Seurannalla tarkoitetaan jatkuvaa ja järjestelmällistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seurannalla tarkoitetaan jatkuvaa ja järjestelmällistä"

Transkriptio

1 Infektioepidemiologia Tietoa toimintaan tartuntatautien seuranta 2000-luvulla Petri Ruutu, Outi Lyytikäinen ja Hannu Sarkkinen Tartuntatautien seurannan historia ulottuu ainakin mustan surman aikaan 1340-luvun Venetsiaan. Laajaa seurantaa ryhdyttiin toteuttamaan 1800-luvulla Britanniassa. Jatkuva seuranta on yksi kulmakivistä, joiden varaan tartuntatautien torjunta perustuu. Vaikka seurannan tavoitteet ja perusperiaatteet eivät viime aikoina olekaan muuttuneet, on toiminnan viiveetön ja saumaton ankkurointi tautien torjuntaan noussut yhä tärkeämmäksi. Suomessa tartuntatautien seuranta uusiutui perinpohjaisesti 1990-luvulla. Seurannalla tarkoitetaan jatkuvaa ja järjestelmällistä tiedonkeruuta, jonka pohjalta tehtävät analyysit ja päätelmät auttavat suunnittelemaan ja toteuttamaan kansanterveyttä koskevia toimenpiteitä ja arvioimaan niiden tehoa. Erityisen tärkeätä on, että analysoitu tieto ja päätelmät tukevat ehkäisy- ja torjuntatoimien suunnittelua ja toteutusta mahdollisimman nopeasti. Infektiotautien seurannassa on tautien tarttuvuuden vuoksi tiettyjä erityispiirteitä, jotka heijastuvat yksityiskohtaisempiin tavoitteisiin (taulukko 1) ((WHO) Centers for Disease Control and Prevention 2001). Seurantajärjestelmän keskeisiä ominaisuuksia ovat herkkyys (sensitiivisyys) havaita seurannan kohteena oleva tauti, tarkkuus (spesifisyys, järjestelmään ilmoitettu potilas sairastaa todella seurannan kohteena olevaa tautia), tautitapausten edustavuus koko seurannan kohteena olevassa väestössä ja kerätyn tiedon ajantasaisuus. Seurantatavoitteiden laadukkaan toteutumisen kannalta tautitapauksen määritelmän tarkkuus on usein tärkeämpi seikka kuin järjestelmän herkkyys tai ajantasaisuus. Määritelmän epätarkkuudesta johtuva»taustahäly» voi peittää todelliset muutokset seurattavassa ilmiössä tai tuoda esiin tapahtumia, jotka eivät johdukaan muutoksista seurattavan taudin esiintymisessä. Järjestelmän suuri herkkyys ja ajantasaisuus ovat tavoiteltavia ominaisuuksia erityisesti silloin, kun pyritään havaitsemaan yksittäisiä merkittäviä tautitapauksia (esim. kurkkumätä, botulismi) tai epidemioita (esim. salmonella). Kuitenkin esimerkiksi tuberkuloosin ja eräiden hepatiittien seurannassa spesifisyys ja tapauksien hyvä edustavuus suhteessa seurattavaan ilmiöön väestössä ovat tavoiteltavampia. Millään yksittäisellä seurantajärjestelmällä ei voida saavuttaa kaikkia seurantatavoitteita. Taulukko 1. Seurannan tavoitteita. Havaita ajallisia muutoksia tautitapausten esiintymisessä ja erityispiirteissä Tunnistaa viiveettä tautitapaukset, jotka edellyttävät toimenpiteitä (diagnostiikka, hoito, jäljitys ja torjunta) Tunnistaa epidemioita Arvioida torjuntatoimien tehoa (esim. rokotusohjelma, väestöseulonnat, kontaminoituneiden elintarvike-erien poistaminen myynnistä) Arvioida taudin aiheuttaman sairastuvuuden ja kuolleisuuden kokonaismäärää Havaita alueita, joilla ehkäisyyn ja torjuntaan kohdistuvat lisätutkimukset ovat tarpeen Duodecim 2002;118:

2 Jatkuvissa seurantajärjestelmissä käytetään lähes aina hyväksi tietoa, joka on syntynyt ensisijaisesti muuhun tarkoitukseen. Tästä syystä seurantatiedon rajoitteet on hyvä tiedostaa, ja tehdä tarvittaessa lisätutkimuksia tiedon laadun ja kattavuuden selvittämiseksi. Tavallisimmissa infektioissa, kuten ripulitaudeissa ja hengitystieinfektioissa, tietoon tulleet tapausmäärät ovat vain murto-osa tautien todellisesta ilmaantuvuudesta väestössä (kuva). Aika ajoin on tarpeellista tehdä erillisiä väestöpohjaisia selvityksiä rutiinijärjestelmän herkkyyden ja edustavuuden määrittämiseksi. Esimerkiksi salmonellainfektioiden todellinen ilmaantuvuus on havaittu seikkaperäisissä väestöpohjaisissa tutkimuksissa Britanniassa 3,2-kertaiseksi (Wheeler ym. 1999) ja Yhdysvalloissa 38-kertaiseksi (Mead ym. 1999) rutiiniseurannan lukuihin verrattuna. Nämä suuret maakohtaiset erot osoittavat, että muista maista saatujen havaintojen soveltaminen oloihimme ei ole perusteltua. Seurantatietoja analysoitaessa on keskeistä rajata (väestö)ryhmä, johon tapaukset pitää suhteuttaa ilmaantuvuuden tai esiintyvyyden määrittämiseksi (Nuorti 2001). Ilmoituksiin ja mikrobikantojen tyypitykseen perustuva seuranta tartuntatautirekisterin avulla Useimmissa maissa infektiotautien seurannan selkäranka on yksittäisten tapausten ilmoittamiseen perustuva rekisteri. Ilmoittaja on totunnaisesti potilasta hoitava lääkäri. Tällaisten lääkärin muistamiseen perustuvien»passiivisten» seurantajärjestelmien ongelmina ovat ilmoitusten huono kattavuus ja tapausten monimutkaisista tai puutteellisista määritelmistä johtuvat ongelmat tiedon laadussa. Pohjoismaisia lääkärien ilmoituksiin perustuvia infektiotautien ilmoitusjärjestelmiä on kuitenkin pidetty poikkeuksellisen hyvinä (Desenclos ym. 1993). Suomessa siirryttiin valtakunnallisessa seurannassa vuonna 1994 uuteen toimintatapaan (Ruutu ym. 1998). Valtakunnallisen tartuntatautirekisterin ensisijainen lähde ovat kaikki kliinisen mikrobiologian diagnostiikkaa harjoittavat laboratoriot. Ne ilmoittavat noin 70 mikrobin Tutkimustulos positiivinen tapauksesta ilmoitettiin Tartunnan saanut kävi lääkärissä, mutta diagnostisia testejä ei tehty ei ilmoitusta Tartunnan saaneen oireet eivät johtaneet lääkärissä käyntiin Oireeton infektio Kuva. Ilmoitetut tapaukset ovat vain osa kaikista väestössä esiintyvistä tapauksista. tai mikrobiryhmän diagnostisista löydöksistä. Tartuntatautiasetuksessa luetelluista taudeista kerätään laboratorioiden ilmoitusten lisäksi lääkärien ilmoituksella täydentäviä tautikohtaisia tietoja. Nämä lisätiedot koskevat tartunnan riskiryhmää, tartuntapaikkaa ja tarkennuksia tapauksen kriteereistä (hepatiitti B ja C, tuberkuloosi). Laboratorio, joka tekee lääkärin ilmoitettavaa tautia koskevan löydöksen, muistuttaa laboratoriovastauksessa lääkäriä tapaukseen liittyvästä ilmoitusvelvollisuudesta. Mikrobiologisen tyypityksen merkitys infektiotautien seurannassa lisääntyy jatkuvasti (Siitonen ym., tässä numerossa). Tämän vuoksi kliinisen mikrobiologian laboratoriot lähettävät ilmoitusten lisäksi Kansanterveyslaitokseen mikrobikantoja tapauksista, jotka kuuluvat laboratorion tai lääkärin ilmoitettaviin tauteihin. Ilmoitukset kliinisen mikrobiologian laboratorioista tartuntatautirekisteriin on lähetetty yhä yleisemmin sähköisesti suoraan laboratorion tietojärjestelmästä tartuntatautirekisterin tietokantaan salattua yhteyttä käyttäen. Näin ilmoitettujen löydösten osuus kaikista laboratorion ilmoituksista on nykyään noin 70 %. Laboratorion atk-ohjelman määrittäessä automaattisesti ilmoitettavat tapaukset on mahdollista välttää totunnaisessa lääkärin ilmoituksessa muistamat P. Ruutu ym.

3 Taulukko 2. Esimerkkejä seurantatietojen käytöstä. Käyttäjät Tiedot Tiedotusaika Tiedotuskanava Kaikki Laboratorioiden ilmoittamiin mikrobilöydöksiin perustuvat Viikoittain/jatkuva tartuntatautirekisterin tilastot Laboratorioiden ilmoittamiin mikrobilöydöksiin perustuvat Kuukausittain tartuntatautirekisterin tilastot ja ajankohtaiset havainnot Lääkärien ja laboratorioiden ilmoituksiin perustuva tartunta- Vuosittain tautirekisterin vuosiraportti Toimintaohjeet ja suositukset Jatkuva Terveyskeskukset Tiivistelmä klamydia- ja salmonellalöydöksistä Viikoittain Posti Sairaanhoitopiirit Alueen tartuntatautirekisteritietojen yksityiskohtainen Jatkuva Salattu Internettarkastelu yhteys Mikrobiologit ja Viruslöydösraportti Viikoittain Sähköposti infektiolääkärit Sairaalainfektioiden Valtakunnalliseen sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) Jatkuva Salattu Internettorjuntatyöstä osallistuvien sairaaloiden tiedot sairaalainfektioista yhteys vastaavat henkilöt SIRO-sairaaloissa Tutkijat Tartuntatautirekisterin tiedot Pyydettäessä Henkilötiedot luvanvaraisesti tomuudesta johtuvat puutteet, minimoida ilmoitusten sisällön virheet ja lyhentää viivettä. Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri on yksi nykyaikaisimmista tartuntatautien seurantajärjestelmistä maailmassa. Kerättävän tiedon kattavuuteen ja laatuun vaikuttavat suotuisasti etupäässä julkiseen terveydenhuoltoon perustuva järjestelmämme, jossa mikrobiologisten tutkimusten kustannukset eivät kohdistu suoraan potilaaseen ja laadun takaavat toimilupajärjestelmään perustuvat laboratorioiden laadunvarmennusprosessit, sekä uusimman tietotekniikan hyväksikäyttö. Keskeistä on myös sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten vastuuhenkilöiden sitoutuminen järjestelmän ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lukuisat tahot voivat hyödyntää valtakunnallisen tartuntatautirekisterin tietoja (taulukko 2). Rekisterin avulla havaittu muutos hinkuyskän epidemiologiassa ja tietojen tarkempi analyysi (Mertsola 2001) johtivat rokotusohjelman muutokseen vuonna Voin välittämän listeriaepidemian jatkotutkimukset johtivat tietyn voituote-erän poistamisen myynnistä ja riskiryhmille annettuihin ruokailusuosituksiin (Lyytikäinen ym. 2000). Kun metisilliiniresistentin Staphylococcus aureuksen aiheuttamien infektioiden epidemiologia muuttui, perustettiin hiljattain asiantuntijaryhmä muokkaamaan torjuntaohjeita uutta tilannetta vastaavaksi (Salmenlinna ym. 2002). EU:n yhteisen salmonella- ja EHEC-seurantaverkon kautta on tehty Suomen aloitteesta jatkotutkimuksiin ja tartuntalähteen tunnistukseen johtaneita kyselyitä (Pebody ym. 1999), kun samanaikaisia elintarvikkeisiin liittyviä tautitapauksia on epäilty useassa maassa. Tartuntatautirekisterin avulla on havaittu useita Suomessa laajalle alueelle hajaantuneita epidemioita, joita ei ollut todettu paikallisesti, esimerkkinä laaja Yersinia pseudotuberculosis -epidemia 1998 (Nuorti ym. 1999) Rekisterin tiedot luovat edellytykset monentyyppiselle tutkimustyölle. Harvoissa maissa on esimerkiksi käytettävissä väestöpohjaista seurantatietoa kaikista vakavista, veri- tai likvoriviljelyillä varmistetuista invasiivisista infektioista. Uusien pneumokokkirokotteiden tullessa käyttöön ja vanhojen rokotteiden käyttöaiheiden muuttuessa selvitetään meneillään olevassa valtakunnallisessa tutkimuksessa, ovatko invasiivisia pneumokokkitautitapauksia aiheuttavat serotyypit samoja kuin rokotteessa. Samalla arvioidaan rokotteiden vaikutuksia pneumokokkisairauksien epidemiologiaan. Invasiivisen B-ryhmän streptokokkitaudin tutkimustyön pohjalta on syntymässä valtakunnallinen suosi- Tietoa toimintaan tartuntatautien seuranta 2000-luvulla 2033

4 tus näiden infektioiden ehkäisystä vastasyntyneillä (Lyytikäinen ym. 2001). Invasiivisten Lactobacillus-infektioiden valtakunnallista seurantaa on käytetty hyväksi tarkasteltaessa Lactobacillus-probiootin laajan käyttöönoton vaikutuksia tämän taudin epidemiologiaan (Salminen ym., julkaisemattomia havaintoja). Niiden tautien osalta, joissa rekisteriin ilmoitetaan henkilötunnus, tietoja voidaan käyttää erillisellä tutkimusluvalla yhdessä muiden rekisterien kanssa. Tällaisia rekistereitä ovat mm. väestörekisteri, sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteri, syöpärekisteri ja Kansaneläkelaitoksen rekisteri kroonisten sairauksien hoidon korvauspäätöksistä. Epidemiaepäilyjen ilmoittaminen Suomessa on vuodesta 1997 lähtien toiminut epäilyilmoitusjärjestelmä. Sen tavoitteena on toimia mahdollisimman varhaisena ja nopeana tiedonvälitysmenetelmänä paikallisen terveystai valvontaviranomaisen havaittua vatsatautitapauksia, joissa tartunnan lähteeksi epäillään elintarviketta tai talousvettä (Ruutu ym. 1997). Epäillyn epidemian tapauksien lukumäärä on asetettu WHO:n suosituksen mukaisesti mahdollisimman pieneksi eli kahteen tapaukseen, joiden tavalla tai toisella epäillään epidemiologisesti liittyvän toisiinsa. Kansanterveyslaitokseen tehtävän epäilyilmoituksen tavoitteena on välittää tieto valtakunnallisesti ja alueellisesti niille tahoille, jotka voivat tunnistaa epäillyn tilanteen kuulumisen suurempaan epidemiaan sekä ohjata ja koordinoida tilanteen selvittämistä. Järjestelmän tultua voimaan Elintarvikevirastoon tehtävien epidemianselvitysraporttien määrä kasvoi 3 4-kertaiseksi edeltäviin vuosiin verrattuna. On ilmeistä, että suuri osa lisäyksestä johtui seurantajärjestelmän muutoksesta eikä epidemioiden äkillisestä lisääntymisestä. Tehostunut tiedonkulku on johtanut epidemioiden aiempaa tehokkaampaan ja tuloksekkaampaan selvittämiseen (Nuorti ja Kuusi, tässä numerossa). Vastaavaa vatsatautiepidemioiden tunnistamiseen ja niitä koskevan tiedon välitykseen suunniteltua järjestelmää ei ole tietääksemme muissa maissa. Sukupuolitautien anturikeskus Ilmoitusjärjestelmistä saatujen kokemusten mukaan lääkärien tavanomaisten ilmoitusten avulla saadaan usein riittämättömästi tietoa sukupuolitautien riskitekijöistä ja muista torjunnan suunnitteluun tarvittavista seikoista. Tästä syystä Suomessa on vuodesta 1995 lähtien toiminut vapaaehtoinen sukupuolitautien anturikeskusverkosto, jolla kerätään valtakunnallisesta ilmoitusjärjestelmästä poiketen nimettömänä mm. riskikäyttäytymiseen liittyvää tietoa selvästi yksityiskohtaisemmin kuin tartuntatautirekisterissä. Verkostoon osallistuu sukupuolitautien poliklinikoita ja terveyskeskuksia eri puolilta Suomea (Hiltunen-Back ym. 1998). Tulokset tukevat ehkäisytoimien tehostamista matkailun yhteydessä esiintyvien ja muiden sukupuolitautien torjunnassa. Sairaalainfektioiden seuranta (SIRO) Sairaalainfektioiden kansanterveydellisen merkityksen lisääntyessä oli välttämätöntä luoda myös valtakunnallinen vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä niiden seuraamiseksi. Vuonna 1998 alkaneen valtakunnallisen sairaalainfektioohjelman (SIRO) (Lyytikäinen 1999) tavoitteena on ollut kehittää sairaalainfektioiden seurantaa (Lyytikäinen ym. 2000). Ohjelman puitteissa on luotu yhteiset sairaalainfektion määritelmät ja tapaustenetsintämenetelmät. Toistaiseksi ohjelmaan on osallistunut muutamia sairaaloita, joissa on seurattu leikkausalueen infektioita ja veriviljelyssä todettuja sairaalainfektioita. Koska vastaavat määritelmät ja menetelmät ovat käytössä myös useissa muissa maissa, sairaalat ovat voineet verrata ilmaantuvuuslukujaan muista sairaaloista ja muista maista raportoituihin lukuihin. Palaute seurantatiedoista on annettu sairaaloille salattua Internet-yhteyttä käyttäen. Seurannan kansainvälinen ulottuvuus Mikrobit liikkuvat kiihtyvällä vauhdilla yli rajojen infektoituneissa henkilöissä ja elintarvikkeissa (Lyytikäinen ja Nuorti, tässä numerossa) P. Ruutu ym.

5 Taulukko 3. EU:ssa jatkuvasti toimivia seurantajärjestelmiä ja niiden raportointikanavia. Seurantajärjestelmä Seurannan kohteet Internet-osoite tai raportoiva taho tai tavoitteet European Antimicrobial Resistance Surveillance System (EARSS) HIV/AIDS Surveillance in Europe (EuroHIV) European Working Group for Legionella Infections (EWGLI) International surveillance network for the enteric infections Salmonella and VTEC O157 (Enter-Net) Surveillance of tuberculosis in Europe (EuroTB) EUROSURVEILLANCE monthly/weekly Verestä tai likvorista löydettyjen Staphylococcus aureuksen, Streptococcus pneumoniaen, Escherichia colin ja Enterococcus faecium/faecaliksen herkkyys mikrobilääkkeille HIV- ja AIDS-tapaukset Matkailuun liittyvät legionelloositapaukset, majoituslaitoksiin liittyvien epidemioiden tunnistus ja paikallisten viranomaisten torjuntatoimien ohjaus Salmonella- ja EHEC-infektiot sekä kansainvälisten epidemioiden tunnistus Tuberkuloositapaukset ja aiheuttajakantojen herkkyys mikrobilääkkeille Kuukausittainen, viikoittainen tiedottaminen tartuntataudeista Tukeakseen väestöjen suojausta infektiotaudeilta myös seurannan pitää muuttua yhä kansainvälisemmäksi. WHO on jo pitkään kerännyt vuosittain tilastotarkoituksiin tietoja eri maiden tapauslukumääristä ja viime vuosina yhä enemmän myös kansainvälisistä epidemioista. EU päätti v sisällyttää infektiotautien seurannan toimintaansa. Se rahoittaa eri maiden kansallisissa seurantakeskuksissa sijaitsevia tauti- tai tautiryhmäkohtaisia seurantaverkkoja, joissa kerätään vakiomuotoista tietoa kaikista EU-maista. Näistä verkoista vakiintuneimpia ovat salmonella- ja EHEC-infektioiden seurantaverkko ENTER-NET, legionellainfektioiden EWGLI- NET, EuroTB ja EuroHIV (taulukko 3). Eri maiden terveydenhuolto- ja seurantajärjestelmien erilaisuuden vuoksi luvut ovat harvoin suoraan vertailukelpoisia. Tiedot ovat kuitenkin hyödyllisiä kunkin verkon seurantatavoitteiden toteuttamisessa. Infektiotautien seurannan tulevaisuus Seurannan kokonaisuutta kehitettäessä on entistä tarkemmin arvioitava tietojen hyödyllisyyttä suhteessa eri tavoitteisiin. On luotava toisiaan täydentäviä järjestelmiä, joista saatava tieto muokataan riittävän nopeasti ja välitetään käyttökelpoisessa muodossa sitä hyödyntäville tahoille. Seurantajärjestelmämme antaa monipuoliset mahdollisuudet väestöpohjaiseen tutkimustyöhön. Luvanvaraisesti rekisteritietoja voidaan käyttää hyväksi yhdistämällä tiedot muihin rekistereihin mm. pitkäaikaissairastavuuden tai rokotusten haittavaikutusten selvittämiseksi (Mäkelä ym. 2002). Rokotusohjelman tulevan muutoksen aikana vaikutuksia voidaan mitata tehokkaammin, jos tautitapaustietoja voidaan yhdistää kehitteillä oleviin rokotusrekistereihin. Tietojärjestelmien kehittyminen voi avata infektiotautien seurantaan Suomessa vielä käyttämättömiä tietolähteitä. Niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidon potilaskäyntien kirjauksessa siirrytään yhä enemmän käyttämään sähköistä sairauskertomusta, jossa käynnin syy kirjataan vakioitua koodia käyttäen. On ilmeistä, että lähivuosina sairaanhoidon tietojärjestelmien yhtenäistyminen ja käyntien koodaamisen vakiointi mahdollistavat varsin kohtuullisella resurssien käytöllä julkisen ter- Tietoa toimintaan tartuntatautien seuranta 2000-luvulla 2035

6 veydenhuollon potilaskäyntimäärän vaihteluun perustuvan äkillisten hengitystieinfektioiden ja vatsatautien kliinisen seurannan ja epidemioiden varhaisen havaitsemisen. Hyvin spesifisten, vain tietyn mikrobin aiheuttamiin infektioihin tehoavien lääkehoitojen yleistyessä voidaan infektioiden määrästä saada arvioita myös seuraamalla lääkkeiden kulutusta. Mm. Yhdysvalloissa tuberkuloositapausten ilmoittamiseen perustuvaa seurantaa on täydennetty seuraamalla tuberkuloosilääkkeiden kulutusta (Yokoe ym. 1999). Epäillessään harvoin esiintyviä infektiotauteja lääkäri pyrkii usein hyödyntämään nopeasti käytössään olevia tietolähteitä saadakseen selville, mikä on taudin varmaan diagnoosiin johtava laboratoriotutkimus tai käypä lääkehoito. Sähköisten tietokantojen käyttö vastaanottotyön yhteydessä lisääntyy nopeasti. Niinpä tiettyihin tautinimikkeisiin kohdistuvien hakujen äkillinen lisääntyminen voi olla ensimmäinen viite epidemiasta (Jormanainen ym. 2001). Se voidaan havaita jopa huomattavasti aikaisemmin kuin ensimmäinen laboratoriotutkimukseen perustuva osoitus on käytettävissä. Usein tämä osoitus saadaan vasta pariseerumitutkimusten jälkeen. Erityinen haaste seurantajärjestelmien kehittämisessä epidemian havaitsemiseksi bioterrorismin uhkaan liittyvien tapahtumien perusteella on havaita tautirypäitä, joiden aiheuttaja on uusi tai joissa ei normaalioloissa huomata tehdä oikeita diagnostisia laboratoriotestejä. Taudinkuvia, joiden rypäitä tulisi tällöin tunnistaa, ovat erityisesti keuhkokuume, keskushermostooireisto tai muu tavanomaisesta poikkeava oirekirjo perusterveillä henkilöillä, erityisesti nuo- rilla ja työikäisillä. Yksinomaan kliinisiin tapauksiin perustuvia järjestelmiä on maailmalla käytössä erityisesti influenssaepidemian varhaiseksi havaitsemiseksi. Suomessa on seurattu tällä tavoin mm. Helsingin kaupungin ja puolustusvoimien työntekijöiden sairaustapauksia ja poissaoloja. Tulevaisuudessa tartuntatautien seurannassa käytetään entistä enemmän muita tarkoituksia varten kerättyä tietoa poikkeavien tapahtumien tai muutossuuntien havaitsemiseksi. Lisäksi useiden tautien osalta on tarvetta kerätä aktiivisin toimenpitein tapauskohtaisesti tietoa, jonka perusteella tehtävät analyysit ja päätelmät ohjaavat torjuntatoimenpiteitä oikeaan suuntaan. Lopuksi Uusien tai uusiutuneiden tartuntatautiuhkien vuoksi seurannan merkitys on jälleen lisääntynyt. Suomen 1990-luvulla huomattavasti uudistunut seurantajärjestelmä koostuu useista toisiaan täydentävistä osista. Mikrobiologian laboratorioiden ja hoitavien lääkärien ilmoitukset tartuntataudeista valtakunnalliseen rekisteriin ovat seurannan selkäranka. Niitä täydentävät mikrobikantojen jatkuva tyypittäminen kansallisissa asiantuntijalaboratorioissa, ilmoitukset epäillyistä elintarvike- ja talousvesivälitteisistä epidemioista, sukupuolitautien anturikeskusseuranta ja sairaalainfektioiden seuranta. Koska infektiot siirtyvät yhä nopeammin yli rajojen, EU kehittää yhteisiä seurantajärjestelmiä. Terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittyessä niitä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää automaattisesti seurantatarkoituksiin. Kirjallisuutta Centers for Disease Control and Prevention. Updated guidelines for evaluating public health surveillance systems. MMWR 2001;50(RR- 13):1 36. Decision No 2119/98/EC of the European Parliament and the Council of 24 September 1998 setting up a network for the epidemiologial surveillance and control of communicable diseases in the Community. Desenclos J-C, Bijkerk H, Huisman J. Variations in national infectious diseases surveillance in Europe. Lancet 1993;341: Eskola J, Ruutu P. Tartuntatautien seuranta. Kirjassa: Eskola J, Huovinen P, Valtonen V, toim. Infektiosairaudet. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 1998, s Hiltunen-Back E, Haikala O, Kautiainen H, ym. Anturiverkosto: uusi sukupuolitautien epidemiologinen seurantajärjestelmä Suomessa. Suom Lääkäril 1998;53: Jormanainen V, Jousimaa J, Kunnamo I, Ruutu P. Physicians database searches as a tool for early detection of epidemics. Emerg Infect Dis 2001;7:1 3 Lyytikäinen O. Valtakunnalliset sairaala-infektio-ohjelmat. Kansanterveys 1999;10:10 1. Lyytikäinen O, Autio T, Maijala R, ym. An outbreak of Listeria monocytogenes serotype 3a infections from butter in Finland. J Infect Dis 2000(a);181: Lyytikäinen O, Lumio J, Sarkkinen H, Kolho E, Ruutu P ja valtakunnallisen sairaalainfektio-ohjelman seurantaryhmä. Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ja niiden aiheuttajat vuoden 1999 seurantatulokset. Suom Lääkäril 2000(b);44: Lyytikäinen O, Nuorti P, Halmesmäki E, ym. Invasive group B streptococ P. Ruutu ym.

7 cal infections in Finland, th annual meeting of the Infectious Diseases Society of America (IDSA), San Francisco, USA, Mead PS, Slutsker L, Dietz V, ym. Food-related illness and death in the United States. Emerg Infect Dis 1999;5: Mertsola J. Onko hinkuyskä kesytetty? Duodecim 2001;117: Mäkelä A, Nuorti JP, Peltola H. Neurological disorders after measlesmumps-rubella vaccination. Pediatrics 2002 (painossa). Nuorti P, Mikkola J, Hallanvuo S, Siitonen A, Lyytikäinen O, Ruutu P. An outbreak of Yersinia pseudotuberculosis O:3 infections associated with consumption of iceberg lettuce in Finland. Tiivistelmä. 39th Interscience Conference on Antimicrobial Agents and Chemotherapy (ICAAC), San Francisco, Nuorti P. Shigellan aiheuttamaa vatsatautia Egyptin matkustajilla epidemia vai ei? Kansanterveys 2001;2:5 7. Pebody R, Furtado C, Roja A, ym. An international outbreak of Vero cytotoxin-producing Escherichia coli O157 infection amongst tourists: a challenge for the European infectious disease surveillance network. Epidemiol Infect 1999;123: Ruutu P, Jahkola M, Siitonen A, Niemi V-M. Ruokamyrkytys- ja vesiperäisten epidemioiden ilmoittaminen muuttuu. Suom Lääkäril 1997;52: Ruutu P, Kela E, Sarjakoski M, Holmström P. Tartuntatautien ilmoittamista hiotaan tavoitteena hyödyllinen laaturekisteri. Suom Lääkäril 1998;53: Salmenlinna S, Lyytikäinen O, Vuopio-Varkila J. Community-acquired methicillin-resistant Staphylococcus aureus in Finland. Emerg Infect Dis 2002;8: Wheeler JG, Sethi D, Cowden JM, ym. Study of infectious intestinal disease in England: rates in the community, presenting to general practice, and reported to the national surveillance. BMJ 1999; 318: WHO Protocol for the evaluation of epidemiological surveillance systems. Division of Emerging and other Communicable Diseases Surveillance and Control. WHO/EMC/DIS/97.2, 1997 Yokoe D, Subramanyan G, Nardell E, ym. Supplementing tuberculosis surveillance with automated data from health maintenance organisations. Emerg Infect Dis 1999;5: PETRI RUUTU, dosentti, epidemiologiylilääkäri OUTI LYYTIKÄINEN, dosentti, infektiolääkäri Kansanterveyslaitos, infektioepidemiologian osasto Mannerheimintie 166, Helsinki HANNU SARKKINEN, dosentti, ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, mikrobiologian osasto Keskussairaalankatu 7, Lahti 2037

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL

Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja 1995-2017 Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL Valtakunnalliset tartuntatautipäivät 13.11.2017 Sidonnaisuudet viimeisen kahden vuoden

Lisätiedot

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit

Lisätiedot

Uusi tartuntatautilaki

Uusi tartuntatautilaki Uusi tartuntatautilaki Suomessa! 14.3.2017 Sairaalahygieniapäivät Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Tartuntatautirekisterin etäkäyttö tartuntatautien seurannassa ja torjunnassa

Tartuntatautirekisterin etäkäyttö tartuntatautien seurannassa ja torjunnassa Tartuntatautirekisterin etäkäyttö tartuntatautien seurannassa ja torjunnassa PSHP:n alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Terveydenhoitaja Sari Jaakola THL 2.2.2016 Sari Jaakola 1 1 Valtakunnallinen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori

Lisätiedot

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus

Lisätiedot

Miten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö

Miten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö Miten toimia epidemiaepäilyssä? Ruska Rimhanen-Finne Epidemiologieläinlääkäri Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö Mikä on epidemia? Epidemiassa tiettyjä tautitapauksia todetaan tavanomaista

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa Laboratorion näkökulma Susanna Lukinmaa-Åberg 2.10.2013 SHP tartuntatautiseurannan neuvottelupäivät 1 Zoonoottiset,

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 30/2003 vp. Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 30/2003 vp. Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös EDUSKUNNAN VASTAUS 30/2003 vp Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi tartuntatautilain muuttamisesta (HE 30/2003 vp). Valiokuntakäsittely

Lisätiedot

Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta

Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta Dos. Hanna Soini Johtava asiantuntija, THL Terveysturvallisuusosasto Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta 1 Epidemiologinen katsaus

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Koulutussairaalat ja kouluttajat:

Koulutussairaalat ja kouluttajat: 2009 11 INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: Prof. Ville Valtonen KLL/Infektiosairauksien yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00029 HUS Puh. (09) 471 73894, ville.valtonen@hus.fi Tavoitteet Infektiosairauksien

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja Dnro 558/44/2003. TARTUNTATAUTIEN ILMOITTAMINEN Ohjeet lääkäreille, terveyskeskuksille ja sairaanhoitopiireille

Kansanterveyslaitoksen julkaisuja Dnro 558/44/2003. TARTUNTATAUTIEN ILMOITTAMINEN Ohjeet lääkäreille, terveyskeskuksille ja sairaanhoitopiireille Kansanterveyslaitoksen julkaisuja Dnro 558/44/2003 TARTUNTATAUTIEN ILMOITTAMINEN Ohjeet lääkäreille, terveyskeskuksille ja sairaanhoitopiireille Kansanterveyslaitoksen julkaisuja Dnro 558/44/2003 TARTUNTATAUTIEN

Lisätiedot

Tietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi?

Tietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi? Tietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi? Tartuntatautikurssi 6.4.2017 Tartuntatautilääkäri Mari Kinnunen 6.4.2017 1 WHO pyrkii hävittämään tuhkarokon Euroopasta WHO:n tavoitteena on ollut hävittää

Lisätiedot

C.difficile alueellisena haasteena

C.difficile alueellisena haasteena C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile

Lisätiedot

Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä

Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 10/2007 ISSN 1238-5875 1 Toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä 1. Toimenpideohjeen

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 4

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 4 Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 4 Clostridium difficile infektiot ja raportit Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015 1 www.thl.fi/siro SIRO 28.10.2015

Lisätiedot

Tartuntatautien ilmoittaminen. Ohjeet laboratorioille

Tartuntatautien ilmoittaminen. Ohjeet laboratorioille Tartuntatautien ilmoittaminen Ohjeet laboratorioille Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 9/2008 Tartuntatautien ilmoittaminen Ohjeet laboratorioille C9/2008 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohje

Lisätiedot

Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa

Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa Haider Al-Hello Erikoistutkija, INFO/INVI 15.11.2016 1 Ripulitauteja aiheuttavat virukset Norovirukset Rotavirukset Adenovirukset (serotyypit 40 ja 41)

Lisätiedot

Jääkö infektioturvallisuus potilasturvallisuuden jalkoihin?

Jääkö infektioturvallisuus potilasturvallisuuden jalkoihin? Jääkö infektioturvallisuus potilasturvallisuuden jalkoihin? Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto

Lisätiedot

Tartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1

Tartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1 Tartuntatautilaki Uusi Tartuntatautilaki (1227/2016) tuli voimaan 1.3.2017. Laki korvaa aiemman vuodelta 1986 peräisin olleen lain. Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat hoitoon

Lisätiedot

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa Kuinka hyödynn dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa 2.11.2007 Mikrobiologisten laboratorioiden edustajien neuvottelukokous Maire Liikka hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala Tietotekniikka

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2014 Vuoden 2014 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen osalta

Lisätiedot

Epidemiat - megatrendit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät

Epidemiat - megatrendit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät Epidemiat - megatrendit Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät 14.11.2016 Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Sisältö Hengitystieinfektiot Suolistoinfektiot Hepatiitit Mikrobilääkeresistenssi

Lisätiedot

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista 25.4.2018 Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki

Lisätiedot

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015 Elintarvikkeet ja tartuntariskit Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015 Luennon sisältö Gastroenteriittien ja ruokamyrkytysten esiintymisestä Suomen elintavikevälitteisistä

Lisätiedot

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät

Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät 6.2.2015 Kirsi Valtonen, LT, va ayl Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan terveyskeskus Flunssa Senegalista 2010

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Pekka Ylipalosaari infektiolääkäri OYS/infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue 21.5.2015 Mikä on hoitoon liittyvä infektio? paikallinen

Lisätiedot

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Veriviljely positiiviset infektiot ja raportit sekä ilmoitusten lähettäminen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 37/2008 vp. Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 37/2008 vp. Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 37/2008 vp Hallituksen esitys laiksi tartuntatautilain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 16 päivänä lokakuuta 2008 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan

Lisätiedot

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku

Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen

Lisätiedot

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014 Susanna Jääskeläinen, Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö 22.10.2014 Valtakunnallinen rokotusrekisteri - tavoite, suunnitelmat

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

Rekisteri on perustettu Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan terveyspalvelujen käyttöä varten.

Rekisteri on perustettu Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan terveyspalvelujen käyttöä varten. TIETOSUOJASELOSTE 1 (5) 1. Rekisterin nimi Tartunta- ja infektiotautien seurantarekisteri Laatimispvm: 24.4.2015/17.4.2019 2. Rekisterinpitäjä Rauman sosiaali- ja terveysvaliokunta Steniuksenkatu 2 26100

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Terveydensuojelulakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tarkempia säännöksiä talousveden sekä

Lisätiedot

Kokogenomisekvensointi (WGS)

Kokogenomisekvensointi (WGS) Kokogenomisekvensointi (WGS) - Esimerkkinä tuberkuloosi FT, Dos., johtava asiantuntija Hanna Soini Terveysturvallisuusosasto 14.11.2017 WGS - Hanna Soini 1 Sidonnaisuudet Hanna Soini Johtava asiantuntija,

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1

Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssan seuranta Infektiotautien torjunnan yksikkö Rovaniemi 28.5.2015 Influenssaseuranta -Niina Ikonen/Satu Murtopuro 1 Influenssa Vuosittaisia epidemioita ja ajoittain pandemioita Merkittävää sairastavuutta

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?

Lisätiedot

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa Infektioiden torjuntapäivät 6.11.2018 Kirsi Valtonen, LT, ylilääkäri Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan tartuntatauti- ja hygieniayksikkö

Lisätiedot

PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö

PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö TAUSTA STM:n julkaisema Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2006 (9/2006) www.stm.fi, www.ktl.fi, www.filha.fi

Lisätiedot

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Omavalvontaseminaari 22.11.2017 Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Mikko Valkonen ESAVI] 22.11.2017 1 Infektioiden torjunta 1.3.2017 voimaan astuneen uudistetun tartuntatautilain

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta

Lisätiedot

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan Essote Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Ylilääkäri, kansanterveystyön vastaava lääkäri Hans Gärdström, Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan Salmonellat ovat yleisiä eläimen

Lisätiedot

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS

Lisätiedot

TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU?

TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU? TUBERKULOOSIN TARTUNNANJÄLJITYKSEN UUSI OHJEISTUS MIKÄ MUUTTUU? EEVA RUOTSALAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, APULAISYLILÄÄKÄRI 5.3.2018 HUS EPIDEMIOLOGINEN YKSIKKÖ SUOMEN JA HUS:N TUBERKULOOSIKATSAUS TB:N ILMAANTUVUUS

Lisätiedot

Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta

Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka Keski-Suomen keskussairaala Mitä hoitoon

Lisätiedot

PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet,

PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet, PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet, mukaanotto/poissulkukriteerit ja tiedonkeruu Kertaluontoinen

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 19/2007 Leikkausalueen infektiot ortopediassa, 1999-2005 Tiivistelmä Yleistä

Lisätiedot

Tartuntatautiepidemiat tutkittua tietoa torjuntaan. Pekka Nuorti ja Markku Kuusi

Tartuntatautiepidemiat tutkittua tietoa torjuntaan. Pekka Nuorti ja Markku Kuusi Infektioepidemiologia Tartuntatautiepidemiat tutkittua tietoa torjuntaan Pekka Nuorti ja Markku Kuusi Yleisesti käytetyn määritelmän mukaan epidemiasta on kyse silloin, kun sairaustapauksia havaitaan odotettua

Lisätiedot

Maailman epidemiatilanteen seuranta ja riskinarviointi

Maailman epidemiatilanteen seuranta ja riskinarviointi Maailman epidemiatilanteen seuranta ja riskinarviointi Jussi Sane, johtava asiantuntija, dosentti Infektiotautien torjunta ja rokotukset-yksikkö Terveysturvallisuusosasto 8.9.2016 1 Tartuntatautitilanteen

Lisätiedot

Tartuntatautilain tavoite on

Tartuntatautilain tavoite on Tartuntatautilaki uudistui 1.3.17 Uusia velvoitteita Uusia velvoitteita sairaanhoitopiirille ja alueen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköille Jaana Syrjänen Infektiolääkäri Oyl, sisätautien

Lisätiedot

Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset TEHY Anni Virolainen-Julkunen

Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset TEHY Anni Virolainen-Julkunen Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset 19.9.2017 TEHY Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat

Lisätiedot

Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.

Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10. Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.2014 MITEN HOITOON LIITTYVIÄ INFEKTIOITA MITATAAN? Poikkileikkaustutkimus

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli SSHY:n kevätseminaari 14.3.2018 Jukka Heikkinen Sisätautien ylilääkäri, infektiolääkäri P-KKS, Siun Sote Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

SEURANTARAPORTTI. Epidemiologinen vuosiraportti 2012. Hengityselininfektiot. Tiivistelmä

SEURANTARAPORTTI. Epidemiologinen vuosiraportti 2012. Hengityselininfektiot. Tiivistelmä SEURANTARAPORTTI Epidemiologinen vuosiraportti 2012 Tiivistelmä Tässä raportissa analysoidaan EU:n 27 jäsenvaltion ja kolmen ETA-/EFTA-maan vuodelta 2010 ilmoittamia seurantatietoja sekä vuonna 2011 havaittuja

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Akuuttisairaalan potilaista 5

Akuuttisairaalan potilaista 5 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 44/2000 VSK 55 4483 Alkuperäistutkimus Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ja niiden aiheuttajat Vuoden 1999 seurantatulokset OUTI LYYTIKÄINEN JUKKA LUMIO HANNU SARKKINEN ELINA

Lisätiedot

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri)

EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS (THL, tartuntatautirekisteri) VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2018 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1. 31.12.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2017 / kk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2017 Tuberkuloosi

Lisätiedot

4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA

4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 1.3.2018 Tartuntatautilain (1.3.2017) mukaan hoitoon liittyvällä infektiolla (HLI) tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä toteutetun tutkimuksen

Lisätiedot

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS Jukka Heikkinen Infektioylilääkäri, PKSSK Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 8.10.2007 Keuhkotuberkuloosi Pohjois-Karjalassa 20 18

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tartuntatautilakia. Esityksen mukaan tartuntatautilaissa säädettäisiin

Lisätiedot

Kuultavana stv:ssä HE 13/2016 vp

Kuultavana stv:ssä HE 13/2016 vp Kuultavana stv:ssä 05.04.2016 HE 13/2016 vp Hannu Syrjälä, osastonylilääkäri PPSHP:n tartuntataudeista vastaava lääkäri Tartuntatautilakia uudistavan työryhmän jäsen Tartuntatautilain tulee olla selkeä

Lisätiedot

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL Rokotuskattavuus tarkoittaa: ROKOTUSTIEDOT! ROKOTETUT KOKO VÄESTÖ VÄESTÖN TIEDOT! Rokotuskattavuutta

Lisätiedot

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto

Lisätiedot

Epidemioiden havaitseminen ja selvittäminen kunnassa. Markku Kuusi Infektioepidemiologian osasto Kansanterveyslaitos

Epidemioiden havaitseminen ja selvittäminen kunnassa. Markku Kuusi Infektioepidemiologian osasto Kansanterveyslaitos Epidemioiden havaitseminen ja selvittäminen kunnassa Markku Kuusi Infektioepidemiologian osasto Kansanterveyslaitos Miksi epidemioita selvitetään? Epidemian leviämisen estäminen tartuntatapa, tartunnanlähde,

Lisätiedot

Epidemiaselvitykset THL. 10.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö

Epidemiaselvitykset THL. 10.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Epidemiaselvitykset THL 10.10.2013 TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö THL:n rooli elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittämisessä VN:n asetus 1365/2011 Paikallisten epidemioiden selvitysvastuu

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa

Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Influenssavirusinfektioiden seuranta Suomessa Niina Ikonen Tartuntatautikurssi, Helsinki 15.4.2015 14.4.2015 Influenssavirusinfektioiden seuranta/niina Ikonen 1 Influenssa vuosittaisia epidemioita ja ajoittain

Lisätiedot

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tärkeimmät havainnot vuodelta 2017 Influenssakaudet 2016-2017 ja 2017-2018 ovat olleet rajuja. Sairastuneita on ollut erityisen paljon kauden 2017-2018

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRIN TB-TOIMINTAOHJELMA

SAIRAANHOITOPIIRIN TB-TOIMINTAOHJELMA SAIRAANHOITOPIIRIN TB-TOIMINTAOHJELMA STM:N VELVOITE: TAVOITTEET: Sairaanhoitopiirit tekevät toimintaohjelman alueelleen Valtakunnallisen TB-ohjelman* linjojen mukaisesti vuoden 2007 aikana. Yhtenäistää

Lisätiedot