CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009"

Transkriptio

1 Liite 4. IS SKOM CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomus 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO JOHDANTO Ohjelma-alueen kuvaus Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Itä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Työllisyyden kehitys Koulutusrakenteen kehitys Yritystoiminnan kehitys Kansallinen aluepolitiikka OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA Ohjelmanmuutokset Rakennerahastoneuvottelukunta Seurantakomitea ja sen sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle EURA2007 ja Tuki2000 seurantajärjestelmät Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) Kansallinen varaus äkillisiin rakennemuutostilanteisiin YHTEENSOVITUS MUIHIN OHJELMIIN Hallinnollinen yhteensovitus Sisällöllinen yhteensovitus Yhteensovitus ESR-ohjelman kanssa Yhteensovitus maaseudun kehittämisohjelman kanssa Yhteensovitus kansallisiin erityisohjelmiin Esimerkki eri ohjelmista tai rahoituslähteistä rahoitetusta hankekokonaisuudesta PROMIS Centre OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA TOTEUTUMINEN Ohjelman strateginen toteutuminen toimintalinjoittain TL 1 Yritystoiminnan edistäminen TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Ydinindikaattoreiden toteutuminen Lissabonin strategian toteutuminen Itämeri-strategian toteuttaminen Horisontaalisten tavoitteiden toteutuminen Ohjelman täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat ja riskit RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN JA KOHDENTUMINEN Sidonnat ja maksatukset Rahoituksen kohdentuminen menoluokittain N+2 säännön toteutuminen Tekninen tuki Toimien pysyvyys Suurhankkeet Erityisrahoituksen seuraaminen OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO MAAKUNNITTAIN Etelä-Savo Kainuu

3 6.3 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo VIESTINTÄ Kansallisen tason viestintä Suuralueen ja maakuntien viestintätoimet ARVIOINTI VALVONTA Menojen tukikelpoisuuden ja tosiasiallisuuden tarkastaminen (art 13.2) Hallintoviranomaisen valvonta Tarkastusviranomaisen toiminta JOHTOPÄÄTÖKSET Hallinnon haasteet Täytäntöönpanon tehokkuuden ja laadun varmistaminen Suositukset seurantakomitealle LIITTEET Liite 1. Menoluokitus, rahoitustyypit ja alueluokitus Liite 2. Rahoitustaulukot Liite 3. Toimintaympäristöä kuvaavat tilastot

4 YHTEENVETO Itä-Suomen väestö vähenee negatiivisen nettomuuton vuoksi ja väestö vanhenee nopeammin kuin Suomessa keskimäärin sekä työllisyyden kehitys on edelleen muuta maata hitaampaa. Negatiivisista kehitystrendeistä huolimatta on Itä-Suomessa kuitenkin pystytty kääntämään suunta parempaan useilla mittareilla mitattuna. Teollisuuden kasvuvauhti on ollut muuta maata nopeampaa ja yrityksiin, yrittäjyyteen sekä koulutus-, tutkimus ja innovaatiotoimintaan panostamisen tuloksena koko alueen toimintaympäristö on kehittynyt. Vuonna 2009 talouslama heijastui ohjelman toteutukseen. Vaikutukset uusien hankkeiden käynnistämiseen eivät ole olleet dramaattisia, mutta selvää hidastumista ohjelman etenemisessä on paikoin tapahtunut. Erityisesti toimintalinja 1:n yritystukien osalta vuonna 2009 tehtiin uusia sidontoja edellisvuotta vähemmin. Toimintalinjan 2:n eteneminen on ollut tasaista, mutta kaikkiaan ollaan hieman tavoitevauhtia jäljessä. Toimintalinjalla 3 onkin edetty parasta vauhtia ja paineita toimintalinjajoen välisiin kehyksien muutoksiin on olemassa. Hallintoviranomaisen (TEM) toimenpiteillä elvytettiin ohjelmatoimintaa aikaistamalla myöntövaltuuksia 20 % vuoden 2012 ja 2013 kehyksistä käytettäväksi vuonna 2009 ja N+2 säännön mukaan rahoitusvuoden kehys tulee maksaa kahden vuoden kuluessa ko. vuodesta. Koska Itä-Suomen ohjelmassa EAKR-kehyksen volyymi painottuu alkuvuosiin, on maksatustarve suhteellisesti muihin ohjelmiin verrattuna suurempi. Maksatukset kuitenkin vuoden 2009 lopussa ylittivät N+2-minimivaateen 42 prosentilla. Nykyinen hallitus on tehnyt useita aluepolitiikkaa koskevia linjauksia. Maakuntien kannalta merkittävin uudistus vuoden 2009 aikana on ollut aluehallinnon uudistushankkee (ALKU) valmistelu. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) ja aluehallintokeskukset (AVI) käynnistyivät vuoden 2010 alusta alkaen. ELY-keskuksissa hoidetaan rakennerahastotehtäviä entisen TE-keskuksen tapaan lisättynä ympäristöhallinnolla ja osin lääninhallitusten rakennerahastotehtävillä. Myös maakuntien liitoissa varuduttiin vuoden 2009 lopulla lääninhallitusten EAKR-hankkeiden ja tehtävien vastaanottamiseen. Vuoden 2009 loppuun mennessä tukia on myönnetty Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa 158,9 M (EAKR-osuus), joka oli 43,5 % kehyksestä. Kansallisen julkisen rahoituksen sidonta-aste oli36,7 %, johtuen pitkälti Itä-Suomen EAKR-ohjelman laskevasta EAKR-kehyksestä (vuosittainen rahoituskehys EAKR:n osalta on suuri alkuvuosina ja pienenee ohjelmakauden loppua kohti valtion rahoituskehys käyttäytyy päinvastoin). Toimintalinjalla 1 EAKR-sidontoja yritystukihankkeisiin on tehty noin 70 M. Kehittämishankkeiden sidonnat toimintalinjalla 2 olivat vuoden vaihteessa 55,7 M ja toimintalinjan 3 osalta 28,6 M. Kansallinen julkinen rahoitus toimintalinjalla 3 on suurempi kuin EAKR-rahoitus (33,9 M ). Maksatukset ovat edenneet vuoden 2009 aikana ripeästi ja EAKRrahoituksen osalta maksatusaste oli ,9 % ja kansallisen julkisen rahoituksen osalta 13,6 %. Työpaikkatavoitteessa on saavutettu työpaikkaa uutta työpaikkaa (62,8 % ohjelmakauden tavoitteesta). Uusien yrityksiä on syntynyt kpl (59,2 % ohjelmakauden tavoitteesta). On kuitenkin huomioitava, että tilastointi taustalla ei ole vertailukelpoinen, sillä Finnveran ilmoittamat luvut ovat suunnitelmavaiheen arvioita ja Tuki2000:n tiedot loppuun asti maksettujen yritystukien tietoja. 4

5 Lissabonin strategian mukaisten hankkeiden rahoitusosuus (79,9 %) on yli tavoitetason (75 %), mutta alhaisempi kuin ohjelma-asiakirjan menoluokkataulukossa esitetty arvio (85,7 %). Matkailun menoluokkia ei ole sisällytetty Lissabonin strategiaa tukeviin menoluokkiin, vaikka Suomi on sitä komissiolle esittänyt. Itä-Suomen ohjelman osalta Lissabonin strategiaa tukevien hankkeisiin sidottu olisi ollut ,3 % mikäli matkailun menoluokat olisi huomioitu. Tasa-arvohankkeiden rahoitusosuus on hieman yli tavoitteen (tavoite 11 %, tilanne ,7 %). Ympäristöpositiivisten hankkeiden rahoitusosuus on 34,4 % kaikesta sidotusta rahoituksesta ja se on selvästi tavoitetasoa (20 %) korkeampi. Tutkimus- & kehitystoiminnan määrä on tässä vaiheessa toteutusta alle tavoitetason, vain 20,0 % tavoitteen ollessa 35 %. Ohjelman toteutumisen strateginen osuvuus tässä vaiheessa on hyvää tasoa, sillä Itä-Suomen ohjelmalle valittuihin teemoihin kohdistuu valtaosa hankesidonnoista kaikilla toimintalinjoilla. Äkillisen rakennemuutosreservin käyttö on kohdistunut EAKR-ohjelman kautta Joensuun seudulle Pohjois-Karjalassa, Varkauden ja Koillis-Savon seudulle Pohjois-Savossa sekä Savonlinnan seudulle Etelä-Savossa, vaikka viimeksi mainittu ei ole virallisesti rakennemuutosalueeksi nimettykään. Näille alueille on osoitettu käyttövaltuuksia vuonna Lisäksi Kajaanin seutu saa kansallista rakennemuutostukea. Ohjelman täytäntöönpanon ongelmia ja riskejä ovat mm. edelleen suuri välittävien toimielimien lukumäärä ja ohjelman hankkeiden rahoituksen perustuminen moniin kansallisiin, säännöiltään erilaisiin tukijärjestelmiin. Myös täytäntöönpanon resurssien vähäisyys sekä erot osaamisessa välittävissä toimielimissä mm. organisaatiomuutosten myötä on aiheuttanut ongelmia ohjelman hallinnoinnissa ja toteuttamisessa.. Luonnollisesti muuttunut taloudellinen tilanne heijastuu riskinä ohjelma täysimääräiselle toteutumiselle. Viestinnän perustana ovat toimineet valtakunnallinen rakennerahastot.fi palvelu sekä Itä-Suomen rakennerahastoportaali. Vuonna 2009 järjestettiin monia tilaisuuksia niin välittäville toimielimille kuin hanketoimijoillekin. Merkittäviä viestintätoimia oli Itä-Suomessa Joensuussa järjestetty Itä- Suomen rakkenerahastopäivät, jossa oli kahden päivän aikana noin 240 eri henkilöä paikalla, valtaosa hankkeiden edustajia. Tilaisuudesta järjestettiin myös webcasting lähetys suorana ja tallenteena verkkosivuilla. Hallintoviranomainen järjesti kaksi ajankohtaispäivätilaisuutta viranomaisille. Itä-Suomessa järjestettiin myös toimittajatapaaminen syksyllä EAKR-toimenpideohjelmien ja kansallisen rakennerahastostrategian vuosien arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa huomion pääpaino on suunnattu ohjelmien strategisiin painopisteisiin toimintaympäristön muuttuessa sekä ohjelman alkuvaiheen kokemuksiin ja toteumatietoihin. Varainhoidon valvonnan ja tarkastusten osalta on tehty paljon toimenpiteitä ohjelmien toteutumisen ja maksatusten edetessä täydellä tehollaan vuoden 2009 aikana. Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus palautettiin vuonna 2008 tarkastusviranomaisen toimesta uudelleen organisoitavaksi. Uusien ohjeiden mukaan laadittu kuvaus toimitettiin uudelleen tarkastusviranomaiselle helmikuussa ja se sai puoltavan lausunnon. Komissio hyväksyi kuvauksen

6 1. JOHDANTO 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus Itä-Suomen muodostavat Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Itä- Suomessa asui vuoden 2009 lopussa n ihmistä. Itä-Suomi on harvaan asuttu alue. Alueen pinta-ala on km2 ja keskimääräinen asukastiheys vain 7,8 / km2. Itä-Suomen keskeisimmät haasteet ovat olleet jo pitkään väestön väheneminen ja korkea työttömyysaste. Väestö myös ikääntyy erittäin nopeasti. Talouden kehittyminen muuta Suomea hitaammin heikentää alueen kehittämisedellytyksiä ja kilpailukyvyn edellytyksiä. Myös alueen sisällä erot ovat kasvaneet. Kaupungit ja niiden läheinen maaseutu näyttävät selviävän paremmin syrjäiseen maaseutuun verrattuna. Aluerakenteeltaan harvaan asuttuna alueena Itä-Suomi eroaa esim. Pohjois-Suomesta. Kun Pohjois- Suomi on pääosin asumatonta aluetta väestön keskittyessä taajamiin, Itä-Suomen maakunnat puolestaan ovat harvaan mutta kauttaaltaan asuttuja. Tämä erityisen hajanainen aluerakenne edellyttää omanlaisiaan kehittämistoimia ja asettaa erityisiä haasteita mm. palvelujen järjestämiselle, toiminnallisille verkostoille ja liikenne- ja viestintäyhteyksille Itä-Suomessa. Itä-Suomessa on puhdas ja turvallinen luonnonympäristö omaleimaisine maisema-alueineen. Alueen eteläinen, järvien pirstoma mosaiikkimainen Järvi-Suomi vaihtuu idän ja pohjoisen vaaramaisemiin ja laajoihin erämaihin. Saimaan vesistöalue muodostaa Euroopan laajimman liikennöitävissä olevan sisävesireitistön, jolla on myös meriyhteys. Kainuun maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Pohjanlahteen laskevaan Oulujoen vesistöalueeseen. Itä-Suomi on maan metsäisintä ja metsän kasvultaan parasta aluetta. Itä-Suomen kallioperässä on myös runsaat mineraali- ja kiviainesvarat. Neljä selkeää vuodenaikaa tuovat luonnonoloihin omat erityispiirteensä, mutta myös kylmän ilmaston erityishaasteet. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä on Itä-Suomesta lueteltu 288 ja valtakunnallisesti merkittäviä maisemia 43. Nämä kohteet edustavat monipuolisesti itäsuomalaista asumista, arkkitehtuuria, kulttuurihistoriaa ja maisemia kirkko- ja maaseutuympäristöistä teollisuusympäristöihin. Luonnon- ja kulttuuriympäristö sekä historia ovat merkittävä alueen vetovoimatekijä ja mahdollisuus elinkeinoille. Itä-Suomessa on kesäkauteen sijoittuvaa laajaa kulttuuritapahtumien tarjontaa sekä vuodenaikoja hyväksi käyttävä luontomatkailu Ohjelman tavoitteet ja periaatteet Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen toimenpideohjelmien tavoitteena on vahvistaa Suomen kansallista ja alueellista kilpailukykyä ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet ja koheesiopolitiikan keskeiset periaatteet. Ohjelmien strategisina painopisteinä ovat kilpailukykyisten ja innovatiivisten yritysten toimintaedellytysten parantaminen, yritysten kansainvälistyminen, 6

7 verkostoituminen, tasapainoinen alueellinen kehitys ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistäminen. Rahoituksen painopiste on erityisesti kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten toimintaedellytysten parantamisessa sekä osaamisen ja innovaatiotoiminnan edistämisessä. Ohjelmalla tuetaan alueellisesti tasapainoista kehitystä ja alueellisten vetovoimatekijöiden edistämistä. Yritysten tukemiseen liittyvät toimet kohdennetaan erityisesti alkavien, kasvavien ja kilpailukykyisten yritysten kehittämiseen sekä niiden kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistämiseen. Uutta yritystoimintaa haetaan mm. luovilta aloilta, palvelusektorilta ja naisyrittäjyydestä. Yritystoiminnan tukemisella pyritään erityisesti yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittämiseen, uusien työpaikkojen luomiseen ja olemassa olevien työpaikkojen turvaamiseen. Uutena työkaluna Itä- Suomen EAKR-ohjelmaan on valmisteilla pääomasijoitusrahasto alkavien innovaatioyritysten tukemiseen. Ohjelman toisena keskeisenä painopisteenä on osaamisen ja innovaatiotoiminnan tukeminen ja siihen liittyvien rakenteiden ja osaamiskeskittymien vahvistaminen. Kehittämistoimien tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn pitkäjänteinen ja kestävä kehittäminen vahvistamalla niiden innovaatioja osaamisrakenteita sekä soveltavaa tutkimusta. Esimerkiksi koulutus- ja tutkimuslaitosten edellytyksiä ja roolia tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen ja teknologiaohjelmien hyödyntäjinä vahvistetaan. Toimilla tuetaan välillisesti myös yritysten toimintaedellytyksiä. Alueiden ja palveluiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen liittyviä hankkeita kohdennetaan mm. tietoliikenneyhteyksien sekä niihin liittyvien palvelujen edistämiseen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristöjen suojeluun ja kehittämiseen. Näillä toimilla tulee olla suora kytkös alueen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseen, jotta myös ne selkeästi edistävät alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä. Ohjelma-asiakirjassa on erikseen mainittu rautatieyhteyksien kehittämisen kokonaisuus Savon- ja Karjalanradoilla, joilla saavutetaan nopeampia yhteyksiä ja useampia vuoroja Itä-Suomesta etelään. Itämeristrategia on tullut osaksi ohjelmatyötä siten, että myös Suomen EAKR-ohjelmat tukevat strategian mukaisten hankkeiden toteuttamista. Tavoitteena on vahvistaa Itämeren valtioiden kehittämistä neljän peruspilarin kautta (ympäristö, taloudellinen kehitys, hyvät yhteydet ja turvallisuus). Taulukossa 1 on kuvattu Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ohjelma-asiakirjan mukaisesti keskeiset vaikuttavuusindikaattorit ja niiden tavoitetasot, joihin ohjelman toteutuksella ja vipuvaikutuksella pyritään. Sarakkeeseen Nykytila on kerätty viimeisimmät tilastotiedot, jotta nähtäisiin kuinka suuralue on edennyt suhteessa lähtö- ja tavoitetasoon. 7

8 Taulukko 1. Itä-Suomen vaikuttavuus-/makroindikaattorit Itä-Suomi Lähtötaso Nykytila Tavoitetaso (vuosi ) (uusin tieto) TYÖPAIKAT (2003) (2007) YRITYKSET (toimipaikkojen määrä/100 as.) 4,36 (2004) 6,20 (2008) 4,7 4,9 TYÖTTÖMYYSASTE (Työvoimatutkimus) 15,4 (2005) 13,5 (2009) 12,6 9,5 TYÖLLISYYSASTE (15-64v.) 57,0 (2003) 60,7 (2007) 59,8 62,6 ALUEEN BKT milj. (vuoden 2000 hinnoin) (2003) (2006) BKT:n kasvu suhteessa koko maan BKT:n kasvuun (osuus koko maan arvonlisäyksen muutoksesta) 54,9 (2004) 75,0 (2006) 105,7 114,1 VIENNIN OSUUS YRITYSTEN LIIKEVAIHDOSTA (lähtötaso v keskiarvo) 47,20 % 52,6 % (2006) 51,00 % 53,00 % T&K-TOIMINNAN KEHITYS (%- osuus BKT:sta) 1,72 % (2003) 1,82 (2007) 3,30 % 4,00 % KOULUTUSTASON KEHITYS (korkea-as-teen tutkinnon suorittaneet kaikista yli 15-v.) 20,3 (2004) 22,1% (2008) 24,80 % 28,50 % 1.3 Taloudellinen kehitys kansainvälisellä tasolla ja Suomessa Taantuma iski teollistuneisiin maihin erittäin voimakkaasti. Maailmantalous supistui vuonna 2009 enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Yhdysvalloissa BKT:n pudotus oli 2,6 % ja Euroopan unionin alueella hieman yli 4 % vuodesta Kiinassa notkahdus oli maltillinen ja talouskasvu oli jo keväällä 2010 kriisiä edeltäneessä vauhdissa. Yhdysvalloissa taantuman katsotaan loppuneen vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä, jolloin tuotannon kasvu mitattuna vuosivauhtina edellisestä vuosineljänneksestä oli hieman yli kaksi prosenttia ja vuoden viimeisellä neljänneksellä jo 5,7 %. Suomen kansantaloudelle vuosi 2009 oli poikkeuksellisen synkkä, bruttokansantuote laski 7,8 %. Vuonna 1991 bruttokansantuote supistui 6,0 % ja vuoden 2009 suuruinen pudotus koettiin viimeksi yli 90 vuotta sitten. Eniten kysyntää vähensi viennin ja investointien supistuminen. Viennin 8

9 volyymi aleni 24 %, ja investoinnit vähenivät yli 13 %. Verrattuna 1990-luvun alun lamaan yksityisten investointien 15,7 %:n pudotus vuonna 2009 ei kuitenkaan ollut ennätyksellinen. Vuosina 1991 ja 1992 investointien supistuminen oli suurempaa ja lisäksi yksityiset investoinnit vähenivät useana vuotena peräkkäin. Yksityinen kulutus laski yli 2 %, ja säästämisaste kääntyi positiiviseksi. Tuotannon pudotus oli taloushistoriassamme poikkeuksellisen suuri ja laaja. Yksikään toimiala ei vuonna 2009 yltänyt kasvuun ja erityisesti jalostustoiminnan romahtaminen selittää suuren osan talouden supistumisesta. Vuosi 2008 oli Suomessa työllisyyden kannalta erittäin hyvä huolimatta jyrkästä suhdannekäänteestä. Vuoden 2009 aikana työllisyystilanne muuttui ja työvoiman kysyntä heikkeni eritoten työvoiman jakauman nuoremmassa päässä. Kaikkiaan työttömyysasteen nousu on ollut suhdannetilanteen heikkouteen nähden vähäistä johtuen ennen kaikkea lomautuksista ja yritysten halusta pitää kiinni osaavasta henkilökunnasta. Vuonna 2009 määräaikaisesti lomautettuja ja siten pääasiassa työllisiksi tilastoitavia työntekijöitä oli noin Työllisten määrä väheni siitä huolimatta 74 tuhannella. Merkittävää on, että sopeuttaminen tapahtui tehtyjen työtuntien määrässä, joka laski 6 %. Kuluttajahinnat eivät vuonna 2009 nousseet lainkaan kansallisella hintaindeksillä mitattuna. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, josta korkojen ja asuntohintojen vaikutus on poistettu, sen sijaan kohosi v ,6 %, eli selvästi nopeammin kuin euroalueella keskimäärin (0,3 %). Suhdannetilanteeseen nähden vuoden 2009 ansiokehitys oli nopeaa. Vuoden 2007 työmarkkinaneuvottelujen seurauksena sopimuspalkat nousivat 3,7 % ja ansiotaso 3,9 %. Työpanoksen supistumisen johdosta palkkasumma kuitenkin pieneni. Suomen hintakilpailukyky euroalueeseen verrattuna on heikentynyt viime vuosina huomattavasti. Vuosina 2008 ja 2009 yksikkötyökustannukset kasvoivat kaksinkertaista vauhtia euroalueen keskiarvoon nähden, kun tuotannon pudotuksesta huolimatta palkat jatkoivat aiemmin sovittujen korotusten mukaista kasvuaan. 1.4 Itä-Suomen tila ja kehitysnäkymät Väestökehitys ja muuttoliike Vuoden 2000 alusta koko maan väkiluku on kasvanut 3,3 %, joten kasvun vuosikeskiarvo on ollut 0,3 %. Sen sijaan Itä-Suomen väestö on vuoden 1999 jälkeen vähentynyt henkilöllä eli 4,2 %. Vähennyksen vuosikeskiarvo on ollut hieman yli 0,4 %. Vuoden 2009 aikana Suomen väkiluku kasvoi :lla, Itä-Suomen väheni 2 000:lla. Taulukko 2. Väkiluvun muutos muutos muutos 2009 väkiluku 2009 henkilöä % henkilöä % Etelä-Savo , , Pohjois-Savo , , Pohjois-Karjala , , Kainuu , , ITÄ-SUOMI , , KOKO MAA , , Lähde: Tilastokeskus 9

10 Itä-Suomessa kehitys on selvästi erilaista kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla verrattuna ydin- ja harvaan asuttuun maaseutuun. Väkiluku on vuosina pysynyt kaupungeissa ja niiden läheisellä maaseudulla suunnilleen ennallaan, mutta vähentynyt ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla Ikärakenteen kehitys on Itä-Suomen maakuntien välillä hyvin samanlainen. Kaikissa maakunnissa alle 14-vuotiaitten ikäluokka on pienentynyt jatkuvasti koko 2000-luvun, ollen suhteellisesti pienin Etelä-Savossa ja Kainuussa vuotiaiden osuus on pysynyt Pohjois-Karjalassa ja Pohjois- Savossa lähes ennallaan. Yli 64-vuotiaiden ikäluokka on kasvanut jatkaa kasvuaan voimakkaasti. Itä-Suomen osalta tämän ikäluokan osuus koko väestöstä saavutti vuonna 2009 ensi kertaa 20 prosentin rajan (20,3 %). Itä-Suomen väestö on ikärakenteeltaan maan vanhusvoittoisinta. Yli 64-vuotaiden osuus Itä- Suomessa on yli 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Työikäisten osuus on lähes maan keskiarvoa pienempi ja alle 14-vuotiaiden osuus pienempi. Kuvio 1. Väestön ikärakenne Itä-Suomessa maakunnittain ,0 60,0 % 50,0 40,0 30,0 20, ,0 0, Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Itä-Suomi Lähde: Tilastokeskus, aluejako koko aikasarjassa 10

11 1.4.2 Työllisyyden kehitys Työllisyystilanne on kohentunut selvästi Tavoite 1 ja 2 ohjelmakaudella sekä nykyisen ohjelman alkuvuosina koko maassa. Parannusta on tapahtunut myös Itä-Suomen maakunnissa. Talouden taantuman vaikutus näkyy selvänä työttömyyden kasvuna vuoden 2009 osalta. Työttömyyden kasvu on ollut Itä-Suomessa suhteellisesti yhtä suuri kuin koko maassakin (reilut 2 prosenttiyksikköä). Alueellisissa työttömyyseroissa on tapahtunut hienoista kaventumista Itä-Suomen ja muun Suomen välillä ja myös Itä-Suomen sisällä. Työttömyysaste onkin laskenut vuodesta 2000 vuoteen 2008 välisenä aikana Itä-Suomessa 6 prosenttiyksikköä, kun koko maassa vastavana aikana työttömyysaste laski 4 prosenttiyksikköä. Itä-Suomen sisälläkin on edelleen isoja eroja työttömyyden tasossa vaikka varsin huomattavasti erot ovatkin kaventuneet. Erityisesti Kainuussa työttömyysasteen lasku on ollut nopeaa vuosien aikana. Osittain nopeaa laskua selittää työvoiman kysynnän vilkastumisen ohella työvoiman määrän vähentyminen ikäluokkien pienentymisen ja poismuuton seurauksena. Kuvio 2. Työttömyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa vuosittain ( , %) Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Itä-Suomi Koko maa 15 % Lähde: TEM, työnvälitystilasto Työllisyysasteen kehitys 2000-luvulla eroaa työttömyysasteen kehityksestä jonkin verran. Työttömyysaste laski tasaisesti 1990-luvun lamavuosista aina viime vuoteen asti, jolloin uuden taloustaantuman vaikutuksesta työttömyys kääntyi nousuun. Työllisyysastetta leimaa maltillinen hidas nousu koko 2000-luvun kunnes vuonna 2009 se kääntyi laskuun maakunnissa. Koko maan osalta työllisyysaste (työssäkäyvien osuus vuotiaista) käväisi vuonna 2008 yli 70 prosentin, mutta laski vuonna ,3 prosenttiin. 11

12 Itä-Suomen maakunnat ovat kasvattaneet työllisyysastettaan vaihtelevasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kasvu on ollut 2-5 prosenttiyksikön luokkaa. Kainuun työllisyysaste on poikkeuksellisesti noussut vuodesta 2004 vuoteen 2009 lähes 8 prosenttiyksikköä. Kuvio 3. Työllisyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa ( vuotiaat, %) % Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Koko maa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus Koulutusrakenteen kehitys Itä-Suomen EAKR -ohjelman alueella vuonna 2008 tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista (62,9 %) oli alle koko maan osuuden (65,5 %). Itä-Suomessa tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä oli suurin Pohjois-Savossa (65,0 %) ja pienin Etelä-Savossa (61,5 %). Tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut samaa vauhtia koko maan keskiarvon kanssa ja Itä-Suomi on noin 2,5 prosenttiyksikköä maan keskiarvoa jäljessä. Taulukko 3. Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista (%) Etelä-Savo 52,8 54,8 57,3 59,8 60,6 61,5 Kainuu 53,9 55,7 57,9 60,8 61,6 62,5 Pohjois-Karjala 54,5 56,8 59,7 62,5 63,4 64,3 Pohjois-Savo 55,9 58,2 60,8 63,3 64,2 65,0 Itä-Suomi 54,3 56,7 59,3 61,9 62,8 62,9 Koko maa 56,9 59,4 61,9 64,1 64,8 65,5 Lähde: Tilastokeskus 12

13 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Itä-Suomessa selvästi koko maan keski-arvoa alhaisempi. Keskiasteen tutkinto on Itä-Suomessa suhteellisesti useammalla kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 4. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö koulutusasteen mukaan maakunnittain vuonna 2008 (% 15-vuotta täyttäneistä) Suorittaneita Keskiaste Korkea-aste % % % Etelä-Savo 61,5 40,1 21,4 Pohjois-Savo 65,0 41,5 23,5 Pohjois-Karjala 64,3 42,9 21,4 Kainuu 62,5 42,0 20,5 Koko maa 65,5 38,6 26,9 Lähde: Tilastokeskus Yritystoiminnan kehitys Kuvio 4. Yritysten liikevaihdon kehitys Itä-Suomessa ja koko maassa indeksi 2005= Koko maa Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Lähde: Tilastokeskus, Toimiala Online Yritystoiminnan liikevaihto Itä-Suomen maakunnissa on kasvanut tasaisesti aina vuoden 2008 alkupuolelle asti. Käänne taloudellisen taantuman myötä on ollut nopea varsinkin Pohjois- Karjalassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa. Pohjois-Savossa yritysten liikevaihdon kehitys on seurannut valtakunnan keskivauhtia myös vuoden 2008 aikana. Vuoden 2009 alussa tapahtuneen pudotuksen jälkeen liikevaihto on jatkanut varovaista kasvuaan vuoden loppua kohti. 13

14 Kuvio 5. Aloittaneet yritykset Itä-Suomessa maakunnittain Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Aloittaneiden yrityksien määrä on kasvanut koko 2000-luvun kaikissa Itä-Suomen maakunnissa. Kasvu on ollut melko voimakasta ehkä Kainuuta lukuun ottamatta. Taantuma ei näy merkittävästi vielä vuoden 2009 tilastossa. Vuoden 2008 tiedot lisättyinä kuvioon 6 vahvistavat suuntaa, joka on jatkunut toimipaikkojen lukumäärissä eri toimialoilla (tilastoluokituksen, TOL 2008, muutoksen vuoksi ei ole saatu täysin vertailukelpoista kuviota). Koko 2000-luvun ovat kasvaneet kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut (K), rakentaminen (F), terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (N) sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut (O). Erityisesti kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut: liike-elämän palvelut (K) ja rakentaminen (F) ovat kasvattaneet toimipaikkamääräänsä selkeästi vuodesta 2005 lähtien. Eniten toimipaikkoja on tukku- ja vähittäiskaupan alalla (G). Uudessa luokituksessa suurin luokka on maatalous, metsätalous ja kalatalous (A), jossa maatalouden osalta luokitusperusteet ovat muuttuneet olennaisesti. Tukku- ja vähittäiskauppa on uudessa luokituksessa toiseksi suurin luokka. Vuoden 2008 luvut eivät näytä olennaisesti vaikuttaneen toimipaikkojen määrään taantuman vaikutuksia ei varsinaisesti näy. 14

15 Kuvio 6. Toimipaikkojen lukumäärän kehitys toimialoittain Itä-Suomessa A Maa-, riista- ja metsätalous *) luokitusperuste muuttunut, ei vertailutietoa 2007 B Kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus 5000 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen lkm G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ym. korjaus H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 1.5 Kansallinen aluepolitiikka Vanhasen II hallituksen ohjelmaan sisältyy useita aluepolitiikkaa koskevia linjauksia. Hallitusohjelman kansallisen aluepolitiikan sisällöllisiä linjauksia ovat mm.: aluepoliittisen ohjelmakokonaisuuden yksinkertaistaminen ja uudistaminen, maakuntaohjelmien roolin selkeyttäminen kansallisten aluekehittämistavoitteiden toteuttajina ja alueellista ohjelmatyötä kokoavina asiakirjoina, alueellisten kehittämistehtävien ja aluekehittämisen voimavaroihin liittyvän päätösvallan kokoaminen maakunnan liitoille toimivaksi aluekehittämisen kokonaisuudeksi, alueviranomaisten tulossopimusneuvotteluiden ja maakunnan liittojen toteuttamissuunnitelmaneuvotteluiden yhdistäminen, eri ministeriöiden hallinnonalojen aluestrategioiden laatiminen ja päivittäminen, aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi, alueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen tiivistämällä siihen osallistuvien tahojen yhteistyötä, valtion toimintojen alueellistamisen jatkaminen. Alueiden kehittämiseen ja aluepolitiikan toteuttamiseen keskeisesti vaikuttavan aluehallintouudistuksen (ALKU-hanke) lainsäädäntö valmisteltiin vuonna Uudistukset tulivat hallitusohjelman mukaisesti voimaan vuoden 2010 alusta. 15

16 Vuonna 2009 valmisteltiin hallituksen esitys uudeksi aluekehittämislainsäädännöksi. Lain uudistamisen tavoitteena on voimavarojen kokoaminen sekä aluekehittämisen roolin selkeyttäminen valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen päätöksenteossa. Uusi laki astui voimaan vuoden 2010 alusta. Hallituksen alueiden kehittämisen tavoitteet (tavoitepäätös) Valtioneuvosto päätti hallituskauden valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksellä tarkennetaan alueiden kehittämislain tavoitteita, osoitetaan alueiden kehittämisen valtakunnalliset painopisteet sekä suunnataan eri hallinnonaloilla alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Marraskuussa 2009 käynnistettiin tavoitepäätöksen toteutumisen hallinnonaloittainen seuranta. Ministeriöiden aluestrategiat Alueiden kehittämislain mukaan valtioneuvoston erikseen määrittelemät ministeriöt laativat omalle hallinnonalalleen määräajaksi alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä periaatteet toimenpiteiden alueellisesta kohdentamisesta ja rahoituksesta. Marraskuussa 2009 käynnistettiin ministeriöiden aluestrategioiden tilannekatsausten laadinta. Aluepoliittisen ohjelmakokonaisuuden yksinkertaistaminen ja uudistaminen Vuoden 2008 keväällä aloitettiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) valmistelu. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti yksinkertaistaa aluepoliittista ohjelmarakennetta. Uuteen KOKO-ohjelmaan sulautettiin alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma sisältäen Uudellamaalla toteutettavat kaupunkiohjelmat, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio ja saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen. Valtioneuvosto hyväksyi KOKO:n 52 ohjelma-aluetta ja 7 verkostoa. Mukana ovat lähes kaikki Manner-Suomen kunnat (328/332). Osaamiskeskusohjelma Osaamiskeskusohjelmaa toteutetaan valtioneuvoston hyväksymän kansallisen ohjelman mukaisesti. Tavoitteissa painotetaan osaamisklusterien ja -keskusten toiminnan kansainvälistymistä, osaamisintensiivisten yritysten kasvun vauhdittamista ja uuden teknologian rinnalla myös muun osaamisen entistä laaja-alaisempaa hyödyntämistä. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen, metropolipolitiikka Hallitusohjelman mukaan suurkaupunkipolitiikan painopisteinä ovat suurimpien kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen, yhdyskuntarakenteen eheyden vahvistaminen sekä sosiaalisen ja alueellisen eriytymisen ehkäiseminen. Joulukuussa 2009 valmistui aiesopimus metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Sitä toteutetaan yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön, ympäristöministeriön, ulkoministeriön, Helsingin seudun 14 kunnan sekä Uudenmaan liiton kanssa. Aluejakojen yhtenäistäminen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi Vuoden 2009 syksyllä valmisteltiin uusi seutukuntajako, joka astui voimaan tammikuun 2010 alusta alkaen. Päätöksen valmistelu perustui maakuntien liittojen lausuntoihin ja niiden kunnilta pyytämiin lausuntoihin. Erityisenä syynä seutukuntajakopäätökselle ovat vuoden 2010 alussa voimaan tulleet kuntajaotuksen muutokset. 16

17 Seutukuntien määrä väheni yhdellä. Nyt niitä on Manner-Suomessa yhteensä 68. Seutukuntajakoa määrättäessä huomioidaan ainakin työssäkäynti, asiointi, kuntien välinen yhteistyö ja liikenneyhteydet. Alueiden kehittämislakiin perustuvaa seutukuntajakoa käytetään tilastollisena aluejakona seurattaessa maakunnan osa-alueiden kehitystä. Alueellistaminen ja tuottavuusohjelma Alueellistamista on jatkettu kahdella edellisellä vaalikaudella saavutetun kehitysuran mukaisesti. Tavoitteena on työpaikkaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle päätöksinä vuoteen 2011 ja toteutettuna vuoteen 2015 mennessä. Alueellisen ennakoinnin ja arvioinnin terävöittäminen Alueellisen kehityksen ennakointia on parannettu ja luotu valmiuksia käynnistää viivytyksettä tarvittavat toimenpiteet yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Lähiaikojen kehitysnäkymien tunnistamiseksi ja tarvittavien ennakoivien toimien kehittämiseksi on koottu toimiala- ja klusteripohjaisia asiantuntijaverkostoja, joissa on alan yritysten ja toimialajärjestöjen edustus. Äkilliset rakennemuutosalueet Äkillisten ja mittavien, perinteisten rakennemuutosongelmien hoitamisen toimintamalli Suomessa on vakiintunut. Rakennemuutosten hoitamistoimet käynnistetään välittömästi isojen irtisanomisilmoitusten antamisen jälkeen sekä TEM:ssä että ELYjen johdolla aluetasolla. Vuoden 2009 valtion talousarviossa erilaisia äkillisen rakennemuutoksen alueita varten tarkoitettuja määrärahoja oli noin 28 milj. euroa. Lisäksi määrärahojen myöntämisvaltuuksia lisätalousarviossa lisättiin noin 10 milj. eurolla. Määrärahat ovat olleet käytettävissä mm. yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin, työllisyysperusteisina investointiavustuksina ja yritysten muutosturvarahoituksena sekä osana EU:n tavoiteohjelmien toteuttamista. ALKU-hanke Aluehallinnon uudistamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Aluehallintouudistus loi kaksi monitoimialaista viranomaiskokonaisuutta, jotka ovat aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Uudistus laajensi maakunnan liittojen alueellisia yhteensovittamistehtäviä ja vahvistaa maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman merkitystä alueellista ohjelmatyötä kokoavana ja toimenpiteitä suuntaavana asiakirjana. Maakunnan liitot osallistuivat uusien ELYjen tulossuunnitteluprosessiin syksyllä

18 2. OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA 2.1 Ohjelmanmuutokset 2009 Vuoden 2009 syksyn seurantakomitean kokouksessa käsiteltiin muutamia ohjelmanmuutoksia. ALKU-hankkeen myötä vuoden 2010 alusta käynnistyvät uudet viranomaiset (ELY-keskuskset, Tievirasto) sekä lakkaavat organisaatiot (lääninhallitukset, ympäristökeskukset) huomioitiin ohjelma-asiakirjan teksteissä. Myös muutama muu tekninen muutos tehtiin toimintalinjaosion teksteihin. Itämeristrategian huomioimiseksi tehtiin ohjelma-asiakirjaan seuraava lisäys: Komission 10. kesäkuuta 2009 julkaistussa tiedonannossa EU:n Itämeren alueen strategiasta esitetään joukko painopisteitä. Strategiaa tukevia hankkeita toteutetaan ja koordinoidaan yhteistyössä muiden Itämeri-toimijoiden kanssa osana Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman toimintalinjojen normaalia hanketoimintaa. Pääomasijoitustoiminnan mahdollistamiseksi lisättiin toimintalinja 1:n tavoitteisiin teksti: (tavoitteena on) lisätä aloittavien ja varhaisessa kasvuvaiheessa olevien yritysten riskipääoman saatavuutta." Seurantakomitea päätti, että energiatehokkuuden osalta ei ole toistaiseksi tarvetta ohjelmanmuutokseen. Energiatehokkuutta edistävien hankkeiden osuus tullaan kuitenkin raportoimaan jatkossa vuosikertomuksen yhteydessä. Seurantakomitea pitää tärkeänä energiatehokkuuden parantamiseen liittyvän innovaatiotoiminnan edistämistä pilottihankkein. 2.2 Rakennerahastoneuvottelukunta Vuonna 2009 Alueiden kehittämislain uudistamisen yhteydessä päätettiin että Rakennerahastoneuvottelukunta (RANE) ja Alueiden kehittämisen neuvottelukunta (ANK) yhdistetään uudeksi Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnaksi (ARNE). Rakennerahastoneuvottelukunta lakkautettiin muutetun lain tullessa voimaan ja sitä koskevat säädökset poistettiin rakennerahastolaista ja asetuksesta. Neuvottelukunta työskenteli vuonna 2009 normaalisti vanhan rakennerahastolain 16 :n mukaisesti hallintoviranomaisen yhteydessä. Neuvottelukunnan tehtävänä oli asetuksen mukaisesti mm. rakennerahastoasioiden sekä maaseutu- ja kalatalousrahastojen toimien yhteensovituksesta huolehtiminen keskushallinnossa, yhteensovitus kansallisiin toimiin, rakennerahastotoiminnan vaikuttavuuden arviointi ja raportointi, tehdä ehdotuksia rakennerahastotoimien yhteensovituksen ja vaikuttavuuden parantamiseksi hallintoviranomaisille ja seurantakomiteoille ja käsitellä EAKR- ja ESR -toimenpideohjelmien kansallisen rakennemuutoksesta aiheutuvien odottamattomien paikallisten tai alakohtaisten menojen kattamiseen tarkoitetun varauksen käyttöönottoa. Neuvottelukunnan jäseniä ovat ao. ministeriöiden, alueiden ja järjestöjen edustajat. Puheenjohtajana toimi alivaltiosihteeri Heikki Aurasmaa. Vuoden 2009 aikana RANE kokoontui neljä kertaa tammi-, touko-, syys- ja joulukuussa. Jokaisessa kokouksessa käytiin läpi ohjelmien tilannekatsaukset myös maaseudun ja elinkeinokalatalouden 18

19 ohjelmien osalta. Neuvottelukunta keskittyi ohjelmien etenemisen seurantaan ja siihen vaikuttavien syiden arviointiin. Kokouksissa käsiteltiin myös äkillisten rakennemuutosten hoitoa ja rakennerahastovarojen käyttöä äkillisissä rakennemuutoksissa. Neuvottelukunta otti kantaa rakennerahasto-ohjelmien kansallisen varauksen jakoon ja jakoperusteisiin. Lisäksi neuvottelukunta käsitteli ja hyväksyi Suomen strategisen raportin toimitettavaksi Euroopan komissiolle ( mennessä). Muina asioina neuvottelukunta keskusteli alueiden kehittämislain ja rakennerahastolain muuttamisesta, ohjelmien arvioinnista ja sen ensimmäisistä tuloksista sekä uuden neuvottelukunnan (ARNE) tehtävistä ja tavoitteista. Lisäksi neuvottelukunta sai tiedoksi mm. Lissabonin kansallisen toimenpideohjelman seurantaraportin. 2.3 Seurantakomitea ja sen sihteeristö Seurantakomitean jäseniksi on nimetty kuntaosapuolten, valtionhallinnon ja järjestöjen edustajia mm. ministeriöistä ja Itä-Suomen maakunnista. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman seurantakomitea kokoontui vuonna 2009 kaksi kertaa: Joensuussa ja Helsingissä. Kevään kokouksessa käsiteltiin vuoden 2008 vuosikertomus ja teknisen tuen jako 2009 ja tarkasteltiin Itämeristrategiaa sekä pääomasijoitustoiminnan käynnistämistä EAKR-ohjelmavaroin. Kokouksessa kuultiin myös katsaus EAKR-ohjelmien arviointitilanteesta ja tarkastusviranomaisen esittely toiminnastaan. Syksyn seurantakomitean kokouksessa käsiteltiin tilannekatsausten (EAKR-ohjelma, ESR-ohjelma ja Maaseudun kehittämisohjelma) ja teknisen tuen 2010 jaon lisäksi ohjelmanmuutosesityksiä liittyen EAKR-ohjelman Itämeristrategiaa tukevaan ja toteuttavaan rooliin, pääomasijoitustoiminnan mahdollistamiseen ja energiatehokkuuden huomioimiseen. Teknisiä muutoksia ohjelmaan tehtiin ALKU-hankkeen vaikutuksista johtuen. EAKR-ohjelmien arvioitsijoiden edustajan puheenvuorossa kuultiin ensimmäisiä alustavia arvioinnin huomioita. Seurantakomitean sihteeristön kokoontui vuoden 2009 aikana kolme kertaa, kahdesti keväällä ja kerran ennen syksyn seurantakomitean kokousta. Sihteeristö valmisteli esityksiä seurantakomitean kokouksiin. 2.4 Maakunnan yhteistyöryhmät, sihteeristöt sekä muut yhteistyöryhmän nimeämät toimielimet Itä-Suomen maakuntien maakuntahallitusten nimeämät yhteistyöryhmät aloittivat toimintansa keväällä Yhteistyöryhmät kutsuivat sihteeristön hoitamaan yhteistyöryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä virkavastuulla. Maakuntien yhteistyöryhmissä ja niiden valmistelemissa yhteistyöasiakirjoissa yhteen sovitetaan eri EU-rahastojen (EAKR, ESR, Maaseutuohjelma ja Kalatalousohjelma) toimenpiteitä. Yhteensovitusta rakennerahasto-ohjelmien sekä maaseutu- ja kalatalousohjelmien kesken on lisäksi toteutettu maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristöissä, joissa edustettuna ovat ESR- ja EAKRohjelmien hallintoviranomaisten lisäksi myös maaseutuohjelman hallintoviranomainen. 19

20 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön apuna toimivat ns. teemaryhmät, jotka käsittelevät samaan teemaan sopivia hankehakemuksia. Teemoihin suunnataan suurin osa kehittämishankkeista, ja tätä kautta pyritään parantamaan ohjelmien vaikuttavuutta. Sihteeristön apuna toimivat Etelä-Savossa osaaminen, matkailu- ja kulttuuri, hyvinvointi, yrittäjyys, bioenergia ja työmarkkinoiden toimivuus- teemaryhmät. Kainuun maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön lisäksi Kainuussa toimii eri rahoittajista koostuva rahoitusryhmä. Rahoitusryhmä käsittelee eri rahoituslähteistä rahoitettavat kaikkien rahoittajien rahoittamat hankkeet ml. yrityshankkeet sekä osallistuu mm. maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja yhteistyöasiakirjan valmisteluun. 1) Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön apuna toimivat teemakoordinaattorit Pohjois-Savon kehittämisteemojen osalta. Teemakoordinaattorit raportoivat säännöllisesti maakunnan yhteistyöryhmälle teemojen toimintaympäristössä tapahtuvasta kansallisesta ja kansainvälisestä kehittämistoiminnasta ja rahoituksesta sekä teemakoordinaation toteutuksesta. Taulukko 5. Maakunnan yhteistyöryhmien toimintatietoja maakunnittain vuonna 2009 MYR:n kokoukset Sihteeristöjen kokoukset Hyväksytyt EAKR-hankkeet Hylätyt EAKRhankkeet Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Yhteistyöasiakirjojen laatiminen vuodelle 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi MYAK:n kokouksessaan Vuoden 2009 MYAK:n tehtiin lisäys yhteistyöryhmän kokouksessa maaliskuussa. Lisäys tehtiin, koska talousarviossa ja ensimmäisessä lisätalousarviossa lisättiin sekä rakennerahastovarojen että valtion rahoitusosuuden määrärahaa siten, että 20 % lisävaltuudet olivat käytettävissä vuoden 2009 alussa. Myöntämisvaltuuden määrä ei lisääntynyt, vaan kyseiset lisäykset vähennetään vuoden 2013 rahoituskehyksestä. Tämä ohjelmakauden loppupäästä leikattu aikaistettu rahoitus tuli suunnata taloutta elvyttäviin toimiin. Kainuussa vuoden 2009 yhteistyöasiakirja valmisteltiin eri rahoittajien kanssa yhteistyössä TOTSUn valmistelun yhteydessä. Lisäksi asiakirjoja käsiteltiin rahoitusryhmässä ja MYR:n sihteeristössä. Maakuntahallitus III (MYR) käsitteli yhteistyöasiakirjaa viimeisen kerran ja lopullinen hyväksyminen oli maakuntavaltuustossa Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2009 hyväksyttiin maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa lokakuussa Lisäksi keväällä 2009 hyväksyttiin vuoden 2009 maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelta 2013 aikaistettujen lisäresurssien osalta (nk. lisä-myak). Maakunnan yhteistyöasiakirjaa valmisteltiin EAKR-rahoituksen osalta Pohjois-Savon liiton koolle kutsumana toimintalinjakohtaisilla neuvotteluilla rahoitusta myöntävien viranomaisten kesken. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan

21 2.6 EURA2007 ja Tuki2000 seurantajärjestelmät EURA 2007 ja Wepa 2007 (Valtteri) Vuoden 2009 aikana EURA ja Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmiin toteutettiin lukuisa määrä toimintoja, jotka jäivät puutteellisiksi tai keskeneräisiksi vuoden 2008 aikana. Projektisuunnitelman muutoshakemuksen käsittely valmistui EURA ja Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmiin huhtikuussa 2009, minkä myötä voitiin avata projektisuunnitelma toteuttajalle muutoshakemuksen tekemistä varten sekä tehdä projektisuunnitelman muutospäätös. Kesäkuussa otettiin käyttöön Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmässä paikan päällä tehtävien (art. 13) tarkastusten eli ns. varmennuksen työkaluston ensimmäinen vaihe ja toinen vaihe loppuvuonna Väli- ja loppuraporttien täyttäminen projektien toteuttajille ja käsittely viranomaisille avattiin EURA järjestelmässä käyttöön kesäkuussa Komission menoilmoitus ja maksupyyntö todentamisviranomaisen käyttöön avattiin EURA järjestelmässä myös kesäkuussa 2009, minkä myötä päästiin toimittamaan maksupyynnöt myös komissiolle. Vuoden 2009 aikana otettiin molemmissa järjestelmissä tuotantoon lukuisa määrä viranomaisille tarkoitettuja raportteja, joiden kautta järjestelmästä saadaan tietoa projektien hallinnoinnista, rahoituksesta sekä toteutumasta. Lokakuussa saatiin tuotantokäyttöön EAKR-yritystukiprojektien tiedonsiirrot Tuki järjestelmästä EURA 2007:ään, minkä myötä myös näiden projektien tiedot saatiin mukaan komission maksupyyntöihin. Loppuvuodesta toteutettiin ja testattiin myös allokointisiirrot Valtterista Tuki järjestelmään. Ensisijaisesti tarkastusviranomaisen käyttöön tarkoitettu tarkastusosio saatiin EURA järjestelmässä käyttöön marraskuussa Tässä ensimmäisessä vaiheessa mahdollistettiin vasta järjestelmätarkastusten perustaminen. Projektitarkastusten tallentamisominaisuudet valmistuvat vuoden 2010 aikana. Loppuvuodesta 2009 otettiin EURA järjestelmässä käyttöön myös ensimmäiset hakijan ja toteuttajan palveluiden ruotsinkielinen käyttöliittymä. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuivat hakemuslomake- ja seurantalomakeosio. Loput ruotsinkieliset palvelut otetaan käyttöön vuoden 2010 aikana. Vuoden 2009 aikana kehitettiin voimakkaasti myös ns. oman tuotannon projektien toteuttajien Siiri -järjestelmää, mikä on Wepa järjestelmän osasovellus. Kaikki Siiri-järjestelmän perustoiminnot ja lisäksi mm. kirjanpitoliittymä valmistuivat vuoden 2009 aikana. Järjestelmään toteutettiin myös useita valmisraportteja. Siiri-käyttökoulutusta järjestettiin useita kouluttaen n. 250 käyttäjää. Vuoden 2009 aikana valmistauduttiin myös 2010 toteutettavaan Siiri-Rondo-liittymän kehitystyöhön. 21

22 Syksystä 2009 alkaen valmistauduttiin tekemään kaikkiin tietojärjestelmiin laajoja aluehallinnon uudistuksesta (ALKU-hanke) johtuvia muutoksia. Muutostöitä määriteltiin ja testattiin loppuvuoden 2009 aikana. Nämä muutokset saatiin tuotantokäyttöön vuoden 2010 alussa. Muutosten toteuttamisesta johtuen tietojärjestelmissä oli normaalia pidempi vuodenvaihteen käyttökatkos. EURA ja Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmien virastopääkäyttäjille järjestettiin vuoden 2009 aikana kaksi yhteistä koulutuskierrosta, joihin molempiin osallistui noin 150 virastopääkäyttäjää. Vuoden 2010 puolella tietojärjestelmien kehitys tulee jatkumaan edelleen. Edelleen puuttuvat mm. paikanpäällä tehtyjen varmennustietojen siirto Wepa 2007 (Valtteri) -järjestelmästä EURA 2007:ään sekä rahoitustietojen korjaustapahtumien (takaisinperintä/palautus ja peruutus) syöttötoiminnot. Näiden lisäksi kehitetään ja lisätään järjestelmästä saatavia raportteja. Mittavia muutostöitä tulevat todennäköisesti aiheuttamaan hallinnon yksinkertaistamiseen liittyvät kustannusmallimuutokset hakemus- päätös- ja maksatusprosesseihin. Tuki2000 TUKI2000-järjestelmän osalta otettiin vuoden 2009 alkusyksyllä käyttöön maksatushakemusten tarkistuslista, joka vastaa Valtteri-järjestelmän vastaavaa tarkistuslistaa. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön maksatushakemuksen käsittelyyn liittyvä ns. rahoittajan tarkistuslista, joka käsittää hankkeen sisällön tarkastamiseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi uutena toimintona otettiin käyttöön ns. väliaikaisen, päättyvän ohjelman mukaisen tuen käyttöönotto lain 1336/2006 mukaisissa yritystuissa. Paikan päällä tehtäviä tarkastuksia koskevan osion saattamista hallintoviranomaisen ohjeen mukaiseksi koskeva kehitystyö TUKI2000-järjestelmässä tehtiin pitkälle vuonna 2009 mutta sen käyttöönotto siirtyi vuoden 2010 kevääseen. Loppuvuonna aloitettiin myös elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten perustamisesta aiheutuvat muutostyöt TUKI2000-järjestelmään. Vuoden 2009 aikana järjestelmään tehtiin myös muita pienempiä muutoksia. Raportointijärjestelmä Yrttiä kehitettiin edelleen EAKR-hankkeiden raportoinnin osalta. 2.7 Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA) Rakennerahastoista annetun yleisasetuksen (2006/1083/EY) ja EU:n koheesiopolitiikkaa koskevien strategisten suuntaviivojen (2006/702/EY) mukaan ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys ovat keskeinen osa yhteisön alue- ja rakennepolitiikkaa. Suomessa ohjelmakaudella kestävä kehitys on horisontaalisena teemana kaikissa alueellinen kilpailukyky ja työllisyys - tavoiteohjelmissa. Ohjelma-asiakirjassa on asetettu kaksi indikaattoria ohjelman ympäristövaikutusten seurantaa varten: 1) teollisuuden ja energiantuotannon fossiiliset hiilidioksidipäästöt ja 2) kasvihuonepäästöjen vähentämiseen liittyvien hankkeiden osuus EU-rahoituksesta. 22

23 Taulukko 6. Hiilidioksidipäästöt suualueittain (1000 t) (Teollisuus ja energiantuotanto) Etelä-Suomi , , , , ,3 2 Länsi-Suomi , , , , ,1 3 Itä-Suomi 2 212, , , , ,6 4 Pohjois-Suomi 9 848, , , , ,1 Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomen osuus hiilidioksidipäästöistä maassamme on varsin pieni. Kaikissa neljässä EAKRohjelmassa on hiilidioksidipäästöjen määrää vähentäviä hankkeita vuoden 2009 loppuun mennessä 84 kpl ja niihin on sidottu 14 miljoonaa euroa eli 3,7 % koko EAKR- rahoituksesta. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmassa rahoitusta oli sidottu 5,3 M (3,3 %) sidotusta rahoituksesta. Kasvihuonepäästöjä vähentäviin hankkeisiin oli sidottu mennessä yhteensä vajaa 19 miljoonaa euroa eli 5 % sidotusta rahoituksesta. Itä-Suomen ohjelmassa 32 hankkeeseen oli sidottu 7,7 M (4,8 %) EAKR-rahoitusta. Kaikkiaan ympäristöpositiivisiin hankkeisiin on vuoden 2009 loppuun mennessä sidottu koko Suomessa 35,3 % rahoituksesta. Itä-Suomessa vastaava luku oli 34,4 % (54,7 M ) kaikkiaan 359 hankkeessa. Itä-Suomessa teollisuuden ja energiantuotannon fossiilisten hiilidioksidipäästöjen määrä vaihtelee hieman vuosittain sääolosuhteiden ja teollisuustuotannon volyymin mukaan. Vaikka 5 % rahoituksesta on suuntautunut hankkeisiin, joilla voidaan vähentää kasvihuonekaasuja, ei EAKRrahoituksella kokonaisuudessa vaikuttaisi olevan merkittävää vaikutusta kasvihuoneilmiötä aiheuttavien päästöjen kokonaismäärään Itä-Suomessa. Alueella toteutuksessa olevilla bioenergia-, energiatehokkuus- ja rautatiehankkeilla on myönteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään. Kokonaisuutena voidaan pitää hyvänä, että hankkeiden suunnittelijat ja rahoittajat ottavat kantaa hankkeiden kasvihuonepäästövaikutuksiin ja muihinkin ympäristövaikutuksiin. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ovat esittäneet ympäristönäkökohtien huomioimista ohjelmien toteuttamisessa siten, että raportoidaan EURA järjestelmässä olevan ympäristöosion vaikutuskokonaisuudet, jotka vastaavat pitkälti EU:n kestävän kehityksen strategian (DOC 10917/06) mukaisia painopistealueita. Kestävän kehityksen toteutuminen ohjelmassa on kuvattu tarkemmin vuosiraportin kohdassa Kansallinen varaus äkillisiin rakennemuutostilanteisiin Rakennerahastolain 10 määrittelee, että osa rakennerahastovaroista voidaan jättää hallintoviranomaisen pääluokkaan ohjelmareserviin käytettäväksi mm. rakennemuutosongelmista aiheutuvien menojen kattamiseen (=kansallinen varaus). Varauksella ei ole ylärajaa, mutta lähtökohtana on, että suurin osa varoista jaetaan budjettivuoden alussa viranomaisille hankepäätösten sujuvuuden turvaamiseksi. Vuonna 2009 kansallisen varauksen määrä oli viisi prosenttia vuoden 2009 kehyksestä. 23

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2009 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO...4 1. JOHDANTO...6 1.1. Ohjelma-alueen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 24.5.2010 / Versio 0.1.1 (raportti käsitellään: seurantakomitea 7. - 8.6.2010 Lahti) CCI 2007 FI 16 2 PO 004 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite ETELÄ-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO 6 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO 6 1.1. Ohjelma-alueen kuvaus

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2011 Hyväksytty Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokouksessa 23.5.2012 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 Liite 4 IS SK 19.5.2011 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2010 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1.1. Ohjelma-alueen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite POHJOIS SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA 2007 2013 (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2009 Hyväksytty P S EAKR

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2013

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2013 LIITE 2 SK 23.5.2014 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2013 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO 6 1.1.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2012

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2012 LIITE 4 SK 12.6.2013 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2012 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 4 1. JOHDANTO 6 1.1.

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2. Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.2010 Helsinki Kansallinen alueiden kehittäminen Valtakunnalliset alueiden kehittämisen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus

EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus EAKR- ja ESR-ohjelmien ajankohtaiskatsaus Rovaniemi 29.11.2012 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM/Alueosasto Rakennerahastoryhmä Esityksen sisältö Ohjelmien edistymistilanne Rahoitus Ydinindikaattorit

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kokouksen alussa toimitusjohtaja Janne Puhakka Joensuun Töminä Oy:stä esitteli maakunnan yhteistyöryhmälle Kulttuurikeskus Karjalantalon toimintaa.

Kokouksen alussa toimitusjohtaja Janne Puhakka Joensuun Töminä Oy:stä esitteli maakunnan yhteistyöryhmälle Kulttuurikeskus Karjalantalon toimintaa. 1 Aika torstai..2011 klo 9.06 12.06 Paikka Kulttuurikeskus Karjalantalon Sali Siltakatu 1, Joensuu Kokouksen alussa toimitusjohtaja Janne Puhakka Joensuun Töminä Oy:stä esitteli maakunnan yhteistyöryhmälle

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS

RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2008

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2008 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2008 Hyväksytty seurantakomiteassa 9.6.2009 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO...4

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman. toteuttamiseen Pohjois-Savosa

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman. toteuttamiseen Pohjois-Savosa 20.9.2010 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman toteuttamiseen Pohjois-Savosa 1 Yleistä EU:n ohjelmakautta 2007 2013 on toteutettu

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen vahvaan erityisosaamiseen ja innovatiivisuuteen pohjautuva Suomen johtava yrittäjyyden ja inhimillisen kasvun alue. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2008

CCI 2007 FI 162 PO 001. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2008 Liite 4 IS SKOM 9.6.2009 CCI 2007 FI 162 PO 001 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 vuosikertomus 2008 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO...4 1. JOHDANTO...6

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Rahoitustoimen katsaus. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta 6.9.2013 Jouko Lankinen

Rahoitustoimen katsaus. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta 6.9.2013 Jouko Lankinen Rahoitustoimen katsaus Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta 6.9.2013 Jouko Lankinen Aiheet Kuluvan vuoden ja ohjelmakauden rahoitustilanne Rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelu Vm:n talousarvioesityksen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 3b 6 Alueosasto LS 22.11.2011

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 3b 6 Alueosasto LS 22.11.2011 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 3b 6 Alueosasto LS 22.11.2011 LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN VUODEN 2012 TEKNISEN TUEN JAKO JA INDIKATIIVINEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot