ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013"

Transkriptio

1 CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA Täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus 2012 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO Ohjelma-alueen kuvaus Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Etelä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Bruttokansantuote Työllisyyden kehitys Koulutusrakenteen kehitys Kansallinen aluepolitiikka OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA Ohjelmanmuutokset Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Seurantakomitea ja sen sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle EURA2007 ja Tuki2000 -seurantajärjestelmät Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) Kansallinen joustovaraus ja äkillisen rakennemuutoksen alueet YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN Hallinnollinen yhteensovitus Sisällöllinen yhteensovitus Yhteensovitus ESR -ohjelman kanssa Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa

3 3.2.3 Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO TOTEUTUMINEN Ohjelman strateginen toteuttaminen toimintalinjoittain TL1 Yritystoiminnan edistäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen TL 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen TL 5 Toimenpiteiden temaattinen kehittäminen Ydinindikaattoreiden toteutuminen Kansallisen rakennerahastostrategian toteutuminen Lissabonin strategian toteutuminen EU 2020 strategian ja toimenpideohjelman suhde EU:n Itämeren alueen strategian toteuttaminen Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet riskit sekä riskien hallinta RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN Sitoumukset ja maksatukset Rahoituksen kohdentuminen N+2 -säännön toteutuminen Tekninen tuki Toimien pysyvyys Suurhankkeet VIESTINTÄ Kansallisen tason viestintä Suuralueen ja maakuntien viestintätoimet ARVIOINTI Valtakunnallinen EAKR-toimenpideohjelmien temaattinen arviointi

4 7.2 Alueellisesti toteutetut arvioinnit VALVONTA Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2) Hallintoviranomaisen valvonta Tarkastusviranomaisen toiminta Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LIITTEET

5 1. JOHDANTO 1.1 Ohjelma-alueen kuvaus Etelä-Suomen alue muodostaa maamme kehityksen kärjen sekä viennin ja tuonnin valtaväylän. Etelä-Suomen suuraluetta voi Suomen olosuhteissa luonnehtia kokonaisuudeksi, jolla on tiheä palvelukeskusverkosto ja pääosin toimiva liikennöintiverkosto. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen toistaiseksi korkea taso ja suhteellisen hyvä saatavuus luonnehtii aluetta. Pääkaupunkiseutu, Turun seutu ja maakuntakeskukset ovat Etelä-Suomen pääkeskuksia. Keskukset ja väylät muodostavat fyysis-toiminnallisia kehityskäytäviä. Pienemmät keskukset ja maaseutu käyttävät hyväkseen pääkeskusten verkkoa. Etelä-Suomen alueella pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki on Suomen tärkein keskus niin taloudellisesti, liikenteellisesti kuin kulttuurisestikin. Suomen tärkeimmät vienti- ja tuontisatamat sijaitsevat Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolla. Alue muodostaa tärkeimmän linkin Euroopan ja Venäjän välillä ja on Suomen merkittävin kansainvälisen liikenteen solmukohta. Vahvoja toimialoja Etelä-Suomessa ovat olleet mm. informaatio- ja kommunikaatioteknologia, bio- ja ympäristöteknologia, palvelut, metalli-, paperi- ja puutavarateollisuus, öljynjalostus ja kemianteollisuus sekä maatalous ja elintarviketeollisuus. Suuralueen sisällä on kuitenkin seutukuntia, joilla teollisuuden rakennemuutos edellyttää voimakkaita kehittämistoimia elinkeinorakenteen uudistamiseksi ja uudenlaisten työpaikkojen luomiseksi. Etelä-Suomen alue on hyvin heterogeeninen ja maakunnat eroavat toisistaan mm. bruttokansantuotteen, elinkeinorakenteen ja väestökehityksen osalta. Vuoden 2008 toisella puoliskolla kansainvälinen taloustilanne alkoi heijastua myös Etelä-Suomen kehitykseen ja myös Etelä-Suomessa on useita vaikeista talouden rakennemuutoksista kärsiviä alueita. Alueiden talousja työllisyysnäkymät ovat heikentyneet vuoden 2012 syksyllä ja tunnelmat ovat aiempaa varautuneemmat. Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja euroalueen velkakriisi varjostavat edelleen alueiden tulevaisuudennäkymiä. Kehityskuva on kuitenkin varsin epäyhtenäinen, sillä tilanteet ja näkymät vaihtelevat alueittain ja toimialoittain. Uudellemaalle tärkeillä toimialoilla kuten rakentamisessa, logistiikassa, kaupassa ja informaatioteknologian alalla näkymät ovat heikentyneet ja lähitulevaisuudessa työttömyyden ennakoidaan lisääntyvän jopa muita maakuntia nopeammin. Epävarmuutta aiheuttavat Nokian irtisanomiset ja myös muun it-klusterin vaikeudet. Toisaalta Porvoon ja Loviisan seudulla tilanne on aavistuksen vakaampi, mutta Raasepori ja Karkkila on vuoden 2012 syksyllä nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueiksi. Varsinais-Suomen talousnäkymät ovat Saloa lukuun ottamatta hivenen paremmat kuin vuosi sitten. ICT -sektorin myllerrykset ovat lisänneet työttömyyttä erityisesti Salon seudulla, mutta soijajalostamoinvestointi ja autotehtaan tuotannon laajentuminen kohentavat Vakka-Suomen työllisyystilannetta. Meriteollisuuden tilauskehitys on ollut positiivista, mutta rahoituksen järjestäminen suurille risteilijätilauksille haastavaa. 5

6 Päijät-Hämeessä elinkeinoelämän odotuksissa on sekä varovaisuutta että positiivisuutta. Teollisuuden rakennemuutos jatkuu edelleen, mutta kasvu on ainakin vuoteen 2012 asti ollut myönteistä kaupassa, palvelualoilla ja erityisesti hyvinvointipalveluissa. Ympäristöteknologian ja cleantech -alan yritykset ovat edelleen parantaneet näkymiään ja saaneet huomattavaa näkyvyyttä yli valtakunnan rajojen. Kanta-Hämeessä kasvualoja ovat olleet kauppa- ja logistiikka-alat. Myös kovia kokenut Forssan seutu on osoittanut taantumasta toipumisen merkkejä, vaikka perinteiset toimialat alueella eivät enää kasvane entiselleen. Kasvua näyttäisi olevan tulossa ainakin hyvinvointialalle, sillä suunnitelmissa on useiden hoiva-alan laitosten rakentaminen alueelle. Eritoten Etelä-Karjalan, mutta myös Kymenlaakson kehityksen tilaa voi luonnehtia kohtalaisen hyväksi, vaikka tilanne toimialoittain selvästi vaihtelekin. Venäjältä tulleet ostosmatkailijat ovat tuoneet Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon positiivista virettä ja teollisuuskin on päässyt selvästi yli suurimmista lomautuksista, vaikka paperiteollisuuden rakennemuutos edelleen jatkuukin. Rakentamista ovat piristäneet erilaiset kaupan ja matkailun investointihankkeet ja myös kuljetus- ja varastointi on säilyttänyt asemansa. Kotkan ja Haminan sataman yhdistäminen on tuonut kehitystä satamatoimintoihin ja siellä on saavutettu uusia liikenteen ennätyksiä. Eritoten Kotkassa tuulivoiman lisärakentaminen on merkittävää. 1.2 Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Etelä-Suomen alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR-ohjelman päätavoitteena on suuralueen kilpailukyvyn kasvu - niin kansallisesti kuin globaalissa tarkastelussa - ja sen myötä alueen työllisyyden parantuminen. Ohjelman julkinen rahoitus on vähemmän kuin 0,5 % suuralueen BKT:sta, joten ohjelmasta saadaan lisäarvoa vain kohdistamalla toimet Euroopan kilpailukykyindeksin kannalta olennaisiin asioihin eli uusiin innovaatioihin. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toteutumisen ja vaikuttavuuden mittareina käytetään seuraavia indikaattoreita: Uudet yritykset Uusien yritysten kautta lisätään nopeimmin alueiden kilpailukykyä. Etelä-Suomen ohjelman haasteena on erityisesti palvelualojen yritysten kasvun vauhdittaminen ja kasvuyritysten tunnistaminen. Työpaikat Työpaikkojen lisäämisellä ja niiden mahdollisimman tasapuolisella sijoittumisella edistetään tasapainoisen aluerakenteen kehitystä ja lisätään alueen kilpailukykyä etenkin suhteessa muuhun Eurooppaan. Työttömyysaste Etelä-Suomen suuralueen työttömyysaste vaihtelee voimakkaasti suuralueen sisällä 7-12 % välillä. Ohjelman yhtenä tavoitteena on tasata sisäisiä eroja. Työllisyysaste 6

7 Etelä-Suomen suuralueen työllisyysaste on jo nyt yli eurooppalaisen keskiarvon, mutta suuralueen sisällä löytyy suuriakin eroja. EAKR- ohjelman tavoitteena on edistää työllisyysasteen suotuisaa kehitystä. BKT:n kehitys suhteessa koko maan BKT:n kehitykseen Suuralueen sisällä erot ovat suuria, mutta koko suuralueena tavoitellaan koko maan kehityksen tasolla pysymistä. Viennin osuus yritysten liikevaihdosta Tämän indikaattorin kautta arvioidaan etenkin innovaatioiden ja T&K- kehittämistoimien vaikuttavuutta ja niiden tuloksia. T&K -toiminnan osuus BKT:sta Etelä-Suomen EAKR -ohjelma on hyvin innovaatiopainotteinen. T&K toiminnan lisääminen yrityksissä ja jatkumona etenkin innovaatioiden kaupallistaminen ovat kehittämisen haasteena. Koulutustaso Etelä-Suomen heterogeenisuus tulee voimakkaasti esille myös koulutustaso-mittarin kautta. Tavoitteena on nostaa etenkin haasteellisten alueiden koulutustasoa lisäämään alueen kilpailukykyisyyttä. Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa yleisiä toimintaa ohjaavia periaatteita ovat kestävä kehitys, tasaarvo ja syrjimättömyys, sekä verkostoituminen ja kumppanuus. Lisäksi ohjelmassa painotetaan tietoyhteiskuntakehityksen tukemista. Kokeilutoimintaa (eksperimentaatio) on Etelä-Suomen EAKRohjelmassa mahdollista toteuttaa erityisesti ohjelman temaattisessa osiossa toimintalinjalla 5. Kokeilutoiminta kohdennetaan palvelujärjestelmien kehittämiseen. 1.3 Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Vuonna 2010 maailmantalous nousi nopeasti lamasta, mutta aktiviteetti hidastui uudestaan vuonna 2011 ja edelleen jatkoi hidastumistaan vuonna Vuoden 2009 lamassa maailman yksityinen kulutus supistui yhteensä vähän yli 10 % ja investoinnit noin 30 %. Globaali kulutus on toipunut ja ilmeisesti ylitti vuonna 2012 lamaa edeltäneen tasonsa. Globaalit investoinnit ovat toipuneet hitaammin ja jääneet noin 10 % lamaa edeltäneen tason alle ja huomattavasti jälkeen lamaa edeltäneestä trendikasvusta. Finanssikriisissä myös maailmankauppa romahti noin 10 %, osaltaan kaupan rahoituksen vaikeuksien vuoksi. Vaikka myös maailmankauppa on elpynyt, sen vauhti on jäänyt lamaa edeltävästä; vuosina 2011 ja 2012 kauppa kasvoi vain noin 2 %:n vauhtia. Erityisesti teollisuusmaissa kansainvälisen kaupan kasvu on ollut hyvin vaimeaa ja kääntyi uudelleen hitaaseen laskuun vuonna Kaupan painopiste on siirtynyt entistä enemmän kehittyviin maihin ja erityisesti kehittyvään Aasiaan, jossa kauppa kasvoi vuonna 2012 yli 8 %:n vauhtia. 7

8 Ennen lamaa maailman talous muuttui jatkuvasti tuonti- ja vienti-intensiivisemmäksi, kun maailmankauppa kasvoi selvästi tuotantoa nopeammin. Finanssikriisin yhteydessä globalisaatiossa tapahtui rakenteellinen muutos. Vuosina kauppa ja tuotanto ovat kasvaneet samaa tahtia ja vuonna 2012 maailmankauppa kasvoi hitaammin kuin tuotanto. Suomen vienti on kärsinyt ongelmista finanssikriisissä ja sen jälkeen. Suomen vienti romahti lamassa enemmän kuin maailmankauppa, eikä Suomen vienti ole päässyt kiinni edes maailmankaupan hidastuneeseen vauhtiin. Vuosina Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan kansainvälisessä kaupassa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Ruotsi tai Saksa ja jopa enemmän kuin Espanja ja Italia. Lisäksi Suomi on menettänyt markkinaosuutta erityisen paljon nopeasti kasvavissa BRIC-maissa. Suomen viennin ongelma ei ole vain eurokriisin alentamassa kysynnässä, vaan myös kilpailukyvyssä ja suomalaisessa vientitarjonnassa. Yhdysvallat toipui finanssikriisistä nopeasti, mutta elpyminen on ollut huomattavasti hitaampaa kuin aiemmista taantumista. Lamassa romahtaneen asuntorakentamisen pohja ilmeisesti saavutettiin vuonna 2012 ja esimerkiksi rakennusluvat ja aloitukset kasvoivat 30 % ja 40 % edellisestä vuodesta. Maan työttömyys on kuitenkin jäänyt historiaan nähden hyvin korkealle tasolle ja kokoaikainen työllisyys oli vuonna 2012 huomattavasti lamaa edeltäneen tasoa alempi. Elpymistä on edistetty sekä finanssi- että rahapolitiikalla, mutta sitä on hidastanut kotitalouksien ja rahoitussektorin taseiden sopeutus. EU:n talous kärsi lamasta Yhdysvaltoja enemmän ja myös siitä toipuminen on ollut hitaampaa. Esimerkiksi euroalue kääntyi uudelleen taantumaan vuonna Euroalueella työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys on kasvanut nopeasti. Myös kehittyvät maat kuten Kiina kärsivät finanssikriisistä muun muassa kaupan heikentyneen rahoituksen ja teollisuusmaiden vaimean kulutus- ja investointikysynnän vuoksi. Kiinan BKT kuitenkin kääntyi vahvaan nousuun, joka sekin hidastui vuonna 2012 noin 8 %:n vauhtiin. Kiinassa kasvua on tuettu vahvalla elvytyksellä, jonka seurauksena maan investointien osuus BKT:sta nousi noin 42 %:n tasolta vuosina noin 47 %:iin BKT:sta. Keskuspankit ovat tukeneet elpymistä sekä ennätyksellisen alhaisilla koroilla että uusilla epätavallisilla toimilla. Tämän seurauksena korkotasot varsinkin teollisuusmaissa ovat olleet hyvin alhaiset ja jopa inflaatiota alemmat vuosina Teollisuusmaiden hitaasta tai jopa negatiivisesta kasvusta huolimatta monien raaka-aineiden hinnat ovat pysytelleet korkealla. Esimerkiksi Brent-öljy on nimellisesti kalliimpaa kuin koskaan; se maksoi vuonna 2011 keskimäärin 111 USD (80 EUR) ja vuonna 2012 keskimäärin 112 USD (87 EUR) tynnyriltä. Korkeita hintoja on ylläpitänyt kehittyvien maiden kysynnän kasvu. Vuosina 2011 ja 2012 Yhdysvaltojen markkinoilla raakaöljyn tuotanto on kasvanut erittäin nopeasti. Tämän seurauksena amerikkalaisten öljylaatujen (WTI, Midland) hinnat ovat olleet % alle Brent-hinnan, kun ne aiemmin olivat sitä hieman kalliimpia. Energiaintensiiviset pohjoisamerikkalaiset teollisuuden ja palvelun alat ovat saaneet kilpailuedun suhteessa eurooppalaisiin. 8

9 Suomen talouden kehitys Suomen talous häilyi taantuman partaalla viime vuonna. Kokonaistuotanto supistui 0,2 %. Valtiovarainministeriön ennuste vuoden 2012 talousarvion perustaksi varten oletti kesällä 2011 että BKT lisääntyisi 1,8 %. Ennusteen ja toteutuman välinen ero vaikuttaa suurelta, mutta se on itse asiassa keskimääräistä pienempi, sillä valtiovarainministeriön kyseisen ajankohdan ennustevirheiden suuruus on viiden viimeisen vuoden aikana ollut keskimäärin vajaat neljä prosenttiyksikköä. Kokonaistuotannon arvo lisääntyi 2,6 %, kun ennuste oli 4,5 %. BKT:n hinta arvioitiin lähes oikein, joten ero tuli määrän supistumisesta. Suhteellisesti suurin ero ennusteen ja toteutuman välillä oli ulkomaankaupassa. Kansainvälisen talouden odotettua heikompi kysyntä supisti vientiä 1,4 %, kun viennin odotettiin kasvavan 3,5 %. Vientiaktiviteetti hidastui, kuten odotettiin, mutta maailmankaupan ennakoitua jyrkemmän hidastumisen seurauksena enemmän kuin kesällä 2011 odotettiin. Viennin lasku oli laaja-alaista, sillä sekä tavaroiden että palveluiden vienti jäivät edellisvuotta pienemmiksi. Erityisen selvästi vähenivät perusmetalli- sekä sähkötekniikkateollisuuden tuotteiden vienti. Öljytuotteiden vienti sen sijaan lisääntyi määrältään lähes kymmeneksen. Toinen kemianteollisuuden vahva vientiala oli peruskemikaalituotteet. Vaihtotaseen ylijäämän odotettiin jatkuvan runsaan prosentin suuruisena suhteessa kokonaistuotantoon, mutta itse asiassa vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi ensimmäistä kertaa 18 vuoteen jo v ja v alijäämä syveni 1,6 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Vaimentunut talouskasvu laski tuotannollisen kapasiteetin käyttöastetta ja heikensi kasvunäkymiä, jotka yhdessä vähensivät investointitarvetta. Investoinnit vähenivät 2,9 %, kun investointeihin ennakoitiin hidastuvaa kasvua. Investoinnit vähenivät laajalla rintamalla, sillä niin rakennus- kuin laiteinvestoinnitkin jäivät edellistä vuotta pienemmiksi. Vähemmän kiinteiden investointien määrä kuitenkin lisääntyi. Supistuneiden viennin ja investointien seurauksena tuontitarve väheni, ja tuonti supistui 3,7 %. Tuonnin kasvun odotettiin hiipuvan vain hieman, 2,9 prosenttiin. Selvimmin supistuivat kestokulutustavaroiden - etenkin autojen - tuonti kun autoveromuutos keväällä 2012 supisti uusien autojen rekisteröintiä. Kulutuksen kehitys ennakoitiin sen sijaan hyvinkin tarkkaan. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastui viime vuonna 1,6 prosenttiin, juuri saman verran kuin ennuste syksyllä 2011 oletti. Yksityisen kulutuksen kasvua tukivat työllisyyden lisääntyminen ja palkkojen nousu. Kulutuksen kasvu kohdistui etenkin palveluihin sekä huonekaluihin ja vaatteisiin. Julkinen kulutus lisääntyi puolestaan 0,8 %, vain kymmenyksen enemmän kuin ennustettiin. Talousarvion veropohjan muodostavista tekijöistä yksityisen kulutuksen arvon kasvu hidastui viime vuonna 4,3 prosenttiin, kun kesällä 2011 kasvua odotettiin 4,7 %. Palkkasumman kasvu hidastui 3,2 prosenttiin, kun ennusteessa kasvua odotettiin 3,8 %. Työttömyysasteen odotettiin laskevan 7,6 prosenttiin työvoimasta, kun toteutunut työttömyysaste oli lähes sama, 7,7 %. Inflaation odotettiin nopeutuvan 3,3 prosenttiin, mutta todellisuudessa kuluttajahintojen nousuvauhti hidastui 2,8 prosenttiin. 9

10 1.4 Etelä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Etelä-Suomen ohjelma-alueen väkiluku oli henkeä. Väkiluku on kehittynyt myönteisesti koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2012 väkiluku laski edelleen hieman Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa. Kaikissa muissa maakunnissa väkiluku on kasvanut. Suurinta kasvu on ollut Uudellamaalla. Kuva 1. Väestö maakunnittain Bruttokansantuote Bruttokansantuotteen volyymi pieneni 0,2 prosenttia vuonna Loka-joulukuussa bruttokansantuote väheni 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2011 neljänteen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote pieneni 1,5 prosenttia. 10

11 Kuva 2. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos Vuoden 2012 talouskehitys oli epätasaista ja heikkeni vuoden loppua kohden. Ensimmäisellä neljänneksellä bruttokansantuote vielä kasvoi selvästi; osasyynä tähän oli huhtikuussa tapahtunutta autoverotuksen muutosta ennakoinut vilkas autokauppa. Toisella vuosineljänneksellä bruttokansantuote kuitenkin laski yli prosentin ja kahdella viimeiselläkin vuosineljänneksellä bruttokansantuotetta kertyi edellistä vuotta vähemmän. Edelliseen neljännekseen vertailtaessa bruttokansantuotteen volyymi pieneni toisella ja neljännellä vuosineljänneksellä, mutta kolmas neljännes on tarkentuneiden tietojen perusteella hyvin niukasti plussalla. Tämä tarkoittaa, että yleisesti taantuman kriteerinä käytetty kahden peräkkäisen neljänneksen lasku bruttokansantuotteessa ei täyty. Kun koko vuoden bruttokansantuote kuitenkin jäi edellistä vuotta pienemmäksi, voidaan viime vuotta pitää taantumana Suomen taloudessa. Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU-27 -alueella väheni 0,5 prosenttia vuoden neljännellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen vertailtaessa. Koko vuonna 2012 EU-27 -alueen bruttokansantuote pieneni 0,3 prosenttia. 11

12 Kuva 3. Arvonlisäys maakunnittain. Aluetaloudet ovat kehittyneet viime vuosina hyvin epätasaista tahtia. Tuotannon pudotus oli koko maassa taantumavuonna 2009 niin syvä, että vuonna 2010 jäätiin vielä reilusti alle vuoden 2007 tuotannon määrän. Arvonlisäyksen kasvu on ollut koko luvun erityisen merkittävää Itä- Uudellamaalla. Maakunnan bruttokansantuotteen kasvusta miltei puolet on kuitenkin peräisin alueen tuottamien tuotteiden kohonneista hinnoista. Vuoden 2000 viitehinnoin mitatulla yli 30 prosentin kasvulla Itä-Uusimaa jakaa koko Suomen alueella kärkipaikan Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa. Hitainta kasvu 2000-luvulla on ollut Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan metsäteollisuusvaltaisissa maakunnissa. Vuoden 2009 lama on osoittautunut erityisen vaikeaksi Varsinais-Suomessa, jossa arvonlisäys sekä käyvin että kiintein hinnoin putosi vuonna 2010 eniten. (Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemiin aluetilinpidon tuotanto- ja työllisyystilien vuodet kattaviin tietoihin). 12

13 Kuva 4. Arvonlisäys, /asukas Työllisyyden kehitys Vuonna 2012 työvoiman määrä on hieman kasvanut vuoteen 2011 verrattuna koko maan tasolla sekä Etelä-Suomen alueella. Maakunnittaista vaihtelua esiintyy kuitenkin ja työvoima on vähentynyt hienoisesti Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Taulukko 1. Työvoima maakunnittain keskimäärin vuosina Etelä-Suomi Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Suomi yhteensä Koko maa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työvälitystilasto

14 Työllisyysaste nousi koko maassa 69,0 prosenttiin. Talouskasvun putoamisesta huolimatta työvoiman kysyntä on toistaiseksi heikentynyt hieman hitaammin. Osaavan työvoiman saatavuudessa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia verrattuna vuodentakaiseen, eikä odotettavissa ole suuria muutoksia. Työvoimaa tarvitaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa eritoten kauppa- ja palvelualoilla sekä terveydenhoito- ja sosiaalialalla. Kuva 5. Työllisyysaste. 14

15 Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa työtöntä työnhakijaa, mikä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaikkiaan työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuussa avoinna työpaikkaa, mikä on vähemmän kuin vuosi sitten. Avoimet työpaikat olivat lisääntyneet kahdessa ammattiryhmässä; teollisen työn sekä hallinto- ja toimistotyön ammattiryhmissä. Avoimet työpaikat olivat vähentyneet seitsemässä ammattiryhmässä; eniten terveydenhuolto- ja sosiaalialan työssä, kaupallisen työn sekä maa- ja metsätaloustyön ammattiryhmissä. Kuva 6. Työttömien osuus työvoimasta. 15

16 Edelliseen vuoteen verrattuna naisten osuus työttömistä laski hieman koko maassa. Kanta- Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla naisten osuus työttömistä on puolestaan hieman noussut. Työttömistä työnhakijoista oli miehiä (57,2 %) ja naisia (42,8 %). Kuva 7. Naisten osuus työttömistä työnhakijoista. 16

17 Pitkäaikaistyöttömien osuudessa oli tarkastelujaksolla nähtävissä suhteellisesti aleneva trendi. Pitkäaikaistyöttömien suhteellisessa osuudessa on huomattavia eroja Etelä-Suomen maakuntien välillä: vuonna 2012 korkein pitkäaikaistyöttömien osuus oli Päijät-Hämeessä 27,2 %, Varsinais-Suomessa 26,7 % ja Kymenlaaksossa 26,5 %. Uuttamaata lukuun ottamatta pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli selvästi koko maan keskiarvoa (24,2 %) korkeampi. Kuva 8. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä. 17

18 Alle 25 -vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli , mikä on enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Varsinais-Suomea lukuun ottamatta alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli kaikissa Etelä-Suomen maakunnissa vuonna 2012 korkeampi kuin vuotta aiemmin. Etelä-Suomen maakunnista Kymenlaaksossa (13,8 %) ja Kanta-Hämeessä (13,1 %) nuorten osuus työttömistä työnhakijoista oli korkeammalla tasolla kuin koko maan keskiarvo (12,7 %). Kuva 9. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus työttömistä. 18

19 1.4.4 Koulutusrakenteen kehitys Suomessa peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on koko maan tasolla 67,7 %. Etelä-Suomen maakunnista vain Uusimaa ylittää koko maan tason. Tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on pienin Päijät-Hämeessä. Kuva 10. Tutkinnon suorittaneet. 19

20 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa Uusimaa on täysin omassa sarjassaan Uudellamaalla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 35,2 %, kun koko maassa osuus on 28,2 %. Uuttamaata lukuun ottamatta muut Etelä-Suomen maakunnista jäävät maan keskimääräisen tason alapuolelle. Alhaisin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Kymenlaaksossa (23,3 %). Kuva 11. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. 20

21 Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettiin Suomessa vuonna 2011 noin 7,1 miljardia euroa, mikä on 190 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Tilastokeskuksen laskemien tietojen mukaan kasvu tapahtui lähes yksinomaan yrityssektorilla. Menojen arvioidaan pysyvän samalla tasolla vuonna Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta kahden Etelä-Suomen suurimman maakunnan osuus kaikista t&k-menoista oli moninkertainen verrattuna muihin maakuntiin. Uudellamaalla harjoitetun tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat viimeisimpien käytettävissä olevien lukujen mukaan yli 3,1 miljardia euroa, mikä vastaa noin 43 prosenttia koko maan t&k-menoista. Kuva 12. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot. 1.5 Kansallinen aluepolitiikka Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on koko maan kehittäminen alueellisia erityispiirteitä kunnioittaen. Hallitusohjelman mukaisesti hallinnonalojen tulosvastuuta aluekehittämisestä lisätään. Tämä edellyttää alueulottuvuuden entistä vahvempaa kytkemistä sektoripolitiikkojen toteuttamiseen sekä alueiden kehityksen tilaan liittyvän tutkimus- ja ennakointitiedon hyödyntämistä. Hallituksen alueiden kehittämistavoitteiden toteuttaminen (tavoitepäätös)

22 Valtioneuvoston loppuvuodesta 2011 päättämissä valtakunnallisissa alueiden kehittämistavoitteissa vuosille (tavoitepäätös) linjataan hallituskaudella noudatettavat valtioneuvoston toimivallassa olevat aluepoliittiset linjaukset ja kehittämistoimenpiteiden painopisteet. Aluekehittämisessä keskeisinä periaatteina korostetaan jatkuvan uusiutumiskyvyn ylläpitämistä, kaiken potentiaalin hyödyntämistä sekä alueellisten erityispiirteiden kunnioittamista. Alueiden kehittämistavoitteet kiteytetään tavoitepäätöksessä kolmeen yleiseen linjaukseen: 1. Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta 2. Edistetään väestön hyvinvointia 3. Turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne Vuoden 2012 aikana on suunnattu toimia tavoitepäätöksessä esiin nostettujen erityiskysymysten mukaisesti. Näitä ovat äkillisiin rakennemuutoksiin vastaaminen, metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen, suurten kaupunkiseutujen toimintaedellytysten turvaaminen, harvaan asuttujen alueiden kehittäminen, Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen sekä Pohjoisen ulottuvuuden hyödyntäminen. Tavoitepäätöksen linjausten mukaisesti kansallisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan sekä kansallisen ja EU:n maaseutupolitiikan toteuttaminen integroidaan tehokkaaksi tulokselliseksi kokonaisuudeksi uuden rakennerahastokauden ohjelmatyön viimeistelyyn mennessä. Käytännössä tätä on edistetty vuonna 2012 uuden rakennerahastokauden ohjelman laadinnassa sekä maakunnissa uusien maakuntaohjelmien ( ) valmistelussa. Hallinnonalojen aluekehittäminen Hallinnonalojen toimintaa ohjataan substanssistrategioiden sekä kansallisten ja EU-säädösten mukaisesti. Näillä linjauksilla ja toimenpiteillä on suoria vaikutuksia alueiden hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Vaikuttavuuden parantamiseksi ministeriöiden alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sisällytetään mahdollisuuksien mukaan hallinnonalojen muihin strategisiin suunnitteluasiakirjoihin ja sektoripolitiikkojen toteuttamiseen. Näkökulmien yhteensovittamisella lisätään hallinnonalan toimien vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä poistetaan mahdollisesti päällekkäistä, osin jopa ristiriitaista toimintaa. Aluekehittämisen suunnittelujärjestelmän ja lainsäädännön uudistaminen Tavoitepäätöksen linjauksen perusteella Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) lopetettiin vuoden 2011 lopussa kansallisena aluekehittämisen erityisohjelmana. KOKO-ohjelmaan kuuluneista verkostoista Innovaatio ja osaaminen, Luovat alat ja kulttuuri, Hyvinvointi sekä Venäjä jatkoivat toimintaansa vuoden 2012 loppuun saakka. Vuoden 2012 alkupuolella alettiin selvittää alueiden kehittämisestä säädetyn lain sekä rakennerahastolain yhdistämistä, jotta kansallinen ja EU-suunnittelujärjestelmä ja ohjelmatyö saataisiin samaan lakiin. Myös laajentuvan neuvottelu- ja sopimusmenettelyn suhdetta suunnittelujärjestelmään haluttiin selventää. Lisäksi EU:n rakennerahastokautta koskevat uudet säännökset tulee saattaa ajan tasalle ohjelmakauden alkuun mennessä. Selvitystyön jälkeen uudistustyö käynnistettiin työ- ja elinkeinoministeriössä lakihankkeena toukokuussa. Työtä ohjaa valtioneuvoston asettama alue- ja rakennepolitiikan neuvottelu-kunta. 22

23 Tavoitteena on, että hallituksen esitys annettaisiin eduskunnalle kevätistuntokaudella 2013 ja uusi laki tulisi voimaan vuoden 2014 alussa. Kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan toteuttaminen Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi kesäkuussa 2012 kaupunkipolitiikan ja maaseutupolitiikan yhteistyö-ryhmien sekä saaristoasiain neuvottelukunnan valmistelemat kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan toimenpideohjelmat vuosille Näissä toimenpideohjelmissa määritellään kaupunkipolitiikan, maaseutupolitiikan ja saaristopolitiikan keskeiset tehtävät ja toimenpiteet. Toimenpideohjelmat toteuttavat laissa alueiden kehittämisestä ja laissa saariston kehityksen edistämisestä määriteltyjä tavoitteita, jotka tähtäävät tasapainoiseen aluekehitykseen koko maassa. Toimenpideohjelmien linjausten toteuttaminen käynnistyi suunnitelman mukaisesti välittömästi. Linjaukset otetaan huomioon ja sovitetaan yhteen laadittaessa uusia maakuntaohjelmia vuosille Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ja saaristoasiain neuvottelukunta antavat hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle selvityksen toimenpideohjelmien toteutumisesta hallituskauden aikana. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen, metropolipolitiikka Hallitusohjelman mukaan metropolialueella ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla kehitetään sopimusperusteista kaupunkipolitiikkaa kaupunkiseutujen pitkäjänteisen kehittämistoiminnan tukemiseksi. Aie- ja kasvusopimuspolitiikkaa tehdään suurissa kaupunkikeskuksissa koko maassa mm. innovaatiokeskittymien vahvistamiseksi, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseksi sekä sosiaalisen eheyden vahvistamiseksi. Kasvusopimusmenettelyn piirissä ovat kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman mukaisesti Helsingin seudun metropolialue ja muut yli asukkaan kaupunkiseudut. Lisäksi kansallisesti merkittävien teemojen kehittämisessä voidaan ottaa käyttöön alueellisia kasvusopimuksia useamman kaupungin ja valtion kesken. Kasvusopimusmenettelyllä pyritään aikaansaamaan talouden ja elinkeinoelämän kasvua ao. kaupunkiseuduilla. Syksyllä 2012 kasvusopimusmenettelyä valmisteli sitä varten asetettu työryhmä. Hakuohjeet menettelyyn julkaistiin joulukuussa Osaamiskeskusohjelman (OSKE, ) toiminta-ajatuksena on kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Erityisenä tavoitteena on osaamiskeskusten välisen yhteistyön lisääminen. Osaamiskeskusohjelman ohjelma-asiakirjan mukaisesti vuonna 2010 suoritetun väliarvioinnin perusteella tarkistettiin ohjelmaan kuuluvat osaamisklusterit ja -keskukset ohjelman loppukaudeksi Osaamiskeskusohjelman strategisia painopisteitä uudistettiin siten, että toimintaa 23

24 kohdennetaan entistä vahvemmin uuden liiketoiminnan edistämiseen sekä kansainvälisesti kilpailukykyisten innovaatioympäristöjen vahvistamiseen. Osaamiskeskusohjelman toimet ja voimavarat suunnataan uudelleen vuonna 2013 päättyvän ohjelmakauden jälkeen. Uuden instrumentin, Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelman valmistelu aloitettiin loppuvuodesta 2011 ja sen lähtökohtana on vahvistaa innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimenpiteiden synergiaa. Haku uuteen INKA-ohjelmaan käynnistettiin joulukuussa Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Tarkoituksena on, että kaupunki-seudut ja valtio yhdessä vauhdittavat uusien suurten hankekokonaisuuksien aikaansaamista, joilla on myös kansainvälistä näkyvyyttä. Metropolipolitiikkaa koordinoidaan ja sen painopisteet määritellään metropolipolitiikan neuvottelukunnassa. Kukin ministeriö vastaa yhteisten suuntaviivojen pohjalta osaltaan metropolipolitiikan valmistelusta ja toteuttamisesta hallinnonalalla. Neuvottelukuntaa avustaa ja valmistelee eri ministeriöiden edustajista koostuva sihteeristö. Aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi Seutukuntien määrä on Manner-Suomessa yhteensä 67. Seutukuntajaon valmistelu perustuu maakunnan liittojen lausuntoihin ja niiden kunnilta pyytämiin lausuntoihin. Valtioneuvosto päätti tavoitepäätöksessään, että seutukuntajaosta luovutaan. Käytössä ollut seutukuntajako todettiin kuntien rakenteellisen muutoksen ja jo vakiintuneen yhteistyön vuoksi vanhentuneeksi. Kuntien yhteistyöalueet voidaan määritellä joustavasti alueiden kehittämislain 25 :n mukaisesti maakuntaohjelman laatimisen yhteydessä. Päätös otetaan huomioon uuden alueiden kehittämistä koskevan lainsäädännön valmistelussa. Alueellistaminen Alueellistamisella tarkoitetaan valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Alueellistamista on jatkettu kahdella edellisellä hallituskaudella saavutetun kehitysuran mukaisesti. Alueellistamistoimia on toteutettuina henkilötyövuotta, niiden lisäksi päätettyinä 714 henkilötyövuotta ja suunnitelmina 317 henkilötyövuotta eli yhteensä henkilötyövuotta (ns. bruttoluku). Alueellistamistoimista (brutto) noin henkilötyövuotta on syntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden välisinä siirtoina alueellistamispaikkakunnille. Siten nettotoimenpiteet ovat vajaat henkilötyövuotta. Näistä toteutettuja on noin 3 200, lisäksi päätettyjä noin 600 ja suunnitelmia noin 300 henkilötyövuotta. Alueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen Alueellisen kehityksen ennakointia on parannettu ja luotu valmiuksia käynnistää viivytyksettä tarvittavat toimenpiteet yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Lähiaikojen kehitysnäkymien 24

25 tunnistamiseksi ja tarvittavien ennakoivien toimien kehittämiseksi on koottu toimiala- ja klusteripohjaisia asiantuntijaverkostoja, joissa on alan yritysten ja toimialajärjestöjen edustus. Alueiden kehittämisestä annetun lain mukaan maakunnan liittojen tehtävänä on vastata ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa, arvioida ja seurata maakunnan ja sen osien kehitystä. Äkilliset rakennemuutosalueet Äkillisten ja mittavien, perinteisten rakennemuutosongelmien hoitamisen toimintamalli Suomessa on vakiintunut. Rakennemuutosten hoitamistoimet käynnistetään välittömästi isojen irtisanomisilmoitusten antamisen jälkeen sekä TEM:ssä että ELYjen johdolla aluetasolla. TEM:n asettama Rakennemuutokseen reagointi -työryhmä koordinoi näitä toimia ja linjaa toimenpiteiden rahoituksen suuntaamis- ja alueittaisia jakoperusteita. Valtioneuvosto päättää niistä. 2. OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA 2.1 Ohjelmanmuutokset 2012 Seurantakomitean käsittelyyn ei vuoden 2012 aikana tuotu ohjelmanmuutosesityksiä. 2.2 Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan (ARNE) tehtäviin kuuluu mm. käsitellä kansallisia alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevia esityksiä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita sekä tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi. Neuvottelukunnassa ovat jäseninä työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön edustajat. Lisäksi edustettuina ovat maakunnan liitot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset suuralueittain sekä aluehallintovirastot, Suomen Kuntaliitto, keskeiset työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä ympäristö- ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt. Vuonna 2012 ARNE kokoontui 11 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. EU:n rahastokauden valmistelua, rakennerahastojen hallintoa ja hankkeiden rahoitusta koskevien säädöksien valmistelua, kuluvan ohjelmakauden strategian toteutumista, ohjelmien etenemistä ja arviointituloksia, rakennemuutoksiin varautumista, ELY-keskusten strategioiden ja maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien valmistelua, valtioneuvoston asettaman Itä- ja Pohjois- Suomen ohjelman valmistelua, maaseutu-, kaupunki- ja saaristopolitiikkaa, innovaatiokeskittymäpolitiikkaa sekä talousarvion alueellisia vaikutuksia. 25

26 2.3 Seurantakomitea ja sen sihteeristö Seurantakomitea Seurantakomiteasta on säädetty rakennerahastolaissa (1401/2006) ja -asetuksessa (311/2007). Rakennerahastolain mukaan valtioneuvosto asettaa kullekin toimenpideohjelmalle seurantakomitean, jonka tehtävänä on varmistaa toimenpideohjelman täytäntöönpanon tehokkuus ja laatu ja hoitaa ne tehtävät, joista säädetään Euroopan yhteisön lainsäädännössä. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (jäljempänä yleisasetus) 63 artiklan mukaan jäsenvaltion on perustettava kutakin toimenpideohjelmaa varten seurantakomitea yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisen kanssa kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona toimenpideohjelman hyväksymisestä tehty päätös on annettu tiedoksi jäsenvaltiolle. Yleisasetuksen 64 artiklan mukaan jäsenvaltio päättää kokoonpanosta yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisen kanssa. Kokoonpanosta päätettäessä tulee huomioida laki naisten ja miesten tasa-arvosta (609/1986). Yleisasetuksen 11 artiklan mukaan jäsenvaltion on seurantakomiteaa perustaessaan huolehdittava kumppanuuden toteutumisesta. Valtioneuvosto asetti sisäasiainministeriön esittelystä Euroopan yhteisöjen rakennerahastojen Suomessa toteutettavan alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomitean. Seurantakomitea on asetettu ohjelmakaudelle Rakennerahastolaissa ja valtioneuvoston asetuksessa rakennerahastoista säädetään seurantakomitean kokoonpanosta. Toimenpideohjelman seurantakomiteassa ovat edustettuina: rakennerahastoista osarahoitettavien ohjelmien täytäntöönpanoon osallistuvat ministeriöt ja muut valtion viranomaiset, toimenpideohjelma-alueen maakunnan liitot ja niiden jäsenkunnat ja keskeiset työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokoonpano vuoden 2012 lopussa: Puheenjohtaja: aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä Varapuheenjohtaja: aluekehitysjohtaja Kielo Karioja-Mäkelä Jäsenet: lainsäädäntöneuvos Rauno Lämsä ylitarkastaja Henna Antila neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen ylitarkastaja Raimo Puhto ohjelmakoordinaattori Kati Herranen-Haapaniemi neuvotteleva virkamies Jukka Ristaniemi suunnittelija Mauri Yltiö rahoituspäällikkö Jouko Lankinen 26 TEM TEM VM OKM MMM LVM (Kaakkois-Suomen ELY) TEM STM TEM YM Kaakkois-Suomen ELY-keskus

27 yksikön päällikkö Harri Mäkelä yksikön päällikkö Ulrike Hjelt-Hansson maakuntahallituksen pj. Eeva Arvela kehittämisjohtaja Susanna Kaskinen maakuntahallituksen pj. Johannes Koskinen maakuntajohtaja Juhani Honka elinkeinopäällikkö Ilmi Tikkanen maakuntajohtaja Juha Haapaniemi aluekehityssuunnittelija Riitta Kallström erityisasiantuntija Marja Koivula talousarviopäällikkö Tuula Saxholm maakuntajohtaja Juho Savo erityisasiantuntija Jarkko Huovinen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki toimitusjohtaja Timo Vilo toimitusjohtaja Heli Järvinen varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä asiantuntija Jari Konttinen aluejohtaja Hannele Ugur alue- ja elinkeinopoliittinen asiamies Mari Kokko järjestösihteeri Merja Fyhrberg pääsihteeri Sirpa Hertell pääsihteeri Ursula Immonen Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan liitto Hämeen liitto Hämeen liitto Uudenmaan liitto Kymenlaakson liitto Kymenlaakson liitto Päijät-Hämeen liitto Uudenmaan liitto Varsinais-Suomen liitto Suomen kuntaliitto MTK Suomen Yrittäjät ry Yrittäjänaisten keskusliitto ry Keskuskauppakamari EK SAK STTK AKAVA NYTKIS Suomen Luonnonsuojeluliitto Yleisasetuksen 64 artiklan 2 kohdan mukaisesti komission edustajat voivat osallistua omasta aloitteestaan tai seurantakomitean pyynnöstä seurantakomitean työhön neuvonantajan ominaisuudessa. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitea kokoontui vuonna 2012 kaksi kertaa: kesäkuussa Lappeenrannan Rauhassa ja joulukuussa Helsingissä. Kesäkokous pidettiin Lappeenrannan Rauhan alueella uudessa Holiday Clubin kylpylässä ja kokouksessa käsiteltiin mm. toimeenpanoa koskeva vuosikertomus 2011, EAKR-ohjelmien arvioinnin tuloksia sekä toimintalinjan 5 arviointituloksia, pääomasijoitusrahastotoimintaa sekä katsaukset EU:n Itämeren alueen strategiaan, Manner-Suomen ESR-ohjelmaan, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan ja elinkeinokalatalouden kehittämisohjelmaan ja lisäksi katsaus tulevan ohjelmakauden valmistelutilanteeseen. Joulukuun kokous pidettiin Helsingissä ja se oli yhteiskokous Länsi-Suomen EAKR-ohjelman kanssa. Kokouksessa käsiteltyjä asioita olivat mm. ohjelmien toteuttamistilanne ja sisällöllinen tarkastelu, vuoden 2013 teknisen tuen jako ja indikatiivinen käyttösuunnitelma, EAKR-toimenpideohjelmien arviointi, Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelman valmistelu ja hanketoimijoiden (Lahden tiede- ja yrityspuisto ja Porin yliopistokeskus) kokemuksia hanketyöstä sekä tulevaan ohjelmakauteen valmistautuminen. Sihteeristö Seurantakomitean kokouksessa nimettiin seurantakomitean sihteeristö, johon tuli edustajat sisäasianministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä, kaikista Etelä-Suomen maakunnan liitoista ja valtion aluehallinnosta Kaakkois-Suomen, Hämeen ja Varsinais-Suomen TE- 27

28 keskuksista, Uudenmaan ympäristökeskuksesta sekä Etelä-Suomen lääninhallituksesta. Valtion aluehallinnon tapahtuneen muutoksen johdosta seurantakomitea muutti sihteeristön kokoonpanoa ja nimesi kokouksessaan uudet valtion aluehallinnon edustajat seurantakomitean sihteeristöön: yksi edustaja ohjelma-alueen jokaisesta neljästä ELY-keskuksesta vanhojen TE-keskusten, ympäristökeskusten ja lääninhallituksen edustajien tilalle. Vuonna 2012 sihteeristö piti neljä kokousta, kaksi keväällä ja kaksi syyskaudella. Kokouksissa keskustelutti erityisesti EAKR-rahoitteisen pääomasijoitusrahastotoiminnan käynnistäminen, valtion vastinrahoituksen leikkaukset vuosina 2012 ja 2013 sekä tulevan ohjelmakauden valmistelu. Lisäksi käsiteltiin mm. ohjelman toteutustilannetta ja mahdollisia muutostarpeita, maakunnan yhteistyöasiakirjojen laadintaa vuodelle 2013, Itämeri-strategian toteuttamista EAKR-ohjelmissa sekä vuoden 2013 teknisen tuen jakoa ja käyttösuunnitelmaa. 2.4 Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Maakunnissa on rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmän asettaa maakunnan liiton hallitus. Yhteistyöryhmän toimikausi jatkuu, kunnes Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt toimenpideohjelman täytäntöönpanoa koskevan loppukertomuksen. Maakunnan liiton ja sen jäsenkuntien edustajat valitaan kuitenkin valtuuston toimikaudeksi. Yhteistyöryhmän kokoonpano on sovitettava siten, että siinä ovat maakunnan alueen kehittämisen kannalta tasapuolisesti edustettuina 1) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat, 2) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot sekä 3) alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä mahdollisuuksien mukaan muuta kansalaisyhteiskuntaa edistävät tai ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt. Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano on lain perustelujen mukaan puheenjohtaja. Siltä osin kuin järjestö ei tule valituksi yhteistyöryhmän jäseneksi, on mahdollista nimetä järjestö asiantuntijaksi. Asiantuntijat kutsuu yhteistyöryhmä. Jäsenten lisäksi maakunnan liiton hallitus nimeää yhteistyöryhmälle puheenjohtajan, jonka tulee olla kuntalaissa (365/1995) tarkoitettu luottamushenkilö, sekä osapuolten ehdotuksesta kolme varapuheenjohtajaa, joiden tulee olla yhteistyöryhmän jäseniä. Yhteistyöryhmien asettamiseksi maakunnan liitot pyysivät alkuvuonna 2007 osapuolilta ehdotuksia edustajista ja heidän henkilökohtaisista varaedustajistaan. Uudet yhteistyöryhmät aloittivat toimintansa kaikissa maakunnissa ohjelmakauden alkaessa vuonna Käytännössä yhteistyöryhmän rooli nähdään maakunnissa vahvana alueen kehittäjänä ja yhteistyöryhmillä on alueellaan keskeinen rooli ohjelmatyötä ohjaavien linjausten määrittelijänä. Syksyllä 2012 pidettiin Suomessa kunnallisvaalit, joten yhteistyöryhmien kuntaedustajat uudelle valtuustokaudelle valitaan kevään 2013 aikana. 28

29 Etelä-Karjala MYR kokoontui 6 kertaa, joulukuussa järjestetty seitsemäs kokous ei ollut päätösvaltainen. MYR käsitteli 95 asiakohtaa, mm. EAKR- ja ESR-ohjelman toteutumaa, maaseutuohjelman toteutumaa, uuden ohjelmakauden valmistelutilannetta (rr-ohjelmat, maaseutuohjelma, ENI) ja uudelleenbudjetoitavien varojen suuntaamista. Perinteisesti MYR käsitteli maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman, hyväksyi yhteistyöasiakirjan ja sai tietoa ELY:n strategisen tulossopimuksen tarkistamisesta. Uuden maakuntaohjelman laatiminen käynnistettiin syksyllä ja yhteistyöryhmää informoitiin ohjelman arvioinnista ja laatimisprosessista. MYR käsittelee hankkeet, joissa myönnettävä avustus on yli euroa. Tätä pienemmät, sihteeristön käsittelemät hankkeet menevät tiedoksi MYR:lle. Vuonna 2012 MYR käsitteli 2 hanketta. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maaseutujaostoissa ohjelman toteutukseen haettiin alueellista näkökulmaa ja jäsenille tiedotettiin maaseutuohjelman valtakunnallisesta toteutumisesta. Jaostot kokoontuivat kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltiin alueellisen ohjelman toteutumista kaikkien linjojen osalta, vuoden 2013 rahoituksen jakautuminen linjoille 1 ja 3 sekä uuden ohjelmakauden valmisteluun liittyviä asioita. Jaostojen kokouksista yksi pidettiin laajennettuna kokouksena, johon osallistuivat varsinaisten jäsenten lisäksi edustajat maakuntien liitoista ja kehitysyhtiöistä, ammattikorkeakouluista, yliopistosta, ProAgriasta sekä kaikkien toimintaryhmien toiminnanjohtajat. Kokouksessa käsiteltiin myöntövaltuuden alhaista sidonta-astetta ja ideoitiin keinoja, joilla sitä saataisiin nostettua. Lisäksi Etelä-Karjalalla ja Kymenlaaksolla on yhteinen ESR-jaosto ja ELY-keskuksen neuvottelukunnan asettama Osaaminen-, Työllisyys- ja Elinkeinojaosto (OTE). OTE -jaosto kokoontuu vuosittain 2 4 kertaa ja kutsuu tarvittaessa asiantuntijoita kokouksiinsa. Jaostolla on kahdeksan tehtävää; toimia mm. koulutustarpeiden lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin ennakoinnin asiantuntijaelimenä sekä luoda tilannekuvaa osaamiseen, työllisyyteen ja elinkeinotoimintaan liittyvistä toimintaympäristön muutoksista ja tulevaisuusnäkymistä. Koska mukana on molemmat maakuntien liitot ja ELY -keskus, vältetään turha kilpailuasetelma tehtävistä. Jaostolla on toimintansa kautta mahdollisuus vaikuttaa ELYn strategiseen tulossuunnitelmaan, maakuntaohjelmiin ja maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmaan. OTE -jaostoa voi pitää ainutlaatuisena toimintamallina valtakunnallisestikin, ja se edistää keskeisiä asioita sekä elinkeinoelämän että oppilaitosten kannalta kahden maakunnan alueella. Kanta-Häme Kanta-Hämeen yhteistyöryhmässä on 22 jäsentä ja se koostuu kuntien, valtionhallinnon sekä työmarkkina- ja edunvalvontajärjestöjen edustajista. Yhteistyöryhmä kokoontui viisi kertaa ja sihteeristö kymmenen kertaa. Sihteeristö koostuu ohjelmaa rahoittavien viranomaisten sekä kuntien edustajista. Jaostoja Kanta-Hämeen yhteistyöryhmällä ei ole. Yhteistyöryhmän asettama ympäristövaikutusten arviointiryhmä antoi lausunnot EAKR- ja ESR-projekteista. 29

30 Keskeiset yhteistyöryhmän käsittelemät asiat vuonna 2012 olivat maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2013, maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma sekä ELY-keskuksen strateginen tulossopimus. Yhteistyöryhmä hyväksyi myös purkautuneiden EAKR- ja ESRohjelmavarojen uudelleenbudjetoinnin sekä hyväksyi työ- ja elinkeinoministeriölle osoitetun hakemuksen vuoden 2012 kansallisen joustovarauksen EAKR- ja ESR- rahoituksen kohdentamiseksi äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamien ongelmien lievittämiseen Forssan seudulla. Lisäksi yhteistyöryhmä sai selvitykset maaseutuohjelman ja ESR-ohjelman valtakunnallisen osion toteutuksesta sekä arvioi ja käsitteli tulevan rakennerahastokauden painopisteitä, ohjelmaluonnosta ja hallinnointia. Yhteistyöryhmä tai sen sihteeristö antoi lausunnot projektihakemusten soveltuvuudesta ja rahoituskelpoisuudesta EAKR- ja ESR-ohjelmaan. Sihteeristölle on delegoitu työjärjestyksen mukaisesti osa hankkeiden käsittelystä. Merkittävimmät ja laaja-alaisimmat hankkeet sekä ylimaakunnalliset hankkeet käsittelee yhteistyöryhmä. Kymenlaakso Kymenlaakson maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuonna 2012 kolme kertaa. Yhteistyöryhmä on seurannut Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR ja ESR ohjelmien, Manner- Suomen maaseutuohjelman, Central Baltic- ja ENPI ohjelmien etenemistä. MYR hyväksyi toteuttamissuunnitelman , maakunnan yhteistyöasiakirjan 2013 sekä ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen tarkistuksen lokakuussa Yhteistyöryhmälle esiteltiin Kymenlaakson energiamaakuntakaavaprosessin etenemistä, Kaakkois-Suomen luovien alojen strategiaa sekä raportoitiin Kymenlaakson Virkistysalueyhdistyksen toiminnasta ja rakennerahastokauden valmistelusta. Lisäksi yhteistyöryhmälle saatettiin tiedoksi ELY - keskuksen neuvottelukunnan asettaman OTE -jaoston kokousasiat. Hankekäsittely on pääosin delegoitu MYR:n sihteeristölle. MYR ei käsitellyt hankkeita vuoden 2012 aikana. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö kokoontui vuonna 2012 kahdeksan kertaa. Kokouksissa käsiteltiin EAKR-, ESR- ja maaseutuohjelmien toteutustilannetta sekä ohjelmakauden valmistelua, ja hyväksyttiin hakemus kansallisesta joustovarauksesta äkillisiin rakennemuutostilanteisiin. MYRS käsitteli ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen ja toteuttamissuunnitelman luonnokset. MYRS:n kokouksissa sovittiin lisäksi maakunnan yhteistyöasiakirjan rahoituksen jakautumisesta viranomaisittain sekä sovittiin teknisen tuen jakamisesta Kymenlaakson Liiton ja ELY-keskuksen kesken. Kokouksissa käsiteltiin 23 EAKR-, 9 ESR- ja 10 maakunnan kehittämisrahahakemusta. Kymenlaaksolla ja Etelä-Karjalalla on yhteinen maaseutujaosto, ESR-jaosto sekä ELY-keskuksen neuvottelukunnan asettama Osaaminen-, Työllisyys- ja Elinkeinojaosto (OTE). Maaseutujaosto on keskittynyt seuraamaan maaseutuohjelman toteutumista ja osallistuu tulevan rahoituskauden ohjelmavalmisteluun. OTE -jaosto kokoontuu vuosittain 2 4 kertaa ja kutsuu tarvittaessa asiantuntijoita kokouksiinsa. Jaostolla on kahdeksan tehtävää; toimia mm. koulutustarpeiden lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin ennakoinnin asiantuntijaelimenä sekä luoda tilannekuvaa osaamiseen, työllisyyteen ja elinkeinotoimintaan liittyvistä toimintaympäristön muutoksista ja tulevaisuusnäkymistä. Koska mukana on molemmat maakuntien liitot ja ELY -keskus, vältetään turha kilpailuasetelma tehtävistä. Jaostolla on toimintansa kautta mahdollisuus vaikuttaa ELYn 30

31 strategiseen tulossuunnitelmaan, maakuntaohjelmiin ja maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmaan. OTE -jaostoa voi pitää ainutlaatuisena toimintamallina valtakunnallisestikin, ja se edistää keskeisiä asioita sekä elinkeinoelämän että oppilaitosten kannalta kahden maakunnan alueella. Päijät-Häme Maakunnan yhteistyöryhmä piti vuonna 2012 viisi kokousta. Kokouksissa käsiteltiin suunnitelmia seuraavan ohjelmakauden rakennerahastojen toteutusmallista Suomessa ja ohjelmaluonnosta, esityksiä määrärahojen osoittamisesta Heinolan äkillisen rakennemuutoksen seutukunnalle sekä Lahden ja Orimattilan kaupunkien alueelle, vuosiraportti ja vuosikertomukset 2011 sekä yhteistyöasiakirja 2013 ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Lisäksi esiteltiin Green City hanke ja ohjelma, Lahden innovaatiokeskittymä hanke sekä maakuntien yhteinen tulevaisuustyö. Hankkeiden rahoituspäätöksiä yhteistyöryhmässä ei tehty vuonna Yhteistyöryhmä teki painopistepäätökset ohjelmakauden alussa ja on sen jälkeen päättänyt laajimpien hankkeiden rahoituksesta. Muilta osin sihteeristö on tehnyt rahoitussuositukset rahoittajille. Sihteeristö piti kuusi kokousta ja valmisteli yhteistyöryhmän kokoukset. Sihteeristössä käsiteltiin kaikki EAKR- ja ESR-ohjelmien Päijät-Hämeen yhteistyöasiakirjan varoista rahoitettaviksi haetut hankkeet lukuun ottamatta yritystukihankkeita. Päijät-Hämeen maakunnan yhteistyöryhmän alaisuudessa toimivat Osaamis- ja työllisyysryhmä sekä arviointiryhmä. Osaamis- ja työllisyysryhmä piti vuonna 2012 vain yhden kokouksen ja käsitteli mm. kuntien työvoimapolitiikkaa. Arviointiryhmä arvioi kaikki EAKR- ja ESR-ohjelman Päijät- Hämeen yhteistyöasiakirjan varoista rahoitettaviksi haetut hankkeet. Arviointiryhmä piti neljä varsinaista kokousta. Lisäksi arviointeja tehtiin kahdesti kirjallisella menettelyllä. Uusimaa Uudenmaan MYR piti vuonna 2012 viisi kokousta ja käsitteli mm. seuraavia asioita: Metropolimaakunnan skenaariotyön lähtökohdat Siivet ja juuret -laajan metropolialueen tulevaisuustarkastelu EU:n rakennepolitiikan toteutuksen valmistelu kokouksissa; miniseminaari EU alueellisen ohjelman valmistelusta Etelä-Suomessa laajasti eri näkökulmista; Etelä- ja Länsi-Suomen MYRien yhteisseminaari Aluekehityslain ja rakennerahastolain uudistuksen valmistelu Uudenmaan yrittäjyysvuosi EER 2012,The European Entrepreuneurial Region 2012 Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laadinta ja käsittely sekä maakunnan yhteistyöasiakirjan hyväksyminen Maaseutujaoksen toiminta ICT -sektorin rakennemuutokseen liittyvä hankekokonaisuus EU-rahoituksen ja maakunnan kehittämisrahan tilanne ja rahoituksen suuntaaminen 31

32 Tutustuminen Uudenmaan innovaatioympäristöä toteuttavaan hankkeeseen Huomisen arki ; on saanut EAKR -rahoitusta Uudenmaan MYR-sihteeristö piti vuoden aikana seitsemän kokousta valmisteli maakunnan yhteistyöryhmässä käsiteltävät asiat ja käsitteli EAKR- (TL 3 ja TL 4) ja ESR hankkeiden valintaa. Maaseutujaos piti kolme kokousta ja valmisteli ja hyväksyi Uudenmaan maaseudun kehittämisstrategian 2020 ja seurasi maaseutuohjelman toteutusta. Varsinais-Suomi Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui vuonna 2012 kolme kertaa. MYRn sihteeristö valmisteli MYRssä käsiteltävät asiat ja kokoontui myös kolme kertaa. MYRssä käsiteltyjä asioita oli yhteensä 65. MYR-sihteeristössä käsiteltiin yhteensä 55 asiaa. MYRssä käsiteltiin yhteensä kolme hanketta. Kaikki hankkeet käsitellään Varsinais-Suomen hankeryhmässä. Maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn viedään hankkeet, kun hankkeelle haettu julkinen rahoitus (EU, valtio) hankkeen koko toteutusaikana on vähintään euroa tai muut merkittävät alle euron ns. oman tuotannon hankkeet tai muulloinkin, mikäli ohjelmien toteutusta linjatakseen hankeryhmässä edustettuna oleva taho, yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtaja tai joku maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajista sitä esittää. MYRn yhtenä tärkeänä valmistelutehtävänä on maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja siihen liittyvän yhteistyöasiakirjan valmistelu. MYR käsitteli keskeiset ohjelmakysymykset ja asiakokonaisuudet, kuten esim. maakuntaohjelman toteutumisen seurannan, maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman. Lisäksi se käsitteli Varsinais-Suomen osaamiskeskusohjelman toiminta- ja rahoitussuunnitelman vuodelle MY:ssä on käsitelty myös tulevan EU-ohjelmakauden tilannetta. Maakunnan yhteistyöryhmä on säännöllisesti käsitellyt seutukuntien hankerahoitus- sekä työllisyystilannetta. EU-ohjelmien toteutuksen osalta yhteistyöryhmä käsitteli EU:n rakennerahastoohjelmien kansallista varausta äkillisiin rakennemuutoksiin sekä EAKR-ohjelman teemahankkeiden teemoja. MYRS ja MYR käsittelivät vuonna 2012 myös ohjelmakauden valmistelun tilannetta sekä ELYjen strategisten tulossopimusten tarkistusta. Jaostot ja niiden toiminta (maaseutujaosto, koulutusjaosto, elinkeinojaosto) MYR:lle on asetettu sihteeristö, jonka kautta asiat on tuotu yhteistyöryhmän käsittelyyn. Maakunnan yhteistyöryhmällä on kolme jaostoa: maaseutujaosto, koulutusjaosto ja elinkeinojaosto sekä lisäksi hankeryhmä. Varsinais-Suomen hankeryhmä käsittelee kaikki eri ohjelmien hankehakemukset aikaisessa vaiheessa. Yhteistyöryhmä on seurannut jaostojen ja hankeryhmän toimintaa pöytäkirjojen välityksellä, jotka on säännöllisesti tuotu tiedoksi yhteistyöryhmälle. Maaseutujaosto on kokoontunut 4 kertaa, elinkeinojaosto 2 kertaa, koulutusjaosto 5 kertaa ja hankeryhmä 19 kertaa. Lisäksi koulutusjaosto piti joulukuussa seminaarin piknikristeilynä ja hankeryhmä kehittämisseminaarin syyskuussa. EU-ohjelmien toteutuksen osalta yhteistyöryhmä käsitteli EU:n 32

33 rakennerahasto-ohjelmien kansallista varausta äkillisiin rakennemuutoksiin, EAKR-ohjelman teemahankkeiden teemoja ja hyväksyttyjen hankkeiden seurantaa. YVA-ryhmän toiminnasta on vastannut Varsinais-Suomen liitto. Vuonna 2012 Varsinais-Suomen YVA-ryhmä sulautettiin maakunnalliseen hankeryhmään YVA-ryhmän esityksestä ja MYRin päätöksellä. Katsottiin, että hankeryhmä, jossa käsitellään kaikki vireille tulleet rakennerahastohankkeet, on myös luonteva paikka käsitellä niiden ympäristövaikutuksia. Hankeryhmän toiminnan ja raportoinnin kehittämistä on pohdittu vuonna 2012 myös kestävän kehityksen näkökulmasta. 2.5 Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle 2012 Rakennerahastolain (1401/2006) mukaan maakunnan yhteistyöryhmä yhteen sovittaa maakunnan yhteistyöasiakirjan valmisteluun liittyen seuraavan varainhoitovuoden aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman rakennerahastovarojen ja niitä vastaavan kansallisen rahoitusosuuden kohdentumisen maakunnassa rakennerahasto-ohjelmaa rahoittaville valtion viranomaisille, maakunnan liitoille ja muille rakennerahasto-ohjelman rahoitukseen osallistuville. Lisäksi MYR yhteen sovittaa sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion rakennerahastovarat ja niitä vastaavan kansallisen rahoitusosuuden asianomaiselle hallinnonalalle sovitun rahoituskehyksen mukaan, jollei rahoituskehyksestä poikkeamiseen ole maakunnan kehitykseen liittyviä tai muita painavia syitä. Näistä tehtävistä hyväksytään asiakirja, jonka kaikki asianomaisessa maakunnassa toimenpideohjelmaa rahoittavat toimijat allekirjoittavat (maakunnan yhteistyöasiakirja, MYAK). Maakunnan yhteistyöasiakirja hyväksytään rakennerahastolain nojalla vuosittain talousarvioesityksen antamisen jälkeen lokakuun loppuun mennessä samanaikaisesti maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman käsittelyn kanssa. Rakennerahastoasetuksen mukaan yhteistyöryhmä tarkistaa tarvittaessa yhteistyöasiakirjan valtion talousarvion tai lisätalousarvion tultua hyväksytyksi välittömästi sen jälkeen, kun rakennerahastovarat ja vastaava valtion rahoitusosuus on jaettu välittäville toimielimille ja on maakunnittain tiedossa. Työ- ja elinkeinoministeriö antoi kesäkuussa 2011 ohjeen maakunnan yhteistyöasiakirjojen laatimiseksi vuodelle Lokakuussa 2011 TEM antoi vuosien 2012 ja 2013 valtion talousarvion valtion vastinrahoituksen leikkausten johdosta uuden ohjeen, jonka mukaan maakuntien ja ELYkeskusten tuli yhteistyöasiakirjoja tarkistaessaan arvioida, voidaanko kyseiset leikkaukset korvata vastaavalla kuntarahan lisäämisellä. Haasteena tässä on, että kuntarahoituksen saanti vaihtelee ohjelman eri toimintalinjoilla ja näin ollen valtion rahoituksen leikkauksella on/voi olla vaikutusta ohjelman strategiseen suuntaamiseen. Yhteistyöasiakirjat valmisteltiin maakunnan liittojen johdolla syksyllä 2011 ja maakunnan yhteistyöryhmät hyväksyivät ne viimeistään lokakuussa. 33

34 Etelä-Karjala Valtionrahoituksen leikkaaminen vaikutti rahoituksen jakoon ja esim. toimintalinjalla 3 valtion rahoitus jäi 24 %:iin kansallisesta julkisesta rahoituksesta. Toimintalinjan 1 rahoitus pudotettiin edellistä vuotta huomattavasti pienemmäksi yritysrahoituksen kysynnän laimenemisen vuoksi, ja vastaavasti toimintalinjan 2 ja 3 rahoitus oli suurempaa. Uudelleenbudjetoitavasta, lähinnä toimintalinjalta 1 vapautuvasta, rahoituksesta valtaosa suunnattiin toimintalinjalle 3 Pien-Saimaan pumppaamohankkeen rahoittamiseksi. ELY:n myöntövaltuus kehyksestä oli yhteensä 2 milj. euroa ja Etelä-Karjalan liiton 1,4 milj. euroa, uudelleenbudjetoitavista ELY:lle osoitettiin 0,250 milj. euroa ja Etelä-Karjalan liitolle 1,467 milj. euroa. Kanta-Häme EAKR-yhteistyöasiakirjassa vuodelle 2012 ohjelmavarat on jaettu Hämeen liitolle sekä Hämeen ELY-keskuksen kautta työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloille. Hämeen liiton osuus ohjelmavaroista on 36,7 %, TEM:n hallinnonalan osuus on 51,9 % ja YM:n hallinnonalan osuus on 11,4 %. Toimintalinjan 1 osuus vuoden 2012 ohjelmavaroista oli 40 %, toimintalinja 2 39 % ja toimintalinja 3 21 %. Toimintalinjan 2 osuus oli aiempia vuosia suurempi. Tämä johtui toimintaympäristön kehittämistukien määrän arvioidusta kasvusta sekä yritystoiminnan kehittämistukien määrän arvioidusta pienenemisestä Toimintalinjassa 1 yritystoiminnan kehittämisen voimavarat suunnattiin uuden yritystoiminnan syntymiseen ja kasvuyritysten kehittämiseen sekä merkittävää kasvupotentiaalia omaavien yritysten ja liiketoiminta-alueiden tunnistamiseen ja kehittämiseen. Toimintalinjan rahoituksesta vastasi Hämeen ELY-keskus. Toimintalinjassa 2 tavoitteena oli edistää osaamis- ja innovaatiotoimintaa sekä vahvistaa niitä koskevia rakenteita ja osaamisklustereita sekä parantaa innovaatiojärjestelmän kykyä siirtää uusi tieto ja osaaminen käytäntöön. Toimenpiteet edistävät myös yritysten toimintaedellytyksiä. Rahoituksesta vastasivat Hämeen liitto sekä ELY-keskus. Toimintalinjan 3 rahoituksella tavoitteena oli edistää logististen yhteyksien parantamista, ympäristöriskien hallintaa, matkailun toimintaedellytyksiä sekä palveluiden tehokkuutta, savutettavuutta ja toimivuutta. Rahoituksesta vastasivat Hämeen liitto sekä ELY-keskus. Kymenlaakso Kymenlaakson maakuntaohjelmaan pohjautuen toteutuksen painopisteenä on voimakkaan rakennemuutoksen aiheuttamien työpaikkamenetysten korvaaminen. Hankkeilla pyritään elinkeinorakenteen monipuolistamiseen, yritystoiminnan edellytysten parantamiseen ja osaamisen monipuolistamiseen. Yhteistyöasiakirjan laatiminen vuodelle 2012 oli haastavaa, koska valtion rahoitusta edellytettiin korvattavaksi kuntarahalla.varoista noin 40 % jaettiin Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle ja 60 % Kymenlaakson Liitolle. Yritysrahoituksen kysynnän hiipumisen vuoksi varattiin toimintalinjan 1 yrityshankkeisiin edellisvuotta vähemmän rahoitusta, mutta kehittämishankkeisiin suhteessa enemmän rahoitusta. Toimintalinjan 1 osuus vuoden 2012 ohjelmavaroista oli 48 %. 34

35 Päijät-Häme Yhteistyöasiakirjassa EAKR-varat jakautuivat eri toimintalinjoille painopisteinä ympäristöteknologian, muotoilun ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen ja niiden avulla saatavan lisäarvon tuottaminen. Erityisesti haettiin ratkaisuja näiden strategisten kärkien yhdistämiseen maakunnan menestyksen välineeksi ja hankkeita etsittiin näiden rajapinnoille. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategian mukaisesti uutena kasvualana tuettiin terveysliikunta-alaa. Liiton ja ELYkeskuksen välillä varat jaettiin tasan puoliksi. Uusimaa Yhteistyöasiakirja vuodelle 2012 laadittiin ja hyväksyttiin syksyllä Haasteellisten alueiden rahoitus (saaristo) suunnattiin kokonaan Uudenmaan ELY -keskukselle ympäristöministeriön hallinnonalalle. Toimintalinjan 4 rahoitus suunnattiin sekä Uudenmaan liitolle että Uudenmaan ELYkeskukselle aiempien painotusten mukaisesti. Varsinais-Suomi Maakunnan yhteistyöasiakirja 2012 valmisteltiin yhteistyössä rahoittajaviranomaisten ja ohjelmaa toteuttavien seutukuntien kesken. Valmistelun yhteydessä todettiin tarve painottaa yritysten investointitukia yritysten toimintaympäristön kehittämisen sijaan. Niinpä yhteistyöasiakirjassa siirrettiin ELY keskuksen alun perin toimintalinja kahteen suunniteltu rahoitus (noin euroa) toimintalinja yhteen. 2.6 EURA2007 ja Tuki2000 -seurantajärjestelmät EURA ja Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmiin toteutettiin vuoden 2012 aikana vielä jonkin verran toimintoja, jotka jäivät puutteellisiksi tai keskeneräisiksi vuoden 2011 aikana. Pääpaino oli rahoitustietojen korjaustoimintojen valmistumisessa sekä näiden vaatimissa raporttimuutoksissa. Tammikuussa 2012 otettiin käyttöön molempien järjestelmien hakemus-, päätös- ja maksatusprosesseissa ns. lump sum -kustannusmalli, eli kertakorvauskustannusmalli. Alkuvuodesta valmistui myös rahoituksen peruutustapahtumien syöttö. Tällä toiminnolla voidaan poistaa komission maksupyynnöstä sinne kuulumattomat erät. Kesäkuussa saatiin tuotantokäyttöön EURA 2007:ssä muistiokorjaustoiminto, jolla voidaan korjata maksatusprosessien yhteydessä virheellisesti toimitettuja kunnan, muun julkisen ja yksityisen rahoituksen tietoja. Projektien sulkemistoiminnon yhteydessä syntyvien purkautuneiden sidontojen ja varausten tiedonsiirrot EURA 2007:ään Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmästä valmistuivat huhtikuussa Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmään tehtiin loppuvuoden aikana myös mittavia muutoksia virheellisesti syötettyjen takaisinperintätietojen korjaamista varten. 35

36 Vuoden 2012 aikana toteutettiin myös runsaasti rahoituksen korjaustietojen vaatimia muutoksia raportointiin. Takaisinperintätietojen ja muistiokorjaustietojen siirrot Tuki järjestelmästä EURA järjestelmään valmistuivat loppuvuodesta Finnveran EAKR-projektien tiedonsiirrot EURA järjestelmään valmistuivat maaliskuussa, ja lokakuun alussa valmistui myös Finnveran projektien takaisinperintätietojen syöttö. Tämä toteutettiin EURA järjestelmään, sillä muutostyöt Finnveran omaan järjestelmään olisivat olleet huomattavasti suuritöisemmät. Näin vältyttiin myös kyseisten tietojen siirrolta. Vuoden 2012 aikana suuntauduttiin jo voimakkaasti tulevan ohjelmakauden tietojärjestelmäratkaisun suunnitteluun ja hankintaan, sillä riittävässä valmiusasteessa toimivien sähköisten rakennerahastopalvelujen tulee olla käytettävissä heti vuoden 2014 alussa uuden ohjelmakauden alkaessa. Tulevan ohjelmakauden EURA järjestelmän toteutus aloitettiin loppuvuodesta TUKI2000-järjestelmän osalta otettiin vuoden 2012 kesäkuussa käyttöön uusi korjaavat toimenpiteet -osio, joka korvasi ohjelmakauden osalta aikaisemman takaisinperintäosion. Loppuvuonna 2012 otettiin käyttöön myös rahoitustietojen korjaustoiminto, joka mahdollisti kunnan ja muun julkisen rahoituksen tietojen korjaamisen. Yritystukien sähköistä asiointia kehitettiin edelleen maksatushakemusten sähköisen haun osalta. Yrtti raportointijärjestelmään toteutettiin sähköisten avustushakemusten raportointi sekä ylläpitoluontoiset muutokset EAKR-raporteille. Loppuvuonna aloitettiin järjestelmä- ja laitealustan sekä verkkoympäristön vaihdokseen liittyvät muutostyöt, minkä johdosta itse raportointiin liittyvä kehitystyö jäädytettiin. Uusi ympäristö otettiin tuotantokäyttöön huhtikuussa Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) tuli voimaan Tämä ns. SOVA-laki ja sitä täydentävä valtioneuvoston asetus (347/2005) sisältävät säännökset yleisestä velvollisuudesta arvioida ympäristövaikutuksia riittävällä tavalla suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa. SOVA-lailla ja asetuksella toteutettiin EY:n direktiivi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY). Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ja hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi YVA-lain (468/1994) mukaan hankkeesta vastaavan on oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. Ohjelmakaudelle Eura2007-järjestelmän hakemuslomakkeeseen on otettu mukaan ympäristövaikutusten arviointiosio, jonka avulla hakija arvioi hankkeen ympäristövaikutuksia jo hakemusvaiheessa. Rahoittavan viranomaisen tulee ennen rahoituspäätöksen tekoa arvioida hankkeen ympäristövaikutukset. Hankkeiden ympäristövaikutusten arvioimiseksi on useimmissa maakunnissa perustettu YVA-ryhmiä, joiden toimintatavat on raportoitu vuoden 2007 vuosiraportissa. 36

37 Etelä-Suomen EAKR-ohjelman (SOVA) ja erityisesti toimintalinjan 5 teemahankkeiden (YVA) keskeisten ympäristö-, työllisyys- ja taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi ja seuraamiseksi asetti EAKR-ohjelman ohjauskomitea ohjelmakauden alussa Etelä-Suomen EAKRohjelman arviointiryhmän. Ryhmässä on edustajat alueellisista ELY-keskuksista, maakunnan liitoista, sekä SAK:sta ja EK:sta. Ryhmän puheenjohtajana toimii ohjelmajohtaja. Vuoden 2011 aikana ryhmä kokoontui kerran ( ) arvioimaan teemahaussa saapuneita hakemuksia ja ohjelman toteutustilannetta. Kokous pidettiin Helsingissä. Ohjelma-asiakirjassa on asetettu kaksi indikaattoria ohjelman ympäristövaikutusten seurantaa varten: 1) teollisuuden ja energiantuotannon fossiiliset hiilidioksidipäästöt ja 2) kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyvien hankkeiden osuus EU-rahoituksesta. Kuva 13. Hiilidioksidipäästöt suuralueittain (Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasujen inventaario). Etelä-Suomen osuus maamme hiilidioksidipäästöistä on lähes puolet (48 %). Etelä-Suomen hiilidioksidipäästöt ovat olleet selkeässä laskusuunnassa vuodesta 2006 lähtien, mutta vuonna 2010 tapahtui koko maassa Itä-Suomea lukuun ottamatta pieni käänne ylöspäin. Vuonna 2011 suunta on taas ollut selvästi alaspäin. Teollisuuden ja energiantuotannon fossiilisten hiilidioksidipäästöjen määrä voi vaihdella hieman vuosittain esimerkiksi teollisuustuotannon volyymin ja sääolosuhteiden mukaan. Suhteellisen pienellä EAKR-rahoituksella ei ole merkittävää vaikutusta kasvihuoneilmiötä aiheuttavien päästöjen määrään Etelä-Suomessa. Alueella toteutettavilla uusiutuvaa energiaa 37

38 tukevilla ja energia- ja materiaalitehokkuuden lisäämiseen tähtäävillä hankkeilla on myönteinen (usein välillinen) vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään. Kaikissa neljässä EAKR-ohjelmassa on hiilidioksidipäästöjä vähentäviä hankkeita vuoden 2012 loppuun mennessä käynnistetty 211 kappaletta ja niihin on sidottu noin 66 miljoonaa euroa eli 4,6 % koko EAKR- ja valtion rahoituksesta. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa rahoitusta oli sidottu hiilidioksidipäästöjä vähentäviin hankkeisiin lähes 21 miljoonaa euroa (EAKR ja valtio) eli 9,5 % sidotusta rahoituksesta. Kasvihuonepäästöjä vähentäviin hankkeisiin oli koko maassa sidottu mennessä noin 85 miljoonaa euroa eli 5,9 % sidotusta rahoituksesta. Etelä-Suomen ohjelmassa 68 hankkeeseen oli sidottu yhteensä 25 miljoonaa euroa EAKR- ja valtion rahoitusta eli 11,7 % sidotusta rahoituksesta. Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa on koko ohjelmakauden ajan kohdennettu rahoitusta merkittävästi enemmän sekä hiilidioksidipäästöjä vähentäviin että kasvihuonepäästöjä vähentäviin hankkeisiin kuin muissa Suomen EAKR-ohjelmissa. Yhtenä selittävänä tekijänä tälle voidaan pitää sitä, että Etelä-Suomen toimenpideohjelmassa hankkeen ympäristövaikutukset on yksi viidestä hankevalinnassa arvioitavasta valintakriteeristä. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ovat esittäneet ympäristönäkökohtien huomioimista ohjelmien toteutuksessa siten, että raportoidaan EURA2007-järjestelmässä olevan ympäristöosion vaikutuskokonaisuudet, jotka vastaavat pitkälti EU:n kestävän kehityksen strategian mukaisia painopistealueita. Kestävän kehityksen toteutuminen ohjelmassa on kuvattu tarkemmin vuosiraportin kohdassa Kansallinen joustovaraus ja äkillisen rakennemuutoksen alueet Kansallinen joustovaraus Kansallisen rakennerahastolain 10 määrittelee, että osa rakennerahastovaroista voidaan jättää hallintoviranomaisen pääluokkaan ohjelmareserviin käytettäväksi mm. rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen. Joustovarausta voidaan äkillisten rakennemuutosten lisäksi käyttää myös muihin ohjelmatyön joustoihin, kuten ylimaakunnallisiin hankkeisiin tai muihin strategisesti tärkeisiin hankkeisiin. Kansallisessa varauksessa ei ole kysymys rakennerahastojen yleisasetuksessa ((EY) N:o 1083/2006) säädetyistä varauksista, vaan Suomen valtion talousarvion täytäntöönpanon jaksottamisesta. Varaus voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi kun yksittäistä kuntaa tai seutukuntaa uhkaa huomattavan suuri työpaikkojen väheneminen. Käyttökohde voi olla koko kriisialue, jolloin tukea voidaan osoittaa varsinaisen kriisikohteen lisäksi myös ao. alueen muun elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Esityksen varauksen käytöstä voi tehdä maakunnan yhteistyöryhmä tai alueella toimiva välittävä toimielin neuvoteltuaan ensin asiasta muiden alueen viranomaisten kanssa. Kansallisen varauksen varoja on osoitettu pääsääntöisesti vaikeimmille, valtioneuvoston nimeämille äkillisen rakennemuutoksen alueille, mutta niitä voidaan osoittaa myös valtioneuvoston nimeämien alueiden ulkopuolisille alueille. Kansallinen joustovaraus täydentää kansallisia äkillisen rakennemuutoksen varoja ja instrumentteja (muutosturva, työllisyyspoliittiset koulutusmäärärahat, yritystuet ja työllisyysperusteiset investointituet). Vuonna 2012 joustovaraukseen oli käytössä yhteensä 16,425 milj. euroa, josta EAKR + valtio 11,662 milj. euroa ja ESR + valtio 4,763 milj. euroa. ESR-ohjelman varat jaettiin valtioneuvoston 38

39 päätöksellä yhdellä kertaa välittäville toimielimille, kun taas EAKR-varoja jaettiin useammassa erässä, viimeiset osuudet vasta vuoden 2013 puolella. Taulukko 2. Vuoden 2012 joustovarauksen jakautuminen maakunnittain. MAAKUNTA EAKR+valtio ESR+valtio YHTEENSÄ Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Satakunta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Lappi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa YHTEENSÄ Vuosina Suomessa on nimetty 22 aluetta äkillisen rakennemuutoksen alueiksi. Uusimpina alueina valtioneuvosto nimesi syyskuussa 2012 Raaseporin seutukunnan ja Kemiönsaaren kunnan äkillisen rakennemuutoksen alueiksi vuoden 2015 loppuun asti. Lisäksi meriteollisuus on nimetty äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi vuosiksi Vuosien 2013 ja 2014 aikana on Suomessa päätetty lakkauttaa kuusi varuskuntaa, näiden joukossa Lahden Hennalan varuskunta. Siitä syystä valtioneuvosto nimesi syyskuussa 2012 Lahden alueen varuskunnan lakkauttamisesta johtuvaksi tukialueeksi. Näihin alueisiin kuuluu myös Kotka-Hamina, joka on jo aiemmin nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Etelä-Suomen ÄRM-alueet ja toimialat: 1. Kouvolan seutukunta Heinolan alue Meriteollisuus Kotka-Haminan seutukunta Salon seutukunta Karkkilan kaupunki

40 7. Raaseporin seutu Kemiönsaaren seutukunta Lahden alue Vuonna 2011 äkillisen rakennemuutoksen alueiksi Etelä-Suomessa oli nimettynä neljä seutukuntaa (eli Kotka-Hamina, Kouvola, Heinola ja Salo), joten teollisuuden rakennemuutoksen vuoksi vaikeuksissa olevien seutukuntien määrä on vuoden aikana kasvanut reilusti. Forssan seutukunnan äkillisen rakennemuutosalueen status päättyi vuoden jo 2009 lopussa ja Imatran vuoden 2010 lopussa. Kymenlaakso: Kotka-Haminan ja Kouvolan seutukunnat Kymenlaaksossa on rakennemuutoksen seurauksena edelleen korkea työttömyys. Kotkan-Haminan seudun työttömyysprosentti oli vuoden 2012 lopulla 15,2. Kotkan kaupungissa jopa 17,1. Kouvolan seudun työttömyysprosentti oli 13,2. Myllykosken paperitehtaan lakkauttaminen kerrannaisvaikutuksineen on vaikuttanut molempien seutukuntien työttömyyslukuihin. Suorat työpaikkamenetykset olivat noin 400 työpaikkaa. Kotkan-Haminan seudulla irtisanottiin 176 henkilöä, suurimpana yksittäisenä tapauksena 97 henkilöä Steveco Oy:n Haminan toiminnoista. Lomautukset kohdistuivat 717 henkilöön eri yrityksissä. Mm. Kotkamills ja WinWind ovat lomauttaneet henkilöstöään. Vuonna 2012 EAKR-joustovarauspäätöksestä rahoitettiin Ilmailualan oppimisympäristö / Utin helikopterikoulutuskeskus-hanke. Projektilla nostetaan maakunnallista ja valtakunnallista lentokonealan osaamisen tasoa ja laajennetaan ammatillisia koulutusmahdollisuuksia ml. aikuiskoulutus. Kouvolan seudun ammattiopistolla on ainoana oppilaitoksena Suomessa helikopteritekniikan huoltotoimintaan liittyvä ilmailuviranomaisen koulutuslupa. Projektin toimenpiteenä rakennetaan Kouvolan seudun ammattiopistolle nykyiset ilmailualan turva- ja muut säädökset täyttävä ilmailualan oppimisympäristö Utin lentokenttäalueelle. Elinkeinopoliittisesta näkökulmasta projektin tavoitteena on lisätä kokonaisuudessaan Utin ympäristön kehittämismahdollisuuksia, nostaa alueen osaamisen tasoa sekä laajentaa ja vahvistaa ammatillista osaamista. Lisäksi hanke tukee Patrian lentoalusten huoltotoimintaa ja mahdollistaa lentoliikenteeseen perustuvan uuden liiketoiminnan laajenemisen Utissa. Helikopterihuoltoliiketoiminta nähdään kasvavana alueena alan toimijoiden keskuudessa Suomessa ja sen sijoittuminen Uttiin ottaa huomioon myös EU:n ja Venäjän markkinat. Hankkeella turvataan helikopterihuoltotoiminnan osaavan työvoiman tarpeet lähivuosina valtakunnallisesti. Päijät-Häme: Heinolan seutukunta ja Lahden alue varuskunnan lakkauttamisesta johtuvana tukialueena Rakennemuutosalueeseen kuuluvat Heinolan kaupunki sekä Hartolan ja Sysmän kunnat. Heinolan seudulla on yhteensä noin asukasta. Valtioneuvosto nimesi Heinolan seudun äkillisen rakennemuutoksen alueeksi UPM:n vaneritehtaan ja sahan lakkauttamisen myötä. Hämeen ELY-keskus ja Päijät-Hämeen liitto hakivat jatkoaikaa Heinolan seudulle rakennemuutosalueena vuodeksi Irtisanomiset ovat jatkuneet rakennemuutosalueaikana. Seutu on nykyään 40

41 muuttotappioaluetta. Alueen kehittämistä ja markkinointia hyvinvoinnin, liikunnan ja kulttuurielämysten alueena on syytä jatkaa. Alue on myös hyvissä asemissa puutuote- ja rakennusteollisuuden matalaenergisten ratkaisujen kehittämisessä. Vuonna 2012 ÄRM-rahoitusta on myönnetty maankäytön tehostamiseen ja yhdyskuntarakenteen parantamiseen, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja hulevesien hallintaan Sysmässä sekä Hartolan Jääsjärven suuntaamiseen elinkeinoja kehittäväksi. Heinolassa pitkäaikaistyöttömien osuus on vuoden aikana laskenut, mutta nuorisotyöttömyys on nousussa. Yritysten määrä on kuitenkin kasvanut. Kaupungin maankäyttö- ja elinkeinopolitiikka on aktivoitunut. Seudulla on yhteismarkkinointia matkailussa. Varuskuntien lakkauttamisesta johtuviksi tukialueiksi nimettiin valtioneuvoston tekemällä päätöksellä Kauhava, Lahden alue sekä Jämsän, Keuruun ja Joensuun seutukunnat. Näihin alueisiin kuuluu myös Kotka-Hamina, joka nimettiin tätä aikaisemmin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. TEM on osoittanut maakuntien liitoille vuoden 2012 lopulla euroa käytettäväksi hanketoiminnan koordinaatioon ja käynnistämiseen. Päijät-Hämeen liitto myönsi rahoituksen Lahden seudun kehitys LADEC Oy:lle päätöksellä Varsinais-Suomi: Salon seutukunta, meriteollisuus ja Kemiön saari Meri- ja metalliteollisuuden toimialan äkillinen rakennemuutosstatus loppui vuoden 2012 lopussa. Salon status jatkuu 2013 loppuun ja Kemiön saari sai uutena rakennemuutosalueena statuksen , joka jatkuu 2015 loppuun. Taustaa äkilliseen rakennemuutokseen: Työttömyysaste Varsinais-Suomessa ylitti syksyllä 2010 ensi kertaa yli 30 vuoteen koko maan vastaavan. Eikä tilanne ole tästä muuttunut. Vuoden 2012 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,1 % eli henkilöä hakee työtä. Suhdannetilanne- ja näkymät ovat maakunnassa normaalia heikommat, sillä teknologiateollisuudessa koettiin merkittäviä takaiskuja Nokian Salon matkapuhelintehtaan sulkemisen osalta 2012 lopulla ja STX Finlandin Turun telakan uusien tilausten rahoitusvaikeuksien osalta. Nokian tehtaan lakkauttaminen johti yhteensä 2400 henkilön irtisanomisiin. Tammikuussa 2013 Nokia ilmoitti irtisanovansa tietohallinnon työntekijöitä ja ulkoistavansa tietohallinnon palveluja. Kemiön saari puolestaan ajautui haastavaan tilanteeseen FNsteelin kesällä 2012 tapahtuneen konkurssin johdosta. Meri- ja metalliteollisuus: Turun seudun telakkateollisuus on ahdingossa tilausten puuttumisen ja rahoitusvaikeuksien vuoksi. Arviolta henkilöä oli syksyllä 2010 joutumassa telakkateollisuuden ja sen alihankintayritysten kautta työttömäksi pitkäksi aikaa, joten Turkuun perustettiin rakennemuutostoimisto. Meri- ja metalliteollisuuden rakennemuutostoimiston toiminta kuitenkin loppui vuoden 2012 lopussa ÄRM-statuksen loputtua. ÄRM-tuella rahoitettu mittava Marine Technology and Maritime Industry in SW Finland - hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun panostaen saneeraus- ja korjausrakentamiseen, invest-in toimintaan sekä osaamiseen. Hankkeessa on ollut ongelmia ja sen vaikutukset saattavat jäädä ajateltua vaatimattomammiksi. Salon seutu: Salon seudulla informaatio- ja kommunikaatioklusterin merkitys on ollut poikkeuksellisen suuri. Salon seudun rakennemuutos on liittynyt voimakkaasti Nokia Oyj:n 41

42 strategian muutokseen ja globaaliin alan muutokseen ja ongelmat jatkuvat Nokian irtisanomisten myötä. Salossa on käynnissä useita ÄRM-tuella rahoitettuja hankkeita, joiden kautta kokonaisvaltaisesti pyritään löytämään uusia ratkaisuja. Alueella on panostettu uusiin palveluihin, invest-in toimintaan, yrittämiseen ja osaamiseen hankkeiden kautta. Kemiön saari: Alueella on käynnissä useita EAKR- ja ESR-rahoitteista hanketta, joihin rahoitus on saatu ÄRM-tuesta. Kunta panostaa elinkeinoelämän ja palvelukokonaisuuksien uudistamiseen, uusiin liikenneratkaisuihin, lähituotteiden kehittämiseen ja energiatehokkuuteen. Vuonna 2012 Varsinais-Suomen liitto myönsi Salon seudulle saamansa äkillisen rakennemuutostuen eli , josta kaikki on sidottu. Salo ei ole ohjelmakaudella ollut haasteellinen alue, joten ÄRM-tuella pyrittiin korjaamaan tilannetta. ÄRM-tuella rahoitettiin seuraavaa toimintaa: 1. Invest in Salo 2, Salon kaupunki, (tuki) 2. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin, Salon kaupunki, Salon äkillisen muutoksen koordinointihanke, Yrityssalo Oy, Hankintaosaaminen kasvun tueksi, Yrityssalo Oy, Kaikkien ÄRM-rahoitteisten hankkeiden tarjoamia aktivointitoimia on hyödynnetty kiitettävästi, mutta tilanteen korjaantuminen vie aikaa. Uusimaa: Raaseporin seutukunta ja Karkkilan kaupunki Raaseporissa FNsteel on irtisanonut noin 250 henkeä, lisäksi pienempiä joidenkin kymmenien henkilöiden irtisanoamisia on ollut myös ABB Servicellä ja Fjäder Groupilla. Yhteensä irtisanottuja on noin 325 henkeä. Karkkilassa silloisen Moventas Santasalo Oy:n, nyk. Moventas Gears Oy:n tuotanto on yhtä koneistusyksikköä lukuun ottamatta siirretty Jyväskylään. Työpaikkojen menetys oli n. 120 konepajateollisuus -toimialalla. Keväällä 2013 Atria ilmoitti sulkevansa Karkkilan toimipisteen, työpaikkojen menetys 32 (toimiala elintarviketeollisuus). Lomautuksista ei ole tarkkoja tietoja. Työttömyys on ollut kasvussa syksystä 2012 alkaen ja on vuoden 2013 huhtikuussa 9,9 %, mikä on Uudenmaan keskimääräistä työttömyysastetta korkeampi. Työllisen työvoiman määrä on pudonnut alle 4000 henkilön, mikä määrä alitettiin edellisen kerran vuonna Valtiolta Karkkilan kaupunki sai erityisrahoituksen vuonna 2012 karkkilalaisten yritysten investointihankkeisiin, yhteensä euroa. Vuodelle 2013 valtion erityisrahoitusta on varattuna 1,5 miljoonaa euroa yhdessä Karkkilan ja Raaseporin alueen yrityksille. Tuista yrityksille Uudenmaan ELY on myöntänyt mennessä noin puolet. EU:n ohjelmarahoituksen käyttö äkillisiin rakennemuutostilanteisiin reagoimisessa on herättänyt Etelä-Suomen maakunnissa keskustelua. Äkillisiä rakennemuutoksia tapahtuu jatkuvasti eri 42

43 paikkakunnilla. Kriittistä keskustelua on käyty myös kansallisen joustovarauksen jakoa koskevista hallinnollisista menettelyistä sekä käytettävistä valintakriteereistä. Alueet ovat myös ehdottaneet äkillisten rakennemuutostilanteiden hoitamista kansallisella rahoituksella, koska kansallisen rahoituksen menettelyt ovat nopeampia, joustavampia ja niihin liittyvät hallinnolliset menettelyt vakiintuneita. Maaliskuussa 2013 Suomen hallitus on ns. kehysriihessään päättänyt varata ÄRMtilanteisiin 20 milj. euroa kansallista rahoitusta kehyskaudelle ja sen myötä 2014 vuodesta eteenpäin ei rakennerahasto-ohjelmasta enää varata erillistä ÄRM-rahoitusta. 3. YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN 3.1 Hallinnollinen yhteensovitus Keskushallinnon tasolla koordinaatiosta ja yhteensovituksesta on vastannut valtioneuvoston asettama Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE). Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu käsitellä alueiden kehittämisestä annetun lain 22 :ssä tarkoitetun valtakunnallisia alueiden kehittämistavoitteita koskevan esityksen sekä muut merkittävät alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevat esitykset; tukea työ- ja elinkeinoministeriötä alueiden kehittämisestä annetun lain 7 :n mukaisissa yhteensovittamis- ja seurantatehtävissä; sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita; seurata valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden ja hallinnonalojen alue-strategioiden toteutumista ja siihen liittyvää valtion aluehallinnon ohjausta sekä tehdä niihin liittyviä kehittämisehdotuksia; tehdä ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi; ja suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Lisäksi seurantakomiteat käsittelevät eri ohjelmien tilannetta ja yhteensovituksessa esiin nousevia kysymyksiä. Rakennerahastoasetuksen 16 :ssä säädetään, että maakunnan liittojen tulee kirjallisesti sopia toimenpideohjelmien suuraluetason koordinaation järjestämisestä. Etelä-Suomen maakuntien liitot solmivat tämän ns. hallinnointisopimuksen syksyllä 2007 sen jälkeen, kun sopimus oli kesällä hyväksytty kaikkien seitsemän maakunnan maakuntahallituksissa. Sopimuksella perustettiin Etelä- Suomen maakuntien yhteinen EU-yksikkö, jonka tehtävänä on ohjelmatason koordinaatio Etelä- Suomen maakuntien ja työ- ja elinkeinoministeriön välillä sekä lisäksi toimintalinjan 5 hallinnointi. Hallinnointisopimuksella maakunnat myös sopivat Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ohjauskomitean ja Etelä-Suomen rakennerahastotyön koordinaatiotyöryhmän perustamisesta. Ohjauskomitean tehtävänä on käsitellä ja päättää ohjelman toimeenpanoon ja koordinaatioon liittyvistä, strategisesti tärkeistä asioista ja valita rahoitettavat ylimaakunnalliset teemahankkeet toimintalinjalla 5. Ohjauskomitea koostuu suuralueen maakuntien maakuntajohtajista. Teemahankkeiden valintakokouksiin ohjauskomitea kokoontuu laajemmassa kokoonpanossa, joka on: suuralueen maakuntahallitusten puheenjohtajat (jotka ovat myös maakuntien yhteistyöryhmien puheenjohtajia) ja maakuntajohtajat. Asioiden esittelijänä ohjauskomiteassa toimii ohjelmajohtaja. Lisäksi kokouksiin voidaan tarvittaessa kutsua asiantuntijoita. Ohjauskomitea kokoontui vuoden 2011 aikana kaksi kertaa. 43

44 Maakunnan liitojen solmimalla hallinnointisopimuksella perustettiin myös Etelä-Suomen rakennerahastotyön koordinaatiotyöryhmä, jonka tehtävänä on valmistella ja koordinoida ohjelmaalueen rakennerahasto-ohjelmiin liittyvää hallinnointisopimuksessa määriteltyä työtä. Koordinaatiotyöryhmä toimii myös ohjauskomitean valmistelevana elimenä. Koordinaatiotyöryhmään on nimetty yksi edustaja kustakin maakunnan liitosta (ns. EAKR-vastaava) ja ohjelmajohtaja. Työ- ja elinkeinoministeriön edustajalla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Asiantuntijoina koordinaatiotyöryhmässä ovat edustajat kaikista neljästä ohjelma-alueen ELY-keskuksesta. Lisäksi ESR:n suuraluekoordinaattori osallistuu koordinaatiotyöryhmän kokouksiin. Näin varmistetaan tiedonkulku ja koordinaatio ESR- ja EAKR-ohjelmien kesken Etelä-Suomessa. Rakennerahastotyön koordinaatiotyöryhmä kokoontui vuonna 2012 neljä kertaa (maalis-, touko, elo- ja marraskuussa). Suuraluetasolla myös EAKR-ohjelman seurantakomitea ja sen sihteeristö käsittelevät eri ohjelmien tilannetta ja yhteensovituksessa esiin nousevia kysymyksiä. Alueellisella tasolla eri rahastojen ohjelmien strategisen tason yhteensovitus tapahtuu maakunnittain maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja niiden sihteeristöissä, jolla on vastuu alueen kehittämistoimien koordinoinnista. Yhteistyöryhmä voi lisäksi perustaa erillisen jaoston maaseuturahastosta rahoitettavien toimenpiteiden alueellista tarkastelua ja muihin alueellisiin toimenpiteisiin tapahtuvaa yhteensovitusta varten. Maakunnan yhteistyöasiakirjan laadinnan yhteydessä maakunnan yhteistyöryhmä saa tiedoksi ESR- ohjelman valtakunnallista osiota koskevat sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämiseen liittyvät suunnitelmat ja raportit yhteensovituksen turvaamiseksi. Rahastojen toiminnan yksityiskohtainen yhteensovitus tapahtuu siis käytännössä aluetasolla MYR:in sihteeristössä. 3.2 Sisällöllinen yhteensovitus Maakunnan liitot ja ELY-keskukset ovat jonkin verran muodostaneet hankekokonaisuuksia, joissa hankepareina on yhdistetty EAKR- ja ESR- tai maaseudun kehittämisohjelmien toimia. Yhteensovitusta on tehty myös kansallisten erityisohjelmien suuntaan mm. OSKE-ohjelman ja EAKR-ohjelman kesken. Hyvänä esimerkkinä kaikkien rakennerahasto-ohjelmien yhteensovittamisesta käynnistettiin lokakuussa 2011 Varsinais-Suomen liiton ja ELY -keskuksen yhteinen PROFIILI -hanke. Projektin johtolankana on hankkeiden tehostettu ajantasainen arviointi ja seuranta. Profiililla on kaksi päätavoitetta: 1) Toteutetut hankkeet arvioidaan uudelleen selvittäen hankkeiden aikaansaamia tuloksia sekä pidempiaikaisia vaikutuksia. 2) Toisena päätavoitteena on kehittää nykyisen hankeverkon tilalle sähköinen tietojärjestelmä, joka mahdollistaa hankkeiden reaaliaikaisen seurannan esiin tulevine vaikutuksineen koko ohjelmakauden ajan. Hankkeita tarkastellaan vielä niiden päättymisen jälkeen esimerkiksi puolen vuoden, vuoden päästä. Nyt toiminnassa oleva hankeverkko uusitaan kokonaan Profiili-hankkeen myötä. Maakunnan kaikkien rahoitusohjelmien seurannan pitäminen yhdellä palvelimella mahdollistaa hankkeiden alueellisen vaikuttavuuden tarkastelun. Hankkeiden seurannan ja tulosten kvantitatiivisen arvioinnin lisäksi hankeverkon kautta voidaan tarkastella saavutettujen tulosten laatua. Tavoitteena on, että maakunnan yhteistyöryhmälle ja muille hankerahoituksesta vastaaville tahoille voidaan jatkossa antaa täysin ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa hankerahoituksen kokonaistilanteesta ja eri 44

45 rahoitusohjelmien yhteisvaikutuksista maakunnassa. Profiilin avulla selvitetään, mitä toteutuneilla hankkeilla on todella saatu aikaan, ja mikä on ollut hankkeiden vaikutus maakunnassa, sekä mitä pysyviä vaikutuksia hankkeilla on saatu aikaan. Kun selvitetään, mille toimijoille ja minkälaisiin hankkeisiin tukia tulisi myöntää, saadaan parannettua hanketoimintaa sekä hankkeiden tuloksellisuutta. Hankearviointien avulla hankerahoitusta myöntävät viranomaiset saavat perusteita suunnata toimintaansa Yhteensovitus ESR -ohjelman kanssa Ohjelmakauden ESR-hankkeilla keskitytään työllisyyden tukemiseen ja eteläsuomalaisten osaamisen kehittämiseen yhteistyössä EAKR-ohjelmasta rahoitettavien, alueen kasvua ja kilpailukykyä vahvistavien toimenpiteiden kanssa. Vuosittain laadittavat maakunnan yhteistyöasiakirjat muodostavat suuntaviivat myös ESR-ohjelman maakunnittaiselle toimeenpanolle. Etelä-Suomessa osallistutaan valtakunnallisten ESR-teemojen toteutukseen ja hankkeisiin yhteistyöasiakirjoissa sovittavalla tavalla. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ja ESR-ohjelman toimenpiteiden yhteensovitusta tehdään pääosin yhteistyöryhmän sihteeristössä ja pitkälti myös ELY-keskuksen sisällä. Äkillisillä rakennemuutosalueilla käytetään usein rinnakkain ESR-, EAKR- ja kansallista rahoitusta (esim. työllisyysperusteinen investointituki). Esimerkiksi Heinolan ja Varsinais-Suomen rakennemuutosalueilla on onnistuneesti kytketty ESR- ja EAKR-hankkeiden toimenpiteitä. Kymenlaaksosta löytyy hyvä esimerkki EAKR- ja ESR-hankkeiden yhteensovituksesta rakennemuutostilanteessa: Greenjobs-ohjelma - Rakennemuutoksesta vihreisiin työpaikkoihin. Greenjobs-hanke on Kouvola Innovation Oy:n ja Cursor Oy:n yhteistyössä toteuttama toimenpidekokonaisuus, jolla vahvistetaan uusiutuvan energian arvoketjun eri toimijoiden osaamisen kehittymistä alueella. Kehitystyön pitkän tähtäimen tavoitteina on kasvattaa toimialan osaaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja luoda yritysverkostoja, jotka tukevat ja edistävät uusiutuvan energian tuotantoa ja hyödyntämistä Kymenlaaksossa. Hanke jatkaa Kymenlaaksossa toteutettujen lukuisien energia-alan projektien työtä. Hankkeessa selvitetään biomassan ja tuulienergian osaamis- ja koulutustarpeita sekä tuulivoimateknologian koulutuksen vaatiman oppimisympäristön edellytyksiä sekä vihreiden työpaikkojen potentiaali ja työntekijöiden tarve. 45

46 Nimi: Green Jobs - Rakennemuutoksesta vihreisiin työpaikkoihin Hallinnoija: Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Koodi: A32234 (EAKR) Toimintalinja: 2 Toteutusaika: Kuvaus: Kymenlaakson uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö on perinteisesti keskittynyt suuriin metsäteollisuuslaitoksiin. Energian hinnan noustessa sekä uusien direktiivien, lakien, asetusten ja tuki-instrumenttien ansiosta uusiutuvan energian arvoketjun erilaisten toimijoiden on mahdollista kehittää ja laajentaa liiketoimintaansa. Tutkimus, kehitys, suunnittelu, laitevalmistus, laitosten rakentaminen, koulutus sekä operointi voivat tarjota työpaikkoja entistä useammille myös pk-yrityksissä. Euroopan unioni on julkaissut direktiivin 2009/28/EY uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisestä energiantuotannossa. Suomelle on asetettu tavoitteeksi 38 % vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien energialähteiden käytöksi kokonaisenergiankulutuksesta (2010 osuus oli 27 %). Pyrittäessä asetettuihin ilmastotavoitteisiin on etsittävä ja edistettävä uusiutuvan energian käyttöä uusilla laitosratkaisuilla ja käyttökohteilla. GREENJOBS-ohjelma - Rakennemuutoksesta vihreisiin työpaikkoihin -hanke on Cursor Oy:n hallinnoima, yhdessä Kouvola Innovation Oy:n kanssa valmistelema toimenpidekokonaisuus, jolla vahvistetaan uusiutuvan energian arvoketjun eri toimijoiden osaamisen kehittymistä alueella. Sillä vastataan osaltaan myös Kaakkois-Suomen kasvusopimuksen valmistelutavoitteeseen, jossa Kymenlaakso profiloituu ja erikoistuu uusiutuvien energioiden kehittämisen maakuntana, joka hyödyntää tehokkaasti Venäjän rajanaapuruuden tarjoamat mahdollisuudet. Nimi: GREENJOBS-ohjelma - Rakennemuutoksesta vihreisiin työpaikkoihin Hallinnoija: Kouvola Innovation Oy Koodi: S12204 (ESR) Toimintalinja: 3 Toteutusaika: Kuvaus: GREENJOBS-ohjelma - Rakennemuutoksesta vihreisiin työpaikkoihin -hanke on Kouvola Innovation Oy:n hallinnoima, yhdessä Cursor Oy:n kanssa toteuttama toimenpidekokonaisuus, jolla vahvistetaan uusiutuvan energian arvoketjun eri toimijoiden osaamisen kehittymistä alueella. 1) Osaamisen vahvistaminen sekä kiinteistökohtaisten että haja-asutusalueiden taajamien keskitettyjen uusiutuvan energian ratkaisujen toteuttamiseksi. 2) Biokaasutuotannon ja biomassojen tuotantoketjujen sekä niihin liittyvän palvelutuotannon kehittäminen. 3) Tuulivoimateknologiaan liittyvien oppimisympäristöjen kehittäminen. 4) Kansainvälinen benchmarking ja yhteistyö. 5) Oppilaitosten ja kehittämisklustereiden yhteistyön syventäminen uusiutuvissa energioissa. Kehitystyön pitkän tähtäimen tavoitteina on kasvattaa toimialan osaaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja luoda yritysverkostoja, jotka tukevat ja edistävät uusiutuvan energian tuotantoa ja hyödyntämistä Kymenlaaksossa. 46

47 Esimerkiksi muotoilun hyödyntämiseksi pk-yrityksissä ESR-rahoituksella rahoitettiin Suomen muotoilusäätiön NOVELLUS-projektia ja EAKR-rahoituksella Muotoilustrategian Roadshowhanketta, jossa tavoitteena on tiedottaa alueellisesta, elinkeinoelämää hyödyttävästä teollisen muotoilun strategiasta Lahdessa ja sitouttaa alueen yrityksiä sekä muotoilua tukevia tahoja strategiaan. Nimi: Novellus-projekti Hallinnoija: Suomen Muotoilusäätiö Koodi: A Toimintalinja: 2 Toteutusaika: Kuvaus: Tavoitteena on rohkaista Hämeen alueen pk-yrityksiä hyödyntämään laadukasta muotoilua kilpailukyvyn parantamiseksi ja kasvun kiihdyttämiseksi, esitellä muotoilun mahdollisuuksia tuotesuunnittelussa ja strategiassa sekä luoda yrityksille edellytykset käynnistää omia tuotekehityshankkeita erillisrahoituksella. Tavoite toteutuu Novellus-seminaarien ja muotoiluklinikan toiminnan avulla Nimi: Muotoilustrategia Roadshow Hallinnoija: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Koodi: A32261 Toimintalinja: 2 Toteutusaika: Kuvaus: Lahden tiede- ja yrityspuisto on laatinut yhdessä Industrial Design Advisory Boardin kanssa alueellisen elinkeinoelämää hyödyttävän teollisen muotoilun strategian Lahdesta. Visiona on Lahti, Suomen kiinnostavin ja kansainvälisesti kasvuhakuinen designekosysteemi. Strategiana on erikoistua elinkeinoelämää hyödyttävään, kestävään, teollisten tuotteiden ja palveluiden muotoiluun ja rakentaa Lahden muotoilukaupunkibrandia. Tässä projektissa järjestetään tuotteita valmistaville ja kehittäville yrityksille, tuotekehityspalveluja tuottaville sekä designtoimintoja tukeville tahoille kaksi strategiaan sitouttamisen ja implementoinnin roadshowta. Teollisen muotoilun parhaat käytänteet Lahdesta pidetään Hi-design näyttelyn yhteydessa Kaapelitehtaalla Helsingissä, sekä kalustemuotoilun parhaiden käytänteiden jakamisen foorumi Olomuoto-messujen yhteydessä Lahdessa syksyllä Lisäksi tuotamme muotoilustrategian esittelyaineiston ja laadimme viestintäsuunnitelman Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella toteutetaan koko maan kattavan Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman tuella. Ohjelman toimeenpano tapahtuu ELYkeskuskohtaisten alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Maaseutuohjelman ja EAKR-rahoituksen täydentävyys näkyy erityisesti yritystukitoiminnassa. Ohjelmat rahoittavat paikallisilla markkinoilla toimivia ja aloittavia yrityksiä. Maaseuturahaston 47

48 asiakkaina ovat useimmiten maaseudun mikroyritykset ja EAKR-ohjelman tuki kohdistuu hieman suurempiin yrityksiin sekä kasvu- ja kansainvälistymishakuisiin yrityksiin. EAKR- ja maaseutuohjelman välillä on lisäksi tunnistettu joitain yhteisiä kehittämiskohteita, esimerkiksi bioenergia, matkailu ja hyvinvointi. Näiden osalta rahoituksen yhteensovitus tapahtuu MYRin sihteeristöissä, maakunnallisissa maaseutujaostoissa tai ELY-keskusten sisällä hankeryhmissä. Ongelmana yhteisten hankekokonaisuuksien suunnittelussa on rahastojen erilaiset hallinnolliset käytännöt ja erityisesti maaseutuohjelman muita rahoitusinstrumentteja tiukemmiksi koetut säädökset. Etelä-Karjalassa maaseutuohjelman ja EAKR-ohjelman rahoituksella on toteutettu esimerkiksi Pien- Saimaan kunnostustoimenpiteitä ja Uudellamaalla laajakaistahankkeita vaikeasti saavutettavalla saaristoalueella. Kymenlaaksossa on EAKR:n ja maaseutuohjelman rahoituksella tuettu alueen pitkään sotilashistorialliseen perinteeseen nojaavan (maaseutu-) matkailun kehittämistä STRADA- ja STORIA-hankkeilla: Nimi: STRADA - Sotilashistoria alueellisen identiteetin vahvistajana Hallinnoija: Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvola Koodi: A31086 Toimintalinja: 3 Toteutusaika: Kuvaus: STRADA-hanke perustuu Kouvolan asemaan valtakunnallisesti merkittävä sotilashistorian ja varuskuntien paikkakuntana, jonka pitkä sotilasperinne on kuitenkin käyttämätön voimavara alueen tuotteistamisessa. Kouvola on nyt Suomen suurin varuskunta, jossa työskentelee noin 1300 henkilökuntaan kuuluvaa. STRADA-hankkeessa toteutettavat toimenpiteet tähtäävät alueen kulttuuri- ja historiamatkailun sekä sähköisten matkailuinformaatiopalveluiden kehittämiseen. Kulttuuri- ja historiamatkailuyhteistyön kehittämistä lähestytään sotilashistorian kautta. Hankeen keskeisin toimenpide on tutkimus, joka tarkastelee sotilashistoriaa Kouvolan kaupungin näkökulmasta. Tutkimus alkaa Turun rauhasta, etenee Kustaan sotien kautta Venäjän vallan aikaisten varuskuntien rakentamiseen ja viime sotien pommituksiin. Lisäksi kerrotaan Kasarminmäen, Korian, Utin ja Vekaranjärven varuskuntien historia ja kehitys. Tutkimus huomioi myös alueen kytkökset kansainväliseen politiikkaan. Tutkimus toimii käsikirjoituksena, joka pystytään tuotteistamaan edelleen tiedotus- ja matkailutarkoituksiin. Maaseuturahaston rahoittaman STORIA Sotilashistoria alueellisena vetovoimana -hankkeen tavoitteena on Kouvolan seudun tunnettuuden kasvattaminen runsaan sotilashistoriallisen perinnön alueena, saavutettavuuden lisääminen kohteiden reitityksen, palveluiden ja tiedonjakelun kehittymisen kautta. Tavoitteena on myös vetovoiman ja kilpailukyvyn parantaminen sekä kotimaisilla että venäläisillä matkailualan markkinoilla ja näiden seurauksena maaseudun matkailuelinkeinojen monipuolistuminen, tarjonnan ja mahdollisuuksien lisääntyminen. Hankkeen tuloksena alueella on matkailualan yritysten ja muiden toimijoiden, yhdistysten (esim. kotiseutuyhdistykset) ja palveluntuottajien verkosto, joka ylläpitää kulttuurihistoriallisten kohteiden näkyvyyttä sekä tuotteiden, palvelujen ja tapahtumien saavutettavuutta myös hankkeen päätyttyä. Verkosto kootaan kattavasti alueen toimijoista. Kaakkois-Suomen matkailualan hankkeet kartoitetaan yhteistyön tiivistämiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Kokonaisuus tukee ja täydentää muita Kaakkois-Suomen sota-/sotilashistoriallisia matkailukohteita ja tapahtumia. Yhteistyöllä 48

49 Kaakkois-Suomen alueen sotilashistoriallinen imago vahvistuu ja markkinoinnissa päästään kokonaiseen kuvaukseen. Myös Kanta-Hämeessä on tuettu matkailun kehittämistyötä maaseutuohjelman Oiva-hankeella ja EAKR-rahoituksella Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Osaamiskeskusohjelmilla pyritään parantamaan kilpailukykyistä ja korkeaa osaamista vaativaa yritys- ja tutkimustoimintaa ja niiden kehittämisen edellytyksiä alueilla. Ohjelmalla tavoitellaan myös osaamiskeskusten välisen työnjaon kehittämistä ja alueellista erikoistumista. Osaamiskeskusohjelmaa toteuttaa 13 valtakunnallista osaamisklusteria, joista kuhunkin kuuluu 4-7 alueellista osaamiskeskusta. 13 valtakunnallista osaamisklusteria ovat: Asuminen Digitaaliset sisällöt Elintarvikekehitys Energiateknologia HealthBIO Hyvinvointi Jokapaikan tietotekniikka Matkailu ja elämystuotanto Meri Nanoteknologia Uusiutuva matsäteollisuus Ympäristöteknologia Älykkäät koneet Etelä-Suomessa toimivat seuraavat osaamiskeskusohjelmat ja -klusterit: Riihimäen-Hyvinkään seutu on mukana Älykkäät koneet -osaamisklusterissa ja Teknologiakeskus TechVilla Oy koordinoi nosto- ja siirtoalan osaamiskeskuksen toimintaa. Kanta-Hämeen osaamiskeskus kehittää uudenlaista osaamista kolmessa kansallisessa osaamisklusterissa: 1) Asuminen, 2) Digitaaliset sisällöt ja 3) Älykkäät koneet. Teknologiakeskus Innopark hallinnoi osaamiskeskusohjelmaa Hämeenlinnan seudulla. Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy (LSYP) ja Lappeenranta Innovation Oy yhdistyivät Uuden yhtiön nimi on Wirma Lappeenranta Oy. Yhtiö koordinoi seitsemän eri osaamiskeskuksen yhteistä Uusiutuva Metsäteollisuus- (Forest Industry Future) klusteriohjelmaa ja hallinnoi alueellista Kaakkois- Suomen osaamiskeskusohjelmaa. Kaakkois-Suomen osaamiskeskus osallistuu kolmeen klusteriin (Uusiutuva Metsäteollisuus, Älykkäät koneet ja Tulevaisuuden energiateknologiat), joihin liittyvät osaamisalat ovat: uusiutuvan energiantuotannon ratkaisut, puukomposiitit ja kuitupohjaiset pakkaukset 49

50 sekä niiden mahdollistamat uudet liiketoimintamallit, kuitu erotustekniikat elinkaari, prosessiteollisuuden koneet ja laitteet. Kouvola Innovation Oy vastaa digitaalisten sisältöjen digibusiness-klusterin monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan osaamisalasta sekä klusterin Venäjä- ja Kiina-yhteistyöstä. Venäjä- ja Kiina-yhteistyön osaamiskeskusohjelmaa toteutetaan alueellisesti kuntaliitoksella yhdistyneen Kouvolan alueellisessa digibusiness-kehittämisklusterissa. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy koordinoi valtakunnallista ympäristöteknologia osaamiskeskusohjelmaa ja on mukana asumisen osaamisklusterissa. Lahden alueella on hyvin merkittävä osuus Suomen ympäristöliiketoiminnasta ja EU:ssa Lahden tiede- ja yrityspuisto on nostettu malliesimerkiksi EUrahoituksella saavutetuista tuloksista. Osken toimintaa kehitetään varsinkin jäte- ja vesihuollon sekä materiaali- ja energiatehokkuuden eri alueilla, joissa seudullinen osaaminen on parasta. Uudellamaalla osaamiskeskusohjelmaa toteuttaa Culminatum Innovation Oy Ltd. Uusimaa on mukana yhdeksässä osaamisklusterissa: 1) hyvinvointi, 2) elintarvikekehitys, 3) asuminen, 4) digibusiness, 5) jokapaikan tietotekniikka, 6) HealthBio, 7) nanoteknolgia, 8) ympäristöteknologia sekä 9) matkailu ja elämystuotanto. Ohjelmakaudella Turun seutu osallistuu viiteen osaamisklusteriin. Ne ovat HealthBio- Terveyden bioklusteri, Meriklusteri, Matkailu- ja elämystuotanto -klusteri, Elintarvikekehityksen klusteri ja metsäteollisuuden Forest Industry Future -klusteri. Kahden klusterin koko valtakunnallinen koordinaatiovastuu on Turulla; HealthBio -klusteria koordinoi Turku Science Park Oy ja Meriklusteria Koneteknologiakeskus Turku Oy. Lisäksi STOK - Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus, Posintra Oy, on liitännäisjäsen Jokapaikan tietotekniikan ja asumisen osaamisklusterissa ja se sijaitsee Porvoossa. OSKE-ohjelman perusrahoitus on suhteellisen pieni ja kattaa vain osaamisklustereiden kansallisen koordinaation ja verkoston. Kansallisia erityisohjelmia koskeva perusrahoituksen päätöksenteko toteutetaan maakunnan liittojen kautta ja ohjelmaa tukevat ja toteuttavat hankkeet rahoitetaan pääosin rakennerahastovaroin. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa OSKE-ohjelmassa on pystytty entistä paremmin jakamaan kansallisella rahoituksella tehdyn hankevalmistelun kautta syntyneiden hankesuunnitelmien toimenpiteiden toteutus eri rakennerahasto-ohjelmiin. OSKE-ohjelman linjaukset sopivat hyvin sekä maakuntaohjelman että EAKR-ohjelman painopisteisiin, jolloin rahoituksen käyttö palvelee luontevasti alueen strategian toteutusta. OSKE:n osaamisaloihin liittyviä kehittämishankkeita rahoitetaan myös muista rahoituslähteistä, esim. Tekesin ja 7. puiteohjelman rahoituksella. Esimerkkejä OSKE ja EAKR-ohjelman yhteisistä hankekokonaisuuksista löytyy Etelä- Suomen EAKR-ohjelmassa erityisesti toimintalinjoilta 5 ja 2. EAKR-ohjelman hankkeista Kaakkois-Suomen OSKEn tulevaisuuden energiateknologiat osaamisalaa tukee mm. toimintalinjan 5 rahoituksella toteutettavan RENEWTECH-hanke sekä asumisen ja ympäristöteknologian osaamisklustereita tukeva Tetraedri-hanke. 50

51 Nimi: RENEWTECH - Tuulivoimateknologian ja -liiketoiminnan kehittäminen Hallinnoija: Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Koodi: A31777 Toimintalinja: 5 Toteutusaika: Kuvaus: Suomen hallitus on asettanut tuulivoiman lisärakentamisen kansalliseksi tavoitteeksi. Taustalla on Suomen velvoitteet energiantuotannon päästöjen vähentämiseksi sekä uusiutuvan energiantuotannon osuuden lisäämiseksi EU:n tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää siten tuotantokapasiteetin kasvattamista reilusti yli kymmenkertaiseksi nykyiseen nähden. Kaakkois-Suomeen on rakentumassa kansainvälisesti merkittävä tuulivoimaklusteri. RENEWTECH-hankkeen tavoitteena on tukea tuulivoimaklusterin kehittymistä ja tuulivoimateknologian ja -liiketoiminnan kehittämistä. Klusterin maksimaalisten työllistymisvaikutusten turvaamiseksi kehitystyötä täytyy jatkaa tuulivoimateknologioiden ja -liiketoiminnan kehittämisellä laajemmalla eteläsuomalaisen osaamisen hyödyntämisellä. RENEWTECH-hanketta hallinnoi Cursor Oy. Osatoteuttajina ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Wirma Lappeenranta Oy, NELI, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu sekä Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto. Hankkeen tavoitteena on a) kehittää tuulivoimatuotantoon soveltuvia kaupallisia menetelmiä ja teknologiasovelluksia sekä edesauttaa niiden käyttöönottoa, b) kehittää kansainvälistä huippuosaamista virtaustekniikassa sekä uusia kaupallistettavia menetelmiä virtausmallinnukseen ja energiatuotannon arviointiin, c) tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia tuulivoimaloiden käyttö- ja huoltopalveluissa sekä niihin liittyvässä laitetekniikassa, d) luoda tuulivoimaklusterin logistinen järjestelmä ja siihen liittyvät teknologiasovellukset, e) tuottaa tuulivoimalavalmistukseen kytkeytyvän teollisuuden sekä projektikehittäjien T&K- ja testaus- ja seurantapalveluita sekä kartoittaa tuulivoimakoulutuksen rakenteita. Nimi: Tetraedri (Technology transfer edges in regional innovations) Hallinnoija: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Koodi: A31879 Toimintalinja: 5 Toteutusaika: Kuvaus: Tetraedri -projektin kehittämiskärkinä ovat kestävä rakentaminen, käyttäjälähtöisyys ja sähköinen liikkuminen. Projektin osatoteutuksia yhdistävän ytimen muodostaa energiatehokkuus aluerakentamiskohteissa. Näkökulmana on huipputeknologia seuraavissa osa-alueissa: käyttäjälähtöisyys (Espoo), Cleantech puukerrostalojen mahdollistajana (Lahti), puurakentamisen uudet modifiointi- ja pilotointimenetelmät (Lappeenranta) sekä sähköinen liikkuminen (Porvoo). Projekti on rakennettu siten, että se toteuttaa TEM/Oske-ohjelman tavoitetta osaamisklustereiden välisestä yhteistyöstä. Hankkeessa ovat mukana Asumisen osaamisklusterista, Jokapaikan tietotekniikka klusteri sekä Ympäristöteknologiaklusterista. 51

52 4. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO TOTEUTUMINEN 4.1 Ohjelman strateginen toteuttaminen toimintalinjoittain TL1 Yritystoiminnan edistäminen Taulukko 3. Toimintalinja 1 Hankkeita : 1901 kpl Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä EAKR+valtio Yksityinen Sidottu Maksettu * Julkinen kehys Sidottu/ maksettu julk. kehyksestä (%) 95,1 % Yksityinen kehys Sidottu/ maksettu yks. kehyksestä (%) Sidottu ,1 % Maksettu * 66,1 % 48,9 % *Ei sis. Finnveran tietoja Toimintalinjalla 1 rahoitusta on vuoden 2011 loppuun mennessä myönnetty hankkeelle (lisäys tilanteeseen: 251 hanketta) ja rahoitusta sidottu yhteensä noin 66 miljoonaa euroa (EAKR+valtio) eli jo 95 % koko ohjelmakauden rahoituskehyksestä. Rahoituspäätösten teko aloitettiin Finnverassa (alkuvuodesta 2007) ja TE-keskusten yritysosastoilla (kesällä 2007) vuotta aiemmin kuin Eura2007-järjestelmää käyttävillä hallinnonaloilla. Tämä osittain selittää toimintalinjan hyvää edistymistä alkuohjelmakaudella. Toisaalta vuoden 2008 syksyllä alkanut taloudellinen taantuma on heikentänyt erityisesti toimintalinjan 1 yritystukien kysyntää merkittävästi vuosina Taloudellisen elpymisen myötä yritystukien kysyntä lähti vuoden 2010 aikana nousuun, mutta notkahti sitten uudelleen Eurooppaa kohdanneen finanssikriisin myötä. Aavistuksenomainen käänne vilkastumiseen näytti tapahtuvan vuoden 2011 lopulla. Yritystukien kysyntä ei siis ole ollut sillä tasolla, jota ohjelmakauden alussa ennakoitiin. Kuitenkin toimintalinjan 1 sidonta- ja maksatusaste ovat kokonaisuutena tarkastellen ja verrattuna muihin Suomen EAKRtoimenpideohjelmiin hyvällä tasolla. Toimintalinjalle 1 on kuitenkin käytännössä ohjautunut enemmän myöntövaltuuksia (EAKR- ja valtio) kuin sen alkuperäinen kehys on. Tähän on useita syitä, mm. o pääomasijoitusrahastotoiminta on osa toimintalinjaa 1, mutta TEM nipisti sen rahoituksen toimintalinjasta 5 o joustovarauksen 5 % otetaan vuosittain koko ohjelmarahoituksesta (siis kaikilta toimintalinjoilta) päältä pois, mutta valtaosa siitä lienee ohjautunut toimintalinjalle 1. 52

53 Käytännössä siis jotta kaikki toimintalinjalle 1 ohjautuneet varat saataisiin sidottua ja maksettua, pitää sidonta-asteen toimintalinjalla 1 nousta yli 100 %:n. Yritystukien heikentyneen kysynnän vuoksi alueilla on jouduttu miettimään keinoja tilanteen korjaamiseksi. Esimerkiksi Kymenlaaksossa toimintalinjan 1 rahoitusta on maakunnan yhteistyöasiakirjassa suunnattu Kymenlaakson liitolle. Ratkaisuun vaikutti myös valtion vastinrahoituksen leikkaus, jonka myötä kuntarahoitusta on tarpeen kerryttää suunniteltua enemmän. Tämä on mahdollista Kymenlaakson liiton rahoittamien alueen yritystoiminnan kehittämiseen tähtäävien laajempien elinkeinopoliittisten hankkeiden kautta. Vastaavasti heikentyneiden suhdanteiden vuoksi Hämeen ELY-keskus joutui muuttamaan omia yritysrahoituksen linjauksiaan vuodelle Merkittävin muutos oli, että toiminnan laajentamiseen tähtääviä toimitilainvestointeja voidaan nyt rahoittaa koko Hämeen ELY-keskuksen alueella. Vielä vuonna 2011 toimitilainvestointeja avustettiin vain äkillisen rakennemuutoksen alueilla. Toimitilojen rahoittamisella halutaan vauhdittaa yritysten kasvumahdollisuuksia ja tehostaa pk-yrityksille varatun myöntövaltuuden käyttöä. Tukimuodoittain tarkasteltuna toimintalinjan rahoitus on pääosin yrityksen kehittämisavustusta, joka jakautuu 1) investointeihin, 2) tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, 3) muihin kehittämistoimenpiteisiin ja 4) pienen yrityksen palkka- ja muihin toimintamenoihin. TUKI2000- järjestelmässä myönnetystä toimintalinjan 1 rahoituksesta lähes 70 % on edelleen pk-yrityksille myönnettyjä investointitukia. Seuraavaksi suurimmat tukimuodot ovat valtuuden osoitus Finnveralle, muut kehittämistoimenpiteet ja tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen, kukin hieman alle 10 %:n osuudella myönnetyistä avustuksista. ELY-keskuksissa pyritään usein investointituen myöntämisen yhteydessä houkuttelemaan yrityksiä liittämään hankkeeseen myös muita kehittämistoimenpiteitä. Tämä on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi eikä investointiin läheskään aina onnistuta kytkemään muita kehittämistoimia. Erityisesti Etelä-Suomessa muilla, esimerkiksi kansainvälistymistä tai verkostoitumista tukevilla, kehittämistoimilla voisi kuitenkin olla huomattavaa lisäarvoa verrattuna pelkän investoinnin tukemiseen. 53

54 Kuva 14. TUKI 2000 järjestelmässä sidottu toimintalinjan 1 rahoitus tukimuodoittain Finnveran rahoitusosuus on euromääräisesti pieni, mutta hankkeiden lukumäärällä mitattuna suuri: vuoden 2012 loppuun mennessä sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta on Etelä-Suomen toimenpideohjelmassa vain 2,3 % kohdistunut rahoitusmuotoon 02 Tuki (laina, korkotuki, takaus). Kaikista rahoitetuista hankkeesta 54 % eli kappaletta on ollut Finnveran laina- ja takauspäätöksiä. Toimintalinjalla 1 myönnetty yrityskohtainen tuki (= yrityksen kehittämisavustus ja Finnveran rahoitus) jakautui useille eri toimialoille ja toimialapainotukset vaihtelevat hieman maakunnan tuotantorakenteen mukaan. Eniten avustuksia on mennessä Etelä-Suomessa kohdistunut seuraaville toimialoille: 1. Muut toimialat jonka sisällä suurimpina lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus, erikoistunut rakennustoiminta, arkkitehtija insinööripalvelut sekä painaminen ja tallenteiden jäljentäminen. 2. Metallituotteiden valmistus 54

55 3. Muut kuluttajapalvelut jonka sisällä suurimpina tukkukauppa, jätteen keruu, käsittely ja loppusijoitus ja vähittäiskauppa 4. Muu teollisuus jonka sisällä suurimpina muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus, metallien jalostus ja paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus. 5. Koneiden ja laitteiden valmistus 6. Puutavara- ja puutuoteteollisuus 7. Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 8. Kumi- ja muovituotteiden valmistus Toimialapainotukset muuttuvat hieman vuosittain. Esimerkiksi vuonna sijalla ollut muu teollisuus on nyt 4. sijalla ja vuonna 2011 sijalla 5 ollut muut toimialat on vuonna 2012 noussut 1. sijalle. Vuonna 2011 sijalla 6 ollut liike-elämän palvelut on vuonna 2012 tippunut kokonaan kahdeksan eniten tukea saaneen toimialan ulkopuolelle. Etelä-Suomessa yrityksen kehittämisavustuksia ei ole myönnetty lainkaan suurille yrityksille. Mikroja pienyritysten osuus 787 myönnetystä yrityksen kehittämisavustuksesta vuoden 2012 loppuun mennessä on noin 88 % (kappalemäärästä). Myönnetystä rahoituksesta 76 % on kohdistunut pienille ja mikroyrityksille. 55

56 Taulukko 4. Myönnetty yrityksen kehittämisavustus Etelä-Suomessa* yrityksen koon mukaan ja maakunnittain. EU-ohjelma/ Toimintalinja/ Yrityskoko/ Maakunta Hanke kpl Avustus (eakr+valtio) euro Etelä-Suomi Toimintalinja Keskisuuri Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Varsinais-Suomi Mikro Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Varsinais-Suomi Pieni Etelä-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Varsinais-Suomi Kunta/kunnan omistama kiinteistöyhtiö Etelä-Karjala *) Etelä-Savolle kirjatut rahoitukset on siis alkujaan päätetty Suomenniemen kuntaan, joka kuului Etelä-Suomeen ja Etelä-Karjalaan. Kuntaliitoksen ( alkaen) myötä päätökselle on muutettu kunnaksi Mikkeli. Koris-järjestelmään päätökselle muutetaan kunnaksi Mikkeli. Tukialue säilyy kuitenkin päätöshetken mukaisena. Pääomasijoitusrahastotoiminta Vuonna 2011 toimintalinjalla 1 käynnistyi EAKR-rahoitteinen pääomasijoitusrahastotoiminta. Toimintaan on osoitettu Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta kaksi miljoonaa euroa eli 0,9 % sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta, mikä on vähemmän kuin Länsi-Suomen ohjelmassa. Varat on myönnetty Finnvera Oyj:lle, joka on sijoittanut varat tytäryhtiöönsä Aloitusrahasto Vera Oy:öön. Finnvera Oyj toimii välittävänä toimielimenä ja Aloitusrahasto Vera Oy on tuensaaja. Aloitusrahasto Vera Oy:öön on perustettu ohjelma-alueittaiset seurantayksiköt, jotka seuraavat varojen sijoittamista, kuluja ja kohdeyrityksistä palautuvia varoja. Varsinainen sijoitustoiminta käynnistyi syyskuussa Sijoitukset tehdään Aloitusrahasto Vera Oy:n valtiontukiohjelman mukaisesti. Kohteena ovat pienet, alkavat, kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät yritykset ja yrityksellä oltava aidosti innovatiivinen tuote tai palvelu. Ennen sijoituspäätöstä arvioidaan yrityksen teknologiaa ja/tai palvelukonseptia ja niiden hyödyntämistä. Tuotteella tai palvelulla on oltava kansainvälistä markkinapotentiaalia ja yksi avaintekijöistä on uskottava yrittäjätiimi ja valmius sen täydentämiseen 56

57 sekä realistisen ja uskottavan liiketoimintasuunnitelman olemassaolo. Etelä-Suomen ohjelmaalueella pääomasijoitustoimintaan ohjattiin kaksi miljoonaa euroa. Etelä-Suomen sijoitusten yhteissumma oli alun perin noin 1,7 miljoonaa euroa, mutta yksi tehdyistä sijoituspäätöksistä peruuntui osittain ja nyt tehtyjen sijoitusten yhteissumma on 1,6 miljoonaa euroa. Sijoituspäätöksiä on Etelä-Suomeen tehty viisi ja vapautuneilla varoilla voidaan vielä jatkorahoittaa tehtyjen sijoitusten kohdeyhtiöitä. Finnvera on käynyt läpi viiden kohdeyrityksen tilanteen. Kohdeyritysten tilanne vaikuttaa aika tyypilliseltä startupeille. Merkittäviä työpaikkojen lisääntymisiä ei pystytä raportoimaan vuodelle 2012 (heti sijoitushetkellä syntyneet työpaikat on raportoitu pääosin vuodelle 2011). Tuotekehityshankkeet ovat viivästyneet jostakin syystä tai vie muuten vain pitempää kuin laskettu eikä valmiiden tuotteiden myynti ole käynnistynyt odotetusti. Reilun vuoden tarkastelujakso on startupille ilman myyntiä melko lyhyt aika. Taulukko 5. Toimintalinja 1, määrälliset tavoitteet ja toteutuma Toimintalinja 1 Tavoite Toteutunut Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Uudet yritykset (kpl) 805 kpl 600 kpl 205 kpl 724 kpl 456 kpl 268 kpl Uudet työpaikat 3000 kpl 2000 kpl 1000 kpl 3408 kpl 2319 kpl 1089 kpl Uudet tutkimus- / T&Ktyöpaikat T&K toiminnan määrä ( / TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) Tasa-arvohankkeet ( /TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) Ympäristöpositiiviset hankkeet ( /TL:n EUrahoituksesta milj. ja %) Julkisen tutkimuksen hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä 90 kpl 169 kpl 4,0 milj. 12,4 % 17,2 % 131 kpl 7,6 milj. 23,5 % 25,4 % 460 kpl 4,0 milj. 12,4 % 35,2 % 257 kpl 125 kpl hankkeita 2, joiden EU- ja valtion rahoitus yhteensä noin euroa Edellä olevassa taulukossa uusien yritysten ja työpaikkojen toteutumatiedoissa on huomioitu Eura2007-järjestelmässä raportoidut seurantatiedot, TUKI2000-järjestelmän loppuunmaksettujen hankkeiden tiedot ja Finnveran suunnitelma-/sidontavaiheen tiedot. Lukujen valossa näyttää varmalta, että uusien yritysten osalta ohjelmakaudelle asetetut tavoitteet tullaan saavuttamaan. Työpaikkojen osalta tavoitetaso on jo ylitetty. Naisten perustamia yrityksiä on jo tähän mennessä syntynyt enemmän kuin on asetettu tavoitteeksi. Naisten perustamista yrityksistä noin 250 on syntynyt Finnveran tuella, joten muissa hankkeissa naisyrityksiä on syntynyt huomattavan vähän (vain 18 kpl). Merkillepantavaa on, että toimintalinjalla 1 uusista yrityksistä 85% ja työpaikoista 35% 57

58 on syntynyt Finnveran tuella. Käytännössä yritys ja yrittäjä ovat usein saaneet myös muuta EU- tai kansallista tukea yrityksen perustamis- tai kasvuvaiheessa, mutta syntyvät työpaikat ja yritykset realisoituvat konkreettisesti vasta Finnveran lainan tai takauksen myötä. Näin ollen suuri osa syntyvistä yrityksistä ja työpaikoista kirjautuu Finnveran tuloksiin, vaikka käytännössä prosessia on suoraan tai epäsuorasti tuettu myös muilla instrumenteilla. Kääntäen voisi sanoa, että onnistuneilla alueellisilla kehittämishankkeilla ja yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeilla parhaimmillaan syötetään yrittäjiä ja yrityksiä Finnveran asiakkaiksi ja näin vahvistetaan yritysten kasvua ja uusien yritysten perustantaa alueella. Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteisiä hankkeita on toimintalinjalla toteutettu 460 kpl ja niihin on kohdistunut 25,4 % sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta eli hieman enemmän kuin tavoitteena on ollut. T&K-hankkeisiin ja ympäristöpositiivisiin hankkeisiin on kohdistunut rahoitusta tavoitetasoja enemmän ja ympäristöpositiivisten hankkeiden osalta jopa merkittävästi enemmän. Evaluointituloksia Suomen EAKR-toimenpideohjelmien temaattisessa arvioinnissa alkuohjelmakaudella on ollut yhtenä arviointiteemana yritystoiminnan edistäminen. Arvioinnin loppuraportti valmistui vuonna 2011 ja evaluoinnin tulosten mukaan toimintalinjan 1 hankkeet tukevat hyvin kansallisen rakennerahastostrategian tavoitteita. ELY-keskusten kautta kehittämisavustuksilla tuettujen yritysten osalta suurimmat vaikutukset yritysten liiketoimintaa näkyvät toiminnan ja tuotteiden laadussa, tuotanto- ja toimintaprosessien kehityksessä, yrityksen imagossa ja asiakastyytyväisyydessä. Sen sijaan kasvuyritysten tukemisessa ja kansainvälistymisen edistämisessä on suhteessa tavoitteisiin onnistuttu hieman odotuksia heikommin. Ohjelman alkuvuosina myös talouden globaali taantuma suuntasi huomiota kasvun sijasta olemassa olevien toimintojen pelastamiseen ja työpaikkojen säilyttämiseen. Yritystoiminnan edistämisen ja kehittämisen kenttä kattaa kokonaisuutena hyvin suuren joukon organisaatioita ja instrumentteja sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Yritystukijärjestelmää on viime aikoina kritisoitu monimutkaisuuden ja päällekkäisyyksien vuoksi, eikä EAKR-rahoituksen lisäarvon erottaminen kehittämisjärjestelmän kokonaisuudesta ole ongelmatonta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei yritystasolla aina tiedetä, onko saatu tuki peräisin rakennerahastoista vai kansallisista varoista. Arvioinnissa koottujen kyselyaineistojen perusteella kolmessa hankkeessa neljästä kehitystoimenpide olisi jossain muodossa toteutunut myös ilman EAKR:n tukea. Yritysten kehittämisavustusten arvioidut vuotovaikutukset ovat siten varsin suuret ja EAKR-hankerahoituksen lisäarvo ja täydentävyys (additionaliteetti) esimerkiksi kansalliseen yritysten kehittämis- ja rahoitusjärjestelmään nähden pieni. Sen sijaan maakunnan liittojen kautta toimintalinjalla 1 rahoitettujen kehittämishankkeiden vuotovaikutus näyttää jäävän erittäin pieneksi. Hankkeet toimivat niillä kehittämisen alueilla, joita kansallisella tai muulla rahoituksella ei tällä hetkellä tueta. Lisäarvon näkökulmasta oleellista on se, missä määrin julkinen rahoitus ohjaa yritysten investointiprojektien valintaa ja syrjäyttääkö rahoitus mahdollisesti korkeampituottoisia hankkeita (crowding out effect). Runsas julkisen rahan määrä voi aiheuttaa korkeampaa tuottoa tavoittelevan yksityisen rahoituksen ulosvirtauksen. Aluetalouden kannalta heikompituottoiset projektit johtavat myös talouden heikompaan kehitykseen. 58

59 Toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista keskeisin on vuoden 2008 lopulla alkanut globaali talouden taantuma. Se on oleellisesti vaikuttanut yritysten kehittämispanostusten kohdistumiseen ja määrään. Usean yrityksen kohdalla mielenkiinto on viime vuosina kohdistunut kasvun ja kansainvälistymisen sijaan laman yli selviytymiseen. Kevään ja kesän 2010 aikana alkoi yritysten toimintaympäristössä näkyä selviä elpymisen merkkejä, kokonaiskysyntä lähti kasvuun, vienti piristyi edellisvuodesta ja yritysten määrä lähti monilla alueilla kasvuun. Yritysrahoituksen kysyntä alkoi elpyä jo vuoden 2009 lopulla. Kokonaisuutena EAKR-ohjelmien tavoitteet yritystoiminnan edistämisessä on laadittu varsin joustaviksi, joten ne eivät ole rajanneet kehittämistoimintaa muuttuvissakaan taloudellisissa tilanteissa. Etelä-Suomen ohjelma-alueella crowding out vaikutusta ei pidetä kovin merkittävänä uhkana yritystukien pienen tukitason vuoksi, mutta sen sijaan vuotovaikutuksen arvioidaan olevan suurin nimenomaan Etelä-Suomessa. Vuonna 2012 käynnistyivät loppuohjelmakaudelle kilpailutetut uudet temaattiset arvioinnit ja yksi loppuohjelmakauden arvioinnin teemoista on EAKR-rahoituksen vaikutus alueiden yritystoiminnan uudistumiseen, verkottumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. Teeman 2 arvioinnista on tätä vuosikertomusta kirjoitettaessa käytettävissä väliraportin luonnos. Siinä on arviointisuunnitelman mukaisesti keskitytty erityisesti maakuntatason ja ohjelmatason tarkasteluun. Tavoitteena on ollut koota yhdenmukaista ja samoille tiedonkeruuperiaatteilla toteutettua aluekohtaista (ELY-keskuskohtaista) aineistoa. Aluetason tarkastelun keskiössä on ollut yritystukien kohdentuminen alueittain ja toimialakohtaisen suhdannetiedon analyysi. Toisin sanoen väliraportin tavoitteena on ollut tarkastella sitä, mille toimialoille ja minkä tyyppiseen kehittämistoimintaan tuki on kohdennettu, ja miten eri toimialojen suhdanteet ovat kehittyneet EAKR-ohjelmien elinkaaren aikana. Ohjelmatasolla teeman 2 arviointi on rajattu koskemaan tulosten ja tavoitteiden peilaamista suuralueilla ja rakennerahastostrategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Teeman 2 arvioinnissa ei ole toteutettu varsinaisesti ohjelmatoimijoiden tasolla tapahtuvaa tiedonkeruuta, vaan yritysten ja maakuntatason arviointitiedosta muodostettuja suuralueittaisia synteesejä ja johtopäätöksiä peilataan siihen miten ohjelmien ja rakennerahastostrategian tavoitteet ovat toteutuneet. Lisäksi tarkastelu pyrkii havainnoimaan mitä mahdollisuuksia ohjelmilla on vaikuttaa aluekehitykseen pitkällä aikavälillä. Arvioitsija esittelee arvioinnin tuloksia seurantakomitean kokouksessa toukokuussa

60 Esimerkkihankkeet Nimi: Lääkkeiden valmistus Hallinnoija: Cytomed Oy Koodi: A Toimintalinja: 1 Toteutusaika: Rahoitus: Myönnetty EAKR+valtio euroa Kuvaus: Cytomed on aloittanut toimintansa Venäjän lääkemarkkinoilla vuonna 1989 ensimmäisten yksityisten lääkealan tuotantoyritysten joukossa. Cytomed Oy on rakentanut uuden nykyaikaisen lääketehtaan Lappeenrannan alueelle GMP (Good Manufacturing Practises) vaatimuksia vastaavaksi. Kyseisessä tuotantolaitoksessa on tarkoitus valmistaa kuutta erilaista lääkevalmistetta. Projektin ansiosta Lappeenrannan alueelle syntyy yli 20 uutta pysyvää työpaikkaa. Lisäksi, projektin myötä alueelle syntyy uudenaikainen lääkealan tutkimus- ja tuotantokeskus, joka tulee hyödyntämään viimeisimpiä tutkimus- ja kehitystuloksia sekä valmistuslaitteita valmistaakseen tuotteita, jotka täyttävät maailmanlaajuisesti tunnustetut vaatimukset. Tämä uusi lääkealan tietokeskus mahdollistaa myös yhteistyön aloittamisen erilaisten alan tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. (lähde: Nimi: AMH-Systems Oy:n kansainvälistymisvalmiuksien ja kasvun parantaminen Hallinnoija: AMH-Systems Oy Koodi: A Toimintalinja: 1 Toteutusaika: Rahoitus Myönnetty EAKR+valtio euroa Kuvaus: AMH-Systems Oy suunnittelee ja toteuttaa innovatiivisia järjestelmäratkaisuja materiaalien tehokkaaseen käsittelyyn ja liikuttamiseen erityisesti paperi- ja elintarviketeollisuuden sekä muun pakkaavan teollisuuden aloilla toimiville asiakkailleen. (lähde: ). Hankkeen tavoitteena on nopeuttaa yrityksen kasvua, parantaa yrityksen kansainvälistä kilpailukykyä ja parantaa kansainvälistymisvalmiuksia. AMH-Systems Oy:n tavoitteena oli kerätä markkinatietoa yhtiötä kiinnostavilta toimialoilta, mm. panimo- ja alkoholiteollisuudesta ja paperiteollisuudesta. Hankkeen aikana selvitettiin tyypillisiä toimintatapoja Ukrainan markkinoilla. Hanke paransi ratkaisevasti yrityksemme kansainvälitymisvalmiuksia sekä antoi kiitettävästi informaatiota siitä miten ja mistä mahdollisia projekteja on löydettävissä. Tämä auttaa yrityksen kasvutavoitteissa ja vientitoiminnan käynnistämisessä. 60

61 4.1.2 TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjalla 2 rahoitusta on vuoden 2012 loppuun mennessä myönnetty 194 hankkeelle ja rahoitusta sidottu yhteensä 45,2 miljoonaa euroa (EAKR + valtio) eli sidottu on 91 % toimintalinjan julkisesta rahoituksesta. Toimintalinja 2 on vuosien aikana edistynyt ripeästi ja käytännössä lähes koko rahoitus on varattu käynnissä oleville hankkeille. Viesti useilta alueilta Etelä-Suomessa on, että toimintalinja 2:n tyyppisille hankkeille kysyntää olisi enemmän kuin rahoituskehyksen puitteissa on mahdollista hyväksyä. Maksettu oli mennessä noin 60 % toimintalinjan koko ohjelmakauden julkisesta rahoituskehyksestä. Yksityisen rahoituksen osalta näyttää selvältä, että toimintalinjalle 2 asetettuun mittavaan tavoitteeseen ei tulla ohjelmakauden aikana pääsemään. Tämä selittynee sillä, että toimintalinjan 2 hankkeita toteuttavat pääosin julkisomisteiset kehittämisyhtiöt, yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ja niiden hankkeeseen osoittama omarahoitus on osa kansallista julkista rahoitusta. Yritysten ja muiden yksityisten toimijoiden panos hankkeisiin on siten jäänyt ennakoitua heikommaksi, osin johtuen talouden matalasuhdanteesta. Taulukko 6. Toimintalinja 2 Hankkeita : 194 kpl Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä EAKR+valtio Yksityinen Sidottu Maksettu Julkinen kehys Sidottu/ maksettu julk. kehyksestä (%) 91,2 % Yksityinen kehys Sidottu/ maksettu yks. kehyksestä (%) Sidottu % Maksettu ,9 % 6,7 % Uusia työpaikkoja on toimintalinjan 2 hankkeiden tuloksena syntynyt vuoden 2012 loppuun mennessä 964 kappaletta eli tältä osin toimintalinjalle asetettu tavoite on jo ylitetty 138 %:sti. Työpaikoista 200 on ollut uusia T&K-työpaikkoja. Uusia yrityksiä toimintalinjalla 2 on syntynyt 102 kpl, joten tämänkin indikaattorin osalta tavoitetaso on ylitetty 127 %:sti. Sen sijaan tasaarvohankkeiden osuus rahoituksesta ja naisten työpaikkojen osuus laahaavat jäljessä tavoitteesta. Merkittävää on, että T&K-hankkeiden ja ympäristöpositiivisten hankkeiden osuudet ovat huomattavasti tavoitetasoja korkeammat. Tämän voidaan arvioida olevan seurausta Etelä-Suomen EAKR-ohjelman valintakriteereiden myönteisestä ohjausvaikutuksesta. Taulukko 7. Toimintalinja 2, määrälliset tavoitteet. 61

62 Toimintalinja 2 Tavoite Toteutunut Uudet yritykset (kpl) Uudet työpaikat Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset 80 kpl 50 kpl 30 kpl 102 kpl 81 kpl 21 kpl 700 kpl 350 kpl 350 kpl 964 kpl 780 kpl 184 kpl Uudet tutkimus-/t&ktyöpaikat 165 kpl 200 kpl T&K toiminnan määrä ( / TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) 7,4 milj. 24,9 % 63,7 % 110 kpl Tasa-arvohankkeet ( /TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) 4,2 milj. 14,2 % 7,2 % 15 kpl Ympäristöpositiiviset hankkeet ( /TL:n EUrahoituksesta milj. ja %) 5,0 milj. 16,9 % 41,5 % 74 kpl Julkisen tutkimuksen hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä 300 kpl x kpl 49 hanketta Vuonna 2012 uusia hankkeita käynnistettiin toimintalinjalla 2 suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna (eli 34 kpl). Suurin osa toimintalinjan rahoituksesta oli jo sidottu tai varattu käynnissä oleville hankkeille. Rahoitusta on Etelä-Suomessa kohdistettu ohjelmakaudella mm. seuraaviin teemoihin: 1) innovaatiopalveluiden ja soveltavan tutkimuksen tulosten siirto ja hyödyntäminen yrityksissä, 2) osaamisrakenteiden ja verkostoitumisen vahvistaminen, 3) yritysten alueellisen liiketoimintaympäristön kehittäminen (v erityisesti Varsinais-Suomessa ÄRMrahoituksella) ja 4) uusiutuvan energian ja ympäristöteknologian tutkimus. Keskeisinä toimijoina ovat olleet alueelliset osaamiskeskittymät, seudulliset kehittämisyhtiöt ja oppilaitokset. Vuonna 2012 käynnistetyissä hankkeissa teemoja olivat esimerkiksi kone- ja metallialan osaamisen vahvistaminen (Kanta-Häme, Etelä-Karjala), muotoilu (Päijät-Häme, Varsinais-Suomi), logistiikka (Kymenlaakso) ja vihreän talouden tukeminen, green innovations (Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala). Tekes-rahoituksen käyttö toimintalinjalla 2 on koko alkuohjelmakauden ollut ennakoitua pienempää ja vuosina Tekesin kautta on Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toimintalinjalla 2 käynnistetty ainoastaan 15 hanketta. Luku on erittäin alhainen verrattuna muihin suuralueisiin (L-S 62, I-S 192, P-S 72). Yksi selittävä tekijä on käytettävissä olevan EAKR-rahoituksen vähyys suhteessa muihin EAKR-ohjelma-alueisiin. Joissain maakunnissa (esim. Kymenlaakso, Päijät- Häme, Kanta-Häme) selittävänä tekijänä arvellaan olevan tiedekorkeakoulun puuttuminen maakunnasta. Toisaalta kansallista Tekes-rahoitus on hyvin käytettävissä ja valtaosa syntyvistä hankeaihioista ohjautuu Tekesin kansallisten rahoitusmuotojen piiriin. Tämä on hallinnollisesti helpompaa ja lisäksi kansallisesti rahoitetuissa hankkeissa ei tarvitse ottaa huomioon ohjelmaalueiden rajoja. Monissa toimintalinjojen 2 ja 5 kehittämishankkeissa tuetaan ja kannustetaan hankkeeseen osallistuvia yrityksiä Tekes-rahoituksen hankkimisessa (EAKR-hankkeesta erillisenä hankkeena). 62

63 Evaluointituloksia Suomen EAKR-toimenpideohjelmien temaattisessa arvioinnissa alkuohjelmakaudella oli yhtenä arviointiteemana innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen (=arviointiteema 2). Arvioinnin raportti julkaistiin kesällä 2011 ja siinä nousee esiin havainto, että ohjelman indikaattoreista puuttuvat strategisen ohjauksen tarpeisiin vastaavat vaikuttavuusindikaattorit. Välttämättä ei tarvita kaikille ohjelmille ja toimintalinjoille yhteisiä uusia indikaattoreita, vaan kukin ohjelma kaipaa oman strategiansa seurannan tueksi parempia mittareita (esim. osallistuvien yritysten määrä, hankkeiden riskitaso, kansainvälisyys, kohdentuminen klustereiden kehittämiseen huomioiden liiketoiminnan arvoketjut, innovaatioiden syntyminen ja kaupallistaminen, innovaatioilmapiiri). Klustereiden vahvistaminen vaatii niitä tukevien hankekokonaisuuksien hahmottamista yli toimintalinjarajojen. Hankkeiden rahoittajien tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä kokonaisuuksien hahmottamiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Suuralueittain tulisi kehittää klusterikohtaista seurantaa. Hankevalmisteluvaihe on erittäin tärkeä klustereita tukevien hankekokonaisuuksien luomiseksi. Rahoittajilla on hakuvaiheessa erilaisia toimivia hakijoiden sparrauskäytäntöjä, joista tietoa tulisi levittää mahdollisimman laajasti. Valmisteluvaiheessa hakijoiden tasapuolinen kohtelu ja toimien läpinäkyvyys tulee varmistaa. Klustereiden uudistumisedellytysten vahvistaminen vaatii kunnianhimoa ja riskinottoa. Hyvien ideoiden tulee olla teknisiä vaatimuksia tärkeämpiä. Erityisesti arviointiteemassa 2 (=toimintalinja 2) hankeammattilaiset toteuttavat arvioitsijoiden mukaan kehittämishankkeita toisensa perään ilman aitoa halua toiminnan vakiinnuttamiseen. Hankkeiden hakijoilta tulisikin vaatia pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmia ja perustoiminnalle tulisi taata riittävä rahoitus muista lähteistä. Teeman 2 arviointiraportin havainnot eivät nosta esiin merkittäviä eroja suuralueiden välillä. Etelä- Suomen osalta tämä tuntuu hieman oudolta, koska Etelä-Suomessa iso osa tämän teeman piiriin kuuluvasta hanketoiminnasta rahoitetaan ylimaakunnallisesta toimintalinjasta 5, jonka toimintamalli poikkeaa monella tavalla kaikkien muiden suuralueiden toimintatavoista. Loppuvuonna 2011 työ- ja elinkeinoministeriö kilpailutti loppuohjelmakaudelle uudet temaattiset arvioinnit ja yksi loppuohjelmakauden arvioinnin teemoista on EAKR-rahoituksen merkitys alueellisten osaamisympäristöjen kehittämisessä sekä osaamista innovaatiotoimintaa ja verkottumista mittavien indikaattoreiden kehittäminen. Teeman 3 arvioinnista on tätä vuosikertomusta kirjoitettaessa käytettävissä loppuraportin luonnos. Sen mukaan toimintalinjassa 2 (ja myös 5) toimii selkeästi kaksi erityyppistä hankeryhmää. Toinen pyrkii kehittämään alueilla toimivien tutkimuslaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten edellytyksiä tarjota laadukasta koulutusta, mahdollistaa tieteellinen tutkimus sekä toimia yhteistyökumppaneina alueella toimiville yrityksille. Usein tämän tyyppiset hankkeet keskittyvät kehittämään alueella tietyntyyppisen osaamisklusterin toimintaedellytyksiä. Nämä hankkeet eivät nouse esiin seurantajärjestelmässä, vaan niiden vaikuttavuuden ja merkityksen osoittaminen edellyttäisi toisenlaista lähestymistapaa, jossa korostuisi pitkäjänteisen toiminnan rooli alueella toimivien yritysten toimintaedellytysten kehittymiseen. 63

64 Toisen hanketyypin muodostavat kehittämishankkeet, jotka toimivat suoraan alueen yritysten kanssa. Näissä hankkeissa syntyy paljon sellaisia tuloksia, jotka näkyvät indikaattorijärjestelmässä. Toisaalta on tärkeä kysyä, missä määrin hankkeet itse asiassa ovat vaikuttaneet syntyneisiin työpaikkoihin ja yrityksiin tai esimerkiksi yritysten keskeisten tunnuslukujen kehitykseen. Alueiden näkökulmasta olisi keskeistä löytää sellainen tasapaino, joka toisaalta kehittäisi pitkäjänteistä osaamisympäristön rakentamista ja toisaalta tukisi kertaluontoisilla toimenpiteillä alueen yritysten mahdollisuuksia hyödyntää alueen voimavaroja. Vaikutuslogiikoiden analyysista hahmottuu esiin myös kolme muuta ryhmää, joista lukumääräisesti tärkein on "Infrastruktuurin, mallien, palveluiden ja tuotteiden kehittäminen". Tässä ryhmässä on toteutettu sellaisia hankkeita, jotka ovat kehittäneet jotain alueellisesti merkittävää asiakokonaisuutta, mikä palvelee esimerkiksi jonkin alueen yrityskenttää tai pyrkii ratkaisemaan jonkin tietyn ongelman. Näiden hankkeiden osalta taas olisi tärkeää tunnistaa kunkin hankkeen yksilöllinen vaikutus ja osuus erilaisten kokonaisuuksien kehittämisessä. Edellä esitetystä näkökulmasta on luonnollista, että hankkeiden tulokset näyttäytyvät erilaisina indikaattoreina mitattuna. Tärkeää on kuitenkin myös tunnistaa niitä haasteita, joita liittyy itse indikaattorijärjestelmään ja sen tulkintaan. Hanketoimijat nostavat säännöllisesti esiin indikaattorien merkitsemisen vaikeuden. Systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista kertoo tarpeesta kehittää hanketoiminnan raportoinnin ja tietojärjestelmiin kirjattavien indikaattoreiden yhteyttä. Hanketoimijoita tulisi ohjeistaa tarkemmin loppuraporttien kirjoittamisessa ja loppuraporttien tulisi olla muodoltaan yhteneväisiä. Loppuraportin kirjoittamista pitäisi ohjata selkeämmin ja se tulisi kytkeä hanketoimintaa kuvaaviin indikaattoreihin. EAKR -seurantajärjestelmään tulisi rakentaa hankekohtaisempaa seurantaa esimerkiksi hankkeiden erilaisia toimintatapoja noudattaen. Toiminnan alueellista merkitystä voidaan myös oppia ymmärtämään erillistutkimusten kautta, jotka keskittyvät täsmällisiin kysymyksiin ja kunkin alueen kannalta oleellisiin teemoihin. 64

65 Esimerkkihanke Nimi: FREES Technology Hallinnoija: Kouvolan seudun ammattiopisto Koodi: A32079 Toimintalinja: 2 Toteutusaika: Kuvaus: FREES Technology -hanke kuuluu Kouvolan seudun ammattiopiston Biosampo koulutus- ja tutkimuskeskuksen vientikouluhankekokonaisuuteen, jonka päähanke on Biosampo - FREES. FREES Technology -hankkeen tavoitteena on kehittää Biosampo-prosessien teknologiaa kattavammaksi ja ekotehokkaammaksi. Tavoitteena on kehittää innovatiivinen ja ekotehokas laitekanta Kouvolan seudun ammattiopiston henkilöstön sekä yhteistyöyliopistojen työvälineeksi palvelemaan Biosammon koulutus ja tutkimustyötä niin Suomessa kuin ulkomailla. Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet ovat Biosampo koulutus- ja tutkimuskeskuksen laitteiden täydentäminen tarvelähtöisesti uusilla teknologioilla mahdollistaen uusiutuvan energian höydyntämisen entistä tehokkaammin. Hankkeen pääteknologiat keskittyvät Biosampo prosessien kokonaistehokkuuden kasvattamiseen ja uusien tuotteiden kehittämiseen. Pääteknologiat ovat kuuman lämpöenergiavirran muuntaminen kylmäksi sekä mikrovesivoiman ja veden puhdistustekniikan hankkimiseen. FREES Technology -hankkeen tuotteisiin kuuluvat uudet laitteet ja niihin liittyvät laitemanuaalit, jotka ovat osa Biosampo - FREES -hankkeen työkalustoa. Hankkeen tuloksista hyötyvät Kouvolan seudun ammattiopiston opettajat ja oppilaat sekä yhteistyöyritykset ja yliopistot. 65

66 4.1.3 TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen Toimintalinjalla 3 rahoitusta on vuoden 2012 loppuun mennessä myönnetty 197 hankkeelle ja rahoitusta sidottu yhteensä 34,4 miljoonaa euroa (EAKR + valtio) ja sidottu on 92,6 % toimintalinjan julkisesta rahoituksesta. Maksettu oli mennessä 46,0 % toimintalinjan koko ohjelmakauden EAKR-kehyksestä. Myös tällä toimintalinjalla tavoitteeksi asetetun yksityisen rahoituksen kertyminen näyttää epätodennäköiseltä. Toteutetut hankkeet ovat olleet käytännössä kuntien tai kunnallisten yhtiöiden tai oppilaitosten toteuttamia ja ne toteutetaan pääosin julkisella rahoituksella. Taulukko 8. Toimintalinja 3 Hankkeita : 197 kpl Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä EAKR+valtio Yksityinen Sidottu Maksettu Julkinen kehys Sidottu/ maksettu julk. kehyksestä (%) 92,6 % Yksityinen kehys Sidottu/ maksettu yks. kehyksestä (%) 23,4 % Sidottu Maksettu ,0 % 13,3 % Toimintalinja 3 on pitkään ollut ohjelman toiseksi hitaimmin edennyt toimintalinja, mutta on vuoden 2012 aikana edistynyt sidontojen osalta erinomaisesti. Toimintalinja tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ja tämän arvioinnissakin esiin nousseen hajanaisuutensa vuoksi ollut hakijoille hieman epäselvä. Hajanaisuus näkyy mm. siten, että toimintalinjalla 3 on Etelä-Suomessa käytössä kaikkiaan 31 menoluokkaa. Näistä 12 menoluokkaa on sellaisia, joihin kohdistuneen rahoituksen osuus on enintään 1 % sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta ja näissä menoluokissa on käytännössä vain yksi tai kaksi hanketta. Osittain epätietoisuus infrastruktuuri-investointien hyväksyttävyydestä on aiheuttanut epävarmuutta välittävien toimielinten keskuudessa (esim. Varsinais-Suomessa, mutta myös muilla alueilla) ja siten viivästyttänyt toimintalinjan etenemistä. Haasteena toimintalinjalla 3 on myös ollut löytää rahoitettavaksi Lissabonin strategiaa tukevia hankkeita ja tämä on aiheuttanut varovaisuutta rahoittajien keskuudessa (aiheesta myös luvuissa 4.3. Lissabonin strategian toteutuminen ja 5.2. Rahoituksen kohdentuminen). Menoluokkajakauman hajanaisuuteen ja hankkeiden lissaboninmukaisuuteen on viime vuosina eri yhteyksissä toistuvasti kiinnitetty huomiota, mutta 66

67 sillä ei juuri ole ollut (tilastoissa näkyvää) vaikutusta. Käytännössä hankkeen lissaboninmukaisuudella ei ole juurikaan ollut toimintalinjan 3 hankevalintoja ohjaavaa vaikutusta. Taulukko 9. Toimintalinja 3, määrälliset tavoitteet. Tavoite Toteutunut Toimintalinja 3 Yhteensä Yhteensä % Hyvinvointipalveluiden uudet toimintamallit tai ratkaisut (milj. ja %) 7,2 milj. 25,2 % 5,4 milj. 15,8 Uudet logistiset tai ympäristön parantamiseen liittyvät suunnitelmat tai ratkaisut (milj. ja %) 11,5 milj. 40,2 % 20,9 milj. 60,8 Tasa-arvohankkeet ( /TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) 4,2 milj. 14,3 % 5,0 milj. 14,5 Ympäristöpositiiviset hankkeet ( /TL:n EUrahoituksesta milj. ja %) 10,0 milj. 33,9 % 18,5 milj. 53,7 Toimintalinjan 3 rahoitus on kohdennettu alueen ja elinympäristön vetovoimaisuuden ja saavutettavuuden parantamiseen. Käytännössä hankkeet voidaan sijoittaa pääosin seuraavien otsikoiden alle: luonto- ja kulttuurikohteiden matkailu- ja virkistyskäytön edistäminen ilmastonmuutoksen hillitseminen alue- ja paikallistasolla pohjavesiin liittyvät selvitykset ja vesistöjen tila kehittyvät julkiset (hyvinvointi-)palvelut elinkeinoelämää palvelevat pienimuotoiset logistiset ratkaisut Hyviä kokemuksia on saatu erityisesti uusia hyvinvointipalveluiden tuottamistapoja kehittävistä hankkeista. Niitä on Etelä-Suomessa toteutettu merkittävästi enemmän kuin muilla suuralueilla ja se on Etelä-Suomessa ollut yksi toimintalinjan 3 painopisteistä esimerkiksi Päijät-Hämeessä ja Etelä- Karjalassa. Toimintalinjalla on myös rahoitettu joitakin yksittäisiä alueiden saavutettavuutta edistäviä investointihankkeita. Näiden hankkeiden määrä näyttäisi jonkin verran lisääntyneen (erityisesti Varsinais-Suomessa) sen jälkeen, kun seurantakomitea joulukuussa 2009 päätti lisätä pienimuotoiset infrastruktuuri-investoinnit tuettavan toiminnan joukkoon. Etelä-Suomen rannikolla toimintalinjan 3 rahoitusta kohdistuu haasteellisille saaristoasetuksen mukaisille alueille. Alue käsittää saaristo-osia Itä-Uudellamaalla, Uudellamaalla ja Varsinais- Suomessa. Hankkeet eivät tue kovin voimakkaasti Lissabonin strategiaa, mutta ovat hyvinkin EU:n Itämeri-strategian mukaisia. Saariston haasteena on elinkeinorakenteen säilyminen ja monipuolistaminen. Toimintalinjan toteutuksen tavoitteena on mm. matkailuelinkeinon ja sitä tukien muiden elinkeinojen kehittäminen sekä logististen yhteyksien ml. tietoliikenneyhteyksien parantaminen saaristossa. 67

68 Evaluointituloksia Alkuohjelmakaudella toteutetussa EAKR:n valtakunnallisen arvioinnin arviointiteemassa 3 alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen arvioitsijat nostavat suurimpana ongelmana esiin toimintalinjan 3 strategisten painopisteiden pirstaleisuuden. Erityisesti Etelä- Suomessa toimintalinjan hajanaisuus nähdään heikkoutena, sillä kehittämistyöllä ei ole riittävän selkeää fokusta. Toimintalinjan 3 vahvuutena nähdään paikallisen kehittämistyön mahdollistuminen. Kunnat ovat toimintalinjan 3 toteutuksessa olleet korostuneessa roolissa. Alueen toimijoiden näkemysten mukaan tämä asetelma on vahvistunut taantuman aikana. Aluelähtöinen kehittäminen on arvioitsijoiden mukaan osoittautunut toimintalinjan 3 puitteissa toteutettavan kehittämistyön ehdottomaksi vahvuudeksi. Uusia palvelukokeiluhankkeita toimintalinjalla 3 ei ole saatu käyntiin toivotulla tavalla. Tämä on johtunut lähinnä siitä, että yhteistyöhön ei ole saatu riittävästi kuntia mukaan. Yksi tulkinta tästä voi olla, että EAKR-toiminnan kentällä ei ole riittävästi tämän tematiikan vakiintuneita yhteistyökäytäntöjä. Lisäksi toimintalinjan pirstaleisuuden vuoksi sen mahdollisuuksia on ollut vaikeampi markkinoida hakijoille kuin muissa toimintalinjoissa. Etelä-Suomen ohjelmassa on lisäksi rahoitettu samantyyppisiä hyvinvointipalvelujen kehittämiseen liittyviä hankkeita toimintalinjalla 5. Esimerkkihankkeet Nimi: Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio. Veden kierron hallinta ja ekosysteemipalvelut Hallinnoija: Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Lahden keskus Koodi: A32310 Toimintalinja: 3 Toteutusaika: Kuvaus: Hankkeessa rakennetaan Lahden alueelle pitkäjänteinen, monitieteinen tutkimusyhteistyön alusta ja sitä tukeva infrastruktuuri kestävän urbanisaation prosessien analysoinnin ja hallinnan tueksi. Yhteistyöalustan ytimen muodostavat kaupunkiekosysteemien (HY), vesitekniikan (Aalto) ja ympäristöinformatiikan (Aalto) tutkimusryhmät sekä Lahden ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusala. Yhteistyöalustaan kuuluvat lisäksi kaupunkiympäristön kehittämisestä Lahden alueella vastaavat päätöksentekijät ja viranomaiset sekä alueen ympäristöalan yritykset. Hankkeen tutkimuksellisena tavoitteena on selvittää kaupunkien ja niiden ekosysteemien toimintaa, rakentamisen vaikutusta sekä tähän liittyvää tietoinfrastruktuuria. Hankkeen pääasiallinen toimenpide on koealueverkoston sekä ympäristöpaikkatietolaboratorion suunnittelu, toteuttaminen ja ensimmäisten tutkimusten tekeminen niiden avulla. Koealueverkosto tulee koostumaan 3-5 alueesta, jotka edustavat erilaisia kaupunkialuetyyppejä ja niillä pyritään mittaamaan veden kiertoon ja ilman laatuun liittyviä tekijöitä ja muuttujia kaupunkiekosysteemissä. Koealueverkoston tuottama informaatio syötetään projektissa rakennettavaan tietoinfrastruktuuriin, jossa se yhdistetään alueelta olevaan muuhun tietoon sekä malleihin ja suunnittelutyökaluihin. 68

69 Hankkeen tuloksena saadaan tietoa kaupunkien ja niiden ekosysteemien toiminnasta ja sen avulla voidaan arvioida kaupunkiympäristön toimivuutta esimerkiksi veden kierron ja siihen liittyvän ekologian sekä kaupunki-ilman puhtauden kannalta. Hanke tuottaa myös kokemusta ja osaamista ympäristön mittauksen sekä ympäristöinformatiikan alueilta. Hankkeen tuloksena Lahteen syntyy kaupunkiympäristön, yhdyskuntatekniikan ja tietotekniikan tutkimusinfrastruktuuri, joka täydentää ja vahvistaa alueen muuta ympäristöalan tutkimusinfrastruktuuria TL 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kaupunkiulottuvuus on sisällytetty Etelä-Suomen EAKR-ohjelmaan omana toimintalinjanaan (TL 4) ja sen toimet on kohdennettu pääkaupunkiseudulle ja Turun seudulle. Kehittämistoimissa keskitytään näiden seutujen kilpailukyvyn edistämiseen ja kaupunkien erityishaasteiden ratkaisemiseen. Näitä haasteita ovat pääkaupunkiseudulla pääkaupunkiseudun vetovoimaisuus ja innovaatiokyky, kaupunkiympäristön viihtyisyyden parantaminen ja sosiaalisen koheesion edistäminen sekä Turun seudulla mm. monipuolisen kaupunkikeskustan ja elävän kaupunkikulttuurin edistäminen. Toimintalinjalla 4 rahoitusta on vuoden 2012 loppuun mennessä myönnetty 28 hankkeelle. Rahoitusta on sidottu yhteensä 10,9 miljoonaa euroa (EAKR + valtio) eli 98 % toimintalinjan julkisesta rahoituksesta. Toimintalinja 4 on tällä sidonta-asteella parhaiten edistynyt toimintalinja, mutta sen volyymi on kokonaisuutena ottaen pieni, vain 5 % ohjelman julkisesta rahoituskehyksestä. Taulukko 10. Toimintalinja 4 Hankkeita : 28 kpl Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä EAKR+valtio Yksityinen Sidottu Maksettu Julkinen kehys Sidottu/ maksettu julk. kehyksestä (%) 98,4 % Yksityinen kehys Sidottu/ maksettu yks. kehyksestä (%) 22,7 % Sidottu Maksettu ,3 % 6,4 % 69

70 Taulukko 11. Toimintalinja 4, määrälliset tavoitteet. Tavoite Toteutunut Toimintalinja 4 Yhteensä Yhteensä Hyvinvointipalveluhankkeet (kpl) 3 kpl 3 kpl Alueen vetovoimahankkeet (kpl) 3 kpl Yhteisöllisyyttä edistävät hankkeet (kpl) 4 kpl 21 kpl Tasa-arvohankkeet ( /TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) 1,4 milj. 20,0 % 34,0 % Ympäristöpositiiviset hankkeet ( /TL:n EUrahoituksesta milj. ja %) 1,6 milj. 23,4 % 49,9 % Pääkaupunkiseutu Toimintalinjalla 4 on mennessä pääkaupunkiseudulla rahoitusta myönnetty 18 hankkeelle. Vuonna 2012 käynnistyi viisi uutta hanketta eli o Helsingin kaupunki: Huomisen arki o Helsingin ympäristökeskus: Greening Events o Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy: Parhaat käytännöt kiertoon Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä o Culminatum Innovation Oy Ltd: EKA Edelläkävijäalue Helsinki Region o Helsingin seudun kauppakamari: Pk-yrityksen ympäristövastuut: tunnista, varaudu ja hanki kilpailuetua! Laajasti ottaen pääkaupunkiseudulla toimintalinjan 4 hankkeilla edistetään erityisesti pääkaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja innovaatiokykyä, kaupunkiympäristön viihtyisyyden parantamista sekä sosiaalista koheesiota. Metropolialueen kilpailukykystrategia (A30169) -hanke toteutettiin ohjelmakauden alussa. Hankkeessa laadittiin metropolialueen (tässä tapauksessa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) kilpailukykystrategia. Strategiassa keskityttiin erityisesti kaupunkien rooliin kilpailukyvyn edistämisessä. Tavoitteena oli sitouttaa keskeiset tahot, erityisesti kaupungit strategian ja sen konkreettisen toteuttamissuunnitelman toteuttamiseen. Strategian valmisteluun osallistui laaja joukko kaupunkien eri toimialojen, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän edustajia ja muita asiantuntijoita. Se oli vaikuttava hanke, joka on generoinut useita pääkaupunkiseudun yhteisiä sekä kansallisella että EU -rahoituksella rahoitettuja hankkeita, mm. kolmea seuraavaa EAKR - hanketta, jotka kehittävät innovaatioympäristöjä Metropolialueen temaattisten innovaatioympäristöjen kehittäminen (METIKO) (A31145) Vantaan innovaatioympäristön kehittäminen (VIK) (A31793) Huomisen arki (A31960) -hanke, erityisesti käyttäjälähtöisten innovaatioiden kehittäminen avoimessa innovaatioympäristössä. 70

71 Hankkeet ovat täydentäneet OSKE -ohjelman toimenpiteitä ja luoneet uusia avauksia mm. tulevan Innovatiiviset kaupungit -ohjelman valmisteluun. Osa hankkeista on muodostanut kokonaisuuden, jolla on kehitetty monipuolisesti uusia toimintamalleja osallisuuden lisäämiseksi ja viihtyisyyden parantamiseksi asuinalueilla ja liikenneympäristöissä sekä lisätty ympäristötietoisuutta. Esimerkkihanke: Nimi: Greening Events Hallinnoija: Helsingin ympäristökeskus Koodi: A31872 Toimintalinja: 4 Toteutusaika: Kuvaus: Ympäristöasioiden järjestelmällinen hallinta on koko ajan kasvava vaatimus viranomaisilta sekä kuluttajilta. Toimijoilta vaaditaan todennettua ja luotettavaa näyttöä siitä, miten he hoitavat yhteiskunta- ja ympäristövastuullisuuttaan. Myös vaatimukset tapahtumajärjestäjiä ja kaupunkeja kohtaan ovat kasvaneet. Pääkaupunkiseutu on yksi Suomen päätapahtumapaikosta ja kasvava viihde- ja vapaa-ajan teollisuus lisäävät alueen yleisötapahtumien määrää jatkuvasti. Alueella järjestetään vuosittain monia suuria kulttuuri- ja liikuntatapahtumia, joilla on vaikutuksia sekä alueen talouteen että ympäristöön. Alueella ei kuitenkaan ole selkeitä ohjeita siitä, miten ja millä kriteereillä ympäristöasiat otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon tapahtumien järjestämisessä. Hankkeen tavoitteena on tehdä pääkaupunkiseudusta kestävä tapahtumapaikka, jonka kestävyyskriteereihin voi luottaa myös kansainvälisesti. Hankkeen tavoitteena on luoda konkreettiset kestävyyskriteerit metropolialueen monimuotoisille tapahtumille. Kestävyyskriteereiden tavoitteena on hallita ja minimoida tapahtumien ympäristövaikutuksia kuten hiilidioksidipäästöjä, mutta myös nostaa metropolialueen taloudellista kilpailukykyä, sosiaalista kestävyyttä sekä metropoli-brändiä laadukkaiden ja kestävien tapahtumien kautta. Hankkeen päämääränä on luoda kriteerit, jotka ovat sopivia erikokoisille ja erityylisille tapahtumille. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jonka avulla kriteerit saadaan tapahtuman järjestäjien jo olemassa oleviin lupaprosesseihin mukaan. Näin kestävyyskriteerit olisivat mukana tapahtuman järjestämisen jokaisessa vaiheessa. Hankkeessa luodaan pääkaupunkiseudulle tapahtumien kestävyyskriteerit ja ympäristömerkit. Uusia käytäntöjä pilotoidaan pääkaupunkiseudun tapahtumissa ja ne integroidaan tapahtuman lupaprosessiin. Hankkeessa päivitetään tapahtumajärjestäjille tehtyjä karttoja, jotka auttavat tapahtumajärjestäjiä kestävien tapahtumien toteutuksessa. Hankkeeseen kuuluu myös laaja tiedotuskampanja. Turun seutu TL 4:ssa Varsinais-Suomen liitto teki vuonna 2012 yhteensä kaksi myönteistä rahoituspäätöstä. Toinen oli uusi hanke Luovan alan toimintaympäristön ja yritysyhteistyön kehittäminen; Turun luovat tilat Logomo ja Fortuna, joka käynnistyi vuoden 2013 alussa. Toinen oli jatkorahoituksen saanut Turun linnan uudistamishanke kulttuurimatkailullisen vetovoiman parantamiseksi. 71

72 Turussa toimintalinjan kautta on rahoitettu hyvin erilaisia hankkeita, joita kaikkia kuitenkin yhdistää innovatiivisuus. Rahallisesti pienimpiä ovat olleet osuuskuntavetoiset yhteisöhankkeet, joiden kautta on toteutettu Turussa asuinalueiden pieniä kunnostustoimenpiteitä. Näitä toimenpidekohteita on toteutettu n Fortunan käsityökorttelin ja Logomon tapahtumakeskuksen alkuvaiheita on rahoitettu TL 4:stä. Rahallisesti suurin hanke (kustannusarvio yhteensä 5 m, kehittämisosio ja investointiosio) on ollut Turun vanhan keskustan kehittämishanke, jonka puitteissa on parannettu julkisivuja ja kevytliikenneväyliä, tehty arkeologisia kaivauksia sekä rakennettu silta Aura joen yli kevytliikenteelle (valmistuu 2013). Jatkossa kaupunkitoimenpiteiden tulee edelleen olla innovatiivisia ja toteutettavissa. Turun keskustan kehityksellä on tärkeää saattaa loppuun esim. Fortuna-korttelin valmistelut sekä Turun linnan näyttelyiden uudenaikaistaminen. Varsinais-Suomen liitolla on jatkuva haku ja liitolle osoitetut myöntövaltuudet on täysimääräisesti sidottu. Uusia kohdennuksia ei ole odotettavissa, koska äkilliset rakennemuutokset tuntuvat vievän jatkossa kaikki varat ja huomion. Esimerkkihanke Nimi: Turun linnan uudistamishanke kulttuurimatkailullisen vetovoiman parantamiseksi Hallinnoija: Turun kaupunki / Turun kulttuuriasiainkeskus / Turun museokeskus Koodi: A31585 Toimintalinja: 4 Toteutusaika: Kuvaus: Turun linna on vartioinut Aurajoen suuta jo 1200-luvun lopulta lähtien. Loisteliainta kauttaan linna eli luvun puolivälissä Juhana Herttuan ja Katariina Jagellonican aikana, jolloin muun muassa renessanssikerros rakennettiin. Turun linnan eri tiloissa on sijainnut mm. vankila ja viljavarasto. Linnarakennus on kokenut loiston lisäksi myös rappion kausia. Nykyiseen asuunsa linna on restauroitu ja välisinä vuosina. Linnan perusnäyttelyt ovat pääsääntöisesti 1980-luvulla rakennettuja. Turun linnan uudistamishankkeen tavoitteena on nostaa Turun linnasta muodostuva kävijäkokemus ajanmukaiselle ja edustavalle tasolle. Päämääränä on kohottaa Turun linnan imagoa paitsi Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen käyntikorttina myös koko Pohjolan historian näyttämönä. Uusittujen näyttelyiden, yleisöopasteiden ja perheen pienimmille suunnatun Lasten linna - kokonaisuuden lisäksi hankkeen puitteissa tuotetaan matkailu-, opetus- ja opastuspaketteja sekä avataan verkkoon oppimisalusta. Hankkeen loppuvaiheessa linnasta kertovat esitteet ja internet-sivut uusitaan. 72

73 4.1.5 TL 5 Toimenpiteiden temaattinen kehittäminen Ylimaakunnallinen toimintamalli Etelä-Suomen EAKR -ohjelmassa toimenpiteiden temaattinen keskittäminen on valittu toteutettavaksi omana toimintalinjanaan ja temaattisella keskittämisellä pyritään kehittämään alueen osaamiskeskittymiä laajoilla ylimaakunnallisilla hankekokonaisuuksilla. Ohjelma-asiakirjan mukaisesti temaattisen osion hallinnointi on keskitetty Päijät-Hämeen liittoon, maakuntien yhteiseen EU-yksikköön, joka aloitti toimintansa ohjelmakauden alussa vuonna Vuonna 2012 teemaosion hankehaku on toteutettu yksivaiheisena. Ennen vuotta 2011 kaikki järjestetyt haut toteutettiin kaksivaiheisena hakuna: ensin ideahakuvaihe ja sen jälkeen varsinainen hakuaika. Avoimeen hakuun liittyen EU-yksikkö järjestää ennen ideahakua infotilaisuuksia eri puolilla Etelä-Suomea. Ideahaun päätyttyä siihen osallistuneille tahoille järjestetään teemakohtaiset verkostoitumistilaisuudet. Verkostoitumistilaisuuksien tarkoituksena on saattaa saapuneet hankeideat kaikkien ideahakuun osallistuneiden tietoon, verkottaa hanketoimijoita ja -ideoita keskenään ja saada varsinaiseen hakuun parempia ja laajempia ylimaakunnallisia hankekokonaisuuksia. Verkostoitumistilaisuuksista alkaa varsinainen hakuaika, jonka puitteissa hakijoiden tulee tehdä virallinen hankehakemus Eura2007-järjestelmässä. Syksyllä 2012 järjestettiin hankehaku, joka toteutettiin suorana hakuna. Haussa oli ensimmäistä kertaa toimintalinjassa 5 hakea myös pienempiä kertakorvausmallin mukaisia (lump sum) hankkeita. Saapuneet hankehakemukset käsitellään kaikkien maakuntien yhteistyöryhmien sihteeristöissä sekä Etelä-Suomen EAKR-ohjelman koordinaatiotyöryhmässä, jossa maakunnat ja ELY-keskukset ovat edustettuina. Rahoitettavat hankkeet valitsee Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ohjauskomitea, joka koostuu maakuntahallitusten puheenjohtajista ja maakuntajohtajista. Juridiset rahoituspäätökset hankkeille tekee Päijät-Hämeen liitto ja hankkeiden hallinnointi (ml. maksatukset) hoidetaan keskitetysti Päijät-Hämeen liiton EU-yksikössä. 73

74 Rahoituksen toteutuminen Taulukko 12. Toimintalinja 5 Hankkeita : 60 kpl EAKR+valtio Kunta ja muu julkinen Julkinen yhteensä Yksityinen Sidottu Maksettu Julkinen kehys Sidottu/ maksettu julk. kehyksestä (%) Yksityinen kehys Sidottu/ maksettu yks. kehyksestä (%) Sidottu ,4 % 31,2 % Maksettu ,1 % 10,5 % Toimintalinjalla 5 rahoitusta on vuoden 2012 loppuun mennessä myönnetty 60 hankkeelle ja toimintalinjan julkisesta rahoituskehyksestä on sidottu yhteensä noin 79 %. Syksyllä 2012 järjestetyltä hakukierrokselta rahoitettavaksi valittujen hankkeiden sidontojen ja varausten jälkeen, kaikki Päijät-Hämeen liitolle osoitetut toimintalinjan 5 varat on varattu käynnissä oleville hankkeille. Uusia hankkeita voidaan käynnistää vain, jos päättyviltä hankkeilta vapautuu varoja. Verrattaessa toimintalinjan sidontoja ohjelma-asiakirjan mukaiseen kehykseen, pitää kuitenkin samalla muistaa, että Päijät-Hämeen liitolle maakunnan yhteistyöasiakirjoissa osoitettu/osoitettava rahoitus on jäänyt noin 10% toimintalinjan rahoituskehystä pienemmäksi. Tähän on kolme syytä, jotka käytännössä pienentävät toimintalinjan 5 EAKR- ja valtion rahoitusta: 1. kansallinen joustovaraus, joka otetaan kunkin vuoden kokonaiskehyksestä päältä pois ennen varojen jakoa alueille 2. pääomasijoitusrahastotoimintaan ohjattu 2 miljoonaa euroa otettiin toimintalinjalta 5 3. vuosien 2012 ja 2013 valtion vastinrahoituksen leikkaukset Näiden syiden vuoksi siis osa toimintalinjan 5 ohjelma-asiakirjan mukaisesta kehyksestä on käytännössä ohjautunut muille toimintalinjoille ja näin ollen toimintalinjan 5 maksimaalinen sidontaaste tulee jäämään noin 90 %:iin suunnitellusta. Toimintalinjan 5 ylimaakunnallisen hanketoiminnan osalta pitää ottaa huomioon, että rahoituspäätöksen valmistelu laajoissa hankekonsortioissa on huomattavasti hitaampaa kuin ns. tavallisissa hankkeissa. Syitä löytyy niin hakijoiden kuin rahoittajankin puolelta: Eura2007 järjestelmä ei tue lainkaan laajojen ylimaakunnallisten hankkeiden muodostamista, jolloin useita osia hankevalmistelusta ja seurannasta joudutaan toteuttamaan omien Excel -taulukoiden avulla (mm. budjetti, seuranta, maksatus). Tämä paitsi hidastaa työvaiheita myös lisää virheriskiä. Maksatusten vauhdittamiseksi on lisätty resursseja maksatukseen, joten uuden lisähenkilön työpanoksen myötä maksatukset ovat syksystä 2012 lähtien nopeutuneet. 74

75 Hakukierrokset ja teemat 2012 Etelä-Suomen EAKR-ohjelman teemaosiossa oli mennessä käynnistetty seitsemän (7) hakukierrosta, joiden teemoja ovat Etelä-Suomen maakuntien yhteistyöryhmien päätösten mukaisesti olleet Ympäristöteknologia ja osaaminen sekä ympäristöystävälliset palvelukonseptit Meriklusteri Hyvinvointi Digitaaliset sisällöt ja sähköiset palvelut Metsäteollisuusklusteri Logistiikka Innovatiiviset metallituotteet Muotoilu ja muut luovat toimialat Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen Huipputeknologinen osaaminen Etelä-Suomessa Matkailun kehittämiskonseptit Elintarvikeala ja elintarviketurvallisuus Innovatiiviset puujalosteet Seitsemännellä hakukierroksella syksyllä 2012 teemoina olivat 1) Huipputeknologinen osaaminen Etelä-Suomessa 2) Kertakorvausmallin (Lump Sum) mukaiset hankkeet, kaikista aiemmin avoinna olleista teemoista Tässä haussa ei järjestetty ideahakukierrosta, vaan suoraan varsinainen haku. Poikkeuksena rahastokauden alkupuolella järjestettyihin hakuihin nähden haku järjestettiin yksivaiheisena ajansäästön vuoksi. Kaksivaiheinen hakuprosessi vie eri vaiheineen pitkän ajan ja nyt haluttiin tällä kierroksella saada valittavat hankkeet nopeampaan käynnistymiseen. Uutena aiempiin hakuihin verrattuna, syksyllä 2012 järjestetyssä haussa oli mahdollista hakea kertakorvausmallin mukaisia hankkeita. Hakuilmoitus julkaistiin eteläsuomalaisissa sanomalehdissä sekä Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikön www-sivuilla. Hakuaika toteutetussa haussa oli Hakuun liittyvä infotilaisuus järjestettiin Helsingissä. Varsinainen hakuaika päättyi , määräaikaan mennessä saapui 69 hakemusta, joista 11 yhteishanketta ja 58 kertakorvausmallin mukaista hanketta. Yksi kertakorvausmallin mukainen hakemus saapui määräajan jälkeen. 75

76 Taulukko 13. Toimintalinja 5 hakukierrokset. Hakukierros Hanke-ideoita Hakemuksia Rahoitettavat hankkeet kpl kpl kpl % syksy ,9 kevät ,0 kevät ,0 kevät ,5 kevät ,9 syksy ,0 syksy ,2 Yhteensä ,7 Syksyn 2011 hakukierroksen hankkeista päätettiin helmikuussa 2012 rahoittaa yhdeksää hanketta ja kaksi hanketta otettiin varasijalle rahoitettavaksi päättyviltä hankkeilta vapautuvilla varoilla. Varasijalle valituille kahdelle hankkeelle tehtiin myönteiset rahoituspäätökset alkusyksyllä Syksyllä 2012 järjestetyssä haun perusteella rahoitettavaksi valittiin viisi yhteishanketta. Yhteishankkeille myönnettiin aluksi osa haetusta rahoituksesta, päättyviltä hankkeilta vapautuvia varoista tullaan ohjaamaan rahoitusta mahdollisuuksien mukaan valituille hankkeille. Lisäksi yksi hanke otettiin varasijalle rahoitettavaksi, jos varoja vapautuu riittävästi päättyviltä hankkeilta. Haussa valittiin yhteishankkeiden lisäksi rahoitettavaksi 11 kertakorvausmallin mukaista hanketta. Tämän jälkeen toimintalinjassa 5 on rahoitettavia hankkeita 75 hanketta ja yksi varasijalla olevaa hanketta. Hankeideoita on seitsemällä toteutetulla hakukierroksella saatu yhteensä 436 kpl. Varsinaisia hankehakemuksia teemahakuihin on vuoden 2012 loppuun mennessä seitsemällä toteutetulla hakukierroksella jätetty 210 kpl ja rahoitettavaksi on valittu 75 ylimaakunnallista teemahanketta, joista 64 on yhteishankkeita ja 11 kertakorvausmallin mukaista hanketta. Ohjelmakauden lopun läheneminen oli havaittavissa suurena kiinnostuksena osallistua toimintalinjan 5 mahdollisesti viimeiseen hankehakuun. Hankehaussa saatiin lukuisia hankehakemuksia, joilla pyritään saamaan hankkeita ohjelmakausien siirtymäajaksi. Erityisesti kertakorvausmallin mukaisten hankkeiden suuri määrä yllätti ja ylitti odotukset. Teemaosio tukee Etelä-Suomen osaamiskärkiä Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ja toimintalinjan 5 päätavoite on vahvistaa Etelä-Suomen osaamiskärkiä sekä tukea eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien verkostoitumista keskenään, kansallisesti ja kansainvälisesti. Vuosina teemoista selvästi eniten tukea on saanut 76

77 Ympäristöteknologia, johon on kohdistettu noin 12,7 miljoonaa euroa EAKR- ja valtion rahoitusta eli 20 % toimintalinjalla 5 myönnetystä rahoituksesta. Lähes yhtä suurella osuudella on Hyvinvointi teema 10,5 M osuudella, joka on 16% myönnetystä rahoituksesta. Kolmantena on Kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen 6,9 M (11 %) rahoituksella. Kuva 15. Toimintalinjan 5 rahoituksen jakautuminen teemoittain, Useilla toimintalinjan 5 teemoilla ja hankkeilla on läheinen kytkentä kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan. Toimintalinja 5 tarjoaa OSKE-toimijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden toteuttaa ylimaakunnallisia hankkeita koko Etelä-Suomen alueella. Vahvaa yhteistyötä tehdään erityisesti seuraavien OSKEn osaamisalojen kanssa Ympäristöteknologia Älykkäät koneet Meriklusteri Uusiutuva metsäteollisuus Asuminen Digitaaliset sisällöt ja monissa hankkeissa liikutaan mielenkiintoisilla osaamisalojen rajapinnoilla (esim. uusiutuva metsäteollisuus puurakentaminen asuminen) luoden laajoja yhteistyöverkostoja. 77

78 Osaamiskeskusohjelman toimijat toteuttavat TL 5:n hankkeita verkostoituneesti keskenään Etelä- Suomen alueella yhdessä muiden toimijoiden kuten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja kuntien - kanssa. Näin OSKE-verkostot ja osaaminen leviävät tehokkaammin koko Etelä-Suomen hyödyksi. Temaattinen lähestymistapa toteuttaa Lissabonin strategiaa eli tukee pitkäjänteisesti työllisyyttä ja kilpailukykyä Etelä-Suomessa. Teemaosiossa vuoden 2012 loppuun mennessä sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta 90,6 % kohdistuu Lissabonin strategiaa tukeviin menoluokkiin. Toimintalinjalla 5 rahoitetut hankkeet ovat linjassa myös Eurooppa 2020-strategian kanssa yhdistäen erityisesti osaamisperusteisen talouden (älykäs kasvu) kestävän kasvun painotuksiin. Vuoden 2012 loppuun mennessä toimintalinjalla 5 sidotusta rahoituksesta 50,7 % kohdistui ohjelman ns. haasteellisimmille alueille. Maakunnittain myönnetty rahoitus jakautui seuraavasti: Taulukko 14. Toimintalinjan 5 sidonnat ja varaukset maakunnittain. % Etelä-Karjala ,7 Itä-Uusimaa ,7 Häme ,0 Kymenlaakso ,8 Päijät-Häme ,3 Uusimaa ,5 Varsinais-Suomi ,8 Yhteensä ,0 1 Sisältää tiedot saakka alkaen Itä-Uusimaa liittynyt Uusimaahan. Toimintalinjan 5 määrälliset tavoitteet tullaan ohjelmakauden aikana pääosin saavuttamaan. Ainoa indikaattori, jonka osalta ollaan ehkä liian kaukana tavoitetasosta, on tasa-arvohankkeiden osuus sidotusta rahoituksesta. Sen osalta asetettu tavoite jäänee saavuttamatta. Indikaattoritietojen perusteella toimintalinjan 5 hankkeista 43,3 % on ympäristöpositiivisia, mikä ylittää merkittävästi tavoitetason. Syynä tähän on toimintalinjan vahva painotus ympäristöteknologia-alan kehittämiseen. Toimintalinjan 5 hankkeiden horisontaalisten painotusten osalta merkittävimmin konkretisoituu kansainvälisen, kansallisen, alueellisen ja/tai paikallisen tason kumppanuus. 78

79 Taulukko 15. Toimintalinja 5, määrälliset tavoitteet. Tavoite Toteutunut Toimintalinja 5 Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Uudet yritykset (kpl) 35 kpl 23 kpl 12 kpl 31 kpl 22 kpl 9 kpl Uudet työpaikat 150 kpl 75 kpl 75 kpl 167 kpl 114 kpl 53 kpl Uudet tutkimus-/t&k-työpaikat (tavoite htv/tot.kpl) T&K toiminnan määrä ( / TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) Tasa-arvohankkeet ( /TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) Ympäristöpositiiviset hankkeet ( /TL:n EU-rahoituksesta milj. ja %) Julkisen tutkimuksen hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä (kpl) 35 kpl 45 kpl 10,0 milj. 29,3 % 34,6 M 48,3 % 8,0 milj. 23,4 % 3,6 M 6,7 % 5,0 milj. 14,6 % 27,7 M 43,3 % 350 kpl 17 hanketta, 320 yritystä Esimerkkihanke Nimi: Bio Refine Tech - Biojalostamo-osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen Hallinnoija: Cursor Oy, Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Koodi: A32017 Toimintalinja: 5 Toteutusaika: Kuvaus: Euroopan unioni on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet ilmasto- ja energiakysymysten saralle vuoteen 2020 mennessä. Suomi on sitoutunut pudottamaan hiilidioksidipäästöjä merkittävästi. Tämän haasteen selättäminen edellyttää kestävään kehitykseen perustuvien uusien energiatuotantomenetelmien käyttöön saamista. Suomen paperi- ja selluteollisuus on ollut merkittävä biosähkön tuottaja. Sellutuotannon alentuminen viimeaikoina on heikentänyt mahdollisuuksia saavuttaa asetetut ilmasto- ja energiatavoitteet. Cursor Oy on viimeiset kolme vuotta kehittänyt yhdessä viiden yrityksen kanssa uutta BioA biojalostamokonseptia. Konsepti on sellu- tai paperitehtaaseen integroitava biojalostamo, joka tuottaa jätteistä energiaa biokaasuna ja/tai etanolina sekä muina lopputuotteina kuten lannoitteena. Biojalostamossa prosessin tuottoa voidaan tehostaa levästä saatavalla biomassalla. Levästä saadaan ensivaiheessa vetyä, erilaisia arvokkaita sivujakeita sekä lopuksi metaania. Levä kasvatetaan prosessitehtaiden lämpöisissä suodosvesissä. Tämä on merkittävä etu prosessitehtaiden energiataloudelle. Samoin etua syntyy prosessitehtaiden jätevesien käsittelyssä kun jätevettä käytetään levänkasvatuksessa ravinnelähteenä. Tämä keventää vesistöön laskettavan puhdistetun jäteveden ravinnepitoisuutta. Bio Refine Tech -hanke omalta osaltaan edesauttaa kansalliseen tavoitteeseen pääsemistä sekä tukee koko bioenergia-alan kehittymistä kilpailukykyisemmäksi. Hanketta hallinnoi Cursor Oy. Osatoteuttajina ovat Turun yliopisto ja Aalto-yliopisto. Hankkeen tavoitteena on a. saada uutta liiketoimintaa biojalostamo-osaamisen kehittämisestä, b. hyödyntää konkreettisia uusiutuvan energian laitosinvestointikohteita tutkimus- ja 79

80 kehitystoiminnassa siten, että BioA konseptin mukaisia ratkaisuja voidaan jatkossa kaupallistaa globaaleiksi vientituotteiksi, c. selvittää fotobioreaktorin kasvatusliuoksena käytettävän suodosliemen soveltuvuus fotosynteettisten eliöiden kasvattamiseen suljetussa fotobioreaktorissa, d. etsiä fotobioreaktoriin sopivat lajit, e. optimoida valittujen lajien kasvattaminen fotobioreaktorissa, f. löytää optimikytkentä biojalostamon ja nykyisen sellutehtaan välillä minimoiden ulkopuolisen energian tarpeen ja ympäristövaikutukset sekä maksimoimalla sekundäärivirtojen käyttö. Toimintalinja 5:n arviointi Toimintalinjan 5 hankkeille toteutettiin ulkoinen arviointi vuoden 2012 aikana. Arvioinnin toteutti MDI Management Design Intelligence. Arvioinnin tavoitteena oli saada kuva, miten toimintalinjan ja hankkeiden toteutuksessa on valittujen teemojen osalta edistytty ja mitkä ovat olleet toiminnan tulokset ja vaikuttavuus. Lisäksi tarkasteltiin laajemmin hankkeiden ja ohjelmakokonaisuuden vaikutuksia suhteessa EU:n, kansallisiin ja alueellisiin tavoitteisiin. Toteutuksessa analysoitiin ja arvioitiin eteläsuomalaisia innovaatiovalintoja, -painopisteitä ja strategioita sekä peilattiin niitä Itämeren alueen yhteisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Arvioinnilla haluttiin luoda suosituksia Etelä-Suomelle EU:n tulevaa rakennerahastokautta valmistelua varten. Arviointi toteutettiin kehittävällä otteella aineistotutkimuksen ja työpajojen kautta. Arvioinnin toteuttamiseksi järjestettiin useita tilaisuuksia vuoden 2012 aikana. Tilaisuudet oli kohdennettu niin hankkeiden operatiivisille toteuttajille kuin organisaatioiden johdolle. Operatiivisen arvioinnin rinnalla erityinen huomio kiinnitettiin toiminnan vaikuttavuuden parantamisen ja toimenpidesuositusten antamiseen. Työpajojen tavoitteena oli parantaa eteläsuomalaisten hanketoimijoiden valmiuksia vastata nopeasti muuttuvaan globaaliin toimintaympäristöön ja tulevaan EU:n rakennerahastokauteen sekä nostaa esiin eteläsuomalaista yhteistyöpotentiaalia hanketoimijoiden ja rahoittajien kesken. Työpajojen avulla luotiin pohjaa Etelä-Suomen yhteiselle Smart specialisation strategialle. Arviointiaineiston ja erityisesti asiantuntijahaastatteluiden perusteella eteläsuomalaiset hanketoimijat ovat erittäin tyytyväisiä teemakohtaiseen ja ylialueelliseen ohjelmavälineeseen: toimintalinja 5 saa poikkeuksetta kehuja ja 87 % kyselyn vastaajista toivoo, että tulevalla ohjelmakaudella vastaavat maakuntien yhteiset kehittämishankkeet olisivat mahdollisia. Erityisen hyvänä on pidetty sitä, että on ollut konkreettinen väline, jolla voidaan aidosti toteuttaa useamman alueen yhteisiä hankkeita. Tällainen instrumentti on aiemmin puuttunut. Toiminnalla on onnistuttu verkottamaan eteläsuomalaisia kaupunkeja ja organisaatioita yhteen, mikä on lisännyt luontaista vuorovaikutusta ja edelleen sosiaalista pääomaa eteläsuomalaisessa kehittäjäverkostossa. Hanketoiminnan tuloksena on syntynyt vakiintuneita yhteistyösuhteita eri organisaatioiden välille ja samalla on tuettu eurooppalaista koheesiotavoitetta. Älykkäällä erikoistumisella vahvistetaan alueellisia innovaatiojärjestelmiä, maksimoidaan tiedonkulkua ja levitetään innovoinnin etuja alueen koko talouteen. Etelä-Suomen näkökulmasta älykäs erikoistuminen on sitä, että alueet rakentavat aiempaa vahvempaa omaan erityiseen profiiliin pohjautuvaa osaamista. Toimintalinja 5 on tukenut alueiden vahvuuksia ja erikoistumista sekä luonut pohjaa Etelä-Suomen älykkään erikoistumisen strategioiden syntymiselle laajemman alueellisen 80

81 kattavuuden, parantuneen toimijoiden ja sektoreiden välisen verkottumisen, tiedonkulun ja alueellisten innovaatiopanostusten synergian kautta. 4.2 Ydinindikaattoreiden toteutuminen Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ydinindikaattoreiksi on ohjelma-asiakirjassa määritelty: uudet yritykset uudet työpaikat T&K-toiminnan määrä uudet tutkimus / T&K-työpaikat Lissabonin strategian mukaiset hankkeet tasa-arvohankkeet ympäristöpositiiviset hankkeet Syntyneiden uusien työpaikkojen osalta ohjelma näyttää toteutuvan hyvin etupainotteisesti. Vuoden 2012 aikana koko ohjelmakaudelle asetettu tavoitetaso on saavutettu (toteutuma-aste on 113 %) ja voidaan arvioida, että ohjelmakauden tavoitteet tullaan ylittämään selvästi. Ylivoimaisesti suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt toimintalinjalla 1, joka on vuoden 2012 aikana ylittänyt tavoitteensa reippaasti (tavoite 3000, toteutuma ). Tämä johtuu siitä, että toiminnan/rahoituksen luonne toimintalinjassa 1 tukee nopeaa ja välitöntä työpaikkojen syntyä, joka on helposti todennettavissa hankkeen päättyessä. Muiden toimintalinjojen (tl 2-5) osalta rahoitettava toiminta on yleensä luonteeltaan sellaista, että se synnyttää uusia työpaikkoja vasta viiveellä, joten toteutumalukujen voidaan arvioida tässä vaiheessa ohjelmakautta olevan hyvällä tasolla. Erityisesti toimintalinjalla 2 uusia työpaikkoja on jo tässä vaiheessa ohjelmakautta syntynyt tavoitetasoa enemmän ( toteutuma-aste 138 %). Myös toimintalinja 5 on ylittänyt ohjelmakauden työpaikkatavoitteensa ( toteutuma-aste 111 %). Syksyllä 2008 alkaneen kansainvälisen talouskriisin aiheuttaman taantuman vuoksi uusien työpaikkojen luominen on tavoitteena entistä haasteellisempi ja siksi kaikki hankkeet eivät ole voineet saavuttaa niille asetettuja tavoitteita uusien työpaikkojen luomisessa. Vaikka ohjelmaan kirjatut tavoitteet näyttävät tältä osin toteutuvan hyvin, hankkeet ovat usein asettaneet itselleen erittäin korkeita ja kunnianhimoisia työpaikkatavoitteita, joiden toteutuminen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on ollut epärealistista. Asiaa pitäisikin voida tarkastella myös toimintojen tehostumisen näkökulmasta tai siitä näkökulmasta, että ensisijaisena tavoitteena olisi turvata olemassa olevat työpaikat. Naistyöpaikkojen osalta toteutumatilanne ei vuoden 2012 lopussa ole ihan yhtä hyvällä tasolla. Kun uusien työpaikkojen tavoite kokonaisuutena on jo saavutettu ja ylitetty, on naisten työpaikkojen tavoitteesta saavutettu 94 %. Tähän mennessä uusia naistyöpaikkoja on syntynyt 1453 ja koko ohjelmakauden tasolla on kuitenkin jo nyt selvää, että myös naistyöpaikkojen tavoite (1575) tullaan saavuttamaan. 81

82 Kuva 16. Uusien työpaikkojen tavoite ja toteutuma Etelä-Suomessa Sekä uusien työpaikkojen että yritysten toteutumatiedoissa on huomioitu Eura2007-järjestelmässä raportoidut seurantatiedot, TUKI2000-järjestelmän loppuunmaksettujen hankkeiden tiedot ja Finnveran suunnitelma-/sidontavaiheen tiedot. Merkillepantavaa on, että ohjelman avulla syntyneestä lähes 4800 työpaikasta noin 1200 on syntynyt Finnveran tuella, mutta Finnveran lainojen ja takausten rahoitusosuus on vain 2,3 % koko ohjelman sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta. Syntyneistä lähes 900 yrityksestä 612 on syntynyt Finnveran tuella. Käytännössä yritys ja yrittäjä ovat usein saaneet myös muuta EU- tai kansallista tukea yrityksen perustamis- tai kasvuvaiheessa, mutta syntyvät työpaikat ja yritykset realisoituvat konkreettisesti vasta Finnveran lainan tai takauksen myötä. Näin ollen suuri osa syntyvistä yrityksistä (ja työpaikoista) kirjautuu Finnveran tuloksiin, vaikka käytännössä prosessia on suoraan tai epäsuorasti tuettu myös muilla instrumenteilla. Kääntäen voisi sanoa, että onnistuneilla alueellisilla kehittämishankkeilla ja yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeilla parhaimmillaan syötetään yrittäjiä ja yrityksiä Finnveran asiakkaiksi ja näin vahvistetaan yritysten kasvua ja uusien yritysten perustantaa alueella. Myös syntyneiden uusien yritysten osalta toimintalinja 1 on edistynyt selvästi parhaiten: koko ohjelmassa syntyneistä 896 uudesta yrityksestä 724 on syntynyt toimintalinjan 1 rahoituksella. Muiden toimintalinjojen osalta tavoitetasotkin ovat pieniä, joten tavoitteet tullaan ohjelmakauden aikana saavuttamaan. Kokonaisuutena voidaan kuitenkin sanoa, että koko ohjelman tavoite (920 uutta yritystä) tullaan saavuttamaan ja ylittämään ohjelmakauden aikana. 82

83 Kuva 17. Uusien yritysten tavoite ja toteutuma Etelä-Suomessa Syntyneet T&K-työpaikat indikaattorin osalta ohjelma kokonaisuutena on edennyt ennakoitua paremmin ja koko ohjelmakaudelle asetettu tavoitetaso on jo ylitetty. Positiivinen yllätys on toimintalinja 1, jolla tavoitetaso on jo toteutunut lähes kaksinkertaisesti. Myös toimintalinjalla 3 on syntynyt T&K-työpaikkoja, vaikka sitä ei ole alun perin asetettu tavoitteeksi. Taulukko 16. Syntyneet T&K työpaikat mennessä. T&k -työpaikkoja yht. joista naisten t&k-työpaikkoja Tavoite EURA Tuki Yhteensä (%) Tavoite (%) EURA Tuki Yhteensä (%) =2+3 5=4/1 6 7=6/ =8+9 11=10/4 Etelä-Suomi TL ,8 % ,7 % TL ,2 % ,5 % TL ,6 % TL TL ,6 % ,1 % Yhteensä ,9 % ,3 % Lissabonin strategian toteutumista käsitellään luvussa 4.4. Tasa-arvohankkeista ja ympäristöpositiivisista hankkeista, niiden määristä ja rahoituksesta tiedot löytyvät luvusta

84 4.3 Kansallisen rakennerahastostrategian toteutuminen Rakennerahastostrategian keskeisenä tehtävänä on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia tukemalla toimia, joilla voidaan: kansallisesti ja alueellisesti menestyksekkäästi vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpailuun, ennakoida ja reagoida joustavasti maailmantalouden muutoksiin, luoda houkuttelevia yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristöjä sekä edistää alueiden välisten kehittyneisyyserojen tasoittamista. Strategia tukee Suomen kansallisen alueellisen kehittämisen strategiaa ja on sen linjausten mukainen. Strategia ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet. Siten toimenpiteitä suunnataan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen, harvaan asutuille alueille sekä Etelä- ja Länsi-Suomen kehityshaasteissa oleville alueille. Kansallisen rakennerahastostrategian toimilla vaikutetaan uusien yritysten ja työpaikkojen syntyyn työllisyyden kasvuun ja työttömyyden alenemiseen aluetalouden kehitykseen yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvuun koulutustason nousuun tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisääntymiseen Työllisyys- ja alueellinen kilpailukyky tavoitteen mukaiset EAKR-rakennerahasto-ohjelmat noudattavat kansallisen rakennerahastostrategian painopisteitä ja toimintalinjojen sisällöt on pitkälti harmonisoitu. Käytännössä ohjelmissa voi toteuttaa ainoastaan sellaisia toimia, jotka tukevat kansallisen rakennerahastostrategian tavoitteita. Rakennerahastostrategiassa ei itsessään ole määritelty määrällisiä indikaattoreita, vaan ne on johdettu toimenpideohjelmista määritellyistä määrällisistä tavoitteista. Oheisessa taulukossa on esitetty ohjelmittain ja yhteensä EAKR toimenpideohjelmille asetetut määrälliset tavoitteet ja niiden toteumat (sis. myös Finnveran tiedot). 84

85 Taulukko 17. Määrälliset tavoitteet ja niiden toteutuma Tavoite Yhteensä Toteuma aste Etelä-Suomi Uudet työpaikat yht ,7 % -joista naisten ,1 % Uudet yritykset yht ,4 % -joista naisten ,1 % Länsi-Suomi Uudet työpaikat yht ,1 % -joista naisten ,3 % Uudet yritykset yht ,8 % -joista naisten ,1 % Itä-Suomi Uudet työpaikat yht ,3 % -joista naisten ,5 % Uudet yritykset yht ,4 % -joista naisten ,6 % Pohjois-Suomi Uudet työpaikat yht ,8 % -joista naisten ,1 % Uudet yritykset yht ,1 % -joista naisten ,8 % EAKR-ohjelmat yht. Uudet työpaikat yht ,1 % -joista naisten ,6 % Uudet yritykset yht ,5 % -joista naisten ,8 % Rakennerahastot ovat tukeneet Suomen eri alueita elinkeinorakenteen uudistamisessa. Palvelualojen osuus tuotantorakenteessa on edelleen kasvanut ja palveluiden tehokkuus lisääntynyt uuden tekniikan käyttöönoton ansiosta. Suomeen on kehittynyt uusia kansainvälisesti menestyviä toimialoja perinteisen teollisuuden rinnalle ja eri toimialojen rajapinnoille. Kaivos- ja kaivannaistoiminnan osuus tuotantorakenteessa on kasvanut erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuva tuotekehitys sekä energia- ja muu tuotanto on tärkeässä osassa maaseudun kehittämisessä. Luovuuden ja osaamisen merkitys kaikessa tuotannossa kasvaa jatkuvasti. Rakennerahastovaroja on kohdistettu väestön ikääntymisen ongelmiin ja työvoimatarpeeseen on vastattu tehostamalla koulutusta ja nopeuttamalla nuorten tuloa työelämään. Samoin on kehitetty aktiivisia toimia, joilla koulupudokkaiden määrää on saatu pienennettyä ja integroitua heidät takaisin koulutukseen tai työelämään. Tehokkaalla aikuiskoulutuksella on lisätty työntekijöiden kykyä reagoida nopeasti ja joustavasti työelämän muuttuviin työvoimatarpeisiin ja muihin työelämän muutoksiin sekä mahdollistettu työvoiman ammatillinen liikkuvuus. Koulutustarpeiden muutoksiin on varauduttu kehittämällä sitä koskevia ennakointimenetelmiä ja lisäämällä koulutusjärjestelmän ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. Työhön osallistumisaste on noussut lähelle 75 %:a ja työllisyyden alueellisia eroja on onnistuttu tasaamaan. 85

86 Rakennerahastot ovat vaikuttaneet alueellisesti kattavan koulutusverkoston säilymiseen. Sen avulla turvataan alueiden osaamis- ja lahjakkuusreservien mahdollisimman tehokas käyttö. Osaamisen merkityksen kasvu ja alueellisen kehittämis- ja osaamispotentiaalin tehokas käyttö on lisännyt korkeakoulujen merkitystä alueellisessa kehittämistoiminnassa. Erityisesti ammattikorkeakoulujen rooli aluekehittämisessä ja kansainvälisessä verkottumisessa on vahvistunut ohjelmakauden aikana merkittävästi. Ammattikoulutuksen roolia osana alueellisia ja paikallisia innovaatio- ja osaamisjärjestelmiä on vahvistettu lisäämällä ammattikoulutuksen, yritystoiminnan ja alueellisten toimijoiden välistä yhteistyötä sekä tiivistämällä nykyistä ammattikorkeakouluverkkoa koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Alueilla oleva kehityspotentiaali on saatu tehokkaaseen käyttöön. Alueiden erikoistuminen omiin vahvuuksiinsa on lisännyt niiden osaamisen kriittistä massaa ja parantanut niiden kykyä linkittyä oman kehittymisensä ja kilpailukykynsä kannalta olennaisiin osaamis- ja arvoverkostoihin. Alueiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on koottu verkottuneiksi innovaatioyhteisöiksi, jotka ovat vahva kansallinen voimavara. 4.4 Lissabonin strategian toteutuminen Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ohjelma-asiakirjassa tavoitteeksi on asetettu, että 80,5 % rahoituksesta kohdistuisi yleisasetuksen (EY N:o 1083/2006) 9 artiklan 3. kohdan mukaisiin menoluokkiin eli kasvua ja työllisyyttä tukeviin toimiin. Vuoden 2012 loppuun mennessä sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta 75,7 % on kohdistunut kyseisiin menoluokkiin. Tilanne on ohjelmakauden aikana tasaisesti parantunut: esimerkiksi vuoden 2008 lopussa ns. Lissabonin strategiaa tukeviin menoluokkiin oli sidottu vain 68,6 % EAKR-rahoituksesta, vuoden 2010 lopussa 74,1 % ja vuoden 2011 lopussa jo 76,1 %, mutta tämän jälkeen tilanne on tasoittunut vuoden 2012 aikana noin 76 %:n tasolle. Asiaan on kiinnitetty toistuvasti huomiota ja välittävät toimielimet ovat ottaneet Lissabonin strategian entistä paremmin huomioon rahoituksen suuntaamisessa, mutta tavoitetasolle ei ole päästy. Vuoden 2012 aikana sidonnat ovat kasvaneet erityisesti toimintalinjalla 3, jolla tyypillisesti on vähemmän Lissabonin menoluokkiin kuuluvia hankkeita, joten tämä selittänee pientä notkahdusta. Ongelmana myös Etelä-Suomessa on pidetty sitä, etteivät matkailun kehittämistä tukevat (55 57) menoluokat kuulu Lissabonin strategiaa toteuttaviin menoluokkiin. Käytännössä näihin menoluokkiin kohdistuvilla hankkeilla toteutetaan sellaisia matkailun tukitoimia, joilla on elinkeinopoliittisesti ja aluetaloudellisesti myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Pelkästään menoluokkaan 57 kohdistuu yli 12 milj. euroa EAKR- ja valtionrahoitusta, joten matkailun sisällyttäminen Lissabonin strategian mukaisiin menoluokkiin nostaisi olennaisesti strategian toteuttamisen prosenttilukua ja johtaisi siihen, että tavoitetaso saavutettaisiin. Hieman ongelmalliseksi näyttäisi ohjelmakauden edetessä muodostuvan myös rahoituksen pirstaloituminen lukuisiin pieniin menoluokkiin. Etelä-Suomessa on käytössä 46/86 menoluokkaa ja niistä 21 on sellaisia, joihin on kohdistunut vain alle 1 % sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta. Osittain kyse lienee luokittelutekniikasta, mutta osittain varmasti olisi tarpeen myös kirkastaa toimenpideohjelman strategiaa. 86

87 Jos tarkastellaan menoluokkajakaumaa Eurooppa 2020 strategian valossa, voidaan sanoa, että Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma toteuttaa jo nykyisellään hyvin Eurooppa 2020-strategian tavoitteita, erityisesti älykkään ja kestävän kasvun prioriteetteja. Monet kestävää kasvua tukevat hankkeet sijoittuvat menoluokkiin 44 54, jotka eivät ole Lissabonin strategiaa tukevia menoluokkia. Useimmat em. menoluokista ovat täysin marginaalisia Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa, mutta menoluokkiin 53 ja 54 on kohdistunut yhteensä yli 8 miljoonaa euroa EAKR- ja valtion rahoitusta ja rahoitettuja hankkeita on 47 kpl. Lisäksi monissa hankkeissa, esimerkiksi toimintalinjoilla 2 ja 5, kehitetään uusia ympäristöystävällisiä teknologisia ratkaisuja eli älykäs ja kestävä kasvu kietoutuvat erottamattomasti toisiinsa. Maakunnittain tarkasteltuna rahoitetut hankkeet toteuttavat Lissabonin strategiaa vaihtelevasti. Korkein Lissabonin prosentti on Päijät-Hämeessä (84,5 %) ja matalin Varsinais-Suomessa (57,1 %). Ylimaakunnallinen toiminta ja rakennemuutosvaraus ovat kohdentuneet noin 90-prosenttisesti Lissabonin strategiaa tukeviin menoluokkiin. Taulukko 18. Rahoituksen kohdistuminen yleisasetuksen 9 artiklan 3. kohdan mukaisiin menoluokkiin (eli ns. Lissabon-prosentti) maakunnittain Maakunta Lissabon-prosentti Etelä-Karjala 71,6 % Häme 76,3 % Kymenlaakso 75,9 % Päijät-Häme 84,5 % Uusimaa 64,3 % Varsinais-Suomi 57,1 % Rakennemuutosvaraus 88,6 % Ylimaakunnall. TL 5 90,6 % Yhteensä 75,7 % Rahoituksen kohdentumista menoluokittain käsitellään luvussa 5.2. Erityisesti yllämainittu menoluokan 57 ongelma näyttäytyy toimintalinjalla 3, jossa lähes 25 % rahoituksesta on kohdistunut tähän menoluokkaan. 4.5 EU 2020 strategian ja toimenpideohjelman suhde Ohjelmakauden kilpailukyky- ja työllisyys tavoitteen toimenpideohjelmia yhdistävänä sisällöllisenä nimittäjänä on ollut vuonna 2000 käynnistetyn ja 2008 välitarkistetun ns. Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian toteuttaminen. Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2010 hyväksymä Eurooppa 2020 strategia perustuu Lissabonin strategiasta saatuihin kokemuksiin. Siinä tunnustetaan Lissabonin strategian vahvuudet, mutta puututaan myös sen heikkouksiin ja huomioidaan EU:n tilanteen muuttuminen vuodesta 2000 ennen kaikkea välitön tarve toipua talouskriisistä. 87

88 Siinä esitetään kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: 1) Älykäs kasvu: osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen 2) Kestävä kasvu: resurssitehokkaamman, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden edistäminen 3) Osallistava kasvu: sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen Keskeisillä toiminta-alueilla tavoitteisiin pyritään nyt seitsemän lippulaivahankkeen avulla: Innovaatiounioni Nuoret liikkeellä Eurooppalainen digitaalistrategia Resurssitehokas Eurooppa Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi Komissio on lisäksi ehdottanut jäsenvaltioille toimenpidevalikoimaa lippulaivahankkeiden konkretisoimiseksi. Sen avulla Eurooppa 2020 prioriteetit ja niiden alaiset lippulaivahankkeet on myös mahdollista kytkeä ohjelmakaudella käytössä oleviin menoluokkiin, joita on käytetty Lissabonin strategian toteutumisen seurannassa. Menoluokkien avulla on mahdollista suuntaaantavasti tarkastella käynnissä olevan ohjelmakauden toimenpiteiden merkitystä Eurooppa 2020 strategian keskeisten päämäärien toteuttamisessa. Lissabonin strategian ja Eurooppa 2020 strategioiden yhtymäkohdat tulevat esiin vertailtaessa eri EAKR-ohjelmia keskenään suhteessa molempiin strategioihin: mitä vahvemmin ohjelma tukee Lissabonin strategiaa, sitä selvemmin toteutuvat myös Eurooppa 2020 strategian prioriteetit ja vastaavasti toisinpäin. Taulukossa 20 on kuvattu Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman toimenpiteiden ryhmittelyä Eurooppa 2020 strategian prioriteettien ja lippulaivahankkeiden alle. Lippulaivahankkeista merkittävin on innovaatiounioni, johon on kohdistunut n. 35 % Etelä-Suomen ohjelmassa mennessä päätetyistä toimenpiteistä (sidottu EAKR + valtio -rahoitus). Kaikissa EAKR-ohjelmissa yhteensä osuus on hieman korkeampi, n. 43 %. Lähes puolet ohjelmassa tehdyistä EAKR + valtio - sidonnoista on kohdistunut älykkään kasvun prioriteettiin ja runsas neljännes kestävän kasvun prioriteettiin. Eurooppa 2020 strategiaa on tukenut kaiken kaikkiaan n. 80 % tehdyistä EAKR + valtio -sidonnoista, kun vastaava osuus kaikissa EAKR-ohjelmissa yhteensä on n. 83 %. Verrattuna vuoden 2011 lopun tilanteeseen on menoluokkien avulla määritetty Eurooppa 2020 strategian toteutusaste Etelä-Suomessa laskenut 0,3 prosenttiyksikköä, älykäs kasvu prioriteetin osuuden laskiessa 1,8 %-yksikköä mutta kestävä kasvu prioriteetin osuuden vastaavasti noustessa 1,5 %- yksikköä. Menoluokkien indikatiivinen ryhmittely prioriteettien ja lippulaivojen alle toimenpidemenua hyväksikäyttäen on esitetty tarkemmin liitteessä 2. 88

89 Taulukko 19. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa mennessä tehdyt sidonnat (EAKR+valtio) menoluokittain suhteessa Eurooppa 2020 strategian prioriteetteihin ja lippulaivahankkeisiin. 4.6 EU:n Itämeren alueen strategian toteuttaminen Vuonna 2009 esitellyn EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) keskeisenä lähtökohtana on ollut, että sen toteuttamiseksi ei luoda uusia rahoitusvälineitä eikä organisaatioita, vaan sen avulla pyritään tehostamaan olemassa olevien rahoitusvälineiden ja rakenteiden toimintaa ja yhteensovitusta. Vilnassa maaliskuuta 2012 järjestetyssä Itämeristrategiaa käsittelevässä järjestyksessä kolmannessa työkokouksessa käsiteltiin paitsi Itämeristrategian painopisteiden toteutumista nykyisen ohjelmakauden ohjelmissa myös sitä, miten strategia tulisi ottaa huomioon tulevan ohjelmakauden kumppanuussopimuksia ja toimenpideohjelmia laadittaessa. Työkokouksessa esiteltiin mm. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman ylimaakunnallisten hankkeiden toteutusta esimerkkinä onnistuneesta alueellisesta yhteistyömallista, joka on edistänyt EU:n Itämeren alueen strategian huomioimista normaalissa rakennerahasto-ohjelmassa. Itämeristrategiaa ja sen toteutusta käsiteltiin vuonna 2012 kaikkien EAKR-toimenpideohjelmien seuranta-komiteoiden kokouksissa sekä pidetyssä vuosikokouksessa. Seurantakomiteoille ja komission edustajille esitettiin ajankohtaiskatsaus strategian toteutusvaiheesta ja EAKR -toimenpideohjelmissa rahoitettujen hankkeiden roolista strategian toteutuksessa. 89

90 Itämeren alueen hankkeiden seuranta rakennerahasto-ohjelmissa Vuonna 2012 EU:n Itämeren alueen strategiaa tukevien hankkeiden merkitseminen EURA ja Tuki2000 seurantajärjestelmiin oli vakiintunut luontevaksi osaksi normaalia viranomaistyötä. Itämeristrategian toimintasuunnitelmaa tarkistettiin vuonna 2012 ja lopullinen versio hyväksyttiin helmikuussa Vaikka strategian painopisteiden määrä kasvaa kahdella ja painopisteiden määritelmiä on tarkistettu, ei toimivaa seurantajärjestelmää ole kuluvan kauden osalta enää mielekästä uudistaa, vaan tarkistetun toimintasuunnitelman mukainen uusi painopiste- tai tavoitelistaus otetaan käyttöön tulevassa, ohjelmakaudelle valmisteltavassa seurantajärjestelmässä. EU:n Itämeren alueen strategiaa tukevat hankkeet Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa oli vuoden 2012 loppuun mennessä tunnistettu yhteensä 191 vähintään yhtä strategian painopistealueista tukevaa hanketta, mikä on lähes 14 % kaikista ohjelmassa rahoitetuista hankkeista (taulukko). Julkista rahoitusta ko. hankkeisiin oli sidottu 98,6 miljoonaa euroa, eli lähes kolmannes kaikesta sidotusta julkisesta rahoituksesta. Viranomaisten arvion mukaan useimmat EU:n Itämeren alueen strategiaa tukevista hankkeista liittyvät strategian II pilariin (Itämeri taloudellisesti menestyvänä alueena). Lukumääräisesti eniten hankkeita on kohdistunut painopistealueeseen B8 (Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act aloitteen toteuttaminen: Yrittäjyyden edistäminen, pk-yritysten vahvistaminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen), mutta julkisen rahoituksen sidontamäärillä mitattuna merkittävimmät painopistealueet ovat B7 (Alueen tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen) ja A5 (Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen), joihin on yhteensä kohdistunut lähes 43 % kaikesta strategiaa tukeviin hankkeisiin kohdistuneesta julkisesta rahoituksesta. Etelä-Suomen ohjelmassa on tunnistettu myös viisi IV pilaria (Itämeri turvallisena alueena) tukevaa hanketta, kun muissa EAKR-ohjelmissa tähän pilariin kohdistuvia hankkeita ei vuoden vaihteeseen mennessä ollut merkitty. 90

91 Taulukko 20. Itämeristrategiaa tukevat hankkeet Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa (EAKR+valtio/julkinen rahoitus yhteensä). Vaikka EAKR-toimenpideohjelmia laadittaessa ei EU:n Itämeren alueen strategiaa voitu vielä ottaa huomioon, ne tarjoavat silti käyttökelpoisen rahoituslähteen useita strategian eri painopisteitä tukevalle hanketoiminnalle. Ohjelmien kolmesta päätoimintalinjasta erityisesti 2 (Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen) ja 3 (Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen parantaminen) ovat tässä suhteessa käyttökelpoisia, mutta Etelä-Suomen ohjelmassa koko suuraluetason teemahankkeille omistettu TL5 nousee strategiaa tukeviin hankkeisiin sidotun julkisen rahoituksen kokonaismäärällä vielä näitäkin merkittävämmäksi (taulukko). Itämeristrategia onkin otettu tällä toimintalinjalla yhdeksi hankevalinnassa huomioitavaksi kriteeriksi. Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa pääkaupunkiseudun ja Turun kaupunkiseudun toteuttama toimintalinja 4 on kuitenkin noussut sisällöllisesti eniten Itämeripainottuneeksi; strategiaa tukevien hankkeiden osuus toimintalinjan sidonnoista oli vuoden 2012 lopussa selvästi yli puolet. Taulukko 21. Itämeristrategiaa tukevat hankkeet Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa toimintalinjoittain Laadullisessa arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että alueellisista ja paikallisista lähtökohdista toteutettava EAKR -hanketoiminta ei useimmissa tapauksissa sisällä kansainvälistä ulottuvuutta. Erityisesti toimintalinjan 1 (Yritystoiminnan edistäminen) hankkeita jää kansainvälisen 91

92 ulottuvuuden puutteessa kirjaamatta strategiaa tukeviksi, vaikka sisällöllisiä perusteita muuten olisikin. Toisaalta nyt strategiaa tukeviksi kirjatuissa hankkeissakin on joukossa niitä, joilla sisällöllinen vahva kytkentä Itämeren alueeseen korvaa puuttuvaa kansainvälisyyttä. Esimerkkihankkeita Nimi: Kansainvälinen vesiosaamiskeskus IAWTC - Lisää kilpailukykyä, liiketoimintaa, innovaatioita, osaamista ja puhdas Itämeri Hallinnoija: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy ( alk. Ladec Oy) Koodi: A32138 Toimintalinja: 5 Toteutusaika: Kuvaus: Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Ladec Oy, SYKLI Suomen Ympäristöopisto, Culminatum Innovation Oy Ltd ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Hankkeen tavoitteena on: o Edistää Etelä-Suomen pk- ja veturiyritysten kilpailukykyä ja liiketoimintaa, sekä alueen yliopistojen ja tutkimuslaitosten verkostoitumista ja näitä kaikkia pääsemään mukaan Itämeren alueen vesialan arvoketjuihin ja verkostoihin o Selvittää kattavasti Itämeren alueen vesihuollon osaamistarpeita alan koulutuksen vientimahdollisuuksien kehittämiseksi o Laajentaa Pietarissa pilotoitu kansainvälinen vesiosaamiskeskuskonsepti Itämeren kattavaksi ja luoda sille jatkuva toimintamalli myös EAKRrahoituksen jälkeiselle ajalle o Tukea Itämeren alueen maiden hyvinvointia ympäristövaikutusten ymmärtämisen ja ympäristötietoisuuden kasvattamisen avulla Projektin puitteissa rakennetaan kansainvälinen vesialan osaamiskeskus, jonka toimenpiteitä ovat: o laatia selvitys Venäjän ja Itämeren alueen vesialan osaamistarpeista kunnallisissa vesilaitoksissa ja jätevedenpuhdistamoissa o selvittää Itämeren alueen teollisuuslaitosten veden puhdistuksen tarve, sekä yritysten osallistumishalukkuus ja selvityksen perusteella käynnistetään teollisten jätevesien osaamiskeskuksen toimintaa o luoda ylimaakunnallinen vesiklusteri Etelä-Suomen yrityksistä, tutkimuslaitoksista ja korkeakouluista, jota täydennetään kattavuuden varmistamiseksi muilla Itämeren alueen toimijoilla. o käynnistää ja edistää yritysten sekä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen, sekä näiden yhteisiä kaupallisia ja TKI-hankkeita yhdessä Itämeren maiden muiden osallistujien kanssa. Näitä projekteja käynnistetään ja edistetään hankkeen puitteissa ja sen spin off -hankkeina. Tulokset: o Etelä-Suomen vesialan yritykselle (n kpl) uusia kumppaneita, laajemmat verkostot Itämeren alueella ja kasvanut kilpailukyky o Spin off -hankkeita (n. 10 kpl) kansainvälisen vesiosaamiskeskuksen tarjoaman open innovation -toimintamallin tuloksena o Itämeren alueesta Etelä-Suomen vesialan yritysten kotimarkkina-alue 92

93 4.7 Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Kestävä kehitys Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. EU:n kestävän kehityksen strategia perustuu periaatteeseen, jonka mukaan kaikkien politiikkojen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia tulisi tarkastella koordinoidusti, ja niiden vaikutukset olisi otettava huomioon päätöksenteossa. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toteuttamista ohjaavat kestävän kehityksen, tasa-arvon ja syrjimättömyyden sekä kumppanuuden periaatteet. Lisäksi ohjelmalla pyritään edistämään tietoyhteiskuntakehitystä. Rakennerahastoista annetun yleisasetuksen (2006/1083/EY) ja EU:n koheesiopolitiikkaa koskevien strategisten suuntaviivojen (2006/702/EY) mukaan ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys ovat keskeinen osa yhteisön alue- ja rakennepolitiikkaa. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toteutuksessa ja hankkeiden valinnassa otetaan huomioon kestävä kehitys sekä välttämättömänä valintakriteerinä että horisontaalisena periaatteena. Lisäksi hankkeen ympäristövaikutukset on määritelty yhdeksi viidestä valintaa ohjaavasta pääkriteeristä. Hankkeen ympäristövaikutukset -pääkriteeri jakautuu kolmeen alakriteeriin, jotka ovat Ympäristöosaamisen edistäminen ja ympäristöasioiden hallinta Vaikutukset kulutukseen, tuotantoon ja energiatalouteen sekä päästöihin, liikenteeseen ja ilmastomuutoksen torjuntaan Edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät Pääkriteeri saa pistearvonsa alakriteereiden saamien pisteiden keskiarvona. EU:n tasolla kestävä kehitys on määritelty unionin vuonna 2006 tarkistetussa kestävän kehityksen strategiassa. Strategiassa on määritelty seuraavat seitsemän kestävän kehityksen painopistealuetta: 93

94 Taulukko 22. Kestävän kehityksen painopistealueet. Kestävän kehityksen osa-alue Esimerkkejä hankkeista 1) Ilmastonmuutos ja puhtaat energiamuodot 2) Ihmisten elinympäristöt ja terveys 3) Luonnonvarojen suojelu ja kestävä käyttö 4) Kulttuuriympäristöjen suojelu 5) Kestävä kulutus ja tuotanto Energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet, ilmastonmuutokset aiheuttamien riskien vähentäminen, CO2-päästöjen vähentäminen Meluntorjunta, kaupunki- ja muiden elinympäristöjen viihtyisyys, elintarviketurvallisuus Vesistöjen, maaperän ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä tukevat hankkeet Rakennusten kunnostus elinkeinotoiminnan käyttöön, kulttuurimatkailu Jätteiden määrän vähentäminen, hyötykäyttö ja kierrätys, energiaja materiaalitehokkuus, paikalliset uusiutuvat raaka-aineet ja palvelut, yritysten ympäristöjärjestelmät, ympäristöosaaminen ja tietoisuus, ympäristöteknologia 6) Kestävä liikenne Joukko- ja kevyen liikenteen lisääminen, logistiikan tehostaminen, liikenneturvallisuus 7) Sosiaalinen osallisuus, väestönkehitys ja maahanmuutto Syrjäytymisen estäminen Ympäristöpositiiviset hankkeet Vuoden 2012 loppuun mennessä ympäristöpositiivisia hankkeita on Etelä-Suomen EAKRohjelmassa rahoitettu 493 kpl. Vuoden loppuun mennessä sidotuista EAKR- ja valtion varoista lähes 90 miljoonaa euroa eli 40,4 % on kohdistunut ympäristöpositiivisiin hankkeisiin. Prosenttiosuus on selkeästi korkeampi kuin muissa Suomen EAKR -toimenpideohjelmissa (keskiarvo 35,7 %). Tarkasteltaessa rahoituksen kohdentumista ympäristöpositiivisiin hankkeisiin eri toimintalinjoilla, nousee toimintalinja 3 prosenttiosuudeltaan merkittävimmäksi. Toimintalinjan 3 rahoituksesta 53,7 % on kohdistunut ympäristöpositiivisiin hankkeisiin. Kaikkien toimintalinjojen rahoituksesta on yli 40 % sidottu ympäristöpositiivisiin hankkeisiin. 94

95 Taulukko 23. Sidottu rahoitus (EAKR) ympäristöpositiivisiin hankkeisiin mennessä. Ympäristöpositiiviset hankkeet Ohjelma TL EAKR+valtio Sidottu EAKR+valtio yht Osuus sidotuista Yhteensä (kpl) Hankkeita yhteensä (kpl) Osuus kaikista hankkeista ES ,2 % ,5 % ,5 % ,1 % ,7 % ,9 % ,9 % ,0 % ,1 % ,3 % ,0 % 32 0,0 % ES Yhteensä ,3 % ,4 % Hankkeisiin, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä on mennessä rahoitettu 62 kpl ja sidottu yhteensä 20,7 miljoona euroa eli 9,5 % sidotusta EAKR- ja valtion osuudesta. Prosenttiosuus on selvästi suurempi kuin koko maan keskiarvo (4,6 %) kaikista Suomen EAKRtoimenpideohjelmista. Toimintalinjalla 2 jopa 16,1 % rahoituksesta on kohdistunut hankkeisiin, joilla on hiilidioksidipäästöjä vähentävä vaikutus. Hankkeita, jotka vähentävät kasvihuonepäästöjä on mennessä rahoitettu 68 kpl ja niihin on sidottu yhteensä 25,5 miljoonaa euroa eli 11,7 % sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta kun kaikista Suomen EAKR-ohjelmista keskiarvo on 5,9 %. Toimintalinjalla 4 peräti 22,9 % rahoituksesta on kohdistunut hankkeisiin, joilla on kasvihuonepäästöjä vähentävä vaikutus. Muilla toimintalinjoilla prosenttiosuus on alhaisempi, vaikkakin toimintalinjaa 1 lukuun ottamatta merkittävä. Kestävä kehitys hanketoiminnassa Käynnissä olevalla ohjelmakaudella ( ) kestävän kehityksen periaatteiden mukaisuus on yksi neljästä Etelä-Suomen EAKR-ohjelmien välttämättömistä valintakriteereistä. Voidaan myös perustellusti sanoa, että ympäristönäkökulmaa on huomioitu lisääntyvissä määrin EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteutuksessa ja myös rahoittajat ovat pyrkineet jatkuvasti kasvattamaan osaamistaan siinä, että arviot hankkeiden ympäristöystävällisyydestä olisivat oikeita. Ohjelmakaudella ympäristöasiat ja kestävä kehitys on huomioitu paitsi hakemuspohjassa ja hakujen painotuksissa, niin myös teettämällä useita tutkimuksia ja selvityksiä kuinka ympäristöasiat on huomioitu itse käytännön toteutuksessa. Hyviä hanke-esimerkkejä löytyy kaikilta kestävän kehityksen osa-alueilta myös koko ohjelma-alueen mittakaavassa, kuten mm. seuraavat hankkeet eri maakuntien alueilta: 95

96 Nimi: Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnitteluun Hallinnoija: Helsingin kaupunki Koodi: A32167 Toimintalinja: 5 Toteutusaika: Kuvaus: Hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua. Siinä luodaan suunnitteluohjeita ja kerätään parhaita käytäntöjä ilmastonmuutoksen huomioonottamisessa kaupunkisuunnittelussa, viherrakentamisessa, rakennusvalvonnassa ja muussa kaupunkien suunnittelutyössä. Tuloksia hyödyntävät kuntien päätöksiä valmistelevat ja toteuttavat työntekijät, päättäjät, kuntalaiset sekä viher- ja rakennusala. Nimi: Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio. Veden kierron hallinta ja ekosysteemipalvelut kaupunkiympäristössä. Hallinnoija: Aalto korkeakoulusäätiö/ Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Lahden keskus Koodi: A32310 Toimintalinja: 3 Toteutusaika: Kuvaus: Hankkeessa rakennetaan Lahden alueelle pitkäjänteinen, monitieteinen tutkimusyhteistyön alusta ja sitä tukeva infrastruktuuri kestävän urbanisaation prosessien analysoinnin ja hallinnan tueksi. Yhteistyöalustan ytimen muodostavat kaupunkiekosysteemien (HY), vesitekniikan (Aalto) ja ympäristöinformatiikan (Aalto) tutkimusryhmät sekä Lahden ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusala. Yhteistyöalustaan kuuluvat lisäksi kaupunkiympäristön kehittämisestä Lahden alueella vastaavat päätöksentekijät ja viranomaiset sekä alueen ympäristöalan yritykset. Hankkeen tutkimuksellisena tavoitteena on selvittää kaupunkien ja niiden ekosysteemien toimintaa, rakentamisen vaikutusta sekä tähän liittyvää tietoinfrastruktuuria. Hankkeen pääasiallinen toimenpide on koealueverkoston sekä ympäristöpaikkatietolaboratorion suunnittelu, toteuttaminen ja ensimmäisten tutkimusten tekeminen niiden avulla Nimi: KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella verkosto Hallinnoija: Culminatum Innovation Oy Ltd Koodi: A32203 Toimintalinja: 5 Toteutusaika: Kuvaus: Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella - verkostohankkeen tavoitteena on edistää uudenlaisten kestävien teknologioiden ja menetelmien soveltamista asumisen toimialalla, lisätä vuorovaikutusta Itämeren alueen eri toimijoiden kesken sekä tukea Euroopan Unionin integraatiotavoitteita. Hanke nojautuu yhtäältä tarpeeseen hillitä ilmastonmuutosta ja toisaalta kehittää kansainvälistä vuorovaikutusta Itämeren alueella. Käytännön tasolla energiatehokasta ja vähähiilistä osaamista lisätään tunnistamalla viisi parhaiten onnistunutta aluerakentamiskohdetta Itämeren alueella. Kohteissa vieraillaan paikan päällä ja niissä tehdään benchmarking-analyysia vertailemalla mm. 96

97 kehitysprosesseja, kustannustehokkuutta ja kokonaisvaikuttavuutta. Tavoitteena on valita kohteita, jotka soveltuvat osaamisen levittämiseen rohkeiden uusien avausten ansiosta. Ilmasto Itämeren maissa on verrattaen samankaltainen, mutta energiatehokkaan asumisen ratkaisut voivat olla hyvinkin erilaisia johtuen asumisen kulttuurista, paikallisesta lainsäädännöstä sekä muusta rakentamiseen ja asumiseen liittyvästä sääntelystä. Nimi: Kierrätettävien materiaalien hyödyntäminen ja kehittäminen teollisuustuotteissa sekä pk-sektorin liiketoiminnassa Hallinnoija: Lappeenrannan teknillinen yliopisto Koodi: A31558 Toimintalinja: 2 Toteutusaika: Kuvaus: Hankkeessa tehtävän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää uusia ja tiedossa olevia kuitukomposiitteihin soveltuvia materiaaleja ja niiden raaka-ainevirtoja Kaakkois- Suomen alueella. Hankkeessa keskityttiin teollisuuden sivutuotevirtoihin ja erilaisten kierrätettävien materiaalien tutkimukseen. Puumuovikomposiitin valmistamiseen käytetään yleisesti mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteita. Näiden lisäksi tutkittiin materiaaleja, joiden hyödyntämisaste on tällä hetkellä alhainen. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset energiantuotannossa käytettävät raaka-aineet sekä eri teollisuusprosesseissa syntyvät sivutuotteet. Tarkoituksena oli löytää kuitukomposiitin valmistamiseen hyvin soveltuvia materiaaleja, joiden hinta ja ominaisuudet olisivat nykyisiä vaihtoehtoja kilpailukykyisempiä. Lisäksi pyrittiin kartoittamaan yrityksiä, joilla on mahdollisuus ja kiinnostusta kehittää sivutuotteidensa hyödyntämistä. Tasa-arvo ja syrjimättömyys Ohjelman toteutuksessa edistetään tasa-arvoa muun muassa sukupuolten, ikäryhmien ja eri väestönryhmien välillä. Väestön ikääntymisen vuoksi on tärkeää edistää erityisesti eri ikäryhmien osallistumista työelämään ja sopeutumista työelämän muutoksiin. Lisäksi tulevaan työvoimapulaan voidaan varautua tukemalla maahanmuuttajien ammatillista etabloitumista työmarkkinoille. Lisäksi kansallinen lainsäädäntö velvoittaa kiinnittämään huomiota sukupuolten tasa-arvoon hankkeiden toteutuksessa. Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteisiin 504 hankkeeseen on mennessä sidottu 32,1 miljoonaa euroa, joka merkitsee 14,7 % rahoituksesta sidotun tasa-arvoa edistäviin projekteihin. Tasa-arvoa tukevien hankkeiden osuus kaikista hankkeista on 20,9 %. Suhteellisesti selvästi eniten rahoitusta on kohdistunut tasa-arvomyönteisiin hankkeisiin toimintalinjassa 4 (34,0 %). Erityisesti sukupuolten tasa-arvoa edistäviin hankkeisiin on sidottu 23,3 miljoonaa euroa eli 10,6 % sidonnoista. Lukuja tarkasteltaessa pienehkö tasa-arvohankkeiden osuus johtunee siitä, että iso osa tasa-arvon edistämiseen tähtäävistä hankkeista ohjautuu rahoitettavaksi Manner-Suomen ESRohjelmaan. 97

98 Verkostoituminen ja kumppanuus Yhteistyötä eri tasoilla, kuten hankkeiden toteuttajien, viranomaisten, talouselämän ja järjestöjen kesken toteutetaan sekä ohjelman hallinnoinnissa että hankkeiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kumppanuuteen ja yhdessä tekemiseen kannustetaan hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisvaiheessa. Vuoden 2012 loppuun mennessä sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta 22,2 % on Etelä- Suomessa kohdistunut yhteisöllisyyttä edistäviin 157 kpl hankkeisiin. Kaikissa Suomen EAKRtoimenpideohjelmissa keskimäärin 6,5 % rahoituksesta on suunnattu yhteisöllisyyttä tukeviin hankkeisiin. Suhteellisesti ylivoimaisesti eniten rahoitusta yhteisöllisyyttä edistäviin hankkeisiin on käytetty toimintalinjassa 4, jopa 75 %. Konkreettisemmillaan verkostoituminen ja kumppanuus toteutuvat alueen yhteishankkeissa, joista toimintalinjan 5 hankkeet toimivat usein jopa kaikkien kuuden eteläisen Suomen maakuntien alueella. 4.8 Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet riskit sekä riskien hallinta Ohjelmien hankkeiden rahoituksen perustuminen moniin kansallisiin, säännöiltään erilaisiin tukijärjestelmiin Hallintoviranomainen on tiedostanut monista erilaisista kansallisista tukijärjestelmistä mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset ohjeiden tulkintaan ja tuensaajien yhdenvertaiseen kohteluun. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen lain (1652/2009) ja asetuksen (1695/2009) eräiden TEM:n hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta, joka kokoaa yleislakina yhteen aikaisemmin eri alueiden kehittämistä ja rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa koskevissa säädöksissä olleita säännöksissä rakennerahastotuen myöntämisestä, käytöstä, maksatuksesta, muutoksenhausta ja takaisinperinnästä ym. ja eliminoi aikaisempia tukijärjestelmän aukkoja. Myös toissijaisen valtionavustuslain ensisijainen soveltaminen tukea myönnettäessä vähenee. Useat tukijärjestelmät tekevät rakennerahastotoiminnan ohjauksesta ja ohjeistuksesta haastavan, mutta varsinainen siihen liittyvä riski on tällä hetkellä matala, koska toimintatavat ovat vakiintuneet jo aiempien ohjelmakausien aikana. Tulevan ohjelmakauden suunnittelussa tukijärjestelmien vähentämiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Valtion vastinrahoituksen leikkaus Vuoden 2012 aikana paljon keskustelua ja kritiikkiä herätti valtion vuoden 2012 budjettiesitykseen sisältynyt rakennerahasto-ohjelmien valtion vastinrahoituksen leikkaus. Hallituksen vuoden 2012 budjettiesityksessä EAKR:n ja ESR:n valtion rahoitusosuudesta leikattiin yhteensä 30 miljoonaa euroa. Kehyspäätöksen mukaisesti vastaava myöntämisvaltuuden vähennys tulee kohdistumaan myös tulevien vuosien rakennerahasto-ohjelmien valtion osuuteen. 98

99 Ohjelman täysimääräinen toteuttaminen edellyttäisi, että valtion rahoituksen leikkaus katettaisiin kuntien rahoituksella. Vallitsevassa taloustilanteessa kuntarahoituksen kasvattaminen EUohjelmissa ei ole realistinen vaihtoehto. Lisäksi kuntarahoitusta kertyy EAKR-ohjelmien eri toimintalinjoilla epätasaisesti. Hyväksytyn ohjelman strategisesta fokuksesta ei voida pitää kiinni, jos ohjelmaa lähdetään kesken kaiken suuntaamaan muuttuneen rahoitusrakenteen mukaisesti. Samaan aikaan EU- ja valtion rahoitusta on käytännössä kohdistunut toimintalinjalle 1 suunniteltua enemmän, joten kuntarahoituksen vaade muilla toimintalinjoilla on entisestään kasvanut. Pahimmillaan voidaan joutua tilanteeseen, jossa kansallista vastinrahaa ei kerry tarpeeksi ja sen seurauksena myös osa EU-rahoituksesta uhkaa jäädä käyttämättä. Yleinen taloudellinen tilanne Yleinen taloudellinen tilanne on vaikuttanut erityisesti yritysten investointi- ja kehittämisaktiivisuuteen vähentävästi. Yritykset lykkäävät epävarmassa tilanteessa investointien suunnittelua ja tämä näkyy vähäisinä hakemusmäärinä sekä tavanomaista pienempinä hankkeina. Taloudellisen kasvun odotettua hitaampi käynnistyminen lykkää suunniteltujen ja jo rahoituspäätöksen saaneiden yrityshankkeiden toteutusta. Tämä näkyy hidastuneina maksatuksina ja vajaasti toteutuneina hankkeina. Muiden kehittämishankkeiden osalta haasteena on korkea (ja valtion rahoituksen leikkauksen seurauksena entisestään kasvanut) kuntarahoituksen vaade. Tämä on maakunnissa näkynyt hakemusten lukumäärissä, hakijoiden vähentymisenä ja siinä, että hankkeita on jouduttu pienentämään aiemmin suunnitellusta. Raskas hankehallinto Ohjelmien ja hankkeiden hallinnollista taakkaa pidetään yleisesti ylimitoitettuna ja ohjelmien/hankkeiden kehitystavoitteiden ja tulosten saavuttaminen jää usein sivurooliin maksatuskäytäntöjen kustannuksella. Samoin on jäänyt sivuun asiakkaan näkökulma. Asia on puhututtanut myös maakunnan yhteistyöryhmissä. Ohjelmien lukuisat erilliset tietojärjestelmät (EURA, TUKI2000, Koris, Tekesin tietojärjestelmä, maaseutuohjelman rekisteri, Central Baltic jne.) eivät riittävästi palvele ohjelmien ja hankkeiden vaikuttavuuden raportointia. Hanketoteuttajat toisaalta kokevat, että seurantaa ja raportointia on jo liikaakin ja toisaalta yleisesti koetaan, että toteutetuista hankkeista ei saada riittävästi ja oikeanlaista tietoa. Kun tulosperusteisuus tulee olemaan yksi tulevan rakennerahastokauden johtavia periaatteita, tulee kaikki voitava tehdä sen eteen, että hankkeiden tuloksista saadaan nykyistä helpommin tietoa lisäämättä kuitenkaan hakijoiden tai viranomaisten hallinnollista taakkaa nykyisestä. 99

100 5. RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN 5.1 Sitoumukset ja maksatukset Vuoden 2012 loppuun mennessä hyväksyttyjä hankkeita oli yhteensä kappaletta (ml. teknisen tuen hankkeet TL 6). Näistä kappaletta oli toimintalinjalla 1. Toimintalinjan 1 hankkeista 54 % eli kappaletta oli Finnvera Oyj:n päätöksiä. Hankkeet jakautuivat toimintalinjoittain seuraavasti: Taulukko 24. Rahoitetut hankkeet toimintalinjoittain ( mennessä). kpl TL TL TL TL 4 28 TL 5 60 TL 6 32 Yhteensä Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman julkisesta rahoituksesta on mennessä sidottu noin 89 %. Maksettu on vuoden 2012 loppuun mennessä noin 50 % julkisesta rahoituksesta. Liitteessä 2 esitetään taulukot sidotusta ja maksetusta rahoituksesta. 100

101 Kuva 18. Julkisen rahoituksen sidonnat ja maksatukset toimintalinjoittain Kun ohjelman edistymistä tarkastellaan toimintalinjoittain, parhaiten on edistynyt kaikkein pienin toimintalinja eli suurkaupunkitoimintalinja TL 4, jonka julkisesta rahoituksesta on sidottu jo 98 %. Seuraavana tulee toimintalinja 1, jonka julkisesta rahoituksesta on sidottu noin 95 %. Hitaimmin on edistynyt toimintalinja 5 (ylimaakunnallisten hankkeiden toimintalinja), mutta senkin julkisesta rahoituksesta noin on sidottu jo noin 80 %. Toimintalinjan 5 sidonnat ovat vuosien aikana kehittyneet ripeästi ja koko toimintalinjan käytettävissä oleva EU- ja valtion rahoitus on jo varattu käynnissä oleville hankkeille. Toimintalinjan 5 sidottavissa oleva rahoitus tulee kuitenkin jäämään pienemmäksi kuin ohjelma-asiakirjan julkisen rahoituksen kehys, koska osa toimintalinjan 5 kehyksestä on käytännössä ohjautunut muille toimintalinjoille ja näin ollen toimintalinjan 5 maksimaalinen sidonta-aste tulee jäämään noin 90 %:iin suunnitellusta (ks. tarkemmin luvussa ). Myös muilla toimintalinjoilla on varauksia käynnissä oleville hankkeille eli vapaana olevan valtuuden määrä on tosiasiassa erittäin pieni. Uusia hankkeita voidaan muilla paitsi toimintalinjalla 1 käynnistää vain, jos käynnissä olevilta hankkeilta vapautuu tai jää käyttämättä varoja. Toimintalinjalla 1 uusia hankkeita on edelleen tarpeen käynnistää. Vuoden 2008 syksyllä alkanut taloustaantuma näkyi ohjelmatyössä hakemusmäärien vähentymisenä vuosina , mikä johti sidontojen hidastumiseen. Erityisesti tämä koskee toimintalinjoja 1 ja 5. Yritystukien osalta yritysten investointihalukkuus romahti vuoden 2008 syksyllä eikä taantumaa edeltäneelle tasolle hakemusmäärissä ole päästy vieläkään. Toimintalinjalla 5 vuosien 2009 ja 2010 hakukierroksilla hakemusmäärät jäivät selvästi aiemmasta johtuen hakijoiden vaikeuksista saada kunnallista, muuta julkista tai yksityistä rahoitusta hankkeisiinsa. Vuoden

102 hakukierroksilla toimintalinjassa 5 hakemusmäärä elpyi selvästi ja vuoden 2012 syksyn haussa hakemuksia tuli ennätysmäärä: 69 kpl. Kuva 19. Julkisen kokonaisrahoituksen tavoite, sidonnat ja maksatukset Yksityisen rahoituksen kertymisen osalta tilanne näyttää suhteellisen hyvältä toimintalinjalla 1 ja siinä koko ohjelmakaudelle suunniteltu yksityinen rahoitus tullee toteutumaan. Sen sijaan kaikkien muiden toimintalinjojen osalta näyttää siltä, että ohjelmakaudelle asetettu yksityisen rahoituksen tavoitetaso on liian korkea. Osittain selittävänä tekijänä on vuonna 2008 alkanut taloudellinen taantuma, joka on olennaisesti heikentänyt yritysten mahdollisuutta osallistua hankkeiden rahoitukseen. 102

103 Kuva 20. Yksityisen rahoituksen tavoite, sidonnat ja maksatukset

104 Taulukko 25. Maksupyynnöt, tehdyt maksatukset ja komissiolta saadut maksut Etelä-Suomen EAKRtoimenpideohjelmassa Hallintoviranomaiselle lähetettyihin maksupyyntöihin sisältyvät tuensaajien maksamat menot Vastaava julkinen rahoitusosuus¹ Maksujen suorittamisesta tuensaajille vastaavan elimen maksamat menot 2 Komissiolta saatujen maksujen kokonaismäärä³ Toimintalinja , , , ,03 Toimintalinja , , , ,12 Toimintalinja , , , ,60 Toimintalinja , , , ,60 Toimintalinja , , , ,50 Toimintalinja , , , ,87 Yhteensä , , , ,71 Siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä 0,00 0,00 0,00 0,00 Muiden kuin siirtymävaiheen alueiden osuus yhteismäärästä , , , ,71 1 EAKR+valtio 2 Maksajan maksatuspäätöksellä hyväksymät kokonaismenot ³ kohdistuvat maksut 5.2 Rahoituksen kohdentuminen Menoluokat Rahoituksen kohdentuminen menoluokkiin on esitetty yksityiskohtaisesti liitteessä 2. Tarkastelu osoittaa, että 55 % (lähes 120 miljoonaa euroa) EAKR- ja valtion rahoituksen sidonnoista sijoittuu tutkimuksen, teknologisen kehittämisen sekä innovoinnin ja yrittäjyyden menoluokkiin Yksittäisistä menoluokista korostuvat erityisesti 08 muu investointi yrityksiin, 03 teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pk-yritysten kesken sekä korkeakoulujen ( ), tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten kesken ja 09 muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä. Myös 57 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi on yksi suurimmista menoluokista (5,6 %), mutta sen suhteellinen osuus on hieman pienentynyt aiemmasta. Suurimmat menoluokkakokonaisuudet ovat tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys (55 % ja 120 milj. euroa), tietoyhteiskunta (11,8 % ja 25,8 milj. euroa) ja matkailu (6 % ja 13 milj. euroa). Toimintalinjoissa 1 ja 2 korostuu odotetusti menoluokkakokonaisuus eli tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys. Toimintalinjassa 3 korostuu menoluokka 57 muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi, johon on kohdistunut 24,4 % toimintalinjalla 3 sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta. Sen osuus on kuitenkin vuodessa pienentynyt noin 5 104

105 prosenttiyksikköä. Seuraavina tulevat menoluokat 54 muut ympäristönsuojelu ja riskienehkäisytoimenpiteet (10,7 %), 58 kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen (7,8 %) ja 81 mekanismit, joilla kehitetään hyvää politiikan suunnittelua ( ) (7,2 %). Suurkaupunkitoimintalinjassa (TL 4) suurimmat menoluokat ovat 09 muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi pk-yrityksissä (16,0 %), 71 keinot heikommassa asemassa olevien henkilöiden yhteiskuntaan integroimiseksi ( ) (12,2 %) ja 58 kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen (12,1 %). Seuraavina tulevat lähes yhtä suurilla osuuksilla 59 kulttuuri-infrastruktuurin kehittäminen (11,5 %) ja 60 muut tuki kulttuuripalvelujen kehittämiseksi (10,5 %). Kokonaisuutena tarkastellen kulttuurihankkeiden osuus toimintalinjalla 4 on hyvin merkittävä, yhteensä noin 34 %. Toimintalinjalla 5 suurin menoluokka on 03 teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen pk-yritysten kesken sekä korkeakoulujen ( ), tutkimuskeskusten sekä tiede- ja teknologiakeskusten kesken. Siihen on suunnattu 19,1 % sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta. Seuraavina tulevat menoluokat 04 tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille (13,5 %) sekä yhtä suurilla 11,8 prosentin osuuksilla 43 energiatehokkuus, yhteistuotanto, energianhallinta ja 13 kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset. Lähes 49 % toimintalinjan 5 rahoituksesta kohdistuu menoluokkakokonaisuuteen tutkimus, teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys. Viime vuosina osuuttaan ovat nostaneet myös energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin liittyvät hankkeet, joiden osuus rahoituksesta on nyt hieman alle 15 % (menoluokat 43 ja 39 yhteensä 14,2 %). Etelä-Suomen EAKR-ohjelman osalta rahoitus on menoluokkien suhteen melko pirstaloitunut. Rahoitusta on kohdentunut 46 menoluokkaan ja monien yksittäisten menoluokkien osuus on marginaalinen (0,1 1,5 % rahoituksesta). Osittain kyse on varmasti luokittelutekniikasta, mutta myös ohjelman strategista fokusta saattaisi olla tarpeen terävöittää. Toimintalinjalla 3 rahoitus on hajautunut kaikkein eniten: rahoitusta on kohdistunut 31 menoluokkaan. Näistä 18 menoluokkaa on sellaisia, joihin suuntautuneen rahoituksen osuus on alle 2 % sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta. Kahdeksan menoluokkaa on sellaisia, joissa on vain yksi hanke. Parhaiten temaattinen keskittäminen on onnistunut toimintalinjalla 5, jolla on käytössä 13 menoluokkaa ja niistä kolme on sellaisia, joissa on vain yksi hanke. Alueet Ohjelma-asiakirjan mukaan Etelä-Suomen suuralueella rahoitusta kohdennetaan erityisesti haasteellisimmille alueille. Kansallisen päätöksen mukaisesti (HALKE ) 67 % toimenpideohjelman varoista allokoidaan haasteellisimmille alueille. Vuoden 2012 loppuun mennessä Etelä-Suomen ohjelman sidotusta EAKR-rahoituksesta 76 % on kohdistunut haasteellisimmille alueille. Tämä on selvästi enemmän kuin Länsi-Suomessa (70,8 %). Toimintalinjojen 1 3 rahoituksesta % on kohdistunut haasteellisille alueille. Lisäksi toimintalinjan 5 rahoituksesta noin puolet on suuntautunut ohjelman haasteellisille alueille. Aluetyypeittäin tarkasteltuna ylivoimaisesti suurin osa yli 80 % - myönnetystä rahoituksesta on Etelä-Suomessa kohdistunut kaupunkialueille. Noin 12 % rahoituksesta on kohdistunut maaseutualueille tai harvaan asutuille alueille. Saaristoon kohdistuneen rahoituksen osuus on ohjelmakokonaisuuden kannalta marginaalinen (3%), vaikkakin paikallisesti se on hyvin merkittävä. 105

106 Rahoitusmuoto Myönnetyn rahoituksen määrästä selvästi suurin osa (96,8 %) on tukea, jota ei makseta takaisin. 2,3 % myönnetystä rahoituksesta on ollut Finnveran lainoja, korkotukia tai takauksia. Vuonna 2011 käynnistynyt EAKR-rahoitteinen pääomasijoitusrahastotoiminta toi mukaan kolmannenkin rahoitusmuodon eli riskipääoman, mutta sen prosentuaalinen osuus oli vuoden 2012 lopussa Etelä- Suomessa vain 0,9 % sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta. Taloudellinen toiminta Ohjelmassa mennessä sidotusta EAKR- ja valtion rahoituksesta on käytetty taloudellisen toiminnan mukaan eniten luokkaan 22 muualle luokittelemattomat palvelut (16,8 %). Toinen suurehko luokka on 21 ympäristöön liittyvä toiminta (15,6 %). Suurin taloudellisen toiminnan luokka on kuitenkin 00 Ei sovelleta (24,2 %). Tämä johtunee pitkälti luokittelun hankaluudesta sekä Eura2007:n ja TUKI2000:n eroista. Koko taloudellisen toiminnan taulukko on esitetty liitteessä N+2 -säännön toteutuminen N+2 säännön mukaan rahoitusvuoden kehys tulee maksaa kahden vuoden kuluessa ko. vuodesta. Ohjelmakauden hitaan käynnistymisen ja taloudellisen tilanteen johdosta N+2 säännön laskentatapaa tarkistettiin v siten, että vuoden 2007 rahoituskehys jaetaan tarkastelussa tasan vuosille , jolloin N+2 -sääntöä ei sovellettu vuoden 2007 osalta, mutta tulevien vuosien osalta vaikutus on asteittain kumuloituva. Siten vuoden 2012 lopussa tuli olla maksettuna vuosien 2008, 2009 ja 2010 kehyksiä + kolmea kuudesosaa vuoden 2007 kehyksestä vastaava määrä julkista kokonaisrahoitusta (vähennettynä 7,5 % ennakkomaksuilla). Maksatukset toteutuivat kaikissa Suomen EAKR-toimenpideohjelmissa vuoden 2012 aikana riittävän hyvin, jotta N+2 ongelmaa ei päässyt muodostumaan. Laskentatapaan tehty helpotus huomioiden Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa tehdyt julkisen rahoituksen maksatukset (173,8 milj. euroa) saavuttivat vuoden 2012 lopun N+2 minimivaateen (142,3 milj. euroa) 122 %:sesti. 5.4 Tekninen tuki Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki on koko ohjelmakaudella ohjelma-asiakirjan mukaan euroa, joka on 4,0 % ohjelman EAKR-rahoituksesta. Kansallinen rahoitusosuus huomioiden teknistä tukea on käytettävissä ohjelmakauden aikana 11,045 miljoonaa euroa. EU-rahoituksen ja kansallisen rahoituksen suhde on 50/50. Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tekninen tuki vuodelle 2011 oli yhteensä euroa (EAKR+valtio). Maakuntien käyttöön suunnattiin yhteensä euroa. Kaikille ohjelmille yhteisiin kuluihin (seurantajärjestelmän rakentaminen, tarkastus, arviointi, viestintä) sekä ministeriöiden 106

107 käyttöön osoitettiin euroa. Ohjelman koordinaatiotyöhön varattiin erikseen euroa. Laadittujen käyttösuunnitelmien mukaan rahoitus jakautui alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukko 26. Teknisen tuen käyttösuunnitelmat vuodelle

108 mennessä toimintalinjan 6 julkisesta rahoituksesta oli sidottu noin 8,7 miljoonaa euroa eli 79 % koko ohjelmakauden teknisestä tuesta. Maksettu oli vuoden 2012 loppuun mennessä 5,8 miljoonaa euroa eli 52,8 % teknisen tuen julkisesta rahoituskehyksestä. 5.5 Toimien pysyvyys Asetuksen (EY) N:o 1083/ artiklan mukaisia toimien pysyvyyteen liittyviä huomattavia muutoksia tai niistä seuranneita takaisinperintöjä ei ohjelmassa ole ollut. 5.6 Suurhankkeet Yleisasetuksen 39 artiklan mukaisia suurhankkeiksi luokiteltuja hankkeita (kokonaisrahoituksen määrä ympäristöalalla vähintään 25 milj. euroa tai muilla aloilla 50 milj. euroa) ei ole toteutettu Etelä- Suomen alueella. 6. VIESTINTÄ 6.1 Kansallisen tason viestintä Vuoden 2012 hallintoviranomaisen rakennerahastoviestintä keskittyi tulosviestintään, tilaisuuksiin suurelle yleisölle ja viranomaisille sekä ohjelmakauden viestinnän valmisteluun. Hyvää hanketoimintaa esiteltiin niin tilaisuuksissa kuin rakennerahastot.fi -sivuilla ja rakennerahastojenuutiskirjeessä. Hallintoviranomaisen tiloissa on liputettu viikon ajan 9. toukokuuta lähtien. 108

109 Tietoa kansalaisille EU Arjessa tapahtumat EU Arjessa -kiertue on ollut rakennerahastotoiminnalle ja hankkeiden näkyvyyden lisäämiselle merkittävä foorumi. Yhteistyö EU:n komission hallintoviranomaisen, Suomen edustuston, Euroopan parlamentin tiedotustoimiston, Eurooppatiedotuksen ja eduskuntatiedotuksen kanssa on lisännyt EU:n ymmärrettävyyttä ja näkyvyyttä ihmisten arjessa. Tilaisuuksien lähtökohtina ovat vuoropuhelu ja maakunnallisuus. Päämediayhteistyökumppani YLE on ollut keskeisessä roolissa positiivisen julkisuuden saamisessa. Vuonna 2012 EU Arjessa järjestettiin Turussa (teemana EU:n sisämarkkinat), 4.5. Lahdessa (teemana kansalaisten vaikutusmahdollisuudet) Seinäjoella (teemana ruoka) ja Lappeenrannassa (teemana raja). Kaikissa tilaisuuksissa järjestettiin sekä yleisötapahtuma joko torilla tai kauppakeskuksessa että yleisölle avoin seminaari tapahtumapäivän teemasta. Tilaisuuksissa esiteltiin yhteensä 17 EAKR- ja ESR-hanketta. Kaikista tilaisuuksista kirjoitettiin juttu rakennerahastojen uutiskirjeeseen mukana olleista hankkeista. Tilaisuuksia hanketoimijoille ja aluekehittäjille Tilaisuudet hanketoimijoille ja aluekehittäjille toteutettiin yhteistyössä rakennerahastotoiminnassa mukana olevien hallinnonalojen kesken. Kevätkylvö aluekehittäjien valtakunnallinen seminaari Tampereella kokosi noin 200 aluekehittäjää ideoimaan ja jakamaan kokemuksia. Keskeisinä teemoina olivat rakennemuutos ja aktiivinen ikääntyminen. Kevätkylvö etsi vastausta kysymyksiin, mihin suuntaan aluekehityksessä halutaan mennä ja mistä siihen löytyy parhaat lähtökohdat. Vastauksina olivat muun muassa alueen toimijoiden välinen yhteistyö, fokusointi, kansainvälistyminen, rakenteiden rohkeampi rikkominen, ohjelmien selkeyttäminen ja byrokraattisuuden vähentäminen. Seminaarissa esiteltiin hyviä hankkeita Pirkanmaalta. Kestävä kehitys hyvä ympäristö ja hyvä elämä -seminaari Helsingissä käsitteli kestävää kehitystä kolmesta näkökulmasta: ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Tilaisuudessa käsiteltiin kestävän kehityksen haasteita ja mahdollisuuksia, kerrottiin ympäristöarvioinnista ja vähähiilisestä yhteiskunnasta sekä esiteltiin teeman puitteissa työskenteleviä EAKR- ja ESR-hankkeita. Tilaisuutta varten oli valmisteltu rakennerahastojen uutiskirjeen teemanumero, jonka painettua versiota jaettiin osallistujille. Seminaarissa oli käytössä viestiseinä, jolle osallistujat voivat kirjoittaa kommentteja netissä, ja fasilitaattori välitti niitä kaikkien nähtäviksi. Tilaisuudessa oli noin 100 osallistujaa. Sadonkorjuuseminaari 2012 kasvun soundit stagella -seminaari Kuopiossa tarjosi osallistujille tietoa ohjelmakaudesta , tarkasteli nuorten sosiaalista vahvistamista eri näkökulmista sekä ja esitteli T&K- ja innovaatiotoimintaa. Lisäksi seminaarin keskeisenä sisältönä oli tuotteistaminen ja sen avulla hanketoiminnan tulosten levittäminen. Tilaisuudessa oli noin 200 osallistujaa. 109

110 Mediatiedotus Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2012 yhteensä 5 rakennerahastoihin liittyvää tiedotetta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön viikoittaisessa uutiskirjeessä oli yhteensä 8 rakennerahastouutista. TEM:n uutiskirjeessä tiedotettiin myös kaikista hallintoviranomaisen järjestämistä aluekehittäjille suunnatuista tilaisuuksista sekä EU Arjessa -tapahtumista. Verkkopalvelu Rakennerahastot.fi -verkkopalvelussa jatkettiin hyvän hanketoiminnan esittelyä. Lukijoille tarjottiin muun muassa yritystoiminnan esimerkkejä. Horisontaalisiin painotuksiin panostettiin siten, että kestävä kehitys ja sukupuolten tasa-arvo saivat omat osionsa. Viranomaisille suunnattu osio uudistettiin kesällä Verkkopalvelun käyttäjäseurannan mukaan käyntejä palveluun on kaikkiaan per kuukausi. Kymmenelle käytetyimmälle sivulle tulee käyntejä kuukaudessa. Käytetyimpiä sivuja ovat viestintä ja graafinen ohjeistus, logot, hakijalle ja toteuttajalle, rakennerahasto-ohjelmat, Eura2007 (linkin kautta pääsy tietojärjestelmään) sekä uutiskirje. Myös verkkopalvelun kieliversiot nousivat käyttäjäseurannassa kärkipäähän. Viranomaisosiossa on käyntiä kuukaudessa. TEM:n harjoittelija Heidi Gröndahl teki syksyllä 2012 verkkopalvelusta kyselyn rakennerahastoviranomaisille ja hanketoimijoille. Molemmissa kyselyissä vastaanottajia oli noin 150 ja vastausprosentti noin 40. Kyselyn perusteella rakennerahastot.fi on visuaalisesti miellyttävä, omia tiedontarpeita palveleva, ajankohtainen ja kiinnostava. Kehitettävää on palautteen mukaan rakenteen logiikassa, helppokäyttöisyydessä ja kohderyhmien selkiyttämisessä. Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä ohjeistukseen. Sivuille kaivattiin lisää esimerkkejä toteutetuista hankkeista sekä toimiva kysymys ja vastaus -palsta. Lisäksi toivottiin hakuajoista tiedottamista keskitetysti ja parempia ruotsinkielisiä palveluita. Kyselyssä oli myös sosiaalisen mediaan liittyviä kysymyksiä. Viranomaisista 66 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa ja hanketoimijoista 86 prosenttia. Sosiaalisen median hyödyiksi hanketoiminnassa nousivat esiin toimijoiden verkottuminen, byrokraattisen kuvan väheneminen sekä käytännön ohjeet ja esimerkit hanketoiminnan tueksi. Uutiskirje Sähköinen uutiskirje ilmestyi 11 kertaa vuoden 2012 aikana kesänumeron 6-7/2012 ollessa yhteisnumero. Uutiskirjeestä tehtiin kaksi teemanumeroa, joista otettiin 300 kappaleen painos. Numero 8/2012 oli kestävän kehityksen teemanumero ja numero 9/2012 sukupuolten tasa-arvon teemanumero. Myös alue- ja rakennepolitiikan neuvottelupäiville valmisteltiin tilaisuuteen liittyvä numero, josta otettiin painos. Uutiskirje on saanut positiivista palautetta. Uutiskirjeellä on noin tuhat tilaajaa. 110

111 Tilaisuudet viranomaisille TEM järjesti alue- ja rakennepolitiikan neuvottelupäivät Helsingissä kansalliseen, alueelliseen ja paikallistason aluekehittämistyöhön osallistuville. Tilaisuuden aiheina olivat muun muassa muuttuva alue- ja kuntarakenne, alueiden kehittämisen strategia ja toteutus sekä tulevaisuuden näkymät. Tilaisuudessa esiintyivät muun muassa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen ja työministeri Lauri Ihalainen. Kutsun yhteydessä lähetettiin päivän aiheisiin liittyvä kysely. Kyselyn tulokset julkaistiin neuvottelupäivillä jaossa olleessa rakennerahastojen uutiskirjeessä. Vastausten viestinä oli tiivistettynä: työrauhaa, selkeitä valintoja ja parempaa yhteistyötä. Tilaisuutta oli mahdollisuus seurata suorana lähetyksenä internetissä. Valtakunnallinen viestintäverkosto Hallintoviranomainen, suuralueet ja muut ministeriöt jatkoivat viestintäyhteistyötä rakennerahastojen viestintäverkostossa. Viestintäverkoston toiminnasta vastaa hallintoviranomainen, missä on nimetty viestinnän vastuuhenkilö. Verkoston puitteissa käsitellään kaikkia viestinnän kenttään liittyviä asioita. Suuralueilla on lisäksi omat viestintäverkostot, joiden toimintaa on ennen kaikkea projektien toteuttajien ja potentiaalisten hakijoiden aktivoiminen sekä alueen rakennerahastotoiminnan painopisteistä ja mahdollisuuksista tiedottaminen. Viestintäverkosto kokoontui kokonaisuudessaan yhden kerran Helsingissä, jolloin käsiteltiin ajankohtaisia viestintäasioita, esiteltiin osallistujatahojen tilannekatsaukset ja käytiin lähetekeskustelua tulevan ohjelmakauden verkkopalveluista. Työkokouksessa käytiin läpi myös rakennerahastoviestinnän arvioinnin suositukset. Viestintäverkoston joukosta koottiin pienempi noin 30 henkilön verkkopalvelut työryhmä, jota vetää hallintoviranomainen. Hallintoviranomainen järjesti ryhmälle videoneuvottelun kahdesti syksyllä Näiden keskustelujen pohjalta hallintoviranomainen ryhtyi hakemaan uudistettavalle rakennerahastot.fi -verkkopalvelulle teknistä toteutustapaa. Kansainväliset verkostot Hallintoviranomaisen edustaja osallistuu EU:n komission INFORM- ja INIO-viestintäverkostojen kokouksiin ja muuhun toimintaan. Lisäksi suuralueiden ja muiden ministeriöiden edustajia on osallistunut kokouksiin. INFORM (alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto) kokoontui vuonna 2012 kerran ja INIO (työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus) kaksi kertaa. Lisäksi joulukuussa pidettiin verkostojen yhteiskokous. Jäsenmaiden ja komission yhteistyössä toteutettavan naisten ja miesten tasa-arvoa ohjelmatyössä edistävän Gender Mainstreaming Community of Practice -verkoston viestintäryhmän työhön osallistuttiin välittämällä hyviä suomalaisia tasa-arvoa edistäviä viestintäkäytäntöjä ESR-hankkeista. 111

112 EURoma-verkosto valmistelee opasta siitä, kuinka romanit huomioidaan tulevissa rakennerahastoohjelmissa eri jäsenmaissa. Hallintoviranomainen osallistui verkoston syksyn kokoukseen. Lisäksi verkostossa on valmisteilla opas kuntien käyttöön. Jäsenmaat voivat halutessaan kääntää oppaan ja muokata oman maansa tarpeiden mukaiseksi. 6.2 Suuralueen ja maakuntien viestintätoimet Suuralue 2012 Suuraluetason viestintää toteutetaan koordinoivan maakunnan liiton (Päijät-Hämeen liitto) ja koordinoivan TE-keskuksen (Hämeen TE-keskus) johdolla vuonna 2008 valmistellun suunnitelman mukaisesti (Etelä-Suomen rakennerahastotoiminnan viestintäsuunnitelma ohjelmakaudelle ). Kun ohjelmakauden alussa viestintäsuunnitelman valmistelun yhteydessä perustettu Etelä-Suomen rakennerahastoviestinnän verkosto hajosi vuoden 2010 alussa valtion aluehallinnon uudistuksen myötä (useat jäsenet siirtyivät uusiin tehtäviin ELY-keskuksissa), uuden viestintäverkoston kokoamista ei nähty tarpeelliseksi, vaan on sovittu, että EAKR-koordinaatiotyöryhmä toimii samalla EAKR:n viestintäverkostona. Etelä-Suomen EAKR-ohjelman internet-sivut (www.etela-suomeneakr.fi) uudistettiin täydellisesti vuosien aikana ja vuonna 2012 keskityttiin sivuston ylläpitämiseen ja tietosisällön täydentämiseen. Sivuilla oli informaatiota koko EAKR-ohjelmasta, mutta painopiste uuden tietosisällön tuottamisessa oli teemaosion (toimintalinja 5) avoimissa hauissa sekä toimintalinjan 5 hankkeissa (tiivistelmät rahoitusta saaneista hankkeista, tietoa ja ohjeistusta hankkeiden toteuttajille). Vuoden 2012 aikana sivuille lisättiin aineistoa erityisesti ohjelmakauden valmistelusta. Sivustolla on vuoden 2012 aikana ollut kuukausittain keskimäärin 1650 kävijää (tarkkailujaksolla kesäkuu joulukuu 2012 yhteensä vierailua). Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikön viestintä vuonna 2012 painottui toimintalinjan 5 rahoitusmahdollisuuksista tiedottamisen lisäksi ohjelmakauden tulosten analysointiin ja niistä tiedottamiseen. Vuonna 2012 järjestettiin syksyllä hakukierros. Teemaosion seitsemäs hakukierros käynnistettiin ilmoituksilla eteläsuomalaisissa sanomalehdissä. Koko hakuprosessin ajan EU-yksikön internet-sivuilla oli hakijoille lisätietoa sekä ohjeita ja lomakkeita hakuun liittyen. Haun infotilaisuuteen ( ) osallistui noin 30 henkeä. Etelä-Suomen EU-yksikkö järjesti osana toimintalinjan 5 arviointia yhteistyössä MDI:n ja Suomen Itämeri-instituutin kanssa työpajasarjan eteläsuomalaisille hanketoimijoille ja rahoittajaviranomaisille. Työpajoja, jotka kaikki järjestettiin Hämeenlinnassa, toteutettiin kaikkiaan kolme: , ja Työpajojen aiheita olivat o Älykäs erikoistuminen ja Itämeren alueen yhteistyön mahdollisuudet o Ohjelmakauden valmistelun käynnistäminen o Ohjelmakauden ylimaakunnallisen hanketoiminnan tulosten ja vaikutusten analysointi yhdessä hanketoimijoiden ja rahoittajien kesken o Kaupunkien rooli kehittämistoiminnassa Osallistujia työpajoissa oli noin per päivä. 112

113 Syksyllä 2012 käynnistettiin toimintalinjan 5 uuden esitteen valmistelu. Esitteessä kerrotaan Etelä- Suomen toimintalinjan 5 arvioinnin tuloksista ja esitellään yhdeksän ylimaakunnallista hanketta. KOHTI älykästä erikoistumista Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toimintalinja 5 -esite valmistui vuoden 2013 alussa ja siitä on saatavilla kieliversiot suomi ja englanti. Esite on sähköisenä katsottavissa myös Etelä-Suomen EAKR-ohjelman nettisivuilla: Lisäksi Etelä-Suomen EU-yksikkö järjesti uusille toimintalinjan 5 hankkeille hallinnointikoulutuksen Lahdessa. Koulutukseen osallistui noin 60 henkeä hankkeita toteuttavista organisaatioista. Maakunnat Tiedottaminen välittävissä toimielimissä on vuonna 2012 keskittynyt pääasiassa sähköisiin välineisiin. Yleisimmin käytössä olevat tiedotustavat ovat olleet internet-sivut, sähköiset tiedotteet/uutiskirjeet, lehti-ilmoitukset ja erilaiset tiedotustilaisuudet ja seminaarit. Lisäksi maakunnan yhteistyöryhmien kokoukset ovat julkisia ja monissa maakunnissa ennen kokousta tai kokouksesta laaditaan tiedote. Esimerkkeinä vuoden 2012 tiedotustoimista voidaan mainita Varsinais-Suomen liitto ja ELY-keskus järjestivät hanketoteuttajille tilaisuuden, jossa käsiteltiin hyvää hankehallinnointia, hankkeiden ja ohjelmakauden sulkemista, sukupuolten tasa-arvon huomioimista hanketoiminnassa ja tulevaa ohjelmakautta. Lappeenrannassa järjestetyn EU arjessa tapahtuman 12 roll-upin valokuvanäyttely on tapahtuman jälkeen kiertänyt Etelä-Karjalan liiton jäsenkunnissa. Näyttelyn valokuvista tehtiin myös EU arjessa vuosikalenteri 2013, jonka 500 kappaleen painos jaettiin yleisötilaisuudessa. Etelä-Karjalan liitto tiedottaa MYR:n päätöksistä liiton Facebook-sivun kautta ja Twittermikroblogissa. Sosiaalisen median kautta tiedotteille on saatu uusia lukijoita: vuoden aikana noin 500 henkilöä on katsonut ohjelmatoimintaan liittyviä viestejä Etelä-Karjalan liiton Facebook-sivulta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tiedottaa internet-sivuillaan vuosineljänneksittäin kaikista ELY-keskuksen rahoittamista EU-osarahoitteisista hankkeista. Lisäksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus on julkaissut aloittaville ja toimiville yrityksille tarjottavista palveluista erilliset oppaat, joissa käsitellään mm. yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Useat rahoittajaviranomaiset (Esim. Hämeen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson liitto) ovat käsitelleet rakennerahastoasioita uutiskirjeissään ja lisäksi Hämeen ELY-keskuksen rakennerahastobulletiini ilmestyi neljä kertaa vuonna 2012 Lisäksi rahoittajaviranomaiset ovat järjestäneet hankehallinnointiin liittyviä tilaisuuksia rahoittamiensa hankkeiden toteuttajille. Uudenmaan ELY-keskus järjesti rahoittamilleen hankkeille maksatuskoulutuksen, seuranta- ja raportointikoulutuksen sekä Temaattiset torstait tilaisuuksia. Myös Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Etelä-Suomen EU-yksikkö/Päijät-Hämeen liitto ovat vuoden 2012 aikana järjestäneet rahoittamilleen hankkeille hankehallinnointiin liittyviä tilaisuuksia. 113

114 7. ARVIOINTI 7.1 Valtakunnallinen EAKR-toimenpideohjelmien temaattinen arviointi Vuonna 2012 arvioinnin pääpaino oli arvioinnin ulottamisessa maakuntatasolle teemoissa 2 ja 3. Näin kokonaistarkastelun rinnalle saatiin alueellinen ulottuvuus, joka tarjosi uudenlaista tietoa. Teemoja 2 ja 3 koskeva tarkastelu on ulkoisen arvioijan näkemys toimenpideohjelman tähänastisen toteutuksen perusteella. Keskeistä ovat arviot ja suositukset ohjelman toteutuksesta ja ne on syytä huomioida seuraavaa ohjelmakautta valmisteltaessa. Teeman 1 kohdalla ei vuonna 2012 tehty lisäarviointia verrattuna aiempiin vuosiin, vaan teeman arviointi on tältä osin valmis. Teema 2 Aluekohtaiset tarkastelut EAKR-yritystukirahoituksen kohdentuminen on tarkentunut aluetasolla. Kunkin ELYalueen osalta on tehty maakuntaohjelmiin perustuva rahoitetun toiminnan typologisointi siitä, a) minkälaista yritystoimintaa ja kehittämishankkeita kullakin alueella on tuettu, b) suhteessa siihen, mitkä ovat maakuntien omat kehittämispainotukset. Tämän typologisoinnin tarkoitus ei ole ollut ottaa kantaa siihen, onko suuri painotus maakunnan kärkitoimialoille ollut hyvä vai huono asia. Sen sijaan tarkastelun tavoitteena on ollut osoittaa, yhtäältä missä määrin EAKR-rahoituksella on merkitystä maakuntaohjelmien toteutuksessa ja toisaalta missä määrin maakuntaohjelmat ovat ohjanneet EAKR-yritysavustusten jakautumista. Lisäksi tarkastelulla voidaan tunnistaa mahdollisia aukkokohtia mahdollisesti vähemmälle tuelle jääneiden toimialojen tukemisesta, ja sitä kautta tehdä päätelmiä, miten hyvin yritysrahoituksen kanavoituminen tukee kansallista rakennerahastostrategiaa. Aluekohtaisessa profiilissa on pyritty yhdistämään eri arviointilähteistä kerättyä aineistoa tiiviiseen esitys-muotoon. Profiileissa on tarkasteltu myönnettyjen yritystukien kohdentumista TOLtoimialaluokittain sekä pyritty myös arvioitsijoiden oman analyysin perusteella jakamaan myönnetyt yritystuet maakuntaohjelmissa mainittuihin kärkitoimialoihin. Käytännössä maakuntakohtainen rahoitetun toiminnan typologisointi on tehty käsin luokittelemalla työ- ja elinkeinoministeriön toimittamasta yritystukidatasta. Luokittelua varten maakuntakohtaiset kärkitoimialat on ensin koottu kunkin maakunnan maakuntaohjelmasta. Analyysissa päätettiin käyttää ajantasaisuuden vuoksi voimassa olevia maakuntaohjelmia, vaikka edelliset ohjelmat olisivatkin ajoittuneet paremmin vastaamaan käynnissä olevaa rakennerahasto-ohjelmakautta. Yritystuet on luokiteltu kärkitoimialoittain niiden nelinumeroisen toimialaluokan mukaan arvioimalla, mihin luokkaan ne sopivat parhaiten. Haastetta ja tulkinnanvaraisuutta luokitteluun tuo se, ettei maakuntien kärkitoimialoja ole määritelty toimialaluokkien mukaan, vaan osa niistä on hyvinkin löyhästi määriteltyjä, klusterinkaltaisia, monien eri toimialojen yhdistelmiä. Niiden ELY-alueiden osalta, jotka koostuvat kahdesta eri maakunnasta, on tarkasteltu molempien maakuntaohjelmien kärkitoimialoja yhdistettynä, sillä yritystukiaineisto ei ole ollut eroteltavissa maakuntakohtaisesti. 114

115 Yhteenvetoa aluetarkastelun tuloksista ELY-aluetarkastelut osoittavat, että selvästi suurin osa tuesta on kanavoitunut teollisuusyrityksiin. Maakuntakohtaiset kärkitoimialatarkastelut osoittavat, että suuri osa tuesta on kanavoitu niille teollisuuden aloille, jotka ovat maakuntaohjelman kärkitoimialoja. Sen sijaan, huolimatta siitä, että kaikissa maakuntaohjelmissa kasvavat toimialat, kuten hyvinvointipalvelut, ICT ja luovat alat on nostettu kärkikohteiksi, ei EAKR-yritystukea ole kanavoitunut näille aloille. Kasvavia toimialoja tuetaan varmasti muilta toimintalinjoilta, koska toiminta on luonteeltaan riskialttiimpaa ja kokeilevampaa, mutta rakennerahastostrategian mukaan myös yritystukia tulisi kohdentaa näille aloille tosin tavoitetasoa ei ole millään tavalla määritelty. Teema 3 Hanketoimintaan liittyvät johtopäätökset Hankkeiden loppuraporttien tiivistelmiin perustuvasta analyysista on mahdollista tehdä johtopäätöksiä, jotka voivat auttaa rakennerahasto-ohjelmia hallinnoivia viranomaisia suuntaamaan hankerahoitusta ja arvioimaan sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa. EAKR:n toimintalinjasta 2 rahoitettujen hankkeiden loppuraporttien systemaattinen analyysi osoittaa kuitenkin sen, kuinka haastavaa loppuraporttien perusteella on tehdä johtopäätöksiä hanketoiminnan vaikuttavuudesta. EURA -järjestelmän indikaattoritiedot (syntyneet työpaikat ja hanketoimintaan osallistuneet yritykset) vaikuttavat sisältävän hankekohtaisesti ja maakuntakohtaisesti erilaisia tulkintoja. Hankkeiden loppuraportit poikkeavat toisistaan välillä hyvinkin selvästi, eikä niissä raportoituja asioita kytketä ilmoitettuihin indikaattoritietoihin. Toteutetuista hankkeista nousee erityisesti esiin kaksi erilaista ryhmää. Monet hankkeet toimivat investointeina alueiden oppimis- ja tutkimusympäristöihin. Toinen merkittävä hankejoukko taas toimii suoraan yhteistyössä yritysten kanssa. Tämä joukko nousee esiin seurantajärjestelmässä, sillä yrityskontaktit antavat niille mahdollisuuden saavuttaa asetettuja indikaattoritavoitteita. Oppimis- ja tutkimusympäristöihin panostavat hankkeet taas toimivat pitkäjänteisesti alueen toimintaedellytysten kehittämiseksi. Tämän työn vaikutukset näkyvät välillisesti pidemmän ajan kuluessa. Näiden kahden hankeryhmän merkitysten arvioimiseksi tulisi kehittää erilaiset järjestelmät. Oppimis- ja tutkimusympäristöjen merkitys rakentuu sen kautta, miten hankkeet onnistuvat yhdessä luomaan ja kehittämään menestyviä toimialaklustereita. Yrityskentän kanssa toimivien hankkeiden merkitys taas rakentuu toimintaan osallistuvien yritysten kokeman hyödyn ympärille. Tämä kannustaa hankkeita keräämään asiakaspalautetta ja hyödyntämään sitä osana loppuraportointiaan. Systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista kertookin tarpeesta kehittää hanketoiminnan raportoinnin ja tietojärjestelmiin kirjattavien indikaattoreiden yhteyttä. Hanketoimijoita tulisi ohjeistaa tarkemmin loppuraporttien kirjoittamisessa ja loppuraporttien tulisi olla muodoltaan yhteneväisiä. Loppuraportin kirjoittamista pitäisi ohjata selkeämmin ja se tulisi kytkeä hanketoimintaa kuvaaviin indikaattoreihin. EAKR -seurantajärjestelmään tulisi rakentaa hankekohtaisempaa seurantaa esimerkiksi hankkeiden erilaisia toimintatapoja noudattaen. Toiminnan alueellista merkitystä voidaan myös oppia ymmärtämään erillistutkimusten kautta, jotka keskittyvät täsmällisiin kysymyksiin ja kunkin alueen kannalta oleellisiin teemoihin. 115

116 Hankeraportoinnin analyysi ja kehittämisehdotukset Yksi keskeisemmistä hanketoiminnan seurannan ja arvioinnin haasteista on tämän ja monien aikaisempien arviointien perusteella hankkeista koottavan seurantatiedon puutteellisuus ja epätasainen laatu. Tämä vaikeuttaa sekä hallinnoivan viranomaisen hankeseurantaa, arviointityötä sekä hankkeiden tulosten kommunikointia. Osana arvioinnin seurantajärjestelmän ja indikaattorityön kehittävää arviointia arviointiryhmä kävi läpi nykyistä hankeseurantajärjestelmää. Nykymuotoinen tavoitteisiin ja mittareihin liittyvä osio hankehakemuksessa on arvioitsijoiden mielestä lähtökohdiltaan oikea. Sen käyttämisessä on kuitenkin nykymuodossaan arvioinnin perusteella kaksi keskeistä ongelmaa. Ensinäkin hakemuksissa ei ole riittävän selkeästi kuvattu hankkeen tavoitteisiin liittyviä seurantamittareita, ts. miten tavoitteiden etenemistä tullaan mittamaan. Tämä korostuu erityisesti hankkeen tulosten sekä laadullisten vaikutusten seurannan ja mittaamisen osalta. Toiseksi, näitä hankkeen tavoitteita, tuloksia ja vaikutuksia ei johdonmukaisesti seurata hankkeen seurantalomakkeessa, väliraporteissa ja loppuraportissa. Esimerkiksi projektin loppuraportissa pyydetään esittämään yhteenveto projektin tuloksista ja vaikutuksista erityiskysymyksiin (tasa-arvo ja ympäristö), minkä lisäksi kootaan indikaattoritieto yleisistä vaikuttavuusmittareista. Sen sijaan loppuraportissa ei (arvioitsijoiden saaman materiaalin perusteella) johdonmukaisesti peilata saavutettuja tuloksia, vaikutuksia ja sidosryhmätyytyväisyyttä asetettuihin tavoitteisiin. Loppuraportissa ei tästä johtuen välttämättä edes anneta tietoa kaikista tavoitteisiin ja toimenpiteisiin liittyvistä tuloksista. Lisäksi hankkeen seurannan kannalta olisi tärkeää myös selkeästi seurata ja kirjata hankkeen eri vaiheiden edistyminen ja se missä määrin näissä on onnistuttu tai näitä on jouduttu hankkeen aikana muuttamaan. Nykyisen kauden hankehakemuksessa on myös erikseen määritelty kohta 10: Miten projektin toimintaa arvioidaan ja miten asiakaspalaute kerätään?. Tämä kohta on arvioitsijoiden mielestä hyvä säilyttää, mutta siihen vaadittava selostus tulisi olla nykyistä yksityiskohtaisempaa. Hakemuksessa tulisi selkeästi kuvata a) käytössä olevan ohjelmatason tuotosmittarin tai - mittareiden seuranta ja tiedonkeruu b) hankkeen tavoitteisiin kohdistuvien tuotosvaikuttavuusindikaattoreiden tiedonkeruu sekä c) osallistujilta ja kohderyhmiltä kerättävän palauteaineiston keruu. Erityisesti hanketasolla vastuu hankkeiden tuotosindikaattoreista lepää pitkälti hankkeiden suunnittelijoiden harteilla. Jo hankehakemusvaiheessa pitäisi pystyä (aiempaa selkeämmin) kuvaamaan hankkeen vaikutuslogiikka, se millaisia panoksia hankkeeseen laitetaan sekä millaisia tuotoksia hankkeesta on tarkoitus saada. Hankeseurannan ja -valvonnan tehostaminen taas edellyttää panosten (lähinnä rahoitus) seurannan lisäksi yksityiskohtaisempaa toiminnan ja tuotosten seurantaa (näihin liittyvien laadullisten ja määrällisten mittareiden avulla) hankeraportoinnin ja ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Lisäksi tarvitaan nykyistä johdonmukaisempaa palautetiedon keräämistä ja raportointia hankkeen osallistujilta, sidosryhmiltä ja ohjausryhmältä. Tiedonkeruu voisi olla vapaaehtoista eri hankevaiheisiin ja toimenpiteisiin liittyen. Sen sijaan hankkeen loppuraportissa tulisi edellyttää sekä laadullista että kvantitatiivista (valitulla tyytyväisyysasteikolla) palautetietoa. 116

117 Hankesuunnitelman osalta voisi olla myös mielekästä nykyistä selkeämmin seurata esitettyjen toimenpiteiden toteutumista. Tämä mahdollistaisi toiminnan johdonmukaisen seurannan erityisesti sellaisissa hankkeissa, joissa lopputulosta kuvaa parhaiten tietyn toimenpiteen toteuttaminen tai valmiiksi saattaminen (tyypillistä esimerkiksi t&k-infrastruktuurihankkeissa tai selvitystyyppisissä hankkeissa). Maakuntakohtaiset analyysit Maakuntakohtaiset analyysit ovat rakennettu siten, että ensimmäisenä esitellään maakunnan osaamis- ja innovaatioprofiileihin liittyviä tietoja. Osaamisen ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöä kuvaava tieto koostuu pääosin tilastollisesta aineistosta, jonka tietolähteinä ovat toimineet tilastokeskus, Tekes sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisäksi maakuntakuvauksien taustatietoja koostettaessa on käyty läpi kunkin maakunnan vuosien maakuntaohjelmasta tehty tiivistelmä sekä EURA2007- järjestelmästä kootut toimintalinjaa 2 koskevat perustiedot maakuntien hankerahoituksesta. Maakuntakohtaisia profiileja on syvennetty päättyneiden hankkeiden loppuraporttien tiivistelmillä. Mukana tarkastelussa ovat olleet hankkeet, jotka ovat päättyneet ja joista on ollut saatavilla loppuraportit marraskuuhun 2011 mennessä sekä aikavälillä raportoidut hankkeet. Uudenmaan maakunnan osalta ei ole rahoitettu yhtään toimintalinja kahden hanketta marraskuuhun 2011 mennessä, joten Uudenmaan maakunta puuttuu maakuntakohtaisista vertailuista. 7.2 Alueellisesti toteutetut arvioinnit Temaattinen toimintalinja 5 Toimintalinjan 5 osalta aloitettiin vuoden 2011 lopulla ulkoinen arviointi, joka valmistui vuoden 2012 loppuun mennessä. Arvioinnin toteutti MDI Management Design Intelligence Oy yhdessä Suomen Itämeri-instituutin kanssa. Arviointiprosessin tavoitteena oli saada kuva, miten toimintalinjan ja hankkeiden toteutuksessa on valittujen teemojen osalta edistytty ja mitkä ovat olleet toiminnan tulokset ja vaikuttavuus. 117

118 Kuva 21. Toimintalinjan 5 arviointiprosessin etenemissuunnitelma (MDI 2011). Lisäksi arvioinnissa tarkasteltiin laajemmin hankkeiden ja ohjelmakokonaisuuden vaikutuksia suhteessa EU:n, kansallisiin ja alueellisiin tavoitteisiin. Prosessin lopputuloksena saatiin myös suosituksia Etelä-Suomelle tulevan EU:n rakennerahastokauden valmistelua varten. Arvioinnin väliraportti valmistui ja sen tuloksia esiteltiin seurantakomitean kokouksessa kesäkuussa. Loppuraporttiluonnos valmistui aikataulun mukaan syyskuussa Kuva 22. Toimintalinjan 5 teemojen ja hankkeiden vaikuttavuus ja merkittävyys (MDI 2011). 118

119 Vaikutukset osaamiskärkien kehittymiseen Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toimintalinjan 5 lähtökohtana on, että toimintalinjalla toteutettavat hankkeet tukevat eteläsuomalaisia osaamiskärkiä. Erityisen tärkeää on, että hanke tukee osaamiskeskusohjelmassa mukana olevia klustereita. Lähtökohtaisesti toimintalinjan hankkeet ovat tukeneet eteläsuomalaisia osaamiskärkiä varsin hyvin. On huomattava, että hankkeen toteuttajakonsortio vaikuttaa huomattavasti siihen, miten tiiviiksi kytkentä osaamiskeskusohjelman työhön muodostuu. Yhteys on luonnollisesti erityisen tiivis niissä hankkeissa, joita ovat toteuttamassa myös osaamiskeskusohjelmaa toteuttavat organisaatiot eli teknologiakeskukset ja kehitysyhtiöt. Erityisesti ympäristöteknologiassa, innovatiivisissa metallituotteissa ja meriklusterin hankkeissa on varsin vahva kytkentä osaamiskeskusohjelmaan. Näissä hankkeissa myös toteuttajajoukossa on mukana osaamiskeskusohjelmassa mukana olevia organisaatioita. Sen sijaan esimerkiksi logistiikassa tai digitaalisissa sisällöissä kytkentä on epäsuora. Lisäksi viimeisimpinä käynnistyneissä hankkeissa teema on poikkileikkaava ja siten sovellettavissa osaamisalasta riippumatta. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi huipputeknologinen osaaminen Etelä-Suomessa, kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen ja innovatiiviset julkiset hankinnat. Toimintalinjan 5 hankkeet ovat generoineet vaihtelevasti muuta ulkopuolista rahoitusta omien teemojensa kehittämiseen. Joissakin teemoissa TL 5 hankkeet ovat sparranneet ja kannustaneet toteuttaja-konsortiota hakemaan rahoitusta Tekesiltä, Akatemialta, puiteohjelmasta tai muista EUlähteistä. Siinä mielessä hankkeet ovat saaneet aikaa vipuvaikutuksia. Toisaalta on myös hankkeita, joissa vastaavia vipuvaikutuksia ei tunnisteta. Näistä osa kytkeytyy vahvasti osaamiskeskusohjelmaan ja TL5 hankkeet nähdään teemaan generoituneena ulkopuolisena rahoituksena. Erityisen merkittävää on, että TL5 hankkeet ovat vahvistaneet ylialueellista yhteistyötä Etelä- Suomen alueella. Hankkeissa on tuettu esimerkiksi teknologiakeskusten ja kehitysyhtiöiden keskinäistä yhteistyötä, yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten tiedon- ja osaamisen vaihtoa sekä kaupunkien välisiä verkostoja. Materiaalin perusteella näyttää siltä, että TL5 merkittävin lisäarvo liittyykin siihen, että sen avulla on pystytty yhdistämään osaamista koko Etelä- Suomen alueelta ja rakentamaan yksittäisistä hankkeista laajempia kokonaisuuksia. Hankkeet voidaan ryhmitellä kolmeen kokonaisuuteen sen mukaan, missä määrin ne ovat suunnanneet kehitystä tai olleet muuten tukemassa kehityksen valtatrendejä: 1) Esimerkiksi ympäristöteknologiassa, logistiikassa ja innovatiivisissa metallituotteissa on hankkeita, jotka ovat olleet osaltaan suuntaamassa kehitystä koko Etelä-Suomen alueella. Nämä teemat ovat erityisen ajankohtaisia ja niiden merkitys on korostunut viimeaikaisissa kansallisissa linjauksissa. Samalla näissä teemoissa on selkeästi sellaisia hankkeita, jotka ovat nostaneet kokonaan uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia esiin. Hankkeissa tehtävä työ kytkeytyy selkeästi alueen yritysten kehittämiseen. 2) Toiseen ryhmään voidaan niputtaa teemat ja hankkeet, joissa kehitystä suuntaava vaikutus ei ole niin ilmeinen, mutta hankkeet ovat kuitenkin hyvin ajan hermolla ja vahvistavat toiminnassa 119

120 mukana olevien organisaatioiden osaamista ja verkostoja. Tällaisia hankkeita on esimerkiksi hyvinvointialalla, meriklusterissa ja huipputeknologisessa osaamisessa. Hankkeet ovat merkittävästi vahvistaneet kehityksen suuntaa, mutta ne eivät ole edellisen ryhmän tapaan olleet suuntaamassa tai avaamassa ovia kokonaan uuteen suuntaan. 3) Kolmas ja selkeästi pienin ryhmä muodostuu hankkeista, jotka eivät ole onnistuneet suuntaamaan tai merkittävästi vaikuttamaan vallalla oleviin kehityssuuntiin. On huomattava, että tässä on kyse yksittäisistä hankkeista, ei niinkään kokonaisista teemoista. Käytettävissä olevan materiaalin perusteella osa hankkeista on jäänyt ajastaan jälkeen ja hankkeen suunnitteluvaiheessa tunnistettu tarve on ehtinyt muuttua tai poistua kokonaan hankkeen toiminnan käynnistyessä. Näissä yksittäisissä hankkeissa on ollut hankaluuksia saavuttaa toiminnallisia tai lukumääräisiä tavoitteita. Vaikutukset työllisyyteen ja kilpailukykyyn TL5 hankkeiden vaikutuksia kilpailukykyyn ja työllisyyteen tulee arvioida nimenomaan pitkällä aikavälillä. EURA2007-järjestelmään kirjattujen tietojen perusteella TL5 näyttäisi saavuttavan sille asetetut tavoitteet, mutta itse hankkeet eivät ole suurimmaksi osaksi saavuttaneet tavoitteitaan esimerkiksi toimintaan osallistuneiden yritysten määrän, uusien työpaikkojen tai uusien yritysten osalta. EURAssa oleva aineisto tarkastelee kehitystä kuitenkin lyhyellä aikavälillä, eikä pelkästään tämän aineiston valossa ei voi todeta, etteivätkö hankkeet olisi vaikuttaneet työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Hyvin monissa TL5 hankkeissa on kehitetty uusia konsepteja, palvelumalleja, teknologioita ja muita välineitä, jotka parantavat alueen yritysten ja julkisen sektorin kilpailukykyä vasta pidemmällä aikavälillä. Hankkeet ovat käytettävissä olevan materiaalin perusteella keskimäärin hyvin perillä siitä, millaisia mahdollisuuksia hankkeen sisällöllä on vaikuttaa yritysten ja koko Etelä-Suomen kehitykseen. Vastaavalla tavalla materiaalissa viitataan kansainväliseen osaamiseen ja kansainvälisiin markkinoihin hankkeen teeman sovelluksissa. Näin ollen voi väittää, että TL5 hankkeissa asetetut tavoitteet tuloksista on asetettu huomattavasti pidemmälle kuin nykyisen ohjelmakauden päätökseen. Työllisyyden osalta pitkän aikavälin vaikutusten arvioinnissa on otettava huomioon muu työllisyyskehitys. Yritysten työllistämismahdollisuuksiin vaikuttavat ensisijaisesti oman toimialan kehitys- ja kasvu-mahdollisuudet ja viime kädessä koko maailmantalouden liikehdintä. Toisaalta hyvin monessa yrityksiin kohdistuvassa hankkeessa kehitetään uutta teknologiaa, valmistusmenetelmää tai tehostetaan toimintaa, jolloin keskipitkät työllisyysvaikutukset voivat olla ristiriidassa rakennerahastojen päätavoitteiden kanssa. TL5 hankkeet ovat verkottaneet eteläsuomalaista osaamista eri puolilta aluetta. Samalla ylialueellinen yhteistyö maakuntien välillä on edesauttanut alueiden välistä erikoistumista ja profiloitumista. Toki tässä on huomattavia eroja eri teemojen välillä. Muutamien teemojen sisällä hanketoimijat ovat pystyneet keskittymään omaan ydinosaamiseen ja sen vahvistamiseen. Näin ollen toimintaan kohdistetut panokset ovat monipuolistaneet teemaan liittyvää osaamista ja rakentaneet laaja-alaista kilpailukykyä. Toisaalta joukossa on myös sellaisia hankkeita ja teemoja, joissa ei voi tunnistaa samansuuntaista erikoistumiskehitystä. Onnistuessaan erikoistuminen ja 120

121 alueiden välisten osaamisprofiilien selkeytyminen tukee sekä kilpailukyvyn että työllisyyden tavoitteita keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Hallintomalli Arviointiaineiston ja erityisesti asiantuntijahaastatteluiden perusteella eteläsuomalaiset hanketoimijat ovat erittäin tyytyväisiä teemakohtaiseen ja ylialueelliseen ohjelmavälineeseen. Toimintalinja 5 saa poikkeuksetta kehuja. Erityisen hyvänä on pidetty sitä, että on ollut konkreettinen väline, jolla voidaan aidosti toteuttaa useamman alueen yhteisiä hankkeita. Tähän saakka vastaavaa instrumenttia ei ole ollut käytössä. Toisekseen väline on onnistunut verkottamaan eteläsuomalaisia kaupunkeja ja organisaatioita yhteen, mikä on lisännyt luontaista vuorovaikutusta ja edelleen sosiaalista pääomaa eteläsuomalaisessa kehittäjäverkostossa. Hanketoiminnan tuloksena on syntynyt vakiintuneita yhteistyösuhteita eri organisaatioiden välille. Samalla väline on jossain määrin tukenut isoa eurooppalaista koheesiotavoitetta. Ylimaakunnalliset hankkeet ovat saattaneet yhteen sellaisia toimijoita (esim. yliopisto, toisen asteen oppilaitos), jotka ilman vastaavaa välinettä eivät keskustelisi yhtä luontevasti keskenään. Näin ollen heikommassa asemassa olevat tai heikommin kehittyneet alueet ovat päässeet mukaan alueen huippuosaajien verkostoihin ja tekemiseen. Kaksivaiheista hakua kohtaan nousee kahtalaisia näkemyksiä. Sinänsä vaiheistusta pidetään hyvänä, kunhan varataan riittävä aika hankehakemusten valmistelulle. Ohjelmakauden alkuvaiheessa kaksivaiheisuus toimi aidosti toimijoita yhteen verkottavana. Ensimmäisen ideavaiheen jälkeen oli mahdollista löytää kumppaneita oman hankeidean ympärille. Myöhemmin ohjelmakauden edetessä kaksivaiheisuus ei ole merkittävästi edesauttanut uusien kumppanuuksien syntymistä. Viestien perusteella kaksivaiheisen haun toista kierrosta tulisikin käyttää vielä nykyistä tiiviimmin toteuttajien aidosti yhteisten tavoitteiden määrittelemiseen ja hankkeen sisällölliseen sparraukseen. Merkittävimpänä haasteena eteläsuomalaiset hanketoteuttajat tunnistavat ylimaakunnallisten hankkeiden toteuttamiseen ja hallinnointiin uppoavan ajan. Yleinen viesti on se, että nämä hankkeet työllistävät hallinnon näkökulmasta enemmän kuin tavalliset pienemmät hankkeet. Asiaan suhtaudutaan kuitenkin ammattimaisesti ja tiedostetaan se, että hanketoiminnassa keskeinen osa työtä on hallinnointi, eikä asiasta nosteta sen isompaa meteliä. Kiitosta annetaan rahoittajaviranomaiselle siitä, että heidän asiantuntijansa ovat aina valmiita neuvottelemaan hankkeen toteutuksesta ja rahoituksesta. Henkilökuntaa pidetään palvelualttiina, avuliaana ja helposti lähestyttävänä. Harmillisena taasen pidetään sitä, että rahoittajan päässä on tapahtunut henkilövaihdoksia ja osittain siitä syystä hankkeiden maksatusten käsittely on ollut hidasta. Älykäs erikoistuminen ja suositukset tulevalle ohjelmakaudelle Yleisemmällä tasolla älykäs erikoistuminen tarkoittaa Etelä-Suomen näkökulmasta sitä, että alueet rakentavat aiempaa vahvemmin omaan erityiseen profiiliin pohjautuvaa osaamista. Nykyisen ohjelmakauden aikana Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toimintalinja 5 on tukenut alueiden vahvuuksia ja erikoistumista ja luonut pohjaa Etelä-Suomen älykkään erikoistumisen strategioiden 121

122 syntymiselle laajemman alueellisen kattavuuden, parantuneen eri toimijoiden ja sektoreiden välisen verkottumisen, tiedonkulun ja alueellisten innovaatiosatsausten synergian kautta. Itämeren alue on Etelä-Suomen keskeinen ja läheisin kansainvälinen viitekehys ja alueiden kilpailukyvyn mittari. Itämeren alueen yhteistyön kautta Etelä-Suomi voi edistää älykkään erikoistumisen strategioihin keskeisesti kuuluvaa globaaleihin (esim. väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos) ja Itämeren alueen erityisiin (esim. Itämeren suojelu) suuriin haasteisiin vastaamista, alueiden kansainvälistä näkyvyyttä ja saavutettavuutta sekä vähentää taloudellisesti jo hyvin integroituneiden, keskenään samankaltaisten pienten pohjoiseurooppalaisten maiden ja alueiden innovaatiosatsausten päällekkäisyyttä. Toimintalinja 5:ssä jo toteutetun verkostoitumisen kautta on jo pilotoitu em. tavoitteiden mukaisia toimia ja luotu Etelä-Suomen alueille ja osaamiskeskuksille uusia Itämeren alueen yhteistyöverkostoja. Jatkossa eri osaamisalojen yhdistäminen ja perinteisten alojen uudistaminen sen ja teknologisen erityisosaamisen laajemman, eri alojen rajat ylittävän hyödyntämisen kautta on entistä tärkeämpää. Samoin huippuosaamista tulee edistää entistä enemmän kansainvälisyyden kautta. Tulevalla ohjelmakaudella tämä edellyttää uudenlaisten, perinteisen osaamisalojen rajat rikkovien ja kansainvälisten verkostojen luomista ja kykyä johtaa niitä. Lisäksi on osattava hyödyntää vahvemmin eri rahoitusinstrumenttien mahdollisuuksia ja lisätä myös riskinottokykyä. Etelä-Suomella on useita vahvuusalueita ja potentiaalisia älykkään erikoistumisen teemoja. Yksi vahvuusalue on logistiikka laajasti ymmärrettynä, jolloin liikenteeseen liitetään muu logistiikka-alan osaaminen, tietoverkot ja ICT. Ympäristö/cleantech, uusiutuva energia, koulutusosaaminen, kansainväliset testausalustat, muotoilu ja design sekä materiaalitehokkuus kuuluvat myös alueen vahvuuksiin, joiden osalta löytyy paljon mahdollisuuksia eri alojen osaamisen yhdistämiseen, perinteisten alojen uudistamiseen, uusien innovointimuotojen ja läpimurtoinnovaatioiden kehittämiseen. Globaalin ja eurooppalaisen talouden haasteet ja käynnissä oleva rakennemuutos korostavat EU:n, kansallisen ja alueellisen tason toimien sekä julkisten ja yksityisten investointien kohdentamista muutoksen hallintaan ja fasilitointiin ja uusiutumiskykyyn. Alueiden osaaminen tulee hyödyntää laajasti myös pienten ja keskisuurten kaupunkien mahdollisuudet ja vahvuudet huomioiden. Rakennemuutoksen hallinta, johtaminen ja sen kautta avautuvien uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää uudenlaisten alueellisen innovaatiotoiminnan mallien ja innovaatioalustojen kehittämistä. Kymenlaakson rakennemuutos perinteisestä metsäteollisuudesta kohti uusia osaamisalueita on esimerkki uudistumisesta ja älykkään erikoistumisen mahdollisuuksista pienemmillä alueilla ja kaupungeissa Etelä-Suomessa. Julkisten palveluiden kehittämisen ja innovatiivisten julkisten hankintojen kautta voidaan myös löytää uusia vahvuusalueita Etelä-Suomessa. Etelä-Suomesta voidaan tehdä Euroopan johtava palvelu- ja sosiaalisten innovaatioiden, käyttäjälähtöisen palveluiden kehittämisen ja palvelumuotoilun alue. Innovatiiviset julkiset hankinnat ovat kuuluneet jo nykyisen Toimintalinja 5:n teemoihin. Tulevalla EU:n ohjelmakaudella sekä myös kansallisen innovaatiopolitiikan osalta aihe tulee olemaan entistä tärkeämpi. Palvelu- ja käyttäjälähtöiset innovaatiot ja innovatiiviset julkiset hankinnat kuuluvat Eurooppa strategian Innovaatiounioni-lippulaivahankkeen painopisteisiin, EU:n Itämeristrategian innovaatiopainotuksiin sekä Suomen osaamiskeskusohjelman jatkona valmisteilla olevan 122

123 Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman painopisteisiin. Innovaatioita ja edelläkävijämarkkinoita voidaan jatkossa edistää entistä enemmän innovatiivisten julkisten hankintojen avulla, ja tässä Etelä-Suomen suurilla kaupungeilla on Suomessa keskeinen rooli. Eteläsuomalaisten hanketoimijoiden näkemysten mukaan tulevalla ohjelmakaudella yhteistyösisällöissä korostuvat poikkileikkaavat teemat toimialojen tai teknologioiden sijaan (kuva alla). Tällainen näkökulma korostaa entisestään älykkään erikoistumisen ulottuvuutta hanketoiminnassa ja erityisesti ylialueellisessa toiminnassa. Kuva 23. Tulevan hanketoiminnan yhteistyöteemojen sisällöt. Erityisinä teemoina eteläsuomalaiset hanketoimijat nostavat esiin laaja-alaisen ja eri toimialoja ja teknologioita yhdistelevän ristipölytyksen, jonka tavoitteena on löytää uusia, yllättäviä osaamisten yhdistelmiä ja kehittää niiden pohjalta uutta liiketoimintaa. Eri toimi- ja osaamisalojen keskinäisessä kohtauttamisessa kyse on erityisesti prosessin- ja projektijohtamistaidoista, yleisestä kehittämisosaamisesta ja kyvystä luoda toimijoiden monenkeskisiä verkostoja. Tällaiseen erikoistumiseen Etelä- ja Länsi-Suomen alueella on hyvät edellytykset uudella ohjelmakaudella. Muita esiin nostettuja poikkileikkaavia teemoja ovat esimerkiksi kansainvälisyys, osaamisen kokonaisvaltainen ja monipuolinen kehittäminen sekä elinkeinorakenteen uudistaminen. Itämeren alueen yhteistyö 2000-luvulla innovaatio- ja osaamispohjaisesta yhteistyöstä on muodostunut yksi Itämeri-yhteistyön painopistealueista. Alueella toimii lukuisia innovaatioalan verkostoja ja hankkeita hallinnon eri tasoilla sekä yritysten ja korkeakoulujen välillä. EU:n rakennerahastot ovat olleet alueen innovaatioyhteistyön keskeisin rahoitusväline. Etelä-Suomessa Itämeri-strategian merkitys on ollut kaksijakoinen: osaksi se on ollut alueille ja kaupungeille strateginen väline ohjaten valintoja ja suunnaten resursseja, ja toisaalta sitä ei ole huomioitu lainkaan. Haasteena on ollut myös se, että Suomessa, erityisesti valtinhallinnon tasolla, on keskitytty Itämeri-strategian ympäristöteemoihin, ja senkin osalta erityisesti perinteisiin Itämeren suojeluun liittyviin kysymyksiin. Näin ollen Itämeri-strategian kilpailukykyyn, innovaatioihin tai aluekehitykseen liittyvät mahdollisuudet eivät ole nousseet riittävästi esille. 123

124 Vahvimmin Itämeri-strategiaa on hyödynnetty ja sen kehittämiseen osallistuttu Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa sekä Päijät-Hämeessä, ja vähiten Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Helsingin ja Turun kaupungit sekä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen liitot ovat olleet koko Itämeren alueen tasolla johtavia alue- ja paikallistason Itämeri-yhteistyön kehittäjiä, ja ne ovat aktiivisesti mukana Itämeren alueen yhteistyöverkostoissa, osin myös hyödyntäen TL 5:n rahoitusta. Päijät-Häme on aktiivinen Itämeren alueen ympäristöyhteistyössä ja alueen cleantech-klusterin kehittämisessä. Etelä-Suomen maakunnat ja kaupungit ovat vahvoja Venäjä-yhteistyössä, sen ollessa kansainvälisen yhteistyön ylivoimaisesti tärkein painopiste erityisesti Etelä-Suomen itäisissä maakunnissa. Venäjä-yhteistyön vähäinen rooli EU:n Itämeri-strategiassa on osaltaan heikentänyt Itämeri-strategian kiinnostavuutta Etelä-Suomessa. Venäjä-osaaminen voidaan nähdä yhtenä Etelä- Suomen erityisvahvuusalueena, jolla alue voi profiloitua Itämeren alueen- ja laajemmassakin eurooppalaisessa alueellisessa yhteistyössä. Se edellyttää kuitenkin alueen Venäjä-osaamisen tehokkaampaa hyödyntämistä ja parempaa yhteistyötä ja koordinaatiota eri maakuntien, kaupunkien ja niiden Venäjä-toimijoiden välillä. Nykyisellä ohjelmakaudella Etelä-Suomen Venäjä-yhteistyön koordinointi on ollut heikkoa. Etelä-Suomen kannalta Itämeri-strategian ympäristöteemat ja Itämeren alueen ympäristönsuojelusatsausten mahdollistamat ympäristöteknologian ja alueen cleantech-klusterin kehittämismahdollisuudet tarjoavat eniten mahdollisuuksia alueen osaamisen vahvistamiseen ja erikoistumiseen. Myös liikenteeseen ja logistiikkaan, aluesuunnitteluun, energiainfrastruktuuriin ja - tehokkuuteen sekä alueen vetovoiman vahvistamiseen liittyen Itämeri-strategia voi tarjota arvokkaan kansainvälisen yhteistyön strategisen ja toiminnallisen viitekehyksen Etelä-Suomen alueille. Etelä- Suomi, erityisesti Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Päijät-Häme, on myös vahvasti mukana Itämeristrategian innovaatio- ja klusteriyhteistyössä BSR Stars -hankkeen ja BaltMet- ja UBC-verkostojen kautta. Itämeren alueen erityisistä ja EU:n tulevan ohjelmakauden yleisimmistä painopisteistä ja kiinnostavista hanketeemoista voidaan Etelä-Suomen kannalta nostaa esille esimerkiksi älykkäät kaupungit, aktiivinen ikääntyminen, avoimet ja sosiaaliset innovaatiot ja rajat ylittävät klusterit. Itämerelle vuonna 2015 voimaantuleviin laivojen päästörajoituksiin ja EU:n rikkidirektiiviin reagoiminen uuden puhtaamman meriteknologian ja tarvittavien uusien logististen ratkaisujen sekä niihin liittyvien business- ja palvelumallien edistämisen kautta on myös erinomainen Itämeristrategian ympäristö- ja taloudelliset näkökulmat yhdistävä teema uudessa ohjelmassa huomioitavaksi. Etelä-Suomella ja sen meri- ja logistiikkaklusterilla on tässä erityisen suuri intressi ja mahdollisuus hyödyntää päästörajoitusten tuoma haaste myös uuden puhtaamman merenkulun osaamisalueen edistämisen välineenä. Koko Itämeren alueen vetovoiman vahvistaminen ja matkailuelinkeinojen kehittäminen Itämeren alueen yhteistyöllä ovat myös Etelä-Suomelle kiinnostavia Itämeri-yhteistyön teemoja, ja ne voidaan linkittää eri sektoreiden/teemojen kehittämiseen, kuten puhtaamman merenkulun tai älykkäiden kaupunkien edistämiseen. Itämeri-strategia nähdään kyselyn perusteella jatkossakin tärkeänä teemana. Uudella ohjelmakaudella voidaan syventää yhteistyötä tiettyjen fokusteemojen osalta ja erityisesti tärkeimpien kumppanialueiden kanssa. Yhteistyössä on päästy muutamilla aloilla konkreettisiin toimiin ja esimerkiksi cleantech-puolella on jo perinteitä yhteistyössä ja yhteishankkeita käynnissä. Samoin logistiikan osalta esimerkiksi kehityskäytävät ovat olleet hyvinkin konkreettista yhteistyötä. 124

125 Jatkossa tärkeä tulee olemaan Tukholma-Pietari kehityskäytävä, jonka kehittämiseksi on TL 5:n syksyn 2012 hakukierrokselta käynnistymässä hanke. 8. VALVONTA 8.1 Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2) Välittävät toimielimet vastaavat rakennerahastolain (1401/2006) 44 :n mukaisesti rahoittamiensa hankkeiden osalta menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuteen liittyvistä hallinnollisista ja paikan päällä tehtävistä tarkastuksista. Menojen tarkastaminen välittävissä toimielimissä on hallintoviranomaisen antaman tehtävien eriyttämistä koskevan ohjeen mukaisesti eriytetty tuen myöntämiseen ja takaisinperintätehtäviin ml. muut korjaavat toimenpiteet liittyvistä tehtävistä. EAKRhankkeiden rahoituksessa on otettu käyttöön vuosien 2011 ja 2012 aikana flat rate- ja lump sum kustannusmallit. Kustannusmallien käyttöönotolla pyritään vähentämään tuensaajien hallinnollista taakkaa sekä nopeuttamaan maksatuksia. Maksatushakemusten hallinnolliset tarkastukset (art 13.2 a-alakohta) Välittävät toimielimet tekevät hallintoviranomaisen ohjeistuksen (ml. tarkistuslistat) mukaisesti kaikille maksatushakemuksille hallinnollisen tarkastuksen maksatushakemuksessa esitettyjen menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden varmistamiseksi. Kaikki maksatushakemukset käsitellään tietojärjestelmäavusteisesti joko Valtteri- ja EURA 2007 järjestelmissä tai TUKI2000- järjestelmässä. Maksatushakemuksen hallinnollinen tarkastus välittävässä toimielimessä jakautuu kahteen osaan: 1) projektin sisällön ja toimenpiteiden tukikelpoisuustarkastukseen, jonka suorittaa rahoittaja sekä 2) kustannusten tukikelpoisuuden tarkastukseen, jonka suorittaa maksaja. Sen lisäksi, mitä hankkeen kaksinkertaisen rahoittamisen estämiseksi on tehty hankkeen valintaprosessin aikana, tulee myös maksatusvaiheessa mm. verrata tietojärjestelmistä saatavia eri ohjelmakausien rahastoja koskevia tuensaajaluetteloita / -tietoja ristiin. Välittävät toimielimet olivat hyväksyneet Etelä-Suomen ohjelmassa mennessä maksupäätöksillä menoja yhteensä noin 298,9 miljoonaa euroa. Menoja oli samanaikaisesti hylätty yhteensä noin 17,9 miljoonaa euroa eli 5,66 % haetuista menoista. Menot jakautuivat toimintalinjoittain seuraavasti: 125

126 Taulukko 27. Maksatuspäätöksillä hylätyt menot (euroa) mennessä Etelä-Suomen EAKRohjelmassa (Lähde : EURA 2007, TUKI2000). Toimintalinja Haetut menot Hyväksytyt menot Hylätyt menot Hylätyt menot % haetuista , , , , , ,05 Yhteensä ,66 Vuonna 2012 hyväksyttyjä menoja oli noin 83,3 miljoonaa euroa hylättyjen menojen ollessa samanaikaisesti noin 4,8 miljoonaa euroa eli 5,53 %. Kuva 24. Hylättyjen menojen osuus maksatushakemuksissa haetuista menoista yhteensä vuonna 2012 ja vuosina Keskeisimpiä syitä hylätyille menoille olivat EURA 2007 / Valtteri järjestelmissä hallinnoitavien hankkeiden maksatushakemuksissa 1) meno ei liity hankkeeseen, 2) hankintalainsäädäntöä on rikottu ja 3) tuensaajan esittämät menot ylittävät tukipäätöksessä hyväksytyt menot. TUKI2000- järjestelmässä hallinnoitavien hankkeiden maksatushakemuksissa menojen keskeisimpinä menojen hylkäyksen syinä olivat 1) meno ei liity hankkeeseen ja 2) tuensaajan esittämät menot ylittävät tukipäätöksessä hylätyt menot. Havaitut virheet ovat olleet yksittäisiä, ei systemaattisia virheitä. Osa hylätyistä menoista on katsottava luonteeltaan osittain teknisiksi virheiksi (kustannukset /rahoitus ovat väärässä kustannus- /rahoituslajissa, kustannukset/rahoitus otetaan huomioon seuraavissa maksatuksissa). 126

127 Hallintoviranomainen seuraa maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä havaittujen tukikelvottomien menojen määrää ja laatua oikeellisuutta ja ottaa esiintyneet puutteet koulutuksessaan ja ohjeistuksessaan huomioon tukikelpoisuusvirheiden välttämiseksi jatkossa. Art 13 paikan päällä tarkastukset (art 13.2 b-alakohta) Välittävät toimielimet tekevät art 13 paikan päällä tehtävät tarkastukset hallintoviranomaisen antaman ohjeistuksen (ml. tarkistuslistat) mukaisesti. Koko ohjelman tarkastustavoitteena on tarkastaa julkiselta rahoitukseltaan yli euron hankkeet, korkeaan riskiluokkaan arvioidut hankkeet ja lopuista hankkeista 40 %. Viimeksi mainitun osalta tarkastustavoitetta on laskettu 10 %:lla alkuperäisestä tavoitteesta. Perusteena tarkastusten määrän vähentämiselle on tarkastusviranomaisen hanketarkastusten virheprosentin (1,30 % tarkastetuista menoista vuonna 2010 ja 0,63 % vuonna 2011) alhaisuus, tehokkaat art 13 menojen varmentamisen menettelyt erityisesti maksatushakemusten käsittelyn osalta sekä päällekkäisen työn vähentäminen. Finnveran osalta tarkastustavoite on muuta pienempi hankkeen pienestä koosta ja suuresta määrästä johtuen. TUKI2000-järjestelmään hallintoviranomaisohjeistuksen mukaista paikan päällä tehtävien tarkastusten toiminto valmistui huhtikuussa ELY-keskukset olivat tehneet yritystukien paikan päällä tarkastuksia maksatusten käynnistymisestä alkaen ohjelmakauden ohjeiden mukaisesti. TEKES ja Finnvera käynnistivät vuonna 2009 paikan päällä tehtävät tarkastukset hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti. Vuoden 2012 loppuun mennessä Etelä-Suomen ohjelmassa oli tarkastettu paikan päällä Valtteri- /EURA 2007 järjestelmissä hallinnoitavia hankkeita yhteensä 166. Paikan päällä tarkastus oli korvattu maksatushakemuksen yhteydessä tehdyllä hallinnollisella tarkastuksella 44 hankkeessa. Vuosien tarkastustavoitteesta oli saavutettu 80,19 %. TUKI2000-järjestelmässä hallinnoitavia yritystukihankkeita ja TEKESin hankkeita oli vuoden 2012 loppuun mennessä tarkastettu paikan päällä yhteensä 375. Paikan päällä tarkastus oli korvattu maksatushakemuksen yhteydessä tehdyllä hallinnollisella tarkastuksella 79 hankkeessa. Vuosien tarkastustavoitteesta oli saavutettu 84,27 %. Finnveran hallinnoimia tukia oli tarkastettu vastaavasti paikan päällä yhteensä 96. Paikan päällä tarkastus oli korvattu hallinnollisella tarkastuksella 66 hankkeessa. Vuosien tarkastustavoitteesta oli saavutettu 95,56 %. Paikan päällä tehtävien tarkastusten yleistulosta arvioidaan luokituksella: 1. Hankkeessa ei ole todettu huomautettavaa, 2. Hankkeessa todettiin menettelytapavirheitä, joilla ei kuitenkaan ole vaikutusta maksetun tuen tukikelpoisuuteen, 3. Hankkeessa todettiin olennaisia menettelytapavirheitä, joilla on vaikutus maksetun tuen tukikelpoisuuteen, 4. Hankkeessa todettiin tukikelpoisuusvirheitä, joilla on vaikutus maksetun tuen tukikelpoisuuteen. EURA 2007-/ Valtteri- järjestelmässä hallinnoitavien hankkeiden osalta tarkastuksen yleistulos sijoittui 80,95 %:ssa tapauksista luokkiin 1 tai 2. Hankkeita, joissa oli havaittu maksetun tuen tukikelpoisuuteen vaikuttavia tukikelpoisuusvirheitä, oli 24 eli 19,05 % hankkeista. 127

128 TUKI2000- hankkeissa tehdyt tulokset on ennen esitetty edellisen ohjelmakauden luokituksella ja alkaen esitetty hallintoviranomaisohjeistuksen edellyttämällä luokituksella. 88,2 % paikan päällä tarkastetuissa hankkeissa ei ollut todettu lainkaan huomautettavaa, 2,9 %:ssa hankkeista oli todettu maksetun tuen tukikelpoisuuteen vaikuttavia virheitä. Luvut eivät ole yhteismitallisia EURA / Valtteri-järjestelmän hankkeiden kanssa. Finnveran paikan päällä tarkastetusta 26 hankkeesta vain yhdessä oli todettu huomautettavaa. Tukikelvottomia menoja EURA 2007-/ Valtteri-järjestelmän paikan päällä tarkastetuissa hankkeissa on havaittu tähän mennessä yhteensä euroa. Tyypillisimmät tukikelvottomuuden syyt (% havaituista tukikelvottomista menoista) ovat liittyneet 1) menon kuulumiseen hankkeelle 2) hankintamenettelyvirheisiin 3) päällekkäiseen tukeen ja 4) osarahoitussuhteiden päätöksenmukaisuuteen. TUKI2000-hankkeissa vastaavat tukikelvottomien menojen luokittelut otettiin käyttöön Menoja tarkastettaessa on tähän mennessä havaittu tukikelvottomia menoja noin euroa. Tyypillisimmät tukikelvottomuuden syyt ovat liittyneet 1) hankkeen toteuttamiseen päätöksen mukaisesti, 2) menon kuulumiseen hankkeelle, 3) hankintamenettelyvirheisiin ja menon syntymiseen tukikelpoisuusajan ulkopuolella. Käyttöönotetut hallintoviranomaisen yhtenäiseen ohjeistukseen perustuvat menojen varmentamisen menettelyt maksatushakemusten asiakirjatarkastusten sekä paikan päällä tarkastusten osalta ovat selkeästi parantaneet tehdyn työn laatua ja merkinneet sitä, että mahdollisimman suuri osa tuensaajien esittämiin menoihin liittyvistä tukikelvottomista menoista havaitaan jo art 13 menojen varmentamismenettelyjen, erityisesti maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä. 8.2 Hallintoviranomaisen valvonta Ohjaus- ja valvontakäynnit välittävissä toimielimissä Hallintoviranomainen teki välittäviin toimielimiin suuntautuvia ohjaus- ja valvontakäyntejä vuotuisen, EAKR- ja ESR-rahastoille yhteisen valvontasuunnitelmansa mukaisesti. Hallintoviranomaisen käyntien keskeinen tavoite on varmistaa asianmukainen, hyvän hallinnon ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukainen, tehokas ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmien toimeenpano välittävissä toimielimissä. Valvonnan tavoitteena on myös saavuttaa riittävä varmuus EAKR:sta osarahoitettavien menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta sekä siitä, että riittävät korjaavat toimenpiteet tehtyjen EU:n ja kansallisten tarkastusviranomaisten tarkastusten johdosta on tehty. Valvonnallaan hallintoviranomainen pyrkii myös hallinto- ja valvontajärjestelmän kehittämiskohteiden ja riskien paikallistamiseen ja hallintaan. Vuoden 2012 ohjaus- ja valvontakäynnillä hallintoviranomainen kohdisti huomionsa edellisen vuoden tapaan erityisesti 1) välittävän toimielimen luomaan hallintojärjestelmäkokonaisuuteen, 2) hankkeiden valintamenettelyihin, 3) art 13 hallinnollisten ja paikan päällä tarkastusten määrään ja laatuun sekä kustannustehokkuuteen, 4) välittävän toimielimen potentiaalisille tuenhakijoille ja rahoituspäätöksen saaneille tuensaajille antaman ohjauksen ja neuvonnan riittävyyteen sekä 5) välittävän toimielimen tekemien korjaavien toimenpiteiden riittävyyteen. 128

129 Hallintoviranomainen teki vuonna 2012 ohjaus- ja valvontakäynnit Etelä-Pohjanmaan, Lapin ja Satakunnan ELY-keskuksiin sekä Kymenlaakson ja Varsinais-Suomen liittoihin sekä Opetushallitukseen. Tehtyjen käyntien havainnot ovat samansuuntaisia ja ne ovat yleistettävissä eri ohjelma-alueille sekä ESR- että EAKR-rahastoihin hallintoviranomaisen kuluvalle ohjelmakaudelle antamien samanlaisten ohjeiden ja hallintomenettelyiden vuoksi. Hallintoviranomaisen käyntien havainnot ovat yhteneväisiä muun toiminnasta saadun informaation kanssa. Rakennerahastotoiminnan organisointi oli välittävissä toimielimissä toteutettu pääosin ohjelmakauden vaatimusten mukaisesti. Henkilöstömäärältään pienissä organisaatioissa ongelmia aiheutti henkilöstön vähäisyydestä johtuen korjaavien toimenpiteiden eriyttäminen rahoittajan ja maksajan toiminnoista. Ongelmana olivat myös resurssien vähäisyys erityisesti maksatustehtävissä ja sijaisjärjestelyjen puute. Monimutkainen ja useaan kansalliseen tukijärjestelmään perustuva varojen hallinnointi vaatii välittävien toimielinten henkilöstön osaamiselta paljon. Näihin haasteisiin hallintoviranomainen pyrki vastaamaan erityisesti järjestämillään työkokouksilla ja koulutustilaisuuksilla sekä ohjeistustaan tarkistamalla. Välittävissä toimielimissä käytössä olevat, hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaiset yhtenäiset maksatushakemusten asiakirjatarkastusten sekä paikan päällä tarkastusten menettelyt ovat selkeästi parantaneet tehdyn työn laatua. Tämä on merkinnyt myös sitä, että suuri osa tuensaajien esittämiin menoihin liittyvistä tukikelvottomista menoista havaitaan jo art 13 menojen varmentamismenettelyjen, erityisesti maksatushakemusten käsittelyn yhteydessä. Tätä havaintoa tukee edelleen myös tarkastusviranomaisen hanketarkastuksissaan havaitsemien tukikelpoisuusvirheiden vähäisyys. Art 13 menojen varmentamisen ongelmia ovat olleet edelleen eräissä välittävissä toimielimissä maksatustoiminnon resurssien niukkuus, sijaisten puuttuminen ja henkilöstön vaihtuvuuden aiheuttama osaamisvaje. Nämä ongelmat ovat em. välittävissä toimielimissä pidentäneet EURA 2007 järjestelmässä hallinnoitavien hankkeiden maksatushakemusten käsittelyaikoja. Vuonna 2012 välittävät toimielimet käsittelivät Etelä-Suomen EAKR-ohjelman hankkeiden maksatushakemuksia yhteensä 630 kpl (pl. tekninen tuki). Yritystukien osuus käsitellyistä hakemuksista oli 196 kpl ja EURA 2007 järjestelmässä hallinnoitavien kehittämis- ja investointihankkeiden osuus 434 kpl. Vuonna 2012 tehtyjen maksupäätöksen osalta maksatushakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pl. tekninen tuki) oli EURA 2007 järjestelmässä hallinnoitujen hankkeiden osalta 158 päivää. Keskimääräinen käsittelyaika ylittyi seuraavissa viranomaisissa (suluissa keskimääräinen käsittelyaika päivinä ja käsiteltyjen maksatushakemusten lukumäärä): Hämeen liitto (157 pv, 38 kpl), Päijät-Hämeen liitto (228 pv, 135 kpl), Uudenmaan liitto (269 pv, 18 kpl) ja Varsinais-Suomen ELY (399 pv, 1 kpl). Yritystukien keskimääräiset käsittelyajat ovat selkeästi lyhyemmät. Yrityksen kehittämisavustusten keskimääräinen käsittelyaika (mediaani) oli 32 päivää ja toimintaympäristön kehittämisavustusten 68 päivää. 129

130 Kuva 25. Maksatushakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv) vuonna 2012 ja yhteensä vuosina EURA 2007-järjestelmässä hallinnoiduissa hankkeissa. Hallintoviranomainen on tiedostanut maksatushakemusten pitkistä käsittelyajoista aiheutuvat ongelmat ja seuraa tilannetta jatkuvasti. Se on pyrkinyt myös vaikuttamaan ongelmien poistumiseen mm. järjestämällä maksatuksista vastaaville sekä maksajille koulutusta/työkokouksia, joissa on käytännön esimerkein käyty läpi maksajien esille tuomia tukikelpoisuus- ym. tuen maksamiseen liittyviä kysymyksiä sekä käsitelty keinoja maksatushakemusten kustannustehokkaampaan ja nopeampaan käsittelyyn. Hallintoviranomainen suuntaa ohjaus- ja valvontakäyntejään erityisesti niihin välittäviin toimielimiin, joissa käsittelyajat ovat pitkät. Tekemillään käynneillä hallintoviranomainen on havainnut, että välittävät toimielimet itse ovat kiitettävästi pyrkineet analysoimaan pitkien käsittelyaikojen syitä (tukipäätösten ylimalkaisuus /epäselvyys, maksatushenkilöstön osaamisvaje, maksatushakemusten käsittelyn tarkkuustaso, maksatushakemusten huono laatu jne.) ja pyrkineet löytämään ratkaisuja ongelman poistamiseksi. Hankkeiden hallinnointi silloin, kun hankkeessa on paljon osatoteuttajia ja hanketta toteutetaan laajalla maantieteellisellä alueella, on haasteellista. Laajojen, monitoteuttaja-hankkeiden hallinnointiongelmat ovat myös olleet yhtenä syynä pitkiin maksatushakemusten käsittelyaikoihin. Tämä näkyy esimerkiksi Päijät-Hämeen liiton rahoittamien hankkeiden maksatushakemusten käsittelyajoissa. Vaikka laajojen, monen osatoteuttajan hankkeiden hallinnointiin on liittynyt haasteita, niitä on kuitenkin pidetty pääosin tuloksiltaan hyvinä. Hallintoviranomainen panostaa tulevan ohjelmakauden toimeenpanon ml. tietojärjestelmä valmistelussa siihen, että laajojen yhteishankkeiden hallinnointi olisi yksinkertaisempaa. Tarkastusviranomaisen tarkastusraporttien käsittelyyn liittyvät hallintoviranomaisen tehtävät Hallintoviranomaisen tehtävänä on valvoa, että välittävät toimielimet ryhtyvät riittäviin toimenpiteisiin järjestelmä- ja hanketarkastuksissa havaittujen epäkohtien poistamiseksi. Hallintoviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti välittävän toimielimen tulee käsitellä tarkastushavainnot viivytyksettä, kuitenkin viimeistään neljän kuukauden kuluessa tarkastusraportin hyväksymispäivästä. Hallintoviranomainen on antanut välittäville toimielimille ohjeet korjaavien toimenpiteiden tekemisestä. Hallintoviranomainen on käynyt läpi välittävien toimielinten hanketarkastusraportteihin 130

131 antamat vastineet ja arvioinut tehtyjen toimenpiteiden riittävyyden. Jos tehdyt toimenpiteet eivät hallintoviranomaisen mielestä ole olleet riittäviä, hallintoviranomainen on edellyttänyt lisätoimenpiteisiin ryhtymistä. 8.3 Tarkastusviranomaisen toiminta Tarkastusviranomainen on jatkanut Manner-Suomen neljään EAKR-ohjelmaan kohdistuvien hanketarkastusten toteuttamista täysipainoisesti vuonna Tarkastusten kohteiksi valittiin satunnaisotannalla 107 hanketta, joiden menoja oli sisältynyt vuonna 2011 Suomesta komissiolle toimitettuihin välimaksupyyntöihin. Hankkeissa tarkastettujen menojen yhteismäärä oli 17,7 miljoonaa euroa. Tarkastetuista hankkeista 19 hankkeessa havaittiin yhteensä euroa tarkastusviranomaisen tulkinnan mukaan tukikelvottomia menoja. Havaitut virheet olivat 0,5 % tarkastettujen menojen määrästä, mikä jäi alle 2 %:n olennaisuusrajan. Laadullisia, vähäisiä EUtiedotukseen liittyviä puutteita tai puutteita kynnysarvon alittavissa hankinnoissa havaittiin kuudessa hankkeessa. Tarkastuskaudella suoritettiin 6 välittäviin toimielimiin kohdistunutta järjestelmätarkastusta. Niissä havaittujen ongelmien ei katsottu olevan luonteeltaan siinä mielessä järjestelmää koskevia, että ongelmien voitaisiin olettaa aiheuttavan järjestelmällisesti tukikelvottomien menojen raportointia komissiolle. Tekemiensä tarkastusten perusteella tarkastusviranomainen saattoi antaa vuodelta 2012 huomautuksia sisältämättömän lausunnon ja todeta, että ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmä tarjoaa riittävän varmuuden siitä, että komissiolle esitetyt menoilmoitukset ovat oikeellisia, ja näin ollen riittävän varmuuden siitä, että kyseiset maksut ovat laillisia ja sääntöjen mukaisia. Tarkastusstrategiaa päivitettiin vuonna 2012 tarkastusviranomaisen tarkastussuunnitelman ja työ- ja elinkeinoministeriön organisaatiomuutoksen osalta. Aiempien vuosien tapaan järjestelmätarkastukset toteutettiin tarkastusviranomaisen oman henkilöstön toimesta. Hanketarkastuksista sen sijaan noin 75 % suoritti kaksi ulkopuolista palveluntarjoajaa (Deloitte & Touche Oy sekä Oy Audiator Ab), jotka valittiin tehtävään avoimen kilpailutusmenettelyn perusteella. Kummankin palveluntarjoajan kanssa on tehty optiona jatkosopimus hanketarkastusten tekemisestä vuosille

132 8.4 Yhteisön lainsäädännön noudattamista koskevat tiedot Yhteisöjen lainsäädäntöä on noudatettu toimenpideohjelman toteutuksessa. 9. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Etelä-Suomen EAKR ohjelman toteutuksesta voidaan todeta, että ohjelmatyö on edennyt maakunnissa hyvin ja ohjelman julkinen rahoitus on jo varattu lähes kokonaan. Alueen elinkeinoelämän odotukset ovat parin vuoden positiivisen kehityksen jälkeen kääntyneet heikompaan suuntaan vuoden 2012 jälkipuoliskolla. Ohjelmatyöllä voidaan tässä tilanteessa vielä ohjelman viimeisinä vuosina tukea työllisyyden ja kilpailukyvyn edellytyksiä Etelä-Suomessa. Sisällöllisesti on pyritty pitämään kiinni ohjelman osaamispainotteisesta pitkän tähtäimen strategiasta monin paikoin siinä onnistuenkin, mutta strategisessa mielessä ohjelman toteutus on jossain määrin hajanaista painotusten vaihdellessa melko paljon alueiden välillä. Menoluokkatarkastelu luvuissa 4.3 ja 5.2 osoittaa tämän. Alun perin asetetusta Lissabonin strategian tavoitteesta ollaan jäljessä. Ohjelma-asiakirjan tavoite on, että 80,5 % EAKRrahoituksesta kohdistuu Lissabonin strategiaa tukeviin menoluokkiin, mutta toteutuma vuoden 2012 lopussa on 75,7 %, eikä tavoitetasolle tulla todennäköisesti pääsemään. Osittain kyse voi olla hankkeiden luokittelutekniikasta ja sen korjaamisesta, mutta joiltain osin myös toimenpideohjelman strategiaa tulisi kirkastaa. EU:n tasolla päätettyjä ohjelmatyötä helpottavia yksinkertaistamistoimia on Suomessa otettu käyttöön ohjelmakauden loppupuolella: flat rate malli otettiin käyttöön ja lump-sum tukikelpoisuusasetuksen muutoksella Uudet kustannusmallit ovat yksinkertaistaneet ko. hankkeiden hallintoa ja erityisesti maksatuksia. Koska uudet kustannusmallit on otettu käyttöön vasta ohjelmakauden lopulla, ei niistä saada täysimääräistä hyötyä nykyisen ohjelmakauden maksatusten vauhdittamiseen ohjelmatasolla. Hankehallinnon yksinkertaistamistyötä tuleekin jatkaa päämäärätietoisesti, ja seuraavan ohjelmakauden valmistelussa byrokratian purkamisessa tulee päästä kokonaan uudelle, kevyemmälle tasolle. Ohjelman tulosindikaattoreiden, uusien työpaikkojen ja uusien yritysten määrän, osalta voidaan jo tässä vaiheessa ohjelmakautta todeta, että asetetut tavoitteet on saavutettu tai tullaan varmuudella saavuttamaan. Ohjelman ja hankkeiden käytännön toteutus on kuitenkin osoittanut, että uudet työpaikat ja yritykset eivät aina kuvaa parhaalla mahdollisella tavalla pitkäjänteisten kehittämishankkeiden (TL 2 5) tuloksia. Tulevan ohjelman suunnittelussa tulee tähän kiinnittää huomiota ja varmistaa valittavien indikaattoreiden yhteensopivuus rahoitettavien toimien kanssa ja myös Eurooppa 2020 strategian seurantaan. Arviointien palaute on suunnannut keskustelua ja parantanut ohjelmatyön laatua. Palautteisiin on reagoitu niin maakuntien toiminnan tasolla kuin hallinnossa suuntaamalla tai uudistamalla 132

133 ohjelmatyötä. Lisäksi useissa maakunnissa on toteutettu omia alueellisia arviointeja EAKR-ohjelman vaikutuksista. EU:n tavoitteena olevat älykäs, kestävä ja osallistava kasvu vastaavat hyvin Etelä-Suomen näkemystä aluetta kohtaavista kehittämistarpeista. Tulevan ohjelmakauden valmistelussa tulee varmistaa alueen omista vahvuuksista ja erityispiirteistä kumpuava EU 2020-strategian tavoitteisiin tähtäävä kehittäminen. Alueille tulee antaa mahdollisuuksia verkostoitua ja kehittää uusia yhteisiä toimintatapoja ja malleja, myös yli hallinnollisten rajojen. Itämeristrategian tulee näkyä tulevan ohjelmakauden kansainvälistymispainotuksissa ja rajat ylittävissä yhteistyöverkostoissa. Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella säännöllisesti toimenpideohjelman erityistavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä hallintoviranomaisen sille toimittamien asiakirjojen perusteella; Seurantakomitea voi myös ehdottaa hallintoviranomaiselle, että toimenpideohjelmaa tarkistetaan. Seurantakomitea ottaa kantaa ohjelman strategian ajantasaisuuteen sekä viimeisten ohjelmavarojen suuntaamiseen. Seurantakomitea kiinnittää huomiota Lissabonin strategian toteutumiseen. Seurantakomitea kiinnittää huomiota Itämeren alueen strategiaa tukevien hankkeiden osuuteen ohjelmassa ja keskustelee mahdollisuuksista tiivistää strategian ja ohjelman välistä vuorovaikutusta. Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella täytäntöönpanon tuloksia, erityisesti kullekin toimintalinjalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja yleisasetuksen 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja yksittäisiä arviointeja; Seurantakomitea antaa palautetta arvioijille ja arvioinnin tilaajalle tähänastisen arvioinnin tulosten hyödyllisyydestä. Seurantakomitea arvioi niitä tavoitteita ja toimia, jotka vaativat erityishuomiota ohjelman viimeisinä toteuttamisvuosina. 133

134 LIITTEET Liite 1: Alueen tunnusluvut Väestön määrä Uusimaa Itä- Uusimaa Varsinais- Suomi Kanta- Häme Päijät- Häme Kymenlaakso Etelä- Karjala Lähde: Tilastokeskus 134

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 Täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus 2011 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 Täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus 2010 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 5 1.1 Ohjelma-alueen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2013 ESITYSLISTA Aika 17. 18.6.2013 17.6. klo 10 17, aulassa tarjolla kahvit alkaen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 Aika 4.12.2013, 9:30-16:00 (aamukahvia tarjolla alkaen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 24.5.2010 / Versio 0.1.1 (raportti käsitellään: seurantakomitea 7. - 8.6.2010 Lahti) CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017. Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet 2040 - Strategiset valinnat 2014 2017 Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013 Uusmaalaisten toimijoiden saama rahoitus ja ennuste ohjelmakaudelle

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012 Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu Petri Veijalainen 30.8.2012 Ohjelmarakenne (HALKE 23.3.2012) Yksi aluelähtöinen ohjelma, jossa molemmat rahastot (ESR+EAKR) Ohjelma

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2012

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2012 LIITE 4 SK 12.6.2013 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2012 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO 6 1.1.

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusmenettelyt Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka Pohjautuu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan, alueiden kehittämisen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2013

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2013 LIITE 2 SK 23.5.2014 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2013 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO 6 1.1.

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA Julkaistavissa 23.02.2010 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Tammikuu 2010 Tilannekatsaus: www.ely-keskus.fi/hame Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 38 Kokouksen järjestäytyminen 5. 39 Sokra - koordinaatiohanke esittäytyy 6

Otsikko Sivu. 38 Kokouksen järjestäytyminen 5. 39 Sokra - koordinaatiohanke esittäytyy 6 PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Maakunnan yhteistyöryhmä AIKA 16.09.2015 klo 12:30-14:20 PAIKKA Finlandia-talo, Mannerheimintie 13 e, 00100 Helsinki, kongressisiipi kokoustila 24 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 38 Kokouksen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA Dnro 1107/051/2008 (SM-2007-01010-Ha63) (0/17/2007TM) Annettu Hallintoviranomaisen ohje nro 01/2008 3.4.2008 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolain (1401/2006) 11 :n 2

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 17 174 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 073 vähemmän (-10,8

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Hämeen maakunnan Esityslista 1/2010 1 (6) yhteistyöryhmä Kokouspäivämäärä 1.2.2010

Hämeen maakunnan Esityslista 1/2010 1 (6) yhteistyöryhmä Kokouspäivämäärä 1.2.2010 Hämeen maakunnan Esityslista 1/2010 1 (6) Aika: Maanantai klo 13.00 Paikka: Hämeen liitto Maakuntahallituksen kokoushuone Niittykatu 5 Hämeenlinna Käsiteltävät asiat: 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014. 356/2014 Valtioneuvoston asetus. alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014. 356/2014 Valtioneuvoston asetus. alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014 356/2014 Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista Annettu Helsingissä 30 päivänä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot