CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2013

Transkriptio

1 LIITE 2 SK CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO Ohjelma-alueen kuvaus Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Itä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Työllisyyden kehitys Koulutusrakenteen kehitys Yritystoiminnan kehitys Kansallinen aluepolitiikka OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA Ohjelmanmuutokset Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Seurantakomitea ja sen sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle Seurantajärjestelmät Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) Kansallinen joustovaraus YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN Hallinnollinen yhteensovitus Sisällöllinen yhteensovitus Yhteensovitus ESR-toimenpideohjelman kanssa Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin Esimerkki eri ohjelmista tai rahoituslähteistä rahoitetusta hankekokonaisuudesta OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN Ohjelman strateginen toteutuminen toimintalinjoittain TL 1 Yritystoiminnan edistäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Ydinindikaattoreiden toteutuminen Lissabonin strategian toteutuminen Rakennerahastostrategian toteutuminen Toimenpideohjelman suhde Eurooppa 2020 strategiaan Itämeren alueen strategian toteuttaminen Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat ja riskit RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN Sidonnat ja maksatukset Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain N+2 säännön toteutuminen 66 2

3 5.4 Tekninen tuki Pääomasijoitustoiminta Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki Toimien pysyvyys Suurhankkeet Erityisrahoituksen seuraaminen OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO MAAKUNNITTAIN Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo VIESTINTÄ Kansallisen tason viestintä Suuralueen ja maakuntien viestintätoimet ARVIOINTI Teema 1 EAKR-ohjelmien hallintojärjestelmän toimivuus Teema 2 - Yritystuet Teema 3 EAKR-rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen VALVONTA Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2) Hallintoviranomaisen valvonta Tarkastusviranomaisen toiminta Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot JOHTOPÄÄTÖKSET 101 LIITTEET 103 Liite 1. Menoluokitus, rahoitustyypit ja alueluokitus 103 Liite 2. Rahoitustaulukot 107 Liite 3. Toimintaympäristöä kuvaavat tilastot 124 Liite 4. Eurooppa 2020 strategian toteutuminen Suomen EAKR-toimenpideohjelmissa 134 3

4 YHTEENVETO Itä-Suomen väestön väheneminen jatkuu edelleen, joskin hitaampana kuin aiemmin, kun taas koko maan väkiluku puolestaan kasvaa. Syynä on negatiivinen nettomuutto ja väestön nopeampi vanheneminen kuin Suomessa keskimäärin. Näistä kehitystrendeistä huolimatta on Itä-Suomessa kuitenkin pystytty kääntämään suunta parempaan useilla mittareilla mitattuna. Työllisyysaste ja työttömyysaste ovat hitaasti saavuttaneet koko maan keskiarvoa. Samalla Itä-Suomen sisällä erot maakuntien kesken ovat kaventuneet. Teollisuuden kasvuvauhti on ollut muuta maata nopeampaa ja yrityksiin, yrittäjyyteen sekä koulutus-, tutkimus ja innovaatiotoimintaan panostamisen tuloksena koko alueen toimintaympäristö on kehittynyt. Taloustilanne on vuoden 2009 lamasta toipumisen jälkeen kääntynyt jälleen huonompaan suuntaan erityisesti vuoden 2013 aikana. Itä-Suomessa oli osittain toivuttu talouslamasta muuta maata nopeammin ja toisaalta osassa Itä-Suomen maakuntia laman vaikutukset jäivät muuta maata lievemmiksi. Lisäksi BKT:n kasvu, yritysten liikevaihdon kehittyminen ja koulutusasteen nousu ovat merkkejä hitaasti parantuvasta tilasta ja maan keskiarvojen saavuttamisesta. Nyt erityisesti työttömyys on kääntynyt jyrkkään nousuun, ja ajankohdasta käänteestä parempaan ei ole varmuutta. Epävakaa taloustilanne koko maassa on jatkunut edelleen ja tämä näkyy jossain määrin ohjelman toteutuksessa. Yritystukien ennakoitua heikompi kysyntä ohjelmakauden puolivälissä heijastuu toteutustilanteeseen edelleen. Jälkeen jäänyttä sidontavauhtia yritystukien osalta ei ole pystytty kuromaan täysin kiinni vaikka sinänsä kysyntä nyt on suurin piirtein normaalilla ja ennakoidulla tasolla. Syyt ovat osittain talouslaman vaikutuksia, mutta myös yritysrakenne maakunnissa ja yritystoiminnan trendit sekä syklisyys eri toimialoilla ovat johtaneet heikkoon kysyntään erityisesti Etelä- ja Pohjois-Savossa. Vuonna 2011 tehty muutos toimintalinjojen rahoituskehyksiin on tasoittanut ohjelman toteutuksen astetta toimintalinjojen kesken, mutta ei ole olennaisesti auttanut TL1:n jäämistä jälkeen toteutuksessa. Vuoden 2013 lopussa oli kuitenkin nähtävissä, että muutamien suurten yrityshankkeiden toteutuminen ja tarvittaessa maakuntien kehysten väliset siirrot turvaavat ohjelman täysimääräisen toteutumisen. Ydinindikaattoriluvut näyttävät vuonna 2013 aiempaa positiivisemmilta. Uusien työpaikkojen osuus tavoitteesta on vuoden 2013 lopussa 60 % koko ohjelmakauden tavoitteesta. Kuitenkin aiemmin heikkoja lukuja näyttäneet T&K-työpaikkojen määrät ovat kasvaneet kahden viime vuoden aikana selvästi. Tavoitteesta on saavutettu 80 %. Naisten osuus kaikista uusista työpaikoista oli tavoitteesta vain reilut 50 %. Uusien yritysten osalta asetetut tavoitteet ohjelmakaudelle on saavutettu. Uusia yrityksiä on raportoitu syntyneen yli kpl, joka on 110 % asetetusta tavoitteesta. Myös naisten perustamien yritysten lukumäärä on saavuttanut tavoitteensa. Lissabonin strategiaa toteuttavien menoluokkien osuus sidotusta rahoituksesta on noussut ohjelman toteutuksen edetessä, mutta ensi kertaa vuoden 2012 lopun tilanne oli edellisvuotista heikompi. Tämä lasku jatkui hieman edelleen vuonna Vuoden 2011 lopussa Lissabon prosentti oli 82,1 %, vuoden 2012 lopussa 80,8 % ja vuoden 2013 lopussa 79,8 %. Laskua selittää vuosina tehdyt sidonnat matkailuhankkeisiin sekä energiahankkeisiin erityisesti vuonna 2013, jotka ovat Lissabon menoluokkien ulkopuolella. Ohjelma-asiakirjan arviota (85,7 %) ollaan vuoden 2013 lopussa selvästi jäljessä, mutta kuitenkin selkeästi edellä vähimmäistavoitetta (75 %). EU 2020 strategiaan nähden Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma näyttää toteuttavan hyvin ko. strategian linjauksia. 84 % ohjelman toimenpiteistä on EU 2020 strategian mukaisia, kun EAKR- 4

5 ohjelmien keskiarvo oli 83,4 %. Itä-Suomen ohjelma edustaa hyvin kilpailukyky ja työllisyys tavoitetta ja on siirtymäkauden ohjelmana toteuttanut kuitenkin suhteellisen vähän infrastruktuurityyppisiä hankkeita. Horisontaalisten tavoitteiden osalta tasa-arvohankkeiden rahoitusosuus on laskenut hieman alle tavoitteen (tavoite 11 %, tilanne 10,4 %). Ympäristöpositiivisten hankkeiden rahoitusosuus (35,7 %) on selvästi tavoitetasoa (20 %) korkeampi. Ydinindikaattoreista T&K-toiminnan määrä (24,8 %) on pysynyt alle tavoitteen (35 %) koko ohjelmakauden ajan ja se näyttää tässä vaiheessa myös jäävän ohjelman päättyessä hieman tavoitetta alemmalle tasolle vaikka työpaikkojen suhteen kehitystä onkin tapahtunut. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa oli vuoden 2013 loppuun mennessä merkitty 136 vähintään yhtä Itämeren alueen strategian painopistettä tukevaa hanketta. Tämä on noin 4,4 % kaikista hankkeista. Julkista rahoitusta oli näihin hankkeisiin sidottu 49,9 M (7 % kaikista sidonnoista). Ohjelman täysimääräisen toteutumisen riskinä on ollut edelleen toimintalinjan 1 kysynnän hidas elpyminen, ja sen johdosta kiire viimeisten hankesidontojen tekemisessä. Vuoden 2014 alkupuoliskolle jäi varmistettavaksi isojen yritystukihankkeiden toteutumisen mahdollisuudet ja mahdolliset kehyssiirrot maakuntien kesken. Viestinnän perustana ovat toimineet valtakunnallinen rakennerahastot.fi palvelu sekä Itä-Suomen rakennerahastoportaali. Itä-Suomessa järjestettiin vuoden 2013 aikana Kajaanissa ja Mikkelissä EU Arjessa tapahtumat. Perinteiset rakennerahastopäivät järjestettiin Joensuussa ja osanotto oli jälleen runsasta, kahden päivän aikana noin 240 henkilöä. Kuopiossa järjestettiin lisäksi uuteen ohjelmakauteen liittyvä Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen tilaisuus sekä seminaari mm. luottamushenkilöille ja MYR-jäsenille. Perusviestintää hoitavat välittävät viranomaiset ja omalta osaltaan hankkeet. Arviointityö on jatkunut Ramboll Oy:n toimesta. Jatkoarviointi on tehty kolmessa teemassa, joista teema 1:n (hallintojärjestelmän toimivuus) työ päättyi jo vuoden 2012 aikana. Teemojen 2 ja 3 arviointi päättyi vuoden 2013 lopulla. 5

6 1. JOHDANTO 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus Itä-Suomen muodostavat Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Itä- Suomessa asui vuoden 2012 lopussa n ihmistä, väestön määrä on laskenut tasaisesti viime vuosikymmenet. Itä-Suomi on harvaan asuttu alue. Alueen pinta-ala on km2 ja keskimääräinen asukastiheys vain 7,8 / km2. Itä-Suomen keskeisimmät haasteet ovat olleet jo pitkään väestön väheneminen ja korkea työttömyysaste. Väestö myös ikääntyy erittäin nopeasti. Talouden kehittyminen muuta Suomea hitaammin heikentää alueen kehittämisedellytyksiä ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Myös alueen sisällä erot ovat kasvaneet pitkään, mutta viimeisen 10 vuoden aikana kehityserot ovat työpaikkojen määrän, työllisyyden ja kansantuotteen sekä koulutustason osalta kaventuneet. Aluerakenteeltaan harvaan asuttuna alueena Itä-Suomi eroaa esim. Pohjois-Suomesta. Kun Pohjois- Suomi on pääosin asumatonta aluetta väestön keskittyessä taajamiin, Itä-Suomen maakunnat puolestaan ovat harvaan mutta kauttaaltaan asuttuja. Tämä erityisen hajanainen aluerakenne edellyttää omanlaisiaan kehittämistoimia ja asettaa erityisiä haasteita mm. palvelujen järjestämiselle, toiminnallisille verkostoille ja liikenne- ja viestintäyhteyksille Itä-Suomessa. Itä-Suomessa on puhdas ja turvallinen luonnonympäristö omaleimaisine maisema-alueineen. Alueen eteläinen, järvien pirstoma mosaiikkimainen Järvi-Suomi vaihtuu idän ja pohjoisen vaaramaisemiin ja laajoihin erämaihin. Saimaan vesistöalue muodostaa Euroopan laajimman liikennöitävissä olevan sisävesireitistön, jolla on myös meriyhteys. Kainuun maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Pohjanlahteen laskevaan Oulujoen vesistöalueeseen. Itä-Suomi on maan metsäisintä ja metsän kasvultaan parasta aluetta. Itä-Suomen kallioperässä on myös runsaat mineraali- ja kiviainesvarat. Neljä selkeää vuodenaikaa tuovat luonnonoloihin omat erityispiirteensä, mutta myös kylmän ilmaston erityishaasteet. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä on Itä-Suomesta lueteltu 288 ja valtakunnallisesti merkittäviä maisemia 43. Nämä kohteet edustavat monipuolisesti itäsuomalaista asumista, arkkitehtuuria, kulttuurihistoriaa ja maisemia kirkko- ja maaseutuympäristöistä teollisuusympäristöihin. Luonnon- ja kulttuuriympäristö sekä historia ovat merkittävä alueen vetovoimatekijä ja mahdollisuus elinkeinoille. Itä-Suomessa on kesäkauteen sijoittuvaa laajaa kulttuuritapahtumien tarjontaa sekä vuodenaikoja hyväksi käyttävä luontomatkailu Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelmien tavoitteena on vahvistaa Suomen kansallista ja alueellista kilpailukykyä ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet ja koheesiopolitiikan keskeiset periaatteet. Ohjelmien strategisina painopisteinä ovat kilpailukykyisten ja innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen, yritysten kansainvälistyminen, verkostoituminen, tasapainoinen alueellinen kehitys ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistäminen. 6

7 Rahoituksen painopiste on erityisesti kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten toimintaedellytysten parantamisessa sekä osaamisen ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. Ohjelmalla tuetaan alueellisesti tasapainoista kehitystä ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistämistä. Yritysten tukemiseen liittyvät toimet kohdennetaan erityisesti alkavien, kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen sekä niiden kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistämiseen. Uutta yritystoimintaa haetaan mm. luovilta aloilta, palvelusektorilta ja naisyrittäjyydestä. Yritystoiminnan tukemisella pyritään erityisesti yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaamiseen. Uutena työkaluna Itä- Suomen EAKR-ohjelmaan on perustettuvuoden 2011 aikana pääomasijoitusrahasto alkavien innovaatioyritysten tukemiseen. Ohjelman toisena keskeisenä painopisteenä on osaamisen ja innovaatiotoiminnan tukeminen ja siihen liittyvien rakenteiden ja osaamiskeskittymien vahvistaminen. Kehittämistoimien tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn pitkäjänteinen ja kestävä kehittäminen vahvistamalla niiden innovaatioja osaamisrakenteita sekä soveltavaa tutkimusta. Esimerkiksi koulutus- ja tutkimuslaitosten edellytyksiä ja roolia tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen ja teknologiaohjelmien hyödyntäjinä vahvistetaan. Toimilla tuetaan välillisesti myös yritysten toimintaedellytyksiä. Alueiden ja palveluiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita kohdennetaan mm. tietoliikenneyhteyksien sekä niihin liittyvien palvelujen edistämiseen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristöjen suojeluun ja kehittämiseen. Näillä toimilla tulee olla suora kytkös alueen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseen, jotta myös ne selkeästi edistävät alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä. Ohjelma-asiakirjassa on erikseen mainittu rautatieyhteyksien kehittämisen kokonaisuus Savon- ja Karjalanradoilla, joilla saavutetaan nopeampia yhteyksiä ja useampia vuoroja Itä-Suomesta etelään. Itämeren alueen strategia on tullut osaksi ohjelmatyötä siten, että myös Suomen EAKR-ohjelmat tukevat strategian mukaisten hankkeiden toteuttamista. Tavoitteena on vahvistaa Itämeren valtioiden kehittämistä neljän peruspilarin kautta (ympäristö, taloudellinen kehitys, hyvät yhteydet ja turvallisuus). Ohjelman toteutuminen on kytketty Lissabonin strategian linjauksiin ja Suomen EAKR-ohjelmissa tavoitellaan vähintään 75 % toteumaa (lasketaan menoluokkien toteuman perusteella). Ohjelman toteumaa seurataan myös Eurooppa 2020-strategian näkökulmasta. Taulukossa 1 on kuvattu Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ohjelma-asiakirjan mukaisesti keskeiset vaikuttavuusindikaattorit ja niiden tavoitetasot, joihin ohjelman toteutuksella ja vipuvaikutuksella pyritään. Sarakkeeseen nykytila on kerätty viimeisimmät tilastotiedot, jotta nähtäisiin kuinka suuralue on edennyt suhteessa lähtö- ja tavoitetasoon. Valitettavasti monet tilastot valmistuvat jopa vuosia jäljessä nykyhetkestä. 7

8 Taulukko 1. Itä-Suomen vaikuttavuus-/makroindikaattorit Itä-Suomi Lähtötaso Nykytila Tavoitetaso (vuosi ) (uusin tieto) TYÖPAIKAT (2003) (2011) YRITYKSET (toimipaikkojen määrä/100 as.) 4,36 (2004) 6,12 (2012) 4,7 4,9 TYÖTTÖMYYSASTE (TEM, työnvälitystilasto) 14,3 (2005) 13,4 (2013) 12,6 9,5 TYÖLLISYYSASTE (15-64v.) * 55,7 (2003) 61,4 (2011) 59,8 62,6 ALUEEN BKT milj. (vuoden 2000 hinnoin) (2003) (2011) BKT:n kasvu suhteessa koko maan BKT:n kasvuun (osuus koko maan arvonlisäyksen muutoksesta) 67,2 (2004) 101,9 (2008) 105,7 114,1 VIENNIN OSUUS YRITYSTEN LIIKEVAIHDOSTA (lähtötaso v keskiarvo) * 47,20 % 52,6 % (2006) 51,00 % 53,00 % T&K-TOIMINNAN KEHITYS (%-osuus BKT:sta) 1,51 % (2003) 1,69 % (2011) 3,30 % 4,00 % KOULUTUSTASON KEHITYS (korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kaikista yli 15-v.) 20,3 (2004) 23,7 % (2012) 22,50 % 28,50 % * Tietoa ei ole saatavissa tilastoinnin muutosten vuoksi Työpaikkojen määrä on jatkanut kasvuaan laman jälkeen, vaikkakin kasvuvauhti on melko pieni. Työttömyysaste on laskenut aina vuoteen 2011 asti, mutta on kääntynyt sen jälkeen uuteen nousuun ja vuonna 2014 näyttää sama trendi jatkuvan. Itä-Suomen ja koko Suomen välinen ero on pysynyt kuitenkin suurin piirtein samana eli työttömyyden kasvu on ollut samansuuruista muillakin alueilla. Työllisyysasteen osalta ollaan jo melko lähellä ohjelmakauden loppuun asetettua tavoitetta. Viimeisimmät tilastotiedot kuitenkin puuttuvat tilastoinnin muutosten takia. Toimipaikkojen määrä on ylittänyt asetetun tavoitetason. Itä-Suomen suuria ongelmia on edelleen T&K-toiminnan vähäinen määrä ja siihen käytetyt panokset suhteessa koko maahan. EAKR-ohjelmassa viimeiset indikaattoriluvut kertovat hieman suotuisammasta kehityksestä, mutta joka tapauksessa tässä ollaan vielä kaukana tavoitteesta. Korkea-asteen koulutettujen määrä kaikista tutkinnon suorittaneista on noussut, muuta ei riittävän nopeasti, jotta taulukossa 1 asetettu tavoitetaso saavutettaisiin. 8

9 1.3 Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Yleinen kansainvälinen talouskehitys Kansainvälisestä taloudesta on viime aikoina saatu rohkaisevia signaaleja, joskin kasvu on vielä haurasta ja tilanne vaihtelee eri alueiden välillä. Vuoden 2013 viimeisen neljänneksen talouskasvu euroalueella oli 0,3 % edellisestä neljänneksestä ja 0,5 % vuoden takaisesta; EU28-alueella vastaavat kasvuluvut olivat 0,4 % ja 1,1 %. Myös Yhdysvalloissa kasvu on jatkunut kohtuullista 2,6 %:n vauhtia. Kiinassa kasvu on vaimennut noin 7 %:n vuosivauhtiin. Vahvojen elvytystoimien ansiosta Japanin kasvu nousi 2,6 %:iin. Myös Venäjän näkymät ovat heikentyneet, kun kasvu pohjautuu varsin yksipuolisesti raaka-aineiden hyödyntämiseen. Venäjällä kasvua kertyi vain 2,7 %. Poliittisen tilanteen epävarmuus saattaa Venäjällä edelleen kasvaa ja heikentää taloutta, millä olisi vaikutusta myös Suomeen. Rahoitusmarkkinoilla sekä inflaatio että inflaatio-odotukset ovat maltilliset, mikä on tarjonnut keskuspankeille mahdollisuuden epätavallisen rahapolitiikan jatkamiseen. Teollisuusmaissa korot ovat poikkeuksellisen alhaisia, paitsi kriisimaissa. Euroalueella sekä korot että rahoitusmarkkinat ovat edelleen eriytyneet voimakkaasti. Epäluottamuksen vuoksi rajat ylittävä rahoitus on vähentynyt euroalueella, eikä rahapolitiikka välity yhdenmukaisesti. Kriisimaissa pankkilainojen korot ovat merkittävästi korkeammat kuin parhaan luottoluokituksen maissa. Euroopan keskuspankin pitkän aikavälin rahoitusoperaatiot ovat tarjonneet rahoitusmarkkinoille runsaasti likviditeettiä, rauhoittaneet finanssikriisiä ja osaltaan luoneet edellytyksiä kriisin talttumiseksi. Kansainvälisen talouden tilanne on vielä herkkä ja tavanomaista alttiimpi negatiivisille shokeille. Tämä koskee eritoten euroaluetta, jossa talouskasvu on vielä hyvin vaatimatonta ja siten kohtalaisen pienetkin negatiiviset tekijät voivat yhä taittaa orastavan kasvun. Kokonaiskuvan muodostaminen euroalueen rahoituslaitosten tilanteesta on haasteellista, eikä vielä voida sulkea pois rahoitusmarkkinoilla äkillisesti ilmenevien epätasapainottomuuksien mahdollisuutta. Maailmankauppa on kasvanut kriisin jälkeen hitaammin kuin tuotanto. Suomen vienti on menestynyt erittäin huonosti finanssikriisin jälkeen, ja huoltotaseen mukainen vienti on edelleen yli 10 % alemmalla tasolla kuin vuonna Ongelma ei ole vain eurokriisin alentamassa kysynnässä, vaan myös Suomen kilpailukyvyssä ja tarjonnan rakenteessa. Suomen talouskasvu ei käynnistynyt vielä vuonna 2013; ennakkotiedon valossa BKT laski 1,4 %. Tämä oli jo toinen peräkkäinen alenevan kokonaistuotannon vuosi. Vuosi 2013 oli kokonaisuudessaan talouskehityksen valossa heikko, sillä yhdelläkään neljänneksellä ei kertynyt kasvua. Vuoden viimeisellä neljänneksellä BKT väheni 0,3 % edellisestä neljänneksestä. Tämän seurauksena vuodelle 2014 siirtyi merkittävä negatiivinen kasvuperimä. Yksittäisistä kysyntäeristä viennin lisäksi vain julkiset investoinnit ja julkinen kulutus kehittyivät positiivisesti. Talouden taantuminen oli vuonna 2013 laaja-alaista, sillä metsätaloutta lukuun ottamatta kaikkien päätoimialojen tuotanto supistui. Teollisuuden ja rakentamisen tuotannon laskut olivat jyrkimmät, 2,5 %. Palvelualojen tuotanto supistui runsaan prosentin ja maatalouden puoli prosenttia. Talouden palveluvaltaistuminen jatkui viime vuonna, sillä palvelutuotannon osuus oli jo selvästi yli 70 % arvonlisäyksestä, kun taas jalostuksen osuus on supistunut noin neljännekseen. Kokonaisarvonlisäys on yhä runsaat 6 % pienempi kuin ennen finanssikriisiä v Varovaisuus leimasi investoijia vuonna 2013, mikä näkyi sekä kotitalouksien asuntoinvestoinneissa että yritysten tuotantoinvestoinneissa. Investoinnit supistuivat noin 4,5 %. Yksityisten investointien 9

10 supistumistahti oli tätäkin kovempi, lähes 6,5 %. Edullisista rahoitusmahdollisuuksista huolimatta uusinvestointien vähäisyydestä kärsivät erityisesti kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit, jotka alenivat koko viime vuoden. Koko kansantalouden investointiaste oli noin 19 %. Yksityiset investoinnit suhteessa bkt:hen laskivat prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta, jääden noin 16 %:iin. Pelkästään yksityisten investointien supistuminen heikensi bkt:n kasvua yli prosenttiyksikön. Esimerkiksi asuntolainakanta supistui joulukuussa 2013 edelliseen kuukauteen verrattuna ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen. Vuoden 2012 loppupuolella alkanut työllisyyden heikkeneminen jatkui koko vuoden 2013 ajan. Jyrkintä työllisten määrän väheneminen oli vuoden kolmannella neljänneksellä, jonka jälkeen vuosimuutos hieman loiveni. Työllisten määrä väheni kaikkiaan 1,1 % edellisvuodesta. Työllisyyden supistuminen oli laaja-alaista, sillä edellisvuonna vielä kasvanut palvelualojen työllisyys alkoi myös heiketä. Teollisuudessa työllisyys supistui viidettä vuotta peräjälkeen. Työllisten määrä on vuoden 2008 jälkeen vähentynyt teollisuudessa lähes henkilöllä. Koko taloudessa työllisten tehdyt työtunnit supistuivat vuonna ,7 %. Palkansaajien tunnit kuitenkin vähenivät samaa vauhtia kuin työllisten määrä, eli yrittäjien tekemät työtunnit ovat supistuneet voimakkaasti. Suomen julkisyhteisöjen rahoitusasema on ollut alijäämäinen jo viisi vuotta ja pysyy edelleen alijäämäisenä myös vuosina Kahden koetun taantumavuoden jälkeen verrattain hidas talouskasvu ei yksinään riitä kääntämään julkista taloutta ylijäämäiseksi. Julkista taloutta rasittaa lisäksi ikärakenteen muutos, mikä vähentää työikäisten määrää ja samalla kasvattaa ikäsidonnaisia menoja. Julkisen talouden velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan ja velkasuhde on jo kohoamassa yli 60 %:n rajan. Välittömien, julkisen talouden tuloihin tai menoihin suoraan kohdistuvien sopeutustoimien avulla julkisen talouden ongelmia ei voida yksin ratkaista. Niiden lisäksi tarvitaan rakenteellisia toimia, joilla vahvistetaan talouden kasvuedellytyksiä, kohotetaan työllisyysastetta ja lisätään julkisen talouden tehokkuutta. 1.4 Itä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Itä-Suomen väestön vähentyminen jatkuu edelleen vaikka se onkin hidastunut viime vuosien aikana. Itä-suomen väestö on vähentynyt noin hengellä vuodesta 2000 vuoteen 2013 (-5,1 %). Koko maassa väkiluku kasvoi samalla ajanjaksolla 5,2 %. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa väkiluvun muutos on kuitenkin hidastunut ja kääntynyt jopa Pohjois-Savossa hienoiseen kasvuun. Taulukko 2. Väkiluvun muutos muutos muutos väkiluku 2013 henkilöä % henkilöä % Etelä-Savo , , Pohjois-Savo , , Pohjois-Karjala , , Kainuu , , ITÄ-SUOMI , , KOKO MAA , , Lähde: Tilastokeskus 10

11 Itä-Suomen väestö on ikärakenteeltaan edelleen maan vanhusvoittoisinta. Yli 64-vuotaiden osuus Itä-Suomessa on yli 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Työikäisten osuus on maan keskiarvoa pienempi kuten myös alle 14-vuotiaiden osuus. Ikärakenteen kehitys on Itä-Suomen maakuntien välillä hyvin samanlainen. Kaikissa maakunnissa alle 14-vuotiaitten ikäluokka on pienentynyt jatkuvasti koko 2000-luvun. Yli 64-vuotiaiden ikäluokka on kasvanut jatkaa kasvuaan voimakkaasti. Kainuussa ikääntyminen on tässä vaiheessa nopeinta Suomen maakunnista. Itä-Suomessa kehitys on selvästi erilaista kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla verrattuna ydin- ja harvaan asuttuun maaseutuun. Väkiluku on vuosina vähentynyt erityisesti ydinja harvaan asutulla maaseudulla, mutta pysynyt kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla suunnilleen ennallaan Työllisyyden kehitys Työllisyystilanne on kohentunut selvästi koko maassa koko maassa aina 1990 luvun puolivälistä lähtien. Talouden taantuman vaikutus näkyy selvänä työttömyyden kasvuna vuonna 2009, mutta jo vuoden 2010 aikana työttömyys kääntyi jälleen laskuun. Kuitenkin epävarma taloustilanne on heijastunut työttömyyteen ja vuoden luvut ovat jälleen nostaneet työttömyysprosenttia Itä-Suomessa ja koko maassa. Työttömyys laski vuosina Itä-Suomessa koko maata nopeammin. Itä-Suomen työttömyyden ja koko maan työttömyyden välinen ero onkin supistunut koko 2000-luvun ajan. Itä-Suomen sisällä erot työttömyysasteessa ovat kaventuneet koko 2000-luvun ja vuonna 2011 erot olivat pienemmät kuin kymmeniin vuosiin. Vuonna 2013 tapahtui selkeä muutos Kainuun osalta työttömyys kasvoi vuoden aikana reilusti. Koko Itä-Suomen ja koko maan välinen ero kaventui edelleen vuonna Työvoiman määrä Itä-Suomessa on vähentynyt tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Kuvio 1. Työttömyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosittain ( , %) Lähde: TEM, työnvälitystilasto 11

12 Työllisyysaste on kasvanut koko 2000-luvun lukuun ottamatta vuoden 2009 notkahdusta. Itä- Suomen kehitys on ollut samanlainen, mutta maakunnittain työllisyysaste on vaihdellut vuosittain melko paljon. Pohjois-Savon työllisyysaste nousi reilusti vuonna 2013 ja oli Etelä-Savon kanssa lähellä koko maan keskiarvoa. Kuvio 2. Työllisyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa ( vuotiaat, %) Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Koulutusrakenteen kehitys Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista on noussut jatkuvasti koko 2000-luvun Itä- Suomessa kaikissa maakunnissa niin kuin koko maassakin lukuun ottamatta Kainuun vuoden 2012 laskua. Tutkinnon suorittaneiden osuus Itä-Suomessa on saavuttanut vähitellen koko maan keskiarvoa. Ero Itä-Suomen ja koko maan lukujen välillä on kaventunut jatkuvasti. Kun vuonna 2000 ero oli 2,7 prosenttiyksikköä, oli ero kaventunut vuoden 2012 tilastoissa enää 1,2 prosenttiyksikköön Taulukko 3. Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista (%) Etelä-Savo 54,8 57,3 59,8 60,6 61,5 62,4 63,3 64,2 65,2 Kainuu 55,7 57,9 60,8 61,6 62,5 63,4 64,3 67,7 66,3 Pohjois-Karjala 56,8 59,7 62,5 63,4 64,3 65,2 66,2 67,2 68,0 Pohjois-Savo 58,2 60,8 63,3 64,2 65,0 65,9 66,8 65,3 68,6 Itä-Suomi 56,7 59,3 61,9 62,8 62,9 64,6 65,5 66,4 67,3 Koko maa 59,4 61,9 64,1 64,8 65,5 66,2 67,0 67,7 68,5 Lähde: Tilastokeskus Myös korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneistä on kasvanut jatkuvasti selvästi koko maassa. Itä-Suomessa osuus on maan keskiarvoa alhaisempi. Vuonna 2012 korkeaasteen tutkinnon suorittaneita 15-vuotta täyttäneistä oli Itä-Suomessa 23,7 % ja koko maassa 28,7 %. Korkea-asteen suorittaneiden prosenttiosuus on kasvanut kaikkialla Suomessa jo parin 12

13 vuosikymmenen ajan. Itä-Suomen ja koko maan keskiarvon välinen ero on säilynyt jatkuvasti noin 5 prosenttiyksikön paikkeilla. Vastaavasti keskiasteen tutkinto on Itä-Suomessa suhteellisesti useammalla kuin koko maassa. Tämä heijastelee selvästi alueen korkeakoulutuspaikkojen sekä keskiasteen tutkinnan aloituspaikkojen suhdetta Itä-Suomen ja koko maan välillä. Tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus kaikista tutkinnon suorittaneista on myös kasvanut koko maassa, tosin hyvin hitaasti. Ero Itä-Suomen ja koko maan välillä on kuitenkin säilynyt samansuuruisena. (liite 3, toimintaympäristöä kuvaavat tilastot) Itäsuomalaisten koulutustaso on kuitenkin kohonnut viime vuosina tasaisesti kouluttamattomien vanhempien ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ja koulutetumpien nuorempien ikäluokkien siirtyessä työelämään. Lisäksi peruskoulun jälkeiseen koulutukseen osallistutaan muuta maata enemmän Yritystoiminnan kehitys Kuvio 3. Liikevaihdon kehitys Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa /2013, trendi Lähde: Tilastokeskus, Toimiala Online Yritystoiminnan liikevaihto Itä-Suomen maakunnissa on kasvanut tasaisesti aina vuoden 2008 alkupuolelle asti. Käänne taloudellisen taantuman myötä on ollut nopea koko Suomessa. Vuodenvaihteessa tapahtuneen jyrkän pudotuksen jälkeen liikevaihto on jatkanut kasvuaan ja vuoden 2010 puolella yhä kiihtyvää vauhtia. 13

14 Vuoden 2010 lopussa aikana koko maan yritystoiminnan liikevaihdon kasvu pysähtyi ja on pysytellyt samalla tasolla tarkastelujakson loppuun (2013/9) saakka. Itä-Suomen maakunnissa trendi on vaihdellut vuosien aikana. Syyskuun 2013 tilanteessa muut maakunnat Itä- Suomessa Kainuuta lukuun ottamatta olivat koko maan trendin tasolla tai yläpuolella. Aloittaneiden yritysten määrä tippui selvästi laman seurauksena vuonna 2009, mutta vuonna 2010 määrä kääntyi jälleen kasvuun kunnes taas vuonna 2011 määrä laski selvästi. Näin on käynyt koko Suomessa luvulla maakunnittain on vaihtelu vuosittain ollut suurta. Vuoden 2012 tilastossa Kainuu on noussut yhdessä Etelä-Savon ja Pohjois-Savon kanssa samaan suhdelukuun. Kuvio 4. Aloittaneet yritykset Itä-Suomessa maakunnittain (aloittaneet yritykset/1000 asukas) Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 1.5 Kansallinen aluepolitiikka Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on koko maan kehittäminen alueellisia erityispiirteitä kunnioittaen. Hallitusohjelman mukaisesti hallinnonalojen tulosvastuuta aluekehittämisestä lisätään. Tämä edellyttää alueulottuvuuden entistä vahvempaa kytkemistä sektoripolitiikkojen toteuttamiseen sekä alueiden kehityksen tilaan liittyvän tutkimus- ja ennakointitiedon hyödyntämistä. Hallituksen alueiden kehittämistavoitteiden toteuttaminen (tavoitepäätös) Valtioneuvoston loppuvuodesta 2011 päättämissä valtakunnallisissa alueiden kehittämistavoitteissa vuosille (tavoitepäätös) linjataan hallituskaudella noudatettavat valtioneuvoston toimivallassa olevat aluepoliittiset linjaukset ja kehittämistoimenpiteiden painopisteet. Aluekehittämisessä keskeisinä periaatteina korostetaan jatkuvan uusiutumiskyvyn ylläpitämistä, kaiken potentiaalin hyödyntämistä sekä alueellisten erityispiirteiden kunnioittamista. Alueiden kehittämistavoitteet kiteytetään tavoitepäätöksessä kolmeen yleiseen linjaukseen: 1. Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta 2. Edistetään väestön hyvinvointia 3. Turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne 14

15 Vuoden 2013 aikana on suunnattu toimia tavoitepäätöksessä esiin nostettujen erityiskysymysten mukaisesti. Näitä ovat äkillisiin rakennemuutoksiin vastaaminen, metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen, suurten kaupunkiseutujen toimintaedellytysten turvaaminen, harvaan asuttujen alueiden kehittäminen, Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen sekä Pohjoisen ulottuvuuden hyödyntäminen. Tavoitepäätöksen linjausten mukaisesti kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan sekä kansallisen ja EU:n maaseutupolitiikan toteuttaminen integroidaan tehokkaaksi tulokselliseksi kokonaisuudeksi uuden rakennerahastokauden ohjelmatyön viimeistelyyn mennessä. Käytännössä tätä on edistetty vuonna 2013 uuden rakennerahastokauden ohjelman laadinnassa sekä maakunnissa uusien maakuntaohjelmien ( ) valmistelussa. Alueiden kehittämistä koskevan lainsäädännön uudistaminen Vuonna 2013 valmisteltiin alueiden kehittämisestä annetun lain ja rakennerahastolain yhdistämistä niin, että kansallinen alueiden kehittäminen ja rakennerahastotoiminta sovitetaan yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Uuden lainsäädännön tarpeen loi Euroopan unionin rakennerahastokauden vaihtuminen sekä kansalliset uudistustarpeet. Lakiuudistustyötä ohjasi valtioneuvoston asettama alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE), jossa ovat jäseninä keskeisten ministeriöiden, suuralueittain ELY-keskusten ja maakuntien liittojen sekä järjestöjen edustajat. Uudet lait astuivat voimaan tammikuussa Kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan toteuttaminen Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi kaupunkipolitiikan ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmien sekä saaristoasiain neuvottelukunnan valmistelemat kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille Toimenpideohjelmista toteutetun seurantakyselyn mukaan ohjelmat ovat myötävaikuttaneet omalta osaltaan kaupunkien, maaseudun ja saariston elinkeinojen, innovaatiotoiminnan, palvelujen, infrastruktuurin ja ympäristön sekä luonnonarvojen suojelun kehittymiseen käytettävissä olevien määrärahojen ja mahdollisuuksien asettamissa rajoissa. Ohjelmat ovat saaneet laajasti aikaan kehittämistoimenpiteitä. Toimenpideohjelmien avulla on osaltaan toteutettu alueiden erityispiirteet huomioon ottavaa alueiden kehittämistä. Kolmea toimenpideohjelmaa ja niiden toteuttamista yhdistäviä teemoja ovat mm. kunta- ja palvelurakenteiden kehittäminen, rakennemuutoksen hallinta alueilla, puhtaan teknologian ja uusiutuvan energian kehittäminen sekä Venäjän mahdollisuuksien ja investointien hyödyntäminen, joita kaikkia on vahvasti tuettu toimenpideohjelmien avulla. Kaupunki- ja maaseutupolitiikan yhteisenä hankkeena on vuonna 2013 valmistunut uusi paikkatietopohjainen kaupunkimaaseutuluokitus, joka helpottaa alueiden erilaisuuden huomioimista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ohjelmilla on pystytty suuntaamaan alueiden kehittämiseen käytössä olevaa valtion, kuntien ja yksityisen sektorin sekä EU-rahoitusta päättyneellä ohjelmakaudella. Ohjelmien toteuttamiseen on käytettävissä kansallisen rahoituksen lisäksi uudella ohjelmakaudella EU:n varoja rakennerahastohankkeisiin (yhteensä 1,5 mrd euroa), maaseudun kehittämiseen (mm Leadertoiminta) (yhteensä 340 milj. euroa), maataloustukiin (yht. 520 milj. euroa) ja kalataloustukiin (yht. 47 milj. euroa). Osa tästä rahoituksesta kanavoituu toimenpideohjelmien toteuttamiseen. Resurssien niukentuessa niiden älykäs ja tehokas kohdentaminen ja moninainen rahoituslähteiden käyttö on 15

16 yhä tärkeämpää, samoin kuin toimenpiteiden toteuttaminen entistä enemmän eri tahojen kumppanuudessa ja yhteistyöllä. Alueiden kehittämisessä paikallinen, asukkaiden ja muiden toimijoiden omaehtoinen toiminta on merkittävä resurssi. Valtioneuvosto asetti maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän YTR:n jatkokaudelle vuoden 2015 loppuun. Vuoden aikana valmisteltiin kuudes maaseutupoliittinen kokonaisohjelma, Mahdollisuuksien maaseutu YTR hyväksyi sen toimintaohjelmakseen helmikuussa Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Valtio on solminut hallitusohjelman mukaiset kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa. Kasvusopimukset allekirjoitettiin Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Porin, Seinäjoen, Vaasan, Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseutujen kanssa Samat 12 kaupunkiseutua ovat mukana myös Innovatiiviset kaupungit (INKA) - ohjelmassa. Menettelyt täydentävät toinen toisiaan: kasvusopimuksiin sisällytetään ne strategiset osaamisen kärkialat, joita edistetään v käynnistyvällä INKA-ohjelmalla. Kasvusopimus on luonteeltaan aiesopimus, jossa sovitaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kesken strategisista kehittämisen painopisteistä vuosille Kasvusopimukset kattavat joukon erilaisia, strategisesti merkittäviä kehittämisteemoja, joista kaikille yhteisenä ja tärkeänä teemana ovat satsaukset innovatiivisiin julkisiin hankintoihin. Sopimuskumppanina kaupunkiseutujen toimijoiden kanssa ovat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä puolustusministeriö. Näin laaja kasvusopimusmenettely on ensimmäinen valtion ja kaupunkiseutujen välillä. Kasvusopimukset ovat voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Metropolipolitiikka Hallitus linjasi rakennepoliittisessa ohjelmassaan ( ), että metropolialueen kilpailukyky varmistetaan, estetään segregaatiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto. Hallitus linjasi, että metropolihallintoon liittyvän lainsäädännön valmistelu käynnistetään nopealla aikataululla. Linjausten mukaan metropolihallinnon päättävä toimielin olisi vaaleilla valittu valtuusto. Metropolihallinto hoitaisi metropoliselvityshenkilöiden suositusten mukaisesti alueen kilpailukyvyn sekä elinkeino ja innovaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon, työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvien seudullisten kysymysten ratkaisemisen. Metropolivaltuusto hyväksyisi metropolikaavan ja sen toimeenpanoosan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa. Tämän tulee varmistaa se, että valtion kanssa yhdessä päätetyt kaavoitus ja asuntotavoitteet täyttyvät. Metropolihallinto hoitaisi sille osoitetut seudulliset julkishallinnon tehtävät, jotka siirrettäisiin kunnista, kuntayhtymistä ja valtionhallinnosta. Valmistelussa metropolihallinnon tehtävien tarkka sisältö ja laajuus ovat kytköksissä esiselvityksen mukaisesti alueella tapahtuvien kuntaliitosten laajuuteen ja merkittävyyteen. 16

17 Valtiovarainministeriö asetti hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjausten toteuttamiseksi metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän. Työryhmän tulee mennessä valmistella ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon. Työryhmä antoi väliraportin Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntämiseen alueellisten vahvuuksien pohjalta perustunut osaamiskeskusohjelma (OSKE) päättyi vuoden 2013 lopussa. Kaudella ohjelma myötävaikutti yli 800 yrityksen ja työpaikan syntymiseen. Ohjelmaan osallistui vuosittain noin yritystä. Vuoden 2013 aikana toiminnassa painottui hyvien käytäntöjen ja toimintamallien tunnistaminen ja niiden levittäminen. Parhaat käytännöt ja tulokset koottiin Osaamiskeskusohjelma - Tuloksia ja käytäntöjä julkaisuksi. Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma Vuoden 2014 alusta lähtien aluelähtöisen innovaatiotoiminnan voimavarat on suunnattu Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman toteutukseen. INKA tähtää innovaatiopolitiikan kansallisten ja alueellisten toimien synergian vahvistamiseen. Ohjelmaa toteuttamaan nimettiin kaksivaiheisen haun perusteella 12 kaupunkiseutua. Innovatiiviset kaupungit -ohjelma kohdentuu seuraaville temaattisille painopistealueille: Biotalous, kestävät energiaratkaisut, kyberturvallisuus, tulevaisuuden terveys sekä älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen Hallitusohjelman mukaan Itä- ja Pohjois-Suomea kehitetään erillisellä ohjelmalla. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama Itä- ja Pohjois-Suomi työryhmä luovutti raportin Katse pohjoiseen ministeri Vapaavuorelle tammikuussa Raportissa oli tunnistettu kahdeksan strategista painopistettä, jotka alueen kehittymisen kannalta nähtiin keskeisinä. Työ- ja elinkeinoministeriö lähti yhdessä maakuntien kanssa edistämään strategisia painopisteitä. Raportin toteuttamisen tilanne vietiin tiedoksi hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle Katse pohjoiseen - raportin painopisteet ovat keskeisiä monissa hallituksen toimenpiteissä. Ne näkyvät muun muassa hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa, vuosien rakennerahasto-ohjelmassa, kaupunkien kasvusopimuksissa, Innovatiiviset kaupungit eli INKA -ohjelmassa, käynnistettävissä seutukaupunkipiloteissa, Suomen arktisessa strategiassa, rajat ylittävässä yhteistyössä, äkillisten rakennemuutosten hoidossa, kaivannaisteollisuuden toimintaohjelmassa sekä Itä- ja Pohjois- Suomen maakuntaohjelmien tavoitteissa. Äkilliset rakennemuutosalueet Äkillisten ja mittavien, perinteisten rakennemuutosongelmien hoitamisen toimintamalli Suomessa on vakiintunut. Rakennemuutosten hoitamistoimet käynnistetään välittömästi isojen irtisanomisilmoitusten antamisen jälkeen sekä TEM:ssä että ELYjen johdolla aluetasolla. TEM:n asettama Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä koordinoi näitä toimia ja linjaa toimenpiteiden rahoituksen suuntaamis- ja alueittaisia jakoperusteita. Valtioneuvosto päättää niistä. Vakiintuneiden rakennemuutostoimien lisäksi viisi seutukuntaa nimettiin varuskuntien lakkauttamisesta johtuviksi tukialueiksi loppuvuodesta Tämä oli ensimmäinen kerta, kun äkillisen rakennemuutoksen 17

18 toimintamallia sovelletaan julkishallinnon toimista johtuviin alueiden rakennemuutoksiin. TEM:n myöntämällä tuella alueille palkattiin koordinaattorit, jotka aloittivat työnsä keväällä Varuskunta-alueille korvamerkittiin vuodella miljoonaa euroa, jota voitiin käyttää yritysten ja yritysympäristöjen kehittämiseen. Aluekehityksen seuranta ja ennakointi Aluekehityksen seurantaa ja ennakointia varten on vuoden 2013 aikana arvioitu alueiden tulevaisuuden näkymiä. Työn tavoitteena on tuoda esiin alueiden keskeiset resurssit, jotka vaikuttavat niiden tulevaisuuteen. Siinä analysoidaan sekä mahdollisuuksia että heikkouksia, joita erilaistuvilla alueilla on tavoiteltaessa mahdollisimman myönteistä kehitystä globalisaation, ilmaston muutoksen ja teknologian murroksen voimistuessa. 18

19 2. OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA 2.1 Ohjelmanmuutokset 2013 Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa ei tehty ohjelmanmuutoksia vuonna Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan (ARNE) tehtäviin kuuluu mm. käsitellä kansallisia alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevia esityksiä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita sekä tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi. Neuvottelukunnassa ovat jäseninä työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön edustajat. Lisäksi edustettuina ovat maakunnan liitot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset suuralueittain sekä aluehallintovirastot, Suomen Kuntaliitto, keskeiset työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä ympäristö- ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt. Vuonna 2013 ARNE kokoontui 12 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin laaja-alaisesti kansallisia asioita mm. Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämistä, maaseutu- ja saaristopolitiikan toteuttamista sekä alueellisten valtiontukien suuntaviivoja ja nuorisotakuun toimeenpanoa. Koko vuoden oli kuitenkin kestoaiheena EU:n rahastokauden valmistelu ja siihen liittyen mm. kumppanuussopimuksen ja ohjelma-asiakirjan valmistelu ja niihin saadut komission kommentit sekä rakennerahastoihin liittyvän kansallisen lainsäädännön ja hallinnoinnin uudistamisen valmistelu. Tulevan kauden lisäksi käsiteltiin kuluvan ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmien toteutumista ja EAKR- ja ESR-ohjelmien arviointituloksia. Keskusteluissa tuotiin esille ohjelmakauden täysimääräisen toteuttamisen haasteet hanketoiminnan myöhäisestä käynnistymisestä ja huonosta taloustilanteesta johtuen. 2.3 Seurantakomitea ja sen sihteeristö Seurantakomitean jäseniksi on nimetty kuntaosapuolten, valtionhallinnon ja järjestöjen edustajia mm. ministeriöistä ja Itä-Suomen maakunnista. Seurantakomitean kokouksia on pidetty kahdesti vuodessa. Vuonna 2013 seurantakomitea kokoontui Joensuussa ja Helsingissä (yhteiskokous Pohjois-Suomen EAKRseurantakomitean kanssa). Kevään kokouksessa vuoden 2012 vuosikertomuksen hyväksymisen ja tilannekatsauksen sekä ohjelma-arvioinnin esittelyjen lisäksi kuultiin katsaukset ESR-ohjelmasta, maaseutuohjelmasta ja tulevan ohjelmakauden näkymistä. Syksyn yhteiskokouksessa esiteltiin tilannekatsaus Pohjois- ja Itä-Suomen tilanteesta (taustatietoja) sekä tarkempaa ohjelmakohtaista tietoa. Lisäksi pidettiin yhteinen kokousosio Etelä- ja Länsi- 19

20 Suomen ohjelmien seurantakomiteoiden kanssa, jossa kuultiin arvioinnin katsaus sekä biotalousstrategian esittely. Seurantakomitean sihteeristö koostuu Itä-Suomen välittävien toimielimien edustajista sekä hallintoviranomaisen edustajasta. Puheenjohtajan tehtävä kiertää vuosittain eri maakunnan edustajalla. Sihteeristö kokoontui vuoden 2013 aikana seitsemän kertaa, kolme kertaa keväällä ja neljä kertaa ennen syksyn seurantakomitean kokousta. Sihteeristön tehtävänä on valmistella seurantakomitean kokouksissa esille otettavat asiat. 2.4 Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Itä-Suomen maakuntien maakuntahallitusten nimeämät yhteistyöryhmät aloittivat toimintansa keväällä Yhteistyöryhmät kutsuivat sihteeristön hoitamaan yhteistyöryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä virkavastuulla. Maakuntien yhteistyöryhmissä ja niiden valmistelemissa yhteistyöasiakirjoissa yhteen sovitetaan eri EU-rahastojen (EAKR, ESR, Maaseutuohjelma ja Kalatalousohjelma) toimenpiteitä. Yhteensovitusta rakennerahasto-ohjelmien sekä maaseutu- ja kalatalousohjelmien kesken on lisäksi toteutettu maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristöissä, joissa edustettuna ovat ESR- ja EAKRohjelmien hallintoviranomaisten lisäksi myös maaseutuohjelman hallintoviranomainen. Etelä-Savossa yhteistyöryhmän sihteeristön apuna toimii neljä teemaryhmää: osaaminen, matkailuja kulttuuri, yrittäjyys, ja työmarkkinoiden toimivuus. Teemaryhmien tehtävänä on arvioida oman alansa hankehakemuksia laaja-alaisesti ja sitä kautta tehostaa hankkeiden kriittistä arviointiprosessia. Suurin osa Etelä-Savossa rahoitetuista hankkeista kohdennetaan näiden neljän teeman mukaiseen ryhmään. Kainuun maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön lisäksi Kainuussa toimii eri rahoittajista koostuva rahoitusryhmä. Rahoitusryhmän asiantuntemusta hyödynnetään valmisteltaessa ehdotusta MYR:lle myöntövaltuuksien jakamisesta sekä Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmasta eli TOTSU:sta. Lisäksi rahoitusryhmän tehtävänä on hankehakemuksiin perustuva hankekäsittely, joka kattaa kaikki EU-ohjelmat ml. yrityshankkeet ja kansallisen rahoituksen. Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa ja sihteeristö 19 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 82 EAKR- ja ESR-hanketta, joista rahoitusta puollettiin 74 hankkeelle. Ohjelmakauden rahoitus- ja hanketilanteesta raportoitiin yhteistyöryhmän kokouksissa säännöllisesti. Lisäksi yhteistyöryhmälle esiteltiin hankkeiden vaikuttavuudesta laadittu vuosiyhteenveto, johon oli koottu ESR- ja EAKR-hankkeet rahoittajittain, toimijoittain ja klustereittain sekä tuotu esille hankkeiden tuloksia ja hyviä käytäntöjä sekä suurimmat hankkeet ja hankekokonaisuudet. Yhteistyöryhmä evästi kokouksissaan Kestävää kasvua ja työtä rakennerahastoohjelman valmistelua ja perehtyi maaseutuohjelman valmistelutilanteeseen. Lisäksi yhteistyöryhmän jäseniä osallistui Kuopiossa marraskuussa järjestettyyn Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien EU:n rakennerahastokauden käynnistystilaisuuteen. 20

21 Pohjois-Savon MYR:ssä ja sen sihteeristössä käsiteltiin vuoden 2013 aikana mm. rakennerahastovarojen uudelleen budjetointia ja suuntaamista loppuohjelmakaudella, ohjelmien toteutumisen tilannetta sekä ohjelmakauden valmistelua. Taulukko 4. Maakunnan yhteistyöryhmien ja sihteeristöjen kokoukset maakunnittain vuonna 2013 MYR:n kokoukset Sihteeristöjen kokoukset Etelä-Savo 4 11 *Kainuu 4 5 Pohjois-Karjala 7 19 Pohjois-Savo 9 10 *Kainuussa sihteeristön lisäksi kokoontuu rahoitusryhmä noin kerran kuukaudessa 2.5 Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle 2013 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan vuodelle pitämässään kokouksessa. Yhteistyöasiakirjan laatimisprosessin aikana arvioitiin ohjelmarahoituksen käyttöasteita eri viranomaisittain ja kartoitettiin akuutteja tulevia rahoitustarpeita. Tällä menettelyllä pyritään osaltaan turvaamaan hankkeiden nopea käynnistäminen ja sitä kautta ohjelmarahoituksen täysimääräinen hyödyntäminen. Samassa yhteydessä MYR käsitteli lisäksi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vuosille 2013 ja 2014 ja merkitsi tiedoksi Ely-keskusten strategia-asiakirjan vuosille Vuonna 2013 valmisteltiin toimeenpanosuunnitelma vuodelle Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi toimeenpanosuunnitelman pitämässään kokouksessa. Toimeenpanosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä käsiteltiin myös uudelleenbudjetoitavien myöntövaltuuksien toimintalinjakohtainen jako. Kainuun osalta ohjelmakauden viimeinen yhteistyöasiakirja vuodelle 2013 valmisteltiin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman (TOTSU) yhteydessä syksyllä Asiakirjojen valmistelu aloitettiin elokuussa pyytämällä TOTSUun hanke-esityksiä. Samalla käsittelyssä olivat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten strategiset tulossopimukset. Maakunnan yhteistyöasiakirjan osalta valmistelu aloitettiin syyskuun lopulla yhteistyössä eri rahoittajien kanssa. Asiakirjoja käsiteltiin Kainuun rahoitusryhmässä, MYR-sihteeristössä ja maakuntavaltuustossa. MYR-sihteeristö hyväksyi asiakirjat kokouksessaan ja maakunnan yhteistyöryhmä ja lopullisen hyväksynnän teki maakuntavaltuusto kokouksessaan Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi vuoden 2013 maakunnan yhteistyöasiakirjan lokakuussa Samassa kokouksessa yhteistyöryhmä käsitteli POKAT maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman sekä Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten strategisten tulossopimusten tarkistuksen. Maakunnan yhteistyöasiakirjaa tarkistettiin ESR:n osalta joulukuussa Maakunnan yhteistyöasiakirjaa MYAK vuodelle 2013 valmisteltiin Pohjois-Savon liiton koolle kutsumissa neuvotteluissa. Yhteistyöasiakirjan laatimisprosessin aikana arvioitiin 21

22 ohjelmarahoituksen toteumaa maakunnassa viranomaisittain ja tiedossa olevia rahoitustarpeita. Jakamattoman Itä-Suomen ESR-valtuuden takia ryhdyttiin loppuvuodesta 2012 valmistelemaan vuoden 2013 maakunnan yhteistyöasiakirjan tarkistusta. 2.6 Seurantajärjestelmät EURA 2007 ja Wepa 2007 Vuoden 2013 aikana EURA ja Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmiin toteutettiin vain ehdottoman välttämättömiä muutoksia ja raporttikorjauksia sekä -uudistuksia. Pääpaino oli tulevan ohjelmakauden uusien sähköisten palveluiden kehittämisellä uuteen EURA järjestelmään. Loppuvuoden 2013 aikana toteutettiin EURA ja Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmiin ns. RR- ELY-hallintouudistuksesta aiheutuneet muutostoimenpiteet. Tällöin välittäviksi toimielimiksi jäi aikaisempien 15 ELY-keskuksen sijaan vain neljä rakennerahastotoimintaan erikoistunutta ELYkeskusta. Kaikki poistuvien ELY-keskusten rakennerahastoprojektit periytettiin jäljelle jääviin neljään ELY-keskukseeen. Vuoden 2014 aikana ohjelmakauden tietojärjestelmissä valmistaudutaan ohjelmakauden sulkemiseen, eikä mahdollisia välttämättömiä korjauksia tms. lukuun ottamatta kehitystoimenpiteitä enää tehdä. Tuki2000 Myös TUKI2000-järjestelmän ja Yrtti-raportoinnin osalta pääpaino vuonna 2013 oli ohjelmakauden valmisteluissa. Järjestelmiin tehtiin ohjelmakauden osalta vain tiettyjä välttämättömiä muutoksia ja korjauksia kuten kunta-, muuta julkista ja yksityistä rahoitusta koskevat ns. KMY-muistiokorjaukset. Ohjelmakauteen liittyen otettiin vuoden 2013 keväällä käyttöön maksatushakemusten sähköinen haku yritystuissa sekä avustushakemuksen sekä maksatus-hakemuksen palauttamista täydennettäväksi koskeva toiminto. Lisäksi TUKI2000-järjestelmässä otettiin käyttöön Oracle 11 g- versio sekä Single-Sign-On (SSO). 2.7 Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) Rakennerahastoista annetun yleisasetuksen (2006/1083/EY) ja EU:n koheesiopolitiikkaa koskevien strategisten suuntaviivojen (2006/702/EY) mukaan ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys ovat keskeinen osa yhteisön alue- ja rakennepolitiikkaa. Suomessa ohjelmakaudella kestävä kehitys on horisontaalisena teemana kaikissa alueellinen kilpailukyky ja työllisyys - tavoiteohjelmissa. Ohjelma-asiakirjassa on asetettu kaksi indikaattoria ohjelman ympäristövaikutusten seurantaa varten: 1) teollisuuden ja energiantuotannon fossiiliset hiilidioksidipäästöt ja 22

23 2) kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyvien hankkeiden osuus EU-rahoituksesta. Kuvio 5. Hiilidioksidipäästöt suuralueittain (1000 t), teollisuus ja energiantuotanto, Lähde: Tilastokeskus, kasvihuonekaasujen inventaario Hiilidioksidilukuun sisältyvät energiantuotannon ja teollisuuden pistelähteiden hiilidioksidipäästöt fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä sekä prosessiperäiset päästöt. Itä-Suomen osuus koko maan hiilidioksidipäästöistä on ollut vain noin 5 % tasolla jo pitkään. Etelä-Suomen osuus on ollut jatkuvasti lähes 50 %, Länsi-Suomen osuus on laskenut alle Pohjois- Suomen vuonna 2012 (Pohjois-Suomi 25 %, Länsi-Suomi 21 %). Hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärä Suomessa on ollut vuodesta 2004 lähtien lievässä laskussa. Kestävän kehityksen toteutuminen ohjelmassa on kuvattu tarkemmin vuosiraportin kohdassa 4.7. Alla on kuvattu muutamia havaintoja ohjelman tilanteesta kasvihuonepäästöjen ja hiilidioksidipäästöjen osalta. Hankkeisiin, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä, on vuoden 2013 loppuun mennessä sidottu julkista rahoitusta yhteensä noin 32,3 M, joka on 3,8 % sidotusta rahoituksesta. Toimintalinjalla 1 ei ole raportoitu hiilidioksidipäästöjä vähentäviä hankkeita, mikä johtuu Tuki2000 järjestelmän raportoinnin puutteista. Toimintalinjalla 2 oli hiilidioksidipäästöjä vähentäviä hankkeita (sidonnat ja kappalemäärät) selvästi enemmän kuin toimintalinjalla 3. Kasvihuonepäästöjä vähentäviin hankkeisiin on sidottu vuoden 2013 loppuun mennessä 49,8 M julkista rahoitusta. Sidonnat kasvihuonepäästöjä vähentäviin hankkeisiin olivat lähes yhtä suuret toimintalinjoilla 2 ja 3 Itä-Suomessa teollisuuden ja energiantuotannon fossiilisten hiilidioksidipäästöjen määrä vaihtelee hieman vuosittain sääolosuhteiden ja teollisuustuotannon volyymin mukaan. EAKR-rahoituksella kokonaisuudessaan ei ole merkittävää vaikutusta kasvihuoneilmiötä aiheuttavien päästöjen 23

24 kokonaismäärään Itä-Suomessa. Kuitenkin suuralueella toteutuksessa olevilla bioenergia-, energiatehokkuus- ja rautatiehankkeilla on myönteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään. 2.8 Kansallinen joustovaraus Kansallisen rakennerahastolain 10 määrittelee, että osa rakennerahastovaroista voidaan jättää hallintoviranomaisen pääluokkaan ohjelmareserviin käytettäväksi mm. rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen. Joustovarausta voidaan äkillisten rakennemuutosten lisäksi käyttää myös muihin ohjelmatyön joustoihin, kuten ylimaakunnallisiin hankkeisiin tai muihin strategisesti tärkeisiin hankkeisiin. Kansallisessa varauksessa ei ole kysymys rakennerahastojen yleisasetuksessa ((EY) N:o 1083/2006) säädetyistä varauksista, vaan Suomen valtion talousarvion täytäntöönpanon jaksottamisesta. Rakennerahasto-ohjelmissa varattuja joustovarauksen äkillisen rakennemuutoksen lieventämiseen tarkoitettuja rakennemuutosmäärärahoja on osoitettu pääsääntöisesti vaikeimmille, valtioneuvoston nimeämille äkillisen rakennemuutoksen alueille. Joustovarausta on voitu käyttää myös toimialakohtaisen rakennemuutoksen (meriteollisuus ja ICT-ala) lieventämiseen. Esityksen joustovarauksen käytöstä voi tehdä maakunnan yhteistyöryhmä tai alueella toimiva välittävä toimielin neuvoteltuaan ensin asiasta muiden alueen viranomaisten kanssa. Esitysten pohjalta työ- ja elinkeinoministeriön Alueosasto on valmistellut valtioneuvoston esityksen, joka on käsitelty rakennemuutokseen reagointi -työryhmässä EU:n ja kansallisten äkillisten rakennemuutosvarojen jaon yhteensovittamiseksi. Hallintoviranomainen (TEM) on tehnyt päätösesityksen valtioneuvostolle. Vuonna 2013 joustovaraukseen oli käytössä yhteensä 11,1975 milj. euroa, josta EAKR+valtio 6,930 milj. euroa ja ESR+valtio 4,267 milj. euroa. Kaikki varat jaettiin valtioneuvoston päätöksellä välittäville toimielimille. 24

25 Taulukko 5. Vuoden 2013 joustovarauksen jakautuminen maakunnittain, MAAKUNTA EAKR+valtio ESR+valtio YHTEENSÄ Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Satakunta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Lappi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa YHTEENSÄ Hankkeiden tuloksia ja toimintaa on seurattu kuten muissakin rakennerahastohankkeissa. Äkillisen rakennemuutosrahoituksen hankkeet on merkitty erikseen seurantajärjestelmään, jolloin on pystytty seuraamaan hankkeiden tuloksia ja vaikuttavuutta. Rakennemuutoshankkeiden täytyy aina olla ohjelman mukaisia ja täyttää normaaleille hankkeille asetetut kriteerit valinnan, kohdejoukon ja tavoitteiden osalta. Vuosittaiset varaukset on laitettu haettavaksi ELY-keskuksille ja maakunnan liitoille ko. talousarviovuoden alkupuolella. Hakemukset rakennerahastojen joustovarauksesta on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä seutukuntien, ELY-keskusten ja maakunnan liittojen kanssa. Hakemuksilla on haettu yleensä enemmän varoja, kuin ollut käytettävissä. Alueiden hakemusten käsittelyssä on arvioitu esitettyjen toimenpiteiden realistisuutta ja niiden mahdollisuuksia luoda uusia, pysyviä työpaikkoja lyhyellä aikavälillä. Arviointia ja koordinointia on tehty äkillisen rakennemuutoksen lieventämiseen tarkoitettuihin kansallisiin rakennerahastovaroihin (mom (yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen) liittyvien ELY-keskusten hakemusten kanssa sekä vuonna 2013 myös varuskuntapaikkakuntien 25

26 äkillisen rakennemuutoksen hoitamiseen tarkoitetun em. kansallisen momentin hankehakemusten kanssa. Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä on vuosittain käsitellyt kaikki em. momenttien hakemukset yhtäaikaisesti ja tehnyt esityksen VN:lle niiden jaosta. Rakennerahastojen varoja on käytetty lähinnä ELY-keskusten ja maakunnan liittojen koordinoimien rakennemuutosalueiden kehittämishankkeiden rahoittamiseen, joilla tähdätään mm. uuden liiketoiminnan ja liiketoimintamallien kehittämiseen, uusien yritysten etabloitumiseen, yritysten osaamisen kehittämiseen ja irtisanottujen rakennemuutoskoulutukseen. Hankkeiden käytännön toteuttajina ovat usein alueiden kehittämis- ja investointiyhtiöt. Vuodesta 2014 eteenpäin uudella rakennerahastokaudella ei varata EU-rakennerahastovaroihin erillistä äkillisen rakennemuutoksen rahoitusta, vaan rahoitus hoidetaan kansallisen äkillisen rakennemuutosrahoituksen lisäyksellä. Uuden rakennerahastokauden valmistelussa on aiemmat kokemukset otettu huomioon ja huolehdittu, että ohjelma on riittävän joustava äkillisten rakennemuutosten ja ennakoivien rakennemuutosten hoitoon. Rakennerahastojen normaalilla hankerahoituksella voidaan siten jatkossakin reagoida toimintaympäristön äkillisiin rakennemuutoksiin. Myös aluekehitys- ja rakennerahastolainsäädännön uudistuksessa on huomioitu äkillisten rakennemuutosalueiden tukeminen. Joustovarausta on sidottu Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa eniten toimintalinjalle 1 (yli 13 M julkinen), toimintalinjalle 2 reilut 10 M ja toimintalinjalle 3 noin 3 M. Kuntarahaa on sidottu joustovarauksiin yhteensä noin 2,4 M. Joustovaraushankkeiden maksatusprosentti oli vuoden 2013 lopulla noin 49 julkisen rahoituksen sidonnoista, sidontaprosentti oli noin 90 kehyksestä. Kehys on Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa myöntövaltuuspäätösten mukaisesti noin 29 M, joka on 4 % koko ohjelman julkisesta kehyksestä Taulukko 6. Sidonnat ja maksatukset joustovarauksiin toimintalinjoittain Sidonnat Maksatukset Maksettu Kmj/julk.yht. Muu Muu EU+valtio Rahoituskehys/maakuntaTL EU ja valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen yht. Kpl EU ja valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen yht. - Sid. Maks. Rakennemuutosvaraus ,2 % 0,0 % 0,3 % ,4 % 9,8 % 7,1 % ,8 % 45,5 % 46,8 % Rakennemuutosvaraus Yhteensä ,9 % 9,0 % 12,8 % Menoluokittain joustovarausta on sidottu73 % pääluokkaan 01 (Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys). Muista päämenoluokista tietoyhteiskunta ja matkailu nousivat esiin muita suurempina. Vuonna 2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle osoitettiin kansallisen joustovarauksen EAKRmyöntämisvaltuutta 1,478 milj. euroa, josta 0,803 milj. euroa käytettäväksi kansallisen varuskuntapaikkakuntien rakennemuutoksen lieventämiseen. Tarkasteluvuonna rakennemuutosvaltuuden mukaisia päätöksiä tehtiin 13 kpl, joissa yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettiin yht. 5,717 milj. euroa rakennemuutosalueilla Keski-Karjalassa ja Joensuun seudulla. Esimerkiksi Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:lle ns. Green Park - teollisuuspuistokokonaisuuden käynnistäneen hankkeen 7,267 milj. euron kustannuksiin myönnettiin yrityksen kehittämisavustusta noin 1,817 milj. euroa. Rakennemuutosvaltuuden mukaiset päätökset Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa: 26

27 - Ilomantsin Kivituote Oy: Yhtiö rakentaa aihiotuotantoon ja valmiiden tuotteiden jalostamiseen sopivan teollisuushallin sekä hankkii tuotannon käynnistämiseksi tarvittavat koneet ja laitteet - Joensuun Yrityskiinteistöt Oy: Tilojen rakentaminen Suomen Levyprofiili Oy:lle - Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy: Keski-Karjalan tekstiiliteollisuuden toimintaedellytysten selvittäminen - Medisize Oy: Kontiolahden tehtaan laajennus - Nanocomp Oy Ltd: DIECUT-TECH. Muotoleikkauskapasiteettiin investoiminen - Outokummun seudun teollisuuskylä Oy: Piippo Oy laajennusvaihe 1 - Outokummun seudun teollisuuskylä Oy: Kirike Oy laajennus Oy All-Plast Ab: Tuottavuuden ja laadun kehittäminen ruiskuvaluprosessissa - Oy Cap-Net Finland Ab: Adapzon sisältöeditori - Piippo Oy: KV-tarjooman kasvattaminen Suomen Biathlon Oy: Yritys investoi tuotantotiloihin ja -koneisiin sekä kehittää omia tuotteitaan - Suomen Printtipalvelu Oy: Suomen Printtipalvelu Oy:n kehittämishanke Vesuto Oy: Yritys investoi tuotantotilaan ja -koneisiin sekä selvittää uuden palvelun edellytykset Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle kansallisen joustovarauksen EAKR-myöntämisvaltuutta osoitettiin 0,525 milj. euroa, josta rahoitettiin seuraavat hankkeet: - Kontiorannan varuskunta-alueen kehittämishanke - Puhoksen teollisen rakentamisen liiketoimintamallien toteuttaminen ja yritystoiminnan käynnistäminen - Place for Growth - Joensuu Region. Kainuun hallintokokeilusta ( ) johtuen Kainuun maakunta ei ole ollut mukana kuluvalla ohjelmakaudella joustoreservimenettelyssä budjettiteknisistä syistä. Kansallisen rahoituksen osalta ei ministeriö ole tehnyt Kainuulle vuoden 2013 aikana myönteisiä rahoituspäätöksiä.. 27

28 3. YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN 3.1 Hallinnollinen yhteensovitus Keskushallinnon tasolla koordinaatiosta ja yhteensovituksesta on vastannut valtioneuvoston asettama Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE). Neuvottelukunnan tehtäviin kuluu käsitellä alueiden kehittämisestä annetun lain 22 :ssä tarkoitetun valtakunnallisia alueiden kehittämistavoitteita koskevan esityksen sekä muut merkittävät alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevat esitykset; tukea työ- ja elinkeinoministeriötä alueiden kehittämisestä annetun lain 7 :n mukaisissa yhteensovittamis- ja seurantatehtävissä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita; seurata valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden ja hallinnonalojen alue-strategioiden toteutumista ja siihen liittyvää valtion aluehallinnon ohjausta sekä tekee niihin liittyviä kehittämisehdotuksia; tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi; ja suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Suuraluetasolla kunkin EAKR-ohjelma-alueen seurantakomiteat ja niiden sihteeristöt sekä koordinaatiotyöryhmät (EAKR, ESR) käsittelevät eri ohjelmien tilannetta ja yhteensovituksessa esiin nousevia kysymyksiä. Alueellisella tasolla eri rahastojen ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnittain maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja niiden sihteeristöissä, joilla on vastuu alueen kehittämistoimien koordinoinnista. Yhteistyöryhmä voi lisäksi perustaa erillisen jaoston maaseuturahastosta rahoitettavien toimenpiteiden alueellista tarkastelua ja muihin alueellisiin toimenpiteisiin tapahtuvaa yhteensovitusta varten. Maakunnan yhteistyöasiakirjan laadinnan yhteydessä maakunnan yhteistyöryhmä saa tiedoksi ESR-ohjelman valtakunnallista osiota koskevat sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämiseen liittyvät suunnitelmat ja raportit yhteensovituksen turvaamiseksi. Rahastojen toiminnan yksityiskohtainen yhteensovitus tapahtuu siis aluetasolla. Eri ohjelmien ja rahoitusvälineiden strategisina yhteenkokoajina aluetasolla toimivat maakuntaohjelmat, joihin kirjataan kunkin maakunnan kehittämistyön painopisteet ja tavoitteet ja määritellään eri rahoitusvälineiden roolit näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Maakuntaohjelmien laadinta on käynnistynyt vuoden 2013 aikana ja ne viimeistellään ja hyväksytään vuonna 2014 kussakin maakunnassa. Vuosittaisissa toteuttamissuunnitelmissa kuvataan keskeisimmät kehittämiskokonaisuudet, joihin alueen eri ohjelmista ja lähteistä saamia kehittämisresursseja lähivuosina tullaan suuntaamaan. Ohjelman koordinaatiota toteutetaan suuraluetasolla Itä-Suomen EAKR-ohjelmatyöryhmän (maakuntaliittojen edustus) ja ohjelmakoordinaattorin toimesta. Ohjelmatyöryhmän keskeisimmät tehtävät ovat 1. ohjelman toimeenpanon yhteensovittaminen - Itä-Suomen maakuntien välisten rahoituskehysten jaon (kulmaluvut) varmentaminen vuosittain 2. Seurantakomitean ja seurantakomitean sihteeristön kokousasioiden ennakkovalmistelu ja päätösten seuranta - ohjelman vuosikertomusten rakenne ja tietojen kerääminen - teknisen tuen jako (maakunnat, ministeriö) 28

29 - ohjelman toteutumisen seuraaminen maakunnittain ja suuraluetasolla - rakennerahastoviestinnän tavoitteiden toteutumisen seuraaminen (EAKRtoiminta) 3. Ohjelmareservin käyttöön liittyvä valmistelu 4. Maakuntien yhteishankemenettelystä sopiminen ja yhteishankkeiden käsittely 5. Yhteisen EAKR- ja ESR -rakennerahastoviestinnän toteuttaminen ja koordinointi suuraluetasolla 6. Tulevan ohjelmakauden (2013+) valmistelua koskevat toimenpiteet Itä-Suomi tasolla 7. Muut erikseen sovittavat tehtävät. Ohjelmakoordinaattori työskentelee Itä-Suomen maakuntien ja työ- ja elinkeinoministeriön välillä ohjelman hallinnoinnin ja toimeenpanon edistämiseksi. Itä-Suomen maakuntaliittojen yhteisellä sopimuksella ohjelmakoordinaatiosta vastaa Kainuun maakunta kuntayhtymä ( alkaen Kainuun liitto). Itä-Suomen EAKR-seurantakomitean sihteeristö on toinen koordinoiva elin, joka kokouksissaan ottaa kantaa ohjelman täysimääräisen toteutumiseen liittyviin kysymyksiin. Sihteeristö on kokoontunut ohjelmakauden loppuvuosina yhä useammin. Vuonna 2013 sihteeristö kokoontui 7 kertaa. 3.2 Sisällöllinen yhteensovitus EAKR-hankkeissa etenkin yliopistot ja ammattikorkeakoulut, mutta myös toisen asteen ammatillinen koulutus, ovat olleet aktiivisesti luomassa yhteisiä itäsuomalaisia osaamis- ja innovaatiorakenteita ja -verkostoa. Sen lisäksi että hankkeissa yhdistetään osaamisen kehittäminen, tutkimus, elinkeinoelämän ja niiden toimintaympäristön kehittäminen sekä verkottuminen, niissä myös voidaan turvata kehittämistoiminnan jatkuvuus hankkeiden päättymisen jälkeen koulutusorganisaatioiden sitoutumisen kautta. Maakuntaliitot ja ELY-keskukset ovat muodostaneet hankekokonaisuuksia, joissa hankepareina tai vielä isompana kokonaisuutena on yhdistetty EAKR- ja ESR-ohjelmien toimet tai vastaavasti EAKR- ja maaseudun kehittämisohjelman toimet. EAKR:n ohella T&K-ympäristöjen hyödyntämistä tuetaan myös ESR-toimenpitein ja EAKR:n investoinnit kytketään mahdollisuuksien mukaan ESR:n rahoitukseen sisällön yhteensovittamiseksi sekä vaikuttavuuden lisäämiseksi. EAKR-toimenpideohjelmasta ja maaseuturahastosta on tuettu bioenergiahankkeita koordinoidusti. Maaseudun laajakaistahankkeita on tuettu maaseuturahaston varoin, samoin elintarvikealaan liittyviä hankkeita. Pohjois-Karjalassa Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa ja ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosiossa on järjestetty yhteiset hankehaut. Myös maaseuturahaston hankehaut on aikataulutettu yhteensopiviksi rakennerahasto-ohjelmien hankehakujen kanssa. Joulukuussa 2013 Pohjois-Karjalassa käynnistettiin hankkeiden ideahaku, jolla nopeutetaan EU-ohjelmakauden avausta rakennerahastoissa ja maaseuturahastossa. 29

30 3.2.1 Yhteensovitus ESR-toimenpideohjelman kanssa Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosio Ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelman ESR-hankkeilla keskitytään työllisyyden tukemiseen ja itäsuomalaisten osaamisen kehittämiseen yhteistyössä EAKR-ohjelmasta rahoitettavien, alueen kasvua ja kilpailukykyä vahvistavien toimenpiteiden kanssa. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa sovitetaan yhteen ESR- ja EAKR-toimenpiteet sekä kansallisesta maaseutuohjelmasta rahoitettavat toimenpiteet siten, että ne yhdessä parhaalla mahdollisella tavalla edistävät maakuntien kilpailukykyä ja teemallista kehittämistä. ESR-toimenpitein tuetaan EAKRtoimenpideohjelman mukaisia painopisteitä. Mahdollisuutta toteuttaa ESR-tyyppisiä toimenpiteitä (max. 10 %) EAKR-ohjelmassa hyödynnetään pääosin maakuntien innovaatioympäristöjä tukevissa kehittämishankkeissa toimintalinjalla kaksi. ESR-toiminnassa on myös mahdollista rahoittaa EAKR-tyyppistä toimintaa (max. 10 %) yleisasetuksen (1083/2006/EY) ja ESR-asetuksen (1081/2006 EY) mukaisesti silloin kun se on tarkoituksenmukaista ohjelman toteutuksen joustavoittamiseksi ja tuloksellisen toteutuksen varmistamiseksi. EAKR- ja ESR-toimenpitein tuetaan maakunnan teemallista kehittämistä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteet pyritään saavuttamaan toteuttamalla Itä-Suomen EAKRtoimenpideohjelmaa ja ESR-toimenpideohjelmaa rinnakkain. Nämä kaksi ohjelmaa täydentävät sisällöllisesti toisiaan. EAKR-toimenpiteet kohdistetaan ensisijaisesti yritystoiminnan kilpailukyvyn lisäämiseen ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen, kun taas ESR-toimenpiteet kohdistuvat pääasiassa työllisyyden ja osaamisen edistämiseen. Esimerkkihankkeita EAKR TL 2: Oasis Game Inc. Pelialan innovaatioympäristö Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Toteuttaja: Joensuun Tiedepuisto Oy EU- ja valtion rahoitus: euroa Toteutusaika: Projektikoodi: A32623 ESR TL 3: Pelialan työelämälähtöisen osaamisen ja toimintaympäristön kehittäminen Pohjois-Karjalassa Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan ELY-keskus (2014: Etelä-Savon ELY-keskus) Toteuttaja: Joensuun Tiedepuisto Oy EU- ja valtion rahoitus: euroa Toteutusaika: Projektikoodi: S12284 Hankekokonaisuuden avulla luodaan Joensuun Tiedepuistoon maakunnallinen pelialan toimintaympäristö oppilaitos- ja yritysyhteistyössä. Oasis Game Inc. toimintaympäristön tavoitteena on tuottaa maakuntaan lisää pelialan tietotaitoa ja tehdä lisääntyneen tietotaidon kautta maakunta houkuttelevaksi toimintaympäristöksi myös kokeneemmille pelialan yrityksille muualta Suomesta tai Euroopasta. Oasis Game Inc. toimintaympäristön tärkeimpänä tehtävänä on mahdollistaa maakunnassa pelialan yrittäjyyden kasvu ja kehittyminen sekä luoda mahdollisuudet toteuttaa jatkuvasti suurempia pelialan tuotantoja maakunnassa. Hankkeen avulla synnytetään maakuntaan pelialan yrittäjyyttä ja kehitetään pelialan osaamista kohti työelämälähtöisempiä projektimalleja. Toimintaympäristössä toteutetaan pelien tuotantoprosesseja siten, että se kehittää opettajien osalta koulutuksen työelämävastaavuutta sekä valmistuville opiskelijoille niitä taitoja, joita pelialan tuotantoyritykset tarvitsevat. Toteutettavat peliprojektit tehdään pääosin yritysyhteistyössä, jolloin varmistetaan se, että 30

31 toteutettavat tuotantoprosessit ovat niitä, joita myös pelialan yritykset kansallisesti ja kansainvälisesti tuotannoissaan käyttävät. Koulutuksellisesti toimintaympäristössä keskitytään niiden taitojen kehittämiseen, joita oppilaitoksissa annettava perusopetus ei kata. Näitä kokonaisuuksia ovat mm. projektinhallintaan, pelien käsikirjoittamiseen ja peliteknologiaan liittyvät erityiskokonaisuudet. Luomuinstituutin vakiinnuttaminen Projektikoodi: A32603 Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toteutusaika: Alkaa ja päättyy Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto Toteuttajan nimi: Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Myönnetty EAKR- ja valtionrahoitus: Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: Hanke on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskuksen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja ProAgria Etelä-Savon yhteishanke. Hanketta koordinoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja sen vastuullinen johtaja on professori Pirjo Siiskonen, joka on Luomuinstituutin johtaja. Hanke perustuu Luomuinstituutin käynnistäminen -hankkeen luomalle perustalle ja on sen jatkohanke. Hanke vakiinnuttaa Luomuinstituutin koordinaatioyksikön toiminnan Mikkeliin ja tekee Etelä-Savosta Luomuinstituutin tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja yrittäjyyspalvelutoiminnan pilottialueen ja lisää maakunnan ja sen keskuskaupungin uskottavuutta kestävän kehityksen edistäjänä ja toteuttajana. Hanke lisää ja vahvistaa luomualan yrittäjyyttä ja liiketoimintaa Etelä-Savossa. Hankkeen osakokonaisuudet ovat: A. Etelä-Savon luomuketjun kehittäminen B. Tieteestä tiedottaminen C. Luomuteknologiaselvitys Hankkeen kohderyhmänä ovat alueelliset ja kansalliset toimijat, jotka omalla työllään edistävät luonnonmukaista maaja elintarviketaloutta koko ruokaketjussa, kuten viljelijät, yrittäjät, jalostajat, kauppa, suurkeittiöt, kuluttajat, neuvojat, opettajat, viranomaiset, kehittäjät, tiedotusvälineet ja tutkijat. Hankkeen tuloksena syntyy: - luomualan elinkeinotoiminnan yhteistyöverkosto ja Living lab -tutkimuslaboratorio/tilaverkosto Etelä-Savoon - monitieteinen luomualan tutkimustoiminta saa sovellutusalustan (Living Lab) - luodaan edellytykset alueellisen luomukasvisten esikäsittely-yrityksen ja luomupienteurastamon perustamiselle vuoteen 2015 mennessä - luodaan edellytykset valtakunnallisten tuotantotavoitteiden saavuttamiseksi Etelä-Savossa - luomuraaka-aineiden käyttö maakunnan ravintoloissa lisääntyy - kunnalliset ruokapalvelut nostavat kaikki yksiköt Portaat luomuun -tasolle 3 - luomuraaka-aineiden saatavuus lisääntyy alueen market- ja torikaupassa - ruokapiirien toiminta vahvistuu - luomutuotteiden saatavuus lisääntyy ja kuluttajien luomutietoisuus vahvistuu erityisesti luomulihan ja kasvisten osalta - Luomumaatilavierailukonsepti - luomuteknologiaselvitys ja testattu sovellutus - lisää luomutuotantoa, luomuyritystoimintaa ja uusia luomuliiketoiminnan konsepteja Etelä-Savoon - käytännön toimintamalleja muulle maalle - Luomuinstituutin viestintästrategia ja -suunnitelma - vakiintuneet monikanavaisen tieteestä tiedottamisen käytäntö ja tuotteet - valtakunnalliset vuotuiset Luomupäivät Mikkeliin - joka toinen vuosi toteutettava kansainvälinen luomualan tutkimusseminaari Mikkeliin - Luomuinstituutin tunnettuus vahvistuu - hanketoimijoiden yhteistyö tiivistyy - Luomuinstituutin toiminta vakiintuu Hankkeen tuloksia hyödynnetään Luomuinstituutin toiminnassa jatkossa ja hankkeessa kehitetyt tuotteet, käytännöt ja toimintamallit vakiintuvat luomualan toimijoiden käyttöön. 31

32 Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle valmennusohjelma Projektikoodi: S11960 Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Toteutusaika: Alkaa ja päättyy Vastuuviranomainen: Etelä-Savon ELY-keskus Toteuttajaorganisaation nimi: Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Mikkelin yksikkö Myönnetty ESR- ja valtion rahoitus: Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: Suomessa ja Etelä-Savossa tähdätään luomutuotannon kasvuun. Etelä-Savolle saadaan etumatkaa ottamalla luomun kehittämisessä viime vuosina tehty valtakunnallinen työ käyttöön nopeammin ja tehokkaammin kuin muualla. Etelä-Savolle saadaan etumatkaa hyödyntämällä luomu- (Ruralia) ja business-osaamisen (PYK) yhdistelmä sekä eri tahojen valtakunnallinen työ tehokkaammin kuin muualla. Hanke lisää Etelä-Savon luomun arvoketjun voluumia tuottamalla maakuntaan uusia luomuyrittäjiä, lisäämällä luomutuotantoa, -jalostusta ja -kauppaa maakunnassa, vahvistamalla luomuyritysten liiketoimintaosaamista sekä tukemalla yritystoimintaa markkinoinnin ja verkkomateriaalien keinoin. Luomuyrittäjille hanke järjestää valmennusta. Siinä keskeistä on mentorointia hyödyntävä vertaisasiantuntijuus ja parhaiden käytäntöjen leviäminen. Jokainen hankkeeseen osallistuva yritys saa oman nimikkomentorin. Suurin osa valmennuksesta toteutetaan pienryhmissä, joita kootaan toimialoittain/tuotantosuunnittain ja erityisteemojen ympärille. Tuotantoa kehitetään parhaiden asiantuntijoiden avulla, eikä jätetä yrittäjää yksin. Hanke parantaa eteläsavolaista luomun osaamista kehittämällä valmennusjärjestelmän, jossa hankkeen lopussa on mukana 60 luomuyritystä. Valmennukseen kuuluu koulutuksia luomuketjussa toimivien yritysten kehittämiselle olennaisista teemoista. Työpajojen ja yritysryhmäkohtaisten toimenpiteiden avulla luodaan uusia tuotteita ja kasvatetaan maakunnan luomutuotannon arvoa. Luomuliiketoiminnan arvoketjun toimijoiden kehittämistarpeista ja valmiuksista tuotetaan selvitys, jonka pohjalta toteutetaan liiketoiminnan koulutus- ja valmennustoimenpiteet. Näillä toimenpiteillä vahvistetaan arvoketjun toimijoiden liiketoimintaosaamista. Koulutuksessa ja yritysvalmennuksessa keskitytään luomuyrittäjien ja -yritysten liiketoiminta-mahdollisuuksien kartoittamiseen ja kehittämiseen toimiviksi liiketoimintakonsepteiksi ja liiketoimintamalleiksi. Hankkeessa synnytetään organisaatioiden koordinoitua yhteistyötä, tieto- ja viestintätekniikkaa sekä vertaisasiantuntijuutta uudella tavalla käyttävä alueellinen valmennusjärjestelmä. Järjestelmä integroidaan Etelä-Savon koulutukseen, neuvontaan ja muuhun luomun osaamisjärjestelmään. Tässä työssä ovat mukana kaikki luomuinstituutin valmisteluryhmän organisaatiot. Hanke kasvattaa yhteistyössä muiden Luomuinstituuttikokonaisuuden toimijoiden kanssa eteläsavolaista luomualan liiketoiminnan volyymia 25 % hankkeen aikana uutta osaavaa luomuyrittäjää alkutuotantoon - 15 uutta yritystä alkutuotannon jälkeiseen luomuketjuun - 20 uutta mentoria luomun valmennusjärjestelmään EAKR, TL 2, Materiaalitestausinvestoinnit. Koodi A32534 Rahoittaja: Pohjois-Savon liitto Kokonaiskustannukset euroa, tuki euroa Toteutusaika Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima ja toteuttama Materiaalitestausinvestoinnit-projekti on Materiaalien ja korroosion tutkimus- ja testaus (KorrTest)-pääprojektin rinnakkainen investointiprojekti, johon tavoitteina ovat pääprojektin toteuttamisen mahdollistavat testauslaitteistojen ja -ohjelmistojen hankinnat Savonia-ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan laboratorioon: 32

33 1. Väsytyskokeita varten dynaaminen kuormituskehä, jossa voidaan toteuttaa myös jännitystestejä muuttuvissa olosuhteissa 2. Suolasumukorroosiokokeita varten standardin mukainen suolasumukaappi, jolla päästään tarvittaessa korotettuun lämpötilaan 3. Pintakovuusmittalaite korroosiorakenteiden pintaominaisuuksien mekaaniseen määrittämiseen 4. Metallimikroskooppiin tietokoneohjelma, jolla saadaan korroosioalueiden lisäksi mm. eri faasit ja mikrorakenne helposti määritettyä. Hankintojen tarkentava suunnittelu-, hankinta- sekä käyttöönottotyö tehdään ESR-rahoitteisessa Materiaalien ja korroosion tutkimus- ja testaus (KorrTest)-pääprojektissa. Projektin tuloksena ovat Materiaalien ja korroosion tutkimusja testaus (KorrTest)-pääprojektin mahdollistavat hankinnat ESR, TL 3, Materiaalien ja korroosion tutkimus- ja testaus (KorrTest). Koodi S12363 Rahoittaja: Etelä-Savon ELY-keskus/rr-ELY (aikaisemmin Pohjois-Savon ELY) Kokonaiskustannukset euroa, tuki euroa Toteutusaika Teknologiateollisuuden yrityksillä on lukuisia materiaaliteknologiaan liittyviä tutkimustarpeita kuten korroosioongelmat. Korroosion aiheuttamien vaurioiden lisäksi dynaamisessa kuormituksessa olevat tuotteet ja rakenteet, kuten esimerkiksi tietyt hitsatut rakenteet, ovat sellaisenaan alttiina murtumiselle. Yhdessä korroosio-ongelmien kanssa dynaamiset murtumat muodostavat erittäin laajan ongelmankentän, joka koskee enemmän tai vähemmän jokaista teknologiateollisuuden yritystä. Savonia-ammattikorkeakoulun edustajien keskusteluissa yhteistyökumppaneiden kanssa on noussut esille seuraavat tutkimus- ja testaustarpeet, joihin Savonia-ammattikorkeakoulun pitäisi Kuopiossa erityisesti panostaa: Projektin varsinaisiin kohderyhmiin kuuluvat alueen teknologiateollisuuden yritykset, erityisesti projektin kumppaniyritykset, jotka saavat projektin toiminnan ja tuloksien kautta edellytyksiä suunnittelu- ja valmistustoimintansa kehittämiseen. Lisäksi projektin kohderyhmänä on Savonia-ammattikorkeakoulun konealan henkilöstö, jonka materiaali- ja korroosio- sekä testausosaaminen paranee projektin toteuttamisen ja tulosten myötä. Suunnitellun projektin toteutusajan tavoitteina ovat: 1. Savonia-ammmattikorkeakoulun materiaalien testaus- ja tutkimusvalmiuden parantaminen 2. Materiaali- ja korroosiotestaukset ja -tutkimukset Projektin pitkän aikavälin tavoitteita ovat: - alueellisen tutkimus- ja testauspalvelutoiminnan valmiuksien parantaminen - tutkimustiedon siirtäminen alan koulutukseen Projektin pääasiallisia toimenpidekokonaisuuksia ovat: 1. Hankintojen tarkentaminen ja tekeminen 2. Hankintojen käyttöönotto sekä pilotointi 3. Tiedonhankinta 4. Yritysten tarpeiden tarkempi selvittäminen yrityksittäin 5. Yritysten kohteiden testit ja tutkimukset 6. Seminaarit ja tiedottaminen 7. Insinöörikoulutuksen kehittäminen Hankintoina projektiin liittyvässä investointihankkeessa ovat mm. dynaaminen kuormituskehä, suolasumukaappi, pintakovuusmittari sekä mikroskooppiohjelmistot. Projektin tuloksia ovat mm.: - hitsattujen rakenteiden korroosiotietouden alueellinen lisääntyminen - korroosiovaurioiden aiheuttaja- ja estotoimitietouden alueellinen lisääntyminen - materiaalien ja hitsattujen rakenteiden väsymis- ja lujuustestausten tulokset 33

34 - erilaiset yrityskohtaiset tutkimustulokset - seminaarit ja tulosjulkaisut Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella toteutetaan koko maan kattavan Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuella. Ohjelman toimeenpano tapahtuu ELYkeskuskohtaisten alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Maaseutuohjelman ja Itä-Suomen EAKR-ohjelman täydentävyys näkyy erityisesti yritystukitoiminnassa. Ohjelmat rahoittavat paikallisilla markkinoilla toimivia ja aloittavia yrityksiä. Maaseuturahaston asiakkaina ovat useimmiten maaseudun mikroyritykset ja EAKR-ohjelman tuki kohdistuu hieman suurempiin ja laajentaviin yrityksiin sekä kasvuyrityksiin. EAKR-toimenpideohjelmasta ja maaseuturahastosta on tuettu mm. bioenergiahankkeita koordinoidusti. Maaseudun laajakaistahankkeita on tuettu maaseuturahaston varoin Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin Yleistä Sidotun rahoituksen osalta Itä-Suomen EAKR-ohjelman hankkeet ovat kytköksissä kansallisiin erityisohjelmiin muita suuralueita heikommin. Hankerahoituksessa eniten yhteyksiä on ollut OSKEohjelmaan, noin 56 M :n sidonnoilla. Kaikkiaan Itä-Suomen EAKR-ohjelman sidonnat liittyvät kansallisiin erityisohjelmiin vain 10,9 % julkisen rahoituksen sidonnoilla. Kaikki alueet huomioiden keskiarvo on vuoden 2013 lopussa 21,8 %. OSKE-ohjelman lisäksi rahoitussidonnat liittyvät pieneltä osin entiseen aluekeskusohjelmaan (AKO), KOKO-ohjelmaan sekä AMO-ohjelmaan. Saaristo-ohjelmaan liittyviä hankkeita ei Itä- Suomen EAKR-ohjelmasta ole rahoitettu. Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Osaamiskeskusohjelmilla pyritään parantamaan kilpailukykyistä ja korkeaa osaamista vaativaa yritys- ja tutkimustoimintaa ja niiden kehittämisen edellytyksiä alueilla. Ohjelmalla tavoitellaan myös osaamiskeskusten välisen työnjaon kehittämistä ja alueellista erikoistumista. Itä-Suomessa toimivat seuraavat osaamiskeskusohjelmat ja klusterit. Pohjois-Savo - Hyvinvointiklusterin koordinaattorina Kuopio, osaamisalana terveystekniikka, laitteet ja välineet - HealthBio Terveyden biotekniikan klusteri, Kuopion osaamiskeskus 34

35 - Elintarvikekehityksen klusteri, Kuopion osaamiskeskus, osaamisalana elintarvikkeiden terveellisyys - Ympäristöteknologiaklusteri, Kuopion osaamiskeskus - Tulevaisuuden energiateknologiat, liitännäisjäsenenä Varkaus Etelä-Savo - Uusiutuva metsäteollisuus / Kaakkois-Suomen osaamiskeskus / Savonlinnan seudun kuntayhtymä / Kuitu-energia-elinkaari -osaamisala - Nanoklusteri ja Uusiutuva metsäteollisuus -klusteri.mikkelin seudun osaamiskeskus, osaamisaloina toiminnalliset pinnoitteet ja uudet ympäristöteknologian materiaalit sekä bioenergia ja biokomposiitit. - Matkailu ja elämystuotanto, Savonlinnan osaamiskeskus (verkottuneena koko Itä-Suomeen), osaamisalana matkailun innovaatiopalvelut ja tutkimus Pohjois-Karjala - Forest Industry Future, Joensuun osaamiskeskus, osaamisalana metsäteollisuuden koneteknologia ja tuotteistava puurakentaminen - Tulevaisuuden energiateknologiat, Joensuun osaamiskeskus - Asumisen osaamisklusteri, Joensuun osaamiskeskus Pohjois-Karjalan osaamiskeskusohjelma koostuu neljästä toisiaan tukevasta maakunnan vahvasta osaamisalasta: asumisen, nanoteknologian, tulevaisuuden energiateknologian ja uusiutuvan metsäteollisuuden osaamisklusterista. Osaamiskeskustoiminnalla luodaan puitteet yritysten, teknologiakeskusten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden yhteistyölle ja niiden välisten synergioiden innovatiiviselle hyödyntämiselle. Toiminnan kannalta keskeistä on tutkimus-, kehitys- ja tuotteistamisprosessit kattavan ja markkina- ja käyttäjävetoisesti toimivan innovaatioympäristön luominen yritysten ja asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyönä. Osaamiskeskus toimii tiiviissä yhteistyössä alan elinkeinoelämän kanssa sekä teknisten että markkinalähtöisten tuote- ja palveluideoiden kehittämiseksi ja viemiseksi liiketoimintaan. Kainuu - Forest Industry Future, Kajaanin osaamiskeskus, osaamisalana mittaustekniikka Kainuun Mittaustekniikan osaamiskeskus vahvistaa mittaustekniikan alan kilpailukykyä uudistamalla, verkottamalla ja kansainvälistämällä alan tutkimus-, kehitys- ja yritystoimintaa sekä uudistamalla valittujen sovellusklustereiden tuotantoprosesseja ja tuotteita soveltamalla niihin innovatiivista mittausteknologiaa ja uusia liiketoimintamalleja. Measurepolis-mittaustekniikan osaamiskeskus toimii Forest Industry Future -metsäteollisuuden osaamisklusterissa, sekä Älykkäät koneet -osaamisklusterissa. Rahoitus on hoidettu Kainuun kehittämisrahasta Esimerkki eri ohjelmista tai rahoituslähteistä rahoitetusta hankekokonaisuudesta Biokaasun liikennekäyttöä edistävä hankekokonaisuus Hankkeet: 35

36 Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto: Liikennebiokaasun ja muiden liikenteen uusiutuvien energialähteiden ja investointien kehittämishanke - osa 1: valmisteluvaihe Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Toteuttaja: Joensuun Seudun Jätehuolto Oy/Puhas Oy Rahoitus: tuki euroa (kokonaiskustannukset euroa) Toteutusaika: Hankekokonaisuuden tavoitteena on liikennebiokaasun jakeluverkoston kehittäminen Pohjois-Karjalaan. Valmisteluvaihetta rahoittivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy ja Kontiolahden kunta. EAKR TL 2: Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Toteuttaja: Puhas Oy EU- ja valtion rahoitus: euroa Toteutusaika: Projektikoodi: A31166 Hankkeen tavoitteena oli luoda edellytykset liikennebiokaasun tuotannon ja jakelun aloittamiseksi Pohjois-Karjalassa, jotta voitaisiin vähentää kasvihuonekaasukaasupäästöjä ja öljyriippuvuutta sekä luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Määrällisenä tavoitteena oli luoda edellytykset kahdelle jalostuslaitokselle, neljälle tankkausasemalle ja kymmenien biokaasuautojen käyttöön ottamiselle. Edellytysten luominen tarkoitti taloudellisten ja teknisten edellytysten selvittämistä, yhteistyökumppaneiden hankintaa sekä tiedon tason nostamista, jotta eri toimijat, päätöksentekijät ja rahoittajaviranomaiset voisivat tulosten avulla suunnitella, rahoittaa ja toteuttaa investointihankkeita. Selvitysten lähtökohdaksi otettiin olemassa olevat biokaasun kolme tuotantopaikkaa (Kontiosuo, Kuhasalo, Kitee) sekä hankkeeseen osallistuneet kunnat Joensuu, Kitee ja Kontiolahti. Kontiosuon jätekeskukselle suunniteltiin uutta teknologiaa käyttävä nesteytetyn biokaasun valtakunnallinen pilottihanke, johon sisältyi jalostamo- ja tankkauskeskus nesteytetylle ja paineistetulle biokaasulle sekä yli jäävän kaasun myynti ulkopuolelle. Toteutus olisi edellyttänyt kunnostustoimenpiteitä kaatopaikkakaasun talteen saamiseksi riittävässä määrin. Toteuttamiselle ilmaantui myös teknologisia riskejä ja jalostuksen toimivuuden varmistamiseksi olisi tarvittu kansainvälinen teknologian kehittämishanke, "koetehdas". Hankkeessa tuotettiin lisäksi vaihtoehtoisia suunnitelmia Kuhasalon jätevedenpuhdistamon biokaasun sekä Kiteen BioKymppi Oy:n biokaasulaitoksen biokaasun liikennekäytöstä. Toteuttamiskelpoisia laskelmia jalostettiin edelleen Liikennebiokaasua energiatiloilta -hankkeessa suunnittelemalla Kiteen kaupungin ja Kontiolahden kunnan yhteinen demonstraatioinvestointihanke, johon sisältyy jalostamo ja kaksi tankkauspaikkaa. Hanke toteutti myös konkreettisen tankkausasemaprojektin liittyen tiedon jakamiseen kaikenikäisille; yhteistyössä Taito Pohjois-Karjala ry:n kanssa toteutettiin Taitokorttelin polkuautopihalle biokaasun leikkitankkauspaikka, jonka vihki käyttöön liikenneministeri Anu Vehviläinen runsaslukuisen yleisön edessä. Tempaus oli yksi hankkeen monista yleisötapahtumista. Hankkeen tuloksena syntyi myös mittava määrä julkaisuja sekä Joensuuhun vuosittainen valtakunnallinen liikennebiokaasukonferenssi Liikennebiokaasu ja Suomi. Hanke valittiin 20 parhaimman ratkaisun joukkoon Pohjoismaiden ja Itämeren maiden välisessä Solutions kilpailussa, jossa etsittiin kunnille ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. ESR TL 3: Uusiutuvat liikennepolttoaineet Pohjois-Karjalassa - osaamisen kehittäminen Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan ELY-keskus (2014: Etelä-Savon ELY-keskus) Toteuttaja: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy EU- ja valtion rahoitus: euroa Toteutusaika: Projektikoodi: S11407 Hankkeen tavoitteena oli koota yhteen hajanaiset tiedot uusiutuvien liikennepolttoaineiden koko tuotantoketjusta ja rakentaa uusiutuvien liikennepolttoaineiden paikallisen tuotannon syntymistä tukevat ja alan kehittymistä edistävät koulutustuotteet. Hankkeen tärkeimpiä toimenpiteitä oli koulutuskokonaisuuden valmistuminen. Koulutuspaketti nivoo yhteen tiedot paitsi bioetanolin, -dieselin ja -kaasun valmistuksesta ja tekniikoista, mutta myös liiketoiminnasta, johtamisesta ja luvanvaraisuuksista. Koulutuskokonaisuudessa on myös mahdollista oppia sähköisen liikennöinnin 36

37 perusteet. Koulutuskokonaisuus integroituu Karelian normaaliin palvelutarjontaan ja on siten saatavilla hankkeen päätyttyä. Koulutusta tarjotaan niin yksityisille kuin yrityksille, yksittäisiä kursseja tai koulutuskokonaisuutta. EMR TL1: Liikennebiokaasua energiatiloilta Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelma Toteuttaja: ProAgria Pohjois-Karjala ry EU- ja valtion rahoitus: euroa Toteutusaika: Liikennebiokaasua energiatiloilta -hankkeella luodaan malli ja edellytykset energiamaatilalle, joka tuottaa ja käyttää monipuolisesti uusiutuvaa energiaa mukaan lukien liikennebiokaasu ja traktoribiokaasu, sekä malli ja edellytykset maatilojen/kuntien yhteiselle biokaasulaitokselle, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua. Lisäksi luodaan uutta pysyvää osaamista maatiloille, kuntiin, seudullisiin kehittämisyhtiöihin ja ProAgriaan, jotta energiamaatilamalli voisi yleistyä Pohjois-Karjalassa ja maatilat voisivat tulla osaksi kehitteillä olevaa Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkostoa. Kuvio 6. Kaaviokuva biokaasun liikennekäyttöä edistävästä hankekokonaisuudesta Kuva: 37

38 4. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN 4.1 Ohjelman strateginen toteutuminen toimintalinjoittain Vuoden 2013 aikana ohjelman toimintalinjojen sidonta ja maksatusvauhdit jatkoivat kasvuaan suurin piirtein odotettua vauhtia. Toimintalinjan 1 sidonnat ja maksatukset eivät edenneet aivan samassa vauhdissa toimintalinjojen 2 ja 3 kanssa. Toimintalinjan 3 sidonnat ylittivät 100 %:n rajan selvästi vuoden loppuun mennessä. Tämä johtuu toimintalinjalla kertyneestä suuresta kuntarahan määrästä, joka ylitti selvästi arvioidun kuntarahakertymän. Sidontojen osalta toimintalinjan 1 hitaampi etenemisvauhti johtui suurimmaksi osaksi siitä, että muutama iso yritystukihanke odotti päätöksen tukikelpoisuus- sekä omarahoitusosuuksien varmistumista. Nämä hankkeet kuitenkin haluttiin viedä EAKR-ohjelmaan ja siksi päätöksien varmistuminen jätettiin vielä vuoden 2014 alkupuolelle. Kysyntää yritystuille oli eri maakunnissa eri tavoin, mutta vielä vuoden loppuun mennessä ei haluttu avata toimintalinjan loppukehystä, vaan haluttiin katsoa toteutuskelpoisuus vielä vuoden 2014 alussa sovittujen maakuntakehysten mukaisesti. Luottamus siihen, että yritystoiminnan kehittämiseen toimintalinjalla 1 osoitettu rahoituskehys tullaan käyttämään täysimääräisesti, on alueen kaikkien välittävien toimielimien yhteinen näkemys. Myöskään maksatusten osalta ei toimintalinjalla 1 kyetty samaan kasvuvauhtiin kuin muilla toimintalinjoilla. Maksatukset kasvoivat vain 10 prosenttiyksikköä vuoden 2013 aikana kun muilla toimintalinjoilla kasvu oli noin 15 prosenttiyksikköä. Maksatuksia voidaan tehdä vielä aina 2015 alkupuolelle saakka, mutta koko ohjelman tasolla saavutettiin n+2-raja maksatuksissa vasta marraskuun lopulla. Edelleen vuotta 2014 ajatellen, tulee maksatusvauhtia pyrkiä nopeuttamaan n+2 säännön toteutumiseksi. Kuvio 7. Sidottu ja maksettu julkinen rahoitus toimintalinjoittain ( ) 38

39 Taulukossa 7 on esitetty sidontatiedot toimintalinjoittain kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuudet ja hankkeiden lukumäärät. Koko ohjelman julkisesta rahoituskehyksestä sidonnat ovat kasvaneet noin 82 prosentista noin 97,4 prosenttiin. Koko ohjelma on siis saavuttanut lähes 100 % julkisen rahoituksen kehyksestä vaikka toimintalinjoittain prosentit vaihtelevatkin. Kunta- ja muu julkinen rahoitus on kasvanut 17 M vuoden 2013 aikana. Sen osuus kaikesta julkisesta sidotusta rahoituksesta oli vuoden lopulla 13,8 %. Kuntien tukalasta taloustilanteesta huolimatta kuntarahaa on saatu kerrytettyä riittävästi huomioiden myös vuonna 2012 tehdystä valtion vastinrahan leikkauksesta aiheutunut lisäpaine kuntarahoitukselle. Tätä voidaan pitää erittäin positiivisena merkkinä hanketoiminnan merkityksestä kunnille. Taulukko 7. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman sidontatilanne toimintalinjoittain Julkinen kehys EAKR+valtio Kunta Sidottu julkisesta kehyksestä Kunta+muu julk./ julkinen yhteensä Joista Finnveran hankkeet (kpl) Muu Hankkeita TL julkinen Yksityinen Julkinen yht. Kaikki yht. yht. (kpl) ,8 % 0,2 % ,3 % 17,0 % ,3 % 32,7 % ,3 % 0,0 % 38 IS Yht ,4 % 13,8 % TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan 1 sidonnat julkisesta rahoituksesta olivat vuoden 2013 lopussa 258 M (+42 M vuonna 2013). Tämä on lähes 89 % julkisen rahoituksen kehyksestä. Hankkeita oli käynnissä tai loppunut kpl Finnveran lainatakaukset mukaan lukien. Yksityisen rahoituksen osuus kaikista kustannuksista oli 633,7 M eli 71 %. Sitomatonta rahoitusta oli jäljellä vuoden vaihteessa noin 32 M. Sidontoja oli tekemättä vielä kaikissa maakunnissa, erityisesti Pohjois-Savossa, jossa kaksi isoa yrityshanketta odotti TEMin yritysosaston linjausta rahoituksen etenemiseksi. Lopullinen varmuus rahoituksen täysimääräisestä toteutumisesta toimintalinjalla 1 jää vuoden 4014 alkupuoliskolle. Kysyntää kuitenkin näyttää olevan ainakin muissa maakunnissa ja hankekantaa on hakemuksina sisällä runsaasti, joten täysimääräinen toteutuminen tarvittaessa myöntövaltuuksia siirtämällä maakuntien välillä on todennäköistä. Taulukko 8. Sidonnat toimintalinjalla 1 ( ) Sidottu julkisesta Kunta+muu julk./ julkinen Joista Finnveran hankkeet (kpl) TL Julkinen kehys EAKR+valtio Kunta Muu julkinen Yksityinen Julkinen yht. Kaikki yht. kehyksestä yhteensä Hankkeita yht. (kpl) ,8 % 0,2 % Tukimuodoittain tarkasteltuna selvästi suurin osa toimintalinjan sidotusta tuesta (224 M ) on yrityksen kehittämisavustusta. Finnveran tuki oli vuoden lopussa 23,6 M ja energiatuella sekä yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksella oli vain marginaalinen asema. Myöntöperusteen mukaisessa tarkastelussa suurin osa toimintalinjan tuesta kohdistuu uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon (89,1 M ). Toinen 39

40 merkittävä tukimuoto on ollut alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen, johon on sidottu vuoden 2013 lopussa 61 M EAKR+valtio rahoitusta. Kolmanneksi sidotuin kohde oli uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto (45 M ). Toimialoista sidonnoissa nousevat esiin metallituotteiden valmistus (45,1 M ), sahatavaran ja puuja korkkituotteiden valmistus (21,2 M ) ja koneiden ja laitteiden valmistus (19,8 M ) sekä elintarvikkeiden valmistus (10,9 M ). Menoluokittain (ks. liite 2, rahoitustaulukot) toimintalinjalla 1 suurimmat luokat sijoittuvat kokonaisuuden 01-09, tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys alle. 85,5 % toimintalinjan sidonnoista sijoittuu tämän päämenoluokan alle. Tämän ulkopuolelta esiin nousevat vain tieto- ja viestintäteknologian parempi hyödyntäminen pk-yrityksissä (4,6 %) ja muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseen (4,1 %). Vajaat 70 % toimintalinjan sidonnoista kohdistui pieniin yrityksiin ja mikroyrityksiin. Keskisuurten yritysten osuus oli 20 % ja suuryritysten osuus lähes10 %. Suuryitysten osuus on noussut edellisvuoden tilanteesta (2,5 %) reilusti. Ohjelmakauden lopulla on siis käytetty yritysrahoitusta entistä enemmän suuriin investointeihin rahoittamalla niitä pieneltä osin. Arvioitsijan näkemyksiä toimintalinjan 1 toteutumisesta ja kehittämisestä ELY-aluetarkastelut osoittavat, että selvästi suurin osa yritystuesta on kanavoitunut teollisuusyrityksiin. Maakuntakohtaiset kärkitoimialatarkastelut osoittavat, että suuri osa tuesta on kanavoitu teollisuuden aloille, jotka ovat maakuntaohjelman kärkitoimialoja. Sen sijaan, vaikka kaikissa maakuntaohjelmissa kasvat toimialat, kuten hyvinvointipalvelut, ICT ja luovat alat on nostettu kärkikohteiksi, ei EAKR-yritystukea ole kanavoitunut näille aloille tästä huolimatta. Kasvavia toimialoja tuetaan varmasti muilta toimintalinjoilta, koska toiminta on luonteeltaan riskialttiimpaa ja kokeilevampaa, mutta rakennerahastostrategian mukaan myös yritystukia tulisi kohdentaa näille aloille tosin tavoitetasoa ei ole millään tavalla määritelty. Alueiden joukosta löytyy myös poikkeuksia. Esimerkiksi Etelä-Savossa kärkialoittain tarkasteltuna erottuu etenkin metalli- ja teknologiateollisuuden saama tukiosuus, mutta myös palveluliiketoimintaan on panostettu paljon. Palveluliiketoiminnan tukeminen heijastuu myös uusien yritysten määrässä, joka on keskimääräistä korkeampi. Sama näkyy esimerkiksi Pohjois- Pohjanmaalla, jossa eniten tukea ovat saaneet ICT-alan ja uuden teknologian yritykset metalli- ja metsäala vasta seuraavaksi eniten. Hanke-esimerkkejä Punamusta-investointihanke Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan ELY-keskus Toteuttaja: PunaMusta Oy EU- ja valtion rahoitus: euroa Toteutusaika: Projektikoodi: A PunaMusta Oy investoi uuteen sanomalehtipainokoneeseen. Investoinnin kokonaisarvo on noin 15 miljoonaa euroa, kun mukaan lasketaan kiinteistön laajennus ja postituskoneen uusiminen. Uusi koneinvestointi varmistaa laadukkaan ja tehokkaan sanomalehtipainamisen Joensuussa ja mahdollistaa yhteistyön muiden lehtien ja kustantajien kanssa. 40

41 4.1.2 TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinja 2 on saavuttanut jo lähes 100 % julkisen rahoituksen sidonnoista koko ohjelmakauden kehyksestä. Vuoden 2013 aikana sidonnat kasvoivat noin 42 M. kunta- ja muu julkinen rahoitus kasvoi noin 7 M vuoden 2013 kuluessa. Kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuus kaikista sidonnoista oli 17 %. Hankepäätöksiä syntyi vielä vuoden 2013 aikana reilut 100 kpl. Kunta- ja muun julkisen rahoituksen vaade nousi toimintalinjalla 2 noin 43 miljoonaan euroon valtion vastinrahan leikkauksen johdosta vuonna 2012 ja nyt vuoden 2013 lopussa tuo raja on ylitetty. Taulukko 9. Sidonnat toimintalinjalla 2 ( ) Sidottu julkisesta Kunta+muu julk./ julkinen TL Julkinen kehys EAKR+valtio Kunta Muu julkinen Yksityinen Julkinen yht. Kaikki yht. kehyksestä yhteensä Hankkeita yht. (kpl) ,3 % 17,0 % 612 Menoluokat (TTK-toimet, innovointi ja yrittäjyys) kattoivat noin 80 % toimintalinjan sidonnoista vuoden 2013 lopussa. Suurin menoluokka toimintalinjalla 2 on selvästi tutkimuskeskusten TTK-toimet (01), johon kohdistui 92,4 M (41,6 %) koko toimintalinjan rahoituksesta. Menoluokat 02 ja 03 TTK-infrastruktuuri (02), teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pk-yritysten kesken sekä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, alueviranomaisten ja teknologiakeskusten kesken (03) - ovat seuraavaksi suurimmat luokat (27,7 M ja 24,7 M sidontoja). T&K toimien ulkopuolinen suurin menoluokka oli vuoden 2013 lopussa luokka 57 (muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseen, 11,3 M ). Koko toimintalinjan menoluokittainen sidontatilanne näkyy liitteessä 2, rahoitustaulukot. ELY-keskusten myöntämissä toimintalinjan 2 hankkeissa (111 M ) korostuvat uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto myöntöperusteena. 41,8 M oli sidottu tällä perusteella vuoden 2013 lopussa. Uusien tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto on ollut myös merkityksellinen myöntöperuste (29 M sidontoja). Arvioitsijan näkemyksiä toimintalinjan 2 toteutumisesta ja kehittämisestä Hankkeiden loppuraporttien tiivistelmiin perustuvasta analyysista on mahdollista tehdä johtopäätöksiä, jotka voivat auttaa rakennerahasto-ohjelmia hallinnoivia viranomaisia suuntaamaan hankerahoitusta ja arvioimaan sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Lähtökohtana on se, että EAKR:n toimintalinjasta 2 rahoitettujen hankkeiden loppuraporttien systemaattinen analyysi osoittaa sen, kuinka haastavaa loppuraporttien perusteella on tehdä johtopäätöksiä hanketoiminnan vaikuttavuudesta. EURA -järjestelmän indikaattoritiedot (syntyneet työpaikat ja hanketoimintaan osallistuneet yritykset) vaikuttavat sisältävän hankekohtaisesti ja maakuntakohtaisesti erilaisia tulkintoja. On vaikea arvioida sitä, miten esimerkiksi osallistuneet yritykset on kussakin hankkeessa laskettu. Hankkeiden loppuraportit poikkeavat toisistaan välillä hyvinkin selvästi, eikä niissä raportoituja asioita kytketä ilmoitettuihin indikaattoritietoihin. 41

42 Toteutetuista hankkeista nousee erityisesti esiin kaksi erilaista ryhmää. Monet hankkeet toimivat investointeina alueiden oppimis- ja tutkimusympäristöihin. Toinen merkittävä hankejoukko taas toimii suoraan yhteistyössä yritysten kanssa. Yritysten kanssa työskentelevä joukko nousee esiin seurantajärjestelmässä, sillä yrityskontaktit antavat niille mahdollisuuden saavuttaa asetettuja indikaattoreita. Oppimis- ja tutkimusympäristöihin panostavat hankkeet taas toimivat pitkäjänteisesti alueen toimintaedellytysten kehittämiseksi. Tämän työn vaikutukset näkyvät välillisesti pidemmän ajan kuluessa. Näiden kahden hankeryhmän merkitysten arvioimiseksi tulisi kehittää erilaiset järjestelmät. Oppimis- ja tutkimusympäristöjen merkitys rakentuu sen kautta, miten hankkeet onnistuvat yhdessä luomaan ja kehittämään menestyviä toimialaklustereita. Yrityskentän kanssa toimivien hankkeiden merkitys taas rakentuu toimintaan osallistuvien yritysten kokeman hyödyn ympärille. Tämä kannustaa hankkeita keräämään asiakaspalautetta ja raportoimaan sitä osana loppuraportointiaan. Systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista kertookin tarpeesta kehittää hanketoiminnan raportoinnin ja tietojärjestelmiin kirjattavien indikaattoreiden yhteyttä. Hanketoimijoita tulisi ohjeistaa tarkemmin loppuraporttien kirjoittamisessa ja loppuraporttien tulisi olla muodoltaan yhteneväisiä. Loppuraportin kirjoittamista pitäisi ohjata selkeämmin ja se tulisi kytkeä hanketoimintaa kuvaaviin indikaattoreihin. EAKR -seurantajärjestelmään tulisi rakentaa hankekohtaisempaa seurantaa esimerkiksi hankkeiden erilaisia toimintatapoja noudattaen. Toiminnan alueellista merkitystä voidaan myös oppia ymmärtämään erillistutkimusten kautta, jotka keskittyvät täsmällisiin kysymyksiin ja kunkin alueen kannalta oleellisiin teemoihin. Hanke-esimerkkejä 3D-tulostettava fotoniikka - vaihe I Vastuuviranomainen: Tekes Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto EU- ja valtion rahoitus: euroa Toteutusaika: Projektikoodi: A Hanke on pitkäaikaisen tutkimushankkeen I vaihe, jossa 3D tulostusta kehitetään soveltuvaksi fotoniikan sovelluksiin, joissa hyödynnetään mikro- ja nanometrimittaluokan rakenteita. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia suomalaisille hightech yrityksille soveltaa ja hyödyntää fotoniikkaa tuotteissaan. Optisia komponentteja Suomessa käyttävät mm. turvallisuusalan yritykset ja säähavaintolaitteita valmistavat yritykset. Difraktiivisen optiikan komponenttien 3D-tulostamista ei ole yritetty vielä missään päin maailmaa. Hankkeen I vaiheessa maailman johtava fotoniikan 3D-tulostuslaitteisto rakennetaan Joensuuhun perustuen maailman johtavaan ja toistaiseksi ainoaan teknologiaan, jonka on kehittänyt hollantilainen LUXeXceL. Kyseinen digitaalisen valmistuksen tekniikka nopeuttaa valtavasti optiikan tutkimusta ja tuotekehitystä. Health ProPeli - suomalaisen Games for Health liiketoiminnan kehittäminen (A564134) Kokonaiskustannukset: , josta EAKR+valtio tuki Toteutusaika: Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto Suomalaisen Games for Health liiketoiminnan kehittäminen (A564130) Kokonaiskustannukset: , josta EAKR+valtio tuki Toteutusaika: Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulu Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon ELY-keskus / TEKES 42

43 Health ProPeli -suomalaisen Games for Health liiketoiminnan kehittämishankkeessa Savonia ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto tutkivat digitaalisten pelien ja pelillisten menetelmien käyttöä terveyden, toimintakyvyn ja kuntoutumisen edistämisessä. Tutkimuksessa mallinnetaan uusia motivoivia ja vaikuttavia menetelmiä digitaalisen median, muotoilun terveydenhuollon kärkiyritysten sekä organisaatioiden kanssa. Yhdistämällä terveys-, tuotekehitysja liiketoimintatutkimusta edistetään käyttäjälähtöistä Games for Health tuotekehitystä ja kansainvälistä liiketoimintaa. Projekti luo edellytyksiä suomalaisen Games for Health liiketoiminnan syntymiselle, kansanterveystyön uudistamiselle ja terveydenhuollon kustannusten tehokkaammalle kohdentamiselle. Pieksämäen Veturitori ja sen kattaminen Projektikoodi: A32714 Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toteutusaika: Alkaa ja päättyy Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto Toteuttajan nimi: Pieksämäen kaupunki Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: Hankkeen tavoitteena on rakentaa katettu torialue tallien sisäkaarelle yhdistämään Veturitallit tulevaan viihde-, ajanvietto- ja kauppamaailmaan. Katettu Veturitori ja Veturitallit muodostavat yhdessä kauppakeskuksen kanssa suuren ja monipuolisen kokonaisuuden, jonka kaupallinen vaikutus olisi yliseudullinen. Pieksämäen kaupunki rakentaa Veturitallien kahteen pilttuuseen kaupunkilaisten ja matkailijoiden pysähtymis- ja seurustelutuvan (pilttuun). Hanke liittyy suojeltujen veturitallien omaleimaisen sisällön kehittämiseen. Julkinen katettu tapahtumatori ja veturitalleihin rakennettu kaupunkilaisten ja matkailijoiden olohuone mahdollistavat alueen markkinoimisen mielenkiintoisella ja ainutlaatuisella sisällöllä. Uusi katettu torialue yhdessä veturitallien ainutlaatuisen ilmeen kanssa luo tulevan kauppa-keskukseen kupeeseen miellyttävän julkisen sisätilan ja vanhan historiallisen kerrostuman. Kaupunki haluaa tarjota asukkaille ja matkailijoille positiivisia yllätyksiä vanhassa inspiroivassa ympäristössä. Cleantech Finland Bioenergy Projektikoodi: A32422 Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toteutusaika: Alkaa ja päättyy Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto Toteuttajan nimi: Miktech Oy Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: Etelä- ja Pohjois-Savossa on vahvaa vientivetoista yritystoimintaa mm. poltto-, kattila ja kaukolämpöteknologioissa sekä puunkorjuuseen ja logistiikkaan liittyvässä teknologiassa. Teknologiatarjontaa täydentävät kattavat suunnittelu- ja konsultointipalvelut. Alueella on myös vahvoja ja kansainvälisesti tunnettuja tutkimusorganisaatioita, jotka luovat vahvan osaamispohjan kasvavia kansainvälisiä markkinoita hyödyntävien Cleantech -yritysten kasvuun ja kehittämiseen sekä kansainvälisten tutkimus- ja osaamisen siirtoverkostojen synnyttämiseen. Suuret globaalit yritykset pystyvät järjestämään myynnin ja markkinoiden itsenäisesti. Useilla PK-sektorin yrityksillä myyntiorganisaatio on ohut ja vientitoimintaan eivät resurssit aina riitä. Viennin ja kansainvälistymisen toteuttaminen vaatii riittävästi toimintaan kohdennettuja resursseja ja on pitkäjänteistä toimintaa. Tiivis alueiden ja toimijoiden välinen verkottuminen ja yhteistyön tekeminen on yksi oleellinen edellytys viennin edistämisen ja kansainvälistymiseen liittyvän verkostoitumisen tehokkaalle toteutumiselle. Tällä projektilla edistetään pk-yritysten vientiä, tuetaan Itä-Suomen bioenergiaohjelmatyön toteutusta, tiivistetään yhteistyötä Cleantech Finlandin kanssa ja pyritään luomaan pysyviä yritysverkostoja. Projektin tavoitteena on bioenergia-alan yritysten kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin valmiuksien parantaminen sekä vientiin tähtäävien yritysverkostojen synnyttäminen ja kehittäminen. 43

44 Tavoitteena on kehittää bioenergia-alan PK- yritysten valmiuksia kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin toteuttamiseksi sekä muodostaa kansallinen bioenergia- toimialaryhmä Cleantech Finlandiin ja pilotoida sen toimintaa (Solved palvelu). Tavoitteena on myös tuoda yrityksille pysyviä myyntikanavia valituilla kohdemarkkinoilla (esimerkiksi vientirenkaita) ja kehittää alueellista invest in -toimintaa ja saada alueelle uusia kansainvälisiä teknologioita ja investointeja Projektin tuloksena bioenergia-alan yritysten kansainvälinen liiketoimintaosaaminen lisääntyy ja liikevaihto, vienti ja työpaikkojen määrä kasvavat. Bioenergia-alalle syntyy konsortioita, jotka pääsevät yritysryhmänä käsiksi isompiin hankekokonaisuuksiin kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi Itä-Suomi profiloituu entistä vahvemmin vientiin suuntautuneeksi bioenergia-alan osaajaksi TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Toimintalinja 3 ylitti julkisen rahoituksen kehyksen selvästi vuoden 2013 lopussa. Sidonnat olivat jopa 115,3 % kehyksestä suuren kunta- ja muun julkisen rahoituksen johdosta. Sidontoja oli 23 M edellisvuotta enemmän. Kunta- ja muun julkisen rahoituksen sidonnat olivat yhteensä 52,2 M, joka oli 10 M edellisvuotta enemmän ja 32,7 % koko toimintalinjan sidonnoista. Hankkeitten lukumäärä tällä toimintalinjalla vuoden lopussa oli 268, jossa on lisäystä 46 kpl edellisvuoteen. Taulukko 10. Sidonnat toimintalinjalla 3 ( ) Sidottu julkisesta Kunta+muu julk./ julkinen TL Julkinen kehys EAKR+valtio Kunta Muu julkinen Yksityinen Julkinen yht. Kaikki yht. kehyksestä yhteensä Hankkeita yht. (kpl) ,3 % 32,7 % 268 Ratahankkeisiin (Savon ja Karjalan ratojen tasoristeysten poistot) ovat säilyneet suurimpana menoluokkana, vaikka uutta rahoitusta enää ole sinne sidottukaan. Niiden osuus koko toimintalinjan EAKR+valtio sidonnoista oli 28,7 M (26,7 %). Toinen suuri menoluokka on muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseen (57). Vuoden 2013 lopussa18 M ja 16,7 % sidonnoista kohdistui tällä toimintalinjalla ko. menoluokkaan. Muut suuremmat menoluokat sidonnoissa ovat olleet ympäristönsuojeluun ja riskien ehkäisyyn sekä tieverkoston kehittämiseen liittyviä luokkia (ks. liite 2, rahoitustaulukot). Hanke-esimerkit Vanhat Veturitallit - kuntoon Projektikoodi: A32503 Toimintalinja: 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Toteutusaika: Alkaa ja päättyy Vastuuviranomainen: Etelä-Savon ELY-keskus Toteuttajan nimi: Pieksämäen kaupunki Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: Hankkeen tavoitteena on kunnostaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaitten veturitallien, kääntöpöydän ja saunarakennuksen historialliset rakenteet. Pieksämäen kaupunki korjaa veturitallit niiden suojeluarvon ymmärtäen. Toimenpiteellä turvataan rakennusperinnön säilyminen jälkipolville ja vahvistetaan paikkakunnan identiteettiä tärkeänä rautatiekaupunkina. Veturitallien ainutlaatuinen ilme luo tulevan kauppakeskuksen kupeeseen vanhan historiallisen kerrostuman ja miellyttävän punatiilisen tunnelman. Kaupunki haluaa tarjota matkailijoille ja asukkaille positiivisia yllätyksiä vanhassa inspiroivassa ympäristössä. 44

45 Hanke tuo kaupunkiin uusia kulttuurimatkailijoita ja luo kaupunkilaisille uuden käyntipaikan. Veturitallien kunnostaminen on Pieksämäen kaupungin antama lähtölaukaus vanhalle varikkoalueelle rakentuvalle uudelle matkailu-, elämys- ja kauppakeskukselle. Kiteen Meijerinrannan myllyrakennuksen entisöinti yleishyödylliseen käyttöön Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan ELY-keskus (2014: Etelä-Savon ELY-keskus) Toteuttaja: Kiteen kaupunki EU- ja valtion rahoitus: euroa Toteutusaika: Projektikoodi: A32421 Kiteen meijerinrannan alueella sijaitsee vanha myllyrakennus, joka on valmistunut Vanha mylly on ollut useita vuosia pääosin käyttämättömänä ja pääsyt rapistumaan. Rakennuksen sisällä on vanhan myllyn täydelliset laitteistot ja ItäMaidon myymälä. Rakennuksen saattaminen asialliseen käyttökuntoon edellyttää sen peruskorjaamista. Rakennus ja alue liittyvät Kiteen kirkkomaisemaan, joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kokonaisuudeksi. Hankkeella kunnostetaan rakennuksen ulkopuoli rakentamalla salaojitus, sadevesiviemäröinti ja sokkelin vesieristys. Lisäksi tarkoituksena on kunnostaa ItäMaidon käytössä olevat tilojen katto- ja seinärakenteet soveltuviksi ulkonäöltään myllyn vanhemman osan mukaisiksi. ItäMaito kunnostaa käytössään olevat sisäpuoliset tilat soveltuviksi omaan käyttöönsä. Itse rakennuksen kohdalla hanke on ensimmäinen vaihe sen muuntamiseksi luovien alojen yritysten toimintaympäristöksi ja puitteiksi yritysten väliselle yhteistyölle. Hanke mahdollistaa myllyn sisäpuolisten tilojen hyödyntämisen ja remontoinnin. Jatkoinvestoinneilla on tavoitteena kehittää Myllyn vanhemmasta osasta mm. luovien alojen yritysten työskentelytiloja. Hanke vaikuttaa myönteisesti kulttuuriympäristöön ja -maisemaan säilyttämällä ja kunnostamalla rakennus- ja kulttuuriperinnön sekä elinkeinohistorian kannalta arvokkaan rakennuksen. Meijerinrannan alueelle on syntymässä luovien alojen keskus ja hankkeella luodaan edellytykset myllyrakennuksen sisätilojen korjaukselle mm. museo-, käsityöläis- ja näyttelytoiminnalle. 4.2 Ydinindikaattoreiden toteutuminen EAKR-toimenpideohjelman ydinindikaattorit muodostuvat työpaikkatavoitteista (naiset, miehet, t&k-työpaikat) ja yritystoiminnan (uusien yritysten lukumäärä) kasvun tavoitteesta. Lisäksi tarkastellaan erityisesti Lissabonin strategian toteutumista menoluokittain toteutuneen rahoituksen mukaisesti sekä tasa-arvo- ja ympäristöpositiivisten hankkeitten rahoitusosuutta kaikista hankkeista. Myös T&K-toiminnan määrää tarkastellaan menoluokkien kautta toteutuneen rahoituksen mukaan. Taulukon 11 työpaikka- ja yritystiedot on koottu eri lähteistä. Realistisen kuvan saa keltaisella pohjalla merkityn sarakkeen kohdalta. Siihen on laskettu yhteen Eura2007 järjestelmän, Tuki2000 järjestelmän tiedot uusien työpaikkojen osalta. Uusien yritysten osalta on järkevää ottaa mukaan em. järjestelmien lisäksi Finnveran suunnitelmavaiheen tiedot. Uusien työpaikkojen osalta Finnveran suunnitelmavaiheen tiedot antaisivat liian korkeat luvut. Työpaikkatoteuma on kasvanut edellisvuodesta noin työpaikalla, vuoden 2013 lopussa siis on myötävaikutettu uuden työpaikan syntymiseen. Tämä on noin 60 % koko ohjelmakauden tavoitteesta. Naisten suhteellinen osuus syntyneistä uusista työpaikoista on laskenut edellisvuoteen verrattuna. Naistyöpaikkojen osuus tavoitteesta oli vuoden lopussa 51,5 %. Uusien yritysten osalta tavoitteet on saavutettu vuoden 2012 lopussa. Vuoden 2013 uusia yrityksiä on ilmoitettu syntyneeksi lisää vain 73 kpl. Lukumäärä vuoden 2013 lopussa oli Myös naisyritysten osuus on saavuttanut ohjelmakaudelle asetetun tavoitteen. Uusien naisyritysten määrä oli vuoden 2013 lopussa 785 kpl. 45

46 Taulukko 11. Työpaikka- ja yritystavoitteiden toteutuminen Tavoite EURA 2007 Tuki2000 lm Finnvera s Yhteensä tot Yhteensä tot Toteuma Toteuma* Itä-Suomi =1+2 4=1+2+3(UY) 4/tav. (3+4)/tav. Uudet työpaikat yht ,8 % -joista naisten ,5 % Uudet yritykset yht ,8 % 110,0 % -joista naisten ,7 % 110,6 % Lähteet: EURA2007 ja Tuki2000 Toimintalinjalla 1 työpaikkatavoitteesta on saavutettu noin 45 %. Toimintalinjoilla 2 ja 3 tavoitteet on ylitetty jo selvästi. Tämä johtuu selvästi liian alhaisesta tavoitteenasetannasta. Ohjelmaasiakirjassa ja ohjelman kirjoitusvaiheessa hyvän talouskehityksen vaiheessa toimintalinjan 1 hyvän työpaikkakehityksen uskottiin jatkuvan, mutta talousvaikeudet ovat vaikuttaneet myös Itä-Suomen ohjelman toteutukseen. Toimintalinjan 2 painottuminen toteutuksessa on vaikuttanut hyvään työpaikkakehitykseen ja toimintalinjan 3 työpaikkatavoite oli asetettu niin alhaiseksi (30 työpaikkaa), että tavoite on saavutettu jo yli 600 %:lla. Taulukko 12. Ohjelman työpaikkatavoitteiden toteutuminen toimintalinjoittain Tavoite EURA Uusia työpaikkoja yht. Tuki Yhteensä (%) Tavoite (%) joista naistyöpaikkoja EURA Tuki Yhteensä (%) =2+3 5=4/1 6 7=6/ =8+9 11=10/4 Itä-Suomi TL ,9 % ,2 % ,0 % TL ,9 % ,9 % ,7 % TL ,7 % 10 33,3 % ,2 % Yhteensä ,8 % ,4 % ,9 % Lähteet: EURA2007 ja Tuki2000 T&K-työpaikkojen määrä on kasvanut vuoden 2013 aikana reilulla 270 työpaikalla. Ohjelmakauden tavoitteesta on saavutettu 80 %. Lisäys on tapahtunut erityisesti toimintalinjalla 2. Ohjelmakauden alkuvuosina T&K-työpaikkojen määrä on ollut vaatimaton, mutta viimeisen kahden vuoden ja erityisesti vuoden 2013 aikana on tapahtunut suuri harppaus. Kaikista T&K-työpaikoista lähes 40 % on naisten työpaikkoja. Taulukko 13. Ohjelman T&K -työpaikkatavoitteiden toteutuminen toimintalinjoittain Tavoite EURA T&k -työpaikkoja yht. Tuki Yhteensä Toteuma (%) Tavoite (%) joista naisten t&k-työpaikkoja EURA Tuki Yhteensä Naisten osuus (%) =2+3 5=4/1 6 7=6/ =8+9 11=10/4 Itä-Suomi TL ,8 % ,3 % TL ,0 % ,9 % TL ,6 % Yhteensä ,9 % ,7 % Lähteet: EURA2007 ja Tuki2000 Yritystavoitteiden osalta on ohjelmakaudelle asetetut tavoitteet siis saavutettu. Kaikkiaan uusia yrityksiä on raportoitu syntyneen vuoden 2013 loppuun mennessä kpl, joka on 110 % 46

47 tavoitteesta. Positiivista on myös se, että naisyritysten määrä (785 kpl) on ylittänyt myös tavoitteensa (710 kpl). Uusien yritysten määrät ovat saavuttaneet tavoitteensa myös jokaisella toimintalinjalla. Taulukko 14. Ohjelman yritystavoitteiden toteutuminen toimintalinjoittain Tavoite EURA Lähteet: EURA2007 ja Tuki2000 Uusia yrityksiä yht. Tuki2000 Finnvera (s) Yhteensä (%) Tavoite (%) joista naisten perustamia EURA Tuki2000 Finnvera (s) Yhteensä Naisten osuus (%) = =16/ =18/ = =23/16 Itä-Suomi TL ,4 % ,3 % ,5 % TL ,5 % ,0 % ,2 % TL ,0 % 10 50,0 % ,6 % Yhteensä ,0 % ,1 % ,3 % Muista ydinindikaattoreista tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus on noussut tasaisesti ohjelmakauden edistymisen myötä osuus oli vain 11 %, % ja vuoden 2011 lopussa 26,2 %. Vuonna 2012 osuus laski hieman (24,7 %) ja 2013 osuus oli lähes sama, 24,8 %. Huolimatta T&K-työpaikkojen kasvusta vuoden 2013 aikana, ollaan sidotun rahoituksen osalta vielä jonkin verran ohjelman lopputilanteen tavoitteesta (35 %) jäljessä. Tasa-arvoa edistävien hankkeiden sidontojen osuus kaikista sidonnoista on laskenut hieman kolmen viimeisen vuoden aikana. Nyt ollaan hieman ohjelmakaudelle asetettua tavoitetta jäljessä (10,4 % / 11 %). Ympäristöpositiivisiin hankkeisiin oli sidottu vuoden 2013 lopulla 35,7 % kaikista sidonnoista. Tämä on selvästi yli tavoitteeksi asetetun 20 %. Taulukko 15. Ohjelman muiden ydinindikaattoreiden toteutuminen (tavoite ja toteuma-aste) Indikaattori Tavoite (osuus EAKR-rahoituksesta) Tilanne (osuus EAKR+valtio rahoituksesta) Lissabonin strategian mukaiset hankkeet 75,0 % / 85,7 % 79,8 % Tasa-arvohankkeet 11,0 % 10,4 % Ympäristöpositiiviset hankkeet 20,0 % 35,7 % T&K toiminnan määrä 35 % 24,8 % Julkisen tutkimuksen hankkeiden osuus oli 15,6 %, joka on edellisvuoden tasolla. Erityisesti näitä hankkeita oli toimintalinjalla 2. Yhteisöllisyyttä edistäviin hankkeisiin oli sidottu rahoitusta 8,2 % kaikista sidonnoista. Logistisiin tai ympäristön parantamiseen liittyviin hankkeisiin rahoitusta oli sidottu peräti neljännes kaikista sidonnoista. Toimintalinjalla 3 peräti 2/3 sidonnoista kuului näihin hankkeisiin. Hyvinvointipalveluhankkeita oli käynnistetty 33,8 M arvosta (julkinen yhteensä), joka on 4,5 % sidonnoista. Lissabonin strategian toteutumisesta on tiedot seuraavassa kohdassa (4.3). 47

48 4.3 Lissabonin strategian toteutuminen Lissabonin strategiaa tukevien menoluokkien osuus sidotusta rahoituksesta on noussut tasaisesti ohjelmakauden edetessä aina vuoteen 2011 asti, jonka jälkeen suunta on kääntynyt pieneen laskuun. Vuoden 2009 lopussa toteumaprosentti oli 79,9 ja se nousi vuoden 2011 loppuun asti 82,1 prosenttiin. Vuoden 2012 aikana Lissabonin strategiaprosentti pieneni yli yhden prosenttiyksikön ollen vuoden lopussa 80,8 %. Edelleen vuoden 2013 lopussa prosentti oli pienentynyt 79,8:aan. Ohjelma-asiakirjan arvio menoluokkien Lissabonin strategian toteutumisesta Itä-Suomessa on 85,7 %. Ohjelman toteuttamisen alkuvuosina rahoitettavien hankkeiden painotus on ollut toimintalinjoilla 2 ja erityisesti 3, jossa on myös eniten Lissabonin strategiaan kuulumattomiin menoluokkiin toteutettavia hankkeita. Vuodesta 2009 prosentti on ollut selvästi kasvussa aina vuoteen 2012 asti. Syy suunnan muutokseen vuonna 2012 näyttää johtuvan ennen kaikkea muun tuen matkailupalvelujen kehittämiseksi (menoluokka 57) kasvusta. Tämä ei ole Lissabonin strategiaa tukeva menoluokka. Vuoden 2013 aikana osuuttaan kasvatti mm. energiahankkeet (lähinnä energiatehokkuus ja uusiutuva energia), jotka luokitellaan myös Lissabonin strategian ulkopuolisiksi. Prosentti pieneni täten vuoden 2013 aikana edelleen yhden prosenttiyksikön. 4.4 Rakennerahastostrategian toteutuminen Rakennerahastostrategian keskeisenä tehtävänä on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia tukemalla toimia, joilla voidaan: kansallisesti ja alueellisesti menestyksekkäästi vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoida ja reagoida joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luoda houkuttelevia yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöjä sekä edistää alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasoittamista. Strategia tukee Suomen kansallisen alueellisen kehittämisen strategiaa ja on sen linjausten mukainen. Strategia ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet. Siten toimenpiteitä suunnataan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen, harvaan asutuille alueille sekä Etelä- ja Länsi-Suomen kehityshaasteissa oleville alueille. Kansallisen rakennerahastostrategian toimilla vaikutetaan uusien yritysten ja työpaikkojen syntyyn työllisyyden kasvuun ja työttömyyden alenemiseen aluetalouden kehitykseen yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvuun koulutustason nousuun tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisääntymiseen Työllisyys- ja alueellinen kilpailukyky tavoitteen mukaiset EAKR-rakennerahasto-ohjelmat noudattavat kansallisen rakennerahastostrategian painopisteitä ja toimintalinjojen sisällöt on pitkälti harmonisoitu. Käytännössä ohjelmissa voi toteuttaa ainoastaan sellaisia toimia, jotka tukevat kansallisen rakennerahastostrategian tavoitteita. Rakennerahastostrategiassa ei itsessään ole määritelty määrällisiä indikaattoreita, vaan ne on johdettu toimenpideohjelmista määritellyistä määrällisistä tavoitteista. Oheisessa taulukossa on 48

49 esitetty ohjelmittain ja yhteensä EAKR toimenpideohjelmille asetetut määrälliset tavoitteet ja niiden toteumat vuoden 2013 lopulla. Työpaikkatavoitteiden osalta kokonaisuutena EAKR-ohjelmat ovat jäljessä asetetuista tavoitteista. Tämä kertoo sekä asetettujen tavoitteiden optimistisuudesta sekä toisaalta viime vuosien taloudellisen tilanteen vaikutuksista ohjelmien toteutukseen. Yritystavoitteiden osalta mukana toteumaluvuissa ovat myös Finnveran tukien myöntöpäätöshetkellä ilmoitetut yritykset (jotka toisasiallisesti tuolloin syntyvät) ja uusien yritysten määrä onkin kokonaisuudessaan saavuttamassa tavoitteensa. Itä-Suomessa ollaan keskiarvoa jäljessä uusien työpaikkojen osalta, mutta edellä uusien yritysten osalta. Vuoden 2013 aikana myös uusien työpaikkojen osalta kehitystä on tapahtunut paljon. Taulukko 16. Työpaikka- ja yritystavoitteiden toteutuminen EAKR-ohjelmissa Tavoite Yhteensä Toteuma- Itä-Suomi aste Etelä-Suomi Uudet työpaikat yht ,1 % -joista naisten ,8 % Uudet yritykset yht ,5 % -joista naisten ,4 % Länsi-Suomi Uudet työpaikat yht ,0 % -joista naisten ,0 % Uudet yritykset yht ,8 % -joista naisten ,9 % Itä-Suomi Uudet työpaikat yht ,8 % -joista naisten ,5 % Uudet yritykset yht ,0 % -joista naisten ,6 % Pohjois-Suomi Uudet työpaikat yht ,5 % -joista naisten ,4 % Uudet yritykset yht ,7 % -joista naisten ,5 % EAKR-ohjelmat yht. Uudet työpaikat yht ,2 % -joista naisten ,3 % Uudet yritykset yht ,4 % -joista naisten ,4 % Erityisesti EAKR-ohjelmien osalta rakennerahastot ovat tukeneet Suomen eri alueita elinkeinorakenteen uudistamisessa. Palvelualojen osuus tuotantorakenteessa on edelleen kasvanut ja palveluiden tehokkuus lisääntynyt uuden tekniikan käyttöönoton ansiosta. Suomeen on kehittynyt uusia kansainvälisesti menestyviä toimialoja perinteisen teollisuuden rinnalle ja eri toimialojen rajapinnoille. Kaivos- ja kaivannaistoiminnan osuus tuotantorakenteessa on kasvanut erityisesti Itäja Pohjois-Suomessa. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuva tuotekehitys sekä energia- ja muu tuotanto on tärkeässä osassa maaseudun kehittämisessä. EAKR- ja ESR-toiminta on vaikuttanut alueellisesti kattavan koulutusverkoston säilymiseen. Sen avulla turvataan alueiden osaamis- ja lahjakkuusreservien mahdollisimman tehokas käyttö. 49

50 Osaamisen merkityksen kasvu ja alueellisen kehittämis- ja osaamispotentiaalin tehokas käyttö on lisännyt korkeakoulujen merkitystä alueellisessa kehittämistoiminnassa. Erityisesti ammattikorkeakoulujen rooli aluekehittämisessä ja kansainvälisessä verkottumisessa on vahvistunut ohjelmakauden aikana merkittävästi. Ammattikoulutuksen roolia osana alueellisia ja paikallisia innovaatio- ja osaamisjärjestelmiä on vahvistettu lisäämällä ammattikoulutuksen, yritystoiminnan ja alueellisten toimijoiden välistä yhteistyötä sekä tiivistämällä nykyistä ammattikorkeakouluverkkoa koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Alueilla oleva kehityspotentiaali on saatu tehokkaaseen käyttöön. Alueiden erikoistuminen omiin vahvuuksiinsa on lisännyt niiden osaamisen kriittistä massaa ja parantanut niiden kykyä linkittyä oman kehittymisensä ja kilpailukykynsä kannalta olennaisiin osaamis- ja arvoverkostoihin. Alueiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on koottu verkottuneiksi innovaatioyhteisöiksi, jotka ovat vahva kansallinen voimavara. Luovuuden ja osaamisen merkitys kaikessa tuotannossa kasvaa jatkuvasti. 4.5 Toimenpideohjelman suhde Eurooppa 2020 strategiaan Ohjelmakauden kilpailukyky- ja työllisyys tavoitteen toimenpideohjelmia yhdistävänä sisällöllisenä nimittäjänä on ollut vuonna 2000 käynnistetyn ja 2008 välitarkistetun ns. Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian toteuttaminen. Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2010 hyväksymä Eurooppa 2020 strategia perustuu Lissabonin strategiasta saatuihin kokemuksiin. Siinä tunnustetaan Lissabonin strategian vahvuudet, mutta puututaan myös sen heikkouksiin ja huomioidaan EU:n tilanteen muuttuminen vuodesta 2000 ennen kaikkea välitön tarve toipua talouskriisistä. Siinä esitetään kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: 1. Älykäs kasvu: osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen 2. Kestävä kasvu: resurssitehokkaamman, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden edistäminen 3. Osallistava kasvu: sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen Keskeisillä toiminta-alueilla tavoitteisiin pyritään nyt seitsemän lippulaivahankkeen avulla: Innovaatiounioni Nuoret liikkeellä Eurooppalainen digitaalistrategia Resurssitehokas Eurooppa Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi Komissio on lisäksi ehdottanut jäsenvaltioille toimenpidevalikoimaa lippulaivahankkeiden konkretisoimiseksi. Sen avulla Eurooppa 2020 prioriteetit ja niiden alaiset lippulaivahankkeet on myös mahdollista kytkeä ohjelmakaudella käytössä oleviin menoluokkiin, joita on käytetty Lissabonin strategian toteutumisen seurannassa. Menoluokkien avulla on mahdollista suuntaa-antavasti tarkastella käynnissä olevan ohjelmakauden toimenpiteiden merkitystä Eurooppa 2020 strategian keskeisten päämäärien toteuttamisessa. Lissabonin strategian ja Eurooppa 2020 strategioiden yhtymäkohdat tulevat esiin vertailtaessa eri EAKR-ohjelmia keskenään suhteessa 50

51 Eurooppa 2020 molempiin strategioihin: mitä vahvemmin ohjelma tukee Lissabonin strategiaa, sitä selvemmin toteutuvat myös Eurooppa 2020 strategian prioriteetit ja vastaavasti toisinpäin. Taulukossa 17 on kuvattu Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman toimenpiteiden ryhmittelyä Eurooppa 2020 strategian prioriteettien ja lippulaivahankkeiden alle. Lippulaivahankkeista merkittävin on innovaatiounioni, johon on kohdistunut n. 41 % Itä-Suomen ohjelmassa mennessä päätetyistä toimenpiteistä (sidottu EAKR+valtio -rahoitus), mikä on lähes samaa tasoa kuin kaikissa EAKR-ohjelmissa yhteensä. Lähes puolet sekä Itä-Suomen ohjelmassa että kaikissa EAKR-ohjelmissa yhteensä tehdyistä EAKR+valtio -sidonnoista on kohdistunut älykkään kasvun prioriteettiin ja noin kolmannes kestävän kasvun prioriteettiin. Eurooppa 2020 strategiaa on tukenut kaiken kaikkiaan 84 % tehdyistä EAKR+valtio -sidonnoista, kun vastaava osuus kaikissa EAKR-ohjelmissa yhteensä on n. 83 %. Verrattuna vuoden 2012 lopun tilanteeseen on menoluokkien avulla määritetty Eurooppa 2020 strategian toteutusaste Itä-Suomessa laskenut 0,8 prosenttiyksikköä, älykäs kasvu prioriteetin osuuden laskiessa 1,5 prosenttiyksikköä mutta kestävä kasvu prioriteetin osuuden noustessa 0,8 prosenttiyksikköä. Menoluokkien indikatiivinen ryhmittely prioriteettien ja lippulaivojen alle toimenpidemenua hyväksikäyttäen on esitetty tarkemmin liitteessä 4. Taulukko 17. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa mennessä tehdyt sidonnat (EAKR+valtio) menoluokittain suhteessa Eurooppa 2020 strategian prioriteetteihin ja lippulaivahankkeisiin Eurooppa strategian prioriteetit Eurooppa strategian lippulaivat Itä-Suomi EAKR-ohjelmat yhteensä Älykäs kasvu Kestävä kasvu Osallistava kasvu Innovaatiounioni 40,7 % 42,0 % Digitaaliagenda 6,4 % 6,7 % Nuoret liikkeellä 1,1 % 0,5 % Yhteensä 48,2 % 49,1 % Resurssitehokas Eurooppa 9,8 % 7,7 % Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka 24,6 % 24,6 % Yhteensä 34,4 % 32,4 % Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma 1,3 % 1,6 % Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastainen foorumi 0,1 % 0,3 % Yhteensä 1,4 % 1,9 % Eurooppa menoluokat yhteensä 84,0 % 83,4 % Muut menoluokat 16,0 % 16,6 % Kaikki yhteensä 100,0 % 100,0 % 4.6 Itämeren alueen strategian toteuttaminen Vuonna 2009 esitellyn EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) keskeisenä lähtökohtana on ollut, että sen toteuttamiseksi ei luoda uusia rahoitusvälineitä eikä organisaatioita, vaan sen avulla pyritään tehostamaan olemassa olevien rahoitusvälineiden ja rakenteiden toimintaa ja yhteensovitusta. 51

52 Helmikuussa 2013 valmistui Itämeren alueen strategian päivitetty toimintasuunnitelma, jossa otetaan huomioon uudet tavoitteet, indikaattorit ja päämäärät, jotka vastaavat Eurooppa 2020 strategian tavoitteita. Samalla strategian rakennetta uudistettiin siten, että kolmen yleistavoitteen meren pelastaminen, alueen yhdistäminen ja hyvinvoinnin lisääminen ja niiden 12:en alatavoitteen toteutumista edistetään 17:än prioriteettialan ja viiden horisontaalisen toimen avulla. Itämeren alueen hankkeiden seuranta rakennerahasto-ohjelmissa Vuonna 2013 EU:n Itämeren alueen strategiaa tukevien hankkeiden merkitseminen EURA ja Tuki2000 seurantajärjestelmiin oli vakiintunut luontevaksi osaksi normaalia viranomaistyötä. Vaikka strategian rakenne on uudistunut ja painopisteiden määrä kasvanut kahdella ja niiden määritelmiä on tarkistettu, ei toimivaa seurantajärjestelmää ole kuluvan kauden osalta enää mielekästä uudistaa. Päättymässä oleva ohjelmakausi jatketaan siten alkuperäisellä rakenteella jota voidaan tarvittaessa raportoinnissa ja analyyseissa tulkita myös strategian uudistetun rakenteen näkökulmasta. Vuonna 2013 valmisteltiin Suomen kumppanuussopimusta ohjelmakaudelle sekä tulevaa koko Manner-Suomen kattavaa rakennerahasto-ohjelmaa, jossa on mukana sekä EAKRettä ESR-toimenpiteet. Uudistettu Itämeren alueen strategian toimintasuunnitelma uusine tavoitteineen ja painopisteineen otettiin molempien asiakirjojen valmistelun eri vaiheissa huomioon. Tarkistetun toimintasuunnitelman mukainen uusi painopiste- ja tavoitelistaus tulee käyttöön myös uudessa, ohjelmakaudelle valmisteltavassa Eura seurantajärjestelmässä. EU:n Itämeren alueen strategiaa tukevat hankkeet Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa Vuoden 2013 vuosiraportteja varten seurantajärjestelmään Itämeristrategiaa tukeviksi merkityt hankkeet käytiin aiempaa tarkemmin läpi tavoitteena yhtenäistää strategiaa tukevaksi arvioitua hankekantaa eri viranomaisten välillä. Tästä johtuen Itämeristrategiaa tukevien hankkeiden osuus tai lukumäärä voi joiltakin osin (erityisesti tutkimushankkeiden osalta) olla hieman vuonna 2012 estettyjä lukuja pienempi. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa oli vuoden 2013 loppuun mennessä tunnistettu yhteensä 136 vähintään yhtä strategian painopistealueista tukevaa hanketta (n. 4,4 % kaikista hankkeista) (taulukko). Julkista rahoitusta ko. hankkeisiin oli sidottu 49,9 miljoonaa euroa, eli noin 7 % kaikesta sidotusta julkisesta rahoituksesta. Viranomaisten arvion mukaan n. 29 % Itämeren alueen strategiaa tukevista hankkeista ja peräti 44 % niiden rahoituksesta kohdistuu painopistealueeseen B7 (Alueen tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen), johon on kirjattu runsaasti Tekesin koko Itämeren aluetta hyödyttäviä tutkimushankkeita. Toiseksi merkittävimmäksi painopistealueeksi on Itä-Suomessa noussut A1 (Mereen päästettävien ravinteiden määrän vähentäminen hyväksyttävissä olevalle tasolle), johon on kohdistunut 13,2 % ohjelman strategiaa tukeviin hankkeisiin sidotusta julkisesta rahoituksesta. Seuraavina ovat C12 (Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen erityisesti koulutuksen ja nuorison, matkailun, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla) sekä A5 (Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen), molemmat n. 11 %:n osuudella. Sen sijaan Itä-Suomen ohjelmassa ei vuoden vaihteeseen mennessä ollut tunnistettu yhtäkään IV pilaria (Itämeri turvallisena alueena) tukevaa hanketta. 52

53 Taulukko 18. Itämeristrategiaa tukevat hankkeet Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa (EAKR+valtio/julkinen rahoitus yhteensä) Painopistealue Sidottu EAKR+valtio Sidottu julkinen Osuus Hankkeita Osuus A1: Mereen päästettävien ravinteiden määrän vähentäminen hyväksyttävissä olevalle tasolle ,2 % 13 9,6 % A2: Luontoalueiden ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, myös kalatalouden alalla ,2 % 5 3,7 % A3: Vaarallisten aineiden käytön vähentäminen ja niiden vaikutusten lieventäminen ,5 % 13 9,6 % A4: Itämerestä puhtaan merenkulun mallialue ,8 % 1 0,7 % A5: Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen ,1 % 24 17,6 % B7: Alueen tutkimus- ja innovointimahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen ,3 % 40 29,4 % B8: Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen toteuttaminen: ,4 % 14 10,3 % yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen B9: Kestävän maa-, metsä- ja kalatalouden vahvistaminen ,1 % 1 0,7 % C10: Energiamarkkinoille pääsyn parantaminen ja niiden tehokkuuden ja turvallisuuden lisääminen ,2 % 6 4,4 % C12: Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen erityisesti koulutuksen ja ,3 % 19 14,0 % nuorison, matkailun, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla Kaikki yhteensä ,0 % ,0 % Ohjelma yhteensä EU:n Itämeren alueen strategiaa tukevien hankkeiden osuus ohjelmasta ,8 % 7,0 % 4,4 % Vaikka EAKR-toimenpideohjelmia laadittaessa ei Itämeristrategiaa voitu vielä ottaa huomioon, ne tarjoavat silti käyttökelpoisen rahoituslähteen useita strategian eri painopisteitä tukevalle hanketoiminnalle. Ohjelmien kolmesta päätoimintalinjasta erityisesti 2 (Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) ja 3 (Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen) ovat tässä suhteessa käyttökelpoisia. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa yli puolet Itämeristrategiaa tukevista hankkeista ja peräti yli 70 % niihin kohdistuneesta rahoituksesta on toimintalinjalla 2 (taulukko). Toimintalinjan roolia korostaa Itä-Suomessa osaltaan Tekesin toteuttamat tutkimushankkeet, joista monet tukevat sisällöltään vahvasti Itämeren alueen strategiaa. Taulukko 19. Itämeristrategiaa tukevat hankkeet Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa toimintalinjoittain Itämeren alueen strategiaa tukevat hankkeet Sidottu julkinen rahoitus Osuus TL:n sidonnoista Hankkeita, TL Osuus kpl Osuus ,8 % 1,5 % 39 28,7 % ,6 % 13,2 % 74 54,4 % ,6 % 6,8 % 23 16,9 % Yhteensä ,0 % 7,3 % ,0 % Laadullisessa arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että alueellisista ja paikallisista lähtökohdista toteutettava EAKR -hanketoiminta ei useimmissa tapauksissa sisällä kansainvälistä ulottuvuutta. Erityisesti toimintalinjan 1 (Yritystoiminnan edistäminen) hankkeita jää kansainvälisen ulottuvuuden puuttuessa kirjaamatta strategiaa tukeviksi, vaikka sisällöllisiä perusteita muuten olisikin. Toisaalta nyt strategiaa tukeviksi kirjatuissa hankkeissakin on joukossa niitä, joilla sisällöllinen vahvuus korvaa puuttuvaa kansainvälisyyttä. Hanke-esimerkki A: Itämerestä ympäristöä säästävä alue, A1: Mereen päästettävien ravinteiden määrän vähentäminen hyväksyttävissä olevalla tasolle 53

54 TL 3: Ravinteet rahaksi Kainuun vesiensuojelulla (A32565) Toteutusaika: Alkaa ja päättyy Vastuuviranomainen: Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (2014: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) Toteuttajan nimi: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT - Sotkamon tutkimusasema Myönnetty EAKR- ja valtion rahoitus: Ravinteet rahaksi Kainuun vesiensuojelulla -hankkeen tavoitteena on kohdistaa ja tehostaa Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman mukaisia toimenpiteitä ja näin osallistua suunnitelman täytäntöönpanoon Kainuussa ja tutkia toimenpiteiden vaikutuksia. Hankkeessa esitetyillä toimenpiteillä tullaan vähentämään maatalouden aiheuttamaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta merkittävästi, mutta se toimii myös maatalouden pionerisoivana vesiensuojeluhankkeena Kainuussa. Esitetyt toimenpiteet lisäävät tilojen tietoisuutta heidän mahdollisuuksistaan vaikuttaa ympäristönsä tilaan ja luo myönteistä suhtautumista vesistönhoitoa kohtaan tavalla, mikä hyödyttää tilaa sekä imagollisesti että taloudellisesti. Tämän hankkeen tavoitteena on myös tutkia jo käytössä olevien ja uusien menetelmien toimivuutta ja käytännöllisyyttä maatalouden vesiensuojelussa Kainuun alueella. Valtaosa Kainuun maatiloista on sitoutunut ympäristötukeen, mikä antaa hyvän pohjan hankkeen toiminnalle. Maatalouden vesiensuojelun toimenpiteiden ja ohjauskeinojen kohdistaminen vesiensuojelun kannalta merkittävillä alueilla toimiville tiloille neuvonnan, koulutuksen ja tilakohtaisen kartoituksen kautta on merkittävimpiä vesistöjen tilaan myönteisesti vaikuttavia tekijöitä. Hankkeessa tullaan käyttämään näitä menetelmiä parhaimman mahdollisen tavan löytämiseksi tilalle. Näin toimenpiteet voidaan kohdistaa niitä tarvitseville alueille peltolohkon ominaisuuksien (mm. sijainti vesistöön nähden, pellon kaltevuus, maalaji, pellon käyttö, vesitalous) ja tilasuunnan (viljelytekniikka, lannoitteiden tai lietteen käyttömäärä ja levitystapa) mukaisesti. Hankkeen toimenpiteitä tehdään vuosien 2013 ja 2014 aikana. Tilakohtaisen neuvonnan ja kartoituksen lisäksi hankkeessa etsitään sopivia kosteikkokohteita, joille voidaan tehdä hankkeen puitteissa kosteikon perustamissuunnitelmat. Ravinteet rahaksi Kainuun vesiensuojelulla -hanke välittää tiloille tietoutta tilan taloudellisen kilpailukyvyn kohentamiseksi tavalla, millä on myös myönteisiä vaikutuksia vesistöjen tilaan. Hankkeen tarkoituksena on luoda myönteistä suhtautumista vesiensuojelua kohtaan ja lisätä tehokkaiden menetelmien tuntemusta Kainuussa. Tämän lisäksi hankkeessa testataan uusia vesiensuojelumenetelmiä. Näistä yksi on kipsin käyttö ravinnevalumien ehkäisyssä. Kipsiä käytetään yleisesti prosessivesien puhdistuksessa mm. kaivannaisteollisuudessa. Aiemmin tehdyt tutkimukset viittaavat, että kipsi on tehokas myös liukoisen fosforin pidättäjä maatalouden vesissä. Menetelmä voisi olla tehokas ravinteiden sitomismenetelmä myös turvepelloilla, joita on Suomessa noin ha ja merkittävä osa tästä Kainuussa. 4.7 Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Ohjelman toteuttamista laajasti ohjaavat kestävän kehityksen, syrjimättömyyden ja kumppanuuden periaatteet. Kestävä kehitys Rakennerahastoista annetun yleisasetuksen (2006/1083/EY) ja EU:n koheesiopolitiikkaa koskevien strategisten suuntaviivojen (2006/702/EY) mukaan ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys ovat keskeinen osa yhteisön alue- ja rakennepolitiikkaa. Itä-Suomen EAKR-ohjelman toteutuksessa ja hankkeiden valinnassa otetaan huomioon kestävä kehitys koko ohjelman toteuttamista ja hallinnointia ohjaavana periaatteena. Jokaisen hankkeen osalta hakemusvaiheessa vaaditaan lyhyt arvio ympäristövaikutuksista. Hankkeiden ympäristövaikutuksia käsitellään tarpeen mukaan rahoitusryhmissä, maakuntien eri ryhmissä, vaikutusarvioinnin yhdyshenkilön toimesta ja/tai kunkin maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. 54

55 Hankkeiden arvioinnissa ja valinnassa kestävä kehitys otetaan huomioon sekä välttämättömänä ja että valintaa ohjaavana kriteerinä. Lisäksi hankkeiden arvioinnissa ja valinnassa otetaan huomioon hankkeen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. EAKR- rahoittajaviranomainen luokittelee hankkeen päätöstä valmistellessaan EURA järjestelmässä ympäristövaikutusten suhteen kahteen luokkaan joko ympäristömyönteiseksi tai ympäristöneutraaliksi. Ympäristönegatiivisia hankkeita ei rahoiteta. Rahoittajaviranomainen arvioi myös hankkeen vaikutuksia teollisuuden ja/tai energiantuotannon fossiilisiin hiilidioksidipäästöihin sekä hankkeen vaikutuksia kasvihuonepäästöihin. EURA 2007-järjestelmään on sisälletty osiot näiden päästöindikaattoreiden seuraamiseksi ja ne ovat osa SEA-direktiivin toteutumisen seurantaa. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tavoitteiden mukaan 25 % EU-rahoituksesta tulisi kohdentua ympäristövaikutuksiltaan positiivisiin hankkeisiin. Ohjelman toteutuksessa ollaan oltu koko ajan tuon tavoitteen yläpuolella. Vuoden 2013 lopussa ympäristöpositiivisiin hankkeisiin oli sidottu 35,7 % kaikesta sidotusta EAKR+valtio -rahoituksesta. Tämä osuus oli kaikkien Suomen EAKR-ohjelmien keskiarvon mukainen. Ympäristöpositiivisiin hankkeisiin on sidottu vuoden 2013 loppuun mennessä lähes 260 M, joka on 35,7 % kaikista julkisista sidonnoista. Vuoden 2013 aikana on syntynyt 111 uutta ympäristöpositiiviseksi tunnistettua hanketta. Rahoituksen kohdentumisessa korostuu toimintalinja 3, jonka rahoituksesta noin 69 % on kohdistunut ympäristöpositiivisiin hankkeisiin. Vuotta aiemmin tuo osuus oli vielä hieman suurempi, ja myös toimintalinjalla 1 sidontojen osuus ympäristöpositiivisen hankkeisiin on kasvanut edellisvuodesta. Taulukko 20. Sidottu rahoitus ympäristöpositiivisiin hankkeisiin , Sidottu EAKR+valtio yht Hankkeita yhteensä Osuus kaikista (kpl) hankkeista TL Sidottu julkinen Sidottu EAKR+valtio Osuus sidotuista Yhteensä (kpl) ,3 % ,2 % ,3 % ,7 % ,9 % ,7 % ,0 % 38 0,0 % IS yhteensä ,7 % ,6 % Hankkeisiin, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä, on vuoden 2013 loppuun mennessä sidottu julkista rahoitusta yhteensä noin 32,3 M, joka on 3,8 % sidotusta rahoituksesta. Toimintalinjalla 1 ei ole raportoitu hiilidioksidipäästöjä vähentäviä hankkeita, mikä johtuu Tuki2000 järjestelmän raportoinnin puutteista. Toimintalinjalla 2 oli hiilidioksidipäästöjä vähentäviä hankkeita (sidonnat ja kappalemäärät) selvästi enemmän kuin toimintalinjalla 3. 55

56 Taulukko 21. Sidottu rahoitus hankkeisiin, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä , Hankkeita Sidottu yhteensä Osuus Sidottu Sidottu EAKR+valtio yht. Osuus Yhteensä kaikista TL julkinen EAKR+valtio sidotuista (kpl) (kpl) hankkeista ,0 % ,0 % ,5 % ,8 % ,1 % ,2 % ,0 % 38 0,0 % Yht ,8 % ,1 % Kasvihuonepäästöjä vähentäviä hankkeita on merkitty Eura2007 järjestelmään 79 kpl. Näihin sidottiin vuoden 2013 loppuun mennessä 49,8 M julkista rahoitusta. Tämä oli 6,1 % kaikista sidonnoista. Osuus pysyi edellisvuoden tasolla. Toimintalinjalla 1 ei ole raportoitu kasvihuonepäästöjä vähentäviä hankkeita, sillä Tuki2000 järjestelmästä ei saatu näiltäkään osin ko. tietoja. Sidonnat kasvihuonepäästöjä vähentäviin hankkeisiin olivat lähes yhtä suuret toimintalinjoilla 2 ja 3, suhteellisesti TL3:n suhteellinen osuus oli suurempi (17 %). Kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuus sidonnoista oli noin 12,5 M. Taulukko 22. Sidottu rahoitus hankkeisiin, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä , Hankkeita Sidottu yhteensä Osuus Sidottu Sidottu EAKR+valtio yht. Osuus Yhteensä kaikista TL julkinen EAKR+valtio sidotuista (kpl) (kpl) hankkeista ,0 % ,0 % ,5 % ,3 % ,0 % ,4 % ,0 % 38 0,0 % Yht ,1 % ,4 % EU:n tasolla kestävä kehitys on määritelty unionin vuonna 2006 tarkistetussa kestävän kehityksen strategiassa. Strategiassa on määritelty seuraavat seitsemän kestävän kehityksen painopistealuetta: Kestävän kehityksen osa-alue Ilmastonmuutos ja puhtaat energiamuodot Kestävä liikenne Luonnonvarojen suojelu ja kestävä käyttö Kulttuuriympäristöjen suojelu Ihmisten elinympäristöt ja terveys Sosiaalinen osallisuus, väestönkehitys ja maahanmuutto Maailmanlaajuinen köyhyys; kehitysavun lisääminen Esimerkkihankkeita: Ilomantsin itärajan retkeilyreitin kehittämis- ja investointihanke Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan ELY-keskus (2014: Etelä-Savon ELY-keskus) Toteuttaja: Käytössä ja Kunnossa ry 56

57 EU- ja valtion rahoitus: euroa Toteutusaika: Projektikoodi: A32529 Hankkeessa toteutetaan Taitajan taipaleen ja Susitaipaleen välinen, noin 17 km pituinen yhdysreitti Kallioniemestä Särkkäjärven autiotuvalle sekä kehitetään Susitaivalta monikäyttöiseksi, ympärivuotiseksi vaellusreitiksi. Yhdysreitti yhdistää kaksi olemassa olevaa reittiä siten, että muodostuu yli 70 km mittainen rengasreitti, jolle voisi lähteä niin Ilomantsista, Petkeljärven kansallispuistosta, Möhköstä, Ruhkarannasta kuin Mekrijärveltäkin. Rengasreittiä kulkevat retkeilijät ja luontomatkailijat voisivat hyödyntää reitin varrelle jääviä lukuisia matkailukohteita ja -nähtävyyksiä. Yhdysreitti toteutetaan patikointiin ja maastopyöräilyyn sopivaksi. Susitaipaleen kehittäminen ympärivuotiseksi monikäyttöreitiksi tarkoittaa sitä, että patikoinnin lisäksi reitti olisi kesäaikaan sopiva myös maastopyöräilijöille. Talvella Susitaivalta voisi kulkea hiihtäen ja koiravaljakolla. Ympärivuotisuus ja monikäyttöisyys toisivat Susitaipaleelle enemmän kulkijoita, jotka voisivat myös käyttää reitin varrella olevien (matkailu)yritysten palveluja. Hankkeen kohderyhmänä ovat paikalliset matkailuyritykset sekä ulkoilusta ja luonnossa liikkumisesta kiinnostuneet henkilöt, niin ilomantsilaiset retkeilijät kuin Ilomantsiin tulevat retkeilijät, (luonto)matkailijat ja eri harrastusryhmät (maastopyöräily, patikointi, koiravaljakkoajo, hiihtoretkeily). Hyödynsaajina ovat ilomantsilaiset ja ulkopaikkakuntalaiset ulkoilua harrastavat henkilöt, eri harrastusryhmät sekä paikalliset yritykset. Hankkeen tuloksena oleva uuden yhdysreitin muodostama uusi rengasreitti sekä suunnitelmat sähköisine karttoineen Susitaipaleen toteuttamiseksi ympärivuotiseksi monikäyttöreitiksi parantavat liikunta- ja retkeilymahdollisuuksia ja luontomatkailuun tarvittavaa infrastruktuuria Ilomantsissa. Kaivoskivien hyötykäyttö infrarakentamisessa, /Kaikki käyttöön hanke ( A32540 ) Tuensaaja: Geologian tutkimuskeskus, Itä-Suomen yksikkö Osatoteuttajana Savonia -ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Hankkeessa toimivat yritykset: Yara Suomi Oy, Palin Granit Oy, Betonimestarit. Toteutusaika: Kokonaiskustannukset e, josta EAKR+valtio Kaikki käyttöön -hanke tarjoaa uuden toimintamallin kaivos- ja kivilouhimovaltaisten alueiden kiviaineshuollon järjestämiseksi ja sivukivivarantojen hallinnoimiseksi. Hankkeessa kehitetään sivukivivirtojen tuottajille ja jatkokäyttäjille työkalut sivumateriaalien tuotteistamiseksi jatkokäyttökohteiden laatuvaatimusten mukaisesti osana kaivossuunnittelua eli kaivosten ja kivilouhimoiden aktiivisen elinkaaren aikana. Hankkeen tarkoitus on integroida kaivosten ja louhimoiden tuottamat sivukivet ja kivipohjaiset kaivannaisjätteet osaksi alueellista rakentamisen kiviainesten tilinpitoa, maankäytön suunnittelua ja kiviraaka-aineiden kaupankäyntiä, jolloin ne voidaan ottaa huomioon jo tulevien maanrakennushankkeiden suunnittelussa yhtenä raaka-ainelähteenä. Projektin esimerkkikohteiden sivukivivarantojen käyttömahdollisuuksia selvitetään määrä- ja ominaisuustutkimuksilla sekä logistisella analyysillä. Tämä edistää sivukivien kustannus- ja ympäristötehokasta kuljetusta ja tukee alueellisesti myös projektin ulkopuolisten kohteiden hyötykäyttöä. Hankkeen tuloksena rakennetaan hyötykäytön ohjeistus ja kriteeristö sivukivien tuottajille ja jatkokäyttäjille. Lisäksi rakennetaan koulutuskokonaisuus sivukivien hyötykäytöstä yrityksille, päätöksentekijöille, lupaviranomaisille ja maankäytön suunnittelijoille. Hankkeen tuottamat sivukivien varantotiedot julkaistaan osana GTK:n ylläpitämää kiviainestentilinpitopalvelua ( Tasa-arvo ja syrjimättömyys Ohjelman toteutuksessa edistetään tasa-arvoa muun muassa sukupuolten, ikäryhmien ja eri väestönryhmien välillä. Väestön ikääntymisen vuoksi on tärkeää edistää erityisesti eri ikäryhmien osallistumista työelämään ja sopeutumista työelämän muutoksiin. Lisäksi tulevaan työvoimapulaan voidaan varautua tukemalla maahanmuuttajien ammatillista etabloitumista työmarkkinoille. Myös kansallinen lainsäädäntö velvoittaa kiinnittämään huomiota sukupuolten tasa-arvoon hankkeiden toteutuksessa ja esteettömyyteen rakentamishankkeissa. Tasa-arvohankkeiden tavoite ohjelmassa on 57

58 11 % sidotusta rahoituksesta, ja vuoden 2013 lopulla ollaan ensi kertaa ohjelmakaudella hieman tavoitetta jäljessä (10,4 %). Hankearvioinnissa on hankkeelle eduksi jos sillä on tasa-arvoa edistäviä vaikutuksia. Sukupuolten tasa-arvo huomioidaan myös rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnissa, mm. seurantakomiteoiden kokoonpanossa. Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteisiin hankkeisiin oli sidottu vuoden 2013 lopussa 68,3 M julkista rahoitusta. Suhteellisesti eniten niitä on toteutettu toimintalinjalla 2 (14,3 % EAKR+valtio - sidonnoista). Hankkeita on toteutettu kaikkiaan 909 kpl. Sukupuolten tasa-arvoa edistäviä hankkeita oli vuoden 2012 loppuun mennessä sidottu tasan 8,8 % kaikista sidonnoista. Tässä on vähennystä vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna 1,2 prosenttiyksikköä. Vuoden aikana näitä hankkeita on tullut lisää 21 kpl, 2013 lopussa yhteensä 858 kpl. Toimintalinjalla 2 sidontoja oli eniten (13,8 %). Kappalemääräisesti kuitenkin selvästi eniten tasa-arvohankkeita on toteutettu toimintalinjalla 1. Taulukko 23. Sidottu rahoitus tasa-arvovaikutuksiltaan myönteisiin hankkeisiin (kaiken tyyppinen tasa-arvo), Hankkeita Sidottu yhteensä Osuus Sidottu Sidottu EAKR+valtio yht. Osuus Yhteensä kaikista TL julkinen EAKR+valtio sidotuista (kpl) (kpl) hankkeista ,0 % ,1 % ,3 % ,4 % ,0 % ,9 % ,0 % 38 0,0 % Yht ,4 % ,7 % Verkostoituminen ja kumppanuus Yhteistyötä eri tasoilla, kuten hankkeiden toteuttajien, viranomaisten, talouselämän ja järjestöjen kesken toteutetaan sekä ohjelman hallinnoinnissa että hankkeiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kumppanuus on otettu huomioon myös maakunnan yhteistyöryhmien kokoonpanossa, jonka vuoksi ryhmissä ovat viranomaisten ja talouselämän edustajien lisäksi edustettuna kansalaisyhteiskuntaa, ympäristöä ja tasa-arvoa edistäviä järjestöjä. Yhteisöllisyyttä edistävien hankkeiden sidonnat ovat pysyneet samalla tasolla edellisvuoteen nähden hankkeisiin sidotun rahoituksen suhteessa kaikkiin sidontoihin. Vuoden 2013 lopussa sidontoja oli 50,6 M (+ 8,5 M edellisvuoteen), 8,2 % kaikista sidonnoista (EAKR+valtio). Toimintalinjalla 2 osuus oli vuoden vaihteessa suurin niin sidontojen kun kappalemääränkin suhteen (17,6 % ja 120 kpl). Toimintalinjalla 3 osuus kaikista sidonnoista oli 8,7 % ja toimintalinjalla 1 vain 0,8 %. Kaikkiaan yhteisöllisyyttä edistäviä hankkeita on käynnistetty vuoden 2013 loppuun mennessä 217 kpl. 58

59 Taulukko 24. Sidottu rahoitus yhteisöllisyyttä edistäviin hankkeisiin , Sidottu EAKR+valtio yht Hankkeita yhteensä Osuus kaikista (kpl) hankkeista TL Sidottu julkinen Sidottu EAKR+valtio Osuus sidotuista Yhteensä (kpl) ,8 % ,0 % ,6 % ,6 % ,7 % ,7 % ,0 % 38 0,0 % Yht ,2 % ,7 % Esimerkkihankkeita: MoniKoti (Perhelähtöinen lyhytaikaishoito ikäihmisen kotona selviytymisen tukena - palvelumallin kehittäminen) Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Toteuttaja: Kiteen kaupunki EU- ja valtion rahoitus: euroa Toteutusaika: Projektikoodi: A32430 Hankkeen tavoitteena on perhe- ja asiakaslähtöisen, kotona selviytymistä ja asumista tukevan sekä onnistunutta kotiutumista ja kotouttamista edistävän lyhytaikaisen hoidon ja asumisen monitoimijaisen palveluprosessin ja teknologiaa hyödyntävän palvelumallikokonaisuuden kehittäminen. Hankkeen aikana mallinnetaan ikäihmisten, heidän perheidensä ja omaistensa palvelutarpeisiin vastaava monitoimijainen, saumattomalle yhteistyölle rakentuva palvelumallikokonaisuus ja palvelukeskuskonsepti, jota kehitetään yhteistyössä asiakkaiden, perheiden, omais- ja perhehoitajien sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kanssa. Eri toimijatahot ovat näin mukana ja vaikuttamassa syntyviin käytänteisiin, joka vahvistaa ja varmistaa sitoutumista uusiin toimintakäytänteisiin. Hankkeen aikana syntyy omais- ja perhehoitajien kanssa yhteistyössä kehitettävä heidän voimavarojaan ja jaksamistaan sekä kuntouttavan työn osaamistaan tukeva ja edistävä omais- ja perhehoidon toimintamalli. Karelia Geopark -project Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto EU- ja valtion rahoitus: euroa Toteutusaika: Projektikoodi: A32697 Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n ja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Pikes Oy:n yhteishankkeella kehitetään Pohjois-Karjalan edellytyksiä perustaa maakuntaan Unescon suojeluksessa oleva Euroopan Geopark -verkostoon kuuluva geopark. Hankkeessa asiantuntijapartnerina on Geologian Tutkimuskeskus. Geoparkin keskeisenä tehtävänä on vahvistaa Pohjois-Karjalan luonto- ja kulttuurimatkailun ja kaivannaisalaan liittyvän matkailun kehittämistä. Hankkeessa sitoutetaan suunnitteilla olevan geoparkin toimijat ja keskeiset sidosryhmät, kartoitetaan geoparkin mahdollisia yrittäjiä sekä inventoidaan toiminnan edellyttämiä geo- ja kulttuurikohteiden sisältöjä. Keskeistä on myös geoparkin hallinto- ja johtamisorganisaatiomallin valmistelu. Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat suunnitellun geopark-alueen kunnat, matkailualan yritykset, matkailualaa tukevat yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, museot ja muut kulttuuriorganisaatiot. Välillisesti projektin tuloksista hyötyvät Pohjois-Karjalaan tulevat matkailijat, maakunnan matkailua kehittävät organisaatiot ja kivialan ja geologian harrastajat. 59

60 Hankkeen tulokset hyödyttävät Karelia Geopark -projektin jälkeistä geoparkin kehittämistyötä ja valmiuksia hakea Euroopan Geopark -verkoston jäsenyyttä. Lisäksi hanke hyödyttää Pohjois-Karjalan matkailu- ja kulttuuritoimijoita, maakunnan matkailustrategista suunnittelutyötä ja oppilaitoksia. 4.8 Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat ja riskit Ohjelman täysimääräinen toteutuminen Suomessa rakennerahasto-ohjelmilla oli huomattava merkitys elvytystoimien alueellisessa kohdentamisessa. Suomen kansallinen rakennerahastostrategia ja ohjelmat on luonteeltaan hyvin väljiä ja mahdollistavia, mikä on tässä taloudellisessa tilanteessa osoittautunut oikeaksi. Nykyisen toteumatilanteen valossa strategian toteutuminen koko ohjelmakauden tasolla on vielä hieman epävarma. Toimintalinjan 1 (yritystoiminnan kehittäminen) volyymi on pysynyt tavoiteltua alhaisempana taloudellisen tilanteen johdosta, kun taas toimintalinjalle 3 (saavutettavuus ja toimintaympäristöt) on elvytyksestä johtuen suunnattu varoja etupainotteisesti. Toimintalinja 2 on edennyt tasaisesti koko ohjelmakauden ja oli lähes tavoitteessa vuoden 2013 lopussa. Vaikka Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa tehtiin ohjelmanmuutos vuonna 2011, jossa toimintalinjalta 1 siirrettiin rahoituskehystä toimintalinjoille 2 ja 3 yhteensä 21,6 M, oli vuoden 2013 lopussa tilanne yhä toimintalinjan 1 sidontojen ja maksujen osalta muutamien isojen hankekokonaisuuksien toteutumisesta kiinni. Ohjelman sidontapäätösten takarajaa ( ) edeltävät viimeiset kuukaudet vuonna 2014 näyttävät tullaanko toimintalinjalla 1 saavuttamaan riittävä kokonaiskysyntä rahoituskehyksen täyttymiseksi. Ohjelman seurantakomitean sihteeristö on kuitenkin kiinnittänyt asiaan huomiota ja neuvottelut yhdessä kaikkien Itä-Suomen ELY-keskusten sekä hallintoviranomaisen kanssa ovat johtamassa tulokseen, jossa toimintalinja 1:n rahoituskehys tullaan käyttämään täysimääräisesti viime kädessä eri maakuntien kehysten välisillä siirroilla. Vuonna 2012 tehty valtion vastinrahan leikkaus johti kuntarahavaateen nostamiseen kaikissa EAKR-ohjelmissa. Itä-Suomessa kunta- ja muun julkisen rahan kertymä on ollut vähäisintä vaikka vaade on suhteellisesti muita EAKR-ohjelmia pienempi. Vuoden 2013 aikana on kuitenkin kuntarahan kertymä kiihtynyt tai ainakin jatkunut samalla tasolla ja vuoden loppuun mennessä riittävä määrä kunta- ja muuta julkista rahoitusta oli sidottu hankkeisiin. N+2 säännön rajojen saavuttaminen hankemaksatuksissa Itä-Suomi on rahoitusvolyymiltään suurimpana ohjelma-alueena ollut muita suuralueita jäljessä maksatusvauhdissa lähes koko ohjelmakauden ajan. N+2 säännön mukaan rahoitusvuoden kehys tulee maksaa kahden vuoden kuluessa ko. vuodesta. Ohjelman loppukautta kohden n+2 raja tulee olemaan käytännössä alkukautta työläämpää saavuttaa. Vuoden 2013 lopulla raja saavutettiin ilman erityistoimenpiteitä niukasti. Vuosia 2014 ja 2015 ajatellen riski n+2 vaateen saavuttamiseksi kasvaa. Maksatukset ovat edenneet suhteessa pienempien sidontojen johdosta hitaimmin toimintalinjalla 1. Maksatusvauhtia tulee pystyä kiristämään vuoden 2014 aikana. Vuonna 2013 ja 2014 käynnistyneet ja käynnistyvät hankkeet pitää saada nopeasti täyteen vauhtiin, jotta myös maksuja syntyy riittävän nopeasti. Maksatusresurssit välittävissä toimielimissä tulee olla riittävät. 60

61 5. RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN 5.1. Sidonnat ja maksatukset Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma on edennyt sitoumusten ja maksatusten osalta hyvin. Toimintalinjan 1 hitaampi kysyntä on kuitenkin nopeutunut vuoden 2013 aikana ja odotukset täysimääräisestä toteutumisesta ovat realistiset. Toimintalinjan 1 sidonnat ovat kasvaneet reilusti edellisvuodesta (42 M ). Sidonta-aste vuoden lopussa oli toimintalinjalla1 88,8 %. Toimintalinjalla 2 oltiin jo lähes 100 %:n toteumassa (98,3 %) ja toimintalinja kolme on ylittänyt kehyksensä reilusti suuren kunta- ja muun julkisen rahoituksen myötä (115,3 %). Toimintalinjatasolla sitomistilanne oli seuraava (julkinen rahoitusosuus): toimintalinja 1: (+ 42 M edellisvuodesta) (88,8 % koko ohjelmakauden kehyksestä) toimintalinja 2: (+ 42 M ) (98,3 % koko ohjelmakauden kehyksestä) toimintalinja 3: (+ 24 M ) (115,3 % koko ohjelmakauden kehyksestä) toimintalinja 4: (+ 6 M ) (90,3 % koko ohjelmakauden kehyksestä) Ohjelmakauden julkisesta rahoituskehyksestä kokonaisuudessaan oli sidottu vuoden 2013 loppuun mennessä 97,4 %, vuoden 2012 lopussa prosentti oli 81,9 % ja vuoden 2011 lopussa 67,8 %. Sidontavauhti on siis kiihtynyt hieman, erityisesti toimintalinjojen 1 ja 3 osalta. Taulukko 25. Sidonnat ja niiden osuudet ohjelmakehyksestä toimintalinjoittain , Julkinen kehys EAKR+valtio Kunta Sidottu julkisesta kehyksestä Kunta+muu julk./ julkinen yhteensä Joista Finnveran hankkeet (kpl) Muu Hankkeita TL julkinen Yksityinen Julkinen yht. Kaikki yht. yht. (kpl) ,8 % 0,2 % ,3 % 17,0 % ,3 % 32,7 % ,3 % 0,0 % 38 IS Yht ,4 % 13,8 % Kunta- ja muun julkisen rahoituksen määrä on kasvanut vuodessa noin 19 M, joka on sama määrä kuin edellisvuodenkin aikana. Kunta- ja muun julkisen rahoituksen sidonnat ovat ylittäneet ohjelman kuntarahavaatimuksen selvästi, vaikka aiemmin tehty valtionrahan leikkaus lisäsikin kuntarahavaadetta noin 13 M. Yksityisen rahoituksen määrä on koko ohjelmatasolla lähes yhtä suuri kuin julkisen rahoituksen määrä, vain 1,5 M pienempi. Toimintalinjalla 1 yksityinen rahoitus on suurin johtuen yritystukihankkeiden huomattavasti pienemmästä tukiprosentista kuin TL 2 ja 3 hankkeissa. Yksityisen rahoituksen sidonnat ovat toimintalinjalla 1 peräti 633,7 M, joka on 89 % kaikesta ohjelmaan sidotusta yksityisestä rahoituksesta. Kuntarahasidonnat ovat suurimmat toimintalinjalla 3 (52 M ) ja toimintalinjalla 2 sidontoja on 45 M :n arvosta. Toimintalinjalla 1 ei kuntarahaa varsinaisesti kerrykään, vain marginaalinen 0,6 M toistaiseksi. 61

62 Taulukko 26. Maksatukset ja niiden osuudet ohjelmakehyksestä toimintalinjoittain , Julkinen kehys EAKR+valtio Kunta Maksettu julkisesta kehyksestä Kunta+muu / julkinen yht. Muu Julkinen Kaikki Hankkeita TL julkinen Yksityinen rahoitus yht. yhteensä (kpl) ,7 % 0,4 % ,8 % 16,7 % ,6 % 29,9 % ,8 % 0,0 % 37 IS Yhteensä ,0 % 13,8 % Julkisen rahoituksen maksatukset ovat kasvaneet vuodessa noin 95 M, joka on hieman vähemmän kuin edellisvuoden aikana (110 M ). Kuitenkin vuoden 2013 loppukuukausina maksatusvauhti nopeutui selvästi ja siten maksatusennuste n+2 säännön suhteen vuodelle 2014 parani. Vuoden 2013 lopussa oli maksatuksia tehty yhteensä 482 M. Maksatusaste oli vuoden vaihteessa 66 %, vuonna ,9 % ja vuonna ,9 %. Maksatusvauhti kasvaa sidontojen ja suuren hankevolyymin seurauksena nopeasti. Kunta- ja muu julkisen rahoituksen maksatukset ovat hieman suuremmat toimintalinjalla 3 kuin toimintalinjalla 2. Maksatusvauhti on ollut jo vuoden 2009 jälkeen selvästi nopeinta toimintalinjalla 3. Nyt siinä on maksatusprosentti 82,6 julkisen rahoituskehyksen suhteen. Toimintalinjalla 2 se oli noin 70 % ja toimintalinjalla 1 vain 54,7 %. Maksupyyntöjen sisältämät tuensaajien maksamat menot Itä-Suomen osalta ovat kasvaneet vuoden 2013 aikana noin 92 M. Julkinen rahoitusosuus maksupyynnöistä oli 2012 lopussa 415 M, joka oli 74 M suurempi kuin edellisen vuodenvaihteen tilanne. Välittävät toimielimet olivat hyväksyneet hankkeiden kokonaismenoiksi 861 M. Komissiolta saatujen maksujen kokonaismäärä oli vuoden 2013 lopussa noin 241 M. Taulukko 27. Maksupyynnöt, tehdyt maksatukset ja komissiolta saadut maksut Itä-Suomen EAKRohjelmassa Hallintoviranomaiselle lähetettyihin maksupyyntöihin sisältyvät tuensaajien maksamat menot Vastaava julkinen rahoitusosuus¹ Maksujen Komissiolta suorittamisesta saatujen maksujen tuensaajille kokonaismäärä³ vastaavan elimen maksamat menot 2 Toimintalinja , , , ,20 Toimintalinja , , , ,02 Toimintalinja , , , ,14 Toimintalinja , , , ,15 Yhteensä , , , ,51 Siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä , , , ,51 Muiden kuin siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä 0,00 0,00 0,00 0,00 1 EAKR+valtio 2 Maksajan maksatuspäätöksellä hyväksymät kokonaismenot ³ kohdistuvat maksupyynnöt 62

63 Taloudellinen toiminta Ohjelman taloudellinen toteutuminen seurantajärjestelmän luokituksen mukaan täydentää kokonaiskuvaa rahoitettavasta toiminnasta. Suurin luokka on kaatoluokka, johon on sijoitettu hankkeet, joita on ollut vaikea tai mahdoton sijoittaa yhden luokan alle (ks. taulukko X). Tänne on sijoitettu peräti 30 % hankkeiden EAKR+valtio -sidonnoista. Kolme muuten selvästi erottuvaa luokka ovat koulutus (15,4 %), valmistukseen liittyvät luokat (03-06) 15,3 % ja julkinen hallinto (11,9 %). Hankkeiden lukumäärän mukaan eniten hankkeita on luokassa 01, maatalous, riistatalous ja metsätalous (yli 40 %). Taulukko 28. Sidottu rahoitus taloudellisen toiminnan mukaan Taloudellinen Sidottu Sidottu toiminta EAKR+valtio Osuus julkinen Hankkeita Osuus ,0 % ,8 % ,6 % ,6 % ,0 % ,1 % ,7 % ,3 % ,2 % ,6 % ,3 % ,5 % ,1 % ,1 % ,0 % ,1 % ,8 % ,3 % ,4 % ,1 % ,1 % ,7 % ,3 % ,8 % ,1 % ,7 % ,3 % ,6 % ,6 % ,5 % ,8 % ,0 % ,7 % ,5 % ,9 % ,4 % ,4 % ,3 % ,8 % ,9 % ,9 % ,0 % ,0 % ,8 % ,1 % ,4 % IS Yhteensä ,0 % ,0 % Rahoitusmuoto Sidotun rahoituksen määrästä 94,6 % on tukea, jota ei makseta takaisin. Finnveran tukien osuus sidotusta rahoituksesta oli vuoden 2013 lopussa4,6 %. Pääomasijoitustoiminnanosuus oli vuoden 2012 lopussa 0,8 % (5 M ). Koko 5 M :n summa katsotaan sidotuksi vaikka varsinaisia sijoituspäätöksiä ei ole ollut vielä tuota määrää. 63

64 Aluetyyppi Aluetyypin mukaan valtaosa sidotusta rahoituksesta on kohdistunut kaupunkialueille (noin 57 %). Harvaan ja hyvin harvaan asutuille alueille kohdistui vuodenvaihteen tilanteessa noin 31 %. Maaseutualueiden osuus kaikesta sidotusta rahoituksesta on pienentynyt hieman viimeisen parin vuoden aikana (nyt 5,2 %). Kaupunkialueille kohdistunut rahoitus määräytyy usein toimijan kotipaikan mukaan ja siksi on huomioitava, että hankkeiden vaikutusalue kattaa maantieteellisesti usein koko maakunnan ja joissakin tapauksissa laajemmankin alueen. Taulukko 29. Myönnetyn rahoituksen jakautuminen aluetyypeittäin Alue Sid. EAKR+valtio Osuus Sid. julkinen yht. Hankkeita Osuus 00 Ei sovelleta 0 0,0 % 0 1 0,0 % 01 Kaupunkialueet ,3 % ,9 % 03 Saaret ,0 % ,1 % 04 Harvaan ja hyvin harvaan asutut alueet ,2 % ,3 % 05 Maaseutualueet ,2 % ,1 % Tekn. tuki ,3 % ,7 % IS Yhteensä ,0 % ,0 % Osarahoittajat Kuviossa 8 on esitetty kuinka sidottu rahoitus on jakaantunut eri välittävien viranomaisten kesken Itä-Suomessa. Eniten sidontoja on yritystuilla (37 %), joita myöntävät ELY-keskukset. Maakunnan liitot ovat seuraavaksi suurin rahoittaja (29 %). TEKESillä on erityisesti Itä-Suomessa ollut suhteellisen merkittävä rooli (12% sidonnoista). Seuraavana on muu ELY-keskusten rahoitus (lähinnä ympäristöhankkeet, 10 %) ja liikennevirasto (6 %). Finnveran osuus on ollut 4 % ja sen pääomasijoitustoiminnan noin 1 %. Ministeriöiden hankkeet ovat myös vieneet 1 %:n osuuden. Kuvio 8. Varatun rahoituksen jakaantuminen rahoittajittain (julkinen rahoitus) 64

65 5.2 Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain Rahoituksen kohdentuminen menoluokkiin on esitetty yksityiskohtaisesti liitteessä 2 (rahoitustaulukot). 65,3 % (noin 400 M ) EAKR+valtio-rahoituksen sidonnoista sijoittuu menoluokkiin 01-09, tutkimus ja teknologinen kehittäminen sekä innovointi ja yrittäjyys. Päämenoluokittain ohjelman toteutuminen on edennyt melko hyvin ohjelma-asiakirjan arvion mukaisesti. Tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen, innovointiin ja yrittäjyyteen (luokat 01-09, 65,3 %), on panostettu lähes 2/3 sidonnoista. Liikenne (16-32, 8 %) on hieman arvioitua suurempi, matkailuun (55-57, 6,8 %) on sidottu koko ohjelmakauden selvästi arvioitua enemmän rahoitusta ja tietoyhteiskuntaan (10-15, 6,4 %) arvioitua vähemmän. Ainoa selvä muutos vuoden 2013 lopussa liittyi energian osuuden kasvuun noin prosenttiyksikön verran. Sen osuus koko ohjelmasta on edelleen vaatimaton (1,7 % sidonnoista), mutta kasvussa. Erityisesti uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden menoluokkiin on ollut kysyntää. Toimintalinjoittaisessa tarkastelussa erot TL1:n ja TL2:n osalta eivät ole kovin suuret. Molemmissa yli 80 % sidonnoista sijoittuu päämenoluokan 01-09, tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys alle. Toimintalinjalla 2 on käytetty useampia menoluokkia kuin toimintalinjalla 1. Toimintalinja 3 poikkeaa muista, siellä suurimmiksi menoluokiksi nousevat rautatiet (Savon ja Karjalanratojen tasoristeysten poistot) lähes 27 % osuudella koko toimintalinjasta. Myös matkailu, kansalliset tiet ja ympäristönsuojelu ja riskien ehkäisy nousevat esille tällä toimintalinjalla. Taulukko 30. Ohjelman toteutuminen päämenoluokittain , 2012 ja 2013 sekä ohjelmaasiakirjan arvio rahoituksen kohdentumisesta OSUUS MYÖNNETYSTÄ EAKR+ Ohjelmaasiakirjan Toteuma Toteuma Toteuma VALTIO-RAHOITUKSESTA , , , arvio, % Tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys * *Lissabonin strategiaa tukevat päämenoluokat % % % 65,5 66,3 66,0 65,3 Tietoyhteiskunta * 15,8 6,8 6,8 6,4 Liikenne * 6,2 10,2 8,8 8 Energia 1,6 0,6 0,7 1,7 Ympäristön suojelu ja riskienehkäisy 3,9 2,9 2,6 2,8 Matkailu 1,5 6,1 6,9 6,8 Kulttuuri 1,5 1,2 1,1 1,3 Inhimillisen pääoman kehittäminen * Investointi sosiaaliseen infrastruktuuriin Uudistusten käynnistäminen työllisyyden ja osallisuuden aloilla - 1,0 1,0 1,1-0,8 1,1 1,1-0,2 0,1 0,1 Tekninen tuki 4,0 3,7 4,0 4,3 65

66 Yksittäisiin menoluokkiin kohdistuvat ohjelma-asiakirjan arviot ovat lähinnä suuntaa-antavia. Kymmenen eniten käytetyn (sidonnat) menoluokan joukossa on suurimmaksi osaksi päämenoluokan TTK, innovointi ja yrittäjyys (1-9) luokkia, kuten toteumassakin. Suurin yksittäinen menoluokka on 08, muu investointi yrityksiin 17.9 % osuudella kaikista sidonnoista vuoden 2013 lopussa. Huomattava osuus sidonnoista (15,1 %) on kohdistunut myös luokkaan 01, Tutkimuskeskusten TTK-toimet. Muiden päämenoluokkien alta esille nousevat luokat 57 (Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi, 6,5 %) ja 17 (Rautatiet, 4,7 %). Yksittäisten menoluokkien toteuman vertailusta ohjelma-asiakirjan indikatiiviseen jakaumaan ei kuitenkaan pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ohjelman sisällöllisistä painopisteistä; viranomaiskohtainen harkinta ja menoluokkien runsaudesta johtuva osittainen päällekkäisyys vaikeuttavat tulosten täsmällistä tulkintaa. Koska menoluokkia on otettu käyttöön selvästi ennakoitua enemmän, on prosenttiosuuksien jakaumien vertailu myös sen vuoksi hankalampaa. 5.3 N+2 säännön toteutuminen N+2 säännön mukaan rahoitusvuoden kehys tulee maksaa kahden vuoden kuluessa ko. vuodesta. Ohjelmakauden hitaan käynnistymisen ja taloudellisen tilanteen johdosta N+2 säännön laskentatapaa tarkistettiin v siten, että vuoden 2007 rahoituskehys jaetaan tarkastelussa tasan vuosille , jolloin N+2 -sääntöä ei sovellettu vuoden 2007 osalta, mutta sitä seuraavien vuosien osalta vaikutus on asteittain kumuloituva. Siten vuoden 2013 lopussa tuli olla maksettuna vuosien 2008, 2009 ja 2010 kehyksiä + neljää kuudesosaa vuoden 2007 kehyksestä vastaava määrä julkista kokonaisrahoitusta (vähennettynä 7,5 % ennakkomaksuilla). Loppuvuodesta tehtyjen maksatusten vauhditustoimien ansiosta maksatukset toteutuivat Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa vuoden 2013 aikana riittävän hyvin, joten N+2 ongelmaa ei päässyt muodostumaan. Laskentatapaan tehty helpotus huomioiden toimenpideohjelmassa tehdyt julkisen rahoituksen maksatukset (482,2 milj. euroa) saavuttivat vuoden 2013 lopun N+2 minimivaateen (470,4 milj. euroa) 1,03 -kertaisesti. 5.4 Tekninen tuki Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki on koko ohjelmakaudella ohjelma-asiakirjan mukaan euroa, joka on 4,0 % ohjelman EAKR-rahoituksesta. Kansallinen rahoitusosuus huomioiden teknistä tukea on käytettävissä ohjelmakauden aikana 29,245 miljoonaa euroa. EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen suhde on 50/50. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman teknistä tukea jaettiin vuodelle 2013 yhteensä euroa (EAKR+valtio), joka on sama määrä kuin edellisvuosina. Maakuntien käyttöön välittäville toimielimille suunnattiin euroa. Kaikille ohjelmille yhteisiin kuluihin (seurantajärjestelmän rakentaminen, tarkastus, arviointi, viestintä) sekä ministeriöiden käyttöön osoitettiin yhteensä euroa. Ohjelman koordinaatiotyöhön osoitettiin euroa. Teknisellä tuella palkattu henkilöstön määrä vuonna 2013 oli 44 (htv). Tämä jakaantuu lähes tasan ELY-keskusten ja maakuntaliittojen välillä. Teknisen tuen sidonnat Itä-Suomessa koko ohjelman julkisesta rahoituskehyksestä olivat vuoden 2012 lopussa 90,3 % ja maksatuksia oli tehty 62,8 % EAKR+valtio -kehyksestä. 66

67 Taulukot 31 ja 32. Teknisen tuen jakautuminen Itä-Suomen maakunnissa käyttökohteittain ja toimijoittain vuodelle 2013 TEKNISEN TUEN INDIKATIIVINEN JAKAUTUMINEN MAAKUNNISSA KÄYTTÖKOHTEITTAIN (EAKR+valtio) Koordinaatio Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Yhteensä Osuus Valmistelu ,1 % Täytäntöönpano, hallinnointi ,0 % Seuranta ,8 % Tarkastus 0 0,0 % Menoluokka 85 yhteensä ,9 % Arviointi ja tutkimukset ,3 % Tiedotus ja viestintä ,8 % Menoluokka 86 yhteensä ,1 % Tekninen tuki yhteensä ,0 % Kansallinen vastinrahoitus on samansuuruinen kuin EAKR-osuus kussakin alakohdassa Palkattava henkilöstö yht. (htv) 1,00 11,40 8,00 12,95 11,00 44,35 - Maakunnan liitto 1,00 6,00 3,00 6,00 6,00 22,00 - ELY-keskus 5,40 5,00 6,95 5,00 22,35 TEKNISEN TUEN JAKAUTUMINEN TOIMIJOITTAIN (EAKR+valtio) Koordinaatio Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Yhteensä Osuus Maakunnan liitto yht ,3 % - TEM:n hallinnonala ,2 % - OKM:n hallinnonala ,1 % - STM:n hallinnonala ,1 % ELY-keskukset yht ,7 % -TEM:n hallinnonala ,3 % -YM:n hallinnonala ,4 % Yhteensä ,0 % 5.5 Pääomasijoitustoiminta Pääomasijoitustoiminta EAKR varoilla käynnistettiin virallisesti elokuussa Varoja ohjattiin Finnveran pääomasijoitustoiminnan käyttöön yhteensä 17,529 miljoonaa euroa. Finnvera Oyj on sijoittanut saamansa EAKR varat lainoina tytäryhtiöönsä Aloitusrahasto Vera Oy:öön, joka sijoittaa niitä Euroopan komissiolle ilmoitetun valtiontukiohjelmansa mukaisesti innovatiivisiin suomalaisiin alkavan vaiheen yhtiöihin. Noudatettava sijoitusstrategia on sovittu Finnvera Oyj:n ja aloitusrahasto Vera Oy:n välisessä rahoitussopimuksessa. Kullekin ohjelma-alueelle on perustettu aloitusrahaston sisään omat seurantayksikkönsä, joilla seurataan varojen sijoittamista, kuluja ja kohdeyrityksistä palautuvia varoja. Rakenteessa FinnveraOyj toimii tuen välittävänä toimielimenä. Pääomasijoitustoiminta kuuluu ohjelmateknisesti toimintalinjan 1 alle. Itä-Suomen ohjelma-alueella pääomasijoitustoimintaan ohjattiin 5 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 lopussa päätöksiä oli tehty euron arvosta, joista oli maksettu euroa. Sijoituspäätöksiä on toteutunut yhteensä seitsemään yritykseen. Yhden yrityksen osalta toteutuminen oli vuodenvaihteessa avoin. 67

68 5.6 Uudelleenmaksettu tai uudelleenkäytetty tuki Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa ei ole ollut asetuksen (EY) N:o 1083/ artiklan ja 98 artiklan 2 kohdan mukaista peruutuksen jälkeen uudelleenmaksettua tai uudelleenkäytettyä tukea. 5.7 Toimien pysyvyys Asetuksen (EY) N:o 1083/ artiklan mukaisia toimien pysyvyyteen liittyviä huomattavia muutoksia tai niistä seuranneita takaisinperintöjä ei ohjelmassa ole ollut. 5.8 Suurhankkeet Yleisasetuksen 39 artiklan mukaisia suurhankkeiksi luokiteltuja hankkeita (kokonaisrahoituksen määrä ympäristöalalla vähintään 25 milj. euroa ja muilla aloilla 50 milj. euroa) ei ole toteutettu Itä- Suomen alueella. Yli 1 % EU-rahoituksen kehyksestä (3,65 milj. euroa EAKR-osuus) ylittävä hanke onkarjalanradan tasoristeysten poistaminen: Joensuu, Pyhäselkä, Tohmajärvi, Kitee. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 16,4 milj. euroa, josta ohjelmarahoituksen osuus on 14 M (EAKR+valtio) ja kuntarahoituksen osuus 2,4 M. Vuonna 2013 rakennettiin Anttosen tasoristeyksen korvaava yksityistie sekä purettiin Anttosen tasoristeys Kiteen Kesälahdella. Koko hankkeen tuloksena syntyy tasoristeyksistä vapaa pitkä rataosuus, joka osaltaan mahdollistaa junien liikennöintinopeuden nostamisen 140 km/h:sta 200 km/h:iin ja siten Helsingin ja Joensuun välisen matka-ajan lyhentämisen. 5.9 Erityisrahoituksen seuraaminen Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaan osoitettiin harvaan asutukseen ja syrjäisyyteen perustuvan pysyvän kilpailukykyhaitan perusteella 35 /as./v. lisärahoitus. Harvaan mutta kauttaaltaan asutun Itä-Suomen kilpailukykyongelmiin vastataan ohjelmassa kokonaisuutena ja erityisesti toimintalinjojen 2 ja 3 toimenpitein mm. vahvistamalla yritysten toimintaympäristöä, tukemalla osaamisen siirtoa ja innovaatiotoimintoja sekä yritysten toimintaympäristöä parantavilla infrastruktuurihankkeilla ja tietoyhteiskuntahankkeilla. Edelleen rahoitusta on kohdistettu erityisesti vuosien 2012 ja 2013 aikana mm. luontoarvojen ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä tukeviin hankkeisiin, ml. matkailun kehittäminen ja uusiutuvan energian käytön edistäminen. Toimintalinja 2 keskittyy innovaatiotoiminnan kehittämiseen ja verkostoitumisen edistämiseen ja siten myös TTK-toimintaan panostamiseen. Näillä toimilla on erityisen suuri merkitys Itä-Suomen alueen kehittämiseksi. Toimintalinja 3 keskittyy alueen saavutettavuuteen ja toimintaympäristön 68

69 kehittämiseen. Tämä on keskeinen harvan asutuksen haittoja poistavia toimenpiteitä mahdollistava toimintalinja. Julkisen rahoituksen sidonnat toimintalinjalla 2 olivat vuoden 2013 lopulla 98 % ja toimintalinjalla 3 jopa 115 % rahoituskehyksestä. 69

70 6. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO MAAKUNNITTAIN Julkista rahoituksen sidonnat vuoden 2013 aikana olivat noin 114 M, joka oli noin 10 M edellisvuotta pienempi määrä. Maksuja kertyi vuoden aikana noin 95 M, joka oli puolestaan 15 M edellisvuotta vähemmän. Maakuntakohtaiset sidonnat noudattelevat maakunnan rahoituskehyksen kokoa. Maksatusten osuus sidonnoista on noussut joka vuosi (nyt 67,7 %) eli maksatusvauhti on nopeutunut hieman. Hankkeiden keskikoot (sidottu rahoitus) näkyy taulukossa 33 varsin pieninä, koska mukana ovat kaikki yritystuet sekä Finnveran korkotukihankkeet. Ilman Finnveraa hankkeiden keskikoko kasvaa huomattavasti. Keskikoko ns. kehittämishankkeissa toimintalinjoilla 2 ja 3 on huomattavasti suurempi kuin yritystukihankkeissa. Lissabonin strategian mukaisuus on Itä-Suomessa laskenut hitaasti kolmen vuoden ajan. Se oli vuoden 2013 lopulla selvästi yli tavoitteen (75 %), mutta alle ohjelma-asiakirjan arvion (85,7 %). Lissabon prosentti oli 79,8. Syynä laskuun vuoden 2013 aikana ovat olleet investoinnit energiahankkeisiin (energiatehokkuus ja uusiutuva energia), jotka on luokiteltu Lissabon tavoitteen ulkopuolelle. Tämä on laskenut koko Itä-Suomen Lissabon-prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2013 noin yhdellä prosenttiyksiköllä. Kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuus kaikista maksatuksista on kasvanut hieman ( ,8 %). Taulukko 33. Itä-Suomen EAKR -toimenpideohjelman sidonta- ja maksatustilanne sekä Lissabonprosentit maakunnittain Hankkeita, kpl Sidottu julkinen rahoitus, milj. euroa Sidottu julk./hanke (milj. euroa)* Maksettu julkinen rahoitus, milj. euroa Maksettu sidotusta Kunta+muun julkisen rah. osuus julk. maksatuksista Lissabon-% (2012) (2011) Itä-Suomi Etelä-Savo ,6 0, ,3 63,6 % 16,7 % 80,3 % 82,7 % 84,5 % Kainuu ,1 0,089 67,6 73,4 % 10,6 % 80,8 % 81,8 % 81,7 % Pohjois-Karjala ,0 0, ,3 71,1 % 13,8 % 85,3 % 86,1 % 85,9 % Pohjois-Savo ,9 0, ,8 67,3 % 15,0 % 82,3 % 82,7 % 84,4 % Joustovaraus 91 26,5 0,292 13,6 51,1 % 12,8 % 90,9 % 87,9 % 87,8 % Muu (tt+pos) 32 27,1 0,846 19,7 72,9 % 0,0 % 16,1 % 19,6 % 24,2 % I-S yhteensä ,2 0, ,2 67,7 % 13,8 % 79,8 % 80,8 % 82,1 % *) Finnveran korkotukihankkeet mukana luvussa - alentavat hankkeiden keskikokoa pos=pääomasijoitukset, tt=tekninen tuki Ydinindikaattorit työpaikka- ja yritystietojen osalta näkyvät taulukosta X. Finnveran tukien vaikutus näkyy taulukossa mukana omalla rivillään, mutta summariviltä ko. vaikutus on jätetty pois. Eri maakunnissa viranomaisten kesken on jonkin verran eroja sidottu rahoitus ja rahoituskehys huomioiden. Uusia työpaikkoja ja yrityksiä on luonnolisesti raportoitu syntyneen siellä eniten, missä rahoitustakin on ollut eniten sidottavissa. Naisten osuus uusista työpaikoista on vajaa kolmannes, uusista melko tarkkaan kolmannes. Uusien T&K-työpaikkojen määrä on edelleen melko pieni, mutta naistyöpaikkojen osuus näistä on noin 40 %. 70

71 Taulukko 34. Yritys- ja työpaikkatavoitteiden toteutuminen maakunnittain ja viranomaisittain Itä- Suomessa Maakunta Viranomainen Uudet työpaikat joista naisten Uusista työp. T&Ktyöp. joista naisten Uusia yrityksiä joista naisten Ei maakunnan rahoituskehystä Finnvera, pääomasijoitus Etelä-Savo Et.-Savon mk.liitto Etelä-Savon ELY Etelä-Savon ELY, kehittämisav Etelä-Savon ELY, toimintaymp.tuki Tekes Finnvera (suunniteltu) Etelä-Savo yhteensä (UTP: pl. Finnvera) Kainuun maakunta -kuntayhtymä Finnvera, pääomasijoitus Kainuun ELY Kainuun ELY, kehittämisav Kainuun ELY, toimintaymp.tuki Tekes Kainuun liitto Finnvera (suunniteltu) Kainuun maakunta -kuntayhtymä yhteensä (UTP: pl. Finnvera) Pohjois-Karjala Pohj.-Karjal. mk.liitto Pohjois-Karjalan ELY Pohjois-Karjalan ELY, kehittämisav Pohjois-Karjalan ELY, toimintaymp.tuki Tekes Finnvera (suunniteltu) Pohjois-Karjala yhteensä (UTP: pl. Finnvera) Pohjois-Savo Pohjois-Savon ELY Pohjois-Savon ELY, kehittämisav Pohjois-Savon ELY, toimintaymp.tuki 6 2 Tekes Pohjois-Savon liitto Finnvera (suunniteltu) Pohjois-Savo yhteensä (UTP: pl. Finnvera) IS yhteensä Etelä-Savo Kehittämisen kokonaisuus ja painopisteet Etelä-Savon kehittämisen strategisen taustan muodostaa maakuntaohjelma, jossa määriteltyjen avaintuotantoalojen pitkäjänteiseen kehittämiseen myös EAKR-ohjelman toimin on osallistuttu. Maakunnan kehittämisen kärjessä ovat osaamispohjaiset kasvualat: materiaaliteknologia, ympäristöteknologia, kuitu- ja prosessiteknologia, logistiikka ja turvallisuusteknologia, bioenergia, elintarviketurvallisuus, digitaalinen arkistointi ja viestintä sekä hyvinvointiin, matkailuun, kulttuuriin ja opettajakoulutukseen liittyvät t&k-elementit. Vuonna 2013 ohjelman toteuttamista on jatkettu valitun strategian mukaisesti. Kuluneena vuonna Etelä-Savossa on vahvistettu alueen omien tutkimusalojen toimintaa. Toimenpiteet on toteutettu pääosin toimintalinjan 2 rahoituksella. Toimintalinjan 3 rahoitusta on kohdennettu toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan mm. matkailun ja muun palvelutuotannon toimintaympäristöä. 71

72 Etelä-Savon osaamisprofiili (EAKR-arvioitsijan keräämä tieto, erityisesti TL2 koskien) Etelä-Savon maakuntaohjelmassa huomioidaan osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen. Maakunnassa halutaan panostaa väestön osaamistason kohottamiseen sekä koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseen. Konkreettisesti tämä tarkoittaa mm. ammattikorkeakoulujen kilpailukyvyn vahvistamista sekä yliopistokoulutuksen perustan monipuolistamista ja turvaamista. Kokoamalla alueella toimivien yksiköiden voimavaroja halutaan olla lisäämässä T&K-toimintaa. Maakuntaohjelmassa nostetaan yritystoiminnan kehittämisen yhteydessä esille myös yritysten tarpeista lähtevän tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen. Etelä-Savossa toimii kolme korkeakoulua: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulu sekä Mikkelin yliopistokeskus. Sektoritutkimuslaitosten yksiköitä sijaitsee alueella kolme kappaletta: MTT, Metla ja RKTL. Kun tarkastellaan maakunnan osaamisprofiilia, huomataan, että Etelä-Savon maakunnan profiili poikkeaa koko maan profiilista. T&K-menot, T&K-henkilöstön osuus työllisistä, yritysten T&Kmenot BKT:sta sekä julkisen ja korkeakoulusektorin T&K-toiminta asukasta kohden eroavat huomattavasti maan keskiarvosta. Sen sijaan ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus on samalla tai hieman korkeammalla tasolla kuin muualla maassa, ja myös tutkijakoulutettujen määrä on lähellä muun maan keskiarvoa. Etelä-Savossa arvonlisäyksen kasvu on vuosina ollut nopeinta kaivannaistoiminnassa sekä elektroniikkateollisuudessa. Elektroniikkateollisuudessa kasvu on ollut huomattavan suurta, kun verrataan muuhun maahan. Tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuuden osalta kasvu on ollut myös huomattavaa, sillä muussa maassa suunta on ollut tältä osin negatiivinen. Toimialakohtainen suhdannetieto (EAKR-arvioitsijan keräämä tieto) TOL-luokituksella tarkasteltuna teollisuuteen kohdistuu eniten tukea, mutta myös palveluiden tukemisella on vahva jalansija. Kärkialoittain tarkasteltuna erottuukin etenkin metalli- ja teknologiateollisuuden saama tukiosuus, mutta myös palveluliiketoimintaan on panostettu paljon. Palveluliiketoiminnan tukeminen heijastuu myös uusien yritysten määrässä. Myös matkailualaan liittyviin yrityksiin on panostettu muiden maakuntien tasoon verrattuna suhteessa melko paljon. Rakennerahaston erityisteemoista luovien alojen yrityksiä on tuettu yhteensä noin eurolla (3 % alueen tuista). Palveluliiketoiminta nousee esiin myös yhtenä tärkeimpänä kärkialana. Etelä-Savon osalta merkittävimmät muutokset toimipaikkojen määrän kehityksessä vuosina ovat tapahtuneet terveys- ja sosiaalipalvelujen (+14,9 %) sekä rakentamisen (+8,5 %) toimialoilla. Terveys- ja sosiaalipalvelujen osalta on havaittavissa, että toimipaikkojen määrän kehitys on ollut tasaisesti nousevaa tarkastelujakson aikana. Henkilöstömäärän kehityksen osalta kasvu on ollut voimakkainta terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla, jossa kasvua on ollut peräti 49,3 % tarkastelujakson aikana. Lisäksi muiden palvelualojen henkilöstömäärän kehitys on ollut melko voimakasta. Henkilöstömäärän suurin vähentyminen on kohdistunut teollisuuden toimialoille. 72

73 Liikevaihto/henkilöstö mittarilla tarkasteltuna eniten kasvua on ollut alkutuotannossa, teollisuudessa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa. Huomionarvoista Etelä-Savon osalta on se, että kaikilla tarkastelumittareilla katsottuna kehitys on ollut samansuuntaista nimenomaan terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä muut palvelualat kategoriassa. EAKR-ohjelman yritystukirahoitus on kohdentunut pääasiassa teollisuuden toimialoille sekä palvelualojen kehittämiseen. Eri palvelualojen kehittämiseen kohdentuneet yritystuet näyttävät tukeneen kyseisillä toimialoilla tapahtunutta myönteistä kehitystä. Mielenkiintoista on kuitenkin havaita, että EAKR-yritystukia ei juuri ole kohdennettu terveys- ja sosiaalipalveluihin, joissa tarkastelumittareiden perusteella kehitys on ollut suurinta. Hakemukset ja päätökset Etelä-Savossa on vuonna 2013 ollut käynnissä jatkuva haku. Saapuneet hakemukset otetaan käsittelyyn kuukausittain kokoontuvassa maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Tällä menettelyllä on haluttu nopeuttaa hankkeiden käynnistymistä ja osaltaan edesauttaa ohjelman täysimääräistä loppuunsaattamista. Taulukko 35. Etelä-Savossa käsitellyt hakemukset sekä haettu ja myönnetty tuki toimintalinjoilla 1, 2 ja 3 vuonna 2013 (HUOM! Taulukon rahoituspäätösten lukumäärä voi olla suurempi kuin uusien hakemusten, koska osa hakemuksista on tullut edellisen vuoden puolella.) Hakemusten lkm Haettu rahoitus, EU + valtio, Rahoituspää -tösten, lkm Myönnetty rahoitus, EU ja valtio, TL TL TL Yhteensä Vuonna 2013 sidontojen määrä Etelä-Savossa laski edellisvuodesta hieman. Sidontoja tehtiin noin 20,2 M :n arvosta (EAKR+valtio), kun vuonna 2012 vastaava luku oli n. 23,5 M. Rahoituspäätösten lukumäärä nousi hieman, mukana on myös lisärahoitushakemuksia ja -päätöksiä. Menoluokittain Etelä-Savossa koko ohjelmakaudella vuoden 2013 loppuun mennessä ovat painottuneet luokat (T&K, innovointi ja yrittäminen), 64 % kaikista sidonnoista kuului näihin menoluokkiin. Näiden lisäksi yksittäisinä menoluokkina erottuvat luokka 57 (muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi) 8 % osuudella (11 M ja 60 hanketta), samoin luokka 17 (rautatiet) ja 14 (pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovellukset tietoyhteiskunta -teemassa) reilun 3 % osuudella. Lissabon prosentti laski Etelä-Savossa vuoden aikana yli kaksi prosenttiyksikköä (nyt 80,3 %). Vuonna 2012 ja 2013 prosenttia pienensi erityisesti matkailupalveluihin sidotun rahoituksen kasvu (ei Lissabon menoluokka). 73

74 Sidonnat ja maksatukset Taulukko 36. Sidonnat ja maksatukset Etelä-Savossa Sidonnat Maksatukset Maksettu Kmj/julk.yht. Muu Muu EU+valtio Rahoituskehys/maakunta TL EU ja valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen yht. Kpl EU ja valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen yht. - Sid. Maks. Etelä-Savo ,6 % 0,2 % 0,5 % ,6 % 21,9 % 22,1 % ,4 % 32,7 % 31,0 % Etelä-Savo Yhteensä ,0 % 17,3 % 16,7 % Etelä-Savossa on sidottu hankkeisiin mennessä noin 165,5 M julkista rahoitusta, mikä on 25 M enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suurin osa tästä oli sidottu toimintalinjalle 2, noin 71 M. Toimintalinjan 1 osuus oli vajaa 55 M ja toimintalinjalla 3 sidonnat olivat vuoden 2013 lopussa vajaa 40 M. Maksatusprosentti kasvoi edellisvuodesta 6,3 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 64 %. Käynnistyneitä hankkeita oli lähes kpl Finnveran tuet mukaan lukien. Kunta ja muun julkisen rahoituksen osuus oli Etelä-Savossa suurin koko Itä-Suomessa niin sidontojen kuin maksatustenkin osalta. Hanke-esimerkki Digimetsä Projektikoodi: A32561 Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toteutusaika: Alkaa ja päättyy Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto Toteuttajan nimi: Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: Hankkeen tavoitteena on kehittää metsäopetuksen oppimisympäristöä ja työelämän palveluja niin, että metsäopetus voisi nykyistä paremmin vastata juuri nyt kentällä olevien lukuisten muutosten aiheuttamiin koulutustarpeisiin. Tämä sattuu samaan ajankohtaan kuin Opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämä Mamkin metsäopetuksen siirto Mikkeliin. Hanke tukee siirtymistä uuteen toimintaympäristöön. Tavoitteena on rakentaa hankkeen avulla nykyaikainen, työelämän vaatimuksia vastaava oppimisympäristö niin kampusalueelle kuin maastoonkin (opetusmetsät Esedu ja Samiedu) sekä luoda vahva, vuorovaikutteinen yhteistyöverkosto Etelä-Savon alueen metsäalan toisen asteen oppilaitoksiin sekä muihin metsäalan toimijoihin. Tavoitteena on luoda virtuaalinen metsäpalvelujen ja puunhankinnan toimintaympäristö. Hankkeen avulla hankitaan tarvittava infra ja laitteisto uusien oppimisympäristöjen rakentamiseen. Toimenpiteinä luodaan metsäpalveluyrityksen virtuaalinen toimintaympäristö metsänomistajineen ja metsineen sekä palveluorganisaatioineen, toimihenkilöineen ja yrittäjineen. Toimintaympäristössä voidaan tehdä kaikki metsäpalvelujen tuottamiseen vaadittavat tehtävät aivan kuten todellisuudessakin. Hankkeella tehdään ammattikorkeakoulun ja toiseen asteen koulutuskentän (Esedu ja Samiedu) kanssa kartoitus, jolla pyritään selvittämään entistä kiinteämmän yhteistyön mahdollisuudet. Tarkoituksena on selvittää yhteisten opintojen mahdollisuus, polkuopinnot ja opiskelijoitten sujuvat siirtymismahdollisuudet toiselta asteelta ammattikorkeakouluun. Lisäksi tiivistetään yhteistyötä Esedun ja Samiedun opetusmetsien käytön osalta ylläpitämällä metsävaratietoja Mamkin toimesta ja käyttämällä samoja tietojärjestelmiä opetuksessa. Panostetaan yhteiseen tiedottamiseen ja markkinointiin metsäalan koulutusyhteistyössä. 74

75 6.2. Kainuu Kehittämisen kokonaisuus ja painopisteet Kainuun maakuntaohjelmassa on määritelty tärkeimmät kehittämisen suuntaviivat, jotka ohjaavat maakunnan kehitystä ja luovat perustan alueen hyvinvoinnille ja tasapainoiselle kehittämiselle. Tärkeimmiksi painopistealueiksi on valittu maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa rahoituksen suuntaamisen näkökulmasta katsottuna vuonna 2013 elinkeinojen kehittäminen, osaamisen vahvistaminen ja hyvinvoinnin edellytysten parantaminen. Jo muutaman vuoden Kainuussa on ollut tavoitteena vauhdittaa tietokoneiden palvelinkeskustoimialan ja sen ympärille eri toimijoista koostuvan klusterin muodostumista. Tehtävänä on nyt aktivoida syntynyt virtuaalinen klusteri toimivaksi, alueen kasvua, kilpailukykyä sekä kansainvälistymistä edistäväksi klusteriksi. Klusteritoiminnalla tavoitellaan useiden yritysten sijoittumista ja uusien yritysten perustamista Kainuuseen. Hanketoiminnalla tiivistetään yhteistyötä yritysten, koulutuksen ja tutkimuksen kesken sekä haetaan uusinta tietoa alalle mm. kansainvälisten osaajaverkostojen kautta. Toiminta keskittyy Kajaanin Renforsin Rantaan sijoittuneen CSC (Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n) palvelinkeskuksen (data center) ja sen palvelujen ympärille. Jäsenyrityksilleen klusterin on määrä tuoda liiketoiminnallista hyötyä uusien liiketoimintamahdollisuuksien myötä. Klusterin toiminnan jatkuvuus pyritään takaamaan varmistamalla sen hallinnointi, ylläpito ja kehittyminen. Hanke on tehnyt business-pohjaisten DCasiakkaiden hankintaa, järjestänyt asiakastapaamisia ja tapahtumia liittyen palvelinkeskustoimintaan mm. Pietarissa. Hanke on koonnut ja vahvistanut mm. asiakastietopohjaa (noin 4500 kontaktia ja noin 2600 eri yritystä) toimintansa tueksi. Hankerahoituksella rakennetaan parhaillaan Renforsin Rantaan yliopistoille ja korkeakouluille yhteinen asiakasryhmäkohtainen, energia- ja kustannustehokas datakeskusympäristö. Samalla kehitetään malli, jolla konesaliasiakkaat eli tässä hankkeessa suomalaiset yliopistot ja korkeakoulut pystyvät siirtämään toimintojaan paikallisista pienistä konesaleista keskitetysti ylläpidettyyn konesaliin. Näin saavutetaan esimerkiksi huomattava sähköenergian säästö samalla kun yliopistot voivat keskittyä nimenomaan ydinosaamisensa, tutkimustoimintaan. Toimintamalli myös pilotoidaan hankkeessa. Hankerahoitusta on käytetty myös Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kouluttamiseen konesaleihin erikoistuneeksi asiantuntijavoimaksi. Koulutusta ei muualla Suomessa ole saatavilla. Toinen aihe, johon on kahden viime vuoden aikana erityisesti panostettu, on yliopistotasoinen liikuntateknologian koulutus- ja tutkimustoiminta Sotkamon Vuokatissa. Eri hankkeet myötävaikuttivat siihen, että Sotkamon kunta ja Jyväskylän yliopisto tekivät viisivuotisen yhteistyöja rahoitussopimuksen eli toiminnan jatkuvuus on turvattu. Vuokatin urheiluopistoa ja matkailua palvelevat uudet superpipe- ja superslopestyle- suorituspaikat. Ne palvelevat valmennusta ja matkailua ja ovat jo ehtineet saada paljon kiitosta. Nämä investoinnit ovat laukaisseet myös matkailuyrittäjien omia laajennusinvestointeja ja luoneet siten uusia työpaikkoja. Valmennuksellinen yhteistyö on laajentunut Kuusamon kanssa ja Vuokatti-Ruka urheiluakatemia tavoittelee paikkaa yhtenä maailman johtavista lumilajien valmennus- ja harjoittelukeskuksista. 75

76 Kainuun osaamisprofiili (EAKR-arvioitsijan keräämä tieto, erityisesti TL2 koskien) Kainuun maakuntaohjelmassa mainitaan kehittämiskohteiksi osaamisen vahvistaminen ja innovaatioympäristöjen kehittäminen. Yksilöidympiä tavoitteita ovat koulutustason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen, tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämi-nen sekä innovaatiotoiminnan edellytysten parantaminen. Kainuussa toimii kaksi korkeakoulua: Kajaanin ammattikorkeakoulu sekä Kajaanin yliopistokeskus. Maakunnassa toimii useita sektoritutkimuslaitosten yksiköitä: MTT, RKTL, Suomen ympäristökeskus sekä VTT. Kainuun osaamisprofiilissa korostuu ulkomaisten opiskelijoiden määrä, joka nousee yli muun maan keskiarvon. Muutoin osaamisprofiilin muut kohdat, T&K-henkilöstön osuus työllisistä, T&K-menot BKT:sta, yritysten T&K-menot BKT:sta sekä julkisen ja korkeakoulusektorin T&K-toiminta asukasta kohden jäävät melko alhaisiksi, kun niitä verrataan koko maan vastaaviin lukuihin. Kainuun arvonlisäys on prosentuaalisesti kasvanut vuosina eniten kaivostoiminnassa, jossa kasvu on ollut huomattavasti suurempaa kuin muualla Suomessa. Merkittävän kasvun selittääkin Talvivaaran kaivostoiminta. Kaivostoiminnan lisäksi kasvaneita kärkitoimialoja ovat metallinjalostus- ja metalliteollisuus sekä elektroniikkateollisuus. Toimialakohtainen suhdannetieto (EAKR-arvioitsijan keräämä tieto) Kainuun osalta toimipaikkojen määrän kehitys vuosina on ollut melko vakaata. Vaikka informaatio- ja viestintätoimialan osalta toimipaikkojen määrän prosentuaalinen kehitys näyttää varsin rajulta, on kuitenkin huomioitava, että toimipaikkojen määrä on yleisesti varsin vähäinen. Toimipaikkojen määrän vähentymistä on tapahtunut myös teollisuudessa sekä majoitus- ja ravitsemustoimialalla. Henkilöstömäärän kehityksen osalta kasvu on ollut voimakkainta alkutuotannossa, muilla palvelualoilla, rakentamisessa sekä majoitus- ja ravitsemusaloilla. Muista maakunnista poiketen terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstömäärän kehitys jää Kainuussa muiden toimialojen varjoon. Eniten laskua henkilöstömäärässä on tapahtunut teollisuuden toimialoilla, joissa laskua on ollut peräti 32,8 prosenttia. Liikevaihto/henkilöstö mittarilla tarkasteltuna eniten kasvua on ollut alkutuotannossa, teollisuudessa sekä muilla palvelualoilla. Erityisesti alkutuotannon kasvu on Kainuun maakunnassa selkeä poikkeus, mikä johtuu pääasiassa alueen kaivostoiminnan kehityksestä. Kainuu on maakuntakohtaisessa tarkastelussa poikkeus tällä mittarilla tarkasteltuna, sillä kaikkien toimialojen kehitys liikevaihto/henkilöstö mittarilla tarkasteltuna on ollut positiivista tarkastelujakson aikana. Päätoimialoittain tarkasteltuna EAKR-ohjelman yritystukirahoitus on kohdentunut Kainuussa varsin laajalle toimialajoukolle. Eniten rahoitusta on kohdentunut teollisuuteen, muille palvelualoille sekä majoitus- ja ravitsemustoimialoille. Luonnonvarojen hyödyntämisen ja matkailun tukeminen nousevat esiin tarkemmassa analyysissä. 76

77 Hakemukset ja päätökset Taulukko 37. Hakemukset, päätökset sekä haettu ja myönnetty tuki Kainuussa vuonna 2013 (HUOM! Taulukon rahoituspäätösten lukumäärä voi olla suurempi kuin uusien hakemusten, koska päätösten lukumäärässä on mukana myös hankkeiden jatkopäätökset. Siksi myös myönnetty tuki voi olla haettua suurempi) Hakemusten lkm Haettu rahoitus, EU+valtio, Rahoituspäätösten lkm Myönnetty rahoitus, EU ja valtio, TL TL TL Yhteensä Menoluokkatarkastelussa 71 % Kainuun hankesidonnoista oli tehty vuoden 2013 lopussa pääluokassa 1 (01-09 T&K-toiminta, yritystoiminnan edistäminen). Muista menoluokista suurin oli 57, muu tuki matkailupalveluihin (6 %). Päämenoluokkana suhteellisesti muita Itä-Suomen maakuntia suurempana erottui tietoyhteiskunta (luokat 10-15), noin 9 % sidonnoista. Ympäristönsuojelu- ja riskienehkäisytoimenpiteet (luokka 54) erottuu myös hieman muita suuremmalla osuudella. Lissabon-prosentti laski hieman myös Kainuussa vuoden 2013 aikana se oli 80,8 % vuoden lopussa Sidonnat ja maksatukset Taulukko 38. Sidonnat ja maksatukset Kainuussa Sidonnat Maksatukset Maksettu Kmj/julk.yht. Muu Muu EU+valtio Rahoituskehys/maakunta TL EU ja valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen yht. Kpl EU ja valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen yht. - Sid. Maks. Kainuu ,0 % 1,2 % 1,6 % ,4 % 17,8 % 15,9 % ,4 % 23,8 % 22,4 % ,9 % 0,0 % 0,0 % Kainuu Yhteensä ,9 % 11,2 % 10,6 % Kainuussa on tehty sidontoja vuoden 2013 loppuun mennessä yhteensä 92 M julkisen rahoituksen osalta. Tästä oli maksettu 74 %. Toimintalinjalla 2 on tehty eniten sidontoja, 39,8 M ja toimintalinjalla 1 noin 37 M. Toimintalinjalla 3 sidonnat olivat 11,6 M. Myönteisiä rahoituspäätöksiä on tehty reilu kpl Finnveran tuet mukaan lukien. Kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuus sidonnoista oli suurin toimintalinjalla 3 (23,8 %). Keskimäärin kuntarahoituksen osuus sidonnoista oli 11,2 %, joka oli Itä-Suomen maakunnista pienin osuus. Sekin kuitenkin ylitti ohjelmakohtaisen tavoitteen (10,1 %). Hanke-esimerkki TL 3: Vuokatin rinnealueen toimintaympäristön kehittämishanke (A31969) Hakija: Sotkamon kunta Rahoittava viranomainen:kainuun maakunta kuntayhtymä EAKR+valtio rahoitus: Toteutusaika:

78 Hankkeeseen sisältyy Vuokatin rinnetoimintojen kokonaiskehittämisen kannalta keskeiset toimintaympäristön kehittämisinvestoinnit (super pipe, slope, lumetusjärjestelmät, valaistus, katsomot, aidat, opasteet) ja hankkeella tuetaan rinnealueiden yritysvetoisia investointeja. Hanke on luonteeltaan Sotkamon urheilulukion/urheiluakatemian toimintaa, rinnealueen toimintaympäristöä sekä matkailua vahvistava hanke. Sotkamon lukion urheilulinjan yksi kansainvälisesti menestyksekkäin laji on viime vuosina ollut lumilautailu. Lähes koko Suomen maajoukkueen lumilautailijat ovat opiskelijoina joko Sotkamon lukiossa tai Kainuun Ammattioppilaitoksessa. Myös nuorten lautailijoiden valmennus on keskittynyt Vuokattiin ja Vuokatti Urheiluakatemiaan. Kesäkuussa 2011 Sotkamon lukio solmi yhteistyösopimuksen World Academy of Sport järjestön kanssa kansainvälisen IBurheilulukiotoiminnan aloittamisesta Sotkamossa elokuussa Yhtenä painopistelajina on lumilautailu. Super-pipen ja slopen rakentamisen myötä olosuhteet saadaan kansainväliselle tasolle ja myös kilpailutoiminnan järjestäminen olisi mahdollista. Arvio toteutumisesta Projektin lähtökohta on Vuokatin rinnealueen toimintaympäristön kehittäminen. Rakennetaan SuperPipe ja SuperSlopeStyle -suorituspaikat ja näiden edellyttämät lumetusjärjestelmät ja valaistus. Hankkeessa tehtiin Superpipen louhinta, louheen ajo, läjitysajo, pipen muotoilu, rumpuputkien asennus sekä murskekasojen muotoilu. Valaistus on myös valmiina. Kesäkuun alussa 2013 asennettiin automaattinen lumetusjärjestelmä. Työmaa oli kokonaan valmis syksyllä Enimmillään hanke on työllistänyt urakoitsijoita ja aliurakoitsijoita maanrakentamisen aikana heinäsyyskuussa 2012, jolloin työmaalla oli n. 30 henkilöä töissä yhtä aikaa. Superpipen valmistuminen on jo nyt aiheuttanut paljon myönteisiä kannanottoja ja toimenpiteitä. Urheilijoiden valmentautumismahdollisuudet ovat parantuneet ratkaisevasti. Uusien suorituspaikkojen valmistuminen on lisännyt uskottavuutta Suomen olympiakomitean silmissä: Vuokatin status on noussut, kun alue on näyttänyt panostavansa olosuhteisiin. Projekti on avannut lisämahdollisuuksia merkittäville jatkohankkeille. Vuokatti urheiluakatemia on laajentunut Vuokatti-Ruka urheiluakatemiaksi, jonka lumilautavalmennus keskittyy Vuokattiin. Suorituspaikkojen rakentaminen oli myös laukaiseva tekijä rinneyrittäjän omille investoineille ja siten Vuokatinrinteiden laajemmalle kokonaiskehitykselle, jonka ansiosta Vuokatinrinteet ovat merkittävästi vahvistaneet asemaansa suomalaisessa hiihtokeskuskentässä. Superpipen ja Slope Style -rinteiden käyttöaste on korkea, ne ovat tuoneet uusia asiakaskohderyhmiä (mm. freestylelaskijat) ja lisänneet kävijämäärää rinteillä. Superpipeä hyödynnetään aktiivisesti rinteiden ja alueen markkinoinnissa. Yritys on pystynyt myös työllistämään lisää henkilökuntaa. Talvella 2014 järjestetään Vuokatissa lumilautailun SM-kisat, mutta uudet olosuhteet mahdollistavat myös kansainvälisten kilpailujen (Maailman cup ja MM-kilpailut) järjestämisen. Kaikella edellä mainitulla on ollut vaikutus alueellisesti Sotkamossa matkailun myönteiseen kehittymiseen ja matkailuyritysten toimintaedellytysten parantumiseen. 6.3 Pohjois-Karjala Kehittämisen kokonaisuus ja painopisteet Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman POKAT 2014 painotusten mukaisesti yritystoimintaa on kehitetty maakunnan elinkeinoelämän vahvoilla toimialoilla: Bio- ja metsäsektorilla, kaivannaistoiminnassa, teknologiateollisuudessa ja elintarviketuotannossa. Optiikka ja materiaaliteknologia ovat olleet korkean teknologian kehittämisen painopisteitä. Erityisesti on painotettu eri toimialojen välistä uusien tuotteiden kehittämistä ja pyritty hyödyntämään ns. toimialojen välisiä rajapintoja etsittäessä uusia, innovatiivisia aluekehityksen voimavaroja. Yritysten kehittämisessä on panostettu niiden kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden toimintaa on kehitetty vastaamaan entistä paremmin toimintaympäristön muutoksiin. Kansainvälistyminen on maakunnalle välttämättömyys ja haasteeseen on vastattu panostamalla kansainvälistymistä edistäviin hankkeisiin sekä lisäämällä toimijoiden välistä yhteistyötä. Kansalaisten hyvinvoinnin ja palvelujen saatavuuden turvaamiseksi 78

79 on kehitetty kuntien, yritysten ja järjestöjen palvelurakenteita vastaamaan nykyisiä ja tulevaisuuden palvelutarpeita huomioon ottaen maakunnan nopea ikääntyminen. Yhteysverkkoja on kehitetty monipuolisesti saavutettavuuden parantamiseksi sekä luonnosta ja ympäristöstä huolehdittu maakunnan voimavaroina. Vuonna 2013 Pohjois-Karjalassa EAKR-toimenpideohjelman toimintalinjan 1 rahoitusta myönnettiin 54 hankkeeseen 15,1 miljoonaa euroa. Yritysrahoituksen toimialoittaisessa tarkastelussa korostuivat painamiseen ja tallenteiden jäljentämiseen, metsäsektoriin, teknologiateollisuuteen sekä kivi- ja mineraalialaan liittyvät toiminnot. Uusien kehittämishankkeiden tuki toimintalinjoilla 2 ja 3 kohdistui maakuntaohjelman painopisteisiin siten, että toimialojen välisiin rajapintoihin, ts. materiaaliteknologian ja fotoniikan kehitystyöhön ohjautui lähes puolet rahoituksesta (47 %), matkailuun tuesta kohdentui 13 % sekä metsään ja biotaloutta tukeviin toimintoihin 12 %. Lisäksi lähes viidennes (19 %) rahoituksesta ohjautui alueen vetovoimaisuuden ja kansainvälistymisen lisäämiseen. Esimerkkinä biotalouteen panostamisesta on Pohjoinen ulottuvuus ja termisten puunesteiden raakaaineet, ominaisuudet ja teollinen käyttö -hankekokonaisuus, jossa tutkitaan pohjoisen ulottuvuuden vaikutusta metsäbiomassasta eri termisillä prosesseilla tuotettujen nestefraktioiden kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin, niiden biologisiin aktiivisuuksiin sekä teolliseen hyödynnettävyyteen yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Metsäntutkimuslaitoksen ja yritysten kanssa. Optiikkaan ja materiaaliteknologiaan kohdennettua hankerahoitusta edustaa UV-VIS-alueen optiset pinnat tutkimushanke, jonka keskeiset tavoitteet ovat sovelluslähtöiset tutkimukset seuraavilla osa-alueilla: optista laatua olevien pintojen työstö, pintojen optisen laadun parantaminen erilaisilla käsin kiillotuksen korvaavilla tekniikoilla ja pintoihin perustuvien sovellusten toteuttaminen. Maakunnan kansainvälistymiseen tähtää FinChi GEP - Green Economy Platform -hanke, jonka tavoitteena on edistää Suomen ja Kiinan eli tässä tapauksessa Pohjois-Karjalan ja Heilongjiangin välistä yhteistyötä biotaloussektorilla. Yhteistyö sisältää yritystoimintaa sekä tutkimus- ja koulutustoimintaa. Pohjois-Karjalassa ohjelmakauden hankerahoitus on ohjautunut Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteisiin seuraavasti: materiaalitekniikka 40 %, metsä ja metalli 10 %, ympäristö ja energia 8 %, ICT 6 %, vapaa-aika ja matkailu 6 %, kaivannaistoiminta 5 % ja hyvinvointi 3 %. Yritysten toimintaympäristön kehittämiseen/kehittämisen ydin on käytetty 13 % ja vetovoimatekijöihin liittyviin hankkeisiin 10 % rahoituksesta. Pohjois-Karjalan osaamisprofiili (EAKR-arvioitsijan keräämä tieto, erityisesti TL2 koskien) Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa tuodaan osaamis- ja innovaatioympäristöihin liittyen esiin tarve kehittää koulutusjärjestelmää ja osaamisrakenteita. Maakunnan kannalta todetaan olevan tärkeää, että paikallisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun toiminnot täydentävät toisiaan. Maakuntaohjelmassa korostetaan myös alueen kansainvälisten yhteyksien kehittämisen tärkeyttä. Tässä suhteessa esiin nostetaan luonnollisesti Venäjä. Maakunnassa toimivien Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun lisäksi alueella sijaitsee viisi sektoritutkimuslaitosten yksikköä: Evira, Geologian tutkimuskeskus, Metla, RKTL ja Suomen ympäristökeskus. Pohjois-Karjalassa tutkijakoulutetun väestön osuus 15 vuotta täyttäneistä on suurempi kuin koko maassa. Julkisen- ja korkeakoulusektorin T&K-menot ovat samalla tasolla muun maan keskiarvon kanssa. Muut maakunnan osaamisprofiiliin liittyvät tunnusluvut, kuten T&K menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, ovat muuta maata alhaisemmalla tasolla. 79

80 Vuosina Pohjois-Karjalassa ovat kasvaneet arvonlisäyksellä mitattuna suhteellisesti eniten elintarviketeollisuus, tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus sekä tietoliikenne - toimiala. Elintarviketeollisuuden kasvu koko maahan verrattuna on ollut silmiinpistävää. Samoin tevanake -teollisuuden kasvu on ollut merkittävää ottaen huomioon, että toimiala on kokonaisuudessaan kutistunut. Tästä huolimatta kaikki toimialat yhteenlaskettuna Pohjois-Karjalan arvonlisäys on suhteellisesti katsoen pienentynyt vuosina Toimialakohtainen suhdannetieto (EAKR-arvioitsijan keräämä tieto) Pohjois-Karjalan osalta toimipaikkojen lukumäärän kehitys on ollut melko stabiilia. Eniten lukumäärän kehitystä on tapahtunut rakentamisen toimialalla sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vastaavasti eniten vähentymistä on tapahtunut teollisuudessa sekä majoitus- ja ravitsemusalalla. Toimipaikkojen määrän laskut ovat kuitenkin olleet varsin vähäisiä muihin maakuntiin verrattuna. Henkilöstömäärän osalta selkeimmät muutokset kohdistuvat teollisuuteen (-12,4 %), majoitus ja ravitsemustoimialaan (+15,3 %) sekä terveys- ja sosiaalipalveluihin (+ 33,6 %). Majoitus- ja ravitsemustoimialan kehitys on poikkeuksellista muihin maakuntiin verrattuna. Liikevaihto/henkilöstö mittarilla tarkasteltuna eniten laskua on tapahtunut alkutuotannossa, jossa tarkastelujakson välinen muutos on ollut -25,3 prosenttia. Myös informaatio- ja viestintäalalla laskua on ollut yli 10 prosenttiyksikköä. Vastaavasti teollisuuden toimialoilla liikevaihto/ henkilöstö-mittarin kehitys on ollut selkeästi muita maakuntia rivakampaa. Muutosta on tarkastelujakson aikana ollut peräti 108,9 prosenttia. Myös tukku- ja vähittäiskaupan osalta liikevaihto/henkilöstö suhdeluku on kasvanut muita maakuntia enemmän. EAKR-ohjelman yritystukirahoitus on kohdentunut teollisuuden toimialoille, joissa teknologia-, kivi-, ja metsäteollisuus ovat olleet pääkohdejoukkoina. Yritystukien kohdentuminen muille toimialoille on ollut varsin tasaista. Hakemukset ja päätökset Pohjois-Karjalassa jatkui syksyllä 2011 avattu Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja ESRohjelman Itä-Suomen suuralueosion hankerahoituksen jatkuva haku. Taulukko 39. Hakemuslukumäärä, haettu ja myönnetty tuki Pohjois-Karjalassa vuonna 2013 Haettu Myöntöpäätökset, lkm Myönnetty rahoitus Hakemusten lkm Haettu rahoitus (TL 2 ja 3: uudet+jatkorahoituspäätökset) (TL 2 ja 3: uudet+jatkorahoituspäätökset) TL 1?? TL 2 YHT TL 3 YHT Pohjois-Karjalassa on sidottu suhteellisesti hieman vähemmin T&K-toiminnan ja yritystoiminnan kehittämisen rahoitusta (luokat 01-09, 65 %) kuin muualla Itä-Suomessa. Muista menoluokista nousee esiin rautatieliikenne (9,6 %, Karjalanradan tasoristeysten poisto) ja muu tuki matkailupalveluiden kehittämiseen (7,9 %). Tietoyhteiskunta päämenoluokkana on ollut myös melko suuri 10,4 % sidonnoista vuoden 2013 lopussa oli tehty tässä menoluokassa. Hankkeiden lukumääräkin on ollut suuri, kaikkiaan 158 hanketta ohjelmakauden aikana on saanut tukea tietoyhteiskuntahankkeisiin. (ks. liite 2, rahoitustaulukot) 80

81 Lissabonin strategian mukaisuus oli Pohjois-Karjalassa Itä-Suomen korkein, 85,3 %. Sidonnat ja maksatukset Taulukko 40. Sidonnat ja maksatukset Pohjois-Karjalassa Sidonnat Maksatukset Maksettu Kmj/julk.yht. Muu Muu EU+valtio Rahoituskehys/maakunta TL EU ja valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen yht. Kpl EU ja valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen yht. - Sid. Maks. Pohjois-Karjala ,8 % 0,0 % 0,0 % ,6 % 15,8 % 17,7 % ,3 % 27,0 % 25,3 % Pohjois-Karjala Yhteensä ,8 % 12,1 % 13,8 % Pohjois-Karjalassa oli sidottu vuoden 2013 lopussa toimintalinjalla 1 noin 66,5 M ja toimintalinjalla 2 noin 58 M julkista rahoitusta. Toimintalinjalla 3 oli sidottu noin 40 M julkista rahoitusta. Hankkeita on käynnistetty kaikkiaan kpl. Julkista rahoitusta oli sidottu vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 165 M. Maksettu oli kaikkiaan reilu 117 M, noin 70 % EAKR+valtio sidonnoista. Kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuus kaikista sidonnoista oli vuoden lopussa 12,1 % ja maksuista 13,8 %. Hanke-esimerkki TL 2: Spectral Imaging and Analysis in Environmental and Industrial Applications Vastuuviranomainen: Tekes Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto EU- ja valtion rahoitus: euroa Toteutusaika: Projektikoodi: A Hankkeessa keskitytään spektrikuvantamisen ja kuva-analyysin uudistamiseen uusille sovellusaloille. Spektrikuvantamisella tarkoitetaan kohteen värin kuvaamista perinteisen kolmeväriteknologian, eli RGB-kuvantamisen sijasta useilla kymmenillä tai sadoilla osaväreillä. Esimerkiksi sateenkaaren väreistä kolmeväriteknologia mittaisi punaisen, vihreän ja sinisen osuutta. Spektriväriteknologia sen sijaan mittaisi sinisen ja punaisen väliltä satoja osavärejä. Hankkeessa tutkitaan spektrikuvauksen ja spektrikuva-analyysin soveltamista esimerkiksi ympäristön tilan seurantaan sekä vaativiin teollisuuden laadunvalvontatehtäviin. Tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään teollisuusprototyypeissä, jotka rakennetaan ja testataan projektissa reaalimaailman sovelluksia varten. Teknologian soveltuvuutta on tarkoitus kokeilla yrityspartnereiden erilaisissa lääketeollisuuden, ympäristöalan ja turvallisuusalan teollisuusprosesseissa. Hankkeessa on mukana optiikkaan ja kuvantamiseen keskittynyt japanilainen Olympus Corporation, joka harkitsee uuden tutkimuskeskuksen perustamista Eurooppaan, nykyisten Japanissa ja Piilaaksossa sijaitsevien keskusten lisäksi. Hankkeen kautta on mahdollisuus saada Euroopan tutkimuskeskus sijoittumaan Suomeen ja synnyttää sen myötä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Joensuun laaja-alainen fotoniikkaosaaminen on muodostumassa perustaksi muidenkin kansallisten ja kansainvälisten yritysten tutkimuskeskuksien sijoittumiselle Joensuuhun. 6.4 Pohjois-Savo Kehittämisen kokonaisuus ja painopisteet Pohjois-Savossa panostettiin vuonna 2013 maakunnan kehittämisen kannalta merkittäviin hankkeisiin. Reilu 2 milj. myönnettiin Suonenjoelle rakennettavan jätevedenpuhdistamon maanrakennus- ja vesihuoltotöihin. Puhdistamo turvaa alueen vahvan elintarviketeollisuuden 81

82 toimintaedellytykset alueella. Rahoitusta myönnettiin myös muihin yritystoimintaa edistäviin hankkeisiin, kuten Kuopioon tulevan matkakeskuksen alueen, Tahkovuoren alueen ja Iisalmen Soinlahden teollisuusalueen kehittämiseen. Rahoitusta myönnettiin myös Kiuruvedellä toimintansa aloittavalle Ylä-Savon eläinsairaalalle, joka turvaa erityisesti tuotantoeläimille ja hevosille tarkoitettujen eläinlääkäripalveluiden saatavuuden laajasti Itä-Suomessa. Eläinsairaala - hankkeeseen liittyy olennaisena osana pyrkimys käynnistää erikoistuvien eläinlääkäreiden koulutus, joka ei ole mahdollista ilman ajanmukaisia tiloja ja välineitä. Alueellisesti, myös pidemmällä aikavälillä keskeisiä kehityskohteita tuettiin laitteistoinvestoinneilla, jotka palvelevat innovaatio- ja tuotekehitystoimintaa sekä koulutusta. Näitä ovat kaivannaisala ja erityisesti kaivos- ja vesiturvallisuuden prosessien hallinta sekä puun uudet käyttömuodot. Esimerkiksi uudella puu- ja biomassojen prosessointilaitteistolla pystytään erottelemaan puu- ja biomassojen nestemäisiä, kaasumaisia ja hiilijakeita. Jakeita jalostamalla voidaan edistää puu- ja biomassojen uudenlaista hyödyntämistä ja kehittää niihin perustuvia tuotteita (mm. lääkkeet, elintarvikkeet ja kosmetiikka). Ympäristöministeriön hallinnonalalla EAKR-rahoituksella tuettiin luontomatkailun kehittämistä sekä materiaalitehokkuutta edistäviä hankkeita. Yrityksen kehittämisavustusta investointeihin ja muihin yritysten kehittämishankkeisiin myönnettiin 18,1 milj. euroa 79 hankkeeseen. Ohjelmakauden viimeisenä vuonna Pohjois-Savossa merkittävimmät yritystukipanostukset on suunnattu maakunnan painopisteisiin energia- ja ympäristöteknologiaan sekä teknologiateollisuuteen. Alueellisesti eniten rahoitettiin hankkeita Varkauden seutukunnassa. Uusia yrityksiä on syntynyt 14 kpl ja työpaikkoja arvioidaan syntyvän 415. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi myönnettiin kahdelle hankkeelle vajaa euroa. Tekesin muuttuneet julkisen tutkimuksen rahoitusinstrumentit ovat vaikuttaneet EAKR rahoituksen käyttöön. Rahoitus on suuntautunut entistä kohdennutummin Tekesin ohjelmien painopistealueille. Avoimet tutkimushaut ovat käytännössä loppuneet ja tuki on kohdentunut entistä enemmän myös tutkimuksesta liiketoimintaa tavoittelevaan hanketyyppiin. Muutokset ovat pienentäneet EAKR rahoituksen käyttöä Tekesin tutkimushankkeisiin. EAKR rahoituksen käyttöön on vaikuttanut myös se, että Tekes on vuoden 2013 aikana linjannut että EAKR-rahoitteiset hankkeet päättyvät pääsääntöisesti Tutkimuksesta liiketoimintaa hanketyyppi on kehittänyt tutkimusorganisaatioiden kaupallistamisosaamista, sillä tutkimushankkeissa kaupallistamisosaamisen osuus on muita tutkimushankkeita merkittävämpää. Tämä on vahvistanut tutkimushankkeiden yhteyttä alueen yritysten kanssa ja edistänyt alueen elinkeinorakenteen monipuolistamista tutkimuksen vahvuusalueilla. Maakunnan yhteistyöryhmä ja MYAK valmistelu MYR kokoontui vuoden aikana 9 kertaa ja sihteeristö puolestaan 10 kertaa. Lisäksi järjestettiin molempien osalta kirjallinen menettely kiireellisten hankepäätösten takia. MYR:ssä ja sen sihteeristössä käsiteltiin mm. rakennerahasto-ohjelmien toteutumisen tilannetta maakunnassa sekä ohjelmakauden valmistelua. Alkuvuodesta 2013 tarkistettiin maakunnan yhteistyöasiakirja jakamattomien ESR-valtuuksien takia. EU-rahoitusta kohdentavaa suunnitelmaa vuodelle 2014 ei tehty, koska kauden rahoituksesta ei ollut vielä päätöksiä. Lisäksi MYR käsitteli rakennerahasto-ohjelmien vaikutuksia hanke-esittelyjen, valtakunnallisten ohjelmaarviointien ja vuosittaisen seurantaraportin kautta. 82

83 Ohjelmakaudelle MYR:n valitsemiin kehittämisteemoihin kohdistunutta rahoitusta on tarkasteltu osana rakennerahasto-ohjelmien toteutuksen seurantaa. Teemojen mukaisiin (energiateknologia, teknologiateollisuuden uudet suunnittelu- ja tuotantomenetelmät, mittaus- ja sensoritekniikka sekä hyvinvointi-alan yritysten tuotteiden ja palveluiden kaupallistaminen sekä liiketoiminnan kehittäminen) hankkeisiin kohdennettiin tavoitteen mukaisesti noin 75 % EAKRtoimenpideohjelman toimintalinjan 2 rahoituksesta vuosina Myös EAKR-ohjelman muiden toimintalinjojen sekä ESR-ohjelman hankkeilla tuettiin soveltuvin osin valittuja teemoja. Pohjois-Savon liitossa laadittiin selvitys maakunnan EU-rahoitteisten tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöjen vaikutuksista ja hyödyntämisestä. Pohjois-Savon osaamisprofiili (EAKR-arvioitsijan keräämä tieto, erityisesti TL2 koskien) Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa tuodaan vahvasti esille korkeatasoisen osaamisen ja toimivan innovaatioympäristön vahvistamisen merkitys. Samaan tavoitteeseen kytketään myös yritysten toimintaympäristön parantaminen. Maakuntaan halutaan luoda kansainvälisen tason tutkimuskeskittymiä avainalueille. Pohjois-Savon maakunnassa toimivat Itä-Suomen yliopisto sekä Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Savonia-Ammattikorkeakoulu. Myös Sibelius-Akatemia toimii Pohjois-Savossa. Maakunnassa on runsaasti sektoritutkimuslaitoksia: Evira, Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteenlaitos, MTT, Metla, RKTL, VTT, THL ja Työterveyslaitos. Maakunnassa toimivat korkeakoulut ja sektoritutkimuslaitokset vaikuttavat siihen, että Pohjois- Savossa tehdään suurin piirtein yhtä paljon julkisen ja korkeakoulusektorin T&K -toimintaa asukasta kohden kuin Suomessa keskimäärin. Tutkijakoulutettua väestöä asuu Pohjois-Savossa suhteessa koko väestöön enemmän kuin muualla Suomessa. Sen sijaan T&K-menot BKT:hen suhteutettuna ovat Pohjois-Savossa muuta maata alhaisemmalla tasolla, kuten myös yritysten osuus T&K-menoista. Kun tarkastellaan arvonlisäyksen prosentuaalista kasvua Pohjois-Savon kärkitoimialoilla vuosina , huomataan erityisesti kaivannaistoiminnan kasvaneen. Kasvu on ollut myös selvästi myös koko maata nopeampaa. Kaikkia toimialat yhteenlaskettuna Pohjois-Savon alueella ei ole tapahtunut suhteellista arvonlisäyksen kasvua vuosina Muussa maassa kasvua on ollut 5 %. Toimialakohtainen suhdannetieto (EAKR-arvioitsijan keräämä tieto) Pohjois-Savon osalta toimipaikkojen määrän kehitys vuosina on ollut melko poikkeuksellista muihin maakuntiin verrattuna. Toimipaikkojen lukumäärät ovat kasvaneet melko voimakkaasti lähes kaikille toimialoilla ja lisäksi myös teollisuuden toimialalla kasvua on tapahtunut tosin varsin niukasti. Henkilöstömäärän kehityksen osalta kasvu on ollut voimakkainta terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla, jossa kasvua on ollut 19,7 % tarkastelujakson aikana. Henkilöstömäärän kasvua on tapahtunut tarkastelujaksolla myös rakentamisessa sekä muilla palvelualoilla. Henkilöstömäärän vähentyminen kohdistuu erityisesti teollisuuden toimialoihin, joissa vähennystä on tarkastelujaksolla ollut -15,4 prosenttia. Liikevaihto/henkilöstö mittarilla tarkasteltuna eniten kasvua on ollut terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä muilla palvelualoilla. Merkittävää laskua on sen sijaan tapahtunut erityisesti alkutuotannossa sekä teollisuuden toimialoilla. 83

84 EAKR-ohjelman yritystukirahoitus on kohdentunut pääasiassa teollisuuden toimialoille sekä palvelualoille. Teollisuuden osalta rahoitus on kohdentunut erityisesti teknologiateollisuuteen sekä metsäteollisuusklusterin uudistumiseen. Mielenkiintoista on havaita myös tehdyt panostukset lääkeklusterin yritystoiminnan kehittämiseen. Hakemukset ja päätökset Taulukko 41. Hakemuslukumäärä, haettu ja myönnetty tuki Pohjois-Savossa vuonna 2013 Saapuneet hakemukset, lkm Haettu tuki (EU+valtio) Rahoituspäätökset lkm** Myönnetty tuki (EU+valtio) TL1* TL TL yhteensä Finnverasta ei haeta erikseen EAKR-tukea, vaan tukea tarjotaan mahdollisuuksien mukaan liitettäväksi rahoitukselle, jos rahoitettava kohde ja yritys täyttää EAKR-tukikelpoisuusehdot (asia selviää rahoitusneuvotteluissa) *) sis. vain ELY:n yritystuet **) sis. jatko- ja lisärahoitus- ja muutospäätökset Menoluokista 69,5 % (72,3 % vuonna 2012) sidonnoista vuoden 2013 lopussa kohdistui T&Ktoimintaan ja yritystoiminnan kehittämiseen (01-09). Selvästi suurin luokka on ollut 01, tutkimuskeskusten TTK-toimet (38,5 M sidontoja, 19,4 %). Suurin syy tämän päämenoluokan suhteellisen osuuden pienenemiseen on ollut investoinnit luokkaan 43 (energiatehokkuus), johon on sidottu vuoden 2013 aikana lisää lähes 7 M. Muiden Itä-Suomen maakuntien tavoin luokkaan 57, muu tuki matkailupalvelun kehittämiseen, oli sidottu melko paljon rahoitusta (5,7 %, 11,3 M ). Poikkeuksena muuhun Itä-Suomeen tietoyhteiskunta päämenoluokkaan on koko ohjelmakauden aikana Pohjois-Savossa tehty varsin vähän sidontoja, vain 2,6 M (1,3 %). Lissabonin strategian mukaisuus menoluokittain oli vuoden lopussa 82,3 %. Sidonnat ja maksatukset Taulukko 42. Sidonnat ja maksatukset Pohjois-Savossa Sidonnat Maksatukset Maksettu Kmj/julk.yht. Muu Muu EU+valtio Rahoituskehys/maakunta TL EU ja valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen yht. Kpl EU ja valtio Kunta julkinen Yksityinen Julkinen yht. - Sid. Maks. Pohjois-Savo ,2 % 0,0 % 0,0 % ,3 % 14,2 % 13,3 % ,3 % 37,2 % 33,1 % Pohjois-Savo Yhteensä ,7 % 15,6 % 15,0 % Pohjois-Savossa oli sidottu vuoden 2013 lopussa eniten julkista rahoitusta toimintalinjalla 2, noin 88 M. Toimintalinjan 1 sidonnat olivat reilut 82 M ja toimintalinjalla 3 yli 65 M. Myönteisiä rahoituspäätöksiä on tehty kaikkiaan kpl Finnveran tuet mukaan lukien. Sidotusta julkisesta rahoituksesta (236 M ) on maksettu noin 68 %. Kunta- ja muun julkisen rahoituksen sidonnat ja maksut olivat noin 14,5 % maakunnan kehyksestä. 84

85 Hanke-esimerkki TL 2 Pelastusopiston harjoitusalueen edelleen kehittäminen Lentokonepalosimulaattori (A32392) Kokonaiskustannukset: , josta EAKR+valtio tuki Toteutusaika Monipalosimulaattori (A32633) Kokonaiskustannukset: , josta EAKR+valtio tuki Toteutusaika: Toteuttaja: Pelastusopisto Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto Pelastusopiston harjoitusalueelle investoidut Monipalosimulaattori ja Lentokonepalosimulaattori mahdollistavat, että sammutus- ja pelastustekniikan, paloteknisten sekä pelastustoimen johtamisen opintojaksoissa voidaan harjoitella rajusti palavan tilan sammuttamista, savunhallintaa, tilassa liikkumista, palontutkintaa sekä paloteknisten laitteiden soveltamista (mm. sprinklerilaukaisut) ko. tiloissa. Vastaavia mahdollisuuksia ei ole muualla Suomessa tarjolla. Pelastusopisto järjestää harjoitusalueella jo ammatissa toimiville pelastusalan ammattilaisille kansallista ja kansainvälistä täydennyskoulutusta suurten ja vaativien tilojen sammuttamisesta, operatiivisesta johtamisesta, palontutkinnassa sekä sammutuksessa tarvittavien erikoislaitteiden käytössä. Pelastusopisto voi järjestää käytännön sammutus- ja pelastusharjoitusjaksoja myös kansainvälisille pelastusalan ammattilaisille mm. Sveitsistä, Saksasta ja Ranskasta. Pelastusopiston harjoitusalue tarjoaa heille eurooppalaisittain monipuolisen harjoitteluinfran sekä koulutusosaamisen. Pelastusopiston harjoitteluinfra poikkeaa useasta eurooppalaisesta vastaavasta mm. siinä, että Suomessa voimme harjoitella myös aidolla tulella, kun tulen käyttö useassa Euroopan maissa on kielletty tai tarkoin rajoitettu. 85

86 7. VIESTINTÄ 7.1 Kansallisen tason viestintä Vuoden 2013 hallintoviranomaisen rakennerahastoviestintä keskittyi tulosviestintään sekä ohjelmakauden viestinnän valmisteluun. Hyvää hanketoimintaa esiteltiin niin tilaisuuksissa kuin rakennerahastot.fi -sivuilla ja rakennerahastojen uutiskirjeessä. Hallintoviranomaisen tiloissa on liputettu viikon ajan 9. toukokuuta lähtien. Tietoa kansalaisille EU Arjessa -tapahtumat EU Arjessa -kiertue on ollut rakennerahastotoiminnalle ja hankkeiden näkyvyyden lisäämiselle merkittävä foorumi. Yhteistyö hallintoviranomaisen, EU:n komission Suomen edustuston, Euroopan parlamentin tiedotustoimiston, Eurooppatiedotuksen ja eduskuntatiedotuksen kanssa on lisännyt EU:n ymmärrettävyyttä ja näkyvyyttä ihmisten arjessa. Tilaisuuksien lähtökohtina ovat vuoropuhelu ja maakunnallisuus. Päämediayhteistyökumppani YLE on ollut keskeisessä roolissa positiivisen julkisuuden saamisessa. Rakennerahastonäyttelyt on järjestetty yhteistyössä paikallisen ELY-keskuksen ja maakunnan liiton kanssa. Vuonna 2013 EU Arjessa järjestettiin Porissa (teemana EU:n energia- ja ilmastopolitiikka ja niiden vaikutus maakunnan arkeen), Vaasassa (teemana meri yhdistää yhteistyö rajanaapuri Ruotsin ja muun Euroopan kanssa) 2.9. Kajaanissa (teemana EU:n digitaaliset sisämarkkinat ja maakunnan mahdollisuus hyötyä niistä) ja Mikkelissä (teemana EU:n vaikutus maakunnan arkeen, köyhyys ja syrjäytyminen). Kaikissa tilaisuuksissa järjestettiin sekä yleisötapahtuma joko torilla tai kauppakeskuksessa että yleisölle avoin seminaari tapahtumapäivän teemasta. Tilaisuuksissa esiteltiin yhteensä 17 EAKR- ja ESR-hanketta. Kaikista tilaisuuksista ja niissä mukana olleista hankkeista kirjoitettiin juttu rakennerahastojen uutiskirjeeseen. Tilaisuuksia hanketoimijoille ja aluekehittäjille Kevätkylvö Yhyres uutehen kautehen järjestettiin Seinäjoella ja se kokosi noin 200 aluekehittäjää ideoimaan ja jakamaan kokemuksia. Keskeisenä teemana oli ohjelmakausi ja kumppanuus rakennerahastotoiminnassa. Kevätkylvö-seminaari etsi vastausta kysymyksiin, mihin suuntaan aluekehityksessä halutaan mennä ja mistä siihen löytyy parhaat lähtökohdat. Vastauksina olivat muun muassa alueen toimijoiden välinen yhteistyö, fokusointi, kansainvälistyminen, rakenteiden rohkeampi rikkominen, ohjelmien selkeyttäminen ja byrokraattisuuden vähentäminen. Seminaarissa esiteltiin hyviä hankkeita Etelä-Pohjanmaalta. Tilaisuutta oli mahdollisuus seurata suorana lähetyksenä verkossa. Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä järjestettiin Helsingissä Tilaisuus oli tarkoitettu aluekehittämistyöhön osallistuville tahoille. Tilaisuudessa keskusteltiin alueiden kehittymisen trendeistä ja välineistä vastata haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Suomen ja alueiden kehittymisen kannalta tärkeässä roolissa ovat kestävän innovaatiotoiminnan edellytykset ja rakenteelliset uudistukset. Tilaisuudessa keskusteltiin myös EU:n n rahastokauden ohjelmista. Lisäksi luotiin katsausta eurooppalaisen alueiden kehityksen näkymiin. Tilaisuutta oli mahdollisuus seurata suorana lähetyksenä verkossa. 86

87 Koulutustilaisuuksia viranomaisille TEM järjesti rakennerahastojen välittäville toimielimille työkokouksia ja koulutusta. Aiheina olivat artikla 13 paikan päällä tehtävät tarkastukset, EURA2007 ja Valtteri-järjestelmät sekä TUKI2000- järjestelmä. Lisäksi järjestettiin työkokouksia liittyen maksatuksiin, ohjelmakauden sulkemiseen ja ohjelmakauden käynnistämiseen. Mediatiedotus Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2013 yhteensä 13 rakennerahastoihin liittyvää tiedotetta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön viikoittaisessa uutiskirjeessä tiedotettiin säännöllisesti rakennerahastoasioista. TEM:n uutiskirjeessä tiedotettiin kaikista hallintoviranomaisen järjestämistä aluekehittäjille suunnatuista tilaisuuksista sekä EU Arjessa - tapahtumista. Verkkopalvelu Rakennerahastot.fi -verkkopalvelussa jatkettiin hyvän hanketoiminnan esittelyä. Lukijoille tarjottiin muun muassa yritystoiminnan esimerkkejä. Verkkopalvelun käyttäjäseurannan mukaan käyntejä palveluun on kaikkiaan per kuukausi. Kymmenelle käytetyimmälle sivulle tulee käyntejä kuukaudessa. Käytetyimpiä sivuja ovat viestintä ja graafinen ohjeistus, logot, hakijalle ja toteuttajalle, rakennerahasto-ohjelmat, Eura2007 (linkin kautta pääsy tietojärjestelmään) sekä uutiskirje. Myös verkkopalvelun kieliversiot nousivat käyttäjäseurannassa kärkipäähän. Viranomaisosiossa on käyntiä kuukaudessa. Uutiskirje Sähköinen uutiskirje ilmestyi 11 kertaa vuoden 2013 aikana kesänumeron 6-7/2013 ollessa yhteisnumero. Lokakuun uutiskirjeestä otettiin 200 kappaleen paino alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivillä jaettavaksi. Uutiskirje on saanut positiivista palautetta. Uutiskirjeellä on noin tilaajaa. Julkaisut Ohjelmakauden toiminnasta ja tuloksista tehtiin verkkoesite. Esitteessä esitellään noin 30 rakennerahastohanketta eri teemoista ja ympäri Suomea. Lisäksi Kevätkylvössä oli jaossa ohjelma-esite, joissa esiteltiin puhujat ja esillä olevat hankkeet. Valtakunnallinen viestintäverkosto Hallintoviranomainen, suuralueet ja muut ministeriöt jatkoivat viestintäyhteistyötä rakennerahastojen viestintäverkostossa. Viestintäverkoston toiminnasta vastaa hallintoviranomainen, missä on nimetty viestinnän vastuuhenkilö. Verkoston puitteissa käsitellään kaikkia viestinnän kenttään liittyviä asioita. Suuralueilla on lisäksi omat viestintäverkostot, joiden toimintaa on ennen kaikkea projektien toteuttajien ja potentiaalisten hakijoiden aktivoiminen sekä alueen rakennerahastotoiminnan painopisteistä ja mahdollisuuksista tiedottaminen. 87

88 Viestintäverkosto kokoontui kokonaisuudessaan vuoden 2013 aikana kolme kertaa: 13.3., ja Helsingissä. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisia viestintäasioita, esiteltiin osallistujatahojen tilannekatsaukset ja keskusteltiin ohjelmakauden verkkopalveluista. Vuonna 2013 tehtiin paljon valmistelua uudistuvan rakennerahastot.fi -verkkopalvelun puitteissa. Rakennerahastojenviestintäverkostosta muodostettu erityisesti uuteen verkkopalveluun ja sen valmisteluun keskittynyt työryhmä kokoontui neljä kertaa: 20.5., 24.9., ja Uuteen verkkopalveluun päätettiin tehdä alueelliset osiot samaan palveluun: Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi- Suomi ja Pohjois-Suomi. Kansainväliset verkostot Hallintoviranomaisen edustaja osallistuu EU:n komission INFORM- ja INIO -viestintäverkostojen kokouksiin ja muuhun toimintaan. Kokousten pääpaino oli hanketoiminnan tuloksissa ja ohjelmakauden viestinnän valmistelussa. Suuralueiden ja muiden ministeriöiden edustajia on osallistunut kokouksiin. INFORM (aluepolitiikan pääosasto) kokoontui vuonna 2013 kerran ja INIO (työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus) kaksi kertaa. Lisäksi joulukuussa pidettiin verkostojen yhteiskokouksena noin 800 osallistujaa koonnut konferenssi Telling the Story. Viestinnän arviointitoimia vuonna 2013 Hallintoviranomainen selvitti viestintästrategian mukaisesti mediaprofiilia ja tunnettuutta vuoden 2010 jälkeen sijoittuneelle ajanjaksolle. Varsinainen ulkopuolinen viestinnän kokonaisarviointi teetettiin aikaisemmin siten, että se valmistui 2011 alussa. TEM teki katsauksen ministeriön mediaseurantaa hyödyntäen. Katsauksen lähteenä käytettiin TEM:n tilaaman M-Brain Oy:n mediaseurantaa, joka piti sisällään sähköisen ja printtimediaa mutta ei sosiaalista mediaa. Katsauksen tarkastelujakso oli kevät kevät Katsauksen tuloksia analysoitaessa on huomattava, että TEM:n mediaseurannassa huomioi kiinnittyi erityisesti niihin juttuihin, joissa kirjoitetaan ministeriöstä. TEM:n mediaseurannassa korostuivat valtakunnallisesti profiloituneet aiheet. Tähän tarkasteluun eivät siis poimiudu muu esim. hanketoimintaan tai alueelliseen ohjelmatoimintaan liittyvät jutut. Muilla rakennerahastotoimintaan osallistuvilla viranomaisilla oli käytettävissään vaihtelevasti mediaseurantajärjestelyjä eikä juurikaan rakennerahastoihin liittyviä hakusanoja. Katsauksen perusteella voidaan todeta, että laajemmin alueiden kehittämistä (ml. rakennerahastot) koskevan kirjoittelun sävy on valtaosin neutraali. Juttujen aihepiireinä oli vuonna 2011 erityisesti rakennerahasto-ohjelmien valtion vastinparirahoituksen leikkaus ja keskustelu tulevan ohjelmakauden hallintorakenteesta. Vuoden 2011 seurantaan poimiutuneita juttuja oli kuutisen kymmentä 9 kuukauden ajanjaksolta. Vuonna 2012 esillä oli erityisesti keskustelu tulevan ohjelmakauden hallintorakenteesta. Juttuja oli kaikkiaan noin 120. Vuonna 2013 oli erityisesti esillä EU:n rahoituskehysneuvottelut ja niiden tulokset kaudelle Juttuja vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana oli 35 kpl. Hallintoviranomainen teetti tunnettuustutkimuksen, joka toteutettiin TNS Gallup Oy:n viikkovastaajapaneelissa Tutkimukseen osallistui 1105 vastaajaa. Tilastollinen virhemarginaali on enimmillään 4,5 % suuntaansa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että rakennerahastoja koskeva tietämys on hiukan heikentynyt vaikka logo tunnetaan paremmin kuin edellisessä vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa. 21 % vastaajista on nähnyt Vipuvoimaan EU:lta 88

89 logon (vertailuluku 2010 on 15 %). Vastaajaryhmistä nuoret, ylioppilaat ja Itä- ja Pohjoissuomalaiset olivat nähneet logon muita useammin. Sen oli nähnyt lehdissä 38 %, koulutustilaisuudessa 22 % (noussut 11 % v tasosta) ja jossain muualla 34 %. Vastaajista 32 % osasi tunnistaa logon EU:n rakennerahastoihin (verrattuna v. 2010, jolloin tunnistamisprosentti oli 25). 32 % vastaajista tietää, että EU:n rakennerahastot osallistuvat alueiden ja kilpailukyvyn kehittämiseen Suomessa (v %). Eniten koulutetut ja ansaitsevat olivat parhaiten perillä em. yhteydestä. Itä- ja Pohjois-Suomessa oli noin kymmenen yksikköä enemmän. Vanhemmat ikäluokat olivat tietoisempia siitä, että EU:n rakennerahastot osallistuvat alueiden ja kilpailukyvyn kehittämiseen Suomessa. Kaksi vastaajaa viidestä nosti annetuista vaihtoehtoisista toiminnoista tutkimuksen ja tuotekehityksen lisäämisen alueella mahdolliseksi; reilu kolmannes piti yritysten liikevaihdon ja työpaikkoja lisäävien kehitysideoiden ja uusien ympäristöteknologioiden kehittämisen mahdollisena. Vaikeasti työllistettävien työllistämisen, työtä hakevien ja työelämässä olevien kouluttamisen sekä naisten ja miesten välisen tasa-arvon tunnistaminen rahoitettavana toimintana on heikentynyt edelleen. Jos logo oli tunnistettu, tietoisuus em. ESR-tyyppisistä rahoitusmahdollisuuksista lisääntyi. Joka toinen ei tiedä mikä vaikutus rakennerahastoilla on oman asuinalueen kehitykseen ja rahastoja tuntevienkin parissa 35 % epätietoinen vaikutuksesta. 7.2 Suuralueen ja maakuntien viestintätoimet Itä-Suomen rakennerahastoviestinnän työryhmä kokoontui vuonna 2013 suunnittelemaan Itä- Suomen rakennerahastopäiviä. Jatkotyöskentelystä vastasi pienempi valmisteluryhmä yhdessä kilpailutetun tapahtumatuottajan (Funmedia Oy) edustajien kanssa. Itä-Suomen rakennerahastopäivät pidettiin Tilaisuus järjestettiin Joensuussa Hotelli Kimmelissä. Päiville osallistui yli 200 hanketoimijaa ja viranomaista. Tilaisuudessa käytiin läpi tuloksia ja kokemuksia hanketoiminnasta sekä työskenneltiin ryhmissä EAKR-ohjelma-arvioitsijan vetämänä. Pääpuhujana oli MEP Sirpa Pietikäinen, joka luennoi vihreästä kasvusta. Ympäristöhankkeita oli myös esillä kaikista Itä-Suomen maakunnista. Itä-Suomen rakennerahastoportaali on ollut toiminnassa jo vuoden 2008 alusta alkaen. Sivusto tukee kansallista rakennerahastot.fi portaalia ja se löytyy osoitteesta Sivustoon ei ole enää tuotu uusia toiminnallisuuksia, mutta sitä käytetään edelleen aktiivisesti hankehauista ja tapahtumista tiedottamiseen. Sivustoa hyödynnetään mm. MYR-sihteeristöjen ekstranet alustana. Sivusto muodostaa viestinnän kivijalan hanketoiminnan viestintäalustana. Kävijämäärät ovat vakiintuneet kuukausittain noin 700 eri kävijän ja noin vierailun tasolle kuukaudessa, joka kertoo siitä, että tärkeimmät kohderyhmät hanketoimijat ja välittävät viranomaiset käyttävät sivustoa hyväkseen aktiivisesti. 89

90 Maakunnat Etelä-Savossa EAKR-ohjelman tiedottamisvälineenä ovat olleet Itä-Suomen rakennerahastojen internetsivut, joissa tiedotetaan ajankohtaisista ohjelma-asioista. Keskeinen tiedonjakoväylä on myös maakunnan yhteistyöryhmän kokouksien yhteyteen järjestetyt tiedotustilaisuudet sekä niitä tukevat lehdistötiedotteet. Lisäksi ohjelma-asioista tiedotetaan maakuntaliiton tiedotuslehti Jousessa. Mikkelissä järjestettiin EU Arjessa tapahtuma teemana EU, Etelä-Savo ja elämän eväät. Kainuussa järjestettiin 2.9. EU Arjessa -tapahtuma teemana EU:n digitaaliset sisämarkkinat. Tilaisuus sisälsi toritapahtuman esittelypisteineen sekä seminaarin, jossa keskusteltiin nimenomaan EU:n digitaalisista sisämarkkinoista sekä mm. peliteollisuuden näkymistä Kainuun, Suomen ja Euroopan näkökulmasta. Tilaisuuksiin osallistui runsaasti osallistujia ja seminaarissa myös yleisö oli kysymyksineen aktiivisesti mukana. Kainuussa ohjelmahauista ja tilaisuuksista tiedotettiin suuralueportaalin lisäksi Kainuun maakunnan nettisivuilla. Itä-Suomen rakennerahastoportaalia hyödynnettiin tiedotuskanavana ja ekstranet alustana maakunnan rahoitusryhmän toiminnassa. Pohjois-Karjalassa ohjelmakauden rahoitus- ja hanketilanteesta raportoitiin säännöllisesti maakunnan yhteistyöryhmän kokouksissa, kokouksista toimitettiin lehdistötiedotteet ja mediatiedotus oli aktiivista. Ajankohtaisaiheista tiedotettiin Itä-Suomen rakennerahastoportaalissa, jossa on tietoa mm. EU-rahoituksesta, järjestetyistä tilaisuuksista, maakunnan yhteistyöryhmän toiminnasta sekä esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja hankkeista. Hanketoimijoille järjestettiin tilaisuuksia rahoittajaviranomaisten yhteistyönä, esimerkiksi Temaattiset torstait -teemalla Business Arena Oy:n veti hanketoimijoille työpajatyöskentelyä tuotteistamiseen ja tekijänoikeuksiin sekä uuden ohjelmakauden hankevalmisteluun liittyen. Keväällä järjestettiin uuden maakuntaohjelman ja tulevan EU:n ohjelmakauden valmisteluun liittyvät seutukunnittaiset infotilaisuudet Joensuussa, Nurmeksessa ja Kiteellä. Joulukuussa Pohjois- Karjalan ELY-keskus ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto käynnistivät hankkeiden ideahaun, jolla nopeutetaan uuden EU-ohjelmakauden avausta erityisesti rakennerahastoissa ja maaseuturahastossa. Ideahaun tavoitteena oli löytää parhaat hankeideat ja -toimijat eri puolilta maakuntaa. Itä-Suomen rahoittajaviranomaisten yhteistyössä Joensuussa järjestämien Itä-Suomen rakennerahastopäivien teemana oli uusi ja nykyinen ohjelmakausi sekä vihreä ja osallistava kasvu. Päiville osallistui noin 240 hanketoimijaa ja viranomaista. Europe Direct Kuopio-tiedotuspiste aloitti toimintansa maaliskuussa Toiminta sulautuu osaksi Pohjois-Savon liiton muuta EU-viestintää ja se on EAKR-osarahoitettu. Europe Direct Kuopio on yksi seitsemästä Suomessa toimivasta EU-tiedotuspisteestä. Euroopan unionin jäsenmaissa toimii yhteensä lähes 500 tiedotuspistettä. Koko Euroopan laajuisen tiedotusverkoston tarkoituksena on palvella kansalaisia heidän lähellään. Tiedotuspisteiden avulla EU välittää tietoa unionista keskittyen erityisesti kansalaisoikeuksiin ja EU:n painopisteisiin sekä pyrkii edistämään kansalaisten osallistumista paikallis- ja aluetasolla. 90

91 Tiedotuspiste järjesti Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta 2013 yleisötilaisuuden Puijolla. Tapahtuma keräsi noin 230 kävijää. Vuonna 2013 oli hankehakemuksille jatkuva haku. Tästä tiedotettiin sekä rahoittajien että Itä-Suomi portaalin verkkosivuilla ja sähköpostilla eri organisaatioille laajasti. Erillistä hakuilmoitusta sanomalehdissä ei ollut. Pohjois-Savon hankerekisteri avattiin maalis-kuussa. Se on avoimesti käytettävissä ja hyödynnettävissä osoitteessa Vuoden lopussa siellä oli esillä kuvaukset 92 hankkeesta. Pohjois-Savon ELY-keskus järjesti Euroopan PK -yritysviikolla tapahtuman: EUrahoituksen tuloksia: SUTTA vai SIPULIA? Iltapäivän tilaisuuteen Scandic Kuopiossa osallistui 70 henkilöä. André Noël Chaker piti tilaisuuden avauspuheen aiheesta Usko ihmisiin yrityksissä, jossa hän kannusti luomaan suomalaisuudesta kilpailuetua ja avoimin mielin tarttumaan uusiin innovaatioihin. Tilaisuutta varten tuotettiin videot esimerkkiyrityksistä, jotka ovat saaneet EUrahoitusta. Yrityscase-paneelikeskusteluun osallistuivat videoissa esiintyneet yritykset, rahoittajien edustajat ja hyödynsaajat. Pohjois-Savon liitto tuotti Eurooppa katsoo Pohjoiseen -videon, missä tuodaan esille eri maakuntien osaamisen vahvuuksia ja erityispiirteitä. Video on ollut esillä liiton verkon etusivulla ja eri tilaisuuksissa. Syksyllä valmistui hyvistä hankkeista koostuva Savon Tähdet 2 lehti. Se sisältää haastatteluihin pohjautuvat artikkelit 13 hankkeesta sekä suomeksi että englanniksi. Lehteä on jaettu sekä painettuna että sähköisenä versiona. Pohjois-Savon liitto järjesti Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien rakennerahastokauden käynnistystilaisuuden Kuopion Musiikkikeskuksessa. Tapahtuman ensimmäiseen päivään oli kutsuttu laajasti maakuntien vaikuttajia keskustelemaan tulevan ohjelmakauden sisällöistä ja Itä- ja Pohjois-Suomen vahvuuksista. Päivän pääpuhujia olivat johtaja Charlina Vitcheva Euroopan komission aluepolitiikan pääosastolta ja ylijohtaja Taina Susiluoto Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tilaisuuden toisena päivänä perehdytettiin maakuntahallitusten ja maakuntien yhteistyöryhmien jäseniä uuden ohjelmakauden lainsäädäntöön, rakennerahastoohjelman sisältöön ja toimeenpanoon maa-kunnissa. Tapahtumaan osallistui kaikkiaan 160 henkilöä. Rakennerahoitustoiminnasta ja rahoituspäätöksistä tiedotettiin jokaisen MYR:n kokouksen yhteydessä. 91

92 8. ARVIOINTI Vuonna 2013 arviointi oli loppusuoralla. Toteutuksessa olikin enää muutamia toimenpiteitä ennen loppuraporttien viimeistelyä. Arvioitsija keskittyi keväällä erityisesti aineiston analysointiin sekä syksyllä muokkasi raportteja erityisesti yhteenvetojen ja johtopäätösten osalta lopulliseen muotoon. Lähes lopulliset luonnokset olivat seurantakomiteoissa joulukuussa. 8.1 Teema 1 EAKR-ohjelmien hallintojärjestelmän toimivuus Teeman 1 kohdalla ei vuonna 2013 tehty lisäarviointia verrattuna aiempiin vuosiin, vaan teeman arviointi on tältä osin valmis. 8.2 Teema 2 - Yritystuet Merkittävin lisäys teeman tarkasteluun olivat lisäykset ja tarkennukset koskien uusien yritysten eloonjäämisastetta, kehittämistuen jakaantumista kehittämiseen ja investointeihin sekä Finnveran korkotuen yleisluonnehdintaa. Erityisesti uusien yritysten eloonjäämistarkastelua varten tuotettiin Tilastokeskukselta uutta materiaalia arvioijien käyttöön. Teemassa 2 arvioija totesi, että kehittämisavustuksilla on ollut erityisen myönteisiä vaikutuksia start up -yritysten ja kansainvälistä liiketoiminnan kasvua tavoittelevien yritysten toimintaan. Aloittavien yritysten osalta kehittämisavustuksen merkitys korostuu erityisesti sen vaikutuksina yritystoiminnan nopeampaan käynnistymiseen. Tämänkaltaisten stimuloivien vaikutusten aikaansaaminen onkin kehittämisavustusten keskeisin funktio. Aloittavien yritysten osalta on nähtävissä kehittämisavustusten rooli yritysjohdon liiketoimintaosaamisen kehittämisessä. Eniten vaikuttavuutta liiketoimintaosaamiseen kehittämisavustuksilla on ollut erityisesti niiden uusien (ja pienten) yritysten osalta, joiden perustajilla ei juuri ole ollut aikaisempaa kokemusta yrityksen johtamisesta. EAKR-ohjelman kehittämisavustuksia on pystytty kohdentamaan hyvin kansainvälistä kasvua hakeviin yrityksiin. Tätä johtopäätöstä tukee myös laajempi, ohjelmatason tarkastelu, joka osoittaa, että päättyneiden EAKR-hankkeiden osalta yritysten kansainvälisen liikevaihdon osuus kokonaisliikevaihdon kasvusta on ollut merkittävää. Tulevan ohjelmakauden yritysten kehittämisavustusten suunnittelussa tulisi arvioitsijoiden näkemyksen mukaan painottaa erityisesti aloittavien yritysten sekä kasvua hakevien yritysten tukemista. Toiminnan painopistettä tulisi myös muuttaa niin, että yhä enemmän keskityttäisiin liiketoimintaosaamisen kehittämiseen tähtääviin toimenpiteisiin investointiavustusten sijaan. Lisäksi aloittavien yritysten kehittämisavustusten rahoitusmallien osalta tulisi pohtia mahdollisuutta joustavimpiin rahoitusmahdollisuuksiin, kuten esimerkiksi ennakkomaksuun perustuviin rahoitusmalleihin. 92

93 8.3 Teema 3 EAKR-rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista, innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen Keväällä arvioijat esittelivät uuden, yhdistetyn raportin luonnoksen koskien teemaa 3. Raportissa yhdistettiin 2 raporttia ja se piti sisällään päättyneiden hankkeiden analyysin, verkostoanalyysin ja indikaattorityön. Päättyneiden hankkeiden analyysiin lisättiin noin 200 hanketta ja niitä onkin mukana kaikkiaan noin 500. Analyysi on tehty loppuraporteista mikä muodosti joitakin ongelmia materiaalin epähomogeenisuuden vuoksi. Teeman 3 osalta arvioinnin pohjalta arvioijat esittivät seuraavat kehittämisehdotukset, jotka voivat yleisellä tasolla ohjata sitä tapaa, jolla tulevan ohjelmakauden toimintaa valmistellaan ja ohjeistetaan. 1.Interventiologiikan hyödyntäminen hankkeiden koko elinkaaren ajan Arvioinnin yhteydessä on todettu, etteivät hankkeiden raportointi ja ohjelmatason seurantajärjestelmä kuvaa erityisen hyvin hankkeiden tuloksellisuutta ja sitä tapaa, millä hankkeet ovat asetetut tulokset saavuttaneet. Interventiologiikan mukainen hankesuunnitelma auttaa hahmottamaan hankkeen oleelliset tavoitteet ja niiden saavuttamista edellyttävät toimenpiteet. Suunnitelmavaiheessa laadittu interventiologiikka jäsentää hanketyön toteutusta ja sitä voidaan hyödyntää hankkeiden seuranta- ja loppuraporttien kirjoittamisessa. Interventiologiikan kautta hankkeiden toteutuksen tukemiseksi voidaan myös kehittää hankekohtaisia indikaattoreita. 2. Maakunnalliset/alueelliset erityisselvitykset osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittymisestä Monet osaamis- ja innovaatioympäristöjä kehittävät hankkeet ovat osa pidempää jatkumoa, jossa tietyn teeman ympärille rakentunutta osaamista ja sen mahdollistavia rakenteita on kehitetty jo vuosia. Tulevien hankkeiden strategista valintaa voisivat tukea erillisselvitykset tiettyyn teemaan liittyvän kehittämistyön merkityksestä sekä tulevista tarpeista. Tämänkaltaisia katsauksia voisivat toteuttaa esimerkiksi maakuntaliitot. 3. Hankkeiden sidosryhmäkyselyiden kokeileminen Lisäksi tulevalla ohjelmakaudella voitaisiin kokeilla mahdollisuutta ohjata hanketoimijoita toteuttamaan erillisiä palautekyselyitä hankkeiden sidosryhmille. Kyselyiden tulokset hankkeet voisivat raportoida osana hankkeiden loppuraportteja. Palautekyselyiden toteuttamista olisi hyvä aluksi kokeilla tietyissä hankkeissa. Kokemusten perusteella voisi harkita, miten laajalti hankkeita on kannattavaa velvoittaa keräämään ja raportoimaan vastaavaa tietoa ja miten paljon se todella palvelee hankkeiden seurantaa ja arviointia. 93

94 9. VALVONTA 9.1 Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2) Maksatushakemusten hallinnolliset tarkastukset (art 13.2 a-alakohta) Välittävät toimielimet tekevät hallintoviranomaisen ohjeistuksen (ml. tarkistuslistat) mukaisesti kaikille maksatushakemuksille hallinnollisen tarkastuksen maksatushakemuksessa esitettyjen menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden varmistamiseksi. Kaikki maksatushakemukset käsitellään tietojärjestelmäavusteisesti joko Valtteri- ja EURA 2007 järjestelmissä tai TUKI2000- järjestelmässä. Maksatushakemuksen hallinnollinen tarkastus välittävässä toimielimessä jakautuu kahteen osaan: 1) projektin sisällön ja toimenpiteiden tukikelpoisuustarkastukseen, jonka suorittaa rahoittaja sekä 2) kustannusten tukikelpoisuuden tarkastukseen, jonka suorittaa maksaja. Välittävät toimielimet olivat hyväksyneet Itä-Suomen ohjelmassa vuonna maksupäätöksillä menoja yhteensä 164,1 miljoonaa euroa. Menoja oli samanaikaisesti hylätty yhteensä noin 12,9 miljoonaa euroa eli 7,28 % haetuista menoista. Menot jakautuivat toimintalinjoittain seuraavasti: Taulukko 43. Maksatuspäätöksillä hylätyt menot (euroa) vuonna 2013 Itä-Suomen EAKRohjelmassa (Lähde: EURA 2007, TUKI2000) Toimintalinja Haetut menot Hylätyt menot Hyväksytyt menot Hylätty % haetuista , , , ,29 Yhteensä ,28 Koko ohjelmakaudella menoja oli hyväksytty yhteensä noin 861 miljoonaa euroa hylättyjen menojen ollessa samanaikaisesti noin 70,4 miljoonaa euroa eli 7,56 % haetuista. 94

95 Kuvio 9. Hylättyjen menojen %-osuus maksatushakemuksissa haetuista menoista yhteensä vuonna 2013 ja vuosina toimintalinjoittain Ohjelma yhteensä 7,56 7,28 TL 4 0,36 0,29 TL 3 2,09 4, Hylätyt menot % haetuista TL 2 TL 1 7,68 5,79 10,32 11,21 Vuosi 2013 Hylätyt menot % haetuista 0,00 5,00 10,00 15,00 Keskeisin syy hylätyille menoille oli sekä EURA 2007 / Valtteri- että TUKI2000- järjestelmissä hallinnoitavien hankkeiden maksatushakemuksissa tuensaajan esittämät hyväksytyn tukipäätöksen ylittävät menot. Muut euromääräisesti vähäisemmät syyt liittyivät muun muassa menojen päätöksenmukaisuuteen ja menon kuulumiseen hankkeelle. Havaitut virheet ovat olleet yksittäisiä, ei systemaattisia virheitä. Osa hylätyistä menoista on katsottava luonteeltaan osittain teknisiksi virheiksi (kustannukset/rahoitus ovat väärässä kustannus-/rahoituslajissa, kustannukset/rahoitus otetaan huomioon seuraavissa maksatuksissa). Hallintoviranomainen seuraa maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä havaittujen tukikelvottomien menojen määrää ja laatua oikeellisuutta ja ottaa esiintyneet puutteet koulutuksessaan ja ohjeistuksessaan huomioon tukikelpoisuusvirheiden välttämiseksi jatkossa. Art 13 paikan päällä tarkastukset (art 13.2 b-alakohta) Välittävät toimielimet tekevät art 13 paikan päällä tehtävät tarkastukset hallintoviranomaisen antaman ohjeistuksen (ml. tarkistuslistat) mukaisesti. EURA ja TUKI2000- järjestelmissä hallinnoitavien hankkeiden ohjelmakauden tarkastustavoitteeksi hallintoviranomainen määritti alun perin 50 % kaikista hyväksyttävistä hankkeista. Tarkastustavoitteen suuruus perustui edellisen ohjelmakauden tarkastushavaintoihin. Vuosien 2013 ja 2014 aikana hallintoviranomainen on arvioinut uudelleen EAKR-hankkeiden tarkastustavoitetta ja päätynyt laskemaan ohjelmakauden tarkastustavoitteen 40 %:iin hyväksytyistä hankkeista. Keskeiset syyt ovat olleet ohjelmakaudelle hallintoviranomaisen perustamat, kaikille hankkeille yhteiset hallinnollisten tarkastusten menettelyt sekä vähäinen virheiden määrä tehdyissä art 13 paikan päällä tarkastuksissa että tarkastusviranomaisen hanketarkastuksissa todettu alhainen virhetaso. Tarkastusviranomaisen hanketarkastusten virheprosentit tarkastetuista menoista ovat olleet ohjelmakaudella 1,30 % vuonna 2010, 0,63 % vuonna 2011, 0,51 % vuonna 2012 ja vuonna 0,43 % vuonna Paikan päällä tarkastuksissa havaittujen tukikelvottomien menojen osuus tarkastetuista julkisista menoista on vuoden 2014 alkuun mennessä ollut EAKR-hankkeissa karkean arvion mukaan 0,4 %. 95

96 Finnveran osalta tarkastustavoite on alhaisempi hankkeiden pienestä koosta ja suuresta määrästä johtuen. Siihen ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Kertomusvuoden loppuun mennessä Itä-Suomen ohjelmassa oli tarkastettu paikan päällä hankkeita yhteensä Paikan päällä tarkastus oli korvattu hallinnollisella tarkastuksella 335 hankkeessa. Vuosien tarkastussuunnitelmasta oli toteutunut 85,9 %. Ohjelmakaudelle hyväksytyistä EURA ja TUKI2000-hankkeista oli tarkastettu arviolta noin 34,4 %. Vain noin kymmenessä prosentissa (113 hanketta) paikan päällä tarkastetuista hankkeista tarkastuksen tulos oli kolme tai neljä eli tarkastushavainnoilla oli vaikutusta menojen tukikelpoisuuteen. Tukikelvottomia menoja EURA ja TUKI2000-järjestelmien paikan päällä tarkastetuissa hankkeissa on havaittu tähän mennessä yhteensä noin euroa. Keskeisimmät tukikelvottomuuden syyt ovat liittyneet esimerkiksi 1) menon kuulumiseen hankkeelle, 2) hankkeen toteuttamiseen päätöksen mukaisesti ja 3) menoon kohdistuneen tulon/korvauksen asianmukaiseen vähentämiseen. Havaitut tukikelvottomuusvirheet ovat olleet yksittäisiä virheitä. Käyttöönotetut hallintoviranomaisen yhtenäiseen ohjeistukseen perustuvat menojen varmentamisen menettelyt maksatushakemusten asiakirjatarkastusten sekä paikan päällä tarkastusten osalta ovat selkeästi parantaneet tehdyn työn laatua ja merkinneet sitä, että mahdollisimman suuri osa tuensaajien esittämiin menoihin liittyvistä tukikelvottomista menoista havaitaan jo art 13 menojen varmentamismenettelyjen, erityisesti maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä. 9.2 Hallintoviranomaisen valvonta Ohjaus- ja valvontakäynnit välittävissä toimielimissä Hallintoviranomainen jatkoi välittäviin toimielimiin suuntautuvia ohjaus- ja valvontakäyntejään vuotuisen, EAKR- ja ESR-rahastoille yhteisen valvontasuunnitelmansa ja sen tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2013 hallintoviranomainen kiinnitti huomionsa edellisten vuosien tapaan mm. välittävän toimielimen luomaan hallintojärjestelmäkokonaisuuteen, valinta- ja maksatusprosessien laatuun, tuensaajien saaman ohjauksen ja neuvonnan riittävyyteen, välittävän toimielimen tekemien korjaavien toimenpiteiden riittävyyteen sekä ohjelmakauden asianmukaisen sulkemisen varmistamiseen. Vahvistetun valvontasuunnitelman käyntikohteisiin ja käyntien sisältöihin toivat vuoden aikana muutoksia opetus- ja kulttuuriministeriöön kohdistuneen järjestelmätarkastuksen tulos sekä vuoden 2014 alusta ELY-keskuksissa toimeenpantava rakennerahastojen hallintouudistus. Hallintoviranomainen teki vuonna 2013 yhteensä yksitoista ohjaus- ja valvontakäyntiä. Käynnit kohdistuivat Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksiin sekä Hämeen, Keski- Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan liittoihin, opetus- ja kulttuuri- sekä ympäristöministeriöön että Tekesiin. Itä-Suomen ohjelma-alueelle ei kohdistunut kertomusvuonna yhtään käyntiä. Tehtyjen käyntien havainnot ovat kuitenkin samansuuntaisia ja yleistettävissä eri ohjelma-alueille sekä ESR- että EAKR-rahastoihin hallintoviranomaisen kuluvalle ohjelmakaudelle antamien samanlaisten ohjeiden ja hallintomenettelyiden vuoksi. Rakennerahastotoiminnan organisointi on välittävissä toimielimissä pääsääntöisesti ohjelmakauden vaatimusten mukaista. Henkilöstömäärältään pienissä organisaatioissa ongelmia aiheutti edelleen henkilöstön vähäisyydestä johtuen korjaavien toimenpiteiden eriyttäminen rahoittajan ja maksajan toiminnoista. Ongelmana olivat myös resurssien vähäisyys erityisesti maksatustehtävissä ja sijaisjärjestelyjen puute. 96

97 Maksatushakemusten hallinnolliset tarkastukset, täydennettynä paikan päällä tarkastuksilla, ovat olleet tehokkaita ja suuri osa tuensaajien esittämiin menoihin liittyvistä tukikelvottomista menoista on havaittu jo tässä vaiheessa. Tätä havaintoa tukee edelleen myös tarkastusviranomaisen hanketarkastuksissaan havaitsemien tukikelpoisuusvirheiden vähäisyys. Art 13 menojen varmentamisen ongelmia ovat olleet edelleen eräissä välittävissä toimielimissä pitkät maksatushakemusten käsittelyajat, mihin syynä on ollut mm. maksatustoiminnon resurssien niukkuus, sijaisten puuttuminen ja henkilöstön vaihtuvuuden aiheuttama osaamisvaje Vuonna 2013 tehtyjen EURA 2007-hankkeiden maksatushakemusten keskimääräinen käsittelyaika (ka. pl. tekninen tuki) Itä-Suomen ohjelma-alueella oli 68 päivää. Käsiteltyjen maksatushakemusten määrä oli 382 kpl. Käsittelyaikatilanne ohjelma-alueella on muihin EAKR-ohjelma-alueisiin verrattuna hyvä. Keskimääräinen käsittelyaika ylitti vain yhdellä viranomaisella 90 päivää. Tämänkin viranomaisen osalta keskimääräinen käsittelyaika oli lyhentynyt edellisestä vuodesta. Käsittelyajat viranomaisittain olivat (suluissa keskimääräinen käsittelyaika päivinä ja käsiteltyjen maksatushakemusten lukumäärä): Etelä-Savon maakuntaliitto (117 pv, 107 kpl), Etelä-Savon ELY (67 pv, 16 kpl), Kainuun ELY (76 pv, 26 kpl), Kainuun liitto (15 pv, 55 kpl), Liikennevirasto (29 pv, 6 kpl), Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (45 pv, 79 kpl), Pohjois-Karjalan ELY (58 pv, 15 kpl), Pohjois-Savon ELY (65 pv, 14 kpl), Pohjois-Savon liitto (66 pv, 64 kpl). Keskimääräinen käsittelyaika mediaanilla laskettuna oli vuonna päivää. Vuosina 2011 ja 2012 käyttöönotetuilla yksinkertaistetuilla kustannusmalleilla on ollut myönteinen vaikutus käsittelyaikojen pituuteen, mutta niiden vaikutus myöhäisen käyttöönottoajankohdan vuoksi koskee vain hyvin pientä osaa ohjelmakaudella rahoitetuista hankkeista. Kuvio 10. Maksatushakemusten keskimääräinen käsittelyaika (keskiarvo päivinä) vv ja 2013 Ohjelma yhteensä Et.-Savon mk.liitto Kainuun ELY Etelä-Savon ELY Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon ELY Pohjois-Karjalan ELY Pohj.-Karjal. mk.liitto Liikennevirasto Kainuun liitto Vuosi 2013 Vuosi TUKI2000- hankkeiden maksatushakemusten käsittelyajat ovat edellisten vuosien tapaan selvästi lyhyemmät kuin EURA-hankkeiden. Kertomusvuonna keskimääräinen (mediaani päiviä) maksatushakemusten käsittelyaika oli esimerkiksi yrityksen kehittämisavustusten maksatuksissa 28 päivää (todellinen, selvityspyyntöihin mennyt aika vähennettynä 26 päivää) 97

98 Kuvio 11. Maksatushakemusten käsittelyaika yritystukien kehittämisavustuksissa vuonna Ohjelma yhteensä Pohjois-Karjalan ELY Kainuun ELY Etelä-Savon ELY Kokonaiskäsittelyaika mediaani päiviä Todellinen käsittelyaika mediaani päiviä Pohjois-Savon ELY Koska ohjelmakauden sulkeminen lähestyy, hallintoviranomainen seuraa hyvin tarkkaan maksatushakemusten käsittelyaikatilanteen kehittymistä ja pyrkii vaikuttamaan vielä havaittuihin ongelmiin ohjauksessaan ja neuvonnassaan. Hallintoviranomainen suuntaa ohjaus- ja valvontakäyntejään erityisesti niihin välittäviin toimielimiin, joissa käsittelyajat ovat pitkät. Tekemillään käynneillä hallintoviranomainen on havainnut, että välittävät toimielimet itse ovat kiitettävästi pyrkineet vaikuttamaan käsittelyaikojen lyhentämiseen. Vuoden 2014 alusta toimeenpantavan RR-ELY-uudistuksen toivotaan lisäävän mahdollisuuksia henkilöstöresurssien joustavampaan käyttöön ja näin myös tuovan apua syntyneiden ruuhkien purkuun ja pitkiin käsittelyaikoihin. Tarkastusviranomaisen tarkastusraporttien käsittelyyn liittyvät hallintoviranomaisen tehtävät Hallintoviranomaisen tehtävänä on valvoa, että välittävät toimielimet ryhtyvät riittäviin toimenpiteisiin järjestelmä- ja hanketarkastuksissa havaittujen epäkohtien poistamiseksi. Hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti välittävän toimielimen tulee käsitellä tarkastushavainnot viivytyksettä, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa tarkastusraportin hyväksymispäivästä. Hallintoviranomainen on antanut välittäville toimielimille ohjeet korjaavien toimenpiteiden tekemisestä. Silmällä pitäen ohjelmakauden asianmukaista sulkemista hallintoviranomainen on pyrkinyt seuranta- ja valvontatoiminnallaan varmistamaan, että välittävät toimielimet ovat tehneet riittävät korjaavat toimenpiteet esimerkiksi hanketarkastuksissa ja art 13 paikan päällä tarkastuksissa havaittujen epäkohtien johdosta. Edellisen kertomusvuoden lopussa valmistuivat tarkastusviranomaisen opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä ympäristöministeriöön tekemät järjestelmätarkastukset. Ministeriöillä on käytettävissään vain teknistä tukea. Molempien ministeriöiden järjestelmätarkastusten yleinen johtopäätös oli 3 eli Hallintojärjestelmä toimii osittain; merkittäviä muutostarpeita. Tarkastuksissa havaitut puutteet liittyivät tehtävien eriyttämiseen ja varmennusten laatuun. Hallintoviranomainen teki vuoden 2013 keväällä molempiin ministeriöihin ohjaus- ja valvontakäynnit, joiden aikana se kävi yhdessä ao. ministeriön kanssa läpi tarkastusviranomaisen tarkastushavainnot ja ministeriön niiden johdosta käynnistämät korjaavat toimenpiteet. Hallintoviranomainen totesi käynnillään ympäristöministeriön tekemät korjaavat toimenpiteet riittäviksi. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä hallintoviranomainen edellytti jo tehtyjen toimenpiteiden lisäksi toimenpiteitä tehtävien eriyttämisen osalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö toimitti hallintoviranomaiselle marraskuun alussa 98