Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA"

Transkriptio

1 Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittisia tavoitteita. Ministeriön ja hallinnonalan vastuulla on myös omistajapoliittisten tavoitteiden toteuttaminen liikenne- ja viestintäalalla toimivien valtion yritysten osalta. Hallinnonalan politiikkalohkoja ovat hallinto, viestintäpolitiikka, liikennepolitiikka, omistajapolitiikka sekä tutkimustoiminta. Hallitusohjelman mukaan liikenne- ja viestintäpolitiikalla parannetaan kansalaisten hyvinvointia sekä elinkeinoelämän ja julkishallinnon tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä Suomen ja sen eri alueiden kilpailukykyä. Viestintäpolitiikassa tämä tapahtuu edistämällä tietotekniikan ja tietoyhteiskuntapalvelujen käyttöä ja liikennepolitiikassa kehittämällä liikenteen infrastruktuuria ja palveluja. Hallitus sitoutuu hallinnonalan yrityksissä pitkäjänteiseen ja ennustettavaan omistajapolitiikkaan. Viestintäpalvelut ovat olennainen osa tietoyhteiskunnan kehittymistä, koska merkittävä osa tietoyhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja hyödyntäen. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta keskeistä on pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi tietoyhteiskuntapalvelujen tuotannossa ja laajassa hyväksikäytössä. Viestintäpalveluiden turvallisuus ja luotettavuus ovat suotuisan tietoyhteiskuntakehityksen perusedellytys. Tietoturvan varmistamisen ja yksityisyyden suojan toteutumisen merkitys yhteiskunnan toimivuudelle lisääntyy edelleen. Viestinnän palvelut ovat pääasiassa kaupallisia palveluja, jotka elinkeinoelämä tuottaa. Julkinen hallinto toimii teknologianeutraalin ohjauksen ja lainsäädännön avulla kilpailun ja uuden teknologian käyttöönoton edistämiseksi, viestintäalan yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi, suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamiseksi sekä peruspalvelutarjonnan turvaamiseksi ja kuluttajan oikeuksien suojaamiseksi. Ministeriön ja hallinnonalan toiminnassa keskeistä onkin hyvän toimintaympäristön luominen palvelujen tuottajille tarjota ja käyttäjille käyttää tietoyhteiskunnan palveluja. Valtioneuvosto on alustavasti asettanut valtion talousarvioesitykseen liittyen viestinnän toimialalle seuraavat tavoitteet: Viestintäpalvelut ovat yleisesti saatavilla, hinnaltaan kohtuullisia ja niitä tarjotaan tehokkaasti toimivilla viestintämarkkinoilla. Toimialan toimenpiteillä varmistetaan, että kansalaiset ja yritykset luottavat tietoyhteiskunnan palveluihin. Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut seuraavat tavoitteet: Nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla vuoden 2005 loppuun mennessä. Suomi on tietoturvallinen yhteiskunta, tietoturvallisuusalan kilpailukyky on kunnossa ja tietoturvallisuuteen liittyvä osaaminen ja tietoisuus korkeaa tasoa. Viestinnän digitalisoituminen muuttaa vahvasti joukkoviestinnänkin kenttää. Toimialan tavoitteena on, että julkisen palvelun ja muun televisiotoiminnan edellytykset turvataan muuttuvassa toimintaympäristössä Sivu 1

2 Liikenteen toimialalla ylläpidetään ja kehitetään liikenneyhteyksiä Suomen ja sen eri alueiden kilpailukyvyn turvaamiseksi ja parantamiseksi. Toimialalla tulee samalla mahdollistaa turvallinen sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä liikkuminen ja kuljettaminen. Valtio omistaa noin 18 miljardin euron arvoisen liikenneinfrastruktuurin (91,5 % valtion aineellisesta käyttöomaisuudesta). Eri liikennemuotojen infrastruktuurista huolehtivat tämän lisäksi useat eri tahot. Valtion tiestön lisäksi kuntien katuverkko, tiekuntien yksityistiet sekä yritysten metsäautotiet muodostavat merkittävän lisän paikallisten yhteyksien tarjoajana. Valtio tukee yksityisteiden pitoa suorin avustuksin ja tukemalla niiden tienpitomenetelmien kehittämistä. Liikenne- ja viestintäministeriöllä on koordinointivastuu koko tieliikenteen turvallisuudesta. Rataverkko on lähes kokonaan valtion omistamaa. Ratahallintokeskus valvoo rautatieliikenteen turvallisuutta myös yksityisillä rautateillä kuten satamaradoilla. Meriväylien käyttäjiltä perittävät väylämaksut kattavat valtion meriväylien ylläpidosta ja kehittämisestä aiheutuvat kustannukset. Satamat ovat useimmiten kuntien omistamia. Lentoasemista huolehtii valtion liikelaitos käyttäjämaksuin. Lisäksi on eräitä muita kenttiä, joita valtio avustaa. Väylänpidon kustannuksia minimoidaan hankintamuotoja ja toimintamuotoja edelleen kehittämällä. Vuonna 2005 henkilö- ja tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan noin 2 %. Sen jälkeen vuosikasvuksi arvioidaan edelleen noin 2 % kansantuotteen ja tavaraliikenteessä erityisesti kuljetusintensiivisten toimialojen kasvusta riippuen. Lähivuosien väylänpidon tarpeisiin vaikuttavat keskeisimmät muutostekijät ovat väestön muuttoliikkeestä aiheutuva aluerakenteen muuttuminen ja väestön ikääntyminen sekä muutokset elinkeinoelämän rakenteessa. Väestön keskittyminen lisää liikenteen kysyntää ja investointitarpeita kasvualueille. Samanaikaisesti liikenneväyläpalvelujen riittävä taso on säilytettävä väestöä menettävillä alueilla. Elinkeinoelämän globalisoituminen korostaa kansainvälisten yhteyksien kehittämisen merkitystä. Hallitusohjelman mukaisesti asetettu liikenneinfrastruktuurin ministerityöryhmä sai helmikuussa 2004 valmiiksi liikenneväylien pidon linjaukset hallituskaudelle ja yleisemmällä tasolla koko seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Työn johtoajatuksia on ollut liikenneväyliä koskevan suunnittelun pitkäjänteistäminen ja erillisen investointiohjelman laatiminen. Työryhmän esitys mitoitettiin niin, että liikenneverkon kehittämisen volyymi säilyy aikaisempien hallituskausien tasolla. Vuosina työryhmä esitti aloitettavaksi noin miljardin euron arvosta isoja liikenneverkon kehittämisinvestointeja. Kunnossapidon rahoitusvajeen kattamiseksi työryhmä ehdotti käynnistettäväksi 340 milj. euron edestä pienistä investoinneista koottavia teemahankkeita. Yksityisteille esitettiin noin viiden miljoonan euron vuotuista lisärahoitusta. Ministerityöryhmän esitysten toteuttamisesta päätetään vuotuisten kehys- ja budjettikäsittelyjen yhteydessä. Liikenneväylien pidossa turvataan ensisijaisesti päivittäinen liikennöitävyys ja väylien kunto sekä liikenneturvallisuus. Alueiden kilpailukykyä edistäviä sekä tieliikenteen kasvun edellyttämiä liikenneturvallisuutta parantavia investointeja ei voida tehdä riittävästi. Liikenteen ympäristöhaitat minimoidaan uusia väylähankkeita toteutettaessa, sen sijaan olemassa olevalla tie- ja rataverkolla ympäristöhaittojen vähentämiseen on niukasti mahdollisuuksia. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten jatkuvan kasvun ympäristöriskejä Suomenlahdella vähennetään kehittämällä liikenteen ohjausjärjestelmiä ja osallistumalla kansainvälisten merikuljetussääntöjen kehittämiseen. Liikenne- ja kuljetuspalvelut ovat kaupallista toimintaa. Valtio täydentää palveluja ostamalla liikkumis- ja kuljetustarpeiden tyydyttämiseksi tarpeellisiksi arvioituja pal Sivu 2

3 veluja siltä osin kuin niitä ei pystytä asiakastuloin tarjoamaan. Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa tai tukee juna-, vesi- ja lentoliikenteen palveluja. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö myöntää kunnille valtionavustusta kaupunkiliikenteen ylläpitämiseen sekä kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen alentamiseen. Tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vähentää ympäristöhaittoja nostamalla joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä. Lääninhallitukset ostavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa runkoliikennettä, jota kunnat täydentävät omilla ostoillaan. Merenkulun tuilla pyritään varmistamaan riittävä Suomeen rekisteröity aluskanta ja siten palvelujen jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Ministeriön hallinnonalan harjoittamaa liikennepolitiikkaa toteutetaan liikenneväylien sekä liikenteen palvelujen palvelutason ylläpitämisen ja kehittämisen lisäksi vaikuttamalla muiden viranomaisten ja sidosryhmien toimiin, joilla on merkitystä liikennepolitiikalle. Eri liikennemuotojen tulee yhdessä muodostaa tehokas liikennejärjestelmä. Valtioneuvosto on alustavasti asettanut talousarvioesitykseen liittyen liikenteen toimialalle seuraavat tavoitteet: Kuljetusten ja liikenteen toimivuudesta huolehditaan siten, että koko liikenneverkolla on taattu päivittäinen liikennöitävyys ja että valtakunnallisilla tärkeimmillä pääväylillä matka- ja kuljetusajat eivät lisäänny. Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti, mikä edellyttäisi tieliikenteessä kuolleiden määrän jäämistä vuonna 2005 alle 315. Logistisia kustannuksia pyritään alentamaan. Liikennepalvelujen peruspalvelutaso turvataan. Toimialan toimin vaikutetaan siihen, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöt valtioneuvoston hyväksymän ilmastostrategian mukaisesti ovat vuonna 2010 korkeintaan vuoden 1990 tasolla. Liikenteen ympäristöriskejä vähennetään. Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut seuraavat tavoitteet: Kuljetusten ja liikenteen toimivuuden turvaamiseksi tulee infrastruktuurin osalta selvittää vuoden 2005 aikana valtion tie- ja rataverkon sekä meriväylien tarkoituksenmukainen laajuus, kapasiteetin käyttöaste ja kapasiteetin puutteesta johtuvien viivästyksien lisääntymisen estämiseksi lähivuosina tärkeimmillä pääväylillä ja suurilla kaupunkiseuduilla tarvittavat toimet sekä liikennejärjestelmän yhteentoimivuutta parantavat toimet. joukkoliikenteen ostojen tulee turvata liikenteen peruspalvelutaso täydentämällä markkinatarjontaa. joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä tulee edistää. kehittää eri liikennemuotojen sekä väylävirastojen yhteistyötä erityisesti alueyhteistyössä sekä yhteensopivien tietojärjestelmien kehittämisessä liikenneväylien suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Liikennemuotojen pitkäjänteisen kehittämisen turvaamiseksi erityistä huomiota kiinnitetään tuottavuuden lisäämiseen sekä tutkimustoiminnan kehittämiseen. Liikenteen turvallisuuden edistämiseksi Sivu 3

4 tieliikenteessä Tiehallinnon toimin vastataan 25 %:sta valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteesta ja määritetään, mikä on Ajoneuvohallintokeskuksen osuus valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteesta ja miten se ilmaistaan Ajoneuvohallintokeskuksen vastuulle kuuluvilla tarvittavilla toimilla. rautatieliikenteessä ei tapahdu matkustajien kuolemaan johtavia onnettomuuksia. kauppamerenkulussa ja ilmailuliikenteen säännöllisessä reittiliikenteessä ja charterliikenteessä ei tapahdu kuolemaan johtavia onnettomuuksia. hallinnonalan tutkimuslaitosten tuottamien sää-, aallokko- ja jääennusteiden osuvuuden tulee olla hyvällä tasolla. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi ilmakehään kohdistuvia ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään vaikuttamalla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mahdollisimman vähän liikennettä synnyttävän alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen sekä mahdollisimman vähän päästöjä synnyttävän ajoneuvokannan kehittymiseen. Hallinnonalan tutkimuslaitosten tulee tuottaa ja välittää päätöksenteon tueksi ilmastoon liittyviä ajantasaisia tutkimuksia sekä korkeatasoista ilmaston tilan seurantaa. Meren tilan seurannan tulee olla laadukasta ja ajantasaista. uudet liikenneväylät rakennetaan niin, että niillä kulkevan liikenteen maaperään, pohjavesiin ja ihmisiin kohdistuvat ympäristöhaitat minimoidaan. olemassa olevien liikenneväylien liikenteen ja kunnossapidon pahimpia ympäristöhaittoja poistetaan. Hallinnonalalle esitetään määrärahoja 1 749,0 milj. euroa. Jäljempänä lukuperusteluissa on näkyvissä tarvetta vastaavia rahoitustarpeita sekä kehysrahoitustason vaikutukset liikenneväylien ja joukkoliikenteen palvelujen palvelutasoon. Liikenne- ja viestintäministeriölle esitetään 14,2 milj. euroa. Viestintäpolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat Viestintäviraston määrärahat sekä sanomalehdistön tuki. Viestintävirastolle esitetään 3,8 milj. euroa. Sanomalehdistön tukemiseen esitetään 13,6 milj. euroa. Liikennepolitiikkaa toteuttavat väylälaitokset ja Ajoneuvohallintokeskus. Muita liikennepolitiikka tukevia määrärahoja ovat joukkoliikenteen palvelujen ostot sekä tuet. Tienpitoon esitetään määrärahoja yhteensä 698,7 milj. euroa. Merenkulkulaitoksen menoihin esitetään nettomäärärahaa yhteensä 23,2 milj. euroa. Radanpitoon esitetään nettomäärärahaa yhteensä 417,5 milj. euroa. Ajoneuvohallintokeskukselle esitetään ajoneuvoverotustehtävän hoitamiseen 9,5 milj. euroa. Joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja tukemiseen esitetään yhteensä 84,4 milj. euroa. Merenkulkuelinkeinon tukemiseen esitetään 73,6 milj. euroa. Omistajapolitiikan toteuttamiseen käytetään 0,5 milj. euroa. Liikelaitokset toimivat omillaan. Tutkimustoimintaa harjoittavat Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos. Ilmatieteen laitokselle esitetään 30,5 milj. euroa ja Merentutkimuslaitokselle 8,3 milj. euroa Sivu 4

5 Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimusmäärärahaksi ehdotetaan 6,9 milj. euroa. Hallinnonalan arvonlisämenoihin esitetään 294,5 milj. euroa. Hallinnonala osallistuu EU:n osittain rahoittamiin tutkimus-, kehittämis- ja liikennehankkeisiin. Trans European Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 17,2 milj. euroa. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin arvioidaan saatavan EU-varoja momentilta noin 6,2 milj. euroa. Lisäksi yhteisöaloitteiden EU-rahoitus menee suoraan alueille. Näitä vastaavaa kansallista rahoitusosuutta varten on osoitettu momenteille yhteensä 13,3 milj. euroa. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v Muutos esitys % 01. Liikenne- ja viestintäministeriö Ajoneuvohallintokeskus Tiehallinto Tienpidon valtionavut Merenkulkulaitos Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen Ratahallintokeskus Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet Viestintävirasto Viestinnän korvaukset ja avustukset Ilmatieteen laitos Merentutkimuslaitos Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä (2003 tp) (2004 tae) (2005 tae) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan valtuuksien käytöstä aiheutuvat määrärahatarpeet (milj. euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta 2005 tehdyt sitoumukset 286,6 160,1 58,4 57,4 766, ,4 Vuoden 2005 sitoumukset 46,8 58,0 53,0 38,0 16,0 201,0 Valtuudet yhteensä 333,4 218,1 111,4 95,4 782, ,4 01. Liikenne- ja viestintäministeriö Selvitysosa: Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä Sivu 5

6 ovat laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet sekä alan yrityksillä kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet. Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut omalle toiminnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2005: Tuotokset ja laadunhallinta Ministeriön strategiset prosessit lainsäädäntö, vuorovaikutus sekä hallinnonalan ja rakenteiden ohjaus ovat laadukkaita. Liikenne- ja viestintäpoliittinen lainsäädäntö täyttää valtioneuvoston lainsäädännön valmistelulle asettamat tavoitteet. Vuorovaikutus tuottaa menettelytavat menestykselliseen yhteistyöhön ja yhteistoimintaan sekä kotimaiseen ja kansainväliseen verkostumiseen. Hallinnonalan virastojen ja laitosten ohjausta ja yhteistyötä kehitetään synergiaetujen saavuttamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Liiketoiminnan ohjauksessa noudatetaan hyvälle hallintotavalle (corporate governance) asetettuja vaatimuksia. Toiminnallinen tehokkuus Kustannukset / henkilötyövuosi ovat enintään euroa. Hankintamenettelyjä kehitetään. Tuottavuuden mittausta kehitetään. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyysindeksi on vähintään 3,4 (asteikolla 1 5). Tukiprosessit (talous, kansainväliset asiat, tutkimus ja ministeriön viestintä) tukevat ministeriön strategisia prosesseja ja ne priorisoidaan strategisten prosessien tarpeiden mukaisesti. 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa vuonna 2002 käyttöön otettuun, uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä. Toimintamenomomentin perustelutaulukko (1 000 euroa) tilinpäätös talousarvio talousarvioesitys TOIMINNAN TULOT JA MENOT Menot - henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) TOIMINNAN RAHOITUS Sivu 6

7 - toimintamenomomentille budjetoidut menot Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) TOIMINTAMENOMOMENTIN KÄYTTÖ - siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty (TA+LTA) talousarvioehdotus käytetty siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle (183 htv) 2005 talousarvio talousarvio tilinpäätös Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää tutkimus- ja kehittämismenoihin sekä palkkioihin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja kehittämishankkeiden maksamiseen ja niihin liittyvien tarjousten tekemiseen. Selvitysosa: Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu liikenteen kysyntään, infrastruktuuriin, tavara- ja henkilöliikenteeseen, liikenneturvallisuuteen, ympäristöhaittojen vähentämiseen, ajoneuvotekniikkaan, vaarallisten aineiden kuljetuksiin, viestintään ja tietoverkkoihin, liikenteen telematiikkaan, lähialueyhteistyöhön sekä hallinnon kehittämiseen talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Ajoneuvohallintokeskus Selvitysosa: Ajoneuvohallintokeskuksen keskeiset tehtävät ovat ajoneuvojen rekisteröinti, ajoneuvojen vuotuinen verotus, katsastustoiminnan valvonta, kuljettajatutkintojen järjestäminen, ajokorttien rekisteröinti sekä tieliikenteen tietopalvelu. Ajoneuvohallintokeskuksen toiminnan perustana on ajoneuvoliikennerekisteri. Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Ajoneuvohallintokeskukselle pääluokkaperusteluissa asetettuja liikenneturvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä tavoitteita tukevat seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle 2005: Tuotokset ja laadunhallinta Katsastustoimipaikkojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enempää kuin 3 tai +7 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvosta. Tavoitetason mukaiset hylkäysprosentit saavutetaan vähintään 80 prosentilla katsastustoimipaikoista (2004 tav.: 80 %; 2003 tot.: 76,5 %) Sivu 7

8 Määräaikaiskatsastuksessa vähintään 60 % katsastustoimipaikoista havaitsee testiautoissa kaksi ennakkoon valittua oleellista vikaa (2004 tav.: 50 %; 2003 tot.: 81,6 %). Rikkomuksetta ja vahingoitta ajaneiden uusien kuljettajien osuus on vähintään 60,3 % (2004 tav.: 60,3 %). Yritysviestintätutkimuksen arvosana AKEsta on vähintään 7,5 (2004 tav.: 7,5). Asiakastyytyväisyys AKEn toimintaan kokonaisuutena on keskimäärin vähintään 3,6 (asteikolla 1 5) (2004 tav.: 3,6; 2003 tot.: 3,7). Asiakastyytyväisyys AKEn sopimuskumppaneiden toimintaan on vähintään 3,6 (asteikolla 1 5 ) (2004 tav.: 3,6). Sopimuskumppaneiden tyytyväisyys AKEn toimintaan on vähintään 3,6 (asteikolla 1 5) (2004: tav.: 3,6). Sähköisiä lupatuotteita on käytössä vähintään 30 kpl (2004 tav.: 40 kpl). Kokonaan sähköisesti käsiteltyjen lupien määrä suhteessa tuoteryhmän kaikkiin lupiin on vähintään 10 % (2004 tav.: 10 %). GSM- ja internet rekisterikyselyiden suhteellinen osuus on vähintään 85% (2004.: 90%). Ajoneuvoveron sähköisten yrityslaskujen määrä on vähintään 1000 kpl (2004 tav.: 300 kpl). Liikennetietojärjestelmän (LTJ) käytettävyysaste on vähintään hyvä. Ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmän (ATJ) toimivuuden mittarit ovat kattavasti käytössä. PALKO hankkeessa pysytään arvioiduissa kustannuksissa. PALKO hankkeessa pysytään arvioiduissa aikatauluissa. PALKO hankkeen sisältötavoitteet saavutetaan. Toiminnallinen tehokkuus Ajoneuvojen rekisteröintiin liittyvät muutostiedot on päivitetty alle 4,7 päivässä (2004 tav.: 4,5 päivässä; 2003 tot.: 4,4 päivässä). Tietopalvelun tulos on vähintään 1,0 milj. euroa (2004 tav.: 2,0 milj. euroa; 2003 tot.: 2,4 milj. euroa). Hakemusasioiden käsittelyaika on enintään 8,5 päivää (2004 tav.: 8,5 päivää; 2003 tot.: 7,7 päivää). Puhelinpalvelun tavoitettavuus on vähintään 85 % (2004 tav.: 85 %). Kustannustavoitteet (kustannukset/suorite) toteutuvat vähintään kolmessa neljästä pääsuoritteesta (2004 tav.: yksikkökustannustavoitteet toteutuvat vähintään kolmessa neljästä pääsuoritteesta). Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstön työtyytyväisyys on vähintään 3,3 (asteikolla 1 5) (2004 tav.: 3,2; 2003 tot.: 3,3) Sivu 8

9 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) toteutuma ennakoitu arvio Tuotot Julkisoikeudelliset suoritteet Rekisteröinti ja verotus -toimiala Ajoneuvotekniikka -toimiala Kuljettaja -toimiala Liiketaloudelliset suoritteet (AKEtieto) Tuotot yhteensä Kustannukset Julkisoikeudelliset suoritteet Rekisteröinti ja verotus -toimiala Ajoneuvotekniikka -toimiala Kuljettaja -toimiala Liiketaloudelliset suoritteet (AKEtieto) Kustannukset yhteensä Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) Julkisoikeudelliset suoritteet Rekisteröinti ja verotus -toimiala Ajoneuvotekniikka -toimiala Kuljettaja -toimiala Liiketaloudelliset suoritteet (AKEtieto) Ylijäämä / Alijäämä yhteensä Kustannusvastaavuus % Julkisoikeudelliset suoritteet Rekisteröinti ja verotus -toimiala Ajoneuvotekniikka -toimiala Kuljettaja -toimiala Liiketaloudelliset suoritteet (AKEtieto) Kustannusvastaavuus % yhteensä Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (t ) % tuotoista Osuus yhteiskustannuksista (t ) Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) (t ) % tuotoista Tuotot %:a kokonaiskustannuksista yhteensä Investoinnit (t ) % tuotoista Hintojen muutos-% Volyymin muutos-% Ajoneuvohallintokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Selvitysosa: Tulot perustuvat valtion maksuperustelain nojalla annettuun liikenneja viestintäministeriön asetukseen Ajoneuvohallintokeskuksen maksuista (1021/2003) Sivu 9

10 Tuloihin sisältyy arvio muualla kuin ETA-valtioissa rekisteröityjen ajoneuvojen massa- ja mittapoikkeuslupien tuotoista euroa. PALKO-hankkeen kokonaiskustannusarvio on 30,6 milj. euroa ja se toteutetaan vuoden 2007 loppuun mennessä. PALKO-menoja sisältyy momentin investointeihin euroa. PALKO -hankkeen valmistuttua hinnoittelussa otetaan huomioon aiemmin suoritettu investoinnin rahoitus. Tietohallinnon menojen sekä palvelukorjausten kasvu lisäävät toiminnan menoja. Menoihin sisältyy arvio raskaan kaluston kuljettajien ajo- ja lepoaikojen seurannassa käytettävien laitteiden uusimisesta aiheutuvista investoinneista euroa. Toiminnosta on saatavissa tuloja euroa vuonna Ajoneuvoverotustehtävän määrärahatarve on euroa. Verotustehtävän menot vastaavat nettomäärärahan tarvetta. Toimintamenomomentin perustelutaulukko (1 000 euroa) tilinpäätös talousarvio talousarvioesitys TOIMINNAN TULOT JA MENOT Tulot maksullinen toiminta muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palvelujen ostot muut toiminnan menot TOIMINNAN RAHOITUS - toimintamenomomentille budjetoidut tulot toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto TOIMINTAMENOMOMENTIN KÄYTTÖ - siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty (TA + LTA) / talousarvioehdotus käytetty siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle (229 htv) 2005 talousarvio talousarvio tilinpäätös Tiehallinto Selvitysosa: Tiehallinto edistää liikenteen toimivuutta ylläpitämällä ja kehittämällä tieverkon palvelutasoa, parantaa tieliikenteen turvallisuutta sekä vähentää ja ehkäisee ympäristöhaittoja. Tiehallinto vastaa valtion vastuulla olevista yleisistä teistä osana liikennejärjestelmää. Yleisten teiden verkon pituus on km ja sen arvo on 15 mrd. euroa. Liikennepolitiikan tavoitteeksi on asetettu Suomen ja sen eri alueiden kilpailukyvyn edistäminen liikenteen infrastruktuuria ja palveluja kehittämällä. Tiehallinnon tehtävänä on tukea tienpidon toimenpitein tasapainoista aluekehitystä sekä pitää päätieverkon ohella huolta alemmanasteisen tieverkon riittävästä laajuudesta ja kunnosta Sivu 10

11 Tienpidon nykyrahoituksella voidaan varmistaa tieverkon nykykunnon säilyminen sekä liikennettä tyydyttävä palvelutaso koko maassa. Sen sijaan alueiden kilpailukykyä tukevia, työmatkaliikenteen ja elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta sekä liikenneturvallisuutta parantavia investointeja ei voida riittävästi toteuttaa. Väestömuutosten aiheuttamat sekä maankäyttötarpeista ja liikennemäärän kasvusta johtuvat liikenneinfrastruktuurin investointipaineet kasvukeskuksissa ja päätiestöllä ovat suurempia kuin alemmalla tieverkolla. Perustienpidossa asetetaan etusijalle tiestön jokapäiväinen liikennöitävyys, tieverkon kunnosta huolehtiminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Kainuun maakunnan osalta tienpidon rahoitusta on siirretty 16,38 milj. euroa sisäasiainministeriön pääluokkaan momentille Kainuun maakunnan kehittämisraha, jonka osalta tienpitäjälle kuuluva vastuu on Kainuun maakunnalla Tiehallinnon ja maakunnan välisen sopimuksen mukaisesti. Tiehallinnolle asetettavat tavoitteet kattavat myös kokeilualueen tieverkon. Nimettyjä käynnissä olevia tieverkon kehittämishankkeita toteutetaan vilkkaimmalla päätieverkolla ja kaupunkiseudulla. Tiestön hoidon menoihin on varattu yhteensä 186,9 milj. euroa, jolla voidaan säilyttää nykyinen laatu ja palvelutaso. Päätiestöllä hoidon taso takaa hyvät ajo-olosuhteet, seututeillä tyydyttävät ja yhdysteillä välttävät. Alimmassa hoitoluokassa on yli puolet tieverkosta. Tienpidon laatutasoa tarkistetaan tarvittaessa liikenteen toimivuuden seurannan ja asiakaspalautteiden pohjalta. Raskaan liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta vaikeissa sääolosuhteissa edistetään täsmähoidolla Ylläpitoon ja korvausinvestointeihin on varattu 194,5 milj. euroa. Tällä rahoituksella teiden kunto säilyy pääosin nykytasolla lukuunottamatta siltoja. Merkittävä osa teihin kuuluvista muista rakenteista ja laitteista on lähivuosina tulossa korjausikään ja aiheuttaa merkittävää lisärahoitustarvetta. Tavoitteena on pitemmällä aikavälillä päästä lähemmäksi tieverkon kunnon optimitilannetta, jossa tienpitäjän ja tienkäyttäjien kustannukset ovat minimissään. Perustienpidon investointeihin jää käytettäväksi yhteensä 56,8 milj. euroa eli selvästi tarvetta vähäisempi rahoitus. Perustienpidon investoinnit ovat pienehköjä alueellisia liikenneturvallisinvestointeja sekä käynnissä oleviin valtakunnallisiin hankeohjelmiin ja teemapaketteihin sisältyviä kohteita, jotka on priorisoitu yhtenäisin kriteerein. Uutena teemapakettina aloitetaan satamayhteyksien parantaminen 5 milj. eurolla. Koko teemapaketin suuruus on 30 milj. euroa. Useat pääteiden yhteysvälit vaatisivat nykyaikaistamista liikenteen sujuvuuden, mutta erityisesti myös liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Turvallisuutta parannetaan liikenneympäristöön kohdistuvien toimien lisäksi myös rakentamalla automaattista nopeuden valvontaa 200 tiekilometrille. Vuoden 2005 lopussa valvontakameroin varustettuja teitä on yli kilometriä. Liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Tiehallinnolle pääluokkaperusteluja tukevat seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle 2005: Tuotokset ja laadunhallinta Väylien palvelutaso Hoidon ja ylläpidon palvelutaso säilyy nykyisellään. Rahoitusta suunnataan siten, että tierakenteet voidaan pitkällä aikavälillä pitää kunnossa mahdollisimman taloudellisesti. Pääteiden rakenteellinen kunto ei heikkene. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä rajoitetaan enintään kilometriin. Siltojen kunnon heikkenemistä hidaste Sivu 11

12 taan lisäämällä korjaustoimintaa niin, että huonokuntoisten siltojen määrä rajoitetaan enintään 800 siltaan. Kelirikkoista soratiestöä peruskorjataan 200 kilometriä. Liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan toteuttamalla liikennetiedotusta ja liikenteen ohjausta palvelevia seurantajärjestelmiä päätieverkon tärkeillä yhteysväleillä ja suurilla kaupunkiseuduilla. Käyttäjätyytyväisyys Tiehallinto huolehtii tienpidosta niin, että tienkäyttäjien tyytyväisyys yleisten teiden palvelutasoon säilyy tasolla 3,4 (asteikolla 1 5). Tiehallinto kehittää vuorovaikutusta ja yhteistyötä toimeksiantajiensa, yhteistyökumppaneiden ja palvelujen toimittajien ja tuottajien kanssa siten, että tyytyväisyys Tiehallintoon paranee. Turvallisuus Tiehallinnon toimin vähennetään tienkäyttäjien riskiä joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen. Perustienpidon toimenpiteiden laskennallinen henkilövahinkoonnettomuuksien vähenemä on 30 ja kehittämisinvestoinneilla saavutetaan lisäksi 10 laskennallisen henkilövahinko-onnettomuuden vähenemä. Tiehallinto edistää eri osapuolten välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä toteuttaa Tiehallinnon liikenneturvallisuussuunnitelman vuoden 2005 tehostetut toimenpiteet. Ympäristö Pohjavesien ympäristövaikutuksia minimoimiseksi suolan käytön määrä on enintään tonnia talvikautena normaaleina talvina. Toiminnallinen tehokkuus Perustienpidon yksikkömenot ovat laajennus- ja uusinvestoinnit sekä suunnittelu pois lukien nykyisellä palvelu- ja kuntotasolla euroa/kilometri. Tiehallinnon hallintomenot (ei sisällä mm. T&K menoja eikä tietojärjestelmäinvestointeja) ovat enintään 71 milj. euroa. Tiehallinnon prosessien suorituskyvyn paraneminen kyetään osoittamaan mittarein. Henkisten voimavarojen hallinta Tiehallinto saavuttaa Euroopan laatupalkintoarvioinnissa (EFQM) 450 pistettä. Arviointi mittaa mm. johtajuutta, henkilöstöä, prosesseja ja toiminnan tuloksia. Maksimipistemäärä on 1000 pistettä. Aikaisempina vuosina Tiehallinto on yltänyt pisteeseen Tieverkon laajuutta sekä Tiehallinnon toimintaa ja tulostavoitteita kuvaavia tunnuslukuja Tunnusluku tai tulostavoitemittari vuonna 2005 toteutuma ennuste ennuste - /tulostavoite TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Tieverkon palvelutaso Tieverkon laajuus ja tila (tilanne ) Yleisten teiden pituus (km) Päällystepituus (km) Siltojen lkm Kevyen liikenteen väylien pituus (km) Liikennesuorite (tiet ja kadut) mrd. hlökm, 68,2 68,9 70,2 mrd. tonnikm 26,9 27,4 28,0 Kelirikolle alttiiden teiden määrä (km) Kelirikkorajoitusten määrä (km) Painorajoitettujen siltojen määrä (kpl) Sivu 12

13 Päällystettyjen teiden kunto-tavoitteen alittavien määrä (km) Kelirikkoisen soratiestön peruskorjaus (km) Huonokuntoisten siltojen lukumäärä (max) Käyttäjätyytyväisyys Tienkäyttäjien tyytyväisyys (1 5) 3,5 3,4 3,4 pääteiden tilaan ja kuntoon 3,5 3,4 3,4 alemman verkon tilaan ja kuntoon 3,0 3,0 3,0 Turvallisuus Liikennekuolemat yleisillä teillä Henkilövahinko-onnettomuudet yleisillä teillä Heva-vähenemätavoite tienpidon toimin yht. 70,6 53,7 40 perustienpito 54,1 43,6 30 kehittäminen 16,5 10,1 10 Ympäristö Suolan käyttö liukkauden torjunnassa yleisillä teillä (tonnia/talvikausi) Yli 55 dba melulle altistuneet (asukasta) Kiireellinen pohjavesien suojaustarve (km) Pohjavesisuojaukset (km) 6,3 0 0 CO 2 päästöt, tiet ja kadut (1990=100) Hiukkaset, tiet ja kadut (1990=100) TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Kunnossapidon yksikkömenot ( /tiekm) Hallintomenot (milj. ) 71,3 70,3 71 (enint.) HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyövuodet Työtyytyväisyys (1-5) 3,3 3,3 3,4 T&K-menojen osuus perustienpidon menoista % 0,7 0,9 1,0 Euroopan laatupalkintoarvioinnissa ( EFQM) saavutettu pistemäärä 450 Tienpidon tulojen ja menojen erittely (milj. euroa) tilinpäätös varsinainen talousarvio varsinainen talousarvio Perustienpito (21) 606,3 583,3 549,8 Tulot 19,2 5,0 5,0 maksullisen toiminnan tulot 2,0 0,8 0,8 muut tulot 17,2 4,2 4,2 Menot 625,5 588,3 554,8 Hallinto 85,0 83,2 84,1 Hoito 205,0 195,9 186,9 Ylläpito 199,2 200,0 194,5 Alueelliset investoinnit 1 54,8 65,0 41,8 Valtakunnalliset hankeohjelmat ja teemapaketit 2 24,3 10,0 15,0 Suunnittelu 25,0 19,3 21,7 Liikenteen hallinta 8,1 7,0 10,0 Palveluprojektit ja sopeuttaminen 22,0 7,1 Maksullisen toiminnan menot 2,1 0,8 0,8 Kehittämisinvestoinnit (76, 78, 79) 110,5 163,1 137,8 Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (76) 20,2 23,5 23,5 Eräät tiehankkeet (78) 12,2 103,3 93,3 Jälkirahoitus- ja elinkaarihankkeet (79) 78,1 36,3 21,0 LUVUN NETTOMENOT 716,8 746,4 687,6 (940 htv) 1 Perustienpidon alueelliset investoinnit ovat pieniä, lähinnä liikenneturvallisuusinvestointeja, joista tiepiirit päättävät annettujen kehysten raameissa. Hankkeet toteutuvat maakuntien kehittämisstrategioita ja hankkeista sovitaan maakuntien toteuttamisohjelmien yhteydessä. 2 Valtakunnalliset hankeohjelmat ja teemapaketit on priorisoitu valtakunnallisesti yhtenäisin kriteerein. Vuoden 2005 määräraha sisältää jo aiemmin päätettyjen investointikohteiden jatkorahoituksen (pohjavesiohjelmaan ja lossipaikkojen silloittamisohjelmaan) sekä uutena teemapakettina satamayhteyksien parantamisen (5 milj. euroa) Sivu 13

14 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden perustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yksityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesalueiden hankinnoista, Tiehallinnon kiinteistönpidosta sekä muista tienpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien toimintamenojen maksamiseen. Momentin määrärahalla saa myös rahoittaa ns. lähialueyhteistyöhankkeita. Määrärahaa saa käyttää myös palvelusuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen. Selvitysosa: Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon euroa siirtona Kainuun maakunnan osalta momentille Lisäksi momentin mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon euroa laiva- ja uittojohteiden ylläpitoon siirtona momentille sekä euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille Lähialueyhteistyöhankkeisiin käytetään enintään euroa talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä annetun lain (243/1954) ja asetuksen (487/1957) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää tietä varten tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tiesuunnitelman hyväksymistä talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät tiehankkeet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna. Määrärahaa saa käyttää myös Hakamäentie, Helsinki hankkeen toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan sopimuksia Hakamäentie, Helsinki hankkeen toteuttamiseksi enintään 90 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä Sivu 14

15 Selvitysosa: Hanke-erittely Valmis Sopimus- Arvioitu Määräraha Rahoitustarve KESKENERÄISET TIEHANKKEET liiken- valtuus käyttö v myöhemmin teelle milj. milj. milj. milj. E 18 Lohja Lohjanharju ,9 24,6 25,0 9,3 Vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 1 rakennusvaihe ,0 28,5 16,0 12,5 Vt 4 Lahti Heinola ,0 15,2 21,0 4,8 Vt 4 Jyväskylä Kirri ,0 9,0 5,4 6,6 Vt 5 Joroinen Varkaus ,0 16,2 9,8 1,0 Vt 8 Raision kohta ,0 11,9 0,8 1,3 Vt 13 Nuijamaan raja-aseman tieyhteys ,5 5,2 9,3 Keskeneräiset tiehankkeet yhteensä 233,4 110,6 87,3 35,5 UUDET TIEHANKKEET Mt 100 Hakamäentie, Helsinki ,0 6,0 84,0 Tiehankkeet yhteensä 323,4 110,6 93,3 119,5 Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2006 noin 62,0 milj. euroa, vuonna 2007 noin 35,5 milj. euroa ja vuonna 2008 noin 22,0 milj. euroa. Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa: Hakamäentie, Helsinki. Hakamäentie on nykyisin kaksikaistainen Helsingin kaupungin ylläpitämä katu. Se yhdistää Helsingin keskustasta lähtevät säteittäiset pääväylät Vihdintien, Hämeenlinnanväylän (Mannerheimintie) ja Tuusulantien (Mäkelänkatu). Hakamäentien liikennemäärä on noin autoa/vrk. Tie ei tasoltaan puutteellisena pysty vastaamaan liikenteen kysyntään vaan ruuhkautuu. Vuosittain katuosuudella tapahtuu 15 henkilövahinko-onnettomuutta. Hanke käsittää tien parantamisen nelikaistaiseksi koko 4 km matkalla, josta 320 m tulee tunneliin. Rakennetaan uusia eritasoliittymiä, täydennetään nykyisiä eritasoliittymiä sekä joukko- ja kevyen liikenteen oloja parannetaan. Hakamäentien luonne muuttuu selkeämmin koko pääkaupunkiseutua ja valtakunnallista liikennettä palvelevaksi, minkä takia se muutetaan valtion vastuulla olevaksi yleiseksi tieksi. Samasta syystä myös Hämeenlinnanväylä välillä Hakamäentie Rantarata muutetaan valtion yleiseksi tieksi. Hanke sujuvoittaa huomattavasti Helsingin keskustan ohittavaa liikennettä, parantaa alueen kevytliikenneverkkoa ja poikittaista joukkoliikennettä sekä vähentää arviolta neljä henkilövahinko-onnettomuutta vuosittain. Hanke sisältyy pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää koskevaan aiesopimukseen. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 90 milj. euroa (ilman arvonlisäveroa). Helsingin kaupunki osallistuu hankkeen rahoitukseen. Hyötykustannussuhde on 2,9. Tieosuuden vuosittaiset hoito- ja ylläpitokustannukset ovat noin euroa talousarvio talousarvio tilinpäätös Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa Sivu 15

16 Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin, kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty asianomaisena myöntämisvuonna. Määrärahasta saa maksaa palkkausmenoja enintään yhden henkilötyövuoden verran. Selvitysosa: Seuraavassa taulukossa ovat hankkeet, joihin on myönnetty sopimusvaltuus aikaisempien vuosien talousarviossa. Hankeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2006 noin 20,7 milj. euroa, vuonna 2007 noin 20,9 milj. euroa, vuonna 2008 noin 35,5 milj. euroa sekä myöhempinä vuosina noin 766,9 milj. euroa. Hanke-erittely Määrärahaa Sopimus- budjetoitu Määräraha Rahoitustarve TIEHANKKEET Valmis valtuus aiemmin v myöhemmin liikenteelle milj. milj. milj. milj. Jälkirahoitushanke: Vt 4 Järvenpää Lahti ,3 85,4 18,6 148,3 Elinkaarirahoitushanke: E 18 Muurla Lohja ,0 2,0 2,4 695,6 Yhteensä 952,3 87,4 21,0 843, talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Tienpidon valtionavut 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionapujen maksamiseen, yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös yksityisteiden tieisännöitsijöiden kouluttamiseen ja tiekuntien opastamiseen. Selvitysosa: Määrärahaa on tarkoitus käyttää haja-asutusalueiden teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen ja pysyvän asutuksen sekä perustuotantotoiminnan tarvitsemien teiden avustamiseen niiden merkityksen suhteessa. Tieisännöitsijöiden kouluttaminen ja tie kuntien opastaminen on kolmivuotinen kokeiluhanke ja kestää vuoteen 2006 asti. Valtionapuun oikeutettuja teitä on noin km, avustettavia kohteita on vuosittain noin 630 ja keskimääräinen avustus on euroa. Tuen enimmäisosuus voi olla 75 % todellisista hyväksytyistä kustannuksista. Määräraha on mahdollistanut noin 60 prosentin mukaisen tuen kuntien tuen ollessa kyseisiin kohteisiin noin 20 %. Valtion tuki kohdistuu ensisijassa teiden parantamiseen sekä lauttoihin. 3 Sopimuskausi päättyy vuonna Sopimuskausi päättyy vuonna Sivu 16

17 2005 talousarvio talousarvio tilinpäätös Tieliikelaitos 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Tieliikelaitoksen tavoitteena on huolehtia toimialaansa kuuluvien palvelujen tarkoituksenmukaisesta tarjonnasta ja kehittämisestä liiketoiminnan edellytysten mukaisesti. Tieliikelaitos varmistaa tasapuolisen koko maan kattavan palvelutarjonnan yleisten teiden kunnossapidossa ja lossiliikenteen hoidossa. 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet Tieliikelaitoksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2005 enintään 50 milj. euroa. Lisäksi Tieliikelaitos saa tehdä vuonna 2005 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina vuosina enintään 30 milj. euroa 3. Lainanotto Tieliikelaitos oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 50 milj. euroa. Selvitysosa: Eduskunnan hyväksyttäväksi esitetyt palvelu- ja muut toimintatavoitteet huomioon ottaen liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Tieliikelaitoksen tulostavoitteeksi 12,0 milj. euroa ja tuloutustavoitteeksi 1,7 milj. euroa vuonna Tulostavoitteen asettamisessa on otettu huomioon tienpidon avautuminen kokonaan kilpailulle. Tämän ennakoidaan alentavan Tieliikelaitoksen toiminnan liikevaihtoa lähes 30 milj. eurolla edelliseen vuoden suunniteltuun verrattuna. Toiminnan kustannuksia sopeutetaan alenevaan volyymiin Tieliikelaitoksen perustamisen yhteydessä hyväksyttyjä periaatteita noudattaen. Liikelaitoksen perustamisen yhteydessä määriteltiin, että siirtymäkauden jälkeen liikelaitoksen tuloutustavoite nostetaan 10 prosenttiin peruspääomasta eli 1,7 milj. euroon vuodessa. Investointeihin on alustavan investointisuunnitelman mukaan tarkoitus käyttää korkeintaan 50 milj. euroa, joka varaudutaan rahoittamaan kokonaisuudessaan eduskunnalle esitettävin lainavaltuuksien perusteella rahalaitoksilta otettavilla lainoilla. Investoinneista noin 30 milj. euroa on tarkoitus käyttää tuotantokapasiteetin säilyttämisen laadullisesti ja määrällisesti riittävällä tasolla. Tunnuslukutaulukko toteutuma ennakoitu arvio Liikevaihto, milj. 543,2 500,0 470,0 muutos, % -1,5-8,0-6,0 Käyttökate, % 5,4 5,7 6,8 Liikevoitto, milj. 12,6 12,4 12,9 Tilikauden tulos, milj. 13,4 12,0 12,0 liikevaihdosta, % 2,5 2,4 2,6 peruspääomasta, % 78,2 69,3 69,3 Tuloutus valtion talousarvioon, milj. 6,9 6,3 1,7 Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,0 9,3 9, Sivu 17

18 Investoinnit liikevaihdosta, % 2,9 4,3 5,0 Omavaraisuusaste, % 37,1 43,0 46,0 Taseen loppusumma, milj. 244,6 226,1 227,2 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä (htv) Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. ) toteutuma ennakoitu arvio Tuloutus tulomomenteille Takausmaksut - - 0, Korot 1,0 1,4 1, Voiton tuloutus (ed. vuoden) 6,9 6,3 1, Lainat - 3,5 3,5 Yhteensä 7,9 11,2 7, Merenkulkulaitos Selvitysosa: Merenkulkulaitos vastaa kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen toimintaedellytysten ylläpidosta ja kehittämisestä taloudellisesti, turvallisesti ja ympäristöä säästäen. Sen toiminnassa painottuvat viranomaisen ja palvelujen tilaajan tehtävät. Merenkulkulaitos vastaa valtion vastuulla olevien vesiväylien hoidosta ja kehittämisestä, merikartoituksesta sekä jäänmurtoon, väyläaluspalveluihin ja saariston yhteysalusliikenteeseen kuuluvista viranomais- ja tilaajatehtävistä sekä alusturvallisuuteen ja luotsaukseen liittyvistä viranomaistehtävistä. Liikenteen ja vastaavan tulokertymän ennakoitu kehitys Muutos % 2005 Muutos % Väylämaksuilla katettava toiminta Ulkomaan tavaraliikenne, milj. tonnia 91,3 90,0-1,4 91,8 2,0 Matkustajaliikenne, milj. matkustajaa 15,6 15,5-0,6 15,5 0,0 Väylämaksut, milj. euroa 72,5 73,0 0,8 73,7 1,0 Merenkulkulaitos edistää liikenteen toimivuutta ylläpitämällä ja kehittämällä vesiväylien palvelutasoa siihen liittyvine toimintoineen, parantaa merenkulun turvallisuutta sekä vähentää ja ehkäisee ympäristöhaittoja. Näiden tavoitteiden edistämiseksi liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Merenkulkulaitokselle pääluokkaperusteluja tukevat seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle : Tulostavoite/tunnusluku toteutuma ennuste ennuste/- tulostavoite TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Palvelutaso Kauppamerenkulun väyläkilometrit Muun vesiliikenteen väyläkilometrit Talvisatamien määrä Väylänpito 5 Kaikissa taulukoissa vuoden 2003 tiedot ovat ennen organisaatiouudistusta. 6 Saimaan syväväylät pidetään auki talvikaudella Sivu 18

19 Väylien kunto huonokuntoisten kauppamerenkulun väylien määrä, km Navi-kriteerit täyttävien väylien osuus, % kauppamerenkulun väylät matalaväylät Merikartoitus HELCOM-mittausten toteutusaste % 14, Talvimerenkulun avustaminen Jäänmurtopalvelujen odotusaika, tuntia 6 enint. 4 enint. 4 Ilman odotusta läpipäässeiden alusten osuus, % 84, Asiakastyytyväisyys (1-5) 3,7 4,0 4,0 Turvallisuus, ympäristö Alusturvallisuus Suomen sijoittuminen n:n parhaimman maan joukkoon Paris MOU-jäsenvaltioiden satamavaltiotarkastusten yhteydessä vähiten pysäytettyjen alusten listalla TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Rannikon kauppamerenkulun palvelut Kustannukset /kuljetettu tonni (ei sis. luotsausta) 0,87 0,74 0,71 Väylien ylläpidon kustannukset keskimäärin /väyläkilometri Sisävesien kauppamerenkulun palvelut Kustannukset /kuljetettu tonni (ei sis luotsausta) 4,3 4,2 4,1 Väylien ylläpidon kustannukset keskimäärin /väyläkilometri Muun vesiliikenteen palvelut Väylien ylläpidon kustannukset keskimäärin /väyläkilometri Kustannusvastaavuus Väylämaksu (sis. VTS), % Liiketaloudellisin perustein hinnoitellut suoritteet % HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyövuodet Henkilöstön työtyytyväisyys 3,1 3,2 3,3 Tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus toimintamenoista, % 0,6 1,0 1,2 Merenkulkulaitoksen tuotot ja kustannukset tehtävittäin vuonna 2005 Toimintakustannukset Laskennal- Kustannuk- Ylijäämä/Alijää Kustannus- Tuotot Poistot 8 liset korot 8 set yhteensä mä vastaavuus % Meriväylät Väylämaksulla katettavat tehtävät yhteensä väylänpito jäänmurto Muut väylät Sisävesien väylät Luotsausviranomainen Liiketaloudellisin perustein hinnoitellut palvelut Alusturvallisuus Muut viranomaistehtävien kaltaiset tehtävät Kilometrimäärä tarkistettu vuonna Poistot laskettu kirjanpidon arvoista. Käytetty korko 3,0 % Sivu 19

20 YHTEENSÄ Pääosa tuotoista muodostuu kauppamerenkululta perittävistä väylämaksuista. Muut tuotot ovat lähinnä maksullisesta palvelutoiminnasta. Toimintakustannukset muodostuvat pääosin palveluostoista, henkilöstökustannuksista ja muista lyhytvaikutteisista juoksevista kustannuksista. Poistot ja laskennalliset korot muodostuvat Merenkulkulaitoksen käyttöomaisuudesta, lähinnä väylistä. Merenkulkulaitoksen menojen ja tulojen erittely (milj. euroa) varsinainen varsinainen tilinpäätös talousarvio talousarvio Toimintamenot, netto (21) 17,8 16,8 18,1 Tulot toiminnasta 138,7 79,0 80,9 Toimintamenot 156,4 95,8 99,0 Liikelaitosten perustaminen (22) 0,5 - - Alusten hankinta (70) 7,5 - - Maa- ja vesialueiden hankinta (76) 0,05 0,05 0,05 Väyläverkon kehittäminen (77) 5,5 6,8 - Eräät vesiväylähankkeet (78) - - 5,0 LUVUN NETTOMENOT 31,4 23,7 23,2 21. Merenkulkulaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja selvitysmenoihin sekä rakennusten, rakenteiden ja kiinteistöjen perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen silloin, kun hankkeen hankintameno tai kustannusarvio on alle euroa. Merenkulkulaitos oikeutetaan solmimaan monivuotinen sopimus jäänmurto- ja ympäristönsuojelutehtävistä enintään 134 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä. Selvitysosa: Toiminnan tuloja ovat väylämaksutulot, maksullisen palvelutoiminnan tulot, karttatuotannon tulot, merenkulun tarkastustoiminnan tulot, vuokratulot sekä Saimaan kanavan lupamaksut. Momentilta maksetaan myös Saimaan kanavan hoitokunnan menot. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa laiva- ja uittojohteiden ylläpitoon siirtona momentilta sekä vähennyksenä euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon lisääntyvät tulot johtuen väylämaksujen kasvusta ( euroa) sekä julkioikeudellisista suoritteista perittävien maksujen kustannustason nousua vastaavasta korotuksesta ( euroa). Väylämaksukertymän lisäyksestä käytetään kustannustason nousuun euroa sekä mataloituvien väylien kunnostukseen euroa. Momentin mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa Suomenlahden kansainvälisen vesialueen liikenteen pakollisen ilmoittautumisjärjestelmän (GOFREP) ylläpitämiseen sekä euroa meri- ja satamaturvallisuustoiminnan uusiin tehtäviin. Rannikon jäänmurtotoiminnan menot on mitoitettu 650 toimintapäivän mukaisesti eli nk. leudon talven mukaan, jolloin jääpeitettä on Perämerellä sekä rannikkoseuduilla Sivu 20

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittisia

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa hallituksen liikenne-

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittisia

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 53 000 euroa. Selvitysosa:

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Henkilö- ja tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan noin 2 % vuonna 2004. Sen jälkeen vuosikasvuksi arvioidaan edelleen

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

29.88.22 ARKISTOLAITOS

29.88.22 ARKISTOLAITOS 14.3.2006 TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 29.88.22 ARKISTOLAITOS KANSALLISARKISTO 1 29.88.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 435 000 euroa.

Lisätiedot

19. Muut veronluonteiset tulot

19. Muut veronluonteiset tulot 19. Muut veronluonteiset tulot 02Lästimaksut Momentille arvioidaan kertyvän 953 000 euroa. S e l vitys osa: Lästimaksu perustuu lakiin (189/1936) ja asetukseen (468/1954) lästimaksusta. Vastaavat menot

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa hallituksen liikenne-

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa hallituksen liikenne-

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

19. Muut veronluonteiset tulot

19. Muut veronluonteiset tulot 19. Muut veronluonteiset tulot 02Lästimaksut Momentille arvioidaan kertyvän 953 000 euroa. Selvitysosa: Lästimaksu perustuu lakiin (189/1936) ja asetukseen (468/1954) lästimaksusta. Vastaavat menot on

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa hallituksen liikenne-

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTOISET TULOT 19. Muut veronluonteiset tulot

Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTOISET TULOT 19. Muut veronluonteiset tulot Liikenne- ja viestintäministeriön talousarvioehdotus vuodelle 2009 02. Lästimaksut Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTOISET TULOT 19. Muut veronluonteiset tulot Momentille arvioidaan kertyvän 953 000 euroa.

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Ylijohtaja Anne Herneoja 13.10.2011 Vastuu teistä, radoista ja vesiväylistä Liikennevirasto kehittää ja ylläpitää rautatie-, meri- ja tieliikennettä

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa hallituksen liikenne-

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011 Vuoden 2011 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2011 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN VIRASTOJEN JA LAITOSTEN TULOSTAVOITTEET VUODELLE 2005

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN VIRASTOJEN JA LAITOSTEN TULOSTAVOITTEET VUODELLE 2005 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN VIRASTOJEN JA LAITOSTEN TULOSTAVOITTEET VUODELLE 2005 Helmikuu 2005 1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN TULOSTAVOITTEET VUODELLE 2005 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

MIHIN VALTIOLLA ON VARAA INVESTOIDA

MIHIN VALTIOLLA ON VARAA INVESTOIDA Eteläisen Suomen Liikennefoorumi 15.3.2004 1 Matti Saarinen Kansanedustaja, liikennejaoston puheenjohtaja MIHIN VALTIOLLA ON VARAA INVESTOIDA 1. Liikennejaoston rooli ja budjettiprosessi 2. Hallitusohjelman

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

29.40.02 ARKISTOLAITOS

29.40.02 ARKISTOLAITOS 8.2.2013 TALOUSAVIOEHDOTUS 2014 29.40.02 AKISTOLAITOS KANSALLISAKISTO 1 29.40.02 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 997 000 euroa.

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 34. Valtionapu länsimetron suunnitteluun (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 300 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 29.60.22 ARKISTOLAITOS

TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 29.60.22 ARKISTOLAITOS TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 29.60.22 ARKISTOLAITOS KANSALLISARKISTO 1 29.60.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 557 000 euroa. tiot 1A-C

Lisätiedot

10. (31.24, 25, 30, 40, 52, 60, osa ja 99, osa) Liikenneverkko

10. (31.24, 25, 30, 40, 52, 60, osa ja 99, osa) Liikenneverkko 10. (31.24, 25, 30, 40, 52, 60, osa ja 99, osa) Liikenneverkko S e l v i t y s o s a : Olemassa olevat liikenneväylät pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpito sisältää väylien päivittäisen

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

18.2.2004 (EI JULKINEN) TALOUSARVIOEHDOTUS 2005 29.88. ARKISTOLAITOS

18.2.2004 (EI JULKINEN) TALOUSARVIOEHDOTUS 2005 29.88. ARKISTOLAITOS 18.2.2004 (EI JULKINEN) TALOUSARVIOEHDOTUS 2005 29.88. ARKISTOLAITOS Helsinki 2004 29.88 Arkistolaitos 1 29.88.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka 8. (34.6, osa) Työvoimapolitiikka S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/22) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut

Talousarvioesitys 2016. 30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut 30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut S e l v i t y s o s a : Merenkulkupolitiikan tavoitteena on turvata Suomen kauppalaivaston myönteinen kehitys, suomalaisten merenkulkijoiden työllisyys ja huoltovarmuus.

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula 28.10.2014 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua

Lisätiedot

Hankintojen yhteinen kehittäminen

Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankinnan ohjeistuspalvelu 26.3.2015 Liikennevirasto ja ELY keskusten L- vastuualue Liikennevirasto perustettiin vuoden 2010 alussa. Virastoon yhdistettiin Tiehallinnon

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

28.11.2012 Matti Vehviläinen

28.11.2012 Matti Vehviläinen Satakunnan ajankohtaiset liikennehankkeet Perustienpidon tilannekatsaus (Satakunta) Yhteysvälihankkeen Turku Pori eteneminen Muita Satakunnan tieverkon kehittämiskohteita 28.11.2012 Matti Vehviläinen Perustienpito

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Alan rahoitus, trendit ja volyymit

Alan rahoitus, trendit ja volyymit Alan rahoitus, trendit ja volyymit Heikki Jämsä 17.3.2015 Heikki Jämsä, PANK menetelmäpäivä 7000000 ASFALTTITUOTANTO (TONNIA) YHTEENSÄ 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 1000000 0 2014 ARVIO 2013

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2003 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2015 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 362/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2015 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 362/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 367/2014 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2015 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 362/2014 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan,

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta

Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 130/53/2012 Eduskunta 20.5.2013 Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 2012 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa valtion tilinpäätöksen tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot