulukko 2. Väkiluvun muutos muutos muutos 2011 väkiluku 2011 henkilöä % henkilöä % Etelä-Savo , , Pohjois-Savo , , Pohjois-Karjala ,3 24 0, Kainuu , , ITÄ-SUOMI , , KOKO MAA , , Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomen väestö on ikärakenteeltaan maan vanhusvoittoisinta. Yli 64-vuotaiden osuus Itä- Suomessa on yli 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Työikäisten osuus on maan keskiarvoa pienempi ja alle 14-vuotiaiden osuus pienempi. Ikärakenteen kehitys on Itä- Suomen maakuntien välillä hyvin samanlainen. Kaikissa maakunnissa alle 14-vuotiaitten ikäluokka on pienentynyt jatkuvasti koko 2000-luvun. Yli 64-vuotiaiden ikäluokka on kasvanut jatkaa kasvuaan voimakkaasti. Kainuussa ikääntyminen on tässä vaiheessa nopeinta Suomen maakunnista. Itä-Suomessa kehitys on selvästi erilaista kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla verrattuna ydin- ja harvaan asuttuun maaseutuun. Väkiluku on vuosina vähentynyt erityisesti ydinja harvaan asutulla maaseudulla, mutta pysynyt kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla suunnilleen ennallaan Työllisyyden kehitys Työllisyystilanne on kohentunut selvästi koko maassa koko maassa aina 1990 luvun puolivälistä lähtien. Talouden taantuman vaikutus näkyy selvänä työttömyyden kasvuna vuonna 2009, mutta jo vuoden 2010 aikana työttömyys kääntyi jälleen laskuun. Itä-Suomen työttömyys laski vuonna 2010 ja 2011 koko maata nopeammin. Itä-Suomen työttömyyden ja koko maan työttömyyden välinen ero onkin supistunut koko 2000-luvun ajan. Itä-Suomen sisällä erot työttömyysasteessa ovat kaventuneet koko 2000-luvun ja vuonna 2011 erot ovat pienemmät kuin kymmeniin vuosiin. Osittain nopeaa laskua selittää työvoiman kysynnän vilkastumisen ohella työvoiman määrän vähentyminen ikäluokkien pienentymisen ja poismuuton seurauksena. Työvoiman määrä Itä-Suomessa on vähentynyt tasaisesti koko 2000-luvun ajan. 10

11 Kuvio 1. Työttömyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosittain ( , %) Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Itä-Suomi Koko maa Lähde: TEM, työnvälitystilasto Työllisyysastetta leimaa maltillinen hidas nousu koko 2000-luvun kunnes vuonna 2009 se kääntyi laskuun. Koko maan osalta työllisyysaste (työssäkäyvien osuus vuotiaista) käväisi vuonna 2008 yli 70 prosentin, mutta laski vuonna 2009 ja nousi hieman vuonna Itä-Suomen maakunnat ovat kasvattaneet työllisyysastettaan vaihtelevasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kasvu on ollut 2-5 prosenttiyksikön luokkaa. Kuten työttömyysaste niin myös työllisyysasteen erot Itä-Suomen maakunnissa ovat kaventuneet ja ovat nyt pienimillään mitä ovat koskaan olleet. Kaikkien Itä-Suomen maakuntien työllisyysasteet mahtuvat nyt kolmen prosenttiyksikön sisään. Kuvio 2. Työllisyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa ( vuotiaat, %) Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Itä-Suomi Koko maa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 11

12 1.4.3 Koulutusrakenteen kehitys Tutkinnon suorittaneiden osuus Itä-Suomessa on saavuttanut vähitellen koko maan keski-arvoa vaikka edelleen alhaisempi onkin. Eroa vuoden 2010 luvuissa oli enää 1,5 prosenttiyksikköä kun vielä vuonna 2000 ero oli 2,7 prosenttiyksikköä. Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista on noussut jatkuvasti Itä-Suomessa kaikissa maakunnissa niin kuin koko maassakin. Taulukko 3. Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista (%) Etelä-Savo 52,8 54,8 57,3 59,8 60,6 61,5 62,4 63,3 Kainuu 53,9 55,7 57,9 60,8 61,6 62,5 63,4 64,3 Pohjois-Karjala 54,5 56,8 59,7 62,5 63,4 64,3 65,2 66,2 Pohjois-Savo 55,9 58,2 60,8 63,3 64,2 65,0 65,9 66,8 Itä-Suomi 54,3 56,7 59,3 61,9 62,8 62,9 64,6 65,5 Koko maa 56,9 59,4 61,9 64,1 64,8 65,5 66,2 67,0 Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on ollut jatkuvasti selvästi koko maan keskiarvoa alhaisempi. Vuonna 2009 korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 15-vuotta täyttäneistä oli 22,5 % ja vuoden 2011 lopussa 22,9 %. Korkea-asteen suorittaneiden prosenttiosuus on kasvanut kaikkialla Suomessa jo parin vuosikymmenen ajan. Itä-Suomen ja koko maan keskiarvon välinen ero on säilynyt jatkuvasti noin 5 prosenttiyksikön paikkeilla. Vastaavasti keskiasteen tutkinto on Itä-Suomessa suhteellisesti useammalla kuin koko maassa. Tämä heijastelee selvästi alueen korkeakoulutuspaikkojen sekä keskiasteen tutkinnan aloituspaikkojen suhdetta Itä-Suomen ja koko maan välillä.(liite 3, toimintaympäristöä kuvaavat tilastot) Itäsuomalaisten koulutustaso on kuitenkin kohonnut viime vuosina tasaisesti kouluttamattomien vanhempien ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ja koulutetumpien nuorempien ikäluokkien siirtyessä työelämään. Lisäksi peruskoulun jälkeiseen koulutukseen osallistutaan muuta maata enemmän. Vuonna 2010 Manner-Suomessa noin peruskoulun päättänyttä nuorta ei jatkanut heti seuraavana syksynä tutkintotavoitteista opiskelua. Tämä oli lähes yhdeksän prosenttia kaikista peruskoulun päättäneistä. Itä-Suomessa nuoret jatkoivat tutkintotavoitteisessa koulutuksessa maan keskiarvoa ahkerammin. Itä-Suomessa 7,7 prosenttia peruskoulun päättäneistä ei jatkanut seuraavana syksynä tutkintotavoitteista opiskelua. 12

13 Yritystoiminnan kehitys Kuvio 3. Liikevaihdon kehitys Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa /2011, trendi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Koko maa yhteensä 20 0 Lähde: Tilastokeskus, Toimiala Online (koko maan luvut saatavilla vain 3/11 asti) Yritystoiminnan liikevaihto Itä-Suomen maakunnissa on kasvanut tasaisesti aina vuoden 2008 alkupuolelle asti. Käänne taloudellisen taantuman myötä on ollut nopea koko Suomessa. Vuodenvaihteessa tapahtuneen jyrkän pudotuksen jälkeen liikevaihto on jatkanut kasvuaan ja vuoden 2010 puolella yhä kiihtyvää vauhtia. Vuoden 2011 tammi-syyskuussa Itä-Suomen maakuntien yritysten liikevaihto kasvoi koko maata nopeammin. Kainuussa liikevaihdon kasvu oli nopeinta maakuntien välisessä vertailussa kyseisellä tarkastelujaksolla. Itäsuomalaisilla yrityksillä on ollut kyvykkyyttä ja investointikykyä kääntää kehitys takaisin kasvu-uralle taantuman jälkeen. 13

14 Kuvio 4. Kokonaisliikevaihdon muutos maakunnittain vuosina Taantuma oli vientiteollisuuden ongelmana, mikä näkyi valtakunnallisesti lähes joka maakunnassa Pohjanmaata lukuun ottamatta. Itä-Suomen maakuntien teollisuuden vienti kasvoi tammisyyskuussa 2011 koko maata nopeammin, erityisesti Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. 14

15 Kuvio 5. Teollisuuden viennin muutos maakunnittain vuosina Aloittaneiden yritysten määrä tippui selvästi laman seurauksena vuonna 2009, mutta vuonna 2010 määrä kääntyi jälleen kasvuun. Näin on käynyt koko Suomessa luvulla yritysten määrä on kasvanut tasaisesti kaikissa Itä-Suomen maakunnissa talouslamaan saakka. Kuvio 6. Aloittaneet yritykset Itä-Suomessa maakunnittain , kpl Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 15

16 1.5 Kansallinen aluepolitiikka Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on koko maan kehittäminen alueellisia erityispiirteitä kunnioittaen. Hallitusohjelman mukaisesti hallinnonalojen tulosvastuuta aluekehittämisestä lisätään. Tämä edellyttää alueulottuvuuden entistä vahvempaa kytkemistä sektoripolitiikkojen toteuttamiseen sekä alueiden kehityksen tilaan liittyvän tutkimus- ja ennakointitiedon hyödyntämistä. Hallituksen alueiden kehittämisen tavoitteet (tavoitepäätös) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista vuosille (tavoitepäätös). Tavoitepäätös sisältää hallituskaudella noudatettavat valtioneuvoston toimivallassa olevat aluepoliittiset linjaukset ja kehittämistoimenpiteiden painopisteet. Alueiden kehittämistavoitteet kiteytetään tavoitepäätöksessä kolmeen yleiseen linjaukseen: 1. Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta 2. Edistetään väestön hyvinvointia 3. Turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne Aluekehittämisessä keskeisinä periaatteina korostetaan jatkuvan uusiutumiskyvyn ylläpitämistä, kaiken potentiaalin hyödyntämistä sekä alueellisten erityispiirteiden kunnioittamista. Tavoitepäätöksessä on nostettu esiin erityiskysymyksinä äkillisiin rakennemuutoksiin vastaaminen, metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen, suurten kaupunkiseutujen toimintaedellytysten turvaaminen, harvaan asuttujen alueiden kehittäminen, Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen sekä Pohjoisen ulottuvuuden hyödyntäminen. Tavoitepäätöksen linjausten mukaisesti kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan sekä kansallisen ja EU:n maaseutupolitiikan toteuttaminen integroidaan tehokkaaksi tulokselliseksi kokonaisuudeksi uuden rakennerahastokauden ohjelmatyön viimeistelyyn mennessä. Näin varmistetaan, että kansalliset ja EU:n alue- ja rakennerahastovarat vaikuttavat samansuuntaisesti. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä arvioidaan säännöllisesti alueiden kehittämistavoitteiden toteutumista sekä käsitellään hallinnonalakohtaisia tavoitteita ja toimenpiteitä alueiden kehittämiseksi. Tarvittaessa tavoitepäätöstä tarkistetaan ja muutetaan ministerityöryhmän ehdotusten pohjalta. Ministeriöiden aluestrategiat Hallinnonaloilla tunnistetaan erilaisten alueiden kehittämistarpeet ja määritellään alueiden kehittämislain mukaisesti alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet (aluestrategia). Aluestrategian sisältö ja laadinta on määritelty alueiden kehittämisestä annetun asetuksen (1837/2009) 5 :ssä. Tavoitepäätökseen kirjatut tavoitteet ja linjaukset ohjaavat ministeriöiden aluestrategioiden laadintaa ja sisältöä. Aluestrategia laaditaan alueiden kehittämisen kannalta keskeisissä ministeriöissä, joita ovat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja 16

17 terveysministeriö. Lisäksi aluestrategia laaditaan myös sisäasiainministeriössä, jonka toiminnalla on välillisiä vaikutuksia alueiden kehittämiseen. Ministeriöt hyväksyvät aluestrategiansa valtioneuvoston toimikauden toisen vuoden syyskuun puoleen väliin mennessä. Vaikuttavuuden parantamiseksi ministeriöiden aluestrategiat sisällytetään hallinnonalojen muihin strategisiin suunnitteluasiakirjoihin ja sektoripolitiikkojen toteuttamiseen. Aluestrategiat laaditaan yhteistyössä aluehallintoviranomaisten ja muiden hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa. Helmikuussa 2011 laadittiin eri hallinnonalojen edellisten aluestrategioiden toteutumisen seurantaraportti. Työhön osallistuivat TEM:n lisäksi ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, sisäasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö. Seurannasta saatuja tietoja käytettiin hyväksi valtioneuvoston tavoitepäätöstä laadittaessa. Aluepoliittisen ohjelmakokonaisuuden yksinkertaistaminen ja uudistaminen Valtioneuvosto päätti tavoitepäätöksessä joulukuussa 2011, että Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) lopetetaan vuoden 2011 lopussa kansallisena aluekehittämisen erityisohjelmana. Ohjelman lopettamisen tavoitteena on yksinkertaistaa järjestelmää, keventää hallintotaakkaa ja vahvistaa demokraattista kehittämisvarojen ohjausta maakunnissa. Jatkossa kehittämisvaroja ohjataan vahvemmin kehittämis- ja suunnittelujärjestelmään, joka tukeutuu konkreettisesti alueiden kehittämistä ohjaaviin strategioihin ja tulossopimuksiin. Syksyn 2011 aikana suoritetun ulkopuolisen arvioinnin mukaan KOKO on tukenut alueiden vahvuuksiin perustuvaa kehittämistä ja vahvistanut paikallisuutta. Hyviä käytäntöjä on tunnistettu ja levitetty innovatiivisesti, mutta niiden juurtuminen vastaanottaville alueille on ollut hidasta. Arvioinnin mukaan KOKO ei onnistunut integroitumaan maakunnalliseen kehittämisjärjestelmään. KOKO-ohjelmaan kuuluneista verkostoista Innovaatio ja osaaminen, Luovat alat ja kulttuuri, Hyvinvointi sekä Venäjä jatkavat toimintaansa myös vuonna Osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelman (OSKE, ) toiminta-ajatuksena on kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Erityisenä tavoitteena on nykyisellä kaudella osaamiskeskusten välisen yhteistyön lisääminen. Osaamiskeskusohjelman ohjelma-asiakirjan mukaisesti vuonna 2010 suoritetun väliarvioinnin perusteella tarkistettiin ohjelmaan kuuluvat osaamisklusterit ja -keskukset ohjelman loppukaudeksi Osaamiskeskusohjelman strategisia painopisteitä uudistettiin siten, että toimintaa kohdennetaan entistä vahvemmin uuden liiketoiminnan edistämiseen sekä kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatioympäristöjen vahvistamiseen. Osaamiskeskusohjelman toimet ja voimavarat suunnataan uudelleen vuonna 2013 päättyvän ohjelmakauden jälkeen. Uuden instrumentin valmistelu aloitettiin loppuvuodesta 2011 ja sen lähtökohtana on vahvistaa innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimenpiteiden synergiaa. 17

18 Kaupunki-, maaseutu- ja saaristopoliittiset periaatepäätökset Kaupunkipolitiikkaa ja saaristopolitiikkaa toteutettiin vuonna 2009 hyväksyttyjen periaatepäätösten mukaisesti. Seurannan mukaan periaatepäätöksiä on toteutettu varsin hyvin. Valtiontalouden tarkastusviraston v tekemässä tuloksellisuustarkastuskertomuksessa todetaan myös, että kaupunki- ja metropolipolitiikan toimenpiteet ovat olleet tavoitteiden mukaisia. Kaupunkipolitiikan painopisteitä ovat olleet kilpailukyvyn ja koheesion vahvistaminen sekä ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Saaristopolitiikalla on edistetty kuntien valtionosuuksiin sisältyviä saaristolisiä, saaristoliikennettä, saaristopolitiikan edellytyksiä aluetasolla, saaristo- ja vesistömatkailua, vapaa-ajan asumista ja Itämeri-politiikan vahvistumista. Helmikuussa 2011 hyväksyttiin maaseutupoliittinen periaatepäätös, jonka mukaan keskeistä maaseudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi on maaseutualueiden kaupunkeja nopeampaan ikääntymiseen varautuminen, palveluiden saatavuuden varmistaminen maaseudun olosuhteista lähteviä ratkaisuja kehittämällä sekä vihreän talouden kysyntään vastaaminen elinkeinoja ja yrittäjyyttä uudistamalla. Maaseutupolitiikan toimenpiteillä on edistetty näiden painopisteiden toteuttamista ja mm. käynnistetty ikääntymisen vaikutusten arvioinnin kehittäminen alueiden käyttöön. Valtioneuvosto päätti tavoitepäätöksessä joulukuussa 2011, että periaatepäätöksistä luovutaan. Sen sijaan kaupunkipolitiikan ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmät ja saaristoasiain neuvottelukunta valmistelevat ministeriöiden ja alueiden yhteistyönä vaalikaudeksi kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen, metropolipolitiikka Hallitusohjelman mukaan metropolialueella ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla kehitetään sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa kaupunkiseutujen pitkäjänteisen kehittämistoiminnan tukemiseksi. Aie- ja kasvusopimuspolitiikkaa tehdään suurissa kaupunkikeskuksissa koko maassa mm. innovaatiokeskittymien vahvistamiseksi, maankäytön-, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi sekä sosiaalisen eheyden vahvistamiseksi. Vuonna 2011 asetettu kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä ja sen suurkaupunkijaosto kehittävät sopimuspolitiikkaa hallitusohjelman ja alueiden kehittämisen tavoitepäätöksen pohjalta. Metropolipolitiikan linjauksia valmistellaan metropolipolitiikan neuvottelukunnassa ja sihteeristössä. Vuosina 2010 ja 2011 toteutettiin vuonna 2010 solmittua aiesopimusta metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Aiesopimuksen 10 hanketta keskittyivät innovaatioiden edistämiseen ja kansainvälistymiseen. Hankkeilla saatiin hyviä kokemuksia aiesopimusmenettelyn edelleen kehittämiseksi. Aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi Uusi seutukuntajako tuli voimaan tammikuussa Seutukuntien määrä on Manner-Suomessa yhteensä 67. Päätöksen valmistelu perustui maakunnan liittojen lausuntoihin ja niiden kunnilta pyytämiin lausuntoihin. Erityisenä syynä seutukuntajakopäätökselle olivat vuoden 2011 alussa voimaan tulleet kuntajaotuksen muutokset. Valtioneuvosto päätti tavoitepäätöksessään joulukuussa 2011, että seutukuntajaosta luovutaan. Käytössä ollut seutukuntajako todettiin kuntien rakenteellisen muutoksen ja jo vakiintuneen 18

19 yhteistyön vuoksi vanhentuneeksi. Kuntien yhteistyöalueet voidaan määritellä joustavasti alueiden kehittämislain 25 :n mukaisesti maakuntaohjelman laatimisen yhteydessä. Alueellistaminen ja tuottavuusohjelma Alueellistamista on jatkettu kahdella edellisellä hallituskaudella saavutetun kehitysuran mukaisesti. Alueellistamistoimia on toteutettuina henkilötyövuotta, niiden lisäksi päätettyinä 714 henkilötyövuotta ja suunnitelmina 317 henkilötyövuotta eli yhteensä henkilötyövuotta (ns. bruttoluku). Alueellistamistoimista (brutto) noin henkilötyövuotta on syntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden välisinä siirtoina alueellistamispaikkakunnille. Siten nettotoimenpiteet ovat vajaat henkilötyövuotta. Näistä toteutettuja on noin 3 200, lisäksi päätettyjä noin 600 ja suunnitelmia noin 300 henkilötyövuotta. Alueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen Alueellisen kehityksen ennakointia on parannettu ja luotu valmiuksia käynnistää viivytyksettä tarvittavat toimenpiteet yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Lähiaikojen kehitysnäkymien tunnistamiseksi ja tarvittavien ennakoivien toimien kehittämiseksi on koottu toimiala- ja klusteripohjaisia asiantuntijaverkostoja, joissa on alan yritysten ja toimialajärjestöjen edustus. Alueiden kehittämisestä annetun lain mukaan maakunnan liittojen tehtävänä on vastata ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioida ja seurata maakunnan ja sen osien kehitystä. Äkilliset rakennemuutosalueet Äkillisten ja mittavien, perinteisten rakennemuutosongelmien hoitamisen toimintamalli Suomessa on vakiintunut. Rakennemuutosten hoitamistoimet käynnistetään välittömästi isojen irtisanomisilmoitusten antamisen jälkeen sekä TEM:ssä että ELYjen johdolla aluetasolla. TEM:n asettama Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä koordinoi näitä toimia ja linjaa toimenpiteiden rahoituksen suuntaamis- ja alueittaisia jakoperusteita. Valtioneuvosto päättää niistä. 19

20 2. OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA 2.1 Ohjelmanmuutokset 2011 Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitea teki kokouksessaan ohjelmamuutoksen toimintalinjojen välisiin rahoituskehyksiin. Toimintalinjan 1 ennakoitua heikompi kysyntä ja vastaavasti nopeammin edenneet toimintalinjat 2 ja 3 aiheuttivat selkeän tarpeen ohjelmanmuutokselle. Toimintalinjojen välisiä rahoituskehyksiä muutettiin siten, että EAKR+valtio rahoituksesta toimintalinjalta 1 siirrettiin 21,6 M toimintalinjoille 2 (10,0 M ) ja 3 (11,6 M ). Muutokset tehtiin Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kehyksiin, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa ohjelma on edennyt melko hyvin suunnitellussa vauhdissa toimintalinjoittain. Ohjelma-asiakirjaan tehtiin vastaavat korjaukset ja yritys- sekä työpaikkojen tavoitteita korjattiin hieman alaspäin. Tavoitteiden korjaus tehtiin samassa suhteessa kuin rahoituksen muutos, laskettiin työpaikan hinta TL 1:llä ja korjattiin tavoitteita sen mukaan. Valtaosa ohjelman työpaikka- ja yritystavoitteista toteutuu toimintalinjalla Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan (ARNE) tehtäviin kuuluu käsitellä alueiden kehittämisestä annetun lain 22 :ssä tarkoitetun valtakunnallisia alueiden kehittämistavoitteita koskevan esityksen sekä muut merkittävät alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevat esitykset; tukea työ- ja elinkeinoministeriötä alueiden kehittämisestä annetun lain 7 :n mukaisissa yhteensovittamis- ja seurantatehtävissä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita; seurata valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden ja hallinnonalojen alue-strategioiden toteutumista ja siihen liittyvää valtion aluehallinnon ohjausta sekä tekee niihin liittyviä kehittämisehdotuksia; tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi; ja suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Vuonna 2011 ARNE kokoontui kolmesti. Kaikissa kokouksissa käsiteltiin valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden painopaisteita ja valmistelua. Muita käsittelyssä olleita asioita olivat ministeriöiden aluestrategioiden toteutuminen, ELYjen strategia-asiakirjat, maakuntien suhdannetilanne, aluekehityksen kansainvälinen tulevaisuus, rakennerahastojen arviointitulokset sekä EU-koheesiopolitiikan ajankohtainen valmistelutilanne. 2.3 Seurantakomitea ja sen sihteeristö Seurantakomitean jäseniksi on nimetty kuntaosapuolten, valtionhallinnon ja järjestöjen edustajia mm. ministeriöistä ja Itä-Suomen maakunnista. 20

21 Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomitea kokoontui vuonna 2011 kaksi kertaa: Varkaudessa ja Helsingissä (yhteiskokous Pohjois-Suomen EAKRseurantakomitean kanssa). Kevään kokouksessa raportoitiin vuoden 2010 vuosikertomus ja ohjelma-arvioinnin näkemykset sekä ohjelman viimeisin tilannekatsaus. Kokouksessa hyväksyttiin myös ohjelmanmuutos, joka kosketti toimintalinjojen kehysten välistä siirtoa toimintalinjan 1 heikon kysynnän ja toimintalinjojen 2 ja 3 etupainotteisen toteutumisen johdosta. Toimintalinjalta 1 siirrettiin EAKR+valtio rahoitusta 21,6 M toimintalinjoille 2 ja 3. Lisäksi kuultiin katsaus ESRohjelman toimeenpanosta ja näkymistä uuden ohjelmakauden valmisteluun. Syksyn seurantakomitean kokouksessa käsiteltiin tilannekatsaukset (EAKR-ohjelma ja Maaseudun kehittämisohjelma) ja teknisen tuen 2012 jako. Tilannekatsauksessa EAKR-ohjelmiin kuultiin yhteinen esitys ja vertailutietoa Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmien taustoista ja edistymisestä. Lisäksi arvioitsijat esittivät oman katsauksensa teemoittain. Kuultiin myös katsaus tulevan ohjelmakauden valmistelusta ja aikatauluista. Seurantakomitean sihteeristö koostuu Itä-Suomen välittävien toimielimien edustajista sekä hallintoviranomaisen edustajasta. Puheenjohtajan tehtävä kiertää vuosittain eri maakunnan edustajalla. Sihteeristö kokoontui vuoden 2011 aikana kolme kertaa, kahdesti keväällä ja kerran ennen syksyn seurantakomitean kokousta. Sihteeristön tehtävänä on valmistella seurantakomitean kokouksissa esille otettavat asiat. 2.4 Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Itä-Suomen maakuntien maakuntahallitusten nimeämät yhteistyöryhmät aloittivat toimintansa keväällä Yhteistyöryhmät kutsuivat sihteeristön hoitamaan yhteistyöryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä virkavastuulla. Maakuntien yhteistyöryhmissä ja niiden valmistelemissa yhteistyöasiakirjoissa yhteen sovitetaan eri EU-rahastojen (EAKR, ESR, Maaseutuohjelma ja Kalatalousohjelma) toimenpiteitä. Yhteensovitusta rakennerahasto-ohjelmien sekä maaseutu- ja kalatalousohjelmien kesken on lisäksi toteutettu maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristöissä, joissa edustettuna ovat ESR- ja EAKRohjelmien hallintoviranomaisten lisäksi myös maaseutuohjelman hallintoviranomainen. Etelä-Savossa yhteistyöryhmän sihteeristön apuna toimii neljä teemaryhmää: osaaminen, matkailuja kulttuuri, yrittäjyys, ja työmarkkinoiden toimivuus. Teemaryhmien tehtävänä on arvioida oman alansa hankehakemuksia laaja-alaisesti ja sitä kautta tehostaa hankkeiden kriittistä arviointiprosessia. Suurin osa Etelä-Savossa rahoitetuista hankkeista kohdennetaan näiden neljän teeman mukaiseen ryhmään. Kainuun maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön lisäksi Kainuussa toimii eri rahoittajista koostuva rahoitusryhmä. Rahoitusryhmä käsittelee eri rahoituslähteistä rahoitettavat kaikkien rahoittajien rahoittamat hankkeet ml. yrityshankkeet sekä osallistuu mm. maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja yhteistyöasiakirjan valmisteluun. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöasiakirjaa (MYAK) vuodelle 2011 valmisteltiin EAKRrahoituksen osalta Pohjois-Savon liiton koolle kutsumissa neuvotteluissa. Maakunnan liitto kävi neuvotteluja ensin kunkin rahoittavan viranomaisen kanssa kahden kesken, jonka jälkeen pidettiin viimeinen neuvottelu, jossa olivat edustettuina kaikki rahoitusta myöntävät viranomaiset. 21

22 Rakennerahasto-ohjelmiin kohdistuneen valtion vastinrahoituksen leikkauksen johdosta loppuvuodesta ryhdyttiin valmistelemaan vuoden 2012 yhteistyöasiakirjan 1. tarkistusta. Taulukko 4. Maakunnan yhteistyöryhmien ja sihteeristöjen kokoukset maakunnittain vuonna 2011 MYR:n kokoukset Sihteeristöjen kokoukset Etelä-Savo 4 11 Kainuu 6 6 Pohjois-Karjala 5 17 Pohjois-Savo Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle 2011 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan vuodelle pitämässään kokouksessa. Yhteistyöasiakirjan laatimisprosessin aikana arvioitiin ohjelmarahoituksen käyttöasteita eri viranomaisittain ja kartoitettiin akuutteja tulevia rahoitustarpeita. Tällä menettelyllä pyritään osaltaan turvaamaan hankkeiden nopea käynnistäminen ja sitä kautta ohjelmarahoituksen täysimääräinen hyödyntäminen. Yhteistyöasiakirjan hyväksymisen yhteydessä yhteistyöryhmä sai selonteon ELY-keskuksen strategisen tulossuunnitelman päivityksestä. Kainuussa vuoden 2010 yhteistyöasiakirja valmisteltiin eri rahoittajien kanssa yhteistyössä viranomaisten kesken lokakuussa TOTSUn valmistelun yhteydessä. Lisäksi asiakirjoja käsiteltiin rahoitusryhmässä, MYR:n sihteeristössä ja maakuntavaltuustossa. Maakuntahallitus III (MYR) käsitteli yhteistyöasiakirjaa viimeisen kerran ja lopullinen hyväksyminen tehtiin maakuntavaltuustossa Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö valmisteli kevätkaudelta lähtien vuoden 2011 maakunnan yhteistyöasiakirjaa, joka hyväksyttiin yhteistyöryhmän kokouksessa lokakuussa. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöasiakirjaa (MYAK) vuodelle 2011 valmisteltiin EAKRrahoituksen osalta Pohjois-Savon liiton koolle kutsumissa neuvotteluissa. Maakunnan liitto kävi neuvotteluja ensin kunkin rahoittavan viranomaisen kanssa kahden kesken, jonka jälkeen pidettiin viimeinen neuvottelu, jossa olivat edustettuina kaikki rahoitusta myöntävät viranomaiset. Rakennerahasto-ohjelmiin kohdistuneen valtion vastinrahoituksen leikkauksen johdosta loppuvuodesta ryhdyttiin valmistelemaan vuoden 2012 yhteistyöasiakirjan 1. tarkistusta. 22

23 2.6 Seurantajärjestelmät EURA 2007 ja Wepa 2007 Vuoden 2011 aikana EURA ja Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmiin toteutettiin lukuisa määrä toimintoja, jotka jäivät puutteellisiksi tai keskeneräisiksi vuoden 2010 aikana. Alkuvuona 2011 valmisteltiin molempien järjestelmien hakemus-, päätös- ja maksatusprosesseihin mittavia muutostöitä prosenttimääräisten välillisten kustannusten kustannusmallin (flat rate) käyttöön oton vuoksi. Hakemus- ja päätösmuutokset otettiin käyttöön kesäkuussa ja maksatushakemus- ja maksatuspäätösmuutokset elokuussa. Flat rate -menettely tarkoittaa kiinteää prosenttiosuutta, jolla projektin välilliset kustannukset korvataan projektin henkilöstökustannuksista (EAKR 20 % ja ESR 17 %). Flat rate -menettely yksinkertaistaa ja nopeuttaa merkittävästi työtä erityisesti projektien maksatusvaiheessa, sillä prosenttimääräisenä ilmoitettuja välillisiä kustannuksia ei tarvitse todentaa eikä tarkastaa. Vuoden 2011 aikana valmisteltiin myös kertakorvauskustannusmallin (lump sum) edellyttämät muutokset, jotka siirrettiin käyttöön otettavaksi vuoden 2012 alussa. Lump sum tarkoittaa ns. kertakorvausmallia, jossa enintään euron tuki voidaan myöntää siten, että projektin ei tarvitse maksatushakemuksen yhteydessä todentaa kustannuksia tositetasolla eikä myöskään viranomaisen tarvitse tarkastaa kustannuksia. Kaikki kustannukset ilmoitetaan lajissa muut kustannukset. Tämä yksinkertaistaa ja nopeuttaa pienien projektien maksatusprosessia. Projektien sulkemistoiminto EURA järjestelmässä valmistui toukokuussa. Sulkemistoiminnolla varmistetaan, että kaikki projektin hallinnolliset toimet on suoritettu asianmukaisella tavalla loppuun sen jälkeen, kun projektien toiminta on päättynyt ja maksatusliikenne saatu täysin valmiiksi. Sulkemisen yhteydessä projektille sidotut mahdolliset käyttämättömät myöntövaltuudet purkautuvat Wepa järjestelmässä, minkä jälkeen ne voidaan budjetoida uudelleen. Rahoituksen takaisinperintä- ja palautustietojen tallennus sekä näiden johdosta seuraavasta maksatuspäätöksestä tapahtuva kuittaustoiminto valmistuivat Wepa järjestelmään vuoden 2010 aikana. Vuonna 2011 valmistui näiden tietojen siirto EURA järjestelmään, missä ne voidaan huomioida raportoinnissa sekä komission maksupyynnössä. Loppuvuodesta EURA järjestelmään valmistui viranomaiskäyttäjille tarkoitettu foorumityyppinen neuvontapalveluosio, minkä välityksellä viranomaiset voivat esittää järjestelmän pääkäyttäjälle käyttöä koskevia kysymyksiä. Vastaukset ovat kaikkien käyttäjien nähtävissä. Tämä vähentää sähköpostitse annettavan käyttäjätuen tarvetta. Palvelusta löytyy myös usein kysytyt kysymykset -toiminto. Vuoden 2011 aikana lisättiin myös merkittävässä määrin järjestelmien raportointia. Uusia raportteja kehitettiin mm. projektitarkastusten, paikanpäällä tehtyjen varmennusten (artikla 13), päätöstietojen, takaisinperintä- ja palautustietojen ja projektien sulkemistilanteen seurantaan. Lisäksi myös projektien toteuttajien käyttöön saatiin EURA järjestelmässä projektikohtainen maksatustietoraportti, minkä avulla toteuttaja voi kootusti seurata oman projektinsa maksatusten yksityiskohtaista tilaa. 23

24 Tuki2000 TUKI2000-järjestelmän osalta otettiin vuoden 2011 kesällä käyttöön vastaava hankkeiden sulkemistoiminto kuin EURA järjestelmässä. Syksyllä otettiin käyttöön yritystukien sähköinen asiointi erillisessä asiointipalvelussa, johon liittyy sähköinen tunnistautuminen. Samassa yhteydessä toteutettiin tietojen siirto sähköisen asiointipalvelun kautta jätetystä sähköisestä lomakkeesta TUKI2000-järjestelmään. Sähköisen asioinnin myötä yritystukien käsittelyprosessin tietyt vaiheet TUKI2000-järjestelmässä muuttuivat myös sähköisiksi eli TUKI2000-järjestelmässä otettiin käyttöön ns. työjonot. Loppuvuoden aikana valmisteltiin TUKI2000-järjestelmään uudistettua rahoituksen takaisinperintäja palautustietojen tallennusosiota. Ko. osio, joka korvaa järjestelmässä jo olevan takaisinperintäosion, on tarkoitus ottaa käyttöön kevään 2012 aikana. Järjestelmään tehtiin myös paikan päällä tarkastuksiin liittyviä raportteja, kehitettiin valtuuksien raportointia ja tehtiin muita pienempiä muutoksia. Myös Yrtti-raportointijärjestelmää kehitettiin edelleen EAKR-hankkeiden raportoinnin osalta, uutena raporttikokonaisuutena otettiin käyttöön mm. takaisinperintään liittyvät raportit. 2.7 Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) Rakennerahastoista annetun yleisasetuksen (2006/1083/EY) ja EU:n koheesiopolitiikkaa koskevien strategisten suuntaviivojen (2006/702/EY) mukaan ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys ovat keskeinen osa yhteisön alue- ja rakennepolitiikkaa. Suomessa ohjelmakaudella kestävä kehitys on horisontaalisena teemana kaikissa alueellinen kilpailukyky ja työllisyys - tavoiteohjelmissa. Ohjelma-asiakirjassa on asetettu kaksi indikaattoria ohjelman ympäristövaikutusten seurantaa varten: 1) teollisuuden ja energiantuotannon fossiiliset hiilidioksidipäästöt ja 2) kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyvien hankkeiden osuus EU-rahoituksesta. Taulukko 5. Hiilidioksidipäästöt suuralueittain (1000 t), teollisuus ja energiantuotanto Lähde: Tilastokeskus, kasvihuonekaasujen inventaario Hiilidioksidilukuun sisältyvät energiantuotannon ja teollisuuden pistelähteiden hiilidioksidipäästöt fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä sekä prosessiperäiset päästöt. Itä-Suomen osuus koko maan hiilidioksidipäästöistä on ollut vain 5 % (vuonna 2010 vain 4,5 %). Itä-Suomessa on laskettu suuralueista näin selvästi vähiten hiilidioksidipäästöjä. Etelä-Suomen osuus on ollut jatkuvasti yli 40 %, Länsi-Suomen noin 30 % ja Pohjois-Suomen yli 20 %. Vuodesta 2004 vuoteen 2009 kaikilla alueilla päästöjen määrä on vähentynyt selvästi. 24

25 Kaikissa neljässä EAKR-ohjelmassa on hiilidioksidipäästöjen määrää vähentäviä hankkeita vuoden 2011 loppuun mennessä 176 kpl (51 hanketta lisää vuoden 2011 aikana) ja niihin on sidottu 54,3 M eli 4,7 % EAKR+valtio -rahoituksesta. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa rahoitusta oli sidottu 17,6 M (4,2 %) kaikesta sidotusta rahoituksesta (44 hanketta). Taulukko 6. Hiilidioksidipäästöjä vähentävät hankkeet (lkm) ja niiden osuus sidotusta rahoituksesta. Itä-Suomen ohjelmassa kasvihuonepäästöjä vähentäviin hankkeisiin oli sidottu 2011 loppuun mennessä 55 hankkeeseen 28,9 M julkista rahoitusta. Tästä 8,1 M sidottiin vuoden 2011 aikana. Kaikkiaan ympäristöpositiivisiin hankkeisiin sidottiin vuoden 2011 loppuun mennessä koko Suomessa 37,7 % EAKR+valtio rahoituksesta (434,9 M ). Itä-Suomessa vastaava luku oli 38,4 % (158,9 M sidonnoista, josta 27,5 M vuonna 2011) ja hankkeita oli kaikkiaan 544 kpl (70 kpl vuonna 2011). Itä-Suomessa teollisuuden ja energiantuotannon fossiilisten hiilidioksidipäästöjen määrä vaihtelee hieman vuosittain sääolosuhteiden ja teollisuustuotannon volyymin mukaan. EAKR-rahoituksella kokonaisuudessaan ei ole merkittävää vaikutusta kasvihuoneilmiötä aiheuttavien päästöjen kokonaismäärään Itä-Suomessa. Kuitenkin suuralueella toteutuksessa olevilla bioenergia-, energiatehokkuus- ja rautatiehankkeilla on myönteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään. Kestävän kehityksen toteutuminen ohjelmassa on kuvattu tarkemmin vuosiraportin kohdassa Kansallinen joustovaraus Kansallisen rakennerahastolain 10 määrittelee, että osa rakennerahastovaroista voidaan jättää hallintoviranomaisen pääluokkaan ohjelmareserviin käytettäväksi mm. rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen. Joustovarausta voidaan äkillisten rakennemuutosten lisäksi käyttää myös muihin ohjelmatyön joustoihin, kuten ylimaakunnallisiin hankkeisiin tai muihin strategisesti tärkeisiin hankkeisiin. Kansallisessa varauksessa ei ole kysymys rakennerahastojen yleisasetuksessa ((EY) N:o 1083/2006) säädetyistä varauksista, vaan Suomen valtion talousarvion täytäntöönpanon jaksottamisesta. Varaus voidaan ottaa käyttöön, esimerkiksi kun yksittäistä kuntaa tai seutukuntaa uhkaa huomattavan suuri työpaikkojen väheneminen. Käyttökohde voi olla koko kriisialue, jolloin tukea voidaan osoittaa varsinaisen kriisikohteen lisäksi myös ao. alueen muun elinkeinotoiminnan 25

26 kehittämiseen. Esityksen varauksen käytöstä voi tehdä maakunnan yhteistyöryhmä tai alueella toimiva välittävä toimielin neuvoteltuaan ensin asiasta muiden alueen viranomaisten kanssa. Kansallisen varauksen varoja on osoitettu pääsääntöisesti vaikeimmille, valtioneuvoston nimeämille äkillisen rakennemuutoksen alueille, mutta niitä voidaan osoittaa myös valtioneuvoston nimeämien alueiden ulkopuolisille alueille. Kansallisen joustovaraus täydentää kansallisia äkillisen rakennemuutoksen varoja ja instrumentteja (muutosturva, työllisyyspoliittiset koulutusmäärärahat, yritystuet ja työllisyysperusteiset investointituet). Vuonna 2011 joustovaraukseen oli käytössä yhteensä 20,736 M, josta EAKR+valtio 12,368 ja ESR+valtio 6,904 M. ESR-ohjelman varat jaettiin kaikki vuoden aikana välittäville toimielimille, EAKR varoja jäi käyttämättä ja palautettiin alueille yhteensä 1,465 M (PS 0,710 M ja LS 0,755 M ). Taulukko 7. Joustovarauksen jakautuminen maakunnittain vuonna 2011 MAAKUNTA EAKR+valtio ESR+valtio YHTEENSÄ Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Satakunta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Lappi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa YHTEENSÄ Joustovarausta on käytetty (sidottu) Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa eniten toimintalinjalle 1 (noin 5,5 M julkinen), lähes saman verran (4,98 M ) toimintalinjalle 2 ja vähiten (3,18 M ) toimintalinjalle 3. Kuntarahaa on sidottu toimintalinjalle 3 joustovarauksiin noin 1,5 M. Maksatusaste on lähes 70 %. 26

27 Taulukko 8. Sidonnat ja maksatukset joustovarauksiin toimintalinjoittain Menoluokittain joustovarausta on sidottu Itä-Suomessa erityisesti luokissa 15 (muut toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada käyttöön tieto- ja viestintäteknologiaa ja tehostetaan näiden teknologioiden käyttöönottoa pk-yrityksissä), 03 (teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pk-yritysten kesken sekä niiden ja muiden toimijoiden kesken), 08 (muu investointi pk-yrityksiin) ja 57 (muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi). Näihin menoluokkiin on käytetty 68 % sidotusta joustovarauksesta vuoden 2011 lopussa. (ks. rahoitustaulukot, liite 2) Itä-Suomen maakunnista Keski-Karjalan seutu Pohjois-Karjalasta ja Varkauden seutu Pohjois- Savosta ovat olleet kansallisen rakennemuutostuen alueita, jotka ovat voineet hakea ohjelmareservivarausta äkillisiin rakennemuutoksiin vuona Kainuussa Kajaanin seutu on kansallisen äkillisen rakennemuutostuen piirissä. Helmikuussa 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle osoitettiin kansallisen joustovarauksen EAKR-myöntämisvaltuutta 1,4 miljoonaa euroa. Valtuudesta kohdistettiin rakennemuutosalueella olevan MFG-components Oy:n sekä telakkateollisuuden klusteriin kuuluvan Joptek Oy:n kehittämishankkeisiin yhteensä n. 1,3 miljoonaa euroa. Lisäksi Tekesin prosessissa on käsittelyssä 0,5 miljoonan euron EAKR-osarahoitteinen tutkimushanke. Joulukuussa 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle osoitettiin kansallisen joustovarauksen EAKR-myöntämisvaltuutta 1,1 miljoonaa euroa. Pohjois-Karjalassa rahoitus on käytetty seuraaviin EAKR-hankkeisiin (lisäksi useita ESRhankkeita): Uudet hiilirakenteet kylmäkatodeina, projektikoodi: A Suunnitelman mukainen toteutusaika ja myönnetty EAKR- ja valtion rahoitus euroa. Puhos ympäristöalasta uutta liiketoimintaa, projektikoodi A31316 Toteutusaika EAKR- ja valtion rahoitus yht euroa. Meijerinrannan yritys- ja kulttuurikeskus, projektikoodi A31490 Toteutusaika EAKR- ja valtion rahoitus yht euroa. Pohjois-Savossa Varkauden seutu on ollut kansallinen rakennemuutosalue vuodesta 2008 lähtien ja Koillis-Savo luokiteltiin rakennemuutosalueeksi vuoden 2009 ajaksi. Varkaudessa eniten työpaikkoja on menetetty Stora Enson tehtaiden sekä Corenson (kartonki) ja Eforan (huoltoyhtiö) supistuksissa. Vuodesta 2002 lähtien Stora Enso on vähentänyt Varkaudesta 1200 työntekijää, joita on tällä hetkellä enää noin 310. Kerrannaisvaikutukset varovaisesti huomioiden menetykset ovat seudun työvoimasta noin 15 %. 27

28 Menetyksiä Varkauden seudulla on ollut myös elektroniikkateollisuudessa (Enix Oy), konepajoissa (AFT) ja ajoittain energiateknologia-alan yrityksissä. Danfoss mm. siirsi tehtaan Leppävirralta Sloveniaan. Kahden viimeisen vuoden aikana seudulla menetettiin suurimmissa irtisanomisissa yhteensä yli 850 työpaikkaa. Varkaudessa on tyhjentynyt m2 teollista tilaa, jonka käyttöönotto vaatisi arviolta M saneeraukset. Leppävirralla on tyhjentynyt m2:n teollisuustilat. Hanke-esimerkki: Teollisen mittakaavan energiateknologian kehitysympäristö Toteuttaja Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Kokonaiskustannukset: , josta EAKR osuus Toteutusaika: Varkauden energiateknologian yrityskeskittymän toimintaedellytysten turvaamiseksi sekä jatkuvan uudistumisen tueksi toteutetaan Teollisen mittakaavan energiateknologian kehitysympäristö -hanke, jonka tavoitteina on: - luoda alueelle toiminnalliset puitteet tukea alan yritysten tuotekehitysprosesseja tarjoamalla kansainvälisen tason tutkimus- kehitys ja innovaatiopuitteet energiateknologioiden edelleen kehittämiseen teollisen mittakaavan sovelluksiin - vakiinnuttaa alueen yritysten, kehittämisorganisaatioiden ja korkeakoulujen tki-yhteistyötä muodostettavan yhteiskäyttöisen tki-ympäristön puitteissa - laajentaa alan koulutus-, tutkimus- ja testauspalveluiden tarjontaa teollisen mittakaavan energiasovellusten suuntaan Kainuussa UPM:n tehtaan irtisanomisten vuoksi Kajaanissa on käytetty kansallista rakennemuutosrahaa mm. UPM:n paperitehtaan tiloihin perustettuun Renforsin Rannan yritysalueelle. Tiloissa toimii noin 30 yritystä ja uusia korvaavia työpaikkoja on saatu aikaan samoihin tiloihin kuin mistä niitä lakkautettiinkin. Uutena toimialana alueelle on perustettu tietokeiden palvelinkeskus (supertietokoneiden palvelinympäristö), joka saa jäähdytysvetensä suoraan Kajaanijoesta. Keskuksen palveluja käyttävät ja kehittävät CSC (Tieteen Tietotekniikan Keskus) ja sen kautta kaikki Suomen yliopistot ja korkeakoulut, IBM sekä paikallisena toimijana Kaisanet (entinen Kainuun Puhelinosuuskunta) sekä sen tytäryhtiö Ebsolut Oy. Kainuun hallintokokeilusta johtuen Kainuun maakunta ei ole mukana budjettiteknisistä syistä EAKR-toimenpideohjelman reservin jaossa eikä sen kerryttämisessä tällä ohjelmakaudella. 28

29 3. YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN 3.1 Hallinnollinen yhteensovitus Keskushallinnon tasolla koordinaatiosta ja yhteensovituksesta on vastannut valtioneuvoston asettama Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE). Neuvottelukunnan tehtäviin kuluu käsitellä alueiden kehittämisestä annetun lain 22 :ssä tarkoitetun valtakunnallisia alueiden kehittämistavoitteita koskevan esityksen sekä muut merkittävät alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevat esitykset; tukea työ- ja elinkeinoministeriötä alueiden kehittämisestä annetun lain 7 :n mukaisissa yhteensovittamis- ja seurantatehtävissä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita; seurata valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden ja hallinnonalojen alue-strategioiden toteutumista ja siihen liittyvää valtion aluehallinnon ohjausta sekä tekee niihin liittyviä kehittämisehdotuksia; tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi; ja suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Suuraluetasolla kunkin EAKR-ohjelma-alueen seurantakomiteat ja niiden sihteeristöt sekä koordinaatiotyöryhmät (EAKR, ESR) käsittelevät eri ohjelmien tilannetta ja yhteensovituksessa esiin nousevia kysymyksiä. Alueellisella tasolla eri rahastojen ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnittain maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja niiden sihteeristöissä, joilla on vastuu alueen kehittämistoimien koordinoinnista. Yhteistyöryhmä voi lisäksi perustaa erillisen jaoston maaseuturahastosta rahoitettavien toimenpiteiden alueellista tarkastelua ja muihin alueellisiin toimenpiteisiin tapahtuvaa yhteensovitusta varten. Maakunnan yhteistyöasiakirjan laadinnan yhteydessä maakunnan yhteistyöryhmä saa tiedoksi ESR-ohjelman valtakunnallista osiota koskevat sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämiseen liittyvät suunnitelmat ja raportit yhteensovituksen turvaamiseksi. Rahastojen toiminnan yksityiskohtainen yhteensovitus tapahtuu siis aluetasolla. Eri ohjelmien ja rahoitusvälineiden strategisina yhteenkokoajina aluetasolla toimivat maakuntaohjelmat, joihin kirjataan kunkin maakunnan kehittämistyön painopisteet ja tavoitteet ja määritellään eri rahoitusvälineiden roolit näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Vuosittaisissa toteuttamissuunnitelmissa kuvataan keskeisimmät kehittämiskokonaisuudet, joihin alueen eri ohjelmista ja lähteistä saamia kehittämisresursseja lähivuosina tullaan suuntaamaan. Ohjelman koordinaatiota toteutetaan suuraluetasolla Itä-Suomen EAKR-ohjelmatyöryhmän (maakuntaliittojen edustus) ja ohjelmakoordinaattorin toimesta. Ohjelmatyöryhmän keskeisimmät tehtävät ovat 1. ohjelman toimeenpanon yhteensovittaminen - Itä-Suomen maakuntien välisten rahoituskehysten jaon (kulmaluvut) varmentaminen vuosittain 2. Seurantakomitean ja seurantakomitean sihteeristön kokousasioiden ennakkovalmistelu ja päätösten seuranta - ohjelman vuosikertomusten rakenne ja tietojen kerääminen - teknisen tuen jako (maakunnat, ministeriö) - ohjelman toteutumisen seuraaminen maakunnittain ja suuraluetasolla 29

30 - rakennerahastoviestinnän tavoitteiden toteutumisen seuraaminen (EAKRtoiminta) 3. Ohjelmareservin käyttöön liittyvä valmistelu 4. Maakuntien yhteishankemenettelystä sopiminen ja yhteishankkeiden käsittely 5. Yhteisen EAKR- ja ESR -rakennerahastoviestinnän toteuttaminen ja koordinointi suuraluetasolla 6. Tulevan ohjelmakauden (2013+) valmistelua koskevat toimenpiteet Itä-Suomi tasolla 7. Muut erikseen sovittavat tehtävät. Ohjelmakoordinaattori työskentelee Itä-Suomen maakuntien ja työ- ja elinkeinoministeriön välillä ohjelman hallinnoinnin ja toimeenpanon edistämiseksi. Itä-Suomen maakuntaliittojen yhteisellä sopimuksella ohjelmakoordinaatiosta vastaa Kainuun maakunta kuntayhtymä. Ohjelmatyöryhmässä valmisteltiin Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean sihteeristön ja seurantakomitean tulevia kokouksia. Ohjelmatyöryhmä kokoontui vuonna kertaa, lähes kaikki kokoukset pidettiin puhelinneuvotteluna. Kokouksissa käsiteltiin erityisesti EAKRtoimenpideohjelman etenemistilannetta ja toimintalinjojen edistymistä suhteessa alkuperäiseen rahoituskehykseen, tähän liittyvää ohjelmanmuutosta, teknisen tuen jakoa maakunnittain, yhteishankkeita, maakunnittaisia kulmalukuja ja tulevan ohjelmakauden (2014+) valmisteluun liittyviä asioita sekä maakuntaliittojen ohjelmatyötä. 3.2 Sisällöllinen yhteensovitus EAKR-hankkeissa etenkin yliopistot ja ammattikorkeakoulut, mutta myös toisen asteen ammatillinen koulutus, ovat olleet aktiivisesti luomassa yhteisiä itäsuomalaisia osaamis- ja innovaatiorakenteita ja -verkostoa. Sen lisäksi että hankkeissa yhdistetään osaamisen kehittäminen, tutkimus, elinkeinoelämän ja niiden toimintaympäristön kehittäminen sekä verkottuminen, niissä myös voidaan turvata kehittämistoiminnan jatkuvuus hankkeiden päättymisen jälkeen koulutusorganisaatioiden sitoutumisen kautta. Maakuntaliitot ja ELY-keskukset ovat muodostaneet hankekokonaisuuksia, joissa hankepareina tai vielä isompana kokonaisuutena on yhdistetty EAKR- ja ESR-ohjelmien toimet tai vastaavasti EAKR- ja maaseudun kehittämisohjelman toimet. Yhteensovitusta on tehty myös kansallisten erityisohjelmien kanssa, kuten esimerkiksi OSKEohjelman ja EAKR-ohjelman kesken sekä KOKO-ohjelman kanssa Yhteensovitus ESR-toimenpideohjelman kanssa Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosio Ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelman ESR-hankkeilla keskitytään työllisyyden tukemiseen ja itäsuomalaisten osaamisen kehittämiseen yhteistyössä EAKR-ohjelmasta rahoitettavien, alueen kasvua ja kilpailukykyä vahvistavien toimenpiteiden kanssa. 30

31 Maakunnan yhteistyöasiakirjassa sovitetaan yhteen ESR- ja EAKR-toimenpiteet sekä kansallisesta maaseutuohjelmasta rahoitettavat toimenpiteet siten, että ne yhdessä parhaalla mahdollisella tavalla edistävät maakuntien kilpailukykyä ja teemallista kehittämistä. ESR-toimenpitein tuetaan EAKRtoimenpideohjelman mukaisia painopisteitä. Mahdollisuutta toteuttaa ESR-tyyppisiä toimenpiteitä (max. 10 %) EAKR-ohjelmassa hyödynnetään pääosin maakuntien innovaatioympäristöjä tukevissa kehittämishankkeissa toimintalinjalla kaksi. ESR-toiminnassa on myös mahdollista rahoittaa EAKR-tyyppistä toimintaa (max. 10 %) yleisasetuksen (1083/2006/EY) ja ESR-asetuksen (1081/2006 EY) mukaisesti silloin kun se on tarkoituksenmukaista ohjelman toteutuksen joustavoittamiseksi ja tuloksellisen toteutuksen varmistamiseksi. Maakuntaohjelmassa ja sen toteuttamissuunnitelmassa (TOTSU) sovitetaan yhteen maakunnassa tapahtuvaa kansallista ja EU-ohjelmatyötä. Syksyllä 2011 hyväksytyissä vuosien TOTSUissa esitetään EU-varojen lisäksi aluekehitykseen vaikuttavien kansallisten varojen tarve ja kohdentuminen. EAKR- ja ESR-toimenpitein tuetaan maakunnan teemallista kehittämistä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet pyritään saavuttamaan toteuttamalla Itä-Suomen EAKRtoimenpideohjelmaa ja ESR-toimenpideohjelmaa rinnakkain. Nämä kaksi ohjelmaa täydentävät sisällöllisesti toisiaan. EAKR-toimenpiteet kohdistetaan ensisijaisesti yritystoiminnan kilpailukyvyn lisäämiseen ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen, kun taas ESR-toimenpiteet kohdistuvat pääasiassa työllisyyden ja osaamisen edistämiseen. Esimerkkihanke EAKR TL 2: Metsänhoitotöiden koneellistaminen, investointihanke ESR TL 3: Metsänhoitotöiden koneellistaminen, kehittämishanke Vastuuviranomaiset: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (EAKR), Pohjois-Karjalan ELY-keskus (ESR) Toteuttaja: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä EAKR:n ja valtion rahoitus: euroa, ESR:n ja valtion rahoitus: euroa Toteutusaika: , ESR: Projektikoodit: A31498 (EAKR), S11542 (ESR) Hankekokonaisuudella haetaan ratkaisua metsäalan organisaatioiden kykyyn ottaa käyttöön uusia metsänhoitoon, metsäenergian ja ainespuun hankintaan liittyviä teknisiä ja menetelmällisiä ratkaisuja talouden, toimivuuden ja organisoitumisen näkökulmat huomioiden. Metsätaloudessa metsän kasvatuksen kannattavuuteen on haettu jo vuosikymmenen ajan uusia ratkaisuja, jotka eivät ole vielä yleistyneet laajaksi toiminnaksi kentälle. Uusien innovaatioiden käyttöönotto vaatii tuekseen riittävän tieteellisen perustan sekä toimivan koulutusratkaisun niin työntekijöille, suunnittelijoille kuin esimiehille. Hanke tukee tehtyä pitkäjänteistä työtä metsänkasvatuksen kustannusten pitämiseksi kilpailukykyisenä. Hankkeen tuloksena syntyy tutkittua tietoa uusista metsänhoidon tekniikkaa hyödyntävistä menetelmistä, laitteista ja organisoitumisesta. Alan kouluttajat saavat perusteet ja ammattitaidon kouluttaa erikseen eri koulutustasoilla ja myös yhdessä uusia työntekijöitä, suunnittelijoita ja esimiehiä hallitsemaan yhä monimuotoistuvan metsätalouden työkentän. Hanke lähentää tutkimustiedon tuottajia, kouluttajia ja käytännön tekijöitä metsätalouden ja laitevalmistuksen piirissä. Nopea tiedonsiirto ja yhdessä tehtävä menetelmä- ja laitekehitystyö tukee koulutustoimintaa ja myös tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa laite- ja menetelmäkehitystä. Lisäksi uudet metsätalouden koneellistetut työt mahdollistavat uuden yritystoiminnan perustamista ja olemassa olevan yritystoiminnan laajentumista. Hankkeeseen liittyvillä investoinneilla haetaan ratkaisua puun tuottamisen kustannusten pienentämiseen. Metsän tuotantokustannukset ovat metsätalouden kilpailukyvyn perustekijöitä yhdessä puunkorjuun kustannusten kanssa. Kun puunkorjuussa työn tuottavuus on noussut 16-kertaiseksi viimeisen 30 vuoden aikana, niin puun tuottamisessa tätä kehitystä ei ole tapahtunut. Metsänhoidossa on käytössä edelleenkin pääsääntöisesti samat menetelmät kuin 20 vuotta sitten, ainoastaan kustannustaso on noussut yleisen kustannustason kehityksen myötä. Metsänhoitotöiden koneellistaminen kylvöä lukuun ottamatta on edennyt hyvin hitaasti. 31

32 Hankkeella yhdessä siihen liittyvällä henkilöstön osaamisen kehittämishankkeen kanssa haetaan myös tukea uusien kaupallisten teknologisten tuotteiden ja tuotannollisten menetelmien markkinointiin kansallisesti ja myös kansainvälisesti. Tavoitteena on tukea paikallista laitevalmistusta mahdollistamalla koulutuksen ja tutkimuksen keinoin uusien innovatiivisten metsänkäsittelymenetelmien käyttöönottoa. Puuntuottamiskustannusten pienentämisessä tarvitaan monipuolista osaamista. Investointihankkeella toteutetaan alan työntekijöiden koulutukseen soveltuva opiskeluympäristö Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella toteutetaan koko maan kattavan Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuella. Ohjelman toimeenpano tapahtuu ELYkeskuskohtaisten alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Maaseutuohjelman ja Itä-Suomen EAKR-ohjelman täydentävyys näkyy erityisesti yritystukitoiminnassa. Ohjelmat rahoittavat paikallisilla markkinoilla toimivia ja aloittavia yrityksiä. Maaseuturahaston asiakkaina ovat useimmiten maaseudun mikroyritykset ja EAKR-ohjelman tuki kohdistuu hieman suurempiin ja laajentaviin yrityksiin sekä kasvuyrityksiin. - Pohjois-Karjalassa Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa ja ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosiossa järjestetään yhteiset hankehaut. Myös maaseuturahaston hankehaut on aikataulutettu yhteensopiviksi rakennerahasto-ohjelmien hankehakujen kanssa. EAKR:n ohella T&K-ympäristöjen hyödyntämistä tuetaan myös ESR-toimenpitein ja EAKR:n investoinnit kytketään mahdollisuuksien mukaan ESR:n rahoitukseen sisällön yhteensovittamiseksi sekä vaikuttavuuden lisäämiseksi. EAKR-toimenpideohjelmasta ja maaseuturahastosta on tuettu bioenergiahankkeita koordinoidusti. Maaseudun laajakaistahankkeita on tuettu maaseuturahaston varoin Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin KOKO (Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) KOKO on aluelähtöinen aluekehittämisen ohjelma, joka vahvistaa seutujen sisäistä ja seutujen välistä yhteistyötä erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti yksinkertaistaa aluepoliittista ohjelmarakennetta. KOKO toimii siemenrahoituksena maakuntaohjelman toteuttamisessa. KOKOn kansallinen toiminta päättyi vuoden 2011 lopussa, joitakin alueellisia keskuksia jatkaa toimintaansa omalla rahoituksellaan. - Pohjois-Karjalassa oli käynnissä kaksi Koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa: KOKO Pielisen Karjala sekä KOKO Joensuun seutu ja Keski-Karjala. Joensuun seudun ja Keski-Karjalan KOKO perustuu neljän painopisteen matriisimalliin: o 1. Toimialojen väliset rajapinnat, o 2. Luovat alat, o 3. Innovaatiotoiminta ja o 4. Nuoret tulevaisuuden tekijöinä. Nämä painopisteet ovat vahvasti kytköksissä maakuntaohjelmaan ja -suunnitelmaan. Vastaavasti Pielisen Karjalan KOKOssa teemoina ovat matkailu, uusiutuva maaseutu ja elinkeinot sekä 32

33 elinikäinen oppiminen. Käytännössä KOKOn rooli siemenrahoituksena toimii niin, että kunkin vuoden KOKOn toimenpiteillä valmistellaan usein seuraavien vuosien kehittämistoimia. Esimerkiksi usean vuoden 2011 KOKOn toimenpiteen varsinainen toteutus on vuosina Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Osaamiskeskusohjelmilla pyritään parantamaan kilpailukykyistä ja korkeaa osaamista vaativaa yritys- ja tutkimustoimintaa ja niiden kehittämisen edellytyksiä alueilla. Ohjelmalla tavoitellaan myös osaamiskeskusten välisen työnjaon kehittämistä ja alueellista erikoistumista. Itä-Suomessa toimivat seuraavat osaamiskeskusohjelmat ja klusterit. Pohjois-Savo - Hyvinvointiklusterin koordinaattorina Kuopio, osaamisalana terveystekniikka, laitteet ja välineet - HealthBio Terveyden biotekniikan klusteri, Kuopion osaamiskeskus - Elintarvikekehityksen klusteri, Kuopion osaamiskeskus, osaamisalana elintarvikkeiden terveellisyys - Ympäristöteknologiaklusteri, Kuopion osaamiskeskus - Tulevaisuuden energiateknologiat, liitännäisjäsenenä Varkaus Etelä-Savo - Forest Industry Future - Mikkelin osaamiskeskus, osaamisalana ohutkalvopinnoitus ja puun modifiointi - Matkailu ja elämystuotanto, Savonlinnan osaamiskeskus (verkottuneena koko Itä-Suomeen), osaamisalana matkailun innovaatiopalvelut ja tutkimus Pohjois-Karjala - Forest Industry Future, Joensuun osaamiskeskus, osaamisalana metsäteollisuuden koneteknologia ja tuotteistava puurakentaminen - Tulevaisuuden energiateknologiat, Joensuun osaamiskeskus - Asumisen osaamisklusteri, Joensuun osaamiskeskus Pohjois-Karjalan osaamiskeskusohjelma koostuu neljästä toisiaan tukevasta maakunnan vahvasta osaamisalasta: asumisen, nanoteknologian, tulevaisuuden energiateknologian ja uusiutuvan metsäteollisuuden osaamisklusterista. Osaamiskeskustoiminnalla luodaan puitteet yritysten, teknologiakeskusten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden yhteistyölle ja niiden välisten synergioiden innovatiiviselle hyödyntämiselle. Toiminnan kannalta keskeistä on tutkimus-, kehitys- ja tuotteistamisprosessit kattavan ja markkina- ja käyttäjävetoisesti toimivan innovaatioympäristön luominen yritysten ja asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyönä. Osaamiskeskus toimii tiiviissä yhteistyössä alan elinkeinoelämän kanssa sekä teknisten että markkinalähtöisten tuote- ja palveluideoiden kehittämiseksi ja viemiseksi liiketoimintaan. Pohjois-Karjalan osaamiskeskuksessa on vuonna 2011 ollut käynnissä 22 hanketta, joista 11 on rahoitettu rakennerahastovaroin. Pohjois-Karjala on mukana myös itäsuomalaisessa matkailualan osaamiskeskuksessa. Kainuu - Forest Industry Future, Kajaanin osaamiskeskus, osaamisalana mittaustekniikka 33

34 3.2.4 Esimerkki eri ohjelmista tai rahoituslähteistä rahoitetusta hankekokonaisuudesta SIB-labs -korkean teknologian keskittymä SIB-labs yhdistää Itä-Suomen yliopiston huippuosaamisen biomateriaalien, materiaalitekniikan, fotoniikan ja spektriväritutkimuksen alalla. SIB-labs edistää alan teknologian siirtoa ja palvelee tiedeyksiköiden ja teollisten yhteistyökumppaneiden tutkimustarpeita. Hankekokonaisuutta on rahoitettu toisiaan täydentävillä investointi- ja kehittämishankkeilla (EAKR ja ESR), jotka on toteutettu yhteistyöverkostossa Itä-Suomen yliopiston, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja elinkeinoelämän välillä. Osana SIBLabs -kokonaisuutta rahoitettuja EAKR-hankkeita: InFotonics Center Joensuu -palvelutoiminnan kehittäminen (A 30319) Hankkeen toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto. EU- ja valtion rahoitus/pohjois-karjalan maakuntaliitto: euroa. Laiteinvestoinnit optiikan ja spektrisen väritutkimuksen osa-alueella toimivalle 25 hengen tutkimusyksikölle. Yksikkö hakee yrityssovelluksia laajasti esimerkiksi lääketieteen ja puu- ja paperiteollisuuden toimijoiden kanssa. UPU - Ultra Precision Unit - Nanotyöstökeskushanke (A30181) Hankkeen toteuttaja: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. EU- ja valtion rahoitus/pohjois-karjalan maakuntaliitto euroa. Tarkkuustyöstö- ja nanotyöstökoneiden hankinnat tarkkuustyöstöön erikoistuneelle yksikölle, jonka laitteisto on kansallisesti ainutlaatuinen. Kehittämistyö pohjautuu erityisesti muovi- ja metallialan yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Smart Active Materials (A557437) Hankkeen toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto. EU- ja valtion rahoitus/tekes: euroa. Smart Active Materials "Nokkelat materiaalit" hanke on suunnattu kahdelle materiaalien pintatutkimuksen keskeiselle alueelle, 1) fysikaaliseen ja kemialliseen modifiointiin perustuviin toiminnallisiin metalli- ja komposiittipintoihin sekä 2) emissiokatalyyttiteknologiaan. Osa-alueiden päätavoitteet ovat 1) Kehittää uudenlaisia metalli- ja komposiittipintoja perustuen kontrolloituun mikrotason rakennemuokkauksen ja pintojen kemialliseen käsittelyyn. Osaamista sovelletaan suunniteltaessa uusia ratkaisuja metalli- ja komposiittipintojen suojaukseen ja materiaalipintojen väliseen adheesion kehittämiseen. 2) Kokeellisen katalyyttitutkimuksen alalla selvitetään emissiokatalyyttien rakenteen ja koostumuksen vaikutusta niiden toimintaan rikkipitoisissa reaktio-olosuhteissa. Tutkimus tuottaa uutta ymmärrystä ja käytännön osaamista päästöjen eliminointiin tähtäävien katalyyttirakenteiden suunnitteluun ja valmistukseen. 34

35 4. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN 4.1 Ohjelman strateginen toteutuminen toimintalinjoittain Ohjelma eteni sidontojen ja maksatusten osalta kokonaisuutena normaalisti. Toimintalinjoittain kuitenkin jatkui sama kehitys kuin edellisvuonna talouslaman seurauksena. Toimintalinjan 1 yritystukien kysyntä oli edelleen heikkoa. Tässä kehityksessä oli kuitenkin selviä eroja maakunnallisesti. Ohjelman toteutus suhteellisesti tarkasteltuna onkin painottunut toimintalinjoille 2 ja 3. Koko julkisen rahoituksen toteutumista tarkasteltaessa nähdään 2010 lopun tilanteessa selkeästi toimintalinjan 1 alhainen toteutumisaste suhteessa muihin toimintalinjoihin. Toimintalinjalla 2, joka on kehykseltään pienempi kuin toimintalinja 1, on sidottu rahoitusta absoluuttisestikin enemmän kuin toimintalinjalla 1. Kuvio 7. Sidottu ja maksettu julkinen rahoitus toimintalinjoittain ( ) Julkinen kehys ,5 % 68,3 % Sidottu julkinen yht. Maksettu ,2 % 38,6 % 84,6 % ,5 % TL1 TL2 TL3 Kevään 2011 seurantakomiteassa Varkaudessa hyväksyttiin ohjelmanmuutos, jossa 21,6 M (EAKR+valtio) siirrettiin toimintalinjalta 1 toimintalinjoille 2 ja 3. Toimintalinjalle 2 kohdistui 10,0 M ja toimintalinjalle 3 11,6 M. Tällä toimenpiteellä saatiin osittain oikaistua toimintalinjojen välisten toteumasuhteiden vinoumaa. Ohjelmanmuutos on huomioitu kehyspylväissä kuviossa 5. Toimintalinja 3 on käytännössä varattu kun huomioidaan jo käynnissä olevien hankkeiden jatkopäätökset. Toimintalinjalla 2 oli vuoden 2011 lopussa vielä julkista rahoitusta jäljellä lähes 95 M ja toimintalinjalla 1 noin 115 M. 35

36 Taulukko 9. Ohjelmanmuutoksen vaikutukset toimintalinjoittain Perusteluja ohjelmanmuutokselle olivat erityisesti talouden laman aiheuttamat muutokset yritystukien kysynnälle. Ohjelmaa laadittaessa tilanne oli täysin erilainen kuin nyt. Ohjelman etenemiseksi on elvytyksen nimissä aikaistettu rahoituskehyksien myöntövaltuuksien käyttöä ja rohkaistu tekemään julkisia investointeja (erityisesti nämä ovat kohdistuneet toimintalinjalle 3). Ohjelma-asiakirjaa laadittaessa katsottiin vahvan yritystukipainotuksen edistävän hyvin Itä-Suomea haasteissaan ja siksi lähes puolet ohjelman rahoituskehyksestä kohdistettiin yritystukiin (TL 1). Myös TEKESin rahoitusta oli tarkoitus käyttää tähän, mutta TEKES kohdisti omat kehityspanoksensa TL 2:lle. Joustoreservivaroilla (äkillinen rakennemuutosraha) on käynnistetty lähinnä toimintalinja 2:n hankkeita (jonkin verran TL 1:n) vaikka reservivaraus kerätään myös toimintalinjalta 3. Näin TL 3:n käytettävissä oleva rahoitus pieneni entisestään (oli alunperinkin vain 16 % kaikkien toimintalinjojen rahoituksesta). Toimintalinjalla 3 on rahoitettu pääsääntöisesti hankkeita, jotka ovat liittyneet matkailuun, yritysalueiden rakentamiseen ja suoraan elinkeinoelämää palvelevan infran rakentamiseen. Ohjelmanmuutosesitystä puolsivat seurantakomitean sihteeristö, välittävät toimielimet ja maakuntien yhteistyöryhmät. Punainen poikkiviiva kuviossa 6 osoittaa tasaisen toteutumavauhdin rajaa (kuukausissa ohjelmakaudesta). Toimintalinja 1 on edelleen jäljessä suunnitellusta sitomisvauhdista ja toimintalinja 3 on puolestaan selvästi edellä. 36

37 Kuvio 8. Sidottu julkinen rahoitus suhteessa ohjelmakehykseen toimintalinjoittain (%) 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 TL1 TL2 TL3 Taulukossa 10 on esitetty sidontatiedot toimintalinjoittain sekä hankkeiden lukumäärät. Koko ohjelman julkisesta rahoituskehyksestä on sidottu reilut 2/3 ja kuntarahoituksen (+ muu julkinen) osuus on pysynyt lähes ennallaan vuoden takaisesta (12,5 %). Toimintalinjojen väliset sidontasuhteet ovat tasoittuneet vuoden 2010 lopun tilanteeseen verrattuna selvästi. Edelleenkin toimintalinja 1 on hitaimmin edistynyt (sidonnat 60,5 % julkisesta kehyksestä), toimintalinjalla 2 sidontaprosentti on 68,3 ja toimintalinjalla 3 prosentti on 84,6. Suurin syy tasoittumiseen on luonnollisesti kevään seurantakomiteassa tehty ohjelmanmuutos, jossa toimintalinjalta 1 siirrettiin yhteensä 21,6 M toimintalinjoille 2 ja 3. Taulukko 10. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman sidontatilanne toimintalinjoittain TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan 1 sidonnat julkisesta rahoituksesta olivat vuoden 2010 lopussa 176,1 M, joka on 60,5 % julkisen rahoituksen kehyksestä. Hankkeita oli käynnissä tai loppunut kpl ja Finnveran lainatakauksia kpl. Vuoden 2011 aikana uusia hankkeita käynnistyi noin 250. Hankkeisiin sidottiin vuoden aikana noin 33 M rahoitusta kun vuonna 2010 rahoitusta sidottiin noin 54 M. Näin edellisvuoden hyvä sidontavauhti hidastui. 37

38 Toimintalinjalla 1 ollaan edelleen jäljessä suunnitellusta toteumavahdista. Talouslaman vaikutukset ja toimintaympäristö erityisesti Etelä- ja Pohjois-Savossa ovat jättäneet jälkensä toimintalinjan tukien kysyntään. Toimintalinjalla on sitomatonta rahoitusta jäljellä vuoden vaihteessa lähes 120 M sekä kehykseen palautuvat hankkeista käyttämättä jääneet rahat. Aikaa päätöksille on kaksi vuotta. Taulukko 11. Sidonnat toimintalinjalla 1 ( ) Myöntöperusteen mukaisessa tarkastelussa suurin osa toimintalinjan tuesta kohdistuu uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon (58 M, noin 1/3, vuoden 2011 lopussa). Toinen merkittävä tukimuoto on ollut alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen (38 M ). Tukimuodoittain tarkasteltuna lähes kaikki toimintalinjan tuki (147 M ) on yrityksen kehittämisavustusta. Finnveran tuki oli vuoden lopussa 22,7 M ja energiatuella sekä yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksella oli vain marginaalinen asema. Finnveran tuista suurin osa sijoittuu toimialan teollisuus alle, 9,8 M (43 %). Tukku- ja vähittäiskauppaan rahoituksesta kohdistui 10,5 % ja muiden päätoimialojen alle tasaisesti pieniä määriä. (ks. liite 2, rahoitustaulukot) Menoluokittain (ks. liite 2, rahoitustaulukot) toimintalinjalla 1 suurimmat luokat sijoittuvat kokonaisuuden 01-09, tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys alle. Näihin on sidottu lähes 90 % koko toimintalinjan tähän asti tehdyistä sidonnoista. Kaikkiaan vain 16 hanketta on saanut ohjelmakauden aikana tukea yli 1 M. Näistä kolme päätöstä tehtiin vuonna Valtaosa tuista on hyvin pieniä (joitakin tuhansia euroja) ja mikroyrityksiin kohdistuneita. Toimintalinjan tuilla on suuri vaikutus yritysten liikevaihtoon ja viennin kasvuun. Liitteessä 2 (rahoitustaulukot) on taulukko, jossa on yrityksen kehittämisavustusten ja Finnveran tukien arvioidut vaikutukset liikevaihtoon ja vientiin. Kyseessä on myöntövaiheen arvio. Taulukon mukaan Itä-Suomessa kokonaisuudessaan myötävaikutetaan 181 M :n tuilla (tilanne ) 1,3 mrd. euron liikevaihdon lisäykseen ja 542 M arvosta viennin kasvuun. Arvioitsijan näkemyksiä toimintalinjan 1 toteutumisesta ja kehittämisestä EAKR-ohjelmien alueellista osuvuutta tulee vahvistaa yksityiskohtaisemmilla tavoitteilla, riittävä joustavuus säilyttäen. Ylimaakunnallisuus on tärkeää. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen on tärkeää. Rakennerahastotukea on suunnattava nykyistä riskipitoisemmin ja myös pk-yritysten T&K-toimintaan. Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukemiseksi alueilla on panostettava enemmän kasvuyrityspalveluihin sekä 38

39 kansainvälistymistä ja verkottumista edistäviin palveluihin. Alueilla tulisi panostaa voimakkaammin kasvuyrityksiin. Pääoman saatavuutta olisi syytä vahvistaa EAKR-rahoituksen keinoin. Hankevalinnan on oltava nopeampaa ja valinnoissa on otettava enemmän riskejä. Valintakriteerejä tulisi selventää. Samoin menettelytapoja ja pisteytystä tulisi selkeyttää, jotta ne ovat rahoittajasta riippumatta yhteismitallisia. Kysyntä- ja loppuhyötyjän näkökulma on syytä huomioida. Tietojärjestelmiä tulisi parantaa ja tiedot hakemusten hylkäysten syistä pitäisi saada esille. Yritysten kehittämisavustusten vuotovaikutus oli suuri. On sallittava suuremman riskin hankkeita, joita yritykset eivät muuten tekisi. Maakunnan liittojen kautta rahoitettujen hankkeiden vuoto oli pientä, joten niiden resursointia tulisi parantaa. Hanke-esimerkki Kesla 2015 Liiketoimintojen kokonaisvaltainen kehittäminen. Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan ELY-keskus Toteuttaja: KESLA OYJ Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: euroa Toteutusaika: Projektikoodi: A Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara- ja metsäkonenosturit, harvesteri- ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. KESLA 2015 kehityshanke muodostuu Kesla Oyj:n ja Kesla Oyj:n tytäryhtiön MFG Components Oy:n toimipisteisiin suunnitelluista investoinneista sekä tuotteiston ja liiketoimintojen tavoitteiden mukaisesta kehittämisestä Keslan neljällä toimipaikkakunnalla Joensuussa, Kesälahdella, Tohmajärvellä ja Ilomantsissa. Työ- ja elinkeinoministeriön myönteinen avustuspäätös mahdollistaa osahankkeiden suunnittelun jatkamisen. Osahankkeiden toteutuspäätökset tehdään hankesuunnitelmien valmistuttua hankekauden aikana. Kehityshankkeen tavoitteena on Kesla konsernin liiketoimintojen, tuotteiston ja rakenteiden kokonaisvaltainen kehittäminen kannattavan kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. KESLA 2015 kehityshankkeen kokonaisbudjetti on noin 16 miljoonaa euroa jakautuen vuosille TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinja 2 on toteutunut hyvin suunnitellusti. Vuoden 2011 lopussa toimintalinjan kehyksestä (julkinen kehys) oli sidottu yli 68 %, joka oli 10 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Sidonnat olivat vuoden lopussa yhteensä 186 M, + 33 M vuoden takaisesta. Kuntarahoitusta oli sidottu noin 20,4 M. Hankkeiden lukumäärä kasvoi vuoden 2011 aikana 69:llä ja se oli vuoden lopussa 425 kpl. 39

40 Taulukko 12. Sidonnat toimintalinjalla 2 ( ) Kunta- ja yksityisen rahoituksen välinen suhde ei ole valitettavasti oikeaa tilannetta vastaava. Vuonna 2012 keväällä havaittujen väärinkäsitysten ja tulkintavirheiden takia osa toimintalinjan rahoituksesta on merkitty virheellisesti Tuki2000 järjestelmässä yksityiseksi rahoitukseksi kuntarahoituksen sijaan. Hallintoviranomainen selvittää asiaa tietojen oikaisemiksi. Kuntarahaa on siis kertynyt toimintalinjalle 2 todellisuudessa taulukossa nähtävää lukua (20,4 M ) enemmän. Menoluokat (TTK-toimet, innovointi ja yrittäjyys) kattavat 84 % toimintalinjan sidonnoista. Suurin menoluokka toimintalinjalla 2 on selvästi tutkimuskeskusten TTK-toimet (01), johon kohdistuu 69,9 M (43,4 %) koko toimintalinjan rahoituksesta. Tälle menoluokalle on tehty vuoden 2011 aikana lisää sidontoja 11,3 M arvosta. Menoluokat 02 ja 03 TTK-infrastruktuuri (02), teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pk-yritysten kesken sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, alueviranomaisten ja teknologiakeskusten kesken (03) - ovat seuraavaksi suurimmat luokat. Luokka 14 (Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovellukset (verkkokauppa, koulutus, verkostoituminen jne.) on kasvattanut osuuttaan ja on toimintalinjalla suurin T&K toimien ulkopuolinen menoluokka. Seuraavaksi suurin on luokka 57 (muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseen). Koko toimintalinjan menoluokittainen sidontatilanne näkyy liitteessä 2, rahoitustaulukot. Arvioitsijan näkemyksiä toimintalinjan 2 toteutumisesta ja kehittämisestä EAKR-ohjelman roolia eri tahojen valintojen tukena ja koordinoijana tulee vahvistaa. Tulisi myös selvittää mahdollisuus ottaa käyttöön pitkän aikavälin kattavia ja useiden rahoittajien yhteisiä alueellisia kehittämissuunnitelmasopimuksia. Klustereiden vahvistaminen vaatii hankekokonaisuuksien hahmottamista ja yhteistyötä yli maakunta- ja suuraluerajojen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi teemakoordinaattori- ja teemaryhmäkäytäntöjen avulla. Kuntarahoituksen osuutta ylimaakunnallisissa hankkeissa tulisi laskea ja korvata kansallisella. Suuralueiden rajoja pitäisi voida ylittää ainakin poikkeustapauksissa. Etelä-Suomen toimintalinjan 5 tyyppinen kehittämismuoto tulisi ottaa käyttöön myös muilla alueilla. Alueellisista temaattisista hankekokonaisuuksista on tiedotettava laajemmin ja parannettava tiedonkulkua esim. velvoittamalla hankkeita osallistumaan tilaisuuksiin. On sovittava yhteisistä säännöistä hankevalmisteluvaiheen tukemiseen. Kansallisten asiantuntijoiden käyttämistä arvioinnissa on vahvistettava. Hankkeilta on myös vaadittava näkemystä niiden roolista suuralueiden strategisissa valinnoissa. Riskinotto on sallittava laajemmin erityisesti innovatiivisille hankkeille. Verkostoitumisen tavoitteet on selkeytettävä ja konkretisoitava valintakriteereissä. Hankkeita valittaessa on suosittava hankkeita, joissa suuri määrä osatoteuttajia. Syrjäisten seutujen oppilaitosten verkottaminen on tärkeää. 40

41 Yritysyhteistyö on ollut heikkoa. On varmistettava hankkeiden tarpeellisuus yritysten näkökulmasta. Verkostoituminen on aloitettava ennen kuin ohjelma on lyöty lukkoon, näin yritykset pääsevät vaikuttamaan omista lähtökohdistaan. Hankkeilta on vaadittava pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma jo alussa. Tutkimushankkeiden rahoituksen edellytyksenä tulisi olla, että hankkeessa on kokemusta liiketoiminnasta ja kaupallistamisesta. Rahoittajille tulisi tarjota enemmän asiantuntijatukea kaupallistamissuunnitelmien arviointiin. Kehittämisorganisaatioiden rooli on keskeinen, niitä olisi tarkasteltava kuitenkin erikseen muista yrityksistä niiden erikoisluonteen vuoksi. Osaamisen ja tutkimuksen perusinfrastruktuuria on kehitettävä jatkossakin. Innovaatioihin ja verkottumiseen liittyviä indikaattoreita on kehitettävä, varsinkin hankkeessa mukana olevien taustojen avulla ja EURA-tietokantaa hyväksikäyttäen. EURAan on tehtävä monia lisäyksiä, esimerkiksi yritysten y-tunnukset ja sijaintitiedot ovat välttämättömiä. Myös hankkeeseen osallistuvien taustoja ja koulutusta voidaan selvittää innovaatioindikaattoreiden luomiseksi. Hanke-esimerkkejä Biokeho Sotkamo, bioalan kehittämisohjelma Projektikoodi: A30159 Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen toteutusaika: Alkaa ja päättyy Vastuuviranomainen: Kainuun maakunta kuntayhtymä Toteuttajan nimi: Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, Biotekniikan laboratorio Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: Hankkeen tavoitteena on luoda alueellinen toimintayksikkö Kainuun korkeakoulustrategian (2006) sekä Kainuun Maakuntaohjelmaa ( ) mukaisen osaamiskeskittymän kehittämiseksi Sotkamoon. Uudistuva Kainuu sopimus ohjaa innovaatiotoiminnan ja osaamisen edistämistä Kainuussa. Toimenpiteet: Tutkimuksen tukitoimintojen ja - ympäristöjen kehittäminen ja ylläpito 1. Tutkimuksen tukitoiminnot - benchmarking; luodaan toimintajärjestelmä, jonka puitteissa laboratorion toiminta-alat voidaan asemoida alojen kansainväliseen tieteelliseen tutkimukseen ja tekniseen kehitykseen. - tekninen tukitoiminta: tutkimuslaboratorioiden sekä tuotekehitystilan kehittäminen ja ylläpito. Laboratorion toimintaan liittyvät perustukitoimet. Tutkimuksen ja palvelututkimuksen kehittämiseen tarvittavien kemiallisten ja biokemiallisten analyysi- ja tutkimusmenetelmien kehittäminen ja testaus. - PR-toiminta, mukaan lukien teemaseminaarien järjestäminen. Toiminnalla pyritään tekemään laboratoriota ja tutkimusta sekä infrastruktuuria tunnetuksi yhteistyökumppaneiden, yleisön ja rahoittajien piirissä. 2. Tutkimusympäristöjen investoinnit - tutkimustoiminnan kehittämiseen liittyvät investoinnit laboratorion toiminnan kehittämiseksi. Maisterikoulutuksen laiteinvestoinneilla on tavoitteena mahdollistaa elintarvikealan maisterikoulutuksen asianmukainen ja tehokas toteuttaminen sekä tukea osaltaan tutkimus- ja innovaatioympäristöjen kehittämistä. Itä-Suomen yliopiston (Kuopio) yliopiston ja Oulun yliopiston Kainuun yliopistokeskuksen biotekniikan laboratorion yhteisen elintarvikebiotekniikan maisterikoulutushankkeen tarkoituksena on yhteistyötä lujittamalla tehostaa olemassa olevien resurssien hyväksikäyttöä ja välttää päällekkäisyyksiä. Projekti liittyy ja palvelee konkreettisesti Oulun lääninhallitukselta myöntämiä ja Kainuun ELY-keskuksen hallinnoimia ESR-hankkeita BIOKEHO SOTKAMO ESR, Elintarvikebiotekniikan maisterikoulutus ja MIKROSOLU ESR, jotka kokonaisuutena luovat puitteet osaamisen vahvistamiselle tutkimus-, opetus- ja innovaatiotoiminnan kautta mahdollistaen vahvan alueellisen vaikuttavuuden. 41

42 Hankkeen toimilla luodaan ja kehitetään Kainuun maakunnan koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa edistämään alueen elinkeino- ja yritystoimintaa. Hanke kehittää Snowpolis-toimintaympäristöön sijoittuvaa elintarvike- ja luonnonvarabiotekniikan sekä biomittausteknologian (mukaan lukien bioanalytiiikka) infrastruktuuria ja tutkimuksen tukitoimintoja, jotka edistävät Uudistuva Kainuu 2012-sopimuksen toteutumista. Hankkeen kautta luotu koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintojen edistys edesauttaa oleellisesti uusien ravinto-, liikunta- ja hyvinvointiteknologia-alan yritysten sijoittumista ja luomista seutukunnalle sekä vahvistaa olemassa olevien yritysten toiminnan edellytyksiä ja kilpailukykyä elintarvike- ja luonnonvara- aloilla (mukaan lukien kaivannaisteollisuus). Hammaslääketieteen tutkimus- ja oppimisympäristön varustaminen Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto. Osatoteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Kokonaiskustannukset: , josta EAKR osuus Toteutusaika: Projektissa valmistuu hammaslääketieteen opetusta varten uudet tilat ja moderni oppimisympäristö Canthiarakennukseen Savilahden kampukselle. Taitopajan tilat ovat yhteiskäytössä Savonia-ammattikorkeakoulun suuhygienistikoulutuksen kanssa. Oppimisympäristö tulee olemaan erittäin laadukas ja Suomen modernein: parhaita käytäntöjä on haettu hammaslääketieteen kansainvälisesti tasokkaimmista koulutusyksiköistä mm. Pohjois-Amerikasta. Taitopajassa hammaslääkäri- ja suuhygienistiopiskelijat opiskelevat suun hoidon menetelmiä ennen kliinisen hoito/potilasharjoittelun alkamista. Hammaslääketieteen koulutus käynnistyi Itä-Suomen yliopistossa Kuopion kampuksella syksyllä 2010, jolloin 25 uutta opiskelijaa aloitti opintonsa. Sisäänottomäärä kasvaa 40:een vuodesta Hammaslääketieteen koulutus jakaantuu siten, että vastuu on Itä-Suomen yliopistolla (prekliininen vaihe ja Taitopaja-työskentely, opetuksen laatu ja opetussuunnitelma) ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirillä (kliininen hoitoharjoittelu). Hammaslääketieteen koulutukseen syntyy yliopistoon n. 40 uutta tehtävää (professorit ja muu opetushenkilökunta n. 30 ja muu henkilökunta n. 15) ja kliiniseen opetukseen tarvittavaan sairaanhoitopiirin opetusklinikkaan 30 tehtävää TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Toimintalinjalla 3 oli sidottu vuoden 2011 lopussa 84,6 % toimintalinjan julkisen rahoituksen kehyksestä. Sidontoja oli lähes 117 M, joka on 20 M edellisvuotta enemmän. Kuntarahoituksen osuus oli 33,7 M. Julkisen rahoituksen osalta vuoden 2011 aikana sidonnat kasvoivat suhteellisesti ottaen muita toimintalinjoja hieman nopeammin. Ohjelmanmuutos toimintalinjojen välisiin rahoituskehyksiin (+11,6 M TL 3:een) vaikutti siihen, että varaus ja sidontaprosentit eivät ole vielä lähellä 100 %, mikä olisi tilanne varausten osalta ilman ohjelmanmuutosta. Taulukko 13. Sidonnat toimintalinjalla 3 ( ) Toimintalinjalla 3 suurin yksittäinen menoluokka on ratahankkeet (Savon ja Karjalan ratojen tasoristeysten poistot), joihin on kohdistunut lähes 35 % (28,6 M ) toimintalinjan rahoitussidonnoista. Toinen suuri menoluokka on muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseen (57), johon on sidottu 13,7 % (11,2 M ) toimintalinjan julkisesta rahoituksesta. Muut suuremmat menoluokat sidonnoissa ovat ympäristönsuojeluun ja riskien ehkäisyyn liittyviä luokkia (ks. liite 2, rahoitustaulukot). 42

43 Vuoden 2011 lopussa toimintalinjalla 3 oli sidottu rahoitusta useampaan menoluokkaan kuin muilla toimintalinjoilla. Sidonnat jakautuivat myös tasaisemmin eri tyyppiseen toimintaan. Arvioitsijan näkemyksiä toimintalinjan 3 toteutumisesta ja kehittämisestä Toimintalinjalla voisi olla nykyistä selkeämpi yhteenkokoava tematiikka. Valintakriteerien väljyys on hyvä säilyttää. Perusinfrastruktuurin kehityksen rahoitus on perusteltua, kun rahoitus kohdistetaan strategisesti merkittävimpiin kohteisiin. Suoria investointeja on jatkettava heikoimmilla alueilla, kuten Itä- ja Pohjois-Suomessa. Paikallislähtöinen ja pienten hankkeiden tukeminen on säilytettävä. Ympäristöpositiivisuuden käsitettä on vielä selvennettävä ja ympäristöluokittelua luotava moniportaisemmaksi. Palveluiden laatua ja saavutettavuutta kehittävien tavoitteiden tarpeellisuutta on tarkasteltava kriittisesti. Ne eivät ole käynnistyneet hyvin ja niissä on päällekkäisyyksiä KASTE-ohjelman ja RAY:n rahoittamien hankkeiden kanssa. Palvelukokeilu voidaan linkittää vahvemmin alueiden saavutettavuuteen tukemalla toimia, joilla hyvinvointia kehitetään hallinnonrajat ylittäen - esimerkiksi tarkastelemalla yhdyskuntarakenteen toimivuutta sosiaali- ja terveyspalvelujen sijainnin kannalta. Tasa-arvoindikaattoreita on kehitettävä monipuolisemmiksi. Nyt pohditaan vain sukupuolten välistä tasa-arvoa. Myös alueellinen ja eri toimijoiden välinen tasa-arvo on otettava mukaan kriteeriksi. Hankehallintoa on kevennettävä ja tarpeettomia päällekkäisyyksiä poistettava raportoinnista Teknisten välineiden, eli seurantajärjestelmien ja dokumenttipohjien, ongelmat on ratkaistava. Hanke-esimerkki Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ) Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan ELY-keskus Toteuttaja: Suomen ympäristökeskuksen Joensuun toimipiste toimii hankkeen vetäjänä. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Joensuun kaupunki, Liperin kunta ja Kiteen kaupunki. EU- ja valtion rahoitus: euroa Toteutusaika: Projektikoodi: A31842 Monissa järvissä pitkään jatkunut kuormitus näkyy erityisesti rantavyöhykkeen kasvillisuuden lisääntymisenä sekä pohjan liettymisenä. Ranta- ja vesikasvillisuus, mm. järviruokovyöhykkeet saattavat olla useita satoja metrejä leveitä peittäen alleen aikaisemmin kasvittomat hiekka- ja kivikkorannat. Rantojen tilan parantaminen edellyttää aktiivisia kunnostustoimia. Hankkeella pyritään kehittämään järvikunnostusta ja siihen liittyvää yritystoimintaa ja kytkemään ne osaksi paikallista kestävää kehitystä ja elinkeinotoimintaa. Rantavyöhykkeen vesikasvillisuus, mm. järviruoko muodostaa huomattavia määriä biomassaa, jota voitaisiin hyödyntää bioenergian tuotannossa. Myös runsaasti orgaanista ainesta sisältävä liete soveltuu esimerkiksi biokaasun tuotantoon tai maanparannusaineeksi. Kasvillisuus sitoo merkittävästi ravinteita, josta syystä se on myös kiinnostava materiaali lannoitteiden valmistuksen kannalta. Yhdistämällä kunnostukseen bioenergian tuotanto, maanparannusaineen hankinta sekä prosessitekniikan raaka-aineiden tuotto voidaan järvikunnostuksen kannattavuutta ja työllistävyyttä parantaa merkittävästi. Tavoitteena on vesistöjen ekosysteemipalvelujen kestävä hyödyntäminen sekä ravinnekuormituksen ja lisääntyneen kasvillisuuden heikentämien ekosysteemipalvelujen ennallistaminen. Yritystoiminnan kehittämisessä ja yrittäjäverkoston luomisessa hanke toimii yhteistyössä Josek Oy:n kanssa. 43

44 4.2 Ydinindikaattoreiden toteutuminen EAKR-toimenpideohjelman ydinindikaattorit muodostuvat työpaikkatavoitteista (naiset, miehet, t&k-työpaikat) ja yritystoiminnan (uusien yritysten lukumäärä) kasvun tavoitteesta. Lisäksi tarkastellaan erityisesti Lissabonin strategian toteutumista menoluokittain toteutuneen rahoituksen mukaisesti sekä tasa-arvo- ja ympäristöpositiivisten hankkeitten rahoitusosuutta kaikista hankkeista. Myös T&K-toiminnan määrää tarkastellaan menoluokkien kautta toteutuneen rahoituksen mukaan. Taulukosta 14 näkyy työpaikka- ja yritystavoitteet Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa ja tavoitteiden toteutuminen Taulukosta näkyy erikseen Eura 2007:n ja Tuki2000 järjestelmien tiedot, samoin suunnitelmavaiheen tiedot Tuki2000 järjestelmästä ja Finnveran hankkeiden osalta. Keltaisella merkittyyn sarakkeeseen on yhdistetty Eura2007:n ja Tuki2000:n tiedot, jotka ovat loppuun asti maksettujen hankkeiden tietoja. Suunnitelmavaiheen arviot ovat osoittautuneet jonkun verran ylioptimistisiksi todelliseen toteutumaan nähden. Työpaikkatoteuma oli vuoden 2011 lopussa kpl, joka on 32,1 % ohjelmakauden tavoitteesta. Vaikka hankkeita on paljon käynnissä ja käynnistämättä, voidaan työpaikkatavoitteen saavuttamista pitää tässä vaiheessa vaikeana. Osittain tilanteeseen vaikuttaa toimintalinja 1:n heikko kysyntä - yli 90 % työpaikoista on arvioitu syntyvän toimintalinjan 1 hankkeissa. Naisten osuus syntyneistä uusista työpaikoista on lähes puolet on suhteellisesti vähentynyt viime vuodesta. Nyt naistyöpaikkojen osuus kaikista uusista työpaikoista oli 34,4 % (47,2 % vuoden 2010 lopussa). Uusien yritysten tavoitteista ollaan vuoden 2011 lopun tilanteessa vielä selvemmin jäljessä kuin työpaikkatavoitteiden osalta. Vain 14,4 % tavoitteesta on saavutettu, naisyritysten osalta 13 %. Suunnitelmavaiheen arvioiden perusteella tavoite olisi lähes saavutettu, erityisesti Finnveran tukien synnyttämillä yrityksillä. Taulukko 14. Työpaikka- ja yritystavoitteiden toteutuminen Tavoite EURA 2007 Tuki2000 lm Tuki2000 s Finnvera s Yhteensä tot Yhteensä s Toteuma Toteuma =1+2 6= /tav. 6/tav. Uudet työpaikat yht ,1 % 84,7 % -joista naisten ,0 % 63,0 % Uudet yritykset yht ,4 % 98,7 % -joista naisten ,0 % 103,2 % Lähteet: EURA2007 ja Tuki2000 Toimintalinjalla 1 työpaikkatavoitteesta on saavutettu vain 22,6 %. Yritystukien heikohko kysyntä vaikuttaa tilanteeseen. Sen sijaan toimintalinjan 2 työpaikkatavoitteet on ylitetty (184 %), samoin toimintalinjan 3, jolla tosin työpaikkatavoite oli asetettu hyvin alhaiseksi (vain 30 työpaikkaa, nyt saavutettu 134 työpaikkaa). 44

45 Taulukko 15. Ohjelman työpaikkatavoitteiden toteutuminen toimintalinjoittain Tavoite EURA Uusia työpaikkoja yht. Tuki Yhteensä (%) Tavoite (%) joista naistyöpaikkoja EURA Tuki Yhteensä (%) =2+3 5=4/1 6 7=6/ =8+9 11=10/4 Itä-Suomi TL ,6 % ,2 % ,5 % TL ,7 % ,9 % ,1 % TL ,7 % 10 33,3 % ,5 % Yhteensä ,1 % ,4 % ,4 % Lähteet: EURA2007 ja Tuki2000 T&K-työpaikkojen osalta ollaan myös tavoitteita jäljessä. Toimintalinjalla 2 tavoitteesta on kuitenkin saavutettu vuoden 2011 lopussa 57 %. Toimintalinjalla 1 on saavutettu vain noin 20 % tavoitteesta ja näistä vain 25 % on naistyöpaikkoja. Toimintalinjan 2 T&K-työpaikoista 46 % on naistyöpaikkoja. Taulukko 16. Ohjelman t&k -työpaikkatavoitteiden toteutuminen toimintalinjoittain Tavoite T&k -työpaikkoja yht. EURA Tuki Yhteensä (%) Tavoite (%) joista naisten t&k-työpaikkoja EURA Tuki Yhteensä (%) =2+3 5=4/1 6 7=6/ =8+9 11=10/4 Itä-Suomi TL ,6 % ,5 % TL ,3 % ,9 % TL ,0 % Yhteensä ,3 % ,1 % Lähteet: EURA2007 ja Tuki2000 Uusien yritysten määrä on jäänyt toimintalinjalla 1 toistaiseksi vaatimattomaksi vain 8,2 % asetetusta tavoitteesta on saavutettu vuoden 2011 lopun tilanteessa. Toimintalinjalla 2 on saavutettu 62 % tavoitteesta ja toimintalinjalla 3 90 % tavoitteesta. Toimintalinjan 3 uusien yritysten tavoite on kuitenkin asetettu alun perin kovin pieneksi (20 uutta yritystä). Naisten perustamia yrityksiä on syntynyt tavoitteesta (710 yritystä) noin 35 %, joista määrällisesti eniten toimintalinjalla 1 (53 kpl), mutta suhteellisesti eniten toimintalinjoilla 2 ja 3 (molemmissa 50 % tavoitteesta). Taulukko 17. Ohjelman yritystavoitteiden toteutuminen toimintalinjoittain Uusia yrityksiä yht. joista naisten perustamia Tavoite EURA2007 Tuki2000 Tavoite EURA2007 Tuki Yhteensä (%) (%) Yhteensä (%) Itä-Suomi = =15/ =17/ = =21/15 TL ,2 % ,3 % ,8 % TL ,0 % ,0 % ,4 % TL ,0 % 10 50,0 % ,8 % Yhteensä ,4 % ,1 % ,7 % Lähteet: EURA2007 ja Tuki2000 Muista ydinindikaattoreista tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus on noussut tasaisesti ohjelmakauden edistymisen myötä osuus oli vain 11 %, % ja 2010 lopussa 26,1 % ja vuoden 2011 lopussa 26,2 %. Ohjelman lopputilanteen tavoitteesta (35 %) ollaan selvästi vielä jäljessä. 45

46 Tasa-arvoa edistävien hankkeiden sidontojen osuus kaikista sidonnoista on laskenut hieman edellisvuodesta, nyt 12,3 %, joka on kuitenkin yli tavoitteen (11 %). Yli 38 % (159 M, + 28 M edellisvuodesta) sidonnoista oli ympäristöpositiivisissa hankkeissa. Tässä on selvästi yli tavoitteeksi asetetun 20 %. Kasvihuonepäästöjä vähentävien sidontojen osuus oli vuoden 2011 lopussa 7,0 %. Hiilidioksidipäästöjä vähentävien hankkeiden osuus oli 4,2 % EAKR+valtio- sidonnoista. Taulukko 18. Ohjelman muiden ydinindikaattoreiden toteutuminen (tavoite ja toteuma-aste) Indikaattori Tavoite (osuus EAKR-rahoituksesta) Tilanne (osuus EAKR+valtio rahoituksesta) Lissabonin strategian mukaiset hankkeet 75,0 % / 85,7 % 82,1 % Tasa-arvohankkeet 11,0 % 12,3 % Ympäristöpositiiviset hankkeet 20,0 % 38,4 % T&K toiminnan määrä 35 % 26,2 % Julkisen tutkimuksen hankkeiden osuus oli 16,4 % (68 M, + 14 M edellisvuodesta) kaikista sidonnoista. Lähes kaikki näistä sijoittuivat toimintalinjalle 2. Hyvinvointipalveluhankkeita oli käynnistetty 20,8 M arvosta, joka on 5 % EAKR+valtio - sidonnoista. Logistisen tai ympäristöä parantavan hankkeiden osuus sidonnoista oli Itä-Suomessa 28 % (116 M, +21 M edellisvuodesta). Lissabonin strategian toteutumisesta on tiedot seuraavassa kohdassa (4.3). 4.3 Lissabonin strategian toteutuminen Lissabonin strategiaa tukevien menoluokkien osuus sidotusta rahoituksesta on noussut tasaisesti ohjelmakauden edetessä. Vuoden 2009 lopussa toteumaprosentti oli 79,9 ja syyskuun lopulla 81,3. Vuoden 2010 lopussa Lissabonin strategiaa toteuttavien menoluokkien osuus sidotusta EAKR+valtio rahoituksesta oli 81,7 %. Edelleen vuoden 2011 lopussa osuus oli 82,1 %, joka EAKR-ohjelmien keskiarvoa korkeampi. Ohjelma-asiakirjan arvio menoluokkien Lissabonin strategian toteutumisesta Itä-Suomessa on 85,7 %. Ohjelman toteuttamisen alkuvuosina rahoitettavien hankkeiden painotus on ollut toimintalinjoilla 2 ja erityisesti 3, jossa on myös eniten Lissabonin strategiaan kuulumattomiin menoluokkiin toteutettavia hankkeita. Silti ollaan selvästi yli 75 prosentin tavoitteen ja jatkuvasti saavutetaan ohjelma-asiakirjan arviota. Matkailun (menoluokat 55-57) sisällyttäminen Lissabonin strategiaa toteuttaviksi nostaisi olennaisesti strategian toteuttamisen prosenttilukua, jopa 88,2 prosenttiin. Tämä olisi selvästi yli ohjelma-asiakirjassa arvioidun 85,7 % tason. 46

47 4.4 Rakennerahastostrategian toteutuminen Rakennerahastostrategian keskeisenä tehtävänä on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia tukemalla toimia, joilla voidaan: kansallisesti ja alueellisesti menestyksekkäästi vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoida ja reagoida joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luoda houkuttelevia yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöjä sekä edistää alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasoittamista. Strategia tukee Suomen kansallisen alueellisen kehittämisen strategiaa ja on sen linjausten mukainen. Strategia ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet. Siten toimenpiteitä suunnataan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen, harvaan asutuille alueille sekä Etelä- ja Länsi-Suomen kehityshaasteissa oleville alueille. Kansallisen rakennerahastostrategian toimilla vaikutetaan uusien yritysten ja työpaikkojen syntyyn työllisyyden kasvuun ja työttömyyden alenemiseen aluetalouden kehitykseen yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvuun koulutustason nousuun tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisääntymiseen Työllisyys- ja alueellinen kilpailukyky tavoitteen mukaiset EAKR-rakennerahasto-ohjelmat noudattavat kansallisen rakennerahastostrategian painopisteitä ja toimintalinjojen sisällöt on pitkälti harmonisoitu. Käytännössä ohjelmissa voi toteuttaa ainoastaan sellaisia toimia, jotka tukevat kansallisen rakennerahastostrategian tavoitteita. Rakennerahastostrategiassa ei itsessään ole määritelty määrällisiä indikaattoreita, vaan ne on johdettu toimenpideohjelmista määritellyistä määrällisistä tavoitteista. Oheisessa taulukossa on esitetty ohjelmittain ja yhteensä EAKR toimenpideohjelmille asetetut määrälliset tavoitteet ja niiden toteumat

48 Taulukko 19. Työpaikka- ja yritystavoitteiden toteutuminen EAKR-ohjelmissa Tavoite Yhteensä Toteuma aste Etelä-Suomi Uudet työpaikat yht ,5 % -joista naisten ,5 % Uudet yritykset yht ,5 % -joista naisten ,8 % Länsi-Suomi Uudet työpaikat yht ,4 % -joista naisten ,1 % Uudet yritykset yht ,1 % -joista naisten ,6 % Itä-Suomi Uudet työpaikat yht ,1 % -joista naisten ,0 % Uudet yritykset yht ,4 % -joista naisten ,0 % Pohjois-Suomi Uudet työpaikat yht ,9 % -joista naisten ,5 % Uudet yritykset yht ,1 % -joista naisten ,9 % EAKR-ohjelmat yht. Uudet työpaikat yht ,4 % -joista naisten ,5 % Uudet yritykset yht ,4 % -joista naisten ,4 % Sisältää EURA 2007 ja Tuki2000 järjestelmän tiedot, Tuki2000:n yritystukihankkeittain osalta loppuun maksettujen hankkeiden tiedot Rakennerahastot ovat tukeneet Suomen eri alueita elinkeinorakenteen uudistamisessa. Palvelualojen osuus tuotantorakenteessa on edelleen kasvanut ja palveluiden tehokkuus lisääntynyt uuden tekniikan käyttöönoton ansiosta. Suomeen on kehittynyt uusia kansainvälisesti menestyviä toimialoja perinteisen teollisuuden rinnalle ja eri toimialojen rajapinnoille. Kaivos- ja kaivannaistoiminnan osuus tuotantorakenteessa on kasvanut erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuva tuotekehitys sekä energia- ja muu tuotanto on tärkeässä osassa maaseudun kehittämisessä. Luovuuden ja osaamisen merkitys kaikessa tuotannossa kasvaa jatkuvasti. Rakennerahastovaroja on kohdistettu väestön ikääntymisen ongelmiin ja työvoimatarpeeseen on vastattu tehostamalla koulutusta ja nopeuttamalla nuorten tuloa työelämään. Samoin on kehitetty aktiivisia toimia, joilla koulupudokkaiden määrää on saatu pienennettyä ja integroitua heidät takaisin koulutukseen tai työelämään. Tehokkaalla aikuiskoulutuksella on lisätty työntekijöiden kykyä reagoida nopeasti ja joustavasti työelämän muuttuviin työvoimatarpeisiin ja muihin työelämän muutoksiin sekä mahdollistettu työvoiman ammatillinen liikkuvuus. Koulutustarpeiden muutoksiin on varauduttu kehittämällä sitä koskevia ennakointimenetelmiä ja lisäämällä koulutusjärjestelmän ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. Työhön osallistumisaste on noussut lähelle 75 %:a ja työllisyyden alueellisia eroja on onnistuttu tasaamaan. Rakennerahastot ovat vaikuttaneet alueellisesti kattavan koulutusverkoston säilymiseen. Sen avulla turvataan alueiden osaamis- ja lahjakkuusreservien mahdollisimman tehokas käyttö. Osaamisen merkityksen kasvu ja alueellisen kehittämis- ja osaamispotentiaalin tehokas käyttö on lisännyt korkeakoulujen merkitystä alueellisessa kehittämistoiminnassa. Erityisesti ammattikorkeakoulujen 48

49 rooli aluekehittämisessä ja kansainvälisessä verkottumisessa on vahvistunut ohjelmakauden aikana merkittävästi. Ammattikoulutuksen roolia osana alueellisia ja paikallisia innovaatio- ja osaamisjärjestelmiä on vahvistettu lisäämällä ammattikoulutuksen, yritystoiminnan ja alueellisten toimijoiden välistä yhteistyötä sekä tiivistämällä nykyistä ammattikorkeakouluverkkoa koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Alueilla oleva kehityspotentiaali on saatu tehokkaaseen käyttöön. Alueiden erikoistuminen omiin vahvuuksiinsa on lisännyt niiden osaamisen kriittistä massaa ja parantanut niiden kykyä linkittyä oman kehittymisensä ja kilpailukykynsä kannalta olennaisiin osaamis- ja arvoverkostoihin. Alueiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on koottu verkottuneiksi innovaatioyhteisöiksi, jotka ovat vahva kansallinen voimavara. 4.5 Toimenpideohjelman suhde Eurooppa 2020 strategiaan Ohjelmakauden kilpailukyky- ja työllisyys tavoitteen toimenpideohjelmia yhdistävänä sisällöllisenä nimittäjänä on ollut vuonna 2000 käynnistetyn ns. Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian toteuttaminen. Nykyistä Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaa on välitarkistettu ja sen uusin vaihe vuosille hyväksyttiin vuonna Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2010 hyväksymä Eurooppa 2020 strategia perustuu Lissabonin strategiasta saatuihin kokemuksiin. Siinä tunnustetaan Lissabonin strategian vahvuudet, mutta puututaan myös sen heikkouksiin (ontuva täytäntöönpano, suuret jäsenmaiden väliset erot uudistusten toteuttamisnopeudessa ja -laajuudessa). Uusi strategia heijastaa myös EU:n tilanteen muuttumista vuodesta 2000 ennen kaikkea välitöntä tarvetta toipua talouskriisistä. Siinä esitetään kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: 1. Älykäs kasvu: osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen 2. Kestävä kasvu: resurssitehokkaamman, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden edistäminen 3. Osallistava kasvu: sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen Keskeisillä toiminta-alueilla tavoitteisiin pyritään nyt seitsemän lippulaivahankkeen avulla: - Innovaatiounioni - Nuoret liikkeellä - Eurooppalainen digitaalistrategia - Resurssitehokas Eurooppa - Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka - Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma - Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi Komissio on lisäksi ehdottanut jäsenvaltioille toimenpidevalikoimaa lippulaivahankkeiden konkretisoimiseksi. Sen avulla Eurooppa 2020 prioriteetit ja niiden alaiset lippulaivahankkeet on myös mahdollista kytkeä ohjelmakaudella käytössä oleviin menoluokkiin, joita on käytetty Lissabonin strategian toteutumisen seurannassa. Menoluokkien avulla on mahdollista suuntaa-antavasti tarkastella käynnissä olevan ohjelmakauden toimenpiteiden merkitystä Eurooppa 2020 strategian keskeisten päämäärien toteuttamisessa. Lissabonin strategian ja Eurooppa

50 strategioiden yhtymäkohdat tulevat esiin vertailtaessa eri EAKR-ohjelmia keskenään suhteessa molempiin strategioihin: mitä vahvemmin ohjelma tukee Lissabonin strategiaa, sitä selvemmin toteutuvat myös Eurooppa 2020 strategian prioriteetit ja vastaavasti toisinpäin. Itä-Suomessa on korkea Lissabon strategian vastaavuus (82,1 % v lopussa) ja EU strategian mukaisuus prosentteina on jopa sitä suurempi (85,9 %). Luvut eivät ole sinänsä vertailtavissa. Taulukossa 20 on kuvattu Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman toimenpiteiden ryhmittelyä Eurooppa 2020 strategian prioriteettien ja lippulaivahankkeiden alle. Lippulaivahankkeista merkittävin on innovaatiounioni, johon on kohdistunut n. 43 % Itä-Suomen ohjelmassa mennessä päätetyistä toimenpiteistä (sidottu EAKR+valtio -rahoitus), mikä on samaa tasoa kuin kaikissa EAKR-ohjelmissa yhteensä. Puolet sekä Itä-Suomen ohjelmassa että kaikissa EAKRohjelmissa yhteensä tehdyistä EAKR+valtio -sidonnoista on kohdistunut älykkään kasvun prioriteettiin ja noin kolmannes kestävän kasvun prioriteettiin. Eurooppa 2020 strategiaa on tukenut kaiken kaikkiaan n. 86 % tehdyistä EAKR+valtio -sidonnoista, kun vastaava osuus kaikissa EAKR-ohjelmissa yhteensä on n. 83 %. Menoluokkien ryhmittely prioriteettien ja lippulaivojen alle toimenpidemenua hyväksikäyttäen on esitetty tarkemmin liitteessä 4. Taulukko 20. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa mennessä tehdyt sidonnat menoluokittain suhteessa Eurooppa 2020 strategian prioriteetteihin ja lippulaivahankkeisiin (EAKR+valtio) 4.6 Itämeren alueen strategian toteuttaminen Vuonna 2009 esitellyn EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) keskeisenä lähtökohtana on ollut, että sen toteuttamiseksi ei luoda uusia rahoitusvälineitä eikä organisaatioita, vaan sen avulla pyritään tehostamaan olemassa olevien rahoitusvälineiden ja rakenteiden toimintaa ja yhteensovitusta. 50

51 Gdanskissa helmikuuta 2011 järjestetyssä Itämeristrategiaa käsittelevässä järjestyksessä toisessa työkokouksessa käsiteltiin mm. Itämeristrategian toteuttamisessa mukana olevien osapuolien (esim. ohjelmat, viranomaiset ja painopistealueiden koordinaattorit) yhteistyön ja tiedonvaihdon tehostamista. Samoin esille nousi tarve kartoittaa käytettävissä olevia rahoituslähteitä; huomio kohdistuu alueellisen yhteistyön ohjelmista yhä enemmän myös kansallisiin rakennerahasto-ohjelmiin. Koska Itämeristrategialla on vahva sosiaalinen ulottuvuutensa, ovat myös kansalliset ESR-toimenpideohjelmat luonteva rahoitusväline strategian toteutuksessa. Itämeristrategiaa ja sen toteutusta käsiteltiin vuonna 2011 kaikkien EAKR-toimenpideohjelmien seurantakomiteoiden kokouksissa. Seurantakomiteoille on esitetty ajankohtaiskatsaus strategian toteutusvaiheesta ja EAKR -toimenpideohjelmissa rahoitettujen hankkeiden roolista strategian toteutuksessa. Itämeren alueen hankkeiden seuranta rakennerahasto-ohjelmissa Vuonna 2011 Itämeristrategiaa tukevien hankkeiden merkitseminen EURA ja Tuki2000 seurantajärjestelmiin vakiintui osaksi normaalia viranomaistyötä. Vuonna 2010 järjestelmiin tehtyjen parannusten myötä seurantatiedon tallentaminen ja raportointi oli vuonna 2011 Suomessa mahdollista molempien rakennerahastojen koko hankekannan osalta painopistealueittain ja vastaavin taustamuuttujin ryhmiteltynä kuin muutkin luokittelutiedot. Itämeren alueen strategiaa tukevat hankkeet Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa oli vuoden 2011 loppuun mennessä tunnistettu yhteensä 108 vähintään yhtä strategian painopistealueista tukevaa hanketta (n. 6 % kaikista hankkeista) (taulukko). Julkista rahoitusta ko. hankkeisiin oli sidottu 46,4 miljoonaa euroa, eli noin 10 % kaikesta sidotusta julkisesta rahoituksesta. Viranomaisten arvion mukaan kolmannes Itämeristrategiaa tukevista hankkeista ja lähes puolet niiden rahoituksesta kohdistuu painopistealueeseen B7 (Alueen tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen), johon on kirjattu runsaasti Tekesin koko Itämeren aluetta hyödyttäviä tutkimushankkeita. Sen sijaan Itä-Suomen ohjelmassa ei vuoden vaihteeseen mennessä ollut tunnistettu yhtäkään IV pilaria (Itämeri turvallisena alueena) tukevaa hanketta. Taulukko 21. Itämeri-strategiaa tukevat hankkeet Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa (EAKR+valtio/julkinen rahoitus yhteensä) Itämeristrategian painopistealue Sidottu EAKR+valtio Sidottu julkinen yht. Osuus Kpl Osuus A1: Mereen päästettävien ravinteiden määrän vähentäminen hyväksyttävissä olevalle tasolle ,8 % 12 11,1 % A2: Luontoalueiden ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, myös kalatalouden alalla ,1 % 1 0,9 % A3: Vaarallisten aineiden käytön vähentäminen ja niiden vaikutusten lieventäminen ,7 % 11 10,2 % A5: Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen ,5 % 13 12,0 % B7: Alueen tutkimus- ja innovointimahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen ,0 % 35 32,4 % B8: Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen toteuttaminen: yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen ,8 % 17 15,7 % B9: Kestävän maa-, metsä- ja kalatalouden vahvistaminen ,4 % 1 0,9 % C10: Energiamarkkinoille pääsyn parantaminen ja niiden tehokkuuden ja turvallisuuden lisääminen ,5 % 6 5,6 % C11: Sisäisten ja ulkoisten liikenneyhteyksien parantaminen ,3 % 1 0,9 % C12: Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen erityisesti koulutuksen ja nuorison, matkailun, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla ,9 % 11 10,2 % Yhteensä ,0 % ,0 % Koko ohjelma yhteensä EUSBSR osuus 9,3 % 9,7 % 5,5 % 51

52 Vaikka EAKR-toimenpideohjelmia laadittaessa ei Itämeristrategiaa voitu vielä ottaa huomioon, ne tarjoavat silti käyttökelpoisen rahoituslähteen useita strategian eri painopisteitä tukevalle hanketoiminnalle. Ohjelmien kolmesta päätoimintalinjasta erityisesti 2 (Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) ja 3 (Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen) ovat tässä suhteessa käyttökelpoisia. Laadullisessa arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että alueellisista ja paikallisista lähtökohdista toteutettava EAKR -hanketoiminta ei useimmissa tapauksissa sisällä kansainvälistä ulottuvuutta. Erityisesti toimintalinjan 1 (Yritystoiminnan edistäminen) hankkeita jää kansainvälisen ulottuvuuden puuttuessa kirjaamatta strategiaa tukeviksi, vaikka sisällöllisiä perusteita muuten olisikin. Toisaalta nyt strategiaa tukeviksi kirjatuissa hankkeissakin on joukossa niitä, joilla sisällöllinen vahvuus korvaa puuttuvaa kansainvälisyyttä. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa lähes kaksi kolmannesta Itämeristrategiaa tukevista hankkeista ja peräti lähes kolme neljännestä niihin kohdistuneesta rahoituksesta on toimintalinjalla 2 (taulukko). Toimintalinjan roolia korostaa Itä-Suomessa osaltaan Tekesin toteuttamat tutkimushankkeet, joista monet tukevat sisällöltään vahvasti Itämeristrategiaa. Taulukko 22. Itämeri-strategiaa tukevat hankkeet Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa toimintalinjoittain TL Tiedot Itä-Suomi Itämeristrategiaa tukevia hankkeita, kpl Itämeristrategiaa tukevia hankkeita, kpl Itämeristrategiaa tukevia hankkeita, kpl ,2 % 62,0 % 15,7 % Itämeristrategiaa tukeviin hankkeisiin sidottu julkinen rahoitus, milj. euroa Itämeristrategiaa tukeviin hankkeisiin sidottu julkinen rahoitus, milj. euroa Itämeristrategiaa tukeviin hankkeisiin sidottu julkinen rahoitus, milj. euroa 2,806 33,650 9,900 6,1 % 72,6 % 21,4 % Itämeristrategiaa tukevia hankkeita, kpl yhteensä ,0 % Itämeristrategiaa tukeviin hankkeisiin sidottu julkinen rahoitus, milj. euroa yhteensä 46, ,0 % Hanke-esimerkkejä A3: Vaarallisten aineiden käytön vähentäminen ja niiden vaikutusten lieventäminen Vesiturvallisuuden hallinta Projektikoodi: A Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toteutusaika: Alkaa ja päättyy Vastuuviranomainen: Tekes Toteuttajan nimi: LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: Pienten kemikaalipitoisuuksien määritys vesifaasista on vaativaa ja se onkin perinteisesti tehty tarkkojen laboratorioanalyysien avulla. WatSaMan-projektin päätavoitteina on kehittää anturiteknologiaa vedessä olevien haitallisten orgaanisten ja epäorgaanisten kemikaalien havainnointiin sekä jatkuvatoimisen monitorointiin sekä selvittää erikoisanalysointilaitteiston soveltuvuutta vedenkäsittelyprosessien valvontaan. Havainnointi sisältää teknologian kehittämisen uusien haitallisten kemikaalien havainnointiin sekä myöskin olemassaolevien erikoisanalyysilaitteiden sovellettavuuden selvittämisen vesilaitosten vedenkäsittelyprosessien seurantaan ja valvontaan. Projektin aikana kehitettyjä menetelmiä ja tekniikoita testataan sekä laboratoriossa että vesilaitosympäristössä. 52

53 C12: Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen erityisesti koulutuksen ja nuorison, matkailun, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla Venäjäyhteistyön kehittäminen ammatillisella toisella asteella, EASTWAY Projektikoodi: A31535 Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toteutusaika: Alkaa ja päättyy Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto Toteuttajan nimi: Etelä-Savon Koulutus Oy / Etelä-Savon ammattiopisto Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: Venäjä-yhteistyön kehittäminen, EASTWAY, on Etelä-Savon ammattiopiston ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston yhdessä toteuttama hanke, jonka tavoitteena on oppilaitosten Venäjälle suuntautuvan yhteistyön ja sen vaikuttavuuden parantaminen. Strategisena tavoitteena on saattaa Venäjä-yhteistyö samalle tasolle kv-toiminnassa kuin jo tällä hetkellä on Eurooppaan suuntautuva yhteistyö. EASTWAY-hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat: 1. Etelä-Savon ammatillisten oppilaitosten yhteisen venäläisen kumppanioppilaitosverkoston kokoaminen eri koulutusaloille yhdessä oppilaitosten henkilöstön kanssa 2. koulutusyhteistyöhön soveltuvien yritysten etsiminen eri koulutusaloille yhdessä oppilaitosten henkilöstön kanssa 3. yhteistyösopimusten ja -mallin laatiminen (opiskelijoiden työssäoppiminen, asiantuntijavaihdot) 4. suunnitelman tekeminen oppilaitosten henkilöstön ja opiskelijoiden Venäjä-osaamisen kehittämisestä 5. eri rahoitusmuotojen selvittäminen yhteistyön toteuttamista varten 6. Venäjä-yhteistyötä tukevien hankkeitten valmistelussa avustaminen Tuloksena syntyy toimiva yhteistyöverkosto eteläsavolaisten ja venäläisten ammatillisten oppilaitosten ja yritysten välille, toimivat käytänteet opiskelija- ja asiantuntijavaihtoihin, toimintamalli toteuttaa henkilöstön Venäjä-osaamista sekä suunnitelma pitkäjänteisen kehittämisyhteistyön toteuttamiseksi. Projektin tuloksista tiedotetaan sitä mukaan kun tulokset ovat käyttävissä. Tulokset julkaistaan ja niistä tiedotetaan Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston sekä Etelä-Savon ammattiopiston www-sivuilla. Tuotokset valmistuvat vuoden 2012 aikana. 4.7 Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Ohjelman toteuttamista ohjaavat kestävän kehityksen, syrjimättömyyden ja kumppanuuden periaatteet. Kestävä kehitys Rakennerahastoista annetun yleisasetuksen (2006/1083/EY) ja EU:n koheesiopolitiikkaa koskevien strategisten suuntaviivojen (2006/702/EY) mukaan ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys ovat keskeinen osa yhteisön alue- ja rakennepolitiikkaa. Itä-Suomen EAKR-ohjelman toteutuksessa ja hankkeiden valinnassa otetaan huomioon kestävä kehitys koko ohjelman toteuttamista ja hallinnointia ohjaavana periaatteena. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tavoitteiden mukaan 25 % EU-rahoituksesta tulisi kohdentua ympäristövaikutuksiltaan positiivisiin hankkeisiin. Vuoden 2011 lopussa ollaan selvästi yli tuon tavoitteen (38,4 %). EAKR- rahoittajaviranomainen luokittelee hankkeen päätöstä valmistellessaan EURA 2007-järjestelmässä ympäristövaikutusten suhteen kahteen luokkaan joko ympäristömyönteiseksi tai ympäristöneutraaliksi. Ympäristönegatiivisia hankkeita ei rahoiteta. Rahoittajaviranomainen arvioi myös hankkeen vaikutuksia teollisuuden ja/tai energiantuotannon 53

54 fossiilisiin hiilidioksidipäästöihin sekä hankkeen vaikutuksia kasvihuonepäästöihin. EURA järjestelmään on sisälletty osiot näiden päästöindikaattoreiden seuraamiseksi ja ne ovat osa SEAdirektiivin toteutumisen seurantaa. Jokaisen hankkeen osalta hakemusvaiheessa vaaditaan lyhyt arvio ympäristövaikutuksista. Hankkeiden ympäristövaikutuksia käsitellään tarpeen mukaan rahoitusryhmissä, maakuntien eri ryhmissä, vaikutusarvioinnin yhdyshenkilön toimesta ja/tai kunkin maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Hankkeiden arvioinnissa ja valinnassa kestävä kehitys otetaan huomioon sekä välttämättömänä ja että valintaa ohjaavana kriteerinä. Lisäksi hankkeiden arvioinnissa ja valinnassa otetaan huomioon hankkeen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Ympäristöpositiivisia hankkeita on Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa vuoden 2010 loppuun mennessä rahoitettu lähes 574 kpl. Näihin hankkeisiin on sidottu lähes 159 M, joka on 38,4 % kaikista sidonnoista. Sikäli vuoden vaihteessa ollaan selvästi ohjelmalle asetetun tavoitteen (25 %) yläpuolella. Rahoituksen kohdentumisessa ympäristöpositiivisiin hankkeisiin korostuu toimintalinja 3, jonka rahoituksesta jopa 74,2 % on kohdistunut ympäristöpositiivisiin hankkeisiin. Vuoden 2010 lopun tilanteeseen verrattuna toimintalinjalla 1 ollaan hieman tultu alaspäin ympäristöpositiivisten hankkeiden sidontojen osuudessa kaikkiin hankkeisiin. Taulukko 23. Sidottu rahoitus ympäristöpositiivisiin hankkeisiin mennessä, Sidottu Hankkeita Osuus EAKR+valtio Osuus Yhteensä yhteensä kaikista Ohjelma TL EAKR+valtio yht sidotuista (kpl) (kpl) hankkeista IS ,4 % ,9 % ,4 % ,1 % ,2 % ,3 % ,0 % 38 0,0 % IS Yhteensä ,4 % ,6 % Hankkeisiin, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä, on vuoden 2011 loppuun mennessä sidottu yhteensä noin 17,6 M, joka on 4,2 % sidotusta rahoituksesta. Toimintalinjalla 1 ei ole raportoitu hiilidioksidipäästöjä vähentäviä hankkeita, sillä Tuki2000 järjestelmästä ei saatu tällekään vuodelle ko. tietoja. Lukumääräisesti hankkeita oli eniten toimintalinjalla 2 (32 kpl). Taulukko 24. Sidottu rahoitus hankkeisiin, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä ( ),, ei sisällä Tuki2000 järjestelmän hankkeiden tietoja Sidottu EAKR+valtio yht Osuus sidotuista Yhteensä (kpl) Hankkeita yhteensä (kpl) Osuus kaikista hankkeista Ohjelma TL EAKR+valtio IS ,0 % ,0 % ,5 % ,5 % ,8 % ,5 % ,0 % 38 0,0 % IS Yhteensä ,2 % ,2 % 54

55 Kasvihuonepäästöjä vähentäviin hankkeisiin oli sidottu mennessä 28,9 M eli 7,0 % kaikesta sidotusta rahoituksesta. Tämä on 8 M edellisvuotta enemmän. Toimintalinjalla 1 ei ole raportoitu kasvihuonepäästöjä vähentäviä hankkeita, sillä Tuki2000 järjestelmästä ei saatu näiltäkään osin ko. tietoja. Suurin osa kasvihuonepäästöjä vähentävistä hankesidonnoista (20,6 %) kohdistuu toimintalinjalle 3. Taulukko 25. Sidottu rahoitus hankkeisiin, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä ( ), Sidottu Hankkeita Osuus EAKR+valtio Osuus Yhteensä yhteensä kaikista Ohjelma TL EAKR+valtio yht sidotuista (kpl) (kpl) hankkeista IS ,0 % ,0 % ,5 % ,3 % ,6 % ,9 % ,0 % 38 0,0 % IS Yhteensä ,0 % ,8 % *Ei sisällä Tuki2000 järjestelmän tietoja EU:n tasolla kestävä kehitys on määritelty unionin vuonna 2006 tarkistetussa kestävän kehityksen strategiassa. Strategiassa on määritelty seuraavat seitsemän kestävän kehityksen painopistealuetta: Kestävän kehityksen osa-alue Ilmastonmuutos ja puhtaat energiamuodot Ihmisten elinympäristöt ja terveys Luonnonvarojen suojelu ja kestävä käyttö Kulttuuriympäristöjen suojelu Kestävä liikenne Sosiaalinen osallisuus, väestönkehitys ja maahanmuutto Arvioitsijan näkemyksiä teeman 4, ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys, toteutumisesta ja kehittämisestä Indikaattoriseurantaa on parannettava seuraavasti: - ympäristöpositiivisten hankkeiden määritelmää selkeytettävä - ympäristöhankkeet on luokiteltava selvästi ympäristöhankkeiksi - menoluokkia on selvennettävä ja vähennettävä, näin niitä voidaan käyttää paremmin indikaattoreiden yhteydessä - tietoja ympäristönegatiivisuudesta ja välillisiä ympäristövaikutuksia voidaan yrittää arvioida Ympäristöpositiivisuuden määritelmässä on huomioitava, että hankkeella ei saa olla negatiivisia vaikutuksia. Jos niitä kuitenkin on, negatiivisia vaikutuksia tulisi kompensoida ja toimenpiteiden toteutumista seurata. Välillisten ympäristövaikutusten tunnistamista hankkeiden aikana olisi syytä pohtia. Rahoittajat voisivat tiedustella aktiivisesti ympäristövaikutusten perään ja yli euron hankkeissa välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset tulisi arvioida yhdessä hankehakijan kanssa myöntöprosessin aikana. 55

56 Ympäristöasiantuntijuutta on parannettava rahoittajien ja hanketoteuttajien keskuudessa. YM:n ja TEM:n on tehtävä selkeät kansalliset ohjeet kestävän kehityksen ja tasa-arvon määritelmistä. Hankevalmistelijoita, rahoittajia ja suurten hankkeiden koordinoijia tulisi kouluttaa ympäristöasioissa. EAKR-hankkeille tulisi laatia ympäristöohjeet. Ympäristövaikutusten raportointi osaksi hankeseurantaa, esimerkiksi: - hakuvaiheen YVA-lomake tulisi käydä läpi hankkeen lopuksi, - koko EAKR-ohjelma arvioitava ympäristöasiantuntijan toimesta. - hankeseurantaan voisi liittää kohdan ympäristöliiketoiminnan kehittämisestä - jos halutaan suosia ympäristöystävällisempiä, mutta kalliimpia ratkaisuja, voidaan suositella hankintojen ympäristövaikutusten huomioimista - on kuitenkin varottava lisäämästä byrokratiaa ja rasittavaa raportointia Kestävä kehitys on ymmärretty väljästi, sitä voidaan korostaa seuraavasti: - neuvonnalla myöntöprosessin aikana - nostamalla kestävä kehitys valintakriteereihin jollakin teemalla - kannustamalla erillishankkeisiin esimerkiksi teemahauin tai soveltamalla korkeampia tukitasoja positiivisia vaikutuksia tuoviin hankkeisiin - kartuttamalla kokemuksia onnistuneista ympäristö- ja kestävän kehityksen hankkeista Ympäristöliiketoiminnan edistäminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja riskinottoa rahoittajien taholta. Arvioinnissa vaikutukset esimerkiksi kestävän kehityksen osalta näkyvät vasta pitkän aikavälin jälkeen ja tämä tulisi ottaa huomioon arvioinnissa. Esimerkkihanke: Työkalu metsäbioenergian ympäristö- ja talousvaikutuksien arviointiin - METY Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan ELY-keskus Toteuttaja: Suomen ympäristökeskuksen Joensuun toimipiste, osatoteuttajat METLA ja Itä-Suomen yliopisto EU- ja valtion rahoitus: euroa Toteutusaika: Hakemusnro: Metsätuotannon ja metsänhoidon tehostamisen kehitystyöhön ja metsäenergian tuotannon mahdollisuuksien, mutta myös riskien, tunnistamiseen tarvitaan menetelmiä (työkaluja), joilla metsäbiomassan tuotantoa voidaan tarkastella yhdessä metsän hiilitaseiden ja muiden ympäristövaikutuksien, kuten ravinnetaseiden, kannalta. Kasvava bioenergian tarve ja lisääntynyt biomassan korjuu metsistä luo tarpeen kehittää metsätuotannon menetelmiä siten, että koko metsäbiomassan tuotanto tehostuu. Tässä kontekstissa on arvioitava kokonaisvaltaisesti energiabiomassan tuotannon ja käytön ilmasto- ja ympäristövaikutuksia ja niiden kustannuksia koko tuotanto- ja käyttöketjun elinkaaren ajalta. Tietoa on mahdollista hyödyntää ketjun eri osissa toimivien toimesta tarvelähtöisesti (tuottaja, hankkija/korjaaja, loppukäyttäjä) toimintamahdollisuuksiensa parantamiseen. Hanke tuottaa yleiskäyttöisen työkalun metsäbiomassan tuotannon kehittämiseen ja suunnitteluun energiabiomassan tuottajien ja käyttäjien tarpeisiin. Projektin partnerit (metsäbiomassan tuottajat/käyttäjät) osallistuvat kehitystyöhön ja soveltavat työkalua käytännön tilanteisiin ja tuottavat työkalun kehittäjille palautetta työkalun kehittämiseksi sopivaksi erilaisiin tilanteisiin. Työkalun kehittäjät tuottavat eri käyttäjäryhmien tarpeisiin toimintamalleja, jotka toteuttavat kestävän kehityksen periaatteista metsäenergian tuotannossa/käytössä. Työkalun kehittäjät kouluttavat eri käyttäjäryhmien edustajia työkalun itsenäiseen käyttöön. Hankkeessa tehtävä kehitystyö edistää paikallisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia ja vastaa erityisesti heidän tarpeitaan tuottaa metsäbiomassaa kustannustehokkaasti ja ympäristöä säästävästi. 56

57 Hankkeessa yhdistetään ympäristö-, ilmasto- ja talousvaikutukset koko metsäbiomassan tuotannon ja käytön elinkaaren ajalta. Hanke vastaa paikallisten toimijoiden tarpeita tuottaa metsäbiomassaa kustannustehokkaasti ja ympäristöä säästävästi sekä toisaalta vähentää hiilidioksidipäästöjä ja sitoa hiiltä metsiin. Hanke liittyy ilmastonmuutokseen varautumiseen ja sopeutumiseen sekä energia- ja ekotehokkuuden kehittämiseen ja edistämiseen, lisäksi hanke liittyy ympäristöriskien hallintaan. Hankkeessa tehtävä kehitystyö edistää metsäbioenergian tuotannon ja käytön ympäristö- ja ilmastoriskien hallintaa ja talousvaikutuksien arviointia. Tämä mahdollistaa paikallisten yritysten liiketoimintaedellytyksien edistämisen muun muassa parantamalla pk-yritysten valmiuksia varautua tulevaan RESdirektiivin toimenpanoon käytännön tasolla. Hanke on kestävän kehityksen mukainen, sillä se pyrkii samanaikaisesti parantamaan metsäenergiantuotannon ympäristöystävällisyyttä ja kustannustehokkuutta. Samalla hanke parantaa metsäenergia-alalla toimien yritysten mahdollisuutta menestyä markkinoilla. Toisaalta toimintaympäristön muutoksen analyysi mahdollistaa sen, että kannattamattomia investointeja alalle ei tehdä. Tasa-arvo ja syrjimättömyys Ohjelman toteutuksessa edistetään tasa-arvoa muun muassa sukupuolten, ikäryhmien ja eri väestönryhmien välillä. Väestön ikääntymisen vuoksi on tärkeää edistää erityisesti eri ikäryhmien osallistumista työelämään ja sopeutumista työelämän muutoksiin. Lisäksi tulevaan työvoimapulaan voidaan varautua tukemalla maahanmuuttajien ammatillista etabloitumista työmarkkinoille. Lisäksi kansallinen lainsäädäntö velvoittaa kiinnittämään huomiota sukupuolten tasa-arvoon hankkeiden toteutuksessa ja esteettömyyteen rakentamishankkeissa. Tasa-arvohankkeiden tavoite ohjelmassa on 11 % sidotusta rahoituksesta, ja tässä vuoden 2011 lopussa ollaan hyvin tavoitteessa (12,3 %). Sukupuolten tasa-arvo huomioidaan myös ohjelman hallinnoinnissa seurantakomitean kokoonpanoa myöten. Hankearvioinnissa on hankkeelle eduksi jos sillä on tasa-arvoa edistäviä vaikutuksia. Sukupuolten tasa-arvoa edistäviä hankkeita on vuoden 2011 loppuun mennessä rahoitettu 211 kpl (31 hanketta tullut lisää vuoden aikana). Sidotusta rahoituksesta 10,9 % on kohdistunut sukupuolten välisiin tasa-arvovaikutuksiltaan positiivisiin hankkeisiin. Kaikkiaan tasa-arvoa edistäviin hankkeita on ollut 243 kpl (+ 34 hanketta vuonna 2011) ja niihin on kohdistunut 12,3 % rahoituksesta (kaikenlainen tasa-arvo). Taulukko 26. Sidottu rahoitus tasa-arvovaikutuksiltaan myönteisiin hankkeisiin mennessä, (kaiken tyyppinen tasa-arvo) Sidottu Hankkeita Osuus EAKR+valtio Osuus Yhteensä yhteensä kaikista Ohjelma TL EAKR+valtio yht sidotuista (kpl) (kpl) hankkeista IS ,9 % ,9 % ,2 % ,4 % ,7 % ,4 % ,0 % 38 0,0 % IS Yhteensä ,3 % ,3 % Esimerkkihanke Hyvää palvelua arjessa tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen Projektikoodi: A31029 Toimintalinja: 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Toteutusaika: Alkaa ja päättyy Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Toteuttajan nimi: Lieksan kaupunki Myönnetty EU- ja valtion rahoitus:

58 Projektin ensisijaiset kohderyhmät ovat projektiin osallistuvien kuntien asukkaat, palvelujen käyttäjät, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat ja niiden henkilöstö. Lisäksi projektityön kohderyhminä ovat hankkeen kehittämistyössä mukana olevat yritykset ja niiden edustajat, oppilaitokset, niiden opettajat ja opiskelijat, järjestöjen ja kuntien vanhus-neuvostojen edustajat. Projektin tavoitteena on kehittää käyttäjälähtöisesti innovatiivisia, uutta teknologiaa hyödyntäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepteja ja toimintamalleja joilla turvataan palvelujen saatavuus ja saavutettavuus harvaan asutulla, pitkien välimatkojen alueilla. Projektin aikana kehitetään käyttäjälähtöisesti uusia virtuaali-, interaktiivista-,mobiiliteknologiaa hyödyntäviä palvelukonsepteja, toimintamalleja ja teknologisia ratkaisuja, joilla edistetään erityisesti ikääntyvän väestön kotona, sekä kodin omaisissa ympäristöissä asumista, selviytymistä ja toimintakykyisyyttä. Projektissa vahvistetaan ja varmistetaan palvelujen käyttäjien ja henkilöstön osaaminen teknologiaa hyödyntävissä palveluprosesseissa ja käytänteissä, koulutuksen, opastuksen ja perehdyttämisen avulla. Projektin tuloksena syntyvät uudet, innovatiiviset toimintamallit juurrutetaan kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen pysyviksi toimintatavoiksi. Projektin keskeisinä toimenpiteinä ovat; 1. Perehtyminen uusiin teknologiaa hyödyntäviin palvelukonsepteihin ja toimintamalleihin Suomessa ja Suomen ulkopuolella 2. Kehitetään benchmarking - menetelmällä (vertaileva kehittäminen) käyttäjälähtöisesti uusia palvelukonsepteja alueen asukkaiden palvelutarpeisiin, pilotoidaan ja kehitetään tuotteita edelleen saatujen kokemusten pohjalta. 3. Toteutetaan palvelujen käyttäjien, sekä henkilöstön koulutus- ja valmennus, jolla varmistetaan uusien toimintamallien ja teknologisten ratkaisujen hallinta ja osaaminen. 4. Projektin tuottamat uudet innovatiiviset toimintamallit ja teknologiset ratkaisut, sekä projektin tuottama muu materiaali ja kokemukset levitetään eri toimijatahojen hyödynnettäväksi niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Projektin tuloksena syntyy uusia käyttäjälähtöisesti kehitettyjä teknologiaa hyödyntäviä hyvinvointipalvelujen palvelukonsepteja, joilla turvataan syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden asukkaiden, erityisesti ikääntyvien henkilöiden oikeus hyviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, jotka mahdollistavat ihmisarvoisen elämän kodissa, sekä siellä selviytymisen toimintakykyisenä mahdollisimman pitkään. Verkostoituminen ja kumppanuus Yhteistyötä eri tasoilla, kuten hankkeiden toteuttajien, viranomaisten, talouselämän ja järjestöjen kesken toteutetaan sekä ohjelman hallinnoinnissa että hankkeiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kumppanuus on otettu huomioon myös maakunnan yhteistyöryhmien kokoonpanossa, jonka vuoksi ryhmissä ovat viranomaisten ja talouselämän edustajien lisäksi edustettuna kansalaisyhteiskuntaa, ympäristöä ja tasa-arvoa edistäviä järjestöjä. Yhteisöllisyyttä edistävien hankkeiden sidonnat suhteessa kaikkiin sidontoihin on laskenut edellisvuodesta hieman. Nyt sidontoja on 34,7 M (+ 4 M edellisvuoteen) arvosta, mutta osuus kaikista sidonnoista on 8,4 % (9,0 % v. 2010). Toimintalinjalla 2 osuus oli vuoden vaihteessa 17,3 %, toimintalinjalla 3 5,9 % ja toimintalinjalla 1 1,3 %. Kaikkiaan yhteisöllisyyttä edistäviä hankkeita on käynnistetty 151 kpl. 58

59 Taulukko 27. Sidottu rahoitus yhteisöllisyyttä edistäviin hankkeisiin mennessä, Esimerkkihanke Hyvinvointialan monitoimijaiset yhteistyökäytännöt Pohjois-Karjalassa - HYMY Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Toteuttaja: Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK OY EU- ja valtion rahoitus: euroa Toteutusaika: Projektikoodi: A31733 Hankkeen päätavoitteena on edistää hyvinvointialan yksityisten palveluntuottajien sekä julkisen sektorin yhteistyötä monitoimijuudeksi ja strategiseksi kumppanuudeksi. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lisätä hyvinvointialan yritysten liiketoimintaosaamista ja keskinäistä yhteistyötä sekä toteuttaa alan valtakunnallista verkostotyötä eri toimijoiden kesken. Projektin toimenpiteet jakautuvat neljään toimintalinjaan: 1. Yritysten osaamisen ja liiketoiminnan kasvu 2. Yritysten yhteistyö ja tarkoituksenmukaisten verkostojen synty 3. Yritysten ja kuntien välisen yhteistyön ja kumppanuuden kehittäminen 4. Valtakunnallinen verkostoyhteistyö Projektin kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan yritykset ja järjestöt, jotka tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluja sekä Pohjois-Karjalan kunnat. Projekti toteutetaan yhteistyössä Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI:n ja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES:in kanssa. 4.8 Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat ja riskit Valtion vastinrahan leikkaukset, kuntarahoitus ja ohjelman rahoituksen täysimääräinen toteutuminen Valtio leikkasi syksyllä kaikista Suomen rakennerahasto-ohjelmista kansallista valtion vastinrahoitusta. Itä-Suomen EAKR-ohjelman osalta leikkaus on noin 13,3 M. Ohjelman täysimääräisen toteutumisen kannalta vastaava summa tulisi saada kasaan kuntarahoituksella tai muulla julkisella rahoituksella. Kuntarahan kertymä näytti vielä syksyllä 2011 siltä, että tuota ylimääräistä kuntarahaa ei tule kertymään Itä-Suomen kunnista. Ohjelman toimintalinjojen välisen toteutumisen vinoutuminen Suomessa rakennerahasto-ohjelmilla oli huomattava merkitys elvytystoimien alueellisessa kohdentamisessa. Suomen kansallinen rakennerahastostrategia ja ohjelmat on luonteeltaan hyvin 59

60 väljiä ja mahdollistavia, mikä on tässä taloudellisessa tilanteessa osoittautunut oikeaksi. Nykyisen toteumatilanteen valossa strategian toteutuminen koko ohjelmakauden tasolla on haastavaa. Toimintalinjan 1 (yritystoiminnan kehittäminen) volyymi on pysynyt tavoiteltua alhaisempana taloudellisen tilanteen johdosta, kun taas toimintalinjalle 3 (saavutettavuus ja toimintaympäristöt) on elvytyksestä johtuen suunnattu varoja etupainotteisesti. Vaikka Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa tehtiin ohjelmanmuutos, jossa toimintalinjalta 1 siirrettiin rahoituskehystä toimintalinjoille 2 ja 3 yhteensä 21,6 M, on vuoden 2011 lopussa tilanne yhä vinoutunut toimintalinjojen toteuttamisen välillä. Muutamien isojen hankekokonaisuuksien toteutumisesta vuosina 2012 ja 2013 riippuu tullaanko toimintalinjalla 1 saavuttamaan riittävä kokonaiskysyntä rahoituskehyksen täyttymiseksi. 60

61 5. RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN 5.1. Sidonnat ja maksatukset Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma on edennyt sitoumusten ja maksatusten osalta hyvin. Toimintalinjan 1 ennakoitua heikompi kysyntä Etelä- ja Pohjois-Savossa heijastuu myös koko ohjelman tasolla sidontoihin edelleen. Toimintalinja 3 alkaa olla täynnä kun huomioidaan sinne kohdistuvat rahoitusvaraukset. Toimintalinjatasolla sitomistilanne oli seuraava (julkinen rahoitusosuus): toimintalinja 1: (+ 33 M edellisvuodesta) (60,5 % koko ohjelmakauden kehyksestä) toimintalinja 2: (+ 33 M ) (68,3 % koko ohjelmakauden kehyksestä) toimintalinja 3: (+ 20 M ) (84,6 % koko ohjelmakauden kehyksestä) toimintalinja 4: (+ 3,2 M ) (54,9 % koko ohjelmakauden kehyksestä) Yhteensä ohjelmakauden julkisesta rahoituskehyksestä oli sidottu vuoden 2011 loppuun mennessä 67,8 % kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 56,0 %. Taulukko 28. Sidonnat ja niiden osuudet ohjelmakehyksestä toimintalinjoittain Yksityistä rahoitusta on sidottu luonnollisesti toimintalinjalla 1 paljon, sillä julkisen rahoituksen tukiprosentti on yritystukihankkeissa huomattavasti pienempi kuin kehittämishankkeissa. Yksityisen rahoituksen sidonnat ovat toimintalinjalla 1 peräti 372 M. Kuntarahasidonnat painottuvat toimintalinjalla 3. Taulukko 29. Maksatukset ja niiden osuudet ohjelmakehyksestä toimintalinjoittain Maksatusten määrä on kasvanut julkisen rahoituksen osalta vuodessa yhteensä 89 M. Vuoden 2011 lopussa oli maksatuksia tehty yhteensä 277,5 M. Maksatusaste oli 38,0 %. Toimintalinjalla 3 maksatuksia oli tehty suhteellisesti eniten (49,5 %), toimintalinjalla 2 38,6 % rahoituskehyksestä ja 61

62 Maksatusaste (julkinen kokonaisrahoitus) toimintalinjalla 1 32,2 %. Kunta- ja muu julkisen rahoituksen maksatukset ovat suurimmat toimintalinjalla 3. Edellisvuoden tilanteesta ( ) ovat maksatukset kasvaneet toimintalinjalla 1 27 M, toimintalinjalla 2 36 M ja toimintalinjalla 3 22 M. Kuvio 9. Maksatusten eteneminen Itä-Suomen EAKR ohjelmassa % 55 % 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma TL1 TL2 TL3 TL4 Yhteensä 3/07 6/07 9/07 12/07 3/08 6/08 9/08 12/08 3/09 6/09 9/09 12/09 3/10 6/10 9/10 12/10 3/11 6/11 9/11 12/11 Maksupyyntöjen summa on kasvanut vuoden 2011 aikana noin 145 M. Tästä EAKR+valtio osuus oli 58 M. Välittävien toimielimien hyväksymät kokonaismenot kasvoivat vuoden aikana 137 M. Kaikkiaan maksut ovat edenneet ennakoidussa aikataulussa. Taulukko 30. Maksupyynnöt, tehdyt maksatukset ja komissiolta saadut maksut Itä-Suomen EAKRohjelmassa

63 Taloudellinen toiminta Ohjelman taloudellinen toteutuminen seurantajärjestelmän luokituksen mukaan täydentää kokonaiskuvaa rahoitettavasta toiminnasta. Kuitenkin suurin luokka on kaatoluokka, johon on sijoitettu hankkeet, joita on ollut vaikea tai mahdoton sijoittaa yhden luokan alle (ks. taulukko 31). Tänne on sijoitettu peräti 32,6 % hankkeiden sidonnoista. Kolme muuten selvästi erottuvaa luokka ovat koulutus (16,7 %), julkinen hallinto (14,4 %) ja valmistukseen liittyvät luokat (03-06) 12,9 %. Taulukko 31. Sidottu EAKR+valtio rahoitus taloudellisen toiminnan mukaan Rahoitusmuoto Sidotusta rahoituksesta määrästä selvästi suurin osa on tukea, jota ei makseta takaisin (94,4 %). Finnveran tukien osuus sidotusta rahoituksesta oli vuoden 2011 lopussa 4,7 %. Pääomasijoitustoimintaan oli sidottu nyt ensimmäistä kertaa ohjelmakaudella maakuntien MYR:ien päätöksillä 5 M (reilut 1 %). Tästä oli kuitenkin käynnistynyt vain yksi hanke vuoden loppuun mennessä. (liite 2, rahoitustaulukot) 63

64 Aluetyyppi Aluetyypin mukaan valtaosa sidotusta rahoituksesta on kohdistunut kaupunkialueille (noin 58 %, kasvanut prosenttiyksikön edellisvuodesta). Harvaan ja hyvin harvaan asutuille alueille kohdistui vuodenvaihteen tilanteessa 30,9 % (laskenut 0,5 prosenttiyksikköä) sidonnoista. Maaseutualueiden osuus kaikesta sidotusta rahoituksesta on pienentynyt hieman (nyt 7,3 %). Kaupunkialueille kohdistunut rahoitus määräytyy usein toimijan kotipaikan mukaan ja siksi on huomioitava, että hankkeiden vaikutusalue kattaa maantieteellisesti usein koko maakunnan ja joissakin tapauksissa laajemmankin alueen. Taulukko 32. Myönnetyn rahoituksen jakautuminen aluetyypeittäin ( ) Osarahoittajat Kuviossa 8 on esitetty kuinka sidottu rahoitus on jakaantunut eri välittävien viranomaisten kesken Itä-Suomessa. Eniten sidontoja on yritystuilla (35 %), joita myöntävät ELY-keskukset. Maakunnan liitot ovat seuraavaksi suurin rahoittaja (26 %). TEKESillä on erityisesti Itä-Suomessa ollut suhteellisen merkittävä rooli (13 % sidonnoista). Seuraavana ovat muu ELY-keskusten rahoitus (lähinnä ympäristöhankkeet ja TL 2 rahoitus yritysten toimintaympäristön tukemiseen, 11 %) ja liikennevirasto (9 %) Kuvio 10. Sidotun rahoituksen jakaantuminen rahoittajittain (julkinen rahoitus) Sidottu julkinen 13 % 4 % 1 % 9 % 1 % 26 % Maakunnan liitot ELY, yritystuet ELY, muut 11 % TEKES Finnvera 35 % Finnvera, pääomasij. Liikennevirasto Ministeriöt 64

65 5.2 Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Rahoituksen kohdentuminen menoluokkiin on esitetty yksityiskohtaisesti liitteessä 2 (rahoitustaulukot). Noin 66 % (287 M ) EAKR+valtio-rahoituksen sidonnoista sijoittuu menoluokkiin 01-09, tutkimus ja teknologinen kehittäminen sekä innovointi ja yrittäjyys. Yksittäisinä menoluokkina suurimpia ovat tutkimuskeskusten TKK-toimet (16,1 % kaikista sidonnoista), muu investointi yrityksiin (15,5 %) ja muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseen (10,2 %). Matkailupalvelujen kehittäminen (5,9 %) on jäänyt luokan 03 (teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen, 6,6 %) taakse. Suurimmat menoluokkakokonaisuudet ovat tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys (luokat 01-09, 67 %, 287 M ), liikenne (16-32, 10,2 %, 44 M ), matkailu (55-57, 6,1 %, 26 M ) sekä tietoyhteiskunta (10-15, 6,8 %, 29 M ). Toimintalinjalla 1 87 % kaikista sidonnoista sijoittuivat päämenoluokan 01-09, tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys alle. Tämän toimintalinjan sidonnat on luokiteltu vain 12 menoluokkaan. Toimintalinjalla 2 käytössä on ollut yli 20 menoluokkaa, joiden sidonnat kohdistuivat myös valtaosin luokkiin (83,5 %). Tietoyhteiskunta (luokat 10-15) on myös vahvasti edustettuna (6,9 %, 11 M ). Toimintalinjan 3 suurimmaksi menoluokiksi nousevat rautatiet (Savon ja Karjalanratojen tasoristeysten poistot) lähes 35 % (28,6 M ) osuudella koko toimintalinjasta. Myös matkailu (13,7 %, 11,2 M ) ja ympäristönsuojelu ja riskien ehkäisy (8,7 %, 7,1 M ) nousevat esille päämenoluokkana tällä toimintalinjalla. Taulukko 33. Ohjelman toteutuminen päämenoluokittain Ohjelma-asiakirjan arviot eri menoluokkiin käytetystä rahoituksesta ovat todellakin arvioita ja siksi toteuma on jonkin verran erilainen, kuten taulukosta 34 näkyy. Suurin menoluokka on 01 (Tutkimuskeskusten TTK-toimet), vaikka oli arvioissa vasta kuudes. Kymmenen suurimman 65

66 menoluokan joukkoon nousee myös rautatiet (luokka 17), johon on tässä vaiheessa sidottu 6,6 % rahoituksesta. Se tulee tippumaan ohjelmakauden loppua kohden, koska siihen ei enää lisärahoitusta ole suunnitteilla. Myös luokka muu matkailupalvelujen kehittäminen on ollut jatkuvasti kymmenen suurimman menoluokan joukossa, vaikka ei arviossa ollut nostettu niin korkealle. Yleisesti ottaen menoluokkaryhmä Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys on korostunut ohjelman toteutuksessa ennakoitua suuremmalla painolla. Yksittäisten menoluokkien toteuman vertailusta ohjelma-asiakirjan indikatiiviseen jakaumaan ei kuitenkaan pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ohjelman sisällöllisistä painopisteistä; viranomaiskohtainen harkinta ja menoluokkien runsaudesta johtuva osittainen päällekkäisyys vaikeuttavat tulosten täsmällistä tulkintaa. Koska menoluokkia on otettu käyttöön selvästi ennakoitua enemmän, on prosenttiosuuksien jakaumien vertailu myös sen vuoksi hankalampaa. Taulukko 34. Kymmenen tärkeintä menoluokkaa ohjelma-asiakirjassa (indikatiivinen arvio) ja ohjelman toteutustilanteessa Itä-Suomessa 5.3 N+2 säännön toteutuminen N+2 säännön mukaan rahoitusvuoden kehys tulee maksaa kahden vuoden kuluessa ko. vuodesta. Ohjelmakauden hitaan käynnistymisen ja taloudellisen tilanteen johdosta N+2 säännön laskentatapaa tarkistettiin v siten, että vuoden 2007 rahoituskehys jaetaan tarkastelussa tasan vuosille , jolloin N+2 -sääntöä ei sovelleta vuoden 2007 osalta, ja tulevien vuosien osalta vaikutus on asteittain kumuloituva. Siten vuoden 2011 lopussa tuli olla maksettuna vuosien 2008 ja 2009 kehystä + kahta kuudesosaa vuoden 2007 kehyksestä vastaava määrä julkista kokonaisrahoitusta (vähennettynä 7,5 % ennakkomaksuilla). Maksatukset toteutuivat kaikissa Suomen EAKR-toimenpideohjelmissa vuoden 2011 aikana riittävän hyvin, jotta N+2 ongelmaa ei päässyt muodostumaan. Laskentatapaan tehty helpotus huomioiden Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa tehdyt julkisen rahoituksen maksatukset (277,5 milj. euroa pl. Finnvera Oyj) saavuttivat vuoden 2011 lopun N+2 minimivaateen (225,6 milj. euroa) 123 %:sesti. 66

67 5.4 Tekninen tuki Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki on koko ohjelmakaudella ohjelma-asiakirjan mukaan euroa, joka on 4,0 % ohjelman EAKR-rahoituksesta. Kansallinen rahoitusosuus huomioiden teknistä tukea on käytettävissä ohjelmakauden aikana 29,245 miljoonaa euroa. EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen suhde on 50/50. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman teknistä tukea jaettiin vuodelle 2011 yhteensä euroa (EAKR+valtio). Käyttösuunnitelmien mukaan mukaan vuoden 2011 teknisen tuen EAKR-varoista suunnattiin maakuntien käyttöön yhteensä euroa. Kaikille ohjelmille yhteisiin kuluihin (seurantajärjestelmän rakentaminen, tarkastus, arviointi, viestintä) sekä ministeriöiden käyttöön osoitettiin yhteensä euroa. Ohjelman koordinaatiotyöhön osoitettiin euroa. Ohjelma-alueen viranomaisten laatimien indikatiivisten käyttösuunnitelmien mukaan valtaosa teknisestä tuesta (n. 81,6 %) käytetään ohjelman toimeenpanoon ja hallinnointiin (ml. valmistelu). Seurannan osuus on 11,8 % ja viestinnän osuus on 3,9 %. Arvioinnin ja tutkimuksen osuus on 2,7 %. Taulukossa 35 esitetään vuoden 2011 teknisen tuen indikatiivinen käyttösuunnitelma taulukkomuodossa maakunnittain ja ministeriöittäin sekä ohjelmakoordinaation osalta. Liitteessä 2, rahoitustaulukot, on taulukot käyttökohteittain (jako ministeriöiden välillä, jako koordinaation, maakuntien ja keskushallinnon välillä). Taulukko 35. Teknisen tuen jakautuminen Itä-Suomen maakunnissa käyttökohteittain ja toimijoittain vuodelle 2011 TEKNISEN TUEN INDIKATIIVINEN JAKAUTUMINEN MAAKUNNISSA KÄYTTÖKOHTEITTAIN (EAKR+valtio) Koordinaatio Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Yhteensä Osuus Valmistelu 0 0,0 % Täytäntöönpano, hallinnointi ,5 % Seuranta ,8 % Tarkastus 0 0,0 % Menoluokka 85 yhteensä ,4 % Arviointi ja tutkimukset ,8 % Tiedotus ja viestintä ,8 % Menoluokka 86 yhteensä ,6 % Tekninen tuki yhteensä ,0 % Palkattava henkilöstö yht. (htv) 1,0 12,4 8,0 10,8 10,0 42,2 -maakunnan liitto 1,0 7,0 3,0 5,0 6,0 22,0 -ELY-keskus 5,4 5,0 5,8 4,0 20,2 TEKNISEN TUEN JAKAUTUMINEN TOIMIJOITTAIN (EAKR+valtio) Koordinaatio Etelä-Savo Kainuu P-Karjala Pohjois-Savo Yhteensä Osuus Maakunnan liitto yht ,5 % - TEM:n hallinnonala ,7 % - OKM:n hallinnonala ,6 % - STM:n hallinnonala ,2 % ELY-keskukset yht ,5 % -TEM:n hallinnonala ,7 % -YM:n hallinnonala ,8 % Yhteensä ,0 % Teknisen tuen sidonnat Itä-Suomessa koko ohjelman julkisesta rahoituskehyksestä olivat vuoden 2011 lopussa 61,5 % ja maksatukset oli tehty 34,2 % julkisesta kehyksestä. 67

68 5.5 Pääomasijoitustoiminta Vuoden 2012 aikana käynnistettiin EAKR varoilla pääomasijoitustoiminta. Varoja ohjattiin Finnveran pääomasijoitustoiminnan käyttöön yhteensä 17,529 miljoonaa euroa. Finnvera Oyj on sijoittanut saamansa EAKR varat lainoina tytäryhtiöönsä Aloitusrahasto Vera Oy:öön, joka sijoittaa niitä Euroopan komissiolle ilmoitetun valtiontukiohjelmansa mukaisesti innovatiivisiin suomalaisiin alkavan vaiheen yhtiöihin. Noudatettava sijoitusstrategia on sovittu Finnvera Oyj:n ja aloitusrahasto Vera Oy:n välisessä rahoitussopimuksessa. Kullekin ohjelma-alueelle on perustettu aloitusrahaston sisään omat seurantayksikkönsä, joilla seurataan varojen sijoittamista, kuluja ja kohdeyrityksistä palautuvia varoja. Rakenteessa Finnvera Oyj toimii tuen välittävänä toimielimenä. Sijoitustoiminta EAKR-varoilla käynnistettiin elokuussa Vuoden loppuun mennessä Aloitusrahasto Vera Oy:n hallitus oli tehnyt EAKR varoista 12 sijoituspäätöstä, joiden yhteismäärä oli noin 3,25 miljoonaa euroa. Itä-Suomen ohjelma-alueella pääomasijoitustoimintaan ohjattiin 5 miljoonaa euroa. Vuoden loppuun mennessä sijoituspäätöksiä varoista oli tehty 1 sijoituspäätös. Huhtikuun 2012 loppuun mennessä on lisäksi tehty 2 sijoituspäätöstä. Kainuun alueelle ei ole tehty sijoituspäätöksiä. Pääomasijoitustoiminta kuuluu ohjelmateknisesti toimintalinjan 1 alle. 5.6 Toimien pysyvyys Asetuksen (EY) N:o 1083/ artiklan mukaisia toimien pysyvyyteen liittyviä huomattavia muutoksia tai niistä seuranneita takaisinperintöjä ei ohjelmassa ole ollut. 5.7 Suurhankkeet Yleisasetuksen 39 artiklan mukaisia suurhankkeiksi luokiteltuja hankkeita (kokonaisrahoituksen määrä ympäristöalalla vähintään 25 milj. euroa ja muilla aloilla 50 milj. euroa) ei ole toteutettu Itä- Suomen alueella. Yli 1 % EU-rahoituksen kehyksestä (3,65 milj. euroa EAKR-osuus) ylittävä hanke on Karjalanradan tasoristeysten poistaminen välillä Joensuu - Kiteen asema. Ohjelmarahoitusta on varattu yhteensä (lisärahoituspäätöksen jälkeen) 13,9 M (EAKR+valtio) ja 2,425 M (kuntarahoitus) hankkeen kokonaiskustannusten ollessa noin 16,3 milj. euroa. Vuoden 2011 aikana purettiin EAKR-rahoituksen myötä rataosalla Kiteen asema - Joensuun asema kolme tasoristeystä. Kesällä 2011 tehtiin Mulon, Anninpuron ja Kettämön ylikulkusiltojen sekä niihin liittyvien väylien viimeistelytyöt. Siltojen korvaavat neljä tasoristeystä oli purettu jo vuoden 2010 lopussa. Hankinnan kokonaisarvo oli noin 2,7 M (+alv 23 %), josta Joensuun kaupungin kustannusosuus oli noin 0,3 M kohdistuen Mulon kohteeseen kaupungin tulevaa maankäyttöä palvelevaan kevyenliikenteen väylän rakentamiseen. 68

69 Vuonna 2011 kilpailutettiin Kiteellä sijaitsevien Yhdysmetsän ja Tervamäen tasoristeykset korvaavat kaksi ylikulkusiltaa niihin liittyvine väylineen. Hankinnan arvo oli 2,5 M (+alv), josta Kiteen kaupungin kustannusosuus 0,3 M (+alv) liittyi Tervamäen kohteeseen rakennettuun maastoliikennereitin rakentamiseen yksityistien viereen sekä tästä johtuneeseen sillan levittämiseen. Maastoliikennereitti liittyi Kiteen lentokentällä ja sen ympäristössä sijaitsevaan Itä-Suomen monitoimikeskus Kiteen AIMO -hankkeeseen. Lisäksi teetettiin Kiteellä sijaitsevan Siikalahden tasoristeyksen korvaavan ylikulkusillan teknisten suunnitelmien laadinta sekä kilpailutettiin Kesälahdella sijaitsevan Marjoniemen tasoristeyksen korvaavan ylikulkusillan tie- ja rakennussuunnitelmien laadinta. Suunnittelutyö valmistuu kesällä Siikalahden kohde on sekä suunnitelmien että hallinnollisten (yksityistietoimitus) toimenpiteiden kannalta mahdollistaa käynnistää, mikäli rakennustöille löytyisi rahoitus. Marjoniemen kohteen osalta em. tavoite täyttyisi keväällä Kohteet olisi tarkoituksenmukaista kilpailuttaa yhtä aikaa rahoitustason ollessa yhteensä noin 1,6 M (+alv 23 %). Tällä hetkellä rahoitusta on jäljellä vajaa (sis. alv). Vuoden 2011 aikana purettiin EAKR-rahoituksen myötä rataosalla Kiteen asema - Joensuun asema kolme tasoristeystä ja jäljellä on tällä hetkellä yksi tasoristeys. Mikäli Tohmajärven kunta hyväksyisi Onkamon oikeusvaikutteisen osayleiskaavaan muutoksen, voitaisiin Onkamossa sijaitsevan Taimitarhantien tiesuunnitelma hyväksyä Liikennevirastossa ja hankkeen viimeinen eli Rauhalan tasoristeys poistaa jäljellä olevalla rahoituksella. Koko hankkeen tuloksena syntyy tasoristeyksistä vapaa pitkä rataosuus, joka osaltaan mahdollistaa junien liikennöintinopeuden nostamisen 140 km/h:sta 200 km/h:iin ja siten Helsingin ja Joensuun välisen matka-ajan lyhentämisen. 5.8 Erityisrahoituksen seuraaminen Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaan osoitettiin harvaan asutukseen ja syrjäisyyteen perustuvan pysyvän kilpailukykyhaitan perusteella 35 /as./v. lisärahoitus. Harvaan mutta kauttaaltaan asutun Itä-Suomen kilpailukykyongelmiin vastataan ohjelmassa kokonaisuutena ja erityisesti toimintalinjojen 2 ja 3 toimenpitein mm. vahvistamalla yritysten toimintaympäristöä, tukemalla osaamisen siirtoa ja innovaatiotoimintoja sekä yritysten toimintaympäristöä parantavilla infrastruktuurihankkeilla ja tietoyhteiskuntahankkeilla. Edelleen rahoitusta kohdistetaan mm. luontoarvojen ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä tukeviin hankkeisiin, ml. matkailun kehittäminen ja uusiutuvan energian käytön edistäminen. Toimintalinja 2 keskittyy innovaatiotoiminnan kehittämiseen ja verkostoitumisen edistämiseen ja siten myös TTK-toimintaan panostamiseen. Näillä toimilla on erityisen suuri merkitys Itä-Suomen alueen kehittämiseksi. Toimintalinja 3 keskittyy alueen saavutettavuuteen ja toimintaympäristön kehittämiseen. Tämä on keskeinen harvan asutuksen haittoja poistavia toimenpiteitä mahdollistava toimintalinja. Sidonnat toimintalinjalla ovat vähentyneet vuonna 2011, mutta toimintalinjalla käytettävissä oleva rahoitus alkaakin olla lähes kokonaan sidottu. 69

70 6. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO MAAKUNNITTAIN Taulukko 36. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman sidonta- ja maksatustilanne sekä Lissabonprosentit maakunnittain Itä-Suomen EAKRohjelma, tilanne Hankkeita, kpl Sidottu julkinen rahoitus, milj. euroa Sidottu julkinen/hanke (milj. euroa) Maksettu julkinen rahoitus, milj. euroa Maksettu sidotusta Kunta+muun julkisen rah. osuus julk. maksatuksista Lissabon- % Etelä-Savo ,0 0,193 54,6 50,5 % 15,5 % 84,5 % Kainuun mk-kuntayht ,0 0,181 40,7 69,0 % 9,4 % 81,7 % Pohjois-Karjala ,4 0,220 71,0 59,4 % 14,0 % 85,9 % Pohjois-Savo ,7 0,334 89,6 56,8 % 15,0 % 84,4 % Joustovaraus 42 13,7 0,326 9,2 67,0 % 10,1 % 87,8 % Muu (tt+pos) 34 17,9 0,528 12,6 70,0 % 0,0 % 24,2 % Itä-Suomi yhteensä ,7 0, ,5 58,3 % 13,2 % 82,1 % Maakunnittain ohjelman toteutus ei poikkea olennaisesti toisistaan. Suurimmat erot ovat sidonnoissa toimintalinjalla 1, jossa Etelä- ja Pohjois-Savossa on sidottu vähemmän rahoitusta käytettävissä olevaan kehykseen suhteutettuna kuin Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Maksatusten osalta eroja on jonkun verran, mutta ei ole syytä olettaa, että maksatuksia ei ehdittäisi tehdä ohjelmakauden hankkeiden päättymisajankohtaan mennessä riittävästi. N+2 säännön osalta tilannetta tulee toki seurata säännöllisesti. Hankkeiden keskikoko sidontojen suhteen vaihtelee maakunnittain Kainuun 0,181 M :n ja Pohjois- Savon 0,334 M :n välillä. Lissabonin strategian mukaisuus on Itä-Suomessa hyvää luokkaa kaikissa maakunnissa. Keskiarvo on 82,1 % joustovaraushankkeet mukaan lukien. Kunta- ja muun julkisen rahoituksen kertymä vaihtelee Kainuun 9,4 prosentin ja Etelä-Savon 15,5 prosentin välillä. Ydinindikaattorit maakunnittain työpaikka- ja yritystietojen osalta näkyvät taulukosta 37. Tietojen merkitsemisessä näyttää olevan jonkin verran tulkintaeroja eri välittävien toimielimien kesken. Erityisesti maakuntaliittojen rahoituksen osalta indikaattoriluvut poikkeavat suuresti toisistaan vaikka huomioidaan käytettävissä oleva rahoituskehys. Toki työpaikka- ja yritystuloksiin vaikuttaa olennaisesti se minkä tyyppisiin hankkeisiin rahoitus on kohdennettu. 70

71 Taulukko 37. Yritys- ja työpaikkatavoitteiden toteutuminen maakunnittain ja viranomaisittain Itä- Suomessa Maakunta Viranomainen Uudet työpaikat joista naisten Uusista työp. T&Ktyöp. joista naisten Uusia yrityksiä joista naisten Etelä-Savo Et.-Savon mk.liitto Etelä-Savon ELY Etelä-Savon ELY, yritystuet Finnvera (suunniteltu) Etelä-Savo yhteensä pl. Finnvera Kainuu Finnvera, pääomasijoitus Kainuun ELY Kainuun ELY, yritystuet Kainuun maak.k-yht Finnvera (suunniteltu) Kainuun maakunta -kuntayhtymä yhteensä pl. Finnvera Pohjois-Karjala Pohj.-Karjal. mk.liitto Pohjois-Karjalan ELY Pohjois-Karjalan ELY, yritystuet Finnvera (suunniteltu) Pohjois-Karjala yhteensä pl. Finnvera Pohjois-Savo Pohjois-Savon ELY Pohjois-Savon ELY, yritystuet Pohjois-Savon liitto Finnvera (suunniteltu) Pohjois-Savo yhteensä pl. Finnvera IS yhteensä Etelä-Savo Kehittämisen kokonaisuus ja painopisteet Etelä-Savon kehittämisen strategisen taustan muodostaa maakuntaohjelma, jossa määriteltyjen avaintuotantoalojen pitkäjänteiseen kehittämiseen myös EAKR-ohjelman toimin on osallistuttu. Maakunnan kehittämisen kärjessä ovat osaamispohjaiset kasvualat: materiaaliteknologia, ympäristöteknologia, kuitu- ja prosessiteknologia, rautatieteknologia ja logistiikka, bioenergia, elintarviketurvallisuus, digitaalinen arkistointi ja viestintä, hyvinvointi, matkailu, kulttuuri ja opettajakoulutukseen liittyvät t&k-elementit. Vuonna 2011 ohjelman toteuttamista on jatkettu valitun strategian mukaisesti. Kuluneena vuonna Etelä-Savossa on painotettu erityisesti avaintuotantoalojen kehittämistä, jonka fokuksena on tutkimustiedon saattaminen alueen elinkeinoelämän käyttöön ja sitä kautta vahvistamaan alueen elinvoimaisuutta. Nämä toimenpiteet on toteutettu pääosin toimintalinjan 2 rahoituksella. Toimintalinjan 3 rahoitusta on kohdennettu toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan alueen yritysten toimintaympäristöä. Tästä esimerkkinä ovat matkailuyritysten verkostomaisesti toteuttamat matkailun markkinointihankkeet sekä alueen saavutettavuutta parantavat liikenneyhteyksiä nopeuttavat infrahankkeet. 71

72 MYAK valmistelu Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan vuodelle pitämässään kokouksessa. Yhteistyöasiakirjan laatimisprosessin aikana arvioitiin ohjelmarahoituksen käyttöasteita eri viranomaisittain ja kartoitettiin akuutteja tulevia rahoitustarpeita. Tällä menettelyllä pyritään osaltaan turvaamaan hankkeiden nopea käynnistäminen ja sitä kautta ohjelmarahoituksen täysimääräinen hyödyntäminen. Yhteistyöasiakirjan hyväksymisen yhteydessä yhteistyöryhmä sai selonteon ELY-keskuksen strategisen tulossuunnitelman päivityksestä. Vuonna 2011 valmisteltiin yhteisyöasiakirja vuodelle Asiakirjan laadintaa varten tehtiin arvio loppuohjelmakaudella rahoitettavien hankkeiden kokonaisuudesta ja niiden volyymista. Valmisteluprosessisiin oleellisesti vaikutti valtion budjettiesityksessä esitetyt ohjelmiin liittyvät valtion vastinrahan leikkaukset. Etelä-Savossa maakunnan yhteistyöryhmä päätti hyväksyä yhteistyöasiakirjan leikkaamattomilla kulmaluvuilla Hakemukset ja päätökset Etelä-Savossa on vuonna 2011 ollut käynnissä jatkuva haku. Saapuneet hakemukset otetaan käsittelyyn kuukausittain kokoontuvassa maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Tällä menettelyllä on haluttu nopeuttaa hankkeiden käynnistymistä ja osaltaan edesauttaa ohjelman ripeää toteuttamista. Jatkuvan haun lisäksi maakuntaliitto rytmitti hankekäsittelyä tiedottamalla hankkeiden käsittelyyn ottamisen aikataulusta niin, että 15. joulukuuta mennessä saapuneet hakemukset otettiin käsittelyyn samanaikaisesti. Tällä menettelyllä pyrittiin optimoimaan hankkeiden ripeä käynnistyminen alkuvuonna 2012 ja näin ollen ohjelmarahoituksen täysimääräinen hyödyntäminen. Taulukko 38. Etelä-Savossa käsitellyt hakemukset sekä haettu ja myönnetty tuki toimintalinjoilla 1, 2 ja 3 vuonna 2011 (HUOM! Taulukon rahoituspäätösten lukumäärä voi olla suurempi kuin uusien hakemusten, koska osa hakemuksista on tullut edellisen vuoden puolella. Rahoituspäätössummat sisältävät myös MYAK:ssa 2011 LVM:n hallinnonalalle myönnetyt tie- ja ratahankkeet. ) Hakemusten lkm Haettu rahoitus, EU + valtio, Rahoituspäätösten, lkm Myönnetty rahoitus, EU ja valtio, TL TL TL Yhteensä Vuonna 2011 sidontojen määrä Etelä-Savossa laski edellisvuodesta hieman. Sidontoja tehtiin noin 20 M :n arvosta (EAKR+valtio), kun vuonna 2010 vastaava luku oli 22,2 M. Rahoituspäätösten lukumäärä laski myös hieman. Toimintalinjan 1 ennakoitua heikompi kysyntä jatkui myös vuonna Menoluokittain Etelä-Savossa (kuten muuallakin) painottuvat luokat (T&K, innovointi ja yrittäminen), noin 67 % kaikista sidonnoista kuului näihin menoluokkiin. Näiden lisäksi yksittäisinä menoluokkina erottuvat luokka 57 (muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi) 6,2 % osuudella 72

73 sekä luokka 17 (rautatiet) 4,9 % ja 14 (pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovellukset tietoyhteiskunta teemassa) 3,9 % osuudella. Lissabon prosentti oli Etelä-Savossa varsin korkea kaikista sidonnoista (84,5). Finnveran hankkeiden lukumäärä vuoden 2011 lopussa oli 593 kpl ja sidonnat noin 5 M. Sidonnat ja maksatukset Taulukko 39. Sidonnat ja maksatukset Etelä-Savossa Etelä-Savossa on sidottu hankkeisiin mennessä noin 108 M julkista rahoitusta. Suurin osa tästä oli sidottu toimintalinjalle 2, noin 48 M. Toimintalinjan 1 osuus oli vajaa 37 M (ml. Finnvera) ja toimintalinjalla 3 sidonnat olivat vuoden 2011 lopussa reilut 29 M. Kaikista sidonnoista oli maksettu 67,2 %. Käynnistyneiden hankkeiden lukumäärä oli 558 kpl ilman Finnveran tukia. Myöntöperusteen mukaan toimintalinjan 1 selvästi käytetyin tukimuoto oli uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto, johon oli sidottu rahoitusta 24,2 M. Hanke-esimerkkejä: ematkailu - Sähköisen matkailuliiketoiminnan tutkimusedellytysten parantaminen Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksessa (MOT) Projektikoodi: A31481 Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toteutusaika: Alkaa ja päättyy Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto Toteuttajan nimi: Itä-Suomen yliopisto Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat matkailualan koulutus-, tutkimus-, markkinointi- ja kehittämisorganisaatiot sekä erilaisten matkailuhankkeiden vetäjät erityisesti Etelä-Savon ja Itä-Suomen alueella, mutta myös laajemmin Suomessa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Matkailun ja elämystuotannon klusterin Savonlinnan seudun osaamiskeskus sekä alueelliset ammattikorkeakoulut, Kohderyhmänä ja hankkeen hyödynsaajina valtakunnan tasolla ovat Matkailun edistämiskeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat erityisesti International Federation of Information Technology and Tourism (IFITT), The Centre for International Research in Consumers, Locations and Environments (CIRCLE International), International Association of Scientific Experts in Tourism (AIEST), Association of Tourism and Leisure Education (ATLAS) sekä Travel and Tourism Reseach Association (TTRA). Hankkeen keskeisenä tavoitteena on sähköisen matkailuliiketoiminnan osaamispääoman vahvistaminen Etelä-Savossa. Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen (MOT) sähköisen matkailuliiketoiminnan tutkimus- ja kehittämisedellytysten parantaminen edistää tutkimustiedon hyödyntämistä ja osaamispääoman vahvistamista matkailun kehittäjien ja 73

74 matkailuelinkeinon parissa erityisesti Etelä-Savossa sähköisiä järjestelmiä kehittämällä. Hankkeen tavoitteena on myös Savonlinnassa sijaitsevan Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen kansallisen ja kansainvälisen vetovoimaisuuden lisääminen sekä matkailututkijoiden keskuudessa että kansallisena ja kansainvälisenä haluttuna yhteistyöpartnerina. Toimenpiteet ovat 1) Sähköisen matkailuliiketoiminnan tutkimusjohtajan toimen perustaminen Savonlinnaan tukemaan matkailu- ja vapaa-ajan tutkimusta, jossa kartoitetaan sähköisen liiketoiminnan nykytila ja arvioidaan sähköisen matkailuliiketoiminnan tulevaisuutta Suomessa, 2) Matkailun yhteisöllisen tutkimustietokannan perustaminen uusimman tutkimustiedon ja uusimpien matkailun uutiset yhteen paikkaan kokoamiseksi, 3) Matkailun tietopalvelun toiminnan vahvistaminen, 4) Matkailun sähköisen tutkimustietokannan toimialasovellus, jossa luodaan tapahtumamatkailun liiketoiminnan indikaattorit ja arviointijärjestelmä, 5) Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen sähköisen matkailuliiketoimintatutkimuksen kansainvälistäminen Kasvullinen lisäys - osaamista ja teknologiaa biotalouden tueksi Projektikoodi: A31652 Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toteutusaika: Alkaa ja päättyy Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto Toteuttajan nimi: Metsäntutkimuslaitos, Punkaharjun toimipaikka Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: Kohderyhminä taimistoviljelijät, metsätaimitarhat, viherrakentamisen ammattilaiset (piha-, viher- ja maisemasuunnittelijat), puurakennusala, puutuoteteollisuus, tutkimussektori. Alan yrityksistä Suomen suurin mikrolisätyn puuaineiston tuottaja, Taimityllilä Oy Mäntyharjulta on mukana tässä projektissa osatoteuttajana, ja toinen kasvullista lisäystä kohtaan kiinnostusta osoittanut suuri etelä-savolainen yritys, Partaharjun Puutarha Pieksämäeltä, on suunniteltu ohjausryhmän jäseneksi. Projektin tavoitteena on metsäpuiden kasvullisen lisäyksen teknologisen osaamisen syventäminen sekä asiantuntijuuden kehittäminen ja hyödyntäminen Etelä-Savon maakunnassa. Projekti vahvistaa maakunnan tutkimus- ja kehitysrakenteita, tukee korkeatasoisen tutkimuksen säilymistä maakunnassa ja hyödyttää alueen elinkeinotoimintaa. Projektin kohderyhmänä ovat metsänomistajat, metsätaimitarhat, taimistoviljelijät, viherrakentamisen ammattilaiset ja kotipuutarhurit, puurakennusala, puutuoteteollisuus sekä tutkimussektori. Toimenpiteet & tulokset: TPK1. Etsitään uusia ratkaisuja metsänviljelyaineiston tuotantoon: haetaan havupuiden kaupalliseen massatuotantoon soveltuvia lisäysteknologisia ratkaisuja, lisätään ja syvennetään tutkimussektorin ja alan yritysten yhteistyötä, parannetaan puiden kasvulliseen lisäykseen erikoistuvien taimituottajien toimintaedellytyksia. TPK2. Tuotteistetaan metsäpuiden erikoismuotoja viherrakentamisen tarpeisiin: koristepuumarkkinoilla ja viherrakentamisessa on kasvava tarve saada käyttöön kestäviä, pohjoisiin oloihin sopeutuneita havupuita. Kehitetään metsäpuiden erikoismuotojen kasvullisen lisäyksen menetelmiä, pilotoidaan kaupallisista erikoishavupuutuotantoa maakunnallisen yhteistyökumppanin (Taimityllilä Oy) kanssa. TPK3. Selvitetään kasvullisen lisäysteknologian mahdollisuuksia männyn sydänpuu laadun parantamisessa: tavoitteena on ratkoa "luomukestopuun" viljelymateriaaliin liittyviä haasteita. Oletuksena on, että sellaiset männyt, jotka eläessään ovat vastustuskykyisiä tuholaisia sekä tauteja vastaan, ja jotka tuottavat ikääntyessään kestävyydeltään laadukasta sydänpuutavaraa, olisivat luomukestopuina erityisen käyttökelpoisia metsänviljelyyn. Verrataan uuteaineiden tuottokyvyn suhteen ääreviä mäntyjä ja testataan niiden kasvullisista monistumiskykyä. TPK4. Kehitetään home- ja lahottajasienillä tehtävää puuaineen laadun in vitro -testausta: monien homeenestoon aiemmin käytettyjen kemikaalien käytöstä on jouduttu luopumaan niiden haitallisten ympäristövaikutusten takia. Varsinkin männyn sydänpuuhun kertyvät uuteaineet (terpeenit, hartsihapot ja stilbeenit) estävät tai hidastavat homesienten kasvua. Uuteainepitoisuudeltaan väkevän sydänpuutavaran oletetaan olevan luontaisesti homehtumatonta. Projektin tavoitteena on kehittää laho-, home- ja sinistäjässienillä tehtävän puuaineen laadun in vitro -testauksen tekniikkaa. TPK5. Kasvullisesti lisätyt aineistot tki-toiminnan tehostamisessa: monistetut havupuiden taimet ovat myös muuta tutkimustoimintaa kiinnostavaa materiaalia, jota on kotimaisista havupuulajeista ollut käytettävissä vain niukasti. 74

75 Erityisesti kasvitauti- ja tuholaistutkimuksissa klooniaineistot voivat edistää ja nopeuttaa erilaisten yhdysvaikutusten selvitystä. Tietotaidon ja osaamisen jakaminen antaa mahdollisuuksia myös uusien sovellusten löytämiseen erilaisissa kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tarkoituksiin, ja rahoituksen hakemiselle uusille tutkimusprojekteille Kainuu Kehittämisen kokonaisuus ja painopisteet Kainuun maakuntaohjelmassa on määritelty tärkeimmät kehittämisen suuntaviivat/painopisteet, jotka ohjaavat maakunnan kehitystä ja luovat perustan alueen hyvinvoinnille ja tasapainoiselle kehittämiselle. Tärkeimmiksi painopistealueiksi on valittu maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa rahoituksen suuntaamisen näkökulmasta katsottuna vuonna 2010 aluerakenteen ja infrastruktuurin toimintakyvyn vahvistamien ja ympäristön hoito, elinkeinojen kehittäminen, osaamisen vahvistaminen ja hyvinvoinnin edellytysten parantaminen. Elinkeinoelämää kehitetään kolmella kärkialalla: ICT ja elektroniikka, elämystuotanto ja luonnonvarat. Ensin mainittuun sisältyy myös mittaustekniikka, ajoneuvotietojärjestelmät ja metalli. Elämystuotantoon sisältyy matkailu, kulttuuri ja liikunta. Luonnonvaroihin sisältyy metsä, lähiruoka, kaivannaiset ja bioenergia. Osaamiskärjistä etenkin mittaustekniikkaan haetaan sovellutuksia monelta toimialalta. Mittaamiseen liittyvää tutkimus- ja kehittämistoiminnan rakenteita uudistettiin radikaalisti vuonna 2010 toiminnan tehostamiseksi. Mittaustekniikan ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) on Kajaaniin elokuussa perustettu kahden yliopiston (Oulun yliopisto ja Jyväskylän yliopisto), kahden tutkimuslaitoksen (MIKES ja VTT) ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteinen sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. CEMISin toiminnassa mukana olevissa tutkimus- ja koulutusyksiköissä työskentelee noin 130 mittaus- ja tietojärjestelmäalan asiantuntijaa. CEMIS kehittämisohjelmassa edistetään yritystoiminnan kehittymistä kouluttamalla yritysten tarvitsemia ammattilaisia ja asiantuntijoita, kehittämällä yritysten liiketoiminnan uusiutumisen tarpeisiin uutta teknologiaa sekä synnyttämällä uutta opiskelija- ja tutkijalähtöistä yritystoimintaa. Ohjelma tukee Kainuun alueella toimivien noin 20 CEMISin painoalueiden eli mittaus- ja tietojärjestelmäalan yritysten sekä em. teknologioita soveltavien ja hyödyntävien yritysten kehittämistarpeita. Ohjelmassa keskitytään Kainuun alueen kasvavien sovellusalojen kuten kaivannaisteollisuuden ja uusiutuvan kemiallisen metsäteollisuuden, Kainuun vahvan sovellusalan ajoneuvotietojärjestelmien sekä tulevaisuuden kannalta lupaavan peli- ja simulaatiotekniikan tukemiseen. Ohjelman toteutusta rahoitetaan sekä EAKR:n, ESR:n että Kainuun kehittämisrahan kautta. 75

76 Hakemukset ja päätökset Taulukko 40. Hakemukset, päätökset sekä haettu ja myönnetty tuki Kainuussa vuonna 2011 (HUOM! Taulukon rahoituspäätösten lukumäärä voi olla suurempi kuin uusien hakemusten, koska päätösten lukumäärässä on mukana myös hankkeiden jatkopäätökset. Siksi myös myönnetty tuki voi olla haettua suurempi) *Hakemusten lkm *Haettu rahoitus, EU+valtio, Rahoituspäätösten lkm Myönnetty rahoitus, EU ja valtio, TL TL TL Yhteensä Menoluokkatarkastelussa 73,1 % Kainuun hankesidonnoista oli tehty vuoden 2011 lopussa pääluokassa 1 (01-09 T&K-toiminta, yritystoiminnan edistäminen). Erityisesti menoluokat (yritystoimintaan investoiminen) ovat olleet suurimpia. Muista menoluokista suurin oli 57, muu tuki matkailupalveluihin (7,3 %). Lissabonin strategian mukaisuus oli 81,7 %. Finnveran hankkeiden lukumäärä oli vuoden vaihteessa 496 kpl ja sidontoja niissä 3,9 M arvosta. Sidonnat ja maksatukset Taulukko 41. Sidonnat ja maksatukset Kainuussa Kainuussa on tehty sidontoja vuoden 2011 loppuun mennessä yhteensä 59 M julkisen rahoituksen osalta. Tästä oli maksettu 78,3 %. Toimintalinjakohtaisessa tarkastelussa Kainuussa korostuu toimintalinja 2, johon oli tehty sidontoja 28 M Toimintalinjalla 1 sidontoja on tehty noin 25 M arvosta (ml. Finnvera) ja toimintalinjalla 3 toistaiseksi vain 2,5 M. Myönteisiä rahoituspäätöksiä on tehty kaikkiaan 326 kpl ilman Finnveran tukia. Myöntöperusteen mukaan toimintalinjan 1 hankkeista eniten on sidottu uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon (9,6 M ). Myös uuden teknologian soveltamiseen ja käyttöönottoon on sidottu noin 4,1 M. Hanke-esimerkkejä Liikkuva kaivannais- ja kiviainesosaamisen laboratorio Projektikoodi: A30927Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen toteutusaika: Alkaa ja päättyy Vastuuviranomainen: Kainuun maakunta kuntayhtymä 76

77 Toteuttajan nimi: Kajaanin kaupunki / Kajaanin ammattikorkeakoulu Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: Projektin varsinaisena kohderyhmänä ovat Kajaanin ammattikorkeakoulun henkilöstö ja opiskelijat. Projektin tuloksista hyötyvät lisäksi Talvivaara Oy, Mondominerals Bv sekä muut alan olemassa olevat ja tulevat toimijat. Alueella toimivilla ja sinne toimintaansa suunnittelevilla kaivosalan ja siihen kiinteästi liittyvillä yrityksillä on yhteinen huoli osaavasta työvoimasta. Siksi tässä hankkeessa luotavalla kaivostekniikan t&k- ja oppimislaboratoriolla ja sen mahdollistamalla koulutuksella ja t&k -toiminnalla on erityisen merkittävä tehtävä kaivososaajien työvoimaongelman poistamisessa. Suomen kaivannaisteollisuudessa on viimeisinä vuosina tapahtunut merkittävä käänne. Kaivannaisteollisuuden uudelleen tuleminen on tapahtumassa voimakkaana. Kainuu ja koko Pohjois-Suomen alue sijoittuu Fennoskandian kilven malmikriittiselle alueelle, jolla jo toimii useita merkittäviä kaivosalan ja sitä tukevia yrityksiä. Kainuussa merkittävin on Talvivaara, Euroopan suurin nikkelikaivos, joka on juuri käynnistymässä. Lisäksi alueella on lupaavia viimeistely vaiheessa olevia aloittavia kohteita. Tällä hankkeella vastataan siihen alueen alan yritysten tarvitsemaan yhteistyöpohjaiseen T&K- ja oppimisympäristötarpeeseen, jota yritykset tässä muuttuneessa tilanteessa suuresti tarvitsevat. Hankkeessa luodaan liikuteltava kaivosteknologian T&K- ja oppimislaboratorio, joka mahdollistaa kehitysyhteistyön alueen yritysten kanssa ja on perustana Kajaanin ammattikorkeakoulun kehityksessä kansallisesti merkittäväksi kaivosalan osaamiskeskukseksi. Laboratorio tulee palvelemaan T&K- palvelujen sekä opinnäytetöiden kautta alueen kehittyvää kaivannaisteollisuutta ja on luonnollisesti Kajaanissa annettavalle kaivannaisalan koulutukselle 6.3 Pohjois-Karjala Kehittämisen kokonaisuus ja painopisteet Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman POKAT 2014 painotusten mukaisesti yritystoimintaa on kehitetty maakunnan elinkeinoelämän vahvoilla toimialoilla: metsäsektorilla, kaivannaistoiminnassa, teknologiateollisuudessa ja elintarviketuotannossa. Uusia kehittämisen yhdistelmiä on haettu erityisesti puurakentamisessa ja bioenergiatuotannossa. Luovaa taloutta on vahvistettu kulttuurituotannossa ja matkailussa. Fotoniikka ja materiaaliteknologia ovat olleet korkean teknologian kehittämisen painopisteitä. Erityisesti on painotettu eri toimialojen välistä uusien tuotteiden kehittämistä ja pyritty hyödyntämään ns. toimialojen välisiä rajapintoja etsittäessä uusia, innovatiivisia aluekehityksen voimavaroja. Yritysten kehittämisessä on panostettu niiden kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden toimintaa on kehitetty entistä asiakaslähtöisemmäksi. Innovaatioympäristöjen ja verkostojen kehittäminen sekä kansainvälistyminen ovat olleet painopisteinä. Asukkaiden palveluiden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi on kehitetty kuntien yhteistyötä ja palvelurakenteita vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Väestön terveydelliseen hyvinvointiin tähtäävissä toimenpiteissä ovat olleet luonteeltaan ennaltaehkäiseviä. Yhteysverkkoja on kehitetty monipuolisesti saavutettavuuden parantamiseksi. Luonnosta ja ympäristöstä huolehditaan maakunnan voimavaroina. Kehittämisen keskiössä ovat olleet suvaitsevaisuus, edelläkävijyys, kekseliäisyys, aktiivinen toiminta ja nopea reagointi muutoksiin sekä yhteisöllinen toiminta, jolla tuetaan alueen imagon vahvistumista. Vuonna 2011 Pohjois-Karjalassa EAKR-toimenpideohjelman toimintalinjan 1 rahoitusta myönnettiin 62 hankkeeseen 11,8 miljoonaa euroa. Yritysrahoituksen toimialoittaisessa tarkastelussa painottui metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet, 21 %) sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistus (38 %). Toimintalinjoilla 2 ja 3 tukea ohjautui hankkeiden jatkorahoitukseen. Uusissa hankkeissa panostettiin matkailun edellytysten kehittämiseen, erityisesti 77

78 Kolin alueen matkailun kasvumahdollisuuksien ja elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Rahoitusta ohjattiin myös materiaaliteknologiaan, hyvinvointiin sekä bioenergiaan ja ympäristöön liittyviin hankkeisiin. Tuettiin muun muassa hanketoimintaa, joka liittyy ilmastonmuutokseen varautumiseen ja sopeutumiseen sekä energia- ja ekotehokkuuden kehittämiseen ja edistämiseen. MYAK 2012 valmistelu ja MYR Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö valmisteli kevätkaudelta lähtien vuoden 2012 maakunnan yhteistyöasiakirjaa, joka hyväksyttiin yhteistyöryhmän kokouksessa Tällöin yhteistyöryhmä kyseenalaisti rakennerahasto-ohjelmien valtion vastinrahoituksen leikkaamisen, mutta asiaan jouduttiin palamaan myöhemmin ja yhteistyöasiakirja tarkistettiin valtion talousarvion mukaiseksi kokouksessa. Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa ja sihteeristö 17 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 28 EAKR- ja ESR-hanketta, joista rahoitusta puollettiin 21 hankkeelle. Hankekäsittelyjen ohella yhteistyöryhmä hyväksyi Itä-Suomen EAKR-ohjelman muutoksen Eteläja Pohjois-Savon osalta, Pohjois-Karjalan hakemukset EU-rakennerahastojen kansallisesta joustovarauksesta äkillisiin rakennemuutostilanteisiin, käsitteli POKAT maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman sekä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten strategiset tulossopimusesitykset vuosille Lisäksi yhteistyöryhmälle raportoitiin meneillään ohjelmakauden hankkeiden vaikuttavuudesta. Yhteistyöryhmä osallistui myös Pohjois- Karjalan EU-rahoituksen ( ) vaikuttavuusselvitykseen. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö tutustui keväällä opintomatkallaan Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen rakennerahasto-ohjelmien hallinnointiin ja EU-rahoituksella tuettuihin projekteihin. Hakemukset ja päätökset Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosion yhteisistä kehittämishankehauista ilmoitettiin maakunnan päälehdissä ja internetissä. Ilmoituksissa todettiin hakuajan olevan jatkuvan, mutta hankkeiden keskitetyn käsittelyn vuoksi hakemukset pyydettiin toimittamaan viimeistään 28.2., ja Syksyn hakukierroksen jälkeen rakennerahastoohjelmiin avattiin jatkuva haku. Taulukko 42. Hakemuslukumäärä, haettu ja myönnetty tuki Pohjois-Karjalassa vuonna 2011 Haettu vuonna 2011 Hakemusten lkm Haettu tuki v myönteiset uudet ja jatkorahoituspäätökset yhteensä, lkm v myönnetty tuki, uudet ja jatkorahoituspäätökset yhteensä, TL TL TL YHT

79 Haettu tuki vuonna 2011 oli yhteensä 41 M, josta myönnettiin rahoitusta 18 M arvosta. Suurin osa suuntautui toimintalinjalle 1 (11,8 M ). Taulukosta 42 näkee, että toimintalinjoilla 1 ja 2 haettiin lähes sama määrä rahoitusta, toimintalinjalla 1 sitä myönnettiin enemmän ja hakemuksien lukumäärä näihin yritystukihankkeisiin oli luonnollisesti selvästi suurempi kuin toimintalinjalla 2. Pohjois-Karjalassa on sidottu suhteellisesti hieman vähemmin T&K-toiminnan ja yritystoiminnan kehittämisen rahoitusta (luokat 01-09, 62,3 %) kuin muualla Itä-Suomessa. Suuria yksittäisiä menoluokkia ovat myös rautatieliikenne (17, 12,8 %) ja muu tuki matkailupalveluiden kehittämiseen (6,9 %). (ks. liite 2, rahoitustaulukot) Lissabonin strategian mukaisuus oli Pohjois-Karjalassa Itä-Suomen korkein, 85,9 %.Finnveran tukien lukumäärä oli vuoden 2011 lopussa 469 kpl ja näillä oli sidottu 4,6 M. Sidonnat ja maksatukset Taulukko 43. Sidonnat ja maksatukset Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalassa oli sidottu vuoden 2011 lopussa toimintalinjalla 1 noin 48 M (ml. Finnvera) ja toimintalinjalla 2 noin 44 M julkista rahoitusta molemmissa. Toimintalinjalla 3 on sidottu noin 33 M julkista rahoitusta. Hankkeita on käynnistetty kaikkiaan 542 kpl (ei Finnveran tukihankkeita mukana). Julkisen rahoituksen sidonnoista (119 M ) on maksettu kaikkiaan 75,4 %. Myöntöperusteen mukaan toimintalinjalla 1 on sidottu selvästi eniten rahoitusta uusien tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon, 20,9 M (yli 40 % TL 1:n sidonnoista). Alueiden yritystoiminnan monipuolistamiseen ja käyttöönottoon on sidottu vuoden lopussa 13,4 M. Hanke-esimerkki TL 2: Luontokoli kasvusysäys Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Toteuttaja: Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Pikes Oy, osatoteuttaja Lieksan kaupunki EU- ja valtion rahoitus: euroa Toteutusaika: Hakemusnro: Kolin matkailun keskeisin dilemma on, että voidakseen hyvin sen täytyy kasvaa. Väärin toteutuva kasvu voi vahingoittaa Kolin tärkeimpiä vetovoimatekijöitä kansallispuistoa ja ainutlaatuista luontoa. Asetelma on aiheuttanut Kolin kehittymiseen useita ajoittaisia taantumia eikä alueelle laadittu Master Plan ole täysin toteutunut. Hidastuneen kehityksen johdosta alueen palvelurakenteet ja asiakasmäärät ovat jääneet alle taloudellisesti tai sosiaalisesti hyvinvoivan kriittisen tason. Tason saavuttaminen edellyttää, että Kolille investoidaan uusia vetovoima- ja palvelukohteita. Riittämättömien asiakasmäärien vuoksi on löydettävä ratkaisuja, joilla vetovoimakohteiden rahoitus turvataan niin kauan, että niiden tuoma lisäasiakasvirta saa kannattavuuden riittävälle tasolle. Kolin tärkein vetovoimatekijä - luonto - tuo Kolin kehittämiseen vahvan arvo-ohjauksen tarpeen. Sen mukaisesti kaikki alueen 79

80 kehittämistoimet tulee suunnitella ja toteuttaa ympäristövastuullisen matkailun sekä kestävän kehityksen näkökulmat huomioiden ja palvelujen määrä tulee mitoittaa tasapainoisesti. Luontokoli kasvusysäys -hanke on luonteeltaan kehitystä käynnistävä ja ohjaava tavoite-/puiteohjelma, jonka tärkein tavoite on käynnistää kehityskulku, jolla kasvatetaan alueen asiakas-, palvelu-, elinkeino- ja työllisyysvolyymeja ympärivuotisen matkailun mahdollistavalle tasolle. Kehittämisohjauksella synnytetään paikallisia, maakunnallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä verkostoja, joiden väliset uudet yhteydet johtavat Kolin kehittämis- ja investointitoimenpiteiden toteutumiseen toisiinsa nähden tasapainoisesti ja ympäristövastuullisesti. Lisäksi hanke vahvistaa ja selkeyttää alueen keskeisimpien kehittämistoimijoiden - Lieksan kaupungin, Pikesin, Metsähallituksen, Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n ja Kolin matkailuyhdistyksen resursseja, toimintaedellytyksiä ja työnjakoa. Hanke luo uudet yhteistyö-, organisaatio- ja sopimusrakenteet, jotka ylläpitävät ja turvaavat LuontoKolin pitkäjänteisen kehittymisen ja kasvun 2020 saakka. 6.4 Pohjois-Savo Kehittämisen kokonaisuus ja painopisteet Vuonna 2011 EAKR-ohjelman vipuvoimalla oli suuri merkitys Pohjois-Savossa. Rakennerahastovaroin toteutettiin useita merkittäviä hankkeita. Joissain tapauksista EAKR-tuen avulla pystyttiin huomattavasti aikaistamaan investointihankkeita, joilla pyrittiin vaikuttamaan mm. työllisyyteen, ja joiden myötä vahvistettiin yritysten toimintaympäristöjä siten, että yritysten toimintaedellytykset paranivat. Em. investointihankkeet edesauttoivat yritysten kehitystä ja tukivat niiden kasvumahdollisuuksia ja lisäsivät yritysten kilpailukykyä. Nämä toimenpiteet nähtiin Pohjois-Savossa erityisen tärkeiksi edelleen jatkuneen taloustaantuman johdosta. EAKR-rahoituksella (YM:n hallinnonala) tuettiin vuonna 2011 rakennetun kulttuuriympäristön ja suojeltujen rakennusten kehittämistä Varkaudessa, moottorikelkkareittien rakentamista sekä ympäristöllisesti kestävien hevostalliratkaisujen kehittämistä Ylä-Savossa. Lisäksi rahoitettiin Saaristotien vaikutusalueen kunnostussuunnittelua Onkiveden alueella Lapinlahdella. EAKR-yritystuista suurin osa kohdistui yritysten kehittämisavustuksiin. Suurimmat kehittämispanostukset kohdistuivat metallialalle, jonka osuus oli lähes 50 prosenttia. Avustukset kohdistuivat erityisesti Ylä-Savon alueelle, jossa metalliteollisuudella oli erityisen vahva investointivuosi. Toiseksi eniten kehittämisavustuksia suuntautui puu- ja metsäalalle. Kaikkiaan investointien myötä maakuntaan luotiin noin 500 uutta työpaikkaa. Kehittämishankkeiden valinnassa noudatettiin ohjelma-asiakirjan ja maakunnan yhteistyöryhmän asettamia painopisteitä. Pohjois-Savossa jatkettiin rahoituksen kohdentamista MYR:n koko ohjelmakaudelle valitsemaan neljään kehittämisteemaan, jotka ovat: 1. energiateknologia (vuosina energia- ja ympäristöteknologia) 2. teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät 3. mittaus- ja sensoritekniikka 4. hyvinvointialan yritysten tuotteiden ja palvelujen kaupallistaminen sekä liiketoiminnan kehittäminen Maakunnan yhteistyöryhmä ja MYAK valmistelu Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana 9 kertaa ja sihteeristö puolestaan 12 kertaa. Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta ohjattiin MYR:n koko ohjelmakaudelle valitsemaan neljään kehittämisteemaan. Tavoitteena on kohdistaa vuodesta 2011 eteenpäin 80

81 teemoihin 75 % EAKR-toimenpideohjelman toimintalinjan 2 rahoituksesta vuosina Vuoden 2011 loppuun mennessä ko. toimintalinjalta hyväksyttyjen hankkeiden rahoituksesta 77 % oli teemojen mukaisia. Myös EAKR-ohjelman muiden toimintalinjojen sekä ESR-ohjelman hankkeilla tuettiin soveltuvin osin valittuja teemoja: EAKR-ohjelman toimintalinjojen 2-3 rahoitettaviksi hyväksytyistä hankkeista 64 % kuului teemoihin. ESR-ohjelmaan hyväksyttyjen hankkeiden rahoituksesta puolestaan 19 % oli teemojen mukaisia. Pohjois-Savon liitto koordinoi teemojen toimintaa sekä seurasi ja raportoi teemojen toteutumista. Maakunnan yhteistyöasiakirjaa (MYAK) vuodelle 2012 valmisteltiin EAKR-rahoituksen osalta Pohjois-Savon liiton koolle kutsumissa neuvotteluissa. Maakunnan liitto kävi neuvotteluja ensin kunkin rahoittavan viranomaisen kanssa kahden kesken, jonka jälkeen pidettiin viimeinen neuvottelu, jossa olivat edustettuina kaikki rahoitusta myöntävät viranomaiset. Rakennerahasto-ohjelmiin kohdistuneen valtion vastinrahoituksen leikkauksen johdosta loppuvuodesta ryhdyttiin valmistelemaan vuoden 2012 yhteistyöasiakirjan 1. tarkistusta. Hakemukset ja päätökset Taulukko 44. Hakemukset, päätökset sekä haettu ja myönnetty tuki Pohjois-Savossa vuonna 2011 Saapuneet hakemukset, lkm Haettu tuki (EU + valtio), Rahoituspäätökset v. 2011, lkm Myönnetty tuki (EU + valtio), *TL1 ** 128 ** TL TL Yht *) sisältää vain ELY:n yritystuet **) sisältää myös kansallista rahoitusta koskevat hakemukset ***) sis. jatko- ja lisärahoitus- ja muutospäätökset ja kielteiset (lkm) Vuoden 2011 käsittelyajankohtia, ns. tukihakukierroksia, oli 5 kpl. Suoraan yrityksille (EAKR TL 1) ja niihin liittyviin kuntahallihankkeisiin sekä Tekesin hankkeisiin (EAKR TL 2) suunnattuja tukia voitiin hakea jatkuvasti ilman määräaikoja. Saapuneita hakemuksia tuli vuoden 2011 aikana 164 kpl, joista rahoitettiin 104 kpl. Toimintalinjalla 1 myönnettiin vuoden 2011 aikana hankkeita noin 11 M arvosta kun hakemusten yhteenlaskettu summa oli lähes 80 M. Menoluokittain 71,3 % sidonnoista vuoden 2011 lopussa kohdistui T&K-toimintaan ja yritystoiminnan kehittämiseen (01-09), selvästi suurin luokka on ollut 01, tutkimuskeskusten TTKtoimet (30,9 M sidontoja ). Myös luokat yritystoiminnan kehittämiseen liittyen olivat isoja, 12,4 ja 10,0 % kaikista sidonnoista. Savon radan tasoristeysten poisto on vaikuttanut luokan 17 (rautatiet) suurehkoon osuuteen (7,0 %). Muiden Itä-Suomen maakuntien tavoin luokkaan 57, muu tuki matkailupalvelun kehittämiseen, oli sidottu melko paljon rahoitusta (4,3 %, 6,8 M ). (ks. liite 2, rahoitustaulukot) 81

82 Lissabonin strategian mukaisuus menoluokittain oli vuoden lopussa 84,4 %. Finnveran tukia oli myönnetty kpl, yhteensä 9,2 M :n arvosta. Sidonnat ja maksatukset Taulukko 45. Sidonnat ja maksatukset Pohjois-Savossa Pohjois-Savossa oli sidottu vuoden 2011 lopussa eniten rahoitusta toimintalinjalla 2, noin 71 M (julkinen yhteensä). Toimintalinjan 1 sidonnat olivat lähes 59 M (Finnvera ml.) ja toimintalinjalla 3 yli 44 M. Myönteisiä rahoituspäätöksiä on tehty kaikkiaan 472 kpl. Luku ei sisällä Finnveran tukipäätöksiä. Sidotusta julkisesta rahoituksesta (158 M ) on maksettu 70,7 %. Myöntöperusteen mukaan toimintalinjalla 1 oli sidottu eniten rahoitusta alueiden yritystoiminnan monipuolistamiseen ja vahvistamiseen (19,9 M ) ja uuden teknologian soveltamiseen ja käyttöönottoon (16,2 M ). Esimerkkihankkeita: Future Food elintarvikealan toiminnan ja tuotteiden kehittäminen Pohjois-Savossa Toteuttaja Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä. Osatoteuttajat: Sisä-Savon seutuyhtymä ja Savon koulutuskuntayhtymä Kokonaiskustannukset: : , josta EAKR osuus Toteutusaika: Hankkeessa kehitetään kansallista ja kansainvälistä laatuosaamista, tuotetaan yrityksille työvälineitä ja ohjelmistoja laadunhallinnan ja tuotekehitykseen tueksi sekä perustetaan yhteiskäyttöön tuotekehitysympäristö Savoniaammattikorkeakoulun tiloihin Kuopioon, Savilahden kampusalueelle. Hankkeessa otetaan käyttöön pysyvä elintarvikealan toimintamalli, joka yhdistää yritykset, koulutuksen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä yrityspalvelut kehittämään elintarvikealan tuotteita, toimintaa ja osaamista. Toimintamalli perustuu asiakaslähtöisyyteen ja asiantuntijuuden jakamiseen. Hankkeen toteuttajina toimivat Savonia-ammattikorkeakoulu, Sisä-Savon seutuyhtymä ja Savon ammatti- ja aikuisopisto ja muina asiantuntijoina toimivat mm. Itä-Suomen yliopisto, VTT, elintarvikealan yritykset ja jatkojalostusta suunnittelevat lähituottajat. Hankkeessa varustetaan elintarvikealan tuotekehityslaboratorio alueen toimijoiden yhteiskäyttöön ja kehitetään ja tuotteistetaan uusia elintarvikkeita ja jatkojalosteita. Hankkeessa analysoidaan hankkeen piiriin tulevien elintarvikealan yrityksen ja lähituottajien laatuvalmennustarve ja järjestetään laatukoulutusta ja -valmennusta kansallisille ja kansainvälisille markkinoille räätälöidyissä yritystyöpajoissa. Hankkeessa kehitetään myös elintarvikkeen ravitsemuksellisen laadun analysointi- ja pakkausten ravitsemusmerkintäohjelmat tuotekehitysympäristön varustukseksi. Hankkeen tuloksina ja vaikutuksina pohjoissavolaisten elintarvikealan yritysten tuotteiden ja toiminnan kehittyminen tuottaa yrityksille paremman kilpailukyvyn ja kasvun sekä edesauttaa niiden kansainvälistymistä. Hankkeessa on kehitetty ja tuotteistettu uusia elintarvikkeita ja jatkojalosteita kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. Lisäksi alueen elintarvikealan toimijaverkosto on jalostanut ja kehittänyt laatuvalmennus- ja tuotekehityspalvelujaan sekä kohentanut kyvykkyyttään palvella kohderyhmiä verkostona yhdistämällä monialaista ja - tieteistä osaamistaan. Hankkeen toimintamalli ja tulokset tukevat Pohjois-Savon elintarvikealan koulutuksen oppimisrakenteita. 82

83 7. VIESTINTÄ 7.1 Kansallisen tason viestintä Vuoden 2011 hallintoviranomaisen rakennerahastoviestinnässä korostuivat arviointitulosten mukaisesti tehty viestintäsuunnitelmien päivitys ja sen mukaisesti toisaalta suurelle yleisölle, hanketoimijoille ja aluekehittäjille suunnatut tilaisuudet. Loppukauden viestinnässä painotetaan erityisesti tulosviestintää ja vaikuttavuustiedon levittämistä sekä yhteisesti valituista teemoista että rakennerahastotoimintaa ohjaavista yleisistä periaatteista ja panostetaan toimijoiden kumppanuuden ja verkostoitumisen lisäämiseen. Tietoa kansalaisille - EU Arjessa tapahtumat TEM pitää vuosina toteutettavaa EU Arjessa tapahtumakiertuetta merkittävänä avauksena rakennerahastotyön ja hankkeiden viemiseksi kansalaisten pariin konkreettisella tavalla. EU arjessa -kiertueen ajatuksena on tuoda EU lähelle, näkyväksi ja ymmärrettäväksi suomalaisille ihmisille. Tapahtumien punaisena lankana on EU:n vaikutus alueellisella tasolla: miten EU vaikuttaa ihmisten arjessa ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa? Kantavina periaatteina ovat vuoropuhelu ja maakunnallisuus. Kiertueen suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto, ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus, eduskuntatiedotus, työ- ja elinkeinoministeriö sekä tapahtumakohtaiset alueelliset toimijat, muun muassa maakuntaliitot, ELY-keskukset ja kaupungit. Tapahtumien valtakunnallinen päämediayhteistyökumppani on YLE. Vuoden 2011 aikana tilaisuuksia järjestettiin Itä-, Etelä- ja Pohjois-Suomen ohjelma-alueilla (Kuopio 4.2., Oulu 2.9., Helsinki ja Kouvola 7.11.) Yleisötapahtumissa oli esillä 16 EAKR- ja ESR-varoin tuettua hanketta. Oulun ja Kouvolan hankkeista kuvattiin videomateriaalia. Lisätietoja: Tilaisuuksia hanketoimijoille ja aluekehittäjille Kumppanuutta Kevätkylvöseminaarissa Rovaniemellä Rovaniemellä pistettiin ranttaliksi 200 sadan aluekehittäjän voimin. Kumppanuudessa toimimisen ja yhteistyön nimeen vannoivat sekä ministeriöt, alueiden viranomaiset että kehittäjäorganisaatiot. Seminaarissa esiteltiin hyviä hankkeita ja mielenkiintoisia tarinoita Pohjois-Suomen hankemaailmasta. Esillä oli luonnosta työtä luovia hankkeita, työn tekemiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyviä palvelujärjestelmiä, saamelaisalueen hankkeita sekä elämysteollisuuteen liittyviä tarinoita. Itämeri-hallinnon monet tasot tapetilla Turussa Itämeren alueen yhteistyö tarvitsee uusia pelinavauksia ja lisää läpinäkyvyyttä. Tapahtumassa puhuttivat Itämeri-yhteistyön syventämiseen teemat, muun muassa älykkään erikoistumisen (smart specialisation) strategiat Itämeren alueella. Charlina Vitcheva Euroopan komissiosta määritteli 83

84 älykkään erikoistumisen alueiden paikallisten vahvuuksien realistiseksi arvioinniksi. Komission innovaatioyksikön johtaja Dimitri Corpakis näkee, että smart specialisation termin sisältö vaatii konkretisoitumista jotta älykkäästä erikoistumisesta saadaan täysi käytännön toteutukseen ja EUhankkeisiin Itämeren alueilla. Keskustelun sadonkorjuussa painotettiin eri tasoisen ja epämuodollisenkin yhteistyön tärkeyttä. Toimijoiden väliset jaetut ja aidosti yhteiset päämäärät tuottavat useimmiten parhaan tuloksen. Mediatiedotus Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi rakennerahastoista vuonna 2011 yhteensä 14 tiedotetta, joista yksi koske erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa. Lisäksi rakennerahastouutisista tiedotettiin työ- ja elinkeinoministeriön viikoittaisessa uutiskirjeessä 12 kertaa. Julkaisut Tasa-arvon valtavirtaistaminen ohjelma-projektityössä opas viranomaisten ja erilaisten projektitoimijoiden käyttöön julkistettiin Helsingissä pidetyssä Sukupuolinäkökulma rakennerahastojen ohjelma- ja projektityössä seminaarissa. Opas käsittelee tasa-arvon valtavirtaistamista (integrointia) kehittämisohjelma- ja projektityössä. Tasa-arvon valtavirtaistaminen parantaa ohjelmien ja projektien vaikuttavuutta. Oppaassa annetaan käytännön neuvoja menestykselliseen tasa-arvon valtavirtaistamiseen ohjelmatyöhön ja projektien toimintaan. Opas on kirjoitettu EU:n rakennerahasto- ohjelmien pohjalta, mutta soveltuu erilaisten kehittämisohjelmien ja projektien suunnittelijoille, toteuttajille ja arvioitsijoille, viranomaisille ja luottamushenkilöille. Opas on tuotettu Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) kehittämisohjelman (TEM) Koulutus- ja konsultointihankkeessa KoulutusAvain Oy:n ja WoM Oy:n toimesta. Opas on saatavilla sekä paperisena että sähköisenä versiona. Oppaita on toimitettu rakennerahastoviranomaisten käyttöön. Verkkopalvelu Verkkosivujen arkkitehtuuria raikastamaan tilattiin etusivun uudistus ja muutamia toiminnallisuuksia, jotka otettiin käyttöön helmikuussa Rakennerahastojen uutiskirje on sisältönsä perusteella tarkoitettu sekä viranomaisille että hanketoiminnassa mukana oleville tahoille ja muille intressipiireille. Uutiskirjeessä käynnistettiin Vaikuttava ja laadukas hanketyö artikkelisarja, joka kertoo kokemuksista hanketyön vaikuttavuuden arvioimisessa, hyvien käytäntöjen etsimisessä ja levittämisessä sekä hankehallinnoinnin laadun kehittämisessä. Artikkelisarja nostaa keskusteluun ohjelma- ja hanketyön tulosten ja hyvien ideoiden välittämisen keinoja ja itse hanketyövälineen parantamiseen liittyviä toimia. Sarjassa julkaistiin artikkeleita mm. hyvien käytäntöjen tunnistamisesta, arvioinnista eri tasoilla, kansainvälistymisestä ja verkottumisesta. TEM:ssä kartoitettiin eri viranomaistoimijoiden verkkosivujen muodostamaa rakennerahastojen verkkopalvelun kokonaisuutta. Kartoitus osoitti, että olisi tärkeää miettiä sivustojen keskinäistä profilointia: Mitkä tiedot pitäisi löytyä kaikilta sivustoilta eri organisaatiotasoilla, mitkä tiedot taas 84

85 ovat aluekohtaista tai erityisesti sivujen kohderyhmälle olennaisia? Tarvetta näyttää olevan enemmän sekä vertikaaliselle että horisontaaliselle koordinoinnille muiden sivustojen kanssa. Tarvitaan toisaalta selkeämpää profilointia ja toisaalta tietojen yhtenäistämistä. On toisaalta huomioitava, ettei sivustoilla vieraileva tarkastele sivuja osana rakennerahoitussivujen kokonaisuutta, vaan on tärkeää että käyttäjä saa tarvitsemansa tiedot juuri etsimästään paikasta. Monitasoisen hallinnon näkökulmasta eri sivustojen ei tulisikaan muodostaa keskenään hierarkkista tietokantaa. Rakennerahoitusinformaatioon liittyvät standardit olisivat tervetulleita sen mukaan, mitkä rakennerahoitukseen liittyvät tehtävät ovat kullekin organisaatiolle ja sivujen käyttäjäryhmille olennaisia. Kartoitus luo hyvää pohjaa seuraavan ohjelmakauden sähköisten palvelujen suunnittelulle. Kartoitus toisi viestinnän arvioinnissakin huomioidun verkkopalvelun osallistavuuden haasteen. Sivustoilla on vähän rakennerahoituslomakkeiden täyttämisen tai palaute-linkin lisäksi sellaista, mihin sivustoilla vieraileva voi aktiivisesti osallistua. Interaktiivisuutta voitaisiin lisätä esimerkiksi rakennerahoitusfoorumilla, jossa voitaisiin käydä keskustelua rahoitushankkeista. Erityisesti konkreettisia esimerkkejä onnistuneista hankkeista kaivataan ja tällaisten hankkeiden toimijoiden motivoiminen kokemusten jakamiseen ja vertaisoppimiseen on tärkeää. EURA 2007 tietopalvelu, johon sisältyy luettelo tuensaajista, oli käytössä koko raportointivuoden. Siitä on informoitu eri yhteyksissä sekä alueilla että TEMin viestinnässä. Palvelusta on saatavilla perustiedot kaikista hyväksytyistä ESR- ja EAKR-projekteista: projektin nimi, toteuttajaorganisaatio, toteutusaika, välittävä toimielin, julkinen rahoitus sekä tiivistelmä toiminnan sisällöstä. Viranomaistilaisuudet TEM järjesti viranomaisille ja rakennerahastotoiminnan keskeisille kumppaneille tarkoitetun ajankohtaispäivätilaisuuden Kaksipäiväinen tilaisuus oli nähtävissä webcastingin avulla suorana lähetyksenä ja tallenteena rakennerahastojen verkkosivuilla. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies kertoi hallitusohjelman linjauksista aluekehityksessä. Päivillä keskusteltiin aluekehityksen ajankohtaisista asioista, maakunta- ja ELY-strategiatyöstä ja rakennerahastotoiminnan linjauksista sekä valtioneuvoston aluepoliittisesta tavoitepäätöksestä ja sen toimeenpanosta. Komission budjettiesitys ja asetusesitykset sekä suuralueiden näkemykset suurimmista kehittämistarpeista olivat esillä alustuksissa ja paneelikeskustelussa. Keskustelua käytiin komission esityksistä sisällöllisiksi korvamerkinnöiksi rakennerahasto-ohjelmissa seuraavalla kaudella. Sisältöteemojen osalta pohdittiin mitkä ovat tarpeet, haasteet ja mahdollisuudet Suomessa ja miten rakennerahastoilla tuetaan hallitusohjelman linjauksia? Hallintoviranomainen järjesti koulutusta viranomaisille mm. hankkeiden valinnasta, sukupuolten välisestä tasa-arvosta, kestävästä kehityksestä, uusista kustannusmalleista, maksatushakemuksen hallinnollisesta tarkastuksesta ja paikan päällä tehtävästä tarkastuksesta ja tietojärjestelmine käytöstä. Valtakunnallisen viestintäverkoston työ Vuoden 2011 aikana viestinnän koordinointi yhteistyössä ESR- ja EAKR-ohjelmien välillä edellisten vuosien mukaisesti jatkui sekä hallintoviranomaisen että suuralueiden toimesta. Viestintää koordinoivana ryhmänä toimi valtakunnallisella tasolla rakennerahastojen viestintäverkosto, jossa ovat edustettuina eri hallinnonalat ja suuralueet. Viestintäverkoston 85

86 toiminnasta vastaa hallintoviranomainen, missä on nimetty viestinnän yhteyshenkilö. Verkoston puitteissa käsitellään kaikkia viestinnän kenttään liittyviä asioita. Suuralueilla on lisäksi omat viestintäverkostot, joiden toiminta painottuu erityisesti projektien toteuttajien ja potentiaalisten hakijoiden aktivoimiseen sekä alueen rakennerahastotoiminnan painopisteistä ja mahdollisuuksista tiedottamiseen. Hallintoviranomaisen vetämä viestintäverkosto kokoontui vuonna 2011 kaksi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. viestinnän arvioinnin tuloksia, viestintäsuunnitelmien päivitystä ja viestimistä tuloksista ja vaikutuksista sekä medianäkyvyyttä. Hallintoviranomaisen edustaja on osallistunut sekä EU:n komission INIO- että INFORMviestintäverkostojen kokouksiin ja muuhun toimintaan. Lisäksi suuralueiden viestintävastaavat ovat olleet mukana kokouksissa. Hallintoviranomaisen tiloissa on liputettu viikon ajan toukokuun 9. päivästä lähtien. 7.2 Suuralueen ja maakuntien viestintätoimet Itä-Suomen rakennerahastoviestinnän työryhmä, jossa kaikki välittävät toimielimet ovat edustettuina, ei kokoontunut vuonna 2011 kertaakaan. Sen sijaan tietoja vaihdettiin lähinnä sähköpostitse viestinnän asioista. Maakunnissa tehtiin yhteistyötä normaalisti välittävien toimielimien kesken viestintään liittyen. Itä-Suomen rakennerahastopäivät järjestettiin vuonna 2011 ( ) yhteistyössä maakuntien ja TEMin kanssa Savonlinnasalissa, Savonlinnassa ja iltatilaisuus historiallisessa Olavinlinnassa. Tilaisuuteen osallistui noin 220 henkilöä. Tilaisuus oli suunnattu ensisijaisesti hanketoimijoille, mutta myös välittävien viranomaisien edustajia oli runsaasti paikalla. Tilaisuuden luento-osioissa käsiteltiin ajankohtaisia rakennerahasto-ohjelmien toteutukseen liittyviä asioita eri näkökulmista. Paneelissa arvioitiin isojen hanketoimijoiden edustajien kesken näkymiä tulevalle ohjelmakaudelle sekä arvioitiin nykyisiä käytäntöjä. Itä-Suomen toimittajatapaaminen maakuntien median edustajille järjestettiin Savonlinnassa Itä-Suomen huippukokouksen yhteydessä. Tilaisuudessa esiteltiin katsauksia ohjelmatyöhön Itä-Suomen maakunnissa, niin EAKR- kuin ESR-ohjelman osalta. Itä-Suomen EUtoimiston edustaja kertoi tulevan ohjelmakauden valmistelusta, aikataulusta ja EU-toimiston toiminnasta. Itä-Suomen rakennerahastoportaali julkaistiin Sivusto tukee kansallista rakennerahastot.fi portaalia ja se löytyy osoitteesta Itä-Suomen rakennerahastoportaali esittelee alueella jaettavaa EU-rahoitusta ja tuo nähtäville hyväksi havaittuja kokemuksia hankkeista ja niiden toteuttamisesta. Maakunnilla on portaalissa omat osionsa, joissa esitellään mm. maakuntien painopisteitä kehittämistyössä, maakunnan yhteistyöryhmien toimintaa ja siihen liittyviä asiakirjoja. Lisäksi portaalin ekstranet toimintoa käyttävät ainakin Pohjois-Savo ja Kainuu omiin hanketyöhön liittyviin tarkoituksiinsa. Uusia osioita tai toiminnallisuuksia ei portaaliin ole otettu käyttöön vuoden 2011 aikana. Kävijämäärät ovat vakiintuneet kuukausittain noin 700 eri kävijän ja noin vierailun tasolle ja käytetyn kaistan määrä on kasvanut tasaisesti materiaalin lisääntyessä noin 3 Gb:un kuukaudessa. 86

87 Maakunnat Etelä-Savossa EAKR-ohjelman tiedottamisvälineenä ovat olleet Itä-Suomen rakennerahastojen internetsivut, joissa tiedotetaan ajankohtaisista ohjelma-asioista. Keskeinen tiedonjakoväylä on myös maakunnan yhteistyöryhmän kokouksien yhteyteen järjestetyt tiedotustilaisuudet sekä niitä tukevat lehdistötiedotteet. Lisäksi ohjelma-asioista tiedotetaan maakuntaliiton tiedotuslehti Jousessa. Vuonna 2011 maakuntaliitto ja ELY-keskus laativat yhteisen rakennerahastojulkaisun nimeltään ELO eläväinen Etelä-Savo. Lehdessä esiteltiin maakunnassa rahoitettuja keskeisiä hankekokonaisuuksia kattaen EAKR- ja ESR rahoituksen sekä maaseuturahaston. Lehti jaettiin jokaiseen etelänsavolaiseen kotiin ja yritykseen. Lehteä jaettiin myös Itä-Suomen rakennerahastopäivillä Savonlinnassa ja alueen toimijat ovat halunneet lehteä omiin markkinointitarkoituksiinsa. Kainuussa ohjelmahauista ja tilaisuuksista tiedotettiin suuralueportaalin lisäksi Kainuun maakunnan nettisivuilla ( Kaikkiin kotitalouksiin jaettavaa Idea Kainuusta hanketiedotuslehdestä julkaistiin vuonna 2011 kaksi numeroa. Lehteä on laadittu 2 numeroa vuodessa vuodesta 2008 lähtien. Ajankohtaisaiheista tiedotettiin suuraluetasoisessa Itä-Suomen rakennerahastoportaalissa, jossa tietoa mm. EU-rahoituksesta, maakunnan yhteistyöryhmien toiminnasta sekä esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja hankkeista. Pohjois-Karjalassa ohjelmakauden rahoitus- ja hanketilanteesta raportoitiin säännöllisesti maakunnan yhteistyöryhmän kokouksissa ja kokouksista toimitettiin lehdistötiedotteet. Lisäksi rahoittajaviranomaiset tiedottivat rahoittamistaan hankkeista ja järjestivät tilaisuuksia hanketoimijoille. Pohjois-Savon viestintäryhmä järjesti koulutusta ja neuvontaa hakijoille hanketoimintaan liittyen. Helmikuussa järjestettiin TEM:n ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyönä EU-arjessa tapahtuma Kuopiossa. Maalis- ja huhtikuussa koulutettiin rakennerahastohankkeita sosiaalisen median käytöstä projektityössä. Lokakuussa järjestettiin Isommaksi ja paremmaksi EU-tuella - Euroopan pk-yritysviikon tapahtuma. Marraskuussa Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Savon ELY-keskus pitivät rakennerahastoinfon Itä-Suomen yliopiston toimijoille Huhti-, elo- ja joulukuussa tiedotettiin hakujen määräajoista maakuntalehdissä (Savon Sanomat, Iisalmen Sanomat, Warkauden Lehti) ja Itä-Suomen rakennerahastoportaalissa. Keväällä 2011 kutsuttiin hyväksi havaittuja rakennerahastohankkeita osallistumaan EU -komission Regiostars 2011 hankekilpailuun. Kuopion kaupungin hallinnoima Varhainen mukaantulo ikäihmisten arjessa - hanke eteni kilpailun finaaliin ainoana suomalaisedustajana. Kilpailun voittaja julkistetaan v Vuonna 2011 Pohjois-Savon liitto ryhtyi valmistelemaan yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa verkkosivuilleen tulevaa hankerekisteriä, johon kootaan maakunnassa käynnissä olevat EUhankkeet ja kansalliset hankkeet. Lisäksi tiedotettiin MYR:n kokouksista ja rahoittajat ovat julkaisseet omia rahoitustiedotteitaan. 87

88 8. ARVIOINTI EAKR-ohjelmien arviointi toteutetaan ohjelmakaudella jatkuvana prosessina, joka käsittää kaikki neljä alueellista EAKR-toimenpideohjelmaa. Arviointi hankitaan kahdessa vaiheessa ulkopuoliselta toteuttajalta. Keväällä 2011 valmistui ensimmäisen vaiheen neljä arviointiraporttia. Raportit käsittelivät yritystoiminnan edistämistä, innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämistä ja osaamisrakenteiden vahvistamista, alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamista sekä ympäristövaikutuksia ja kestävää kehitystä. Arviointien pohjana ovat Suomen rakennerahastostrategia , suuralueittaiset EAKRtoimenpideohjelmat sekä raportit ja EURA ja Tuki2000-järjestelmien tiedot. Raportit sisältävät arvioitsijoiden suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Keväällä 2011 valmistuneet raportit esiteltiin ja niiden pohjalta käytiin keskustelu kaikkien EAKR-seurantakomiteoiden kokouksissa touko-kesäkuussa. Arvioitsijoiden kehittämisehdotuksia on esitetty kohtien (Toimintalinjat arviointiteemat 1-3) ja 4.7 (Horisontaalisten tavoitteiden toteuttaminen teema 4) alla. 8.1 Toimintalinja 1 Teema 1, Yritystoiminnan edistäminen Kehittämishankkeilla on parannettu paikallisesti yritystoiminnan kehitysedellytyksiä, avustuksilla on parannettu yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. Kehittämishankkeet olivat kokonaisuutena edenneet odotusten mukaisesti. Taloudellinen taantuma heikensi erityisesti Pohjois-Suomessa mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteita. Kasvuyritysten tukemisessa ja kansainvälistymisessä on onnistuttu heikommin. ELY-keskusten kautta tuetuissa yksittäisten yritysten hankkeissa vaikutukset olivat suurimpia kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamisessa sekä T&K&I-toiminnan lisääntymisessä. Merkittävin pysyvä vaikutus yritysten kehityshankkeissa syntyy yrityksen kilpailukyvyn parantuessa joko tuottavuuden, tuotantokapasiteetin tai laadun kasvamisen myötä. Tietojärjestelmäongelmat ja talouskriisi hidastivat hankkeiden käynnistämistä. Alueellisten toimijoiden mukaan EAKR-ohjelman lisäarvo suhteessa muuhun toimintaan oli mahdollisuus lisäresurssien saamiseen, verkostoitumisen tukemiseen, sekä mahdollisuudessa ottaa enemmän riskiä uusien asioiden kokeilemiseksi. Kyselyn mukaan 75 % kehitystoimenpiteistä olisi toteutettu jossain muodossa ilman avustusta. Hyöty avustuksista on ollut suuressa osassa hankkeita niiden aikaistuminen ja laajempi toteutus. Uhkana on, että hankkeilla tuetaan yritysten normaalitoimintaa. 8.2 Toimintalinja 2 - Teema 2, Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen innovaatiotoiminnan aktivoinnin osalta huomattiin, että hankkeita, joissa tehtiin yhteistyötä mainittujen toimijoiden kesken, oli vähän. Kyselyn mukaan tilanne ei kuitenkaan ollut niin huono kuin EURA 2007-tietokannan tietojen perusteella. Haasteena projekteissa oli niiden vähäinen yritysvetoisuus. Yritykset tulevat mukaan 88

89 vasta valmisteluvaiheen jälkeen, jolloin ne eivät pääse vaikuttamaan enää tavoitteisiin. Myös tukikelpoisuusasetukset aiheuttivat yrityksille ongelmia. Toimintalinjan hankkeiden yhteyttä osaamiskeskusohjelmaan tulisi myös vahvistaa. Innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistamisen osalta arvioinnissa nousi esiin, että ohjelman toivotaan pitävän yllä hyvää tasapainoa uudistavan ja vanhoja rakenteita tukevan toiminnan välillä. Hankkeiden raportoitiin liittyvän usein maakunnallisiin painopisteisiin, mutta monissa hankkeissa vaikutus ei näy konkreettisessa toteutuksessa. Hankkeiden temaattinen keskittäminen Etelä- Suomessa (TL 5) koettiin hyväksi käytännöksi. Hankkeiden toiminnan vakiinnuttaminen oli haasteellista, pääasiassa toiminnan kaupallistamisen vaikeuksien vuoksi. EAKR-ohjelmasta rahoitetuilla investoinneilla oli suuri merkitys alueelliselle innovaatiotoiminnalle. Tärkeää rakenteiden vahvistamiselle on korkeakoulujen alueellisen toiminnan kehittäminen tukemalla T&Ktoimintaa sekä yhteistyötä alueilla. Verkottumisen edistämistä tutkittiin tarkastelemalla projekteihin osallistuvia toteuttajia. Toteuttajina laajoja verkostoja oli vain vähän, mutta epävirallisia yhteyksiä projekteissa luotiin moniin eri toimijoihin. Alueellisten toimijoiden verkostoitumista pidettiin tärkeämpänä kuin hankkeiden tai ohjelmien sisäistä verkostoitumista. Haasteena on erityisesti kansainvälinen verkostoituminen. 8.3 Toimintalinja 3 - Teema 3, Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Arvioinnin mukaan EAKR-toimenpideohjelmien strateginen tavoiteasetanta tukee kansallisen rakennerahastostrategian tavoitteita, mutta se on pystynyt mukautumaan hyvin alueiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaksi. Erot perustuvat yhtäältä suuralueiden käytettävissä olevien resurssien eroihin ja toisaalta suuralueilla tehtyihin analyyseihin alueiden vahvuuksista, heikkouksista, uhista ja mahdollisuuksista. Suuralueiden ohjelma-asiakirjoissa mainitut strategiset tavoitteet ja nimetyt menoluokat ovat linjassa keskenään. Maakuntalähtöisyys ja kansallisen tason aluekehitysohjelmat on huomioitu hyvin. Itä- ja Pohjois-Suomessa maakuntalähtöisyyttä pidettiin positiivisena, Etelä- Suomessa taas strategisena väljyytenä. Hankkeissa syntyneet vuorovaikutteiset ja poikkitoimialaiset verkostot ovat antaneet mahdollisuuksia uudenlaisen yhteistyön kehittymiseen. Suuressa osassa toimintalinjan 3 hankkeita korostuu julkisen sektorin rooli, mutta myös yritystoimintaa oli mukana. Hankkeet loivat myös julkisten toimijoiden yhteistyötä sekä edistivät järjestöjen ja paikallisten asukkaiden tarpeista johtuvaa kehittämistoimintaa. Hankkeiden tuloksia ja vaikutuksia arvioitaessa huomataan niiden todentamisen vaikeus. Vaikutukset ovat välillisiä ja vaikeasti erotettavia muusta kehityksestä. Keskustelua herätti Itä- ja Pohjois-Suomen liikenneinfrastruktuuriin kohdistama panostus. Toisaalta myös perusinfrastruktuuriin, kuten jätevesihuoltoon tehtyjä sijoituksia kritisoitiin, mutta ne voidaan nähdä heikoimmille alueille hyvin tärkeinä. Matkailun osuutta pidettiin alueiden toimijoiden keskuudessa yllättävän suurena. Ympäristöteema ja sen monitieteellinen ja laaja rahoitusmalli on osoittautunut toimivaksi. Uusien palvelumallien kehitys ei ole lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla. Palvelumallien valintakriteerinä on ollut monitahoinen yhteistyö, joka ei ole saanut tuulta alleen, johtuen kuntien välisistä yhteistyön esteistä. Tasa-arvo on jäänyt hankkeissa taka-alalle. 89

90 8.4 Teema 4, Ympäristövaikutukset ja kestävä kehitys Nykyinen EAKR-ohjelmien käytäntö ohjeistuksineen ja prosesseineen täyttää kohtalaisesti minimitehtävänsä ympäristönäkökulmasta siivilöimällä pois hankkeet, joilla voisi olla merkittäviä negatiivisia ympäristövaikutuksia. Sen ei kuitenkaan voida nähdä aktiivisesti kannustavan ympäristöpositiivisten hankkeiden toteuttamiseen. Nämä ajurit tulevat pääsääntöisesti EAKRohjelman ulkopuolelta. Ympäristöpositiivisuuden tunnistaminen oli vaikeaa ja käsitteen määritelmä on melko epäselvä. Ympäristöasiat olivat harvoissa projekteissa pääroolissa, sen sijaan ne olivat vaikuttamassa hankkeen ominaisuuksiin. Hankkeiden itsearvioinnilla ei tuntunut olevan todellista merkitystä, koska n. 60 % hankkeista oli merkitty ympäristöneutraaleiksi. Jos hakija ei täyttänyt erikseen YVA-lomaketta, oli se kaikilta arvoiltaan neutraali. On vaikea arvioida panostusta arviointiin. Välilliset vaikutukset jäivät usein huomioimatta. Rahoittajat olivat sitoutuneita kestävään kehitykseen. Kuitenkaan rahoittajilla ja hanketoteuttajilla ei ollut selvää kuvaa kestävän kehityksen tai tasa-arvon sisällöstä. EAKR-ehdot kestävän kehityksen suhteen eivät juuri vaikuttaneet hankkeiden painopisteiden valintoihin. Tapaustutkimuksissa kestävä kehitys näkyi hankkeiden luoman taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen vaikutuksena alueen hyvinvointiin. Hankkeilla oli vain vähäisiä vaikutuksia tasa-arvon edistämiseen. Tasa-arvo käsitettiin suppeasti miesten ja naisten välisenä. Toimintalinjassa 3 huomioitiin myös alueiden välinen tasa-arvo. Tasaarvon sisäistäminen EAKR-ohjelmaan oli arvion mukaan vajavaista. 8.5 Arviointityön jatko Arviointityön toinen vaihe kilpailutettiin vuoden 2011 keväällä. Arviointityö jaettiin kolmeen teemaan: 1) EAKR-toimenpideohjelmien hallintojärjestelmän toimivuus 2) EAKR-rahoituksen vaikutus alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantumiseen 3) EAKR-rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen. Arvioinnin toteuttajaksi valittiin kaikkien teemojen osalta Ramboll Oy, jonka edustaja esitteli arviointisuunnitelmat EAKR-seurantakomiteoille marras-joulukuussa

91 9. VALVONTA 9.1 Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2) Välittävät toimielimet vastaavat rakennerahastolain (1401/2006) 44 :n mukaisesti rahoittamiensa hankkeiden osalta menojen tukikelpoisuuteen ja tosiasiallisuuteen liittyvistä hallinnollisista ja paikan päällä tehtävistä tarkastuksista. Menojen tarkastaminen välittävissä toimielimissä on hallintoviranomaisen antaman tehtävien eriyttämistä koskevan ohjeen mukaisesti eriytetty tuen myöntämiseen ja takaisinperintätehtäviin ml. muut korjaavat toimenpiteet liittyvistä tehtävistä. Maksatushakemusten hallinnolliset tarkastukset (art 13.2 a-alakohta) Välittävät toimielimet tekevät hallintoviranomaisen ohjeistuksen (ml. tarkistuslistat) mukaisesti kaikille maksatushakemuksille hallinnollisen tarkastuksen maksatushakemuksessa esitettyjen menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden varmistamiseksi. Kaikki maksatushakemukset käsitellään tietojärjestelmäavusteisesti joko Valtteri- ja EURA 2007 järjestelmissä tai TUKI2000- järjestelmässä. Maksatushakemuksen hallinnollinen tarkastus välittävässä toimielimessä jakautuu kahteen osaan: 1) projektin sisällön ja toimenpiteiden tukikelpoisuustarkastukseen, jonka suorittaa rahoittaja sekä 2) kustannusten tukikelpoisuuden tarkastukseen, jonka suorittaa maksaja. Sen lisäksi mitä hankkeen kaksinkertaisen rahoittamisen estämiseksi on tehty hankkeen valintaprosessin aikana, tulee myös maksatusvaiheessa mm. verrata tietojärjestelmistä saatavia eri ohjelmakausien rahastoja koskevia tuensaajaluetteloita ja -tietoja ristiin. Välittävät toimielimet olivat hyväksyneet Itä-Suomen ohjelmassa mennessä maksupäätöksillä menoja yhteensä noin 584,7 miljoonaa euroa. Menoja oli samanaikaisesti hylätty yhteensä noin 46,8 miljoonaa euroa eli noin 8 % haetuista menoista. Menot jakautuivat toimintalinjoittain seuraavasti: Taulukko 45. Maksatuspäätöksillä hylätyt menot (euroa) mennessä Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa Toimintalinja Haetut menot Hyväksytyt menot Hylätyt menot Hylätty % haetuista menoista , , , ,41 Yhteensä ,01 Lähde: Eura2007, TUKI2000 Vuonna 2011 hyväksyttyjä menoja oli noin 154,3 miljoonaa euroa hylättyjen menojen ollessa samanaikaisesti noin 6,5 miljoonaa euroa eli 4,25 %. EURA 2007-/ Valtteri järjestelmissä hallinnoitavien hankkeiden maksatushakemusten käsittelyssä on lähtien ollut käytössä mahdollisuus luokitella havaitut tukikelvottomat menot virhetyypeittäin. Itä-Suomen osalta tukikelvottomien menojen virhetyypeittäistä yksityiskohtaista 91

92 analyysia ei järjestelmään talletettujen tietojen perusteella vielä voida tehdä, sillä suurin osa tukikelvottomista menoista on luokiteltu tyyppiin Muu tukikelvottomuusperuste. Sama huomio luokitteluihin liittyvistä puutteista koskee myös TUKI2000 hankkeita, joissa tukikelvottomien menojen luokittelu otettiin käyttöön vuoden 2011 alusta. Karkean analyysin perusteella tyypillisiä virheitä ovat hylätyissä menoissa olleet 1) meno ei liity hankkeeseen (tukikelpoisuussääntöjen/ hyväksytyn rahoituspäätöksen tai projektisuunnitelman vastainen meno jne.), 2) meno on laskettu virheellisesti, 3) menoa ei voitu todentaa ja 4) meno ei ole syntynyt tukikelpoisena aikana. Osa hylätyistä menoista on katsottava luonteeltaan osittain teknisiksi virheiksi (kustannukset /rahoitus ovat väärässä kustannus-/rahoituslajissa, kustannukset/rahoitus otetaan huomioon seuraavissa maksatuksissa). Hallintoviranomainen seuraa maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä havaittujen tukikelvottomien menojen määrää ja laatua oikeellisuutta ja ottaa esiintyneet puutteet koulutuksessaan ja ohjeistuksessaan huomioon tukikelpoisuusvirheiden välttämiseksi jatkossa. Samoin hallintoviranomainen tulee koulutuksessaan kiinnittämään huomiota tukikelvottomuusluokitusten oikeaan soveltamiseen hylättyjä menoja koskevan seurannan parantamiseksi. Art 13 paikan päällä tarkastukset (art 13.2 b-alakohta) Välittävät toimielimet tekevät art 13 paikan päällä tehtävät tarkastukset hallintoviranomaisen antaman ohjeistuksen (ml. tarkistuslistat) mukaisesti. Koko ohjelman tarkastustavoitteena on tarkastaa julkiselta rahoitukseltaan yli euron hankkeet, korkeaan riskiluokkaan arvioidut hankkeet ja lopuista hankkeista 50 %. Finnveran osalta tarkastustavoite on pienempi hankkeen pienestä koosta ja suuresta määrästä johtuen. Hallintoviranomainen tulee tarkistamaan sovitun ohjelmakohtaisen tarkastuksen tavoitetason vuoden 2012 aikana erityisesti satunnaisotannan osalta. Perusteena tarkastusten määrän vähentämiselle on tarkastusviranomaisen hanketarkastusten virheprosentin (1,30 % tarkastetuista menoista vuonna 2010 ja 0,63 % vuonna 2011) alhaisuus ja tehokkaat art 13 menojen varmentamisen menettelyt erityisesti maksatushakemusten käsittelyn osalta. TUKI2000-järjestelmään hallintoviranomaisohjeistuksen mukaista paikan päällä tehtävien tarkastusten toiminto valmistui huhtikuussa ELY-keskukset olivat tehneet yritystukien paikan päällä tarkastuksia maksatusten käynnistymisestä alkaen ohjelmakauden ohjeiden mukaisesti. TEKES ja Finnvera käynnistivät vuonna 2009 paikan päällä tehtävät tarkastukset hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Vuoden 2011 loppuun mennessä Itä-Suomen ohjelmassa oli tarkastettu paikan päällä Valtteri- /EURA 2007 järjestelmissä hallinnoitavia hankkeita yhteensä 154. Paikan päällä tarkastus oli korvattu maksatushakemuksen yhteydessä tehdyllä hallinnollisella tarkastuksella 15 hankkeessa. Vuosien tarkastustavoitteesta oli saavutettu 90,37 %. TUKI2000-järjestelmässä hallinnoitavia yritystukihankkeita ja TEKESin hankkeita oli vuoden 2011 loppuun mennessä tarkastettu paikan päällä yhteensä 446. Paikan päällä tarkastus oli korvattu maksatushakemuksen yhteydessä tehdyllä hallinnollisella tarkastuksella 63 hankkeessa. Vuosien tarkastustavoitteesta oli saavutettu 71,79 %. Paikan päällä tehtävien tarkastusten yleistulosta arvioidaan luokituksella: 1. Hankkeessa ei ole todettu huomautettavaa, 2. Hankkeessa todettiin menettelytapavirheitä, joilla ei kuitenkaan ole vaikutusta maksetun tuen tukikelpoisuuteen, 3. Hankkeessa todettiin olennaisia 92

93 menettelytapavirheitä, joilla on vaikutus maksetun tuen tukikelpoisuuteen, 4. Hankkeessa todettiin tukikelpoisuusvirheitä, joilla on vaikutus maksetun tuen tukikelpoisuuteen. EURA 2007-/ Valtterijärjestelmässä hallinnoitavien hankkeiden osalta tarkastuksen yleistulos sijoittui 84,28 %:ssa tapauksista luokkiin 1 tai 2. Hankkeita, joissa oli havaittu maksetun tuen tukikelpoisuuteen vaikuttavia tukikelpoisuusvirheitä, oli 25 eli 15,82 % hankkeista. TUKI2000- hankkeissa tehdyt tulokset on ennen esitetty edellisen ohjelmakauden luokituksella ja alkaen esitetty hallintoviranomaisohjeistuksen edellyttämällä luokituksella. 71,11 % paikan päällä tarkastetuista hankkeista ei oltu todettu lainkaan huomautettavaa, 11,8 %:ssa hankkeista oli todettu maksetun tuen tukikelpoisuuteen vaikuttavia virheitä. Luvut eivät ole yhteismitallisia EURA / Valtteri-järjestelmän hankkeiden kanssa. Tukikelvottomia menoja Valtteri-järjestelmän paikan päällä tarkastetuissa hankkeissa on havaittu yhteensä noin euroa. Tyypillisimmät tukikelvottomuuden syyt (% havaituista tukikelvottomista menoista) ovat olleet 1) hankintamenettelyvirheet 27,6 %, 2) meno ei liittynyt hankkeeseen 23,3 %, 3) tuotteiden, palveluiden ja investointien toteuttamiseen liittyvät virheet 19,7 % ja 4) meno ei ollut syntynyt tukikelpoisena aikana 16,7 %. TUKI2000-hankkeissa vastaavat tukikelvottomien menojen luokittelut otettiin käyttöön Yksittäisiä menoja tarkastettaessa on tähän mennessä havaittu tukikelvottomia menoja noin euroa. Tyypillisimmät tukikelvottomuuden syyt ovat olleet: 1) menoa ei voitu todentaa, (21,05 %), 2) meno ei liittynyt hankkeeseen (19,4 %), 3) menoon kohdistuvaa korvausta ei oltu asianmukaisesti vähennetty ja 4) hankkeen tuotos poikkesi olennaisesti rahoituspäätöksestä (11,16 %). Käyttöönotetut hallintoviranomaisen yhtenäiseen ohjeistukseen perustuvat menojen varmentamisen menettelyt maksatushakemusten asiakirjatarkastusten sekä paikan päällä tarkastusten osalta ovat selkeästi parantaneet tehdyn työn laatua ja merkinneet sitä, että mahdollisimman suuri osa tuensaajien esittämiin menoihin liittyvistä tukikelvottomista menoista havaitaan jo art 13 menojen varmentamismenettelyjen, erityisesti maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä. 9.2 Hallintoviranomaisen valvonta Hallintoviranomainen teki välittäviin toimielimiin suuntautuvia ohjaus- ja valvontakäyntejä vuotuisen valvontasuunnitelmansa mukaisesti. Valvontasuunnitelma on yhteinen molemmille rahastoille. Hallintoviranomaisen käyntien keskeinen tavoite on varmistaa asianmukainen, hyvän hallinnon ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukainen tehokas ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmien toimeenpano välittävissä toimielimissä. Valvonnan tavoitteena on myös saavuttaa riittävä varmuus EAKR:sta osarahoitettavien menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta sekä siitä, että riittävät korjaavat toimenpiteet tehtyjen EU:n ja kansallisten tarkastusviranomaisten tarkastusten johdosta on tehty. Valvonnallaan hallintoviranomainen pyrkii myös hallinto- ja valvontajärjestelmän kehittämiskohteiden ja riskien paikallistamiseen ja hallintaan. Vuoden 2011 ohjaus- ja valvontakäynnillä hallintoviranomainen kohdisti huomionsa edellisen vuoden tapaan erityisesti 1) välittävän toimielimen luomaan hallintojärjestelmään, 2) hankkeiden valintamenettelyihin, 3) art 13 hallinnollisten ja paikan päällä tarkastusten määrään ja laatuun sekä kustannustehokkuuteen, 4) välittävän toimielimen potentiaalisille tuenhakijoille ja rahoituspäätöksen saaneille tuensaajille antaman ohjauksen ja neuvonnan riittävyyteen sekä 5) välittävän toimielimen tekemien korjaavien toimenpiteiden riittävyyteen. Lisäksi 93

94 hallintoviranomainen seurasi edelleen käynneillään vuoden 2010 toteutetun ALKU-uudistuksen vaikutuksia rakennerahastotoiminnan toimeenpanoon. Ohjelmakauden valmistelu käynnistyi kertomusvuoden aikana ja siksi käynneillä korostui keskusteluissa edellisiä vuosia enemmän toimeenpanon kehittämistarpeet. Hallintoviranomainen teki vuonna 2011 ohjaus- ja valvontakäynnit Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksiin sekä Päijät-Hämeen liittoon. Käynnit ajoittuivat vuoden loppuun, koska hallintoviranomainen keskittyi alkuvuoden aikana alueellisten koulutustilaisuuksien/ työkokousten järjestämiseen välittävien toimielinten rahoittajille ja maksajille. Näiden tilaisuuksien tärkeimpänä tavoitteena oli selkeyttää / yhdenmukaistaa tukikelpoisuussääntöjen soveltamista käytössä oleviin lukuisiin kansallisiin tukijärjestelmiin, lisätä rahoittajien ja maksajien yhteistyötä sekä välittää tietoa kesäkuun alussa käyttöön otetusta flat rate -mallista. Tehtyjen käyntien havainnot ovat hyvin pitkälle samansuuntaisia ja ne ovat yleistettävissä eri ohjelma-alueille ja molempiin rahastoihin hallintoviranomaisen kuluvalla ohjelmakaudella asettamien samanlaisten ohjeiden ja hallintomenettelyiden vuoksi. Hallintoviranomaisen käyntien havainnot ovat yhteneväisiä muun toiminnasta saadun informaation kanssa. Rakennerahastotoiminnan organisointi oli välittävissä toimielimissä toteutettu pääosin ohjelmakauden vaatimusten mukaisesti. Rahoittajan, maksajan ja välittävän toimielimen itse toteuttamien hankkeiden tuensaajan toiminta on eriytetty toisistaan. Pienissä organisaatioissa ongelmia aiheutti henkilöstön vähäisyydestä johtuen korjaavien toimenpiteiden eriyttäminen rahoittajan ja maksajan toiminnoista. Ongelmana olivat myös resurssien vähäisyys erityisesti maksatustehtävissä ja sijaisjärjestelyjen puute. Monimutkainen ja useaan kansalliseen tukijärjestelmään perustuva varojen hallinnointi asetti edelleen haasteita henkilöstön osaamiselle. Tähän haasteisiin hallintoviranomainen pyrki vastaamaan erityisesti järjestämällään koulutuksella sekä ohjeistustaan tarkistamalla. Välittävissä toimielimissä käytössä olevat yhtenäiset maksatushakemusten asiakirjatarkastusten sekä paikan päällä tarkastusten menettelyt ovat selkeästi parantaneet tehdyn työn laatua. Tämä on merkinnyt myös sitä, että suuri osa tuensaajien esittämiin menoihin liittyvistä tukikelvottomista menoista havaitaan jo art 13 menojen varmentamismenettelyjen, erityisesti maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä. Tätä havaintoa tukee edelleen myös tarkastusviranomaisen hanketarkastuksissaan vuonna 2011 havaitsemien tukikelpoisuusvirheiden vähäisyys. Art 13 menojen varmentamisen ongelmia ovat olleet eräissä välittävissä toimielimissä maksatustoiminnon resurssien niukkuus, sijaisten puuttuminen ja henkilöstön vaihtuvuuden aiheuttama osaamisvaje. Nämä ongelmat ovat välittävissä toimielimissä pidentäneet maksatushakemusten käsittelyaikoja. Vuonna 2011 tehtyjen maksupäätöksen osalta maksatushakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 139,8 henkilötyöpäivää. Niissä välittävissä toimielimissä, joissa resurssien niukkuutta ja vaihtuvuutta oli paljon, maksatushakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli yli 250 henkilötyöpäivää. Hallintoviranomainen on tiedostanut havaitut ongelman ja seuraa tilannetta jatkuvasti. Se on pyrkinyt vaikuttamaan ongelmien poistumiseen mm. järjestämällä maksajille koulutusta/työkokouksia, joissa on käytännön esimerkein käyty läpi maksajien esille tuomia tukikelpoisuus- ym. tuen maksamiseen liittyviä kysymyksiä sekä käsitelty keinoja maksatushakemusten kustannustehokkaampaan käsittelyyn. Hallintoviranomainen suuntaa myös ohjaus- ja valvontakäyntejään niihin välittäviin toimielimiin, joissa käsittelyajat ovat pitkät. Tekemillään käyneillä hallintoviranomainen on havainnut, että välittävät toimielimet itse ovat kiitettävästi pyrkineet löytämään ratkaisuja liian pitkiin käsittelyaikoihin. 94

95 Hallintoviranomainen seurasi edelleen vuoden 2010 alussa tapahtuneen ALKU-uudistuksen vaikutuksia rakennerahastotoimintaan. Toiminnan sisäinen organisointi ja menettelytapojen / käytäntöjen yhteensovittaminen on ollut erityisesti ELY-keskuksissa iso prosessi ja jatkunut vuoden 2011 aikana. Myönteistä kehitystä on edelleen tapahtunut, joskin viranomaiskohtaisia eroja on havaittavissa. Uudistus on myös eräissä välittävässä toimielimissä helpottanut maksatustoiminnon resurssivajetta esimerkiksi sijaisten osalta. Hallintoviranomainen on tukenut yhtenäisten käytäntöjen syntymistä järjestämällä rahoittajien ja maksajien yhteisiä työkokouksia ja rohkaisemalla välittävien toimielinten henkilöstöä kokemusten vaihtoon ja yhteistyöhön sekä välittävän toimielimen sisällä että niiden kesken. Hallintoviranomaisen tehtävänä on myös valvoa, että välittävät toimielimet ryhtyvät riittäviin toimenpiteisiin järjestelmä- ja hanketarkastuksissa havaittujen epäkohtien poistamiseksi. Hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti välittävän toimielimen tulee käsitellä tarkastushavainnot viivytyksettä, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa tarkastusraportin hyväksymispäivästä. Hallintoviranomainen antoi kesällä 2011 välittäville toimielimille tarkistetut ohjeet korjaavien toimenpiteiden tekemisestä. Hallintoviranomainen on käynyt läpi välittävien toimielinten hanketarkastusraportteihin antamat vastineet ja arvioi tehtyjen toimenpiteiden riittävyyden. Jos tehdyt toimenpiteet eivät hallintoviranomaisen mielestä ole olleet riittäviä, hallintoviranomainen on edellyttänyt lisätoimenpiteisiin ryhtymistä. 9.3 Tarkastusviranomaisen toiminta Tarkastusviranomainen on jatkanut Manner-Suomen neljään EAKR-ohjelmaan kohdistuvien hanketarkastusten toteuttamista täysipainoisesti vuonna Tarkastusten kohteiksi valittiin kaikista neljästä EAKR-ohjelmasta satunnaisotannalla 108 hanketta, joiden menoja oli sisällytetty yhteensä ,99 euroa vuonna 2010 Suomesta komissiolle toimitettuihin välimaksupyyntöihin. Tarkastetuista hankkeista 15:ssä hankkeessa havaittiin yhteensä ,32 euroa tarkastusviranomaisen tulkinnan mukaan tukikelvottomia menoja. Havaitut virheet olivat EAKR-ohjelmien osalta 0,63 % tarkastettujen menojen määrästä, mikä jäi selvästi alle 2 %:n olennaisuusrajan. Laadullisia, EU-tiedotukseen liittyviä tai lieviä hankintamenettelyn puutteita havaittiin kahdeksassa hankkeessa. Hanketarkastusten lisäksi tarkastusviranomainen suoritti tarkastuskaudella EAKRhallintoviranomaiseen sekä 13 EAKR-ohjelmien välittäviin toimielimiin kohdistunutta järjestelmätarkastusta. Niissä havaittujen ongelmien ei katsottu olevan luonteeltaan siinä mielessä järjestelmää koskevia, että ongelmien voitaisiin olettaa aiheuttavan järjestelmällisesti tukikelvottomien menojen raportointia komissiolle. Tekemiensä tarkastusten perusteella tarkastusviranomainen saattoi antaa vuodelta 2011 kaikkia neljää EAKR-ohjelmaa koskevan yhteisen huomautuksia sisältämättömän lausunnon ja todeta, että ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmä tarjoaa riittävän varmuuden siitä, että komissiolle esitetyt menoilmoitukset ovat oikeellisia, ja näin ollen riittävän varmuuden siitä, että kyseiset maksut ovat laillisia ja sääntöjen mukaisia. Tarkastusstrategiaa muutettiin vuoden 2011 aikana päivittämällä tarkastusviranomaisen resursseja sekä lisättiin strategian liitteeksi listaus tarkastettavista hankkeista. Aiempien vuosien tapaan järjestelmätarkastukset toteutettiin tarkastusviranomaisen oman henkilöstön toimesta. Hanketarkastuksista sen sijaan noin 80 % suoritti kaksi ulkopuolista 95

96 palveluntarjoajaa (Deloitte & Touche Oy sekä Oy Audiator Ab), jotka valittiin tehtävään avoimen kilpailutusmenettelyn perusteella. Kummankin palveluntarjoajan kanssa on tehty optio jatkosopimuksesta hanketarkastusten suorittamiseksi myös vuosina Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot Yhteisön lainsäädäntöä on noudatettu toimenpideohjelman toteutuksessa. Lainsäädännön soveltaminen on koettu haasteelliseksi seuraavien säännösten osalta: hankkeiden pysyvyys ja etenkin pysyvyyden seuranta, tuloja tuottavat hankkeet ja niiden seuranta sekä tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset. 96

97 10. JOHTOPÄÄTÖKSET Yleiset johtopäätökset Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman toteutus vuonna on edennyt kokonaisuudessaan aikataulussa sidontojen ja maksatusten osalta. Kuitenkin toimintalinjojen välisen rahoituskehysten epätasapaino on edelleen ongelma huolimatta vuonna 2011 tehdystä ohjelmanmuutoksesta, jossa rahoituskehyksiä korjattiin osoittamalla 21,6 M toimintalinjalta 1 (suorat yritystuet) toimintalinjoille 2 ja 3. Toimintalinjoilla 2 ja 3 on toteutettu etupainotteisesti hankkeita toimintalinjan 1 kysynnän ollessa heikkoa. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmalle asetetuissa tavoitteissa on edetty osittain yli tavoitteiden. Työttömyys/työllisyys, koulutusaste, BKT:n kehitys saavuttaa muun maan keskiarvoa vähitellen. Myös alueen sisällä maakuntien väliset erot ovat kaventuneet. Työpaikka- ja yritystavoitteissa seuranta tehdään pääosin loppuun maksettujen yritystukihankkeiden tietojen perusteella toimintalinjalla 1, mikä antaa liian alhaiset toteumaluvut koska käynnissä olevia hankkeita ei huomioida. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että toimintalinjan 1 toteuman ollessa jäljessä ei yritys- ja työpaikkatavoitteita tulla täysin saavuttamaan ohjelmakauden loppuun mennessä. Tutkimus ja kehittämistoiminnan määrä on edelleen vähäistä koko alueella muuhun Suomeen verrattuna. Ohjelman toteutus on edennyt hyvin Lissabonin strategian tavoitteiden mukaisesti ja näyttää siltä, että loppukaudella Lissabon prosentti nousee lähelle 85 prosenttia, joka on ohjelma-asiakirjassa esitetty arvio. Samoin ohjelma etenee hyvin EU 2020 strategian painotuksiin peilattuna. Valtion vastinrahan leikkaus aiheuttaa paineita kuntarahoitukselle ja saattaa johtaa siihen, ettei ohjelma tule toteutumaan täysimääräisenä. Tarkempi arvio ja kuva kokonaistilanteesta saadaan vuosien 2012 ja 2013 aikana. Tarkastelua vaikeuttaa se, että osa toimintalinjan 2 kuntarahoituksesta on kirjattu virheellisesti yksityiseksi rahoitukseksi ja tilanteen korjaaminen tietojärjestelmiin on vielä kesken. Suositukset seurantakomitealle Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella säännöllisesti toimenpideohjelman erityistavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä hallintoviranomaisen sille toimittamien asiakirjojen perusteella; Seurantakomitea voi myös ehdottaa hallintoviranomaiselle, että toimenpideohjelmaa tarkistetaan. Seurantakomitea ottaa kantaa ohjelman strategian ajantasaisuuteen, toimintalinjan 3 etupainotteiseen toteutumiseen ja toimintalinjan 1 heikkoon kysyntään sekä ohjelman tulevaan suuntaamiseen. Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella täytäntöönpanon tuloksia, erityisesti kullekin toimintalinjalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja yleisasetuksen 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja yksittäisiä arviointeja; Seurantakomitea antaa palautetta arvioijille ja arvioinnin tilaajalle tähänastisen arvioinnin tulosten hyödyllisyydestä ja esittää toiveensa jatkoarvioinnin painopisteistä ja toteutustavasta. 97

98 Seurantakomitea ottaa kantaa valtion vastinrahan leikkauksista johtuvaan kasvaneeseen kuntarahavaateeseen ja sen vaikutuksiin ohjelman täysimääräisen toteutuksen saavuttamiseksi. Lisäksi Seurantakomitea esittää näkemyksensä tulevan ohjelmakauden painopisteistä. 98

99 LIITTEET Liite 1. Menoluokitus, rahoitustyypit ja alueluokitus Menoluokkien koodit Koodi Ensisijainen aihealue Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys 01 Tutkimuskeskusten TTK-toimet TTK -infrastruktuuri (mukaan luettuina toimitilat, välineistö ja tutkimuskeskusten väliset nopeat 02 tiedonsiirtoverkot) ja teknologian eri aloihin erikoistuneet osaamiskeskukset 03 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pienten ja keskisuurten yritysten (pkyritysten) kesken sekä niiden ja muiden yritysten ja korkeakoulujen, erilaisten keskiasteen jälkeistä koulutusta antavien oppilaitosten, alueviranomaisten, tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten (tiede- ja teknologiapuistot, teknologiakeskittymät ym.) kesken 04 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (mukaan luettuna mahdollisuus käyttää tutkimuskeskusten TTK-palveluja) 05 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseksi (tehokkaan ympäristönhallinnan järjestelmän käyttöönotto, saastumista 06 ehkäisevien teknologioiden omaksuminen ja käyttö sekä saastuttamattomien teknologioiden käyttö yrityksen tuotannossa) Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin yrityksiin (innovatiiviset teknologiat, 07 korkeakoulujen perustamat uudet yritykset, nykyiset TTK-keskukset ja yritykset jne.) 08 Muu investointi yrityksiin 09 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä Tietoyhteiskunta 10 Teleinfrastruktuurit (mukaan luettuna laajakaistaverkot) 11 Tieto- ja viestintäteknologiat (käyttömahdollisuus, turvallisuus, yhteentoimivuus, riskien ehkäisy, tutkimus, innovointi, digitaalinen sisältö jne.) 12 Tieto- ja viestintäteknologiat (TEN-verkot) 13 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset (sähköiset terveydenhuolto- ja viranomaispalvelut, verkko-opetus, osallisuus tietoyhteiskuntaan jne.) 14 Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovellukset (verkkokauppa, koulutus, verkostoituminen jne.) 15 Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada käyttöön tieto- ja viestintäteknologiaa ja tehostetaan näiden teknologioiden käyttöä pk-yrityksissä Liikenne 16 Rautatiet 17 Rautatiet (Euroopan laajuinen liikenneverkko) 18 Rautatiekalusto 19 Rautatiekalusto (Euroopan laajuinen liikenneverkko) 20 Moottoritiet 21 Moottoritiet (Euroopan laajuinen liikenneverkko) 22 Kansalliset tiet 23 Alueelliset/paikalliset tiet 24 Pyörätiet 25 Kaupunkiliikenne 99

100 26 Multimodaaliliikenne 27 Multimodaaliliikenne (Euroopan laajuinen liikenneverkko) 28 Älykkäät liikennejärjestelmät 29 Lentoasemat 30 Satamat 31 Sisävesiliikenne (alueellinen ja paikallinen) 32 Sisävesiliikenne (Euroopan laajuinen liikenneverkko) Energia 33 Sähkö 34 Sähkö (Euroopan laajuinen energiaverkko) 35 Maakaasu 36 Maakaasu (Euroopan laajuinen energiaverkko) 37 Öljytuotteet 38 Öljytuotteet (Euroopan laajuinen energiaverkko) 39 Uusiutuva energia: tuulivoima 40 Uusiutuva energia: aurinkoenergia 41 Uusiutuva energia: biomassa 42 Uusiutuva energia: vesivoima, geoterminen energia ym. 43 Energiatehokkuus, yhteistuotanto, energianhallinta Ympäristönsuojelu ja riskien ehkäisy 44 Kotitalous- ja teollisuusjätteen käsittely 45 Vedenkäsittely ja -jakelu (juomavesi) 46 Jätevedenkäsittely 47 Ilmanlaatu 48 Kokonaisvaltainen ympäristön pilaantumisen estäminen ja vähentäminen 49 Ilmastonmuutoksen lieventäminen ja siihen sopeutuminen 50 Teollisuusalueiden ja saastuneen maan kunnostaminen 51 Biologisen monimuotoisuuden ja luonnonsuojelun edistäminen (mukaan luettuna Natura 2000) 52 Saastuttamattoman kaupunkiliikenteen edistäminen 53 Riskien ehkäisy (mukaan luettuna luonnosta ja teknologiasta aiheutuvien riskien ehkäisyyn ja hallintaan tähtäävien suunnitelmien ja toimenpiteiden kehittäminen ja täytäntöönpano) 54 Muut ympäristönsuojelu- ja riskienehkäisytoimenpiteet Matkailu 55 Luonnonvarojen edistäminen 56 Luonnonperinnön suojelu ja kehittäminen 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi Kulttuuri 58 Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen 59 Kulttuuri-infrastruktuurin kehittäminen 60 Muu tuki kulttuuripalvelujen kehittämiseksi Kaupunki- ja maaseutualueiden uudistaminen 61 Kokonaisvaltaiset hankkeet kaupunki- ja maaseutualueiden uudistamiseksi Työntekijöiden sekä yritysten ja yrittäjien sopeutumiskyvyn parantaminen 62 Elinikäiseen oppimiseen liittyvien järjestelmien ja strategioiden kehittäminen yrityksissä; työntekijöille suunnattu koulutus ja palvelut, joilla parannetaan heidän kykyään sopeutua muutoksiin; yrittäjyyden ja innovoinnin edistäminen 63 Innovatiivisten ja entistä tuottavampien työnorganisointitapojen suunnittelu ja levitys 100

101 64 Erityisten työllisyys-, koulutus- ja tukipalvelujen kehittäminen tuotantosektoreiden ja yritysten rakenneuudistusten yhteydessä sekä talouden muutoksia ja tulevia työpaikkoihin ja ammattitaitoon kohdistuvia vaatimuksia ennakoivien järjestelmien kehittäminen Työelämään pääsyn ja kestävyyden parantaminen 65 Työmarkkinalaitosten nykyaikaistaminen ja vahvistaminen 66 Aktiivisten ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden toteuttaminen työmarkkinoilla 67 Aktiivista ikääntymistä ja työuran pidentämistä edistävät toimenpiteet 68 Itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yrityksen perustamisen tukeminen Toimenpiteet työelämään pääsyn parantamiseksi sekä naisten kestävän työelämään osallistumisen ja naisten työllisyyden lisäämiseksi, millä pyritään vähentämään sukupuoleen 69 perustuvaa syrjintää työmarkkinoilla, ja toimenpiteet työn ja yksityiselämän sovittamiseksi yhteen, esimerkiksi helpottamalla lasten ja huollettavien henkilöiden hoitopalvelujen saamista Maahanmuuttajien työelämään osallistumisen lisäämiseen ja sen myötä heidän sosiaalisen 70 integroitumisensa vahvistamiseen tarkoitetut erityistoimet Heikommassa asemassa olevien henkilöiden sosiaalisen osallisuuden parantaminen 71 Keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden yhteiskuntaan integroimiseksi ja uudelleen työllistämiseksi; työmarkkinoille pääsyyn ja niillä etenemiseen liittyvän syrjinnän torjunta sekä moniarvoisuuden hyväksymisen edistäminen työpaikoilla Inhimillisen pääoman kehittäminen Suunnitellaan, otetaan käyttöön ja pannaan täytäntöön koulutusjärjestelmien uudistuksia työllistyvyyden kehittämiseksi, parannetaan perus- ja ammatillisen koulutuksen soveltuvuutta työmarkkinoiden tarpeisiin ja pidetään opetushenkilöstön ammattitaitoa jatkuvasti ajan tasalla innovointia ja osaamisyhteiskuntaa ajatellen Koulutukseen osallistumisen lisääminen koko eliniän ajan myös siten, että koulun keskeyttämistä ja oppiaineiden eriytymistä sukupuolen pe-rusteella saadaan vähennettyä ja pääsyä perus-, ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen lisättyä ja niiden laatua parannettua Inhimillisten voimavarojen kehittäminen tutkimuksessa ja innovoinnissa etenkin yliopistollisilla jatko-opinnoilla ja tutkijakoulutuksella sekä yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten verkottumisella Investointi sosiaaliseen infrastruktuuriin 75 Koulutusinfrastruktuuri 76 Terveydenhuollon infrastruktuuri 77 Päivähoitoinfrastruktuuri 78 Asuntoinfrastruktuuri 79 Muu sosiaalinen infrastruktuuri Uudistusten käynnistäminen työllisyyden ja osallisuuden aloilla 80 Kumppanuuksien, sopimusten ja aloitteiden edistäminen asiaankuuluvien sidosryhmien verkostoitumisen kautta Institutionaalisten valmiuksien parantaminen kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti 81 Mekanismit, joilla kehitetään hyvää politiikan suunnittelua ja ohjelma-suunnittelua, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tehtävää seurantaa ja arviointia, voimavarojen kehittämistä politiikkojen ja ohjelmien toteutuksessa. Syrjäisimpien alueiden kehittymistä estävien lisäkulujen vähentäminen Heikoista kulkuyhteyksistä ja alueellisesta pirstoutumisesta johtuvien lisäkulujen korvaaminen Erityiset toimet markkinoiden kokoon liittyvistä tekijöistä aiheutuvien lisäkulujen korvaamiseksi 101

102 84 Tuki ilmasto-olosuhteista ja pinnanmuodostukseen liittyvistä haittatekijöistä aiheutuvien lisäkulujen korvaamiseksi Tekninen tuki 85 Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastus 86 Arviointi ja tutkimukset; tiedotus ja viestintä Rahoitusmuotojen koodit Koodi Rahoitusmuoto 01 Tuki, jota ei makseta takaisin 02 Tuki (laina, korkotuki, takaukset) 03 Riskipääoma (sijoitus, riskipääomarahasto) 04 Muut rahoitusmuodot Aluetyyppien koodit Koodi Aluetyyppi 01 Kaupunkialueet 02 Vuoristo 03 Saaret 04 Harvaan ja hyvin harvaan asutut alueet 05 Maaseutualueet (muut kuin vuoristo, saaret tai harvaan ja hyvin harvaan asutut alueet) 06 EU:n entiset ulkorajat ( jälkeen) 07 Syrjäisimmät alueet 08 Rajat ylittävän yhteistyön alueet 09 Valtioiden rajat ylittävän yhteistyön alueet 10 Alueiden välisen yhteistyön alueet 00 Ei sovelleta 102

103 Liite 2. Rahoitustaulukot Myönnetyn rahoituksen jakautuminen menoluokittain ja osuudet sidotusta rahoituksesta ohjelmaasiakirjan arvion mukaan sekä toteuma tilanteessa Ohjelma-asiakirjan arvio Toteuma Menoluokka suhteessa ohjelmakehykseen (%) EAKR+valtio, (arvio) EAKR+valtio, euroa suhteessa ohjelmakehykseen (%) Kpl Finnvera, kpl 01* 5,40 % ,1 % * 13,10 % ,4 % 38 03* 5,50 % ,6 % * 4,70 % ,5 % * 4,10 % ,1 % * 4,10 % ,0 % * 12,70 % ,9 % 44 08* 12,30 % ,5 % * 3,60 % ,2 % ** 0,40 % ,0 % 1 11* 2,70 % ,7 % 82 12* 0,00 % 0 0,0 % 13* 3,20 % ,8 % 17 14* 0,40 % ,7 % 37 15* 9,10 % ,6 % ** 0,00 % 0 0,0 % 17** 2,80 % ,6 % ,00 % 0 0,0 % 19 0,00 % 0 0,0 % 20** 0,00 % 0 0,0 % 21** 0,00 % 0 0,0 % 22 1,20 % ,2 % ,20 % ,1 % ,00 % 0 0,0 % 25 0,00 % ,6 % 5 26** 0,00 % 0 0,0 % 27** 0,00 % 0 0,0 % 28** 0,00 % 0 0,0 % 29** 0,00 % 0 0,0 % 30** 0,00 % ,7 % ,00 % ,1 % 1 32** 0,00 % 0 0,0 % 33 0,00 % 0 0,0 % 34** 0,00 % 0 0,0 % 35 0,00 % 0 0,0 % 36** 0,00 % 0 0,0 % 37 0,00 % 0 0,0 % 38** 0,00 % 0 0,0 % 39* 0,00 % 0 0,0 % 40* 0,00 % 0 0,0 % 41* 1,30 % ,4 % 17 42* 0,00 % ,0 % 1 103

104 43* 0,30 % ,3 % ,00 % 0 0,0 % 45 0,90 % ,5 % ,70 % ,1 % ,00 % 0 0,0 % 48 0,00 % 0 0,0 % 49 0,00 % ,0 % ,00 % 0 0,0 % 51 0,00 % 0 0,0 % 52* 0,00 % 0 0,0 % 53 0,00 % 0 0,0 % 54 1,30 % ,3 % ,00 % ,2 % ,00 % 0 0,0 % 57 1,50 % ,9 % ,00 % ,7 % ,00 % ,3 % ,50 % ,2 % ,00 % ,1 % 5 62* 0,00 % 0 0,0 % 63* 0,00 % ,1 % 1 64* 0,00 % 0 0,0 % 65* 0,00 % 0 0,0 % 66* 0,00 % 0 0,0 % 67* 0,00 % 0 0,0 % 68* 0,00 % 0 0,0 % 69* 0,00 % 0 0,0 % 70* 0,00 % 0 0,0 % 71* 0,00 % 0 0,0 % 72* 0,00 % ,0 % 8 73* 0,00 % 0 0,0 % 74* 0,00 % 0 0,0 % 75 0,00 % ,8 % ,00 % 0 0,0 % 77 0,0 % 78 0,0 % 79 0,0 % 80 0,00 % ,2 % ,00 % 0 0,0 % 82 0,00 % 0 0,0 % 83 0,0 % 84 0,0 % 85 3,20 % ,5 % ,80 % ,3 % 14 Yhteensä 100,00 % ,0 % Josta yleisas. 9 art. 3 kohdan mukaiset menoluokat (Lissabonin strategia) 85,70 % ,1 % 104

105 Sidotun rahoituksen jakautuminen menoluokkiin toimintalinjoittain ja Ohjelma Tl Menoluokka Osuus Kpl Ohjelma Tl Sidottu EAKR+valtio, Menoluokka Sidottu EAKR+valtio, Osuus IS ,5 % 446 IS ,5 % ,1 % ,0 % ,0 % ,7 % ,4 % ,8 % ,8 % ,7 % ,1 % ,1 % ,2 % ,7 % ,7 % ,5 % ,7 % ,2 % ,7 % ,8 % ,5 % ,5 % ,4 % ,4 % 1 Yhteensä ,0 % Yhteensä ,0 % ,4 % ,5 % ,7 % ,0 % ,1 % ,1 % ,6 % ,4 % ,1 % ,6 % ,0 % ,9 % ,8 % ,4 % ,6 % ,3 % ,1 % ,3 % ,0 % ,3 % ,6 % ,1 % ,1 % ,1 % ,5 % ,5 % ,4 % ,4 % ,3 % ,3 % ,2 % ,2 % ,2 % ,2 % ,1 % ,2 % ,1 % ,1 % ,1 % ,1 % ,1 % ,0 % ,0 % 1 2 Yhteensä ,0 % ,0 % ,4 % 2 Yhteensä ,0 % ,1 % ,8 % ,6 % ,7 % ,2 % ,7 % ,9 % ,2 % ,9 % 105

106 IS Yhteensä ,8 % ,4 % ,6 % ,4 % ,0 % ,2 % ,6 % ,8 % ,6 % ,2 % ,1 % ,1 % ,8 % ,7 % ,7 % ,5 % ,2 % ,2 % ,1 % ,0 % ,0 % ,6 % ,0 % ,6 % ,9 % ,4 % ,8 % ,3 % ,7 % ,3 % ,5 % ,2 % ,3 % ,2 % ,3 % ,2 % ,2 % ,1 % ,2 % ,1 % ,1 % ,1 % ,1 % ,1 % 3 Yhteensä ,0 % ,1 % ,2 % 24 3 Yhteensä ,0 % ,8 % ,3 % 4 Yhteensä ,0 % ,7 % Yhteensä ,0 % IS Yhteensä Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Etelä-Savossa Rahoituskehys/maakunta luokka EAKR+valtio hankkeet Meno- Sidottu Osuus Kpl Finnveran Lissabon % Etelä-Savo ,5 % ,9 % ,6 % ,5 % ,9 % ,0 % ,4 % ,2 % ,8 % ,1 % ,3 % ,6 % 6 106

107 Etelä-Savo Yhteensä ,9 % ,5 % ,9 % ,0 % ,2 % ,7 % ,4 % ,5 % ,5 % ,2 % ,3 % ,1 % ,6 % ,6 % ,2 % ,7 % ,2 % ,2 % ,7 % ,9 % ,0 % ,5 % Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Kainuussa Rahoituskehys/maakunta Menoluokka Sidottu EAKR+valtio Osuus Kpl Finnveran hankkeet Lissabon- % Kainuu ,8 % ,4 % ,6 % ,1 % ,5 % ,3 % ,5 % ,2 % ,5 % ,2 % ,3 % ,1 % ,4 % ,0 % ,1 % ,3 % ,1 % ,2 %

108 Kainuu Yhteensä ,6 % ,3 % ,5 % ,8 % ,1 % ,6 % ,1 % ,4 % ,0 % ,0 % ,7 % Rahoituksen kohdistuminen menoluokittain Pohjois-Karjalassa Rahoituskehys/maakunta Menoluokka Lissabon % Sidottu EAKR+valtio, Osuus Kpl Finnveran hankkeet Pohjois-Karjala ,2 % ,3 % ,6 % ,8 % ,6 % ,5 % ,5 % ,8 % ,0 % ,9 % ,6 % ,7 % ,1 % ,8 % ,4 % ,1 % ,3 % ,9 % ,1 % ,9 % ,7 % ,2 % ,3 % ,3 % ,3 % 1 Pohjois-Karjala Yhteensä ,0 % ,9 % 108

109 Rahoituksen kohdistuminen menoluokittain Pohjois-Savossa Rahoituskehys/maakunta Menoluokka Sidottu EAKR+valtio, Osuus Kpl Finnveran hankkeet Lissabon % Pohjois-Savo ,3 % ,2 % ,5 % ,1 % ,3 % ,6 % ,9 % ,4 % ,0 % ,3 % ,1 % ,3 % ,2 % ,0 % ,5 % ,0 % ,8 % ,2 % ,0 % ,4 % ,4 % ,8 % ,7 % ,2 % ,0 % ,4 % ,2 % ,8 % ,3 % 1 Pohjois-Savo Yhteensä ,0 % ,4 % 109

110 Rakennemuutosvarauksen kohdistuminen menoluokittain Rahoituskehys Menoluokka Sidottu EAKR+valtio, Osuus Kpl Lissabon % Rakennemuutosvaraus ,4 % ,7 % ,7 % ,7 % ,9 % ,8 % ,3 % ,0 % ,5 % ,5 % ,6 % 1 Rakennemuutosvaraus Yhteensä ,7 % ,5 % ,7 % ,0 % 42 87,8 % 110

111 Taloudellinen toiminta, kaikki toimintalinjat yhteensä ja Ohjelma Sidottu EAKR+valtio, Osuus Hankkeita Osuus Ohjelma IS ,6 % ,2 % IS ,8 % ,3 % 10 0,5 % ,2 % ,1 % 1 0,1 % ,3 % ,7 % 42 2,1 % ,2 % ,2 % 18 0,9 % ,3 % ,3 % 19 1,0 % ,5 % ,6 % ,1 % ,0 % ,1 % 12 0,6 % ,6 % ,6 % 6 0,3 % ,1 % ,0 % 4 0,2 % ,4 % ,5 % 22 1,1 % ,0 % ,2 % 44 2,2 % ,1 % ,1 % 12 0,6 % ,5 % ,5 % 29 1,5 % ,6 % ,2 % 2 0,1 % ,2 % ,7 % 131 6,6 % ,6 % ,4 % 73 3,7 % ,6 % ,7 % 171 8,7 % ,1 % ,8 % 17 0,9 % ,1 % ,1 % 43 2,2 % ,7 % ,7 % 56 2,8 % IS Yhteensä ,8 % ,6 % 170 8,6 % IS Yhteensä ,0 % ,0 % Taloudellinen toiminta Taloudellinen toiminta Sidottu EAKR+valtio Osuus Taloudellinen toiminta, luokat 00 Ei sovelleta 01 Maatalous, riistatalous ja metsätalous 02 Kalatalous 03 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 04 Tekstiilien ja tekstiilituotteiden valmistus 05 Kulkuneuvojen valmistus 06 Muualle luokittelematon valmistus 08 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 09 Veden keruu, puhdistus ja jakelu 10 Posti- ja teleliikenne 11 Kuljetus 12 Rakentaminen 13 Tukku- ja vähittäiskauppa 111

112 14 Hotellit ja ravintolat 15 Rahoituksen välitys 16 Kiinteistöalan toiminta, vuokraustoiminta sekä liiketoiminta 17 Julkinen hallinto 18 Koulutus 19 Terveydenhuoltopalvelut 20 Sosiaalityö, sosiaalipalvelut, yhteiskunn. ja henk.koht. palvelut 21 Ympäristöön liittyvä toiminta 22 Muualle luokittelemattomat palvelut Myönnetty rahoitus tukimuodoittain Rahoitusmuoto Sidottu EAKR+valtio, Osuus 01 Tuki, jota ei makseta takaisin ,4 % 02 Tuki (laina, korkotuki, takaukset) ,6 % 03 Riskipääoma (sijoitus, riskipääomarahasto) ,0 % 04 Muut rahoitusmuodot 0 0,0 % Yhteensä ,0 % 112

113 Finnveran tuki toimialoittain Tilastokeskuksen luokituksen mukaan

114 Myönnetty rahoitus myöntöperusteen mukaan maakunnittain Tuki2000-järjestelmässä 114

115 Myönnetty rahoitus myöntöperusteen mukaan Tuki2000-järjestelmässä Lähde: Yrtti-raportointijärjestelmä Myönnetty rahoitus Tuki2000- järjestelmässä , vaikutukset liikevaihtoon ja vientiin 115

116 Myönnetty rahoitus Tuki2000-järjestelmässä tukimuodoittain ja maakunnittain

117 Teknisen tuen indikatiivinen jakautuminen keskushallinnossa käyttökohteittain ja toimijoittain vuonna 2011 TEKNISEN TUEN INDIKATIIVINEN JAKAUTUMINEN MAAKUNNISSA KÄYTTÖKOHTEITTAIN (EAKR+valtio) Koordinaatio Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Yhteensä Osuus Valmistelu 0 0,0 % Täytäntöönpano, hallinnointi ,5 % Seuranta ,8 % Tarkastus 0 0,0 % Menoluokka 85 yhteensä ,4 % Arviointi ja tutkimukset ,8 % Tiedotus ja viestintä ,8 % Menoluokka 86 yhteensä ,6 % Tekninen tuki yhteensä ,0 % Palkattava henkilöstö yht. (htv) 1,0 12,4 8,0 10,8 10,0 42,2 -maakunnan liitto 1,0 7,0 3,0 5,0 6,0 22,0 -ELY-keskus 5,4 5,0 5,8 4,0 20,2 TEKNISEN TUEN JAKAUTUMINEN TOIMIJOITTAIN (EAKR+valtio) Koordinaatio Etelä-Savo Kainuu P-Karjala Pohjois-Savo Yhteensä Osuus Maakunnan liitto yht ,5 % - TEM:n hallinnonala ,7 % - OKM:n hallinnonala ,6 % - STM:n hallinnonala ,2 % ELY-keskukset yht ,5 % -TEM:n hallinnonala ,7 % -YM:n hallinnonala ,8 % Yhteensä ,0 % Yhteenveto teknisen tuen indikatiivisesta jakautumisesta käyttökohteittain vuonna 2011 TEKNISEN TUEN INDIKATIIVINEN JAKAUTUMINEN KESKUSHALLINNOSSA KÄYTTÖKOHTEITTAIN (EAKR+valtio) TEM* OKM YM Yhteensä Osuus Valmistelu 0 0,0 % Täytäntöönpano, hallinnointi ,1 % Seuranta ,6 % Tarkastus 0 0,0 % Menoluokka 85 yhteensä ,7 % Arviointi ja tutkimukset ,1 % Tiedotus ja viestintä ,2 % Menoluokka 86 yhteensä ,3 % Tekninen tuki yhteensä ,0 % *) TEM:n luvut sisältävät myös Itä-Suomen osuuden EAKR-toimenpideohjelmille yhteisistä seuranta-, arviointi- ja viestintäkuluista. YHTEENVETO TEKNISEN TUEN INDIKATIIVISESTA JAKAUTUMISESTA KÄYTTÖKOHTEITTAIN (EAKR+valtio) Koordinaatio Maakunnat Keskushall. Yhteensä Osuus Valmistelu ,0 % Täytäntöönpano, hallinnointi ,6 % Seuranta ,8 % Tarkastus ,0 % Menoluokka 85 yhteensä ,4 % Arviointi ja tutkimukset ,7 % Tiedotus ja viestintä ,9 % Menoluokka 86 yhteensä ,6 % Tekninen tuki yhteensä ,0 % 117

118 Liite 3. Toimintaympäristöä kuvaavat tilastot (Lähde: Tilastokeskus sekä työ- ja elinkeinoministeriön työssäkäyntitilasto)

119 119

120 TEM:n työnvälitystilasto 120

121 TEM:n työnvälitystilasto TEM:n työnvälitystilasto 121

122 122

123 123

124 124

125 125

126 126

127 127

128 128