LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN VIRASTOJEN JA LAITOSTEN TULOSTAVOITTEET VUODELLE 2005

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN VIRASTOJEN JA LAITOSTEN TULOSTAVOITTEET VUODELLE 2005 Helmikuu 2005

2 1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN TULOSTAVOITTEET VUODELLE 2005 SISÄLLYSLUETTELO Liikenne- ja viestintäministeriö sekä liikenne- ja viestintäala 2 Virastot ja laitokset 9 Ajoneuvohallintokeskus 9 Tiehallinto 12 Merenkulkulaitos 16 Ratahallintokeskus 19 Viestintävirasto 23 Ilmatieteen laitos 28 Merentutkimuslaitos 32

3 Liikenne- ja viestintäministeriön osastot ja yksiköt Hallinnonalan virastot ja laitokset Viite Asia Liikenne- ja viestintäalan tulostavoitteet vuodelle 2005 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ SEKÄ LIIKENNE- JA VIESTIN- TÄALA ESTINT Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittisia tavoitteita. Ministeriön ja hallinnonalan vastuulla on myös omistajapoliittisten tavoitteiden toteuttaminen liikenne- ja viestintäalalla toimivien valtion yritysten osalta. Hallinnonalan politiikkalohkoja ovat viestintäpolitiikka, liikennepolitiikka, omistajapolitiikka, tutkimustoiminta sekä hallinto. Hallitusohjelman mukaan liikenne- ja viestintäpolitiikalla parannetaan kansalaisten hyvinvointia sekä elinkeinoelämän ja julkishallinnon tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä Suomen ja sen eri alueiden kilpailukykyä. Viestintäpolitiikassa tämä tapahtuu edistämällä tietotekniikan ja tietoyhteiskuntapalvelujen käyttöä ja liikennepolitiikassa kehittämällä liikenteen infrastruktuuria ja palveluja. Hallitus sitoutuu hallinnonalan yrityksissä pitkäjänteiseen ja ennustettavaan omistajapolitiikkaan. VIESTINTÄPOLITIIKKA Viestintäpalvelut ovat olennainen osa tietoyhteiskunnan kehittymistä, koska merkittävä osa tietoyhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja hyödyntäen. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta keskeistä on pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi tietoyhteiskuntapalvelujen tuotannossa ja laajassa hyväksikäytössä. Viestintäpalveluiden turvallisuus ja luotettavuus ovat suotuisan tietoyhteiskuntakehityksen perusedellytys. Tietoturvan varmistamisen ja yksityisyyden suojan toteutumisen merkitys yhteiskunnan toimivuudelle lisääntyy edelleen. Viestinnän palvelut ovat pääasiassa kaupallisia palveluja, jotka elinkeinoelämä tuottaa. Julkinen hallinto toimii teknologianeutraalin ohjauksen ja lainsäädännön avulla kilpailun ja uuden teknologian käyttöönoton edistämiseksi, viestintäalan yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi, suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamiseksi sekä peruspalvelutarjonnan turvaamiseksi ja kuluttajan oikeuksien suojaamiseksi. Ministeriön ja hallinnonalan toiminnassa keskeistä onkin hyvän toimintaympäristön luominen palvelujen tuottajille tarjota ja käyttäjille käyttää tietoyhteiskunnan palveluja.

4 3 Valtioneuvosto on alustavasti asettanut valtion talousarvioesitykseen liittyen viestinnän toimialalle seuraavat tavoitteet: Viestintäpalvelut ovat yleisesti saatavilla, hinnaltaan kohtuullisia ja niitä tarjotaan tehokkaasti toimivilla viestintämarkkinoilla. Toimialan toimenpiteillä varmistetaan, että kansalaiset ja yritykset luottavat tietoyhteiskunnan palveluihin. Suomen sähköiset viestintäpalvelut ovat edullisia ja korkealaatuisia sekä kaikkien saatavilla. Tietoturvaa parantamalla ja tietoturvauhkia torjumalla lisätään tietoyhteiskunnan toimintaedellytyksiä tehokkaasti. Luottamus tietoyhteiskunnan toimivuuteen lisääntyy yksityisyyden suojan toteutumisen kautta. Innovatiivisia viestintäpalveluita edistetään. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa seuraavat tavoitteet: Nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla vuoden 2005 loppuun mennessä. Valtioneuvoston tarkistetun laajakaistastrategiasta annetun periaatepäätöksen mukaisesti maassa on miljoona laajakaistaliittymää, joista suurimman osan yhteysnopeus on vähintään 2 Mbit/s, ja kiinteiden verkkojen laajakaistatarjonnan piirissä on vähintään 95 prosenttia kotitalouksista. Suomen sijoitus EU:n laajakaistalevinneisyydessä on vähintään neljäs ja maailman laajakaistalevinneisyydessä on vähintään kahdestoista. Laajakaistan vähimmäishinta lähenee EU:n keskiarvoa. Suomi on tietoturvallinen yhteiskunta, tietoturvallisuusalan kilpailukyky on kunnossa ja tietoturvallisuuteen liittyvä osaaminen ja tietoisuus korkeaa tasoa. Tietoturvallisuus paranee eivätkä tietoturvaongelmat tai tietoturvan varmistamisen hinta estä kansalaisia tai yrityksiä käyttämästä tietoyhteiskuntapalveluita. Kansalaisten luottamus sähköisiin palveluihin on hyvällä tasolla ja viestinnän yksityisyyden suoja paranee. Kriittisen infrastruktuurin toimintavarmuus säilyy vähintään nykytasolla. Kansalaisten ja yritysten tietoturvatietoisuus ja osaaminen paranevat. Internetin ja sähköisten viestintäpalveluiden haitalliset sisällöt eivät vähennä luottamusta palvelujen turvalliseen käyttöön.

5 Viestinnän digitalisoitumisen muuttaessa vahvasti joukkoviestinnän kenttää, toimialan tavoitteena on, että julkisen palvelun ja muun televisiotoiminnan edellytykset turvataan muuttuvassa toimintaympäristössä. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tarjonta ja rahoitus on turvattu. Kaupallisen televisio- ja radiotoiminnan toimintaedellytykset kehittyvät. 4 LIIKENNEPOLITIIKKA Liikenteen toimialalla ylläpidetään ja kehitetään liikenneyhteyksiä Suomen ja sen eri alueiden kilpailukyvyn turvaamiseksi ja parantamiseksi. Toimialalla tulee samalla mahdollistaa turvallinen sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä liikkuminen ja kuljettaminen. Valtioneuvosto on alustavasti asettanut talousarvioesitykseen liittyen liikenteen toimialalle seuraavat tavoitteet: Kuljetusten ja liikenteen toimivuudesta huolehditaan siten, että koko liikenneverkolla on taattu päivittäinen liikennöitävyys ja että valtakunnallisilla tärkeimmillä pääväylillä matka- ja kuljetusajat eivät lisäänny. Määritetään toimivuusmittarit. Liikenteen ajantasainen seuranta kattaa 20% pääteistä ja mahdollistaa tehokkaamman väylien käytön ja hallinnan. Liikenteen hallintaa ja ohjausta tehostetaan ja kehitetään ilma- ja meriliikenteessä liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi sekä ympäristöongelmien estämiseksi. Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti, mikä edellyttäisi tieliikenteessä kuolleiden määrän jäämistä vuonna 2005 alle 315. Tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi jatketaan valtioneuvoston periaatepäätöksen 2001 sekä hallitusohjelman ja sen strategia-asiakirjan mukaisten toimenpiteiden toteuttamista. Konginkankaan bussiturman ja muiden suuronnettomuuksien johdosta kiinnitetään erityisesti huomiota teiden talvihoidon tehostamiseen ja nopeusrajoitusjärjestelmän kehittämiseen. Pääteiden kohtaamisonnettomuuksissa kuolleiden määrä ja osuus alenee edellisten vuosien tasosta 5 %.

6 5 Logistisia kustannuksia pyritään alentamaan. 25 tonnin akselipaino sallitaan relevanteilla rataosilla. Rautateiden kotimarkkinoiden avautumiseen valmistaudutaan siten, että viimeistään vuoden 2007 alusta ratakapasiteetin jakosäännöt ovat selkeät, läpinäkyvät ja syrjimättömät. Viennin ja tuonnin kannalta tärkeimmissä satamissa (yli 5 milj. tonnia/vuosi) on lastinkäsittelypalveluissa vaihtoehtoja. Liikennepalvelujen peruspalvelutaso turvataan. Julkisen liikenteen peruspalvelutaso on määritelty ja sen toteuttaminen priorisoitu. Junaliikenteen ostoista on tehty pitkäaikainen sopimus ja kannattamaton, mutta tarpeellinen junaliikenne on määritelty. Matkojen yhdistelytoiminta aloitetaan työryhmän esityksen pohjalta. Toimialan toimin vaikutetaan siihen, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöt valtioneuvoston hyväksymän ilmastostrategian mukaisesti ovat vuonna 2010 korkeintaan vuoden 1990 tasolla. Liikenteen ympäristöriskejä vähennetään. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen houkuttelevuus lisääntyy. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa lisäksi seuraavat tavoitteet: Kuljetusten ja liikenteen toimivuuden turvaamiseksi tulee infrastruktuurin osalta selvittää vuoden 2005 aikana valtion tie- ja rataverkon sekä meriväylien tarkoituksenmukainen laajuus, kapasiteetin käyttöaste ja kapasiteetin puutteesta johtuvien viivästyksien lisääntymisen estämiseksi lähivuosina tärkeimmillä pääväylillä ja suurilla kaupunkiseuduilla tarvittavat toimet sekä liikennejärjestelmän yhteentoimivuutta parantavat toimet. Selvitetään vähäliikenteisten ratojen liikennekelpoisuuden ylläpitämisen tarkoituksenmukaisuutta. Selvitetään tarvetta muuttaa yleisten ja yksityisten teiden rajapintaa. Tehdään tärkeimpien pääväylien (=runkoverkot) parantamisen vaikutusselvitys ja valmistellaan sen pohjalta ehdotus teiden ja ratojen runkoverkoiksi. Aloitetaan liikennejärjestelmän pitkän tähtäyksen tavoitetilan määrittelytyö.

7 joukkoliikenteen ostojen tulee turvata liikenteen peruspalvelutaso täydentämällä markkinatarjontaa. joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä tulee edistää. Aloitetaan alueellisen liikenteen ostojen priorisointi peruspalvelutason turvaamiseksi. Arvioidaan kannattamattoman junaliikenteen yhteiskunnalliset hyödyt ja kustannukset. Joukkoliikenne nousuun -työryhmän esityksistä on tehty konkreettisia toteuttamisesityksiä. Työsuhdelipusta on tehty toteuttamiskelpoinen esitys. 6 kehittää eri liikennemuotojen sekä väylävirastojen yhteistyötä erityisesti alueyhteistyössä sekä yhteensopivien tietojärjestelmien kehittämisessä liikenneväylien suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Liikennemuotojen pitkäjänteisen kehittämisen turvaamiseksi erityistä huomiota kiinnitetään tuottavuuden lisäämiseen sekä tutkimustoiminnan kehittämiseen. Infra 2010-ohjelman toteuttaminen. Tarkennetaan LVM:n hallinnonalan osallistumista alueellisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien tekemiseen. Laaditaan koulutusohjelma liikennejärjestelmäosaamisen kehittämiseksi. Kehitetään joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimenpiteiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia. Liikenteen turvallisuuden edistämiseksi tieliikenteessä Tiehallinnon toimin vastataan 25 %:sta valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteesta ja määritetään, mikä on Ajoneuvohallintokeskuksen osuus valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteesta ja miten se ilmaistaan Ajoneuvohallintokeskuksen vastuulle kuuluvilla tarvittavilla toimilla. rautatieliikenteessä ei tapahdu matkustajien kuolemaan johtavia onnettomuuksia. kauppamerenkulussa ja ilmailuliikenteen säännöllisessä reittiliikenteessä ja charterliikenteessä ei tapahdu kuolemaan johtavia onnettomuuksia. hallinnonalan tutkimuslaitosten tuottamien sää-, aallokko- ja jääennusteiden osuvuuden tulee olla hyvällä tasolla. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi ilmakehään kohdistuvia ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään vaikuttamalla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mahdollisimman vähän liikennettä synnyttävän alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen sekä mahdollisimman vähän päästöjä synnyttävän ajoneuvokannan kehittymiseen. Hallinnonalan tutkimus-

8 7 laitosten tulee tuottaa ja välittää päätöksenteon tueksi ilmastoon liittyviä ajantasaisia tutkimuksia sekä korkeatasoista ilmaston tilan seurantaa. Meren tilan seurannan tulee olla laadukasta ja ajantasaista. uudet liikenneväylät rakennetaan niin, että niillä kulkevan liikenteen maaperään, pohjavesiin ja ihmisiin kohdistuvat ympäristöhaitat minimoidaan. olemassa olevien liikenneväylien liikenteen ja kunnossapidon pahimpia ympäristöhaittoja poistetaan. TUTKIMUSTOIMINTA Tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla tuotetaan tarvittavia uusia tuloksia ja innovaatioita. T&K-toiminta painottuu hallinnonalan strategian mukaisesti pitkäjänteisiin ohjelmiin, tutkimustoiminnan laadun parantamiseen ja tulosten käyttöönoton varmistamiseen. HALLINNON JA HALLINNONALAN KEHITTÄMINEN Hallintoa ja hallinnonalan organisaatiorakenteita sekä tehtäviä kehitetään muuttuvien olosuhteiden ja tehtävien painopisteiden muutosten edellyttämällä tavalla. Vuonna 2005 valmistellaan Ilmailulaitoksesta eriytettävän viraston Ilmailuhallinnon perustaminen vuoden 2006 alusta lukien. Uudistetaan ja toimeenpannaan Ilmailulaitosta koskeva lainsäädäntö valtion liikelaitoksista annetun lain mukaisesti, annetaan laki Ilmailuhallinnosta ja tarvittavat säädökset ja muut järjestelyt sen toiminnan rahoittamiseksi sekä uudistetaan ilmailulaki. Vuonna 2005 valmistellaan myös rautatieliikenteen turvallisuus- ja hallintotehtävien eriyttäminen Ratahallintokeskuksesta vuoden 2006 aikana Rautatievirastoon. Annetaan esitys virastokohtaiseksi laiksi, tarpeelliset muutokset Ratahallintokeskusta ja rautatieliikennettä koskeviin säädöksiin sekä turvataan viraston rahoitus. Uudistukset toteutetaan onnistuneesti. Hallinnonalan sisäistä yhteistyötä kehitetään aktiivisesti synergiaetujen saavuttamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Ministeriön strategista ohjausta kehitetään. Hallinnonalalla jatketaan Balanced Score Card menetelmän kehittämistä johtamisessa ja hallinnonalan ohjauksessa. Hallinnonalan osaamisen ja uudistumisen turvaamiseksi panostetaan henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja huolehditaan henkilöstön hyvistä toimintaedellytyksistä. Työtyytyväisyyttä seurataan kaikissa virastoissa ja laitoksissa.

9 TAVOITTEIDEN SEURANTA 8 Tavoitteiden toteutumista seurataan puolivuotisraportin yhteydessä syyskuussa sekä toimintakertomuksen yhteydessä maaliskuussa. Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Kansliapäällikkö Juhani Korpela Tiedoksi: Valtiokonttori Valtiovarainministeriö Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontilintarkastajain kanslia

10 /21/2004 Ajoneuvohallintokeskus Viite Asia Ajoneuvohallintokeskuksen tulostavoitteet vuodelle 2005 Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut vuoden 2005 talousarvioesityksessä alustavat tulostavoitteet Ajoneuvohallintokeskukselle. Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt vahvistaa Ajoneuvohallintokeskuksen tulostavoitteet vuodelle 2005 seuraavasti: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Rikkomuksetta ja vahingoitta ajaneiden uusien kuljettajien osuus on vähintään 60,3 % (2004 tav.: 60,3 %). Tuotokset ja laadunhallinta Katsastustoimipaikkojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enempää kuin 3 tai +7 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvosta. Tavoitetason mukaiset hylkäysprosentit saavutetaan vähintään 80 prosentilla katsastustoimipaikoista (2004 tav.: 80 %; 2003 tot.: 76,5 %). Määräaikaiskatsastuksessa vähintään 60 % katsastustoimipaikoista havaitsee testiautoissa kaksi ennakkoon valittua oleellista vikaa (2004 tav.: 50 %; 2003 tot.: 81,6 %). Yritysviestintätutkimuksen arvosana AKEsta on vähintään 7,5 (2004 tav.: 7,5). Asiakastyytyväisyys AKEn toimintaan kokonaisuutena on keskimäärin vähintään 3,5 (asteikolla 1-5) (2004 tav.: 3,6; 2003 tot.: 3,7). Asiakastyytyväisyys AKEn sopimuskumppaneiden toimintaan on vähintään 3,5 (asteikolla 1-5 ) (2004 tav.: 3,6). Sopimuskumppaneiden tyytyväisyys AKEn toimintaan on vähintään 3,5 (asteikolla 1 5) (2004: tav.: 3,6). Sähköisiä lupatuotteita on käytössä vähintään 26 kpl (2004 tav.: 40 kpl). Kokonaan sähköisesti käsiteltyjen lupien määrä suhteessa tuoteryhmän kaikkiin lupiin on vähintään 5 % (2004 tav.: 10 %).

11 Sähköisten rekisterikyselyiden suhteellinen osuus on vähintään 85 % (2004.: 90%). Ajoneuvoveron sähköisten yrityslaskujen määrä on vähintään 1400 kpl (2004 tav.: 300 kpl). Liikennetietojärjestelmän (LTJ) käytettävyysaste on vähintään hyvä. Ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmän (ATJ) toimivuuden mittarit ovat kattavasti käytössä. PALKO hankkeessa pysytään arvioiduissa kustannuksissa, arvioiduissa aikatauluissa sekä sisältötavoitteet saavutetaan. kustannukset seuraavien projektien osalta: REMU, TEKHY, KAURA ja ATP aikataulutavoitteet ovat: AKElla on valmius toimittaa ajopiirturikortteja Ajoneuvotietojärjestelmien tuotantokäyttö alkaa sisältötavoite: toteutumia verrataan kehitysprojektien projektisuunnitelmiin. 10 Toiminnallinen tehokkuus Ajoneuvojen rekisteröintiin liittyvät muutostiedot on päivitetty alle 4,7 päivässä (2004 tav.: 4,5 päivässä; 2003 tot.: 4,4 päivässä). Tietopalvelun tulos on vähintään 1,0 milj. euroa (2004 tav.: 2,0 milj. euroa; 2003 tot.: 2,4 milj. euroa). Hakemusasioiden käsittelyaika on enintään 8,5 päivää (2004 tav.: 8,5 päivää; 2003 tot.: 7,7 päivää). Puhelinpalvelun tavoitettavuus on vähintään 83 % (2004 tav.: 85 %). Kustannustavoitteet (kustannukset/suorite) toteutuvat vähintään kolmessa neljästä pääsuoritteesta (2004 tav.: yksikkökustannustavoitteet toteutuvat vähintään kolmessa neljästä pääsuoritteesta). Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstön työtyytyväisyys on vähintään 3,2 (asteikolla 1 5) (2004 tav.: 3,2; 2003 tot.: 3,3). Henkilöstön kehittämissuunnitelman laatiminen. Rahoitus Valtion vuoden 2005 talousarviossa Ajoneuvohallintokeskus on menopuolelle budjetoitu virasto, jolle osoitetaan nettomäärärahaa euroa verotustehtävien hoitamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Ennustetta tulostavoitteiden toteutumisesta käsitellään kevään tulosneuvotteluissa. Lisäksi tulee laatia erillinen puolivuotisraportti ja antaa siinä arvio koko vuoden 2005 tavoitteiden toteutumismahdollisuuksista. Puolivuotisraportissa viraston on analysoitava erityisesti poikkeamat ja raportoitava siitä, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Puolivuotisraportin tietoja käytetään hyväksi asetettaessa lopullisia tulostavoitteita vuodelle Lisäksi viraston tulee raportoida

12 11 rahoitustilanteesta sekä laatia tulojen ja menojen osalta vertailu budjettiin ja ennuste loppuvuodelle. Raportin tulee perustua mahdollisimman ajantasaisiin tietoihin. Puolivuotisraportti tulee toimittaa mennessä liikenne- ja viestintäministeriölle. Koko vuoden 2005 tulostavoitteiden toteutumat raportoidaan talousarvioasetuksen mukaisessa aikataulussa toimintakertomuksen yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista analysoidaan kevään tulosneuvotteluissa. Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Kansliapäällikkö Juhani Korpela

13 /21/2004 Tiehallinto Viite Asia Tiehallinnon tulostavoitteet vuodelle 2005 Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut vuoden 2005 talousarvioesityksessä alustavat tulostavoitteet Tiehallinnolle. Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt vahvistaa Tiehallinnon tulostavoitteet, jotka kattavat myös Kainuun hallintokokeilualueen tieverkon, vuodelle 2005 seuraavasti: TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Väylien palvelutaso Hoidon ja ylläpidon palvelutaso säilyy nykyisellään. Rahoitusta suunnataan siten, että tierakenteet voidaan pitkällä aikavälillä pitää kunnossa mahdollisimman taloudellisesti. Pääteiden rakenteellinen kunto ei heikkene. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä rajoitetaan enintään kilometriin. Siltojen kunnon heikkenemistä hidastetaan lisäämällä korjaustoimintaa niin, että huonokuntoisten siltojen määrä rajoitetaan enintään 800 siltaan. Kelirikkoista soratiestöä peruskorjataan 200 kilometriä. Liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan toteuttamalla liikennetiedotusta ja liikenteen ohjausta palvelevia seurantajärjestelmiä päätieverkon tärkeillä yhteysväleillä ja suurilla kaupunkiseuduilla. Käyttäjätyytyväisyys Tiehallinto huolehtii tienpidosta niin, että tienkäyttäjien tyytyväisyys yleisten teiden palvelutasoon säilyy tasolla 3,4 asteikolla 1-5. Tiehallinto kehittää vuorovaikutusta ja yhteistyötä toimeksiantajiensa, yhteistyökumppaneiden ja palvelujen toimittajien ja tuottajien kanssa siten, että tyytyväisyys Tiehallintoon paranee. Turvallisuus Tiehallinnon toimin vähennetään tienkäyttäjien riskiä joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen. Perustienpidon toimenpiteiden laskennallinen henkilövahinkoonnettomuuksien vähenemä on 35 ja kehittämisinvestoinneilla saavutetaan lisäksi 10 laskennallisen henkilövahinko-onnettomuuden vähenemä. Tiehallinto edistää eri

14 13 osapuolten välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä toteuttaa Tiehallinnon liikenneturvallisuussuunnitelman vuoden 2005 tehostetut toimenpiteet. Ympäristö Pohjavesien ympäristövaikutuksia minimoimiseksi suolan käytön määrä on enintään tonnia talvikautena normaaleina talvina. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Perustiepidon yksikkömenot ovat laajennus- ja uusinvestoinnit sekä suunnittelu pois lukien nykyisellä palvelu- ja kuntotasolla euroa/kilometri. Tiehallinnon hallintomenot (ei sisällä mm. T&K menoja eikä tietojärjestelmäinvestointeja) ovat enintään 71 milj. euroa. Tiehallinnon prosessien suorituskyvyn paraneminen kyetään osoittamaan mittarein. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Tiehallinto saavuttaa Euroopan laatupalkintoarviointiin perustuvassa itsearvioinnissa vähintään vuoden 2004 tason eli noin 450 pistettä. Maksimipistemäärä on pistettä. Arviointi mittaa mm. johtajuutta, henkilöstöä, prosesseja ja toiminnan tuloksia. RAHOITUS Valtion vuoden 2005 talousarviossa Tiehallinnolle osoitetaan määrärahaa seuraavasti: Perustienpito euroa Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset euroa Eräät tiehankkeet euroa Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet euroa Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen euroa Lisäksi valtion vuoden 2005 talousarviossa yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen osoitetaan määrärahaa seuraavasti. Näiden määrärahojen osalta virastolle ei aseteta tulostavoitteita Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen euroa Lisäksi ministeriö toteaa, että Tiehallinnon tulee osallistua maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien valmisteluun hallinnonalalla sovittujen periaatteiden mukaisesti. Ennustetta tulostavoitteiden toteutumisesta käsitellään kevään tulosneuvotteluissa. Käyttöönotetun tietojärjestelmän kautta seuranta muuttuu reaaliaikaiseksi. Puolivuotisraportointi toteutetaan tietojärjestelmää hyväksikäyttäen. Puolivuotisraportoinnin määräaika on Puolivuotisraportin tietoja käytetään hyväksi asetettaessa lopullisia tulostavoitteita vuodelle Koko vuoden 2005 tulostavoitteiden toteutumat raportoi-

15 daan talousarvioasetuksen mukaisessa aikataulussa toimintakertomuksen yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista analysoidaan kevään tulosneuvotteluissa. 14 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Kansliapäällikkö Juhani Korpela LIITE Tiehallinnon toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja mittarit, ministeriön asettamat tulostavoitteet vahvennettu

16 15 Tiehallinnon toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja mittarit LIITE TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Tavoite 2005 Tieverkon palvelutaso Tieverkon laajuus ja tila (tilanne ): Yleisten teiden pituus (km) Päällystepituus (km) Siltojen lkm Kevyen liikenteen väylien pituus Liikennesuorite (tiet ja kadut), mrd. hlökm 70 Liikennesuorite (tiet ja kadut), mrd. tonnikm 28 Tieverkon kunto ja palvelutaso: Kelirikolle alttiiden teiden määrä (km) Kelirikkorajoitusten määrä (km) Painorajoitettujen siltojen määrä (kpl) 185 Päällystettyjen teiden kunto-tav. alitt. määrä, km Kelirikkoisen soratiestön peruskorjaus (km) 200 Tieverkon huonokuntoisten siltojen lukumäärä 800 Tieverkon käyttäjätyytyväisyys: Tienkäyttäjien tyytyväisyys (1-5) Tienkäytt. tyytyv. pääteiden tilaan ja kuntoon 3,4 Tienkäytt. tyytyv. alemman verkon tilaan + kuntoon 3,0 Tieverkon turvallisuus: Liikennekuolemat yleisillä teillä 271 Henkilövahinko-onnettomuudet yleisillä teillä Heva-vähenemätavoite tienpidon toimin yht heva vähenemätavoite, perustienpito 35 - heva vähenemätavoite, kehittäminen 10 Tieverkko ja ympäristö: Suolan käyttö liukkauden torjunnassa yleisillä teillä, tn Yli 55 dba:n melulle altistuneet Kiireellinen pohjavesien suojaustarve (km) 123 Pohjavesisuojaukset (km) 0 CO2-päästöt, tiet ja kadut (1990=100) 105 Hiukkaset, tiet ja kadut (1990=100) 35 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Kunnossapidon yksikkömenot ( /tiekm) Hallintomenot (milj. ) 71 HENKISTENVOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyövuodet (tienpito) 964 Työtyytyväisyys (1-5) (tienpito) 3,4 T&K-menojen osuus perustienpidon menoista 1,0 % Euroopan laatupalkintoarv. (EFQM) saav. pistemäärä 450

17 /21/2004 Merenkulkulaitos Viite Asia Merenkulkulaitoksen tulostavoitteet vuodelle 2005 Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut vuoden 2005 talousarvioesityksessä alustavat tulostavoitteet Merenkulkulaitokselle. Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt vahvistaa Merenkulkulaitoksen tulostavoitteet valtion talousarviossa myönnetyn rahoituksen mukaisesti vuodelle 2005 seuraavasti: 1. Tulostavoitteet Liitteen mukaiset tulostavoitteet (ministeriön asettamat tulostavoitteet vahvennettu, taulukon muut tunnusluvut ovat nk. seurattavia tunnuslukuja) sekä lisäksi seuraavat tulostavoitteet: Merenkululaitos avaa asteittain kilpailun liikelaitoksiin siirretyissä palveluissa. Väylänpidon ja merikartoituksen palvelutuotannon sekä viranomais- ja tilaajatehtävien organisaatiot ja toimintatavat vakiinnutetaan laitoksen sisällä. Väylänpidossa otetaan käyttöön uusi väylien syvyyskäytäntö tärkeimmillä rannikon kauppamerenkulun väylillä. Riskienhallintajärjestelmä on käytössä osana toimintaa. 2. Rahoitus Valtion vuoden 2005 talousarviossa Merenkulkulaitokselle osoitetaan määrärahaa seuraavasti: Merenkulkulaitoksen toimintamenot euroa Maa- ja vesialueiden hankinta euroa Eräät vesiväylähankkeet euroa Lisäksi valtion vuoden 2005 talousarviossa merenkulun ja muun vesiliikenteen edistämiseen sekä joukkoliikenteen palvelujen ostoihin, korvauksiin ja tukiin osoi- 1 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Merenkulkulaitoksen Varustamoliikelaitokselta ostamat palvelut ottaen huomioon jäänmurtajakapasiteetin ylläpitäminen myös kovan talven varalle. Jäänmurtajien valmiudesta Merenkulkulaitos maksaa noin 23 milj. euroa, josta 14 milj. euroa on varsinaisesta varallaolosta aiheutuvaa varautumiskustannuksia ja 9 milj. euroa toimintapäivien kiinteää kustannusta.

18 17 tetaan määrärahaa seuraavasti. Näiden määrärahojen osalta virastolle ei aseteta tulostavoitteita Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkittyjen lastialusten ja kolmansien maiden välillä liikennöivien matkustaja-alusten kilpailuedellytysten turvaaminen euroa Ulkomaanliikenteen matkustaja-alusten ja autolauttojen kilpailuedellytysten turvaaminen euroa Lästimaksuista suoritettavat avustukset euroa Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen euroa Lisäksi ministeriö toteaa, että Merenkulkulaitoksen tulee osallistua maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien valmisteluun hallinnonalalla sovittujen periaatteiden mukaisesti. Ennustetta tulostavoitteiden toteutumisesta käsitellään kevään tulosneuvotteluissa. Käyttöönotetun tietojärjestelmän kautta seuranta muuttuu reaaliaikaiseksi. Puolivuotisraportointi toteutetaan tietojärjestelmää hyväksikäyttäen. Puolivuotisraportoinnin määräaika on Puolivuotisraportin tietoja käytetään hyväksi asetettaessa lopullisia tulostavoitteita vuodelle Koko vuoden 2005 tulostavoitteiden toteutumat raportoidaan talousarvioasetuksen mukaisessa aikataulussa toimintakertomuksen yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista analysoidaan kevään tulosneuvotteluissa. Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Kansliapäällikkö Juhani Korpela LIITE Merenkululaitoksen toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja mittarit, ministeriön asettamat tulostavoitteet vahvennettu

19 18 Merenkululaitoksen toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja mittarit LIITE TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Tavoite 2005 Vesiväylien palvelutaso: Kauppamerenkulun väyläkilometrit Muun vesiliikenteen väyläkilometrit Talvisatamien määrä Väylänpito: Vesiväylien kunto: - huonokuntoisten kauppam.kul. väylien määrä, km Navi-kriteerit täyttävien väylien osuus, % - kauppamerenkulun väylät - matalaväylät Merikartoitus: HELCOM -mittausten toteutusaste % Talvimerenkulun avustaminen: - jäänmurtopalveluiden odotusaika, tuntia - ilman odotusta läpipäässeiden alusten osuus, % Vesiväylien asiakastyytyväisyys: - Tyytyväisyys talvimerenkulun avustamiseen (1-5) Turvallisuus, ympäristö: Alusturvallisuus: Suomen sij. vähiten pys. alusten listalla (MOU) Merenkulun turvallisuus: Suomen aluevesillä ja suom. aluksille tapah. onn. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS: Rannikon kauppamerenkulun palvelut: - Kustannukset /kulj. tonni (ei sis. luotsausta). - Väylien ylläpidon kust. keskimäärin /väyläkm Sisävesien kauppamerenkulun palvelut: - Kustannukset /kulj. tonni - Väylien ylläpidon kust. keskimäärin /väyläkm. Muun vesiliikenteen palvelut: - Väylien ylläpidon kust. keskimäärin /väyläkm. Kustannusvastaavuus: - Väylämaksu (sis. VTS), % - Liiketal. perustein hinnoitellut suoritteet % HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA: Henkilötyövuodet Henkilöstön työtyytyväisyys Tutkimus- ja kehitystoim. osuus toimintamenoista % % 28 % 25 % % , , % 100 % 813 3,3 1,2 %

20 /21/2004 Ratahallintokeskus Viite Asia Ratahallintokeskuksen tulostavoitteet vuodelle 2005 Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut vuoden 2005 talousarvioesityksessä alustavat tulostavoitteet Ratahallintokeskukselle. Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt vahvistaa Ratahallintokeskuksen tulostavoitteet vuodelle 2005 seuraavasti: TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Rataverkon laajuus ja palvelutaso Laajuudessa ei tapahdu muutoksia. Päärataverkolla henkilöliikenteen palveluluokasta H3 siirtyy luokkaan H2 62 km ja tavaraliikenteen palveluluokasta T2 siirtyy luokkaan T1 47 km. Vuoden 2005 lopussa päärataverkon jakautuminen palvelutasoluokkiin Henkilöliikenne Ratakilometrit Tavaraliikenne Ratakilometrit Palvelutasoluokka Suurin sallittu nopeus km/h Palvelutasoluokka Suurin sallittu akselipaino ja nopeus km/h Päärataverkko Päärataverkko H1 yli T1 25 t ja H T2 22,5 t ja H T3 22,5 t ja H4 enintään T4 20 t ja H5 ei säännöllistä henkilöliikennettä Päärataverkko yhteensä Päärataverkko yhteensä Ylläpidettävä rataverkko Sivuradat Sivuradat Muut radat Koko rataverkko yhteensä Koko rataverkko yhteensä Raidekilometrit Raidekilometrit

21 Rataverkon kuntoindeksi 20 Tavoite vuosien keskiarvoksi on 89 %. Kuntoindeksin maksimiarvo on 100. Indeksi lasketaan neljän vuoden keskiarvona. Liikenteen sujuvuus Radanpidosta aiheutuneiden yli 5 minuutin myöhästymisten määrä henkilökaukoliikenteen junista on korkeintaan 5 %. Turvallisuuden parantaminen Junaliikenneonnettomuuksissa ei kuole matkustajia. Tasoristeysvahinkojen määrä on enintään 40, josta valtion rataverkolla on enintään 30 vahinkoa ja yksityisraiteilla 10. Tasoristeysvahinkojen kokonaismäärää vähennetään erilaisin turvaamistoimin siten, että kokonaismäärä vuonna 2010 on enintään 30 vahinkoa. Radasta aiheutuneiden vahinkojen määrä on enintään viisi. Ympäristöhaittojen vähentäminen Ratahallintokeskus toimii valtakunnallisen meluntorjuntaohjelman mukaisesti. Vuosina meluntorjunnan painopiste on pääkaupunkiseudulla ja sen jälkeen ryhdytään toteuttamaan meluntorjuntatoimenpiteitä muissa suurissa asutuskeskuksissa. Rautatieliikenteen melulle altistuvien määrä ei saa ylittää vuoden 2005 lopussa. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Taloudellisuus Sähköisten ja telemaattisten järjestelmien kunnossapitomenot sekä käyttömenot ovat noin euroa raidekilometriä kohden. Radan peruskunnossapidon ja käytön menot ovat euroa raidekilometriä kohden. Yhteensä yksikkökustannukset ovat euroa / raidekilometri. Liiketaloudellisin perustein toimivien kiinteistöjen kustannusvastaavuustavoite on 0,3 milj. euroa. Kiinteistötoimeen liittyvistä jatkotoimenpiteistä laaditaan strategia. Kiinteistötoimesta kertyvien tulojen tulee kattaa kiinteistötoimen ylläpidosta aiheutuvat vuotuiset kustannukset ja pääomakustannusten katteen osuutta tulee nostaa merkittävästi. RAHOITUS Valtion vuoden 2005 talousarviossa Ratahallintokeskukselle osoitetaan määrärahaa seuraavasti: Perusradanpito euroa

22 Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset euroa Rataverkon kehittäminen euroa Eräät ratahankkeet euroa Lisäksi ministeriö toteaa, että Ratahallintokeskuksen tulee osallistua maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien valmisteluun hallinnonalalla sovittujen periaatteiden mukaisesti. Ennustetta tulostavoitteiden toteutumisesta käsitellään kevään tulosneuvotteluissa. Käyttöönotetun tietojärjestelmän kautta seuranta muuttuu reaaliaikaiseksi. Puolivuotisraportointi toteutetaan tietojärjestelmää hyväksikäyttäen. Puolivuotisraportoinnin määräaika on Puolivuotisraportin tietoja käytetään hyväksi asetettaessa lopullisia tulostavoitteita vuodelle Koko vuoden 2005 tulostavoitteiden toteutumat raportoidaan talousarvioasetuksen mukaisessa aikataulussa toimintakertomuksen yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista analysoidaan kevään tulosneuvotteluissa. Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Kansliapäällikkö Juhani Korpela LIITE Ratahallintokeskuksen toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja mittarit lukuun ottamatta rataverkon palvelutasotavoitetta, ministeriön asettamat tulostavoitteet vahvennettu

23 22 Ratahallintokeskuksen toimintaa kuvaavat tunnusluvut ja mittarit LIITE TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Tavoite 2005 Rataverkon kunto ja palvelutaso: Rataverkon laajuus ja tila: Ratakilometrit Ylläpidettävät pääradat Sivuradat 183 Muut radat 110 Raidekilometrit Sähköistetyn rataverkon pituus Sähkövetoisen liikenteen osuus suoritteesta 80 % Tasoristeysten lukumäärä Kulunvalvonnalla varust. rataverkon pituus Liikennesuorite, mrd. henk.km 3 Liikennesuorite, mrd. tonnikm 10 Rataverkon ikäindeksi, ratapölkyt 37 Rataverkon ikäindeksi, kiskot 68 Radan huonosta kunnosta johtuvat liikenneraj. (km) 330 Rataverkon huonokuntoisten siltojen lukumäärä 170 Nopea rataverkko, nop vähintään 160 km/h (km) 556 Suurin sallittu akselipaino 25 t (km) 162 Rataverkon kuntoindeksi (100=hyvä kunto) 89 Ratatöiden takia yli 5 min. myöhäst. junien osuus Rataverkon käyttäjätyytyväisyys: 5 % Tavaraliikenneasiakkaiden tyytyväisyys (1-5) 3,4 Rataverkon turvallisuus: Tasoristeysonnettomuudet (mukana yksityisraiteet) 40 Radasta aiheutuneet vahingot (kpl) 5 Junaonnettomuuksissa kuolleet 0 Junaonnettomuuksissa loukkaantuneet 15 Vaaratilanteiden määrä rautateillä 60 Rataverkko ja ympäristö: Rataverkon CO2-päästöt (1990=100) 105 Hiukkaset (1990=100) 75,2 Yli 55 dba:n melulle altistuneiden määrä Energian kulutus (petajoulea) 6 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Rataverkon peruskunnossapito (1000 /raidekm) 11 - josta sähköiset ja telemaattiset järjestelmät 5 Liiketal.per. toim. rakennusten kust.vast.(milj. ) 0,3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilöstön määrä (RHK) 146 Työtyytyväisyys 1-5 (RHK) 3,1 T&K-menojen osuus (%) perusradanp. menoista 2,4

24 /21/2004 Viestintävirasto Viite Asia Viestintäviraston tulostavoitteet vuodelle 2005 Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut vuoden 2005 talousarvioesityksessä alustavat tulostavoitteet Viestintävirastolle. Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt vahvistaa Viestintäviraston tulostavoitteet vuodelle 2005 seuraavasti: TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Kansalais- ja kuluttajatavoitteet Tele- ja postipalvelujen laatuun ja hintojen edullisuuteen vaikutetaan valvonnalla, joka kohdistuu yritysten palveluvalikoimaan, toimitusaikoihin, palvelujen tekniseen ja toiminnalliseen toteutukseen sekä hintojen kohtuullisuuteen. Yleispalvelun ja muiden palvelujen vähimmäistaso varmistetaan palvelutasovalvonnalla ja -tarkastuksilla sekä mahdollisilla ohjeilla. Julkisen ja yksityisen sähköisen median palvelujen vähimmäisehdot varmistetaan palvelututkimuksin, tarvittavin ohjein ja alan toimijoiden itsesääntelyä edistämällä. Viestintäpalveluiden ja -verkkojen tekninen toimivuus ja laatu varmistetaan ja kehitystä ohjataan käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Tarjolla on häiriöttömästi toimivia vaatimusten mukaisia telepääte- ja radiolaitteita. o Vaatimusten mukaisten telepääte- ja radiolaitteiden osuus vähittäismyyntiliikkeiden valikoimista on vähintään 95 %.

25 Viestintämarkkinatavoitteet 24 Viestintämarkkinoiden tehokkuutta ja innovatiivisuutta edistetään mm. huomattavan markkinavoiman (HMV) omaavien yritysten hintoihin ja palveluehtoihin kohdistettavalla valvonnalla. o HMV-yritysten tukkutuotteiden hintataso on kohtuullinen ja mahdollistaa kilpailevan palvelutarjonnan kehittymisen. Tilaajayhteyksien kytkentämaksujen hintataso alenee 10 %. Mobiiliterminoinnin maksujen hintataso on kuudenneksi edullisin EU:n piirissä. o Teleyritysten väliset erimielisyydet ratkaistaan neljän kuukauden kuluessa siitä, kun sovittelut ovat päättyneet tuloksettomina. Laajakaistamarkkinoiden kilpailukehitystä edistetään ohjaamalla yrityksiä tarjoamaan hinnoiltaan edullisia ja hyvälaatuisia, vaihtoehtoisiin tekniikoihin perustuvia laajakaistapalveluja. Viestinnän infrastruktuuritavoitteet Viestinnän infrastruktuurin toimivuus ja turvallisuus normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa varmistetaan nyt ja tulevissa muuttuvissa olosuhteissa. o Merkittävien viestintäverkkojen vikojen määrä on alle 30 vuodessa. o Viestintäverkkojen tekninen rakenne mahdollistaa toimivat ja kehittyneet viestintämarkkinat ja palvelut sekä luo edellytykset uusien palvelujen kehitykselle. Arvosana asiakaskyselyssä vähintään 3,2 asteikolla 1 5. Teleyrityksille on tasapuolisesti ja syrjimättömästi tarjolla häiriöttömiä radiotaajuuksia yleistä teletoimintaa varten. o Vaikutetaan Suomen viestintäpoliittisten kannanottojen mukaisesti vuoden 2006 digi-tv-konferenssin ja WRC-2007:n valmisteluihin siten, että Suomen tavoitteilla on toteutumisedellytykset itse konferenssissa. Uusille ja laajeneville radiojärjestelmille voidaan nyt ja tulevaisuudessa osoittaa niiden tarvitsemat riittävän häiriöttömät taajuudet. o Asiakaskyselyssä taajuuksien saatavuuden ja riittävyyden arvosana on vähintään 3 asteikolla 1 5. o Taajuushakemukset käsitellään (80 %) 20 työpäivässä siitä kun tarvittavat selvitykset ovat käytettävissä. Yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeiden radiojärjestelmien käytettävissä on riittävän häiriöttömät taajuudet normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. o Merkittävien radiohäiriöiden syyt selvitetään 24 tunnissa. o Häiriön syyn poisto käynnistetään välittömästi syyn selvittyä. o Poikkeusolojen taajuusjärjestelyjä koskevan suunnitelman keskeiset osat valmistuvat 2005.

26 25 Televerkoille voidaan osoittaa niiden tarvitsemat numerotunnukset ja viestintäverkkojen numerointi tukee uusien palveluiden kehitystä. o Televerkkojen numerotunnuksia on riittävästi ja tasapuolisesti kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä. o Asiakaskyselyssä arvosana on vähintään 3,2 asteikolla 1 5. Puhelinnumeron siirrettävyys toteutuu asetettujen tavoiteaikojen mukaisesti. o Tavoitettavuuspalveluiden numeroiden sekä yritys- ja erityispalvelunumeroiden siirrettävyys on toteutettu mennessä. o Numeron siirtämisestä aiheutuva lisäaika saa olla enintään viisi työpäivää verrattuna teleyrityksen liittymän normaaliin toimitusaikaan. o Vanhan liittymän sulkemisen ja uuden liittymän avaamisen välinen aika saa olla enintään 10 minuuttia matkaviestinliittymien osalta ja enintään 60 minuuttia kiinteän puhelinverkon liittymien osalta. Internet-tietoverkon sähköiseen fi-verkkotunnuspalveluun on rekisteröitävissä kysyntää vastaavasti toimivia, turvallisia ja hinnoiltaan edullisia verkkotunnuksia. Rekisteröintioikeudet laajennetaan koskemaan myös yksityishenkilöitä. o Yrityksille, yhteisölle ja yksityishenkilöille on tarjolla tietoyhteiskunnan tarvitsemia häiriöttömiä ja turvallisia Internet-tietoverkon verkkotunnuksia. o Vuoden 2005 loppuun mennessä rekisteröity fi-verkkotunnusta. Turvallisuustavoitteet Sähköiseen viestintään kohdistuvat uhat eivät aiheuta merkittävää riskiä luottamuksellisuuden, käytettävyyden ja eheyden suhteen. o Viestintävirasto varoittaa merkittävistä kriittistä infrastruktuuria uhkaavista tietoturvariskeistä mahdollisuuksien mukaan vähintään vuorokautta ennen riskien toteutumista. Yksityisyyden suoja ja oikeus luottamukselliseen viestintään toteutuvat kaikissa sähköisen viestinnän palveluissa. Televisio- ja toimilupamaksujen hallinto Televisio- ja toimilupamaksut peritään televisio- ja radiorahaston vuosittaisen käyttösuunnitelman mukaisesti. o YLE:n julkisen palvelun rahoitus toteutuu vuosittain säädetyn tasoisena. Televisiomaksutulot vuonna 2005 ovat vähintään 378,6 milj. euroa. o Television laiton käyttö ei lisäänny.

27 Asiakastavoitteet 26 Asiakkaat ovat tyytyväisiä Viestintäviraston toimintaan. o Viestintäviraston yleisarvosana asiakaskyselyssä on vähintään 3,2 asteikolla 1 5. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Aktiivinen kustannusten seuranta ja toiminnan taloudellisuuden valvonta. Tavoitetasot: o Teletoiminnan ja tietoturvallisuuden ohjauksen ja valvonnan sekä telealan standardoinnin kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja vuonna 2005 ovat enintään 0,75 euroa / yleisen televerkon liittymä. o Postipalvelujen valvonnan kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja ovat enintään 0,40 euroa / postinsaajatalous. o Verkkotunnustoiminnon kustannukset vuonna 2005 ovat enintään 2,55 euroa / rekisteröintiin oikeutettu yhteisö. o Mediapalvelujen valvonnan kustannukset ovat enintään 0,25 euroa / tvkatsojatalous. o Radiotaajuuksien tulosalueen maksut eivät nouse. o TV-maksujen tulosalueen kustannukset ovat enintään 5,25 euroa / tvkatsojatalous. RAHOITUS Valtion vuoden 2005 talousarviossa Viestintävirasto on menopuolelle budjetoitu virasto, jolle osoitetaan nettomäärärahaa euroa. Viestintämarkkinalaissa (393/2003) säädetyin perustein Viestintävirasto perii teleyrityksiltä viestintämarkkinamaksua ja teleurakoitsijoilta teleurakointimaksua sekä sähköisen viestinnän tietosuojalaissa (516/2004) säädetyin perustein tietoturvamaksua. Viestintämarkkinamaksu, teleurakointimaksu ja tietoturvamaksu vastaavat niitä kustannuksia, jotka aiheutuvat viestintämarkkinalaissa sekä sähköisen viestinnän tietosuojalaissa säädettyjen tehtävien hoitamisesta. Nämä tulot, yhteensä euroa, on otettu huomioon Viestintäviraston toimintamenomomentin mitoituksessa. Tulot tuloutetaan verotuloihin momentille Ennustetta tulostavoitteiden toteutumisesta käsitellään kevään tulosneuvotteluissa. Lisäksi tulee laatia erillinen puolivuotisraportti ja antaa siinä arvio koko vuoden 2005 tavoitteiden toteutumismahdollisuuksista. Puolivuotisraportissa viraston on analysoitava erityisesti poikkeamat ja raportoitava siitä, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Puolivuotisraportin tietoja käytetään hyväksi asetettaessa lopullisia tulostavoitteita vuodelle Lisäksi viraston tulee raportoida rahoitustilanteesta sekä laatia tulojen ja menojen osalta vertailu budjettiin ja ennuste loppuvuodelle. Raportin tulee perustua mahdollisimman ajantasaisiin tietoihin. Puolivuotisraportti tulee toimittaa mennessä liikenne- ja viestintäministeriölle. Koko vuoden 2005 tulostavoitteiden toteutumat raportoidaan talousarvioasetuksen mukaisessa aikataulussa toimintakertomuksen yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista analysoidaan kevään tulosneuvotteluissa.

28 27 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Kansliapäällikkö Juhani Korpela

29 /21/2004 Ilmatieteen laitos Viite Asia Ilmatieteen laitoksen tulostavoitteet vuodelle 2005 Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut vuoden 2005 talousarvioesityksessä alustavat tulostavoitteet Ilmatieteen laitokselle. Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt vahvistaa Ilmatieteen laitoksen tulostavoitteet vuodelle 2005 seuraavasti: Tuotokset ja laadunhallinta Palvelutoiminta Viranomaisten ja kansalaisten kollektiivipalvelujen laatutasotavoitteet sääennusteiden osalta ovat: Lämpötilaennusteiden tulee olla oikein vähintään 80 %:sesti yhden vuorokauden ennusteiden ja vähintään 72 %:sesti kahden vuorokauden ennusteiden osalta. Sateen todennäköisyyden ennusteiden osuvuuden tulee olla yhden vuorokauden ennusteissa vähintään 83 % ja kahden vuorokauden ennusteissa vähintään 78 %. Kovan tuulen varoitusten osuvuuden tulee olla yhden vuorokauden ennusteissa vähintään 79 % ja kahden vuorokauden ennusteissa vähintään 74 %. Tutka- ja satelliittijärjestelmien käytettävyys pidetään vähintään 96 % tasolla, perussääasemien toimitusvarmuus vähintään 98 % tasolla ja tietojärjestelmien käytettävyys vähintään 99 % tasolla. Viranomaispalvelujen asiakastyytyväisyysindeksi on vähintään 3,5 asteikolla 1 5. Maksullisen liiketoiminnan asiakastyytyväisyysindeksi ylittää indeksiluvun 3,5 asteikolla 1 5 ja laitoksen liiketoiminnan markkinaosuus säilyy edellisen vuoden tasolla. Maksullisia ja maksuttomia verkkopalveluja lisätään ja monipuolistetaan tavoitteena palvelukyvyn parantaminen. Suunnitellaan säätiedon tuotantojärjestelmän automaatioprosessi ja aloitetaan käyttöönotto tavoitteena lisätä prosessin tuottavuutta sekä parantaa tuotettujen palveluiden laatua ja hyödynnettävyyttä. Evaluoidaan kotimainen havaintoverkko ottaen huomioon käyttäjien vaatimusten muutokset, uusien havaintomenetelmien mahdollisuudet ja kustannustehokkuus.

30 29 Tutkimustoiminta Tutkimustoiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi ja laadun varmistamiseksi laitos tehostaa yhteistyötä muiden koti- ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Tutkimusohjelmat tuottavat noin 100 kansainvälisesti ennakkotarkastettua artikkelia. Julkaisuaktiivisuusindeksillä mitataan tutkimustulosten näkyvyyttä erikseen sekä tiedeyhteisössä että julkisuudessa. Tavoitteena on vuoden 2003 indeksin arvon ylittäminen. Tutkimuksen painopistealueet ja niiden keskeiset tavoitteet ovat: Sää ja turvallisuus Sääennustusmallien ajallisen ja paikallisen erottelukyvyn kehittäminen 0 2 vrk ennusteita varten äärisääilmiöiden ennustettavuuden sekä yleisen lentosää- ja turvallisuuspalvelun parantamiseksi; Radioaktiivisten aineiden ja ilman epäpuhtauksien leviämistä kuvaavien mallien kehittäminen turvallisuuden parantamiseksi ja terveysvaikutusten arvioinnin perustaksi; Ilmakehän vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin Tietojen taltioiminen ilmanlaaturekisteriin ja toimittaminen säännöllisesti kansainvälisiin tietorekistereihin; Eri etäisyysmittakaavat kattavien laajojen integroitujen ilmanlaadun mallijärjestelmien kehittäminen, minkä tuloksena voidaan arvioida koko ketjua päästöistä ilman epäpuhtauksien vaikutuksiin; Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen Ilmaston ja sen muutoksesta aiheutuvien vaikutusten tutkimus Suomessa ja lähialueilla yhteiskunnallisen suunnittelun tarpeisiin ja ilmastopolitiikan perustaksi; Otsonikadon ja siihen liittyvän haitallisen UV-säteilyn, pienhiukkasten ja kasvihuonekaasujen tutkimus terveysvaikutusten ja päästöjen rajoitustoimenpiteiden tehokkuuden arvioimiseksi; Ilmakehän fysikaalinen ja kemiallinen mallintaminen globaalimuutostutkimuksen tarpeisiin sekä ihmisen toiminnan osuuden arvioimiseksi globaalimuutoksessa; Avaruus ja kaasukehät Auringon aktiivisuuden vaikutuksien tutkimus maan lähiavaruudessa mm. satelliiteille haitallisten avaruussääilmiöiden ennustamisvalmiuksien luomiseksi; Ilmakehän ja avaruussään vuorovaikutuksen vertaileva tutkimus maan, Marsin ja komeettojen ympäristöissä; Avaruustutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän kehittäminen avaruustoiminnan tuloksellisuuden parantamiseksi; Soveltava tutkimus Tutka- ja satelliittipohjaisten mittausten hyödyntäminen muun havaintoaineiston kanssa ilmakehän ja maanpinnan fysikaalisen ja kemiallisen tilan määräämiseksi; Laskentamenetelmien kehittäminen kaukokartoitustietojen soveltamiseksi globaalimuutos- ja säämallitutkimuksessa.

31 Alueellisen toiminnan kehittäminen Laitoksen alueellista toimintaa kehitetään yhteistyössä alueellisten asiantuntijayhteisöjen kanssa synergiaetujen lisäämiseksi uuden tutkimustiedon tuottamisessa. 30 Toiminnallinen tehokkuus Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tulot ovat euroa ja toiminta tuottaa euron ylijäämän. Julkisoikeudellisten suoritteiden tulot ovat euroa ja tuotot vastaavat aiheutuneita kustannuksia. Yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten tulot ovat euroa. Keskeisten vakiotuotteiden yksikkökustannukset pidetään edellisen vuoden tasolla. Tuotetun havaintotiedon yksikkökustannukset pidetään edellisen vuoden tasolla. Budjettirahoituksen ulkopuolinen rahoitusosuus pidetään vähintään 40 %:n tasolla tutkimustoiminnan kokonaiskustannuksista. Henkisten voimavarojen hallinta Työtyytyväisyysindeksi on vähintään 3,3 asteikolla 1 5. Rahoitus Valtion vuoden 2005 talousarviossa Ilmatieteen laitokselle osoitetaan nettomäärärahaa euroa. Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos siirtyvät vuonna 2005 yhteisiin uusiin toimitiloihin Kumpulaan, mikä mahdollistaa synergiaetujen hyödyntämisen. Kumpulan toimitilahankkeen jatkovalmistelun yhteydessä Ilmatieteen laitoksen on syytä jatkuvasti kiinnittää huomiota siihen, että Merentutkimuslaitoksen kanssa yhteisiin tiloihin siirryttäessä esitetyt synergiaedut sekä kustannussäästöt toteutuvat myös käytännössä. Ennustetta tulostavoitteiden toteutumisesta käsitellään kevään tulosneuvotteluissa. Lisäksi tulee laatia erillinen puolivuotisraportti ja antaa siinä arvio koko vuoden 2005 tavoitteiden toteutumismahdollisuuksista. Puolivuotisraportissa viraston on analysoitava erityisesti poikkeamat ja raportoitava siitä, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Puolivuotisraportin tietoja käytetään hyväksi asetettaessa lopullisia tulostavoitteita vuodelle Lisäksi viraston tulee raportoida rahoitustilanteesta sekä laatia tulojen ja menojen osalta vertailu budjettiin ja ennuste loppuvuodelle. Raportin tulee perustua mahdollisimman ajantasaisiin tietoihin. Puolivuotisraportti tulee toimittaa mennessä liikenne- ja viestintäministeriölle. Koko vuoden 2005 tulostavoitteiden toteutumat raportoidaan talousarvioasetuksen mukaisessa aikataulussa toimintakertomuksen yhteydessä. Tavoitteiden toteutumista analysoidaan kevään tulosneuvotteluissa.