LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN VIRASTOJEN JA LAITOSTEN TILINPÄÄTÖSKANNANOTOT JA TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN VUONNA 2005

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALAN VIRASTOJEN JA LAITOSTEN TILINPÄÄTÖSKANNANOTOT JA TULOSTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN VUONNA 2005 Kesäkuu 2006

2 2

3 SISÄLTÖ VIRASTOITTAIN JA TULOSTAVOITEALUEITTAIN AJONEUVOHALLINTOKESKUS 5 TIEHALLINTO 16 MERENKULKULAITOS 23 RATAHALLINTOKESKUS 31 VIESTINTÄVIRASTO 40 ILMATIETEEN LAITOS 52 MERENTUTKIMUSLAITOS 65 VALTION TELEVISIO- JA RADIORAHASTO 73 3

4 MINISTERIÖN TILINPÄÄTÖSKANNANOTOT Sisältö Tähän yhteenvetoon on koottu liikenne- ja viestintäministeriön antamat talousarvioasetuksen 66 i :n 1 momentin mukaiset ensimmäiset tilinpäätöskannanotot hallinnonalan virastojen ja laitosten vuoden 2005 tilinpäätöksestä (toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat). Talousarvioasetuksen mukaan tilinpäätöskannanotossa ministeriön on lausuttava: 1) arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä sekä tulostavoitteiden toteutumisesta. 2) ovatko käytetyt tuloksellisuuden raportoinnin perusteet ohjauksen ja tulosvastuun kannalta asianmukaisia sekä ministeriön kanta näiden kehittämistarpeista. 3) mihin toimenpiteisiin tilivirastossa tai rahastossa sekä tilivirastoon mahdollisesti kuuluvissa virastoissa ja laitoksissa on tarpeen ryhtyä tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi. 4) mihin toimenpiteisiin ministeriö ryhtyy tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi. Tilinpäätöskannanoton rakenne on seuraava: 1) Varsinainen tilinpäätöksen analysointi - tulostavoitteiden saavuttaminen sekä raportoinnin kehittämistarpeet - tilinpäätöslaskelmat (talouden analysointi) - arvio johdon sisäisen valvonnan toimivuutta koskevasta lausumasta 2) Valtiontalouden tarkastusviraston vuositilintarkastuskertomusten kommentit ja niiden huomioiminen 3) Toimenpiteet - virastolta edellytettävät toimenpiteet - ministeriön toimenpiteet Tilinpäätöskannanottokirjeen liitteenä on virastokohtainen analyysitaulukko tavoitteiden saavuttamisasteesta ja informaationa myös puolivuotisraportin tilanne. Julkaisu on myös luettavissa Netrassa tulosohjausasiakirjoissa kohdassa seurantatiedot Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten tulostavoitteiden saavuttaminen sekä ministeriön tilinpäätöskannanotot Jakelu: Hallinnonalan virastot ja laitokset Hallinnonalan virastojen ja laitosten talousjohto Valtiovarainministeriö Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontilintarkastajien kanslia Valtioneuvoston controller Liikenne- ja viestintäministeriö Ministeri Valtiosihteeri Kansliapäällikkö Osasto ja yksiköt Virastojen ja laitosten ohjauksesta vastaavat Virastojen ja laitosten johtokuntajäsenet Erityisavustaja 4

5 /12/2006 Ajoneuvohallintokeskus Viite Asia Liikenne- ja viestintäministeriön tilinpäätöskannanotto vuoden 2005 tilinpäätöksestä sekä toimintakertomuksesta Liikenne- ja viestintäministeriö antaa perustellun tilinpäätöskannanottonsa Ajoneuvohallintokeskukselle vuoden 2005 tilinpäätöksestä. Kannanotto perustuu talousarvioasetuksen 66 i :n 1 mom. Kannanotto on käsitelty myös ministeriön johtoryhmässä Tulostavoitteet ja niiden saavuttaminen sekä raportoinnin kehittämistarpeet Vuodelle 2005 liikenne- ja viestintäministeriö asetti Ajoneuvohallintokeskukselle 21 tulostavoitetta. Ministeriö pitää kiitettävänä sitä, että Ajoneuvohallintokeskus saavutti keskeiset varsinaiseen asiakaspalvelutoimintaan liittyvät tavoitteet kuten asiakastyytyväisyystavoitteet ja puhelinpalvelun tavoitettavuutta mittaavan tavoitteen. Myös määräaikaiskatsastuksissa havaitut vähintään 2 vikaa %-osuus asemista oli tavoitetta parempi; tavoite oli 60 % ja toteutuma 70,4 %. Myös henkisten voimavarojen hallintaan liittyvät tavoitteet saavutettiin. Viraston avainhenkilöiden osuus koko henkilöstöstä on suuri. Tehtävien asiamukaisen hoitamisen varmistamiseksi on jatkossakin välttämätöntä, että virasto harjoittaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Asetetuista tavoitteista osa jäi saavuttamatta. Ministeriö pitää vakavana asiana sitä, että PALKO-hankeeseen liittyviä tavoitteita ei ole saavutettu. Myös jo vuoden 2006 alussa on hankkeen toteuttamisessa ilmennyt myöhästymistä. Yhteiskunnalliseksi vaikuttavuustavoitteeksi katsottua ns. priimaprosentin (rikkomuksitta ja vahingoitta ajaneiden uusien kuljettajien osuus) tavoitetasoa ei aivan saavutettu. Ministeriö edellytti puolivuotispalautteessaan, että Ajoneuvohallintokeskus panostaa viraston vaikutettavissa olevin keinoin kyseisen tavoitteen saavuttamiseen. 5

6 Tilinpäätöslaskelmat Katsastustoimipaikkojen hylkäysprosentteja koskeva tavoite on ollut haastava ja tuloksellisuus on parantanut, mutta ei edelleenkään aivan tavoitteen mukaisesti. Vuonna 2005 Ajoneuvohallintokeskuksen toimintamenomomentille oli budjetoitu euron nettomääräraha. Budjetoidut bruttomenot olivat euroa ja bruttotulot vastaavasti euroa. Toteutuneet bruttomenot olivat 67 milj. euroa ja bruttotulot 56 milj. euroa, joten todellinen määrärahojen käyttö, kun mukaan luetaan myös edelliseltä vuodelta siirtyneet määrärahat, oli 11,2 milj. euroa. Seuraavalle vuodelle siirtyi 7,4 milj. euroa. Viraston tulojen ja menojen budjetointi sekä taloudenohjaus on haasteellista johtuen nettobudjetoinnista, lukuisista suoritteista ja niistä perittävistä tuotoista sekä hinnoittelusta ja suhteesta momentilta suoritettaviin menoihin. Myös investointien rahoitus tuo oman ominaisuutensa taloudenhallintaan ja hinnoitteluun. Arvio johdon sisäisen valvonnan toimivuutta koskevasta lausumasta Ajoneuvohallintokeskuksen johtokunnan hyväksymässä toimintakertomus- ja tilinpäätöslaskelmissa on sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma. Ministeriö toteaa, että sisäistä valvontaa ja siihen sisältyvää riskien hallintaa ei kuitenkaan ole vielä laadittu COSO ERM- viitekehystä apuna käyttäen. Lisäksi koska Ajoneuvohallintokeskuksen keskeisenä tehtävänä on pitää laajaa ajoneuvoliikennerekisteriä, viraston tulee ottaa tämä asia erityisesti huomioon viraston sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa. Myös verotustehtävän hoito aiheuttaa omat vaatimuksensa. Valtiontalouden tarkastusviraston vuositilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomuksen mukaan talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä säännöksiä on noudatettu. Myöskään tuotosta ja laadunhallintaa sekä toiminnallista tehokkuutta kuvaavien tietojen esittämisestä ei löytynyt huomautettavaa. Liikenne- ja viestintäministeriö tulee käsittelemään havainnot esimerkiksi vuosiyhteenvedon osalta tarkemmin hallinnonalan virastojen kirjallisten vastausten perusteella. Virastolta edellytettävät toimenpiteet Ministeriö edellyttää, että Ajoneuvohallintokeskus varmistaa eri tavoin PALKOhankkeen asianmukaisen läpiviemisen. Ajoneuvohallintokeskuksen on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota hankkeen tehokkaaseen johtamiseen ja organisointiin. Hanke on strategisesti ja viraston koko toiminnan kannalta keskeinen. Hankkeen viivästyminen vaarantaa muiden yhteiskunnan kannalta tärkeiden tavoitteiden, kuten liikenneturvallisuuteen ja ympäristöön liittyvien tavoitteiden saavuttamisen. Ministeriö edellyttää 6

7 Ministeriön toimenpiteet myös, että hankkeen etenemistä seurataan järjestelmällisesti ja etenemisestä raportoidaan ministeriölle säännöllisesti. Ministeriö edellyttää, että raportoidessaan tulostavoitteiden saavuttamisesta viraston tulee jatkossa nykyistä tarkemmin esittää syyt, joiden vuoksi asetettua tavoitetta ei ole saavutettu ja mitä virasto on tehnyt tavoitteiden saavuttamiseksi. Viraston tavoitteiden kehittämistä tulee jatkaa erityisesti siten, että tulosprisman mukaisesti varmistetaan tavoitteiden yhteys valtioneuvoston ja ministeriön koko hallinnonalalle asettamiin tavoitteisiin. Liikenne- ja viestintäministeriö on huhtikuussa 2006 asettanut hallinnonalan suunnittelu- ja seurantajärjestelmän kehittämistyöryhmän. Sen tehtävänä on käydä läpi ministeriön hallinnonalan yhteiset suunnittelu- ja seurantaprosessit (TTS- ja kehysvalmistelu, talousarvio ja tulostavoitteet sekä kertomusten laadinta), kuvata toimijoiden vastuut, tehtävissä vaadittava osaaminen, JOTATE-seurantajärjestelmän rooliprosesseissa sekä laatia esitys prosessien kehittämiseksi ja niiden hyvän toiminnan varmistamiseksi. Ajoneuvohallintokeskuksen ohjausta ja toiminnan seurantaa on tarkoitus kehittää työryhmän ehdotusten pohjalta. Ministerin tarkoituksena on kehittää viraston tavoitteita siten, että niillä on tulosprisman mukaisesti nykyistä parempi yhteys valtioneuvoston ja ministeriön asettamiin koko hallinnonalan tavoitteisiin. Tavoitteita on myös tarkoitus kehittää siten, että ne entistä paremmin mittaavat viraston oman panostuksen osuutta. Ajoneuvohallintokeskukselle tullaan jo vuonna 2007 asettamaan erityiset tuottavuustavoitteet. Tuottavuuden mittaamiseen on yhdessä tilastokeskuksen kanssa kehitetty tuottavuutta kuvaavia mittareita. Ajoneuvohallintokeskuksen ohjausta on tarkoitus parantaa siten, että ministeriön ja hallinnonalan virastojen yhteistyötä ja vuorovaikutusta lisätään osana liikennepolitiikan strategisen johtamien kehittämistä. Ajoneuvohallintokeskuksen kytkeminen strategisen ohjauksen johtoryhmän (STORY) toimintaan toteutetaan kuluvan vuoden aikana. Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen Kansliapäällikkö Harri Pursiainen LIITE Tulostavoitteet sekä niiden toteutuminen. 7

8 TIEDOKSI: Valtiovarainministeriö Valtiontilintarkastajat Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori LVM: Cavén, Roine, Heikkinen-Jarnola, Kauppila, Audejev 8

9 Liite. Ajoneuvohallintokeskuksen tulostavoitteiden saavuttaminen. TUOTOK- SET JA LAADUN- HALLINTA (AKE) Tuotokset ja laadunhallinta (AKE): Katsastustoimip. hylk. pros. saavutetaan (%) Vahvistettu tavoite 2005 Puolivuotistoteutuma % 79.2 % 78,31 Toteutuma 2005 Tavoite 80% ei toteutunut, koska toteutuma oli 78,31 %. Mittari on erittäin herkkä tietynlaisille tekijöille. Tavoite olisi saavutettu, jos neljä asemaa olisi koko vuoden aikana hylännyt muutaman auton enemmän. Aseman hylkäysprosenttiin vaikuttavina olennaisina tekijöinä ovat toisaalta katsastajien ammattitaito ja arvosteluperusteiden tunnollinen noudattaminen ja toisaalta asemalle tulevien ajoneuvojen kunto. AKE on tavoitteen saavuttamiseksi vaatinut vuoden 2004 alusta alkaen asemilta merkittävää laadunkehitysohjelmaa. Ohjelmaan liittyy yksittäisten katsastajien vikatilastojen analysointia ja dokumentoitua kehitystyötä. Työ on lähtenyt hyvin liikkeelle, mutta työn vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Tavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2006 AKE tulee edelleen tehostamaan niiden noin 60 aseman valvontaa, joiden hylkäysprosentit ovat annettujen rajojen ulkopuolella tai rajojen sisäpuolella, mutta hyvin lähellä rajaa. Näiden asemien osalta pyritään vuoden 2006 aikana selvittämään aiheutuuko poikkeama katsastajista vai asemalle tulevien autojen todellisesta kunnosta. Hyväksyttäviä syitä poikkeamiin valtakunnan keskitasosta ovat mm. katsastukseen tulevien autojen malli- ja ikärakenne, autoille korjaamolla tehdyt ennakkotarkastukset sekä toimipaikan vähäiset katsastusmäärät. Tyyppi Tulostavoite 9

10 Määräaikaiskats. havaittu väh. 2 vikaa. (%) Vahvistettu tavoite 2005 Puolivuotistoteutuma % 88.3 % 70,40 Toteutuma 2005 Tavoite 60% saavutettiin sillä toteutuma oli 70,4 %. Testiautoon valitaan yhteensä 5-7 erilaista vikaa, joista kaksi vaikuttaa tähän mittariin. Mittariin vaikuttavat viat ovat liikenneturvallisuuden kannalta merkittäviä vikoja (ajoneuvon hylkäyksen aiheuttavia vikoja). Mahdollisen testiauton paljastumisen estämiseksi viat vaihtelevat vuosittain. Tuloksiin vaihtelua aiheuttavina tekijöinä voidaan mainita ainakin eri katsastajien ammattitaidon erot ja vikojen löytymisen vaikeustaso. Erityisesti silmämääräisesti tai käsin kokeilemalla tarkastettavissa kohteissa ammattitaidon merkitys korostuu. Toisaalta kohteissa, jotka tarkastetaan jonkin laitteen (esim. jarrudynamometrin) avulla, ammattitaidon merkitys vian havaitsemiseen on vähäisempi. Tällöin myös tuloksien hajonta jää pienemmäksi. Samalla asemalla tästä voi aiheutua eri vuosina toisistaan merkittävästi poikkeavia tuloksia. Koska testi mittaa yhden katsastajan yhdellä hetkellä tekemän työn tarkkuutta, ei voida inhimillisiäkään asioita jättää huomioimatta. Tyyppi Tulostavoite 10

11 Rikkomuksetta/vahingoitta ajaneet uud.kulj. (%) Tavoite 60,3% ei toteutunut, koska toteutuma oli 59,87 %. Uusien kuljettajien evaluoinnissa käytetään mittarina liikennerikkomusten ja - vahinkojen esiintymistä ensimmäisen ajovuoden aikana sekä näistä laskettua yhteismittaa, ns. priimaprosenttia. Vuoden 2004 heikentymisen (58,5) jälkeen mittari kääntyi jälleen oikeaan suuntaan vuonna 2005 (59,9) lähentyen jo viiden vuoden keskiarvoa (60,0). Priimaprosentin toinen osa, rikkomuksitta ajaneiden kuljettajien osuus, kasvoi toista vuotta. Sen sijaan toinen osa, vahingoitta ajaneiden kuljettajien osuus, pieneni jo kolmatta vuotta peräkkäin. Tästä vahingoitta ajaneiden kuljettajien osuuden pienentymisestä johtuen tulostavoitetta ei saavutettu. Yritysviestintätutkimuksen arvosana AKEsta Vahvistettu tavoite 2005 Puolivuotistoteutuma % 58.0 % 59, ,26 Toteutuma 2005 Tavoite 7,5 ei toteutunut, koska toteutuma oli 7,26. Tehdyn tutkimuksen perusteella AKEn tiedotustoimintaa tuntee ainakin jonkin verran yli neljännes julkisia palveluja arvioineista toimittajista. Parhaimmaksi osatekijäksi arvioitiin tiedottamisen luotettavuus, alhaisimmaksi puolestaan arvioitiin tiedottamisen määrä. Arviot tiedottamisen määrästä ja julkisuudessa näkymisestä sekä tiedottajien ammattitaidosta ovat viime vuoden nousun jälkeen hieman laskeneet. Muista osatekijöistä annetut arviot ovat suunnilleen ennallaan tai jopa vähän parantuneet. Tyyppi Tulostavoite Tulostavoite 11

12 Asiakastyytyväisyys AKEn toimintaan (1-5) Asiakastyytyväisyys AKEn sop.kumpp. toim. (1-5) Sopimuskumppaneiden tyytyväisyys AKE:n toim. (1-5) Sähköisiä lupatuotteita käytössä (kpl) Sähköisesti käsiteltyjen lupien osuus (%) GSM- ja internet rekisterikyselyiden osuus (%) Ajoneuvoveron sähk. yrityslaskujen määrä (kpl) Vahvistettu tavoite 2005 Puolivuotistoteutuma , , , , % Toteuma on 0%. Toteutuma 2005 Tavoite 3,5 saavutettiin, sillä toteuma oli 3,51. Tavoite 3,5 saavutettiin, sillä toteuma oli 4,34. Tavoite 3,5 saavutettiin, sillä toteuma oli 3,92. Tavoite 26 kpl ei toteutunut. ASTAjärjestelmään on toteutettu 26 lupatuotetta, mutta niistä on tuotantokäytössä vain 21 kappaletta. Kaksi odottaa toimialan/yksikön tuotantoonsiirtopäätöstä ja kolme tuotetta odottaa ajoneuvojärjestelmien valmistumista. 1, % 84.2 % 85, ,00 Tavoite 5% ei toteutunut, koska toteutuma jäi alle 1 %-yksikön. Syynä tähän on ollut päätöspohjien keskeneräisyys. Lisäksi yritysasiakkaiden tunnistamiseen ei ole ollut yleistä ratkaisua. Tavoite 85% saavutettiin, sillä toteuma oli 85,2% Tavoite 1400 kpl ylittyi, sillä toteuma oli 1684 kpl. Tyyppi Tulostavoite Tulostavoite Tulostavoite Tulostavoite Tulostavoite Tulostavoite Tulostavoite 12

13 Vahvistettu tavoite 2005 Puolivuotistoteutuma 2005 Toteutuma 2005 Tyyppi Liikennetietojärjestelmän (LTJ) käytettävyys hyvä hyvä hyvä Tavoite toteutui. Vasteajan osalta tavoitteena oli, että 80 % tapahtumista alittaa 0,3 sekunnin vasteajan (toteutuma oli 98,90 %). Tulostavoite ATJ:n toimivuuden mittarit käytössä ovat ei käytössä käytössä Tavoite toteutui. Käyttöpalvelumittarit ovat kattavasti käytössä. ATJ:n käyttöpalvelun seurantaraportin sisältönä ovat käyttöpalvelusopimuksessa määritellyt seurattavat asiat, käytettävyyden arvioinnin mittarit ja niiden tulokset. Raporteista saadaan tulevaisuudessa lisää informaatiota kun saadaan kaikki tietojärjestelmät vasteaikojen mittaukseen mukaan ja saadaan kerättyä tietoa useammilta kuukausilta. Tulostavoite PALKO-hankkeen tav. toteutuminen onnistuu Ei toteudu Ei toteutunut PALKO-hankkeessa tavoitteena oli pysyä arvioiduissa kustannuksissa, aikatauluissa ja sisältötavoitteissa. Tavoiteet eivät toteutuneet. Ajoneuvoprojektien viivästyminen aiheutti sen, että aikataululliset ja sisällölliset tavoitteet eivät toteutuneet. Piirturikorttiprojekti päättyi aikataulun mukaisesti. Vuoden 2005 PALKO-budjetti oli euroa toteutuman ollessa euroa. Budjettiylitykset tapahtuivat pääosin REMU-, TEKHY- ja KAURA-projekteissa Tulostavoite TOIMIN- NALLINEN TEHOK- KUUS Toiminnallinen tehokkuus (AKE): Ajoneuvorekisteröinnin muutost. päivitysaika (pv) ,21 Tavoite 4,7 saavutettiin, sillä toteuma oli 4,21. Tulostavoite 13

14 Vahvistettu tavoite 2005 Puolivuotistoteutuma 2005 Toteutuma 2005 Tyyppi (AKE) Tietopalvelun tulos (milj. euroa) ,00 Tavoite 1,0 miljoonaa euroa toteutui, sillä toteutuma oli 2,0 miljoonaa euroa. Tietopalvelun ylijäämä muodostuu AKEn hinnaston mukaisista liiketaloudellisesti hinnoitelluista tuotteista. Tuotteista suoramarkkinointiosoitepoiminnat, kyselyjälleenmyynti ja tekstiviestikyselyt kasvoivat kaikki huomattavasti arvioitua enemmän. Suoramarkkinointiin rekisteristä poimittujen osoitteiden määrä kasvoi 10%, sovelluskyselyt 34% ja tekstiviestikyselyt 17%. Lisäksi suoramarkkinointikumppaneita oli vuonna 2005 yksi arvioitua enemmän, mikä lisäsi myös kiinteiden kustannusten kautta syntyvien säästöjen kautta ylijäämää. Puhelimitse tapahtuvien rekisterikyselyjen toimintamallin muutos aiheutti myös arvioitua suuremman ylijäämän tämän palvelun osalta, vaikka volyymitavoite ei ylittynytkään. Tulostavoite Hakemusasioiden käsittelyaika (pv) ,40 Tavoite 8,5 päivää toteutui, koska toteutuma oli 4,4 päivää. Hakemusasiat sisältävät kiinnitysten vahvistamisen, ajoneuvotekniset tallennukset, turvallisuusneuvonantajakokeet, opetuksen ja tutkintojen lausunnot ja päätökset, ADRkoulutusluvat sekä ajokorttien ikä- ja terveysvaatimusten poikkeusluvat ja autokoululupalausunnot. Tulostavoite Puhelinpalvelun tavoitettavuus (%) 83.0 % 86.0 % 88,00 Tavoite 83% saavutettiin, sillä toteuma oli 88%. Tulostavoite 14

15 Vahvistettu tavoite 2005 Puolivuotistoteutuma 2005 Toteutuma 2005 Tyyppi Kustannustav. tot. kolmessa neljästä pääsuor. kyllä kyllä Ei toteutunut Tavoite ei toteutunut, koska vain kahdessa pääsuoritteessa kustannustavoite toteutui. Rekisteröintisuoritteen yksikkökustannus oli 9,93 euroa (tavoite enintään 9,78 euroa), verolipun yksikköhinta 1,50 (tavoite enintään 1,30 euroa), kuljettajatutkinnon yksikkökustannus 24,50 euroa (tavoite enintään 25,40 euroa) ja ajokortin yksikköhinta 11,66 euroa (tavoite enintään 13,26 euroa). Tulostavoite HENKIS- TEN VOI- MAVARO- JEN HAL- LINTA (AKE) Henkisten voimavarojen hallinta (AKE): Henkilöstön työtyytyväisyys (AKE) (1-5) Henkilöstön kehittämissuunnitelman laatiminen 3.3 3,23 laaditaan laadittu Tavoite 3,2 saavutettiin, sillä toteuma oli 3,23. Tavoite toteutui. Henkilöstön kehittämissuunnitelmassa kuvataan AKEssa vuonna 2006 käyttöönotettavat henkilöstön kehittämisen toimintamallit. Suunnitelmaan sisältyy kuvaus osaamiskartoitusjärjestelmästä sekä kartoituksen toteuttamisesta osana kaksivaiheista kehityskeskustelukäytäntöä. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan osaamiskartoituksen hyödyntäminen osaamisen johtamisessa, koulutussuunnittelussa ja henkilökohtaisessa urasuunnittelussa. Tulostavoite Tulostavoite 15

16 /12/2006 Tiehallinto Viite Asia Liikenne- ja viestintäministeriön tilinpäätöskannanotto vuoden 2005 tilinpäätöksestä sekä toimintakertomuksesta Liikenne- ja viestintäministeriö antaa perustellun tilinpäätöskannanottonsa Tiehallinnon vuoden 2005 tilinpäätöksestä (toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat). Kannanotto perustuu talousarvioasetuksen 66 i :n 1 mom. Kannanotto on käsitelty myös ministeriön johtoryhmässä Tulostavoitteet ja niiden saavuttaminen sekä raportoinnin kehittämistarpeet Tiehallinto on toteuttanut tienpitoa hyväksyttyjen strategioiden ja toimintalinjojen mukaisesti. Liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamat tulostavoitteet toteutuvat pääosin hyvin. Tieverkon hoidon ja ylläpidon palvelutaso säilyi aiemmalla tasolla. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä väheni 265 km ja niitä oli km. Päällysteohjelman pituus oli km. Huonokuntoisten siltojen määrä oli enää 774 kappaletta tavoitteen ollessa enintään 800. Viraston väliraportin ennusteen mukaan määrä olisi ollut 930. Kelirikkoisia sorateitä korjattiin 266 km eli hieman tavoitetta enemmän. Ainoastaan suolankäyttöä koskeva tavoite jäi saavuttamatta. Tavoitteena oli, että ympäristösyistä suolaa käytetään liukkauden torjunnassa korkeintaan tonnia, kun käyttö oli tonnia. Tavoitteen ylitys johtui vaikeasta talvesta. Suolan käytössä joudutaan tasapainottamaan turvallisuus- ja ympäristönäkökulmia ja tietyissä olosuhteissa turvallisuusnäkökulmat nousevat ensisijaisiksi. Tätä liikenne- ja viestintäministeriö pitää hyväksyttävänä. Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo erityisen merkittäväksi sen, että liikenneturvallisuustavoitteet Tiehallinto saavutti erinomaisesti. Perustienpidon toimin tavoitteena oli 35 henkilövahinko-onnettomuuden vähenemä ja Tiehallinto saavutti 47 henkilövahinko-onnettomuuden vähenemän. Tämä johtui paljolti lisäbudjeteissa saaduista määrärahalisäyksistä. Tienkäyttäjien tyytyväisyys sekä pääteiden tilaan ja kuntoon että alemman tieverkon tilaan ja kuntoon parani edellisvuodesta. Tyytyväisyysluvut osoittavat, että tienkäyt- 16

17 Tilinpäätöslaskelmat täjät ovat suhteellisen tyytyväisiä pääteiden tasoon, mutta selvästi tyytymättömämpiä muun tieverkon tasoon. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Tiehallinto pystyi saavuttamaan. Kunnossapidon yksikkömenot tiekilometriä kohti olivat euroa, kun tavoite oli euroa. Hallintomenot alittivat tavoitteena olleen korkeintaan 71 milj. euron tason 4 miljoonalla eurolla. Tiehallinnon laatuarvio (EFQM) päätyi 453 pisteeseen, kun tavoitteena oli vähintään 450. Ministeriö laatuarviointia hyvänä tapana kehittämiskohteiden arvioinnissa ja priorisoinnissa. Ministeriö pitää myös saavutettua tulosta varsin tyydyttävänä. Ministeriö pitää myös hyvänä työtyytyväisyyden nousua 3,4:ään edellisvuoden 3,3:sta. Kuntien ja elinkeinoelämän kiirehtimiä välttämättömiä liikenneympäristöä parantavia hankkeita on jouduttu edelleen lykkäämään, koska vähäiset investointivarat on suunnattu ensisijaisesti liikenneturvallisuuden kannalta tehokkaisiin toimiin ja teemapakettien hankkeisiin. Ministeriö on katsonut tämän priorisoinnin välttämättömäksi nykyisten määrärahojen puitteissa, mutta on huolestunut tilanteen jatkumisesta ja pitää näiden investointien tason nostamista tarpeellisena. Tiehallinnon tulee jatkaa tienpidon strategian tarkastelua ja arvioida, miten pystyttäisiin tasapainottamaan nykyistä paremmin eri vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseen käytettäviä resursseja. Tiehallinnon tulee myös kehittää arviointimenetelmiään siten, että vaihtoehtotarkastelut erilaisten priorisointien ja kunto- ja hoitotasojen muutosten vaikutuksista liikenteelle pystyttäisiin kuvaamaan aiempaa selkeämmin ja konkreettisemmin. Perustienpidon momentin osalta alkuperäinen talousarvio oli 588,7 milj. euroa. Siirtomäärärahat huomioon otettuna todellinen käyttö oli 581,1 milj. euroa ja vuodelle 2006 siirtyi 45,7 milj. euroa. Tuloja momentille oli budjetoitu 5 milj. euroa toteuman ollessa 20 milj. euroa. Talousarviokirjanpidon ryhmään12. Sekalaiset tulot momentille Tiehallinnon tulot oli budjetoitu 9,2 milj. euroa ja toteuma oli 12 milj. euroa. Momentille Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut tulot kertyneistä tuloista suurin osa on Vuosaaren sataman muiden rahoittajien rahoitusosuuksia. Momentille oli budjetoitu 39,7 milj. euroa ja tuloja kertyi 41,6 milj. euroa. Tiehallinnon käytössä olevat momentit ja ovat arviomäärärahamomentteja. Momentin 76. budjetointi onnistui melko hyvin. Momentille 78. määrärahoja budjetoitiin talousarviossa 95 milj. euroa ja vaikka vuoden 2005 toisessa LTA:ssa määrärahaa pienennettiin 2,64 miljoonalla eurolla johtuen hankkeiden ajoituksesta ja sopimusvaltuuksien muutoksista, jäi määrärahaa käyttämättä silti 5,9 miljoonaa euroa. Liikenneinvestointien eri vaiheiden eteneminen on riippuvainen muun muassa sääolosuhteista, joten määrärahan käytön arviointi voi olla vaikeaa loppuvuoden osalta. Tähän tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, sillä arviomäärärahan käytön huolellinen suunnittelu on tärkeää, koska määrärahan luonteesta johtuen määräraha on käytettävissä vain kyseessä olevana talousarviovuonna eikä käyttämättä jäänyttä 17

18 osaa voi siirtomäärärahan tavoin siirtää seuraavalle vuodelle. Käyttämättä jäänyt osa joudutaan aina budjetoimaan uudelleen seuraavan vuoden talousarviossa. Myös tulojen budjetointiin on kiinnitettävä huomiota. Arvio johdon sisäisen valvonnan toimivuutta koskevasta lausumasta Lausuma perustuu Tiehallinnossa toteutettuun ja edelleen jatkuvaan COSO ERM viitekehyksen mukaiseen riskienhallinnan kartoitukseen ja sisäisen valvonnan arviointiin. Lausuman mukaan viraston sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät sille säädetyt vaatimukset. Arvioinnin perusteella Tiehallinto on todennut seuraavat kehittämisalueet: Vuonna 2005 suunniteltu toimintamalli otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan osaksi normaalia toimintaa vuoden 2006 aikana. Samalla varmistetaan, että keskeisissä toiminnan kehittämisprojekteissa aktiivisesti arvioidaan ja hallitaan riskejä. Tiehallinnolla on haasteellinen hankintastrategia. Tiehallinnossa tulee huolellisesti seurata markkinoiden valmiutta ja toimivuutta hankintastrategian toteuttamisessa. Tietojärjestelmien hallittu modernisointi ka integrointi edellyttää hyvää riskienhallintaa. Ministeriö pitää erittäin tärkeänä riskienhallintamenetelmän käyttöönoton onnistumista ja riskienhallinnan omaksumista osaksi toimintaa. Tiehallinto on kehittänyt viime vuosina voimakkaasti hankintastrategioitaan ja hankintoihin liittyvää osaamistaan. Hankintojen laajentuessa ja monipuolistuessa myös niihin liittyvät riskit kasvavat. Ministeriö painottaa myös sitä, että Tiehallinnon tulee erittäin huolellisesti seurata ja arvioida hankintoihin vaikuttavaa markkinoiden kehitystä. Tilintarkastus ei ole pitänyt sisäistä valvontaa riittävänä ja on todennut puutteita kirjanpidon, valtuuskirjanpidon, maa-alueiden hallinnan, hankintojen sekä järjestelmätarkastuksen yhteydessä. Virastossa on ryhdytty toimenpiteisiin tarkastuksessa havaittujen ongelmien johdosta. Ministeriö kehottaa Tiehallintoa vahvistamaan ja tehostamaan toimenpiteitä sisäisen valvonnan suhteen ja toteaa, että Tiehallinnon tulee sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausumaa valmisteltaessa ottaa huomioon kaikki talousarvioasetuksessa säädetyt osa-alueet. Valtiontalouden tarkastusviraston vuositilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomuksen mukaan talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä säännöksiä on noudatettu lukuun ottamatta talousarvioasetuksen 54a :n edellyttämää valtuuskirjanpidon järjestämistä. Valtuuskirjanpito on todettu puutteellisesti hoidetuksi. Lisäksi kertomuksessa todetaan, että tieomaisuuden kirjanpitoa ja maa-alueiden hallintaa ei ole hoidettu riittävän tarkasti ja luotettavasti. Tiehallinnolla on ilmoitusvelvollisuus siitä mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt tieomaisuuden kirjanpidon kehittämiseksi ja kustannuslaskennan kehittämiseksi talousarvioasetuksen 55 :n vaatimuksia vastaavaksi. 18

19 Liikenne- ja viestintäministeriö tulee käsittelemään havainnot tarkemmin hallinnonalan virastojen kirjallisten vastausten perusteella. Virastolta edellytettävät toimenpiteet Ministeriön toimenpiteet Tasoristeysonnettomuuksien vähentäminen vaatii useiden eri osapuolten panostusta. Tiehallinnon tulee yhteistyössä Ratahallintokeskuksen kanssa arvioida tasoristeysten vaarallisuus ja laatia suunnitelma tasoristeysten turvallisuuden parantamiseksi. Vuoden 2007 tulossopimuksia varten Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen tulee yhdessä tehdä ehdotus yhteisestä tasoristeysten turvallisuutta koskevaksi tulostavoitteeksi. Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen tulee myös tehdä tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä pyrkiä vaikuttamaan siihen, että autoilijat noudattavat tasoristeyksissä vaadittavaa tarkkuutta ja varovaisuutta. Tulostavoitteet asetetaan aina tietyn vuoden varsinaisessa talousarviossa myönnettyjen määrärahojen perusteella. Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavat kuitenkin myös sekä edellisiltä vuosilta siirtyvien määrärahojen saldot että kunakin vuonna lisätalousarvioissa myönnetty lisärahoitus. Ministeriö kehittää tulosohjausprosessia mm. siten, että vuoden aikana voidaan määritellä tarvittaessa tulostavoitteet käytettävissä olevien todellisten resurssien mukaisiksi. Liikenne- ja viestintäministeriö tulee toimimaan myös pitkäjänteisten resurssipäätösten kehittämiseksi, jolloin resurssit ja tavoitteet pystytään ennakoimaan nykyistä paremmin. Ministeriö seuraa viraston toimenpiteiden etenemistä. Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen Kansliapäällikkö Harri Pursiainen LIITE Tulostavoitteet sekä niiden toteutuminen. TIEDOKSI: Valtiovarainministeriö Valtiontilintarkastajat Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori LVM: Cavén, Ojajärvi, Heikkinen-Jarnola, Kauppila, Viren 19

20 Liite. Tiehallinnon tulostavoitteiden saavuttaminen Seurantamittari TUOTOK- SET JA LAADUN- HALLINTA (TIEH) Tieverkon palvelutaso: Tieverkon kunto ja palvelutaso: Tieverkon laajuus ja tila: Kelirikkolle alttiiden teiden määrä (km) 1590 Seurantamittari Kelirikkorajoitusten määrä (km) Painorajoitettujen siltojen määrä (kpl) Päällystettyjen teiden kunto-tav. alitt. määrä, km Kelirikkoisen soratiestön peruskorjaus (km) Yleisten teiden pituus (km) Vahvistettu tavoite 2005 Puolivuotistoteutuma 2005 Toteutuma 2005 Tyyppi Tiedot tierekisteristä. Tiedot päivitetään seuraavaan kerran Päällystepituus (km) Tiedot tierekisteristä. Tiedot päivitetään seuraavan kerran Siltojen lkm Tiedot tierekisteristä. Tiedot päivitetään seuraavan kerran Kevyen liikenteen väylien pituus Liikennesuorite (tiet ja kadut), mrd. hlökm Liikennesuorite (tiet ja kadut), mrd. tonnikm 5300 Tiedot tierekisteristä. Tiedot päivitetään seuraavan kerran Tiedot tierekisteristä. Tiedot päivitetään seuraavan kerran Tiedot tierekisteristä. Tiedot päivitetään seuraavan kerran Kumulativiista toteumaa ei lasketa ko. tulostavoitteen osalta Seurantamittari Seurantamittari Seurantamittari 5454 Seurantamittari 69,5 Seurantamittari 27,9 Seurantamittari Seurantamittari 5650 Kumulatiivista toteutumaa ei lasketa ko. tulostavoitteen osalta. 200 Kumulatiivista toteumaa ei lasketa ko. tulostavoitteen osalta Tulostavoite 266 Tulostavoite 20

21 Vahvistettu tavoite 2005 Puolivuotistoteutuma 2005 Toteutuma 2005 Tyyppi Tieverkon käyttäjätyytyväisyys: Tieverkon turvallisuus: Tieverkko ja ympäristö: Tieverkon huonokuntoisten siltojen lukumäärä Tienkäytt. tyytyv. pääteiden tilaan ja kuntoon Tienkäytt. tyytyv. alemman verkon tilaan + kuntoon Liikennekuolemat yleisillä teillä Seurantamittari Henkilövahinkoonnettomuudet yleisillä teillä Hevavähenemätavoite tienpidon toimin yht. Suolan käyttö liukkauden torjunnassa yl teillä, tn Yli 55 dba:n melulle altistuneet Kiireellinen pohjavesien suojaustarve (km) Seurantamittari Pohjavesisuojaukset (km) CO2-päästöt, tiet ja kadut (1990=100) Hiukkaset, tiet ja kadut (1990=100) - heva vähenemätavoite, perustienpito - heva vähenemätavoite, kehittäminen 774 Tieverkon huonokuntoisten siltojen lukumäärä 1086 kappaletta yhtenäisen kuntoluokituksen laskentamenetelmällä Tulostavoite ,67 Tulostavoite ,05 Tulostavoite Seurantamittari Tulostavoite Tulostavoite Tulostavoite Seurantamittari 0 11 Seurantamittari Seurantamittari Seurantamittari 21

22 Vahvistettu tavoite 2005 Puolivuotistoteutuma 2005 Toteutuma 2005 Tyyppi TOIMIN- NALLINEN TEHOK- KUUS (TIEH) Toiminnallinnen tehokkuus (TIEH) Kunnossapidon yksikkömenot ( /tiekm) Hallintomenot (milj. ) Tulostavoite Tulostavoite 1.00 % 0,93 Seurantamittari HENKIS- TEN VOI- MAVARO- JEN HAL- LINTA (TIEH) Henkisten voimavarojen hallinta (TIEH): Henkilötyövuodet (tienpito) Työtyytyväisyys (1-5) (tienpito) T&K-menojen osuus perustienpidon menoista Seurantamittari ,4 Seurantamittari Euroopan laatupalkintoarv. (EFQM) saav. pistemäärä Tulostavoite 22

23 /12/2006 Merenkulkulaitos. Viite Asia Liikenne- ja viestintäministeriön tilinpäätöskannanotto vuoden 2005 tilinpäätöksestä sekä toimintakertomuksesta Liikenne- ja viestintäministeriö antaa perustellun tilinpäätöskannanottonsa Merenkulkulaitoksen vuoden 2005 tilinpäätöksestä (toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat). Kannanotto perustuu talousarvioasetuksen 66 i :n 1 mom. Kannanotto on käsitelty myös ministeriön johtoryhmässä Tulostavoitteet ja niiden saavuttaminen sekä raportoinnin kehittämistarpeet Merenkulkulaitos saavutti pääosin hyvin tulostavoitteensa. Vesiväylistä huonokuntoisia oli vuoden lopussa 629 kilometriä tavoitteen oltua enintään 648 kilometriä. Navikriteerit täyttävien väylien osuudelle asetettua tavoitetta ei saavutettu. Kauppamerenkulun osalta toteuma oli 70 % eli 11 prosenttiyksikköä tavoitetta huonompi. Myös matalaväylien osalta toteuma 24 % jäi 4 prosenttiyksikköä alle tavoitteen. Talvimerenkulun avustamisen tulostavoitteet saavutettiin ja talvimerenkulku sujui hyvin, mihin vaikutti talven leutous. Odottamaan joutuneiden alusten odotusaika oli 2,7 tuntia tavoitteen ollessa enintään 4. Ilman odotusta läpipäässeiden alusten osuus oli 95,0 % tavoitteen ollessa %. Rannikon kauppamerenkulun väylien ylläpidon kustannuksissa tavoitteena oli 3400 /väyläkilometri ja toteutuma 3491 /väyläkilometri. Sisävesien kauppamerenkulun väylien ylläpidon kustannukset olivat 8434 /väyläkilometri kun tavoite oli 8150 /väyläkilometri. Kustannusten ylitysten syinä olivat lähinnä väyläkilometrien alenemiset. Väylämaksun kustannusvastaavuusprosentti oli 108,3, mikä oli 2,8 prosenttiyksikköä arviota pienempi. Henkilöstön työtyytyväisyys säilyi 3,2:na, vaikka tavoitteena oli nostaa sitä hiukan. Tätä voidaan kuitenkin ministeriön mielestä pitää melko hyvänä, kun otetaan huomioon ajankohtaan liittyneet epävarmuustekijät mm. organisaation kehittämisen ja keskushallinnon sijoittumispaikan suhteen. 23

24 Tilinpäätöslaskelmat Liikenne- ja viestintäministeriö asetti lisäksi Merenkulkulaitokselle seuraavat kehittämistavoitteet: Merenkulkulaitos avaa asteittain kilpailun liikelaitoksiin siirretyissä palveluissa. Väylänpidon ja merikartoituksen palvelutuotannon sekä viranomais- ja tilaajatehtävien organisaatiot ja toimintatavat vakiinnutetaan laitoksen sisällä. Väylänpidossa otetaan käyttöön uusi väylien syvyyskäytäntö tärkeimmillä rannikon kauppamerenkulun väylillä. Riskienhallintajärjestelmä on käytössä osana toimintaa. Ministeriö pitää etenemistä kehittämishankkeissa kokonaisuutena melko hyvänä. Merenkulkulaitoksesta annetun lain siirtymäsäännöksissä säädetyssä kilpailun avaamisessa asteittain liikelaitoksiin siirrettyjen palveluiden osalta ei ole onnistuttu kuin pieneltä osin ja palvelut tilataan edelleen pääosin neuvottelusopimuksilla. Merenkulkulaitoksen on kiinnitettävä vakavaa huomiota laissa säädetyn kilpailunavaamisvelvoitteen toteuttamiseen ja uskottavaan tilaajatoimintaan. Riskien hallintajärjestelmän kehittämisen ja käyttöönoton osalta Merenkulkulaitos on edennyt esimerkillisesti. Merenkulkulaitoksen toimintamenomomentin alkuperäinen talousarvio oli 17 milj. euroa. Siirtomäärärahat huomioon otettuna todellinen käyttö oli 17,4 milj. euroa ja vuodelle 2006 siirtyi 3,6 milj. euroa. Tuloja momentille kertyi 82 milj. euroa, joten bruttomenot olivat 99 milj. euroa. Bruttomenoihin nähden seuraavalle vuodelle siirtynyt määräraha on liian pieni, jotta se voisi toimia puskurina yllättäviä määrärahatarpeita vastaan. Momentille Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut tulot kirjattiin tuloja 6,4 milj. euroa. Talousarviossa momentille ei Merenkulkulaitoksen osalta kuitenkaan oltu budjetoitu tuloja. Merenkulkulaitoksen käytössä olevat momentit ja ovat arviomääräraha momentteja. Vuonna 2005 momentille 76. budjetoitiin talousarviossa euroa. Momentin käyttö jäi kuitenkin euroon, joten käyttämättä jäi noin euroa. Momentille 78. määrärahoja budjetoitiin talousarviossa 5 milj. euroa. Ensimmäisessä lisätalousarviossa momentilta vähennettiin 4,5 milj. euroa Tornion väylän lupaprosessien viiveiden vuoksi. Momentin käyttö jäi todellisuudessa alle euron, joten määrärahoja jäi silti käyttämättä yli euroa. Liikenneinvestointien eri vaiheiden eteneminen on riippuvainen muun muassa sääolosuhteista, joten määrärahan käytön arviointi voi olla vaikeaa loppuvuoden osalta. Tähän tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, sillä arviomäärärahan käytön huolellinen suunnittelu on tärkeää, koska määrärahan luonteesta johtuen määräraha on käytettävissä vain kyseessä olevana talousarviovuonna eikä käyttämättä jäänyttä osaa voi siirtomäärärahan tavoin siirtää seuraavalle vuodelle. Käyttämättä jäänyt osa joudutaan aina budjetoimaan uudelleen seuraavan vuoden talousarviossa. Arvio johdon sisäisen valvonnan toimivuutta koskevasta lausumasta Merenkulkulaitoksen sisäisen valvonnan tilaa on arvioitu Valtion Controller 24

25 toiminnon suosittamien hyvien käytäntöjen ja Merenkulkulaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan viitekehyksen (COSO ERM) mukaisesti. Arvioinnin perusteella laitoksen johdolla on kohtuullinen varmuus siitä, että Merenkulkulaitoksen sisäisen valvonnan tila on pääosin hyvä eikä mitään yllättää pitäisi päästä tapahtumaan. Lausumassa on tunnistettu myös kehittämiskohteet. Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että sisäinen valvonta toimii systemaattisesti ja tunnistetut kehittämiskohteet parantavat valvontaa edelleen. Valtiontalouden tarkastusviraston vuositilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomuksen mukaan talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä säännöksiä on noudatettu lukuun ottamatta momentilta (Merenkulkulaitoksen toimintamenot, siirtomääräraha) talousarvion vastaisesti maksettua osakkeiden hankintamenoa ( euroa) sekä maa-alueen myynnistä saadun tulon (9 000 euroa) tulouttamista talousarvion ja talousarviolain 3 a :n vastaisesti toimintamenomomentille. Tarkastuksessa on havaittu kirjanpidon hoitoon liittyviä puutteita, joiden osalta virastolla on ilmoitusvelvollisuus. Liikenne- ja viestintäministeriö tulee käsittelemään havainnot tarkemmin hallinnonalan virastojen antamien puolivuotisraporttien käsittelyn yhteydessä. Virastolta edellytettävät toimenpiteet Ministeriön toimenpiteet Merenkulkulaitoksen tulee jatkaa laitoksen toiminnan, tulostavoitteiden ja tunnuslukujen kehittämistä. Huomiota tulee erityisesti kiinnittää kilpailun avaamiseen ja hankintamenettelyjen kehittämiseen liittyvien toimien tehostamiseen sekä toiminnan tuottavuuteen. Tilattavien palvelujen kustannusten osalta on tarpeen etsiä keinoja varautua polttoaineen hinnan kehitykseen liittyvään epävarmuuteen. Ministeriö on antamissaan toiminta- ja taloussuunnitelma palautteissaan ottanut kantaa Merenkulkulaitoksen suunnitelmiin. Ministeriö seuraa tulostavoitteiden toteutumista erityisesti kilpailun avaamisen ja tuottavuuden osalta ja kehittää tulosohjausprosessia. Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen Kansliapäällikkö Harri Pursiainen LIITE Tulostavoitteet sekä niiden toteutuminen. 25

26 TIEDOKSI: Valtiovarainministeriö Valtiontilintarkastajat Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori LVM: Cavén, Tervala, Nyman, Ojajärvi, Heikkinen-Jarnola, Kauppila, Viren 26

27 Liite. Merenkulkulaitoksen tulostavoitteiden saavuttaminen. TUOTOK- SET JA LAADUN- HALLINTA, VESI- VÄYLÄT Vesiväylien palvelutaso: Väylänpito: Kauppamerenkulun väyläkilometrit Muun vesiliikenteen väyläkilometrit Talvisatamien määrä Merikartoitus: HELCOM - mittausten toteutusaste % - huonokuntoisten kauppam.kul. väylien määrä, km Vesiväylien kunto: Navikriteerit täyttävien väylien os., %, matalav. Vahvistettu tavoite 2005 Puolivuotistoteutuma 2005 Toteutuma 2005 Tyyppi Seurantamittari Seurantamittari Seurantamittari Tulostavoite 80.0 % 67.0 % 70 % 28.0 % 21.0 % 24 % Navikriteerit täyttävien väylien os., %, kauppam. Tilaaja/tuottajajakautumisesta aiheutunut akuutti resurssivajaus ja samanaikaisesti käynnissä olleet kehittämishankkeet ja siitä johtuva henkilöresurssipula sekä varmistettavien alueiden Navikriteerien muuttuminen vuoden aikana aiheuttivat sen, että tavoitetta ei saavutettu. Kts edellinen kohta. Tulostavoite Tulostavoite 25.0 % 26,5 % Tulostavoite 27

28 Vahvistettu tavoite 2005 Puolivuotistoteutuma 2005 Toteutuma 2005 Tyyppi Talvimerenkulun avustaminen: - jäänmurtopalveluiden odotusaika, tuntia ,7 Tulostavoite - ilman odotusta läpipäässeiden alusten osuus, % % % 95 Tulostavoite Vesiväylien asiakastyytyväisyys: - Tyytyväisyys talvimerenkulun avustamiseen (1-5) 4.00 Asiakastyytyvyystutkimusta ei tehty vuonna Seurantamittari Turvallisuus, ympäristö: Alusturvallisuus: Suomen sij. vähiten pys. alusten listalla (MOU) 5 1 pysäytys. Tulos saadaan kesäkuussa Tulostavoite Merenkulun turvallisuus: Suomen alueves. ja suom. aluks. tapah. onn Tulostavoite TOIMIN- NALLINEN TEHOK- KUUS (MKL): Rannikon kauppamerenkulun palvelut: - Kustannukset /kulj.tonni (ei sis.luotsausta) ,75 Yksikkökustannusten kasvun syynä oli kuljetettujen tonnien jääminen tavoitetta alemmaksi johtuen metsäteollisuuden työsopimuskiistasta. Tulostavoite - Väylien ylläpidon kust. keskimäärin /väyläkm Ylitys johtui väyläkilometrien alenemisesta 118 kilometrillä väylien tarkistusmittausten johdosta. Tulostavoite 28

29 Vahvistettu tavoite 2005 Puolivuotistoteutuma 2005 Toteutuma 2005 Tyyppi Sisävesien kauppamerenkulun palvelut: - Kustannukset /kulj.tonni (ei sis.luotsausta) ,9 Tavoitteen ylitys johtui kuljetettujen tonnien alittumisesta suunnitelmiin nähden 10 %:lla ja tämä johtui metsäteollisuuden työsopimuskiistasta. Tulostavoite - Väylien ylläpidon kust. keskimäärin /väyläkm Tavoitteen ylittyminen johtui väyläkilometrien alenemisesta 13 kilometrillä. Kustannukset kasvoivat hieman tavoitteeseen nähden, mutta alentuivat kuitenkin vuoden 2004 tasosta. Tulostavoite Muun vesiliikenteen palvelut: - Väylien ylläpidon kust.keskimäärin /väyläkm Tavoitteen alitus johtui pääasiassa väyläkilometrien kasvusta 429 kilometrillä väylien tarkistusmittausten johdosta. Tulostavoite Kustannusvastaavuus: - Väylämaksu (sis. VTS), % % % 108 Tavoitteeseen ei päästy, koska tuotot jäivät 2,8 milj.euroa tavoitetta alemmaksi. Pääsyy tähän oli kuljetettujen tonnien väheneminen. Tulostavoite 29

30 Vahvistettu tavoite 2005 Puolivuotistoteutuma 2005 Toteutuma 2005 Tyyppi - Liiketal. perustein hinnoittellut suoritteet % % % 107 Tulostavoite HENKISTEN VOIMAVA- ROJEN HALLINTA (MKL): Henkisten voimavarojen hallinta (MKL): Henkilötyövuodet Henkilöstön työtyytyväisyys Tutkimus- ja kehitystoim. osuus toimintamenoista % Seurantamittari ,2 Seurantamittari 1.2 % 0.7 % 0,6 Seurantamittari 30

31 /12/2006 Ratahallintokeskus Viite Asia Liikenne- ja viestintäministeriön tilinpäätöskannanotto vuoden 2005 tilinpäätöksestä sekä toimintakertomuksesta Liikenne- ja viestintäministeriö antaa perustellun tilinpäätöskannanottonsa Ratahallintokeskuksen vuoden 2005 tilinpäätöksestä (toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat). Kannanotto perustuu talousarvioasetuksen 66 i :n 1 mom. Kannanotto on käsitelty myös ministeriön johtoryhmässä Tulostavoitteet ja niiden saavuttaminen sekä raportoinnin kehittämistarpeet Ratahallintokeskus saavutti sille asetetut tavoitteet kokonaisuutena hyvin. Rataverkon palvelutaso parani tavoitteen mukaisesti henkilöliikenteessä, mutta tavaraliikenteessä ei tavoitetta saavutettu vaan rataosa Kokemäki Rauma jäi alempaan palveluluokkaan. Rataverkon laajuudessa ei kertomusvuonna tapahtunut muutoksia. Liikenteen sujuvuuden tavoite täyttyi. Ratatöistä aiheutuvien junien myöhästymisten osuus oli 4,0 %, kun tavoite oli enintään 5 %. Junaliikenteessä ei kuollut matkustajia, joten tavoite saavutettiin. Sen sijaan tasoristeysonnettomuuksia oli huomattavasti tavoitetta enemmän eli 64, kun tavoitteena oli korkeintaan 40. Liikenne- ja viestintäministeriö pitää tasoristeysonnettomuustilannetta erityisen huolestuttavana ja lisäpanostuksia vaativana. Meluntorjunnan osalta tavoitteena oli, että rautatieliikenteen melulle altistuvien määrä ei saa ylittää vuoden 2005 lopussa. Asetettu tavoite tarkoitti melulle altistuvien määrän vähenemistä noin 2000:lla. Tämä tavoite saavutettiin. Vuonna 2005 uusittiin laskentatapaa ja uuden arvion mukaan rautatieliikenteen melulle altistuvien määrä oli , mikä on siis huomattavasti suurempi kuin aiemmat arviot. Melulaskennat ovat edelleenkin haasteellisia ja ministeriö pitää tarpeellisen laskelmien jatkuvaa tarkentamista. Kiinteistöjen kustannusvastaavuudelle asetetun tavoitteen Ratahallintokeskus saavutti, mutta kiinteistöt ovat ongelmallisia Ratahallintokeskuksen toiminnan kannalta ja tuottamattomia. 31

32 Tilinpäätöslaskelmat Henkilöstön työtyytyväisyys nousi edellisvuoden 3,1:stä 3,3:een, mitä ministeriö pitää hyvänä ottaen huomioon myös vuoden 2005 aikana vallinneen Rautatieviraston perustamiskysymyksiin liittyneen epävarmuuden. Ratahallintokeskuksen henkilöstön määrä oli 168 vuonna 2005, kun sen arvioitiin olevan 147. Ratahallintokeskuksen henkilötyövuodet ovat viime vuosina olleet kasvussa, vuodesta 2004 kasvua oli 17 henkilöä. Ministeriö on pitänyt henkilöstömäärän kasvattamista tarpeellisena tehtävien hoidon kannalta, sillä eri evaluoinneissa Ratahallintokeskuksen henkilöstömäärä on arvioitu tehtävien menestyksellisen hoidon kannalta liian pieneksi. Vuonna 2005 kasvuun vaikutti myös valmistautuminen Rautatieviraston perustamiseen. Ministeriö on pitänyt tarpeellisena henkilöstömäärän jonkinasteista kasvattamista edellyttäen Ratahallintokeskukselta tässä suhteessa hyvin ennakoitua ja harkittua toimintaa. Tuottavuusohjelma ottaen huomioon henkilöstömäärää ei ole mahdollista enää juurikaan tulevina vuosina lisätä. Perusradanpidon momentin osalta alkuperäinen talousarvio oli 285 milj. euroa ja lisätalousarvioissa momentille myönnettiin lisäystä yhteensä 27 milj. euroa, jolloin momentille oli budjetoitu yhteensä 312 milj. euroa. Siirtomäärärahat huomioon otettuna todellinen käyttö oli 317,9 milj. euroa ja vuodelle 2006 siirtyi 23,7 milj. euroa. Tuloja momentille kertyi 61 milj. euroa budjetoidun 57 milj. euron sijaan, joten bruttomenot olivat 379 milj. euroa. Tulopuolen momentille Ratavero oli budjetoitu 16,5 milj. euroa ja toteuma oli 15,5 milj. euroa. Momentille Radanpidon tulot oli budjetoitu 13,3 milj. euroa ja tuloja kertyi yhteensä 19,3 milj. euroa eli lähes 6 miljoonaa budjetoitua enemmän. Ratahallintokeskuksen käytössä olevat momentit ja ovat arviomäärärahamomentteja. Vuonna 2005 momentille 76 budjetoitiin varsinaisessa talousarviossa euroa ja sekä ensimmäisessä, että toisessa lisätalousarviossa euroa eli yhteensä 1,8 milj. euroa, jolloin yhteensä momentille oli budjetoitu 2,5 milj. euroa. Momentin käyttö jäi kuitenkin alle 1,5 milj. euron, joten toisessa lisätalousarviossa budjetoidut määrärahat jäivät kokonaan käyttämättä. Momentille 78 määrärahoja budjetoitiin talousarviossa 102,7 milj. euroa. Ensimmäisessä lisätalousarviossa momentilta vähennettiin 2,8 milj. euroa ja toisessa lisätalousarviossa momentille myönnettiin lisää 4,7 milj. euroa, jolloin momentille budjetoitiin yhteensä 104,6 milj. euroa. Momentin käyttö jäi todellisuudessa alle 95 milj. euron, joten kaiken kaikkiaan määrärahoja oli budjetoitu momentille 9,9 milj. euroa liikaa. Liikenneinvestointien eri vaiheiden eteneminen on riippuvainen muun muassa sääolosuhteista, joten määrärahan käytön arviointi voi olla vaikeaa loppuvuoden osalta. Tähän tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota, sillä arviomäärärahan käytön huolellinen suunnittelu on tärkeää, koska määrärahan luonteesta johtuen määräraha on käytettävissä vain kyseessä olevana talousarviovuonna eikä käyttämättä jäänyttä osaa voi siirtomäärärahan tavoin siirtää seuraavalle vuodelle. Käyttämättä jäänyt osa joudutaan aina budjetoimaan uudelleen seuraavan vuoden talousarviossa. Ratahallintokeskuksen tulee kiinnittää erityistä huomiota hankkeiden suunnittelun yhteydessä vuosittaisiin määrärahatarpeisiin. 32

33 Arvio johdon sisäisen valvonnan toimivuutta koskevasta lausumasta Ratahallintokeskuksen sisäisen valvonnan tilan arvioimiseksi Ratahallintokeskus teetti ulkopuolisen viraston omaan ja sen vastuulla olevaan toimintaan, taloudenhoitoon ja tietojärjestelmiin kohdistuneen riskianalyysin. Arviointi tehtiin COSO-ERM -viitekehyksen mukaisesti. Arvioinnissa tehtiin positiivisia havaintoja kaikilta sisäisen valvonnan osa-alueilta. Kaikilla osa-alueilla todettiin myös kehittämistarpeita. Lausumassa todetaan Ratahallintokeskuksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan taso tyydyttäväksi. Olennaisimmat kehittämistarpeet liittyvät seuraaviin osa-alueisiin: sisäinen toimintaympäristö ja toimintarakenteet -osatekijässä varahenkilöjärjestelyjen puutteellisuuteen, henkilöstöön ja sen kehittämiseen liittyvien toimintatapojen yhtenäistämiseen ja dokumentaation parantamiseen; valvontatoimet -osatekijässä vaarallisiin työyhdistelmiin riskienhallinta -osaketekijässä siihen, että riskienhallinta ei ole vielä systemaattinen osa johtamista eikä varsinaista riskienhallintaprosessia ole otettu käyttöön; tiedonkulku -osatekijässä siihen, että johdon laskentatoimi ja tuloksellisuuden laskentatoimi eivät ole riittävällä tasolla johtuen toiminnan ja talouden seurantajärjestelmien heikosta integraatiosta. Ratahallintokeskus on jo ryhtynyt toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi lisäämällä henkilöstövoimavaroja ja panostamalla henkilöstön kehittämiseen. Riskienhallinta otetaan osaksi viraston johtamis- ja ohjausjärjestelmiä vuoden 2006 aikana. Seurantajärjestelmien integraatiotarpeeseen vastataan ERP-hankkeella, joka uudistaa koko laskentajärjestelmän lähivuosina. Ministeriö pitää toimenpiteitä tarpeellisena ja kehottaa viemään ERP-hanketta eteenpäin yhteistyössä muiden väylävirastojen kanssa. Ministeriö pitäen tärkeänä, että henkilöstöresurssien lisäys tapahtuu hallitusti ja tarkoin harkitusti. Valtiontalouden tarkastusviraston vuositilintarkastuskertomus Tuloksellisuuden kuvauksen osalta Ratahallintokeskuksen toimintakertomuksessa esitettyjä tietoja tuotoksista ja laadunhallinnasta voidaan pitää riittävinä. Eriltä osin on puutteita kustannusvastaavuuslaskelmissa sekä toiminnallista tehokkuudesta esitetyissä tiedoissa. Tilintarkastuskertomuksen mukaan talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä säännöksiä on noudatettu lukuun ottamatta talousarviosta annetun lain vastaisesti menoarviotilille (Eräät ratahankkeet Kerava-Lahti - oikorata) kirjattuja tuloja ( ,72 euroa), Vuodelle 2005 kuuluvien menojen ( ,47 euroa) kirjaamista momentille (Perusradanpito) vuodelle 2006 sekä Talousarvioasetuksen 54 a :n edellyttämää valtuuskirjanpidon järjestämistä. Liikenne- ja viestintäministeriö tulee käsittelemään havainnot tarkemmin hallinnonalan virastojen kirjallisten vastausten perusteella. 33