Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa yhdessä hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittisia tavoitteita. Ministeriön ja hallinnonalan vastuulla on myös omistajapoliittisten tavoitteiden toteuttaminen liikenne- ja viestintäalalla toimivien valtion yritysten osalta. Hallinnonalan politiikkalohkoja ovat hallinto, viestintäpolitiikka, liikennepolitiikka, omistajapolitiikka sekä tutkimustoiminta. Hallitusohjelman mukaan liikenne- ja viestintäpolitiikalla parannetaan kansalaisten hyvinvointia sekä elinkeinoelämän ja julkishallinnon tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä Suomen ja sen eri alueiden kilpailukykyä. Viestintäpolitiikassa tämä tapahtuu edistämällä tietotekniikan ja tietoyhteiskuntapalvelujen käyttöä ja liikennepolitiikassa kehittämällä liikenteen infrastruktuuria ja palveluja. Hallitus sitoutuu hallinnonalan yrityksissä ja liikelaitoksissa pitkäjänteiseen ja ennustettavaan omistajapolitiikkaan. Viestintäpalvelut ovat olennainen osa tietoyhteiskunnan kehittymistä, koska merkittävä osa tietoyhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja - verkkoja hyödyntäen. Suomen talouskehityksen ja kilpailukyvyn kannalta keskeistä on pystyä muuttamaan vahva viestintäinfrastruktuuri- ja palveluosaaminen vahvuuksiksi tietoyhteiskuntapalvelujen tuotannossa ja laajassa hyväksikäytössä. Viestinnän palvelut ovat pääasiassa kaupallisia palveluja, jotka elinkeinoelämä tuottaa. Julkinen hallinto toimii teknologianeutraalin ohjauksen ja lainsäädännön avulla kilpailun ja uuden teknologian käyttöönoton edistämiseksi, viestintäalan yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi, suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamiseksi sekä peruspalvelutarjonnan turvaamiseksi ja kuluttajan oikeuksien suojaamiseksi. Ministeriön ja hallinnonalan toiminnassa keskeistä on hyvän toimintaympäristön luominen palvelujen tuottajille tarjota ja käyttäjille käyttää tietoyhteiskunnan palveluja. Kansallisen laajakaistastrategian tavoitteiden mukaan vuoden 2005 loppuun mennessä nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla. Vuoden 2005 lopussa kaikki teknologiat huomioon ottaen Suomessa on miljoona laajakaistaliittymää, joista yleisimmän yhteysnopeus on vähintään 2 Mbit/s. Lisäksi Suomen asema Euroopan eturivin maana nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä ja saatavuudessa on vakiintunut. Strategian toimenpideohjelmaa pannaan täytäntöön aina vuoteen 2007 saakka. Strategian lähtökohtana on, että verkkoihin syntyy hyviä palveluita ja niitä käytetään laajasti. Televisiotoiminnassa viestintäverkkojen digitalisointi etenee. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen analogisista lähetyksistä luopumisesta lähtien. Digitaalinen televisioverkko kattaa koko maan vuoden 2005 loppuun mennessä ja vuoden lopussa 40 prosentilla kotitalouksista arvioidaan olevan käytössä digitaalinen vastaanotin. Joulukuussa 2004 loppuraporttinsa jättäneen parlamentaarisen työryhmän ehdotusten pohjalta valmistellut lakimuutokset, joiden tarkoituksena on varmistaa Yleisradio Oy:n rahoitus ja toimialan kehittyminen siirryttäessä kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan, toimeenpannaan vuonna :58 Sivu 1

2 Kansallisen tietoturvastrategian avulla Suomesta rakennetaan tietoturvallinen yhteiskunta. Strategian tavoitteena on edistää tietoturvallisuusyhteistyötä sekä kansallista kilpailukykyä ja suomalaisten tieto- ja viestintäalan yritysten toimintamahdollisuuksia. Strategian avulla parannetaan tietoturvallisuusriskien hallintaa, turvataan perusoikeuksien toteutuminen ja kansallinen tietopääoma. Tavoitteena on myös lisätä tietoturvallisuustietoisuutta ja -osaamista. Valtioneuvosto asettaa talousarvioesitykseen liittyen viestinnän toimialalle seuraavat tavoitteet: Korkealaatuiset viestintäpalvelut ovat yleisesti saatavilla, hinnaltaan kohtuullisia ja niitä tarjotaan tehokkaasti toimivilla viestintämarkkinoilla. Kansalaiset ja yritykset luottavat tietoyhteiskunnan palveluihin. Uusia innovatiivisia viestintäpalveluita syntyy. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti seuraavat tavoitteet: Suomen Internet-yhteyksistä yli 90 prosenttia on laajakaistaisia ja yleisimmän laajakaistapalvelun yhteysnopeus on vähintään 8 Mbit/s ja Suomi nousee maailman eturivin maaksi nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä vuoden 2007 loppuun mennessä. Suomi on tietoturvallinen yhteiskunta, tietoturvallisuusalan kilpailukyky on kunnossa ja tietoturvallisuuteen liittyvä osaaminen ja tietoisuus korkeaa tasoa. Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tarjonta ja rahoitus on turvattu ja kaupallisen televisio- ja radiotoiminnan toimintaedellytykset kehittyvät. Liikenteen toimialalla ylläpidetään ja kehitetään liikenneyhteyksiä Suomen ja sen eri alueiden kilpailukyvyn turvaamiseksi ja parantamiseksi. Toimialalla tulee samalla mahdollistaa turvallinen sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä liikkuminen ja kuljettaminen. Ministeriön hallinnonalan harjoittamaa liikennepolitiikkaa toteutetaan liikenneväylien sekä liikenteen palvelujen palvelutasoa ylläpitämällä ja kehittämällä sekä vaikuttamalla muiden viranomaisten ja sidosryhmien toimiin, joilla on merkitystä liikennepolitiikalle. Eri liikennemuotojen tulee yhdessä muodostaa tehokas liikennejärjestelmä. Väylänpidon kustannuksia minimoidaan hankintamuotoja ja toimintamuotoja edelleen kehittämällä. Vuonna 2006 henkilö- ja tavaraliikenteen arvioidaan kasvavan noin 2 %. Sen jälkeen vuosikasvuksi arvioidaan edelleen noin 2 % kansantuotteen ja erityisesti kuljetusintensiivisten toimialojen kasvusta riippuen. Lähivuosien väylänpidon ja liikenteen palvelujen tarpeisiin vaikuttavat keskeisimmät muutostekijät ovat väestön muuttoliikkeestä aiheutuva aluerakenteen muuttuminen ja väestön ikääntyminen sekä muutokset elinkeinoelämän rakenteessa. Väestön keskittyminen lisää liikenteen kysyntää ja investointitarpeita kasvualueille. Samanaikaisesti liikenneväyläpalvelujen riittävä taso on säilytettävä väestöä menettävillä alueilla. Yksityisteiden pitoa tuetaan suorin avustuksin ja tukemalla niiden tienpitomenetelmien kehittämistä. Kohtuuhintainen julkisen liikenteen palvelujen saatavuus pyritään turvaamaan kansalaisille. Elinkeinoelämän globalisoituminen korostaa kansainvälisten yhteyksien kehittämisen merkitystä :58 Sivu 2

3 Hallitusohjelman mukaisesti asetettu liikenneinfrastruktuurin ministerityöryhmä sai helmikuussa 2004 valmiiksi liikenneväylien pidon linjaukset hallituskaudelle ja yleisemmällä tasolla koko seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Työn johtoajatuksia on ollut liikenneväyliä koskevan suunnittelun pitkäjänteistäminen ja erillisen investointiohjelman laatiminen. Liikenneväyläpolitiikan pitkäjänteisyyden varmistamiseksi hallituskaudella aloitettavien isojen hankkeiden aikataulua tarkastellaan ministerityöryhmän esityksen pohjalta. Vuonna 2005 aloitetaan useita ministerityöryhmän esittämiä kehittämisinvestointeja. Uusina tieinvestointeina aloitetaan vt 2 Vihti Pori, vt 4 Kemin kohta ja sillat, vt 6 Lappeenranta Imatra sekä mt 101 Kehä I, Turunväylä Vallinkallio. Uutena meriväylähankkeena aloitetaan Raahen väylä. Ratainvestointeina aloitetaan Ilmalan ratapihan kunnostus, Seinäjoki Oulu palvelutason parantamisen I vaihe sekä Lahti Luumäki palvelutason parantaminen. Liikenneväylien pidossa turvataan ensisijaisesti päivittäinen liikennöitävyys ja väylien kunto sekä liikenneturvallisuus. Ministerityöryhmän esittämiä teemahankkeita ratojen yli-ikäisen päällysrakenteen uusiminen sekä tieverkolla satamayhteyksien parantaminen ja pääteiden turvallisuuden parantaminen jatketaan. Uusina teemahankkeina aloitetaan tieverkolla kasvavien alueiden kehityksen tukeminen ja vesiväylillä pienehköjen vesiväylien ja turvalaitteiden kehittämishankkeet. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten jatkuvan kasvun ympäristöriskejä Suomenlahdella vähennetään kehittämällä liikenteen ohjausjärjestelmiä ja osallistumalla kansainvälisten merikuljetussääntöjen kehittämiseen. Liikenne- ja kuljetuspalvelut ovat kaupallista toimintaa. Valtio täydentää palveluja ostamalla liikkumis- ja kuljetustarpeiden tyydyttämiseksi tarpeellisiksi arvioituja palveluja siltä osin kuin niitä ei pystytä asiakastuloin tarjoamaan. Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa tai tukee juna-, vesi- ja lentoliikenteen palveluja. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö myöntää kunnille valtionavustusta kaupunkiliikenteen ylläpitämiseen sekä kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen alentamiseen. Tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vähentää ympäristöhaittoja nostamalla joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä. Lääninhallitukset ostavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa runkoliikennettä, jota kunnat täydentävät omilla ostoillaan sekä järjestävät koululaisten ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden kuljetuksia. Hallitusohjelman joukkoliikennetavoitteiden saavuttamista loppuhallituskauden aikana pohtinut työryhmä on tehnyt esityksensä joukkoliikenteen rahoituksen rakenteen uudistamiseksi. Työ jatkuu työryhmissä vuoden 2005 aikana. Merenkulun tuilla pyritään varmistamaan riittävä Suomeen rekisteröity aluskanta ja siten palvelujen jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Valtioneuvosto asettaa talousarvioesitykseen liittyen liikenteen toimialalle seuraavat tavoitteet: Kuljetusten ja liikenteen toimivuudesta huolehditaan siten, että koko liikenneverkolla on taattu päivittäinen liikennöitävyys ja että valtakunnallisilla tärkeimmillä pääväylillä matka- ja kuljetusajat eivät lisäänny. Logistisia kustannuksia alennetaan. Liikennepalvelujen peruspalvelutaso turvataan :58 Sivu 3

4 Tieliikenteen turvallisuutta parannetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti, mikä edellyttää tieliikenteessä kuolleiden määrän jäämistä vuonna 2006 alle 315. Toimialan toimin vaikutetaan siihen, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöt valtioneuvoston hyväksymän ilmastostrategian mukaisesti ovat vuonna 2010 korkeintaan vuoden 1990 tasolla. Liikenteen ympäristöriskejä vähennetään. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti seuraavat tavoitteet: Parannetaan toimialan tuottavuutta ja kokonaistaloudellisuutta. Kuljetusten ja liikenteen toimivuuden turvaamiseksi tehdään päätös teiden ja ratojen runkoverkosta sekä valmistellaan vuonna 2005 tehtyjen selvitysten pohjalta ehdotus rataverkon laajuudesta ja yleisen ja yksityisen tien rajapinnasta. Pyritään estämään kapasiteetin puutteesta johtuvien viivästyksien lisääntyminen tärkeimmillä pääväylillä ja suurilla kaupunkiseuduilla. Parannetaan liikennejärjestelmän yhteentoimivuutta. joukkoliikenteen ostojen tulee turvata liikenteen peruspalvelutaso. Joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä edistetään myöntämällä kunnille valtionavustusta kaupunkimaisen paikallisliikenteen ylläpitämiseen sekä säännöllistä matkustusta tukevien kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen hinnanalennuksiin. Kehittämistoiminnan tavoitteena on turvata joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä ja luoda edellytyksiä jatkuvalle liikenteen hoidon tehokkuuden ja laadun paranemiselle. kehittää eri liikennemuotojen sekä väylävirastojen yhteistyötä erityisesti alueyhteistyössä sekä yhteensopivien tietojärjestelmien kehittämisessä liikenneväylien suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Liikennemuotojen pitkäjänteisen kehittämisen turvaamiseksi erityistä huomiota kiinnitetään tuottavuuden lisäämiseen sekä tutkimustoiminnan kehittämiseen. Liikenteen turvallisuuden edistämiseksi tieliikenteessä Tiehallinnon toimin vastataan 25 prosentista valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteesta. rautatieliikenteessä ei tapahdu matkustajien kuolemaan johtavia onnettomuuksia, kauppamerenkulussa ja ilmailuliikenteen säännöllisessä reittiliikenteessä ja charterliikenteessä ei tapahdu kuolemaan johtavia onnettomuuksia. hallinnonalan tutkimuslaitosten tuottamien sää-, aallokko- ja jääennusteiden osuvuuden tulee olla hyvällä tasolla. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi ilmakehään kohdistuvia ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään vaikuttamalla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mahdollisimman vähän liikennettä synnyttävän alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen sekä mahdollisimman vähän päästöjä synnyttävän ajoneuvokannan kehittymiseen. Hallinnonalan tutkimuslaitosten tulee tuottaa ja välittää päätöksenteon tueksi ilmastoon liittyviä ajantasaisia tutkimuksia sekä korkeatasoista ilmaston tilan seurantaa. Meren tilan seurannan tulee olla laadukasta ja ajantasaista :58 Sivu 4

5 uudet liikenneväylät rakennetaan niin, että niillä kulkevan liikenteen maaperään, pohjavesiin ja ihmisiin kohdistuvat ympäristöhaitat minimoidaan. olemassa olevien liikenneväylien liikenteen ja kunnossapidon pahimpia ympäristöhaittoja poistetaan. Hallinnonalalle esitetään määrärahoja 1 910,8 milj. euroa. Hallinnon politiikkalohkolle esitetään 22,9 milj. euroa yhteensä liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenoihin sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Viestintäpolitiikkaa tukevia määrärahoja ovat Viestintäviraston määrärahat sekä sanomalehdistön tuki. Näihin esitetään yhteensä 19,1 milj. euroa. Liikennepolitiikkalohkolle esitetään yhteensä 1 531,3 milj. euroa. Liikennepolitiikkaa toteuttavat väylälaitokset, Ajoneuvohallintokeskus sekä ilmailun ja rautatieliikenteen alueille perustettavat hallinto- ja turvallisuusvirastot. Muita liikennepolitiikkalohkon määrärahoja ovat joukkoliikenteen palvelujen ostot sekä tuet, merenkulkuelinkeinon tukeminen, ilmaliikenteen korvaukset ja tuet, tienpidon valtionavut sekä kansallinen rahoitusosuus rakennerahastohankkeisiin. Omistajapolitiikan toteuttamiseen käytetään 0,5 milj. euroa. Tutkimustoiminnan politiikkalohkolle esitetään yhteensä 42,5 milj. euroa. Tutkimustoimintaa harjoittavia laitoksia ovat Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos. Hallinnonalan arvonlisämenoihin esitetään 227,4 milj. euroa. Hallinnonalan maksutuloista ja veroluontoisista maksuista suurimpia ovat meriväylien pitoon käytettävä väylämaksu 76 milj. euroa sekä radanpitoon käytettävä ratamaksu ja ratavero yhteensä 60 milj. euroa. Viestintävirasto saa maksutuloina 27 milj. euroa ja Ajoneuvohallintokeskus 62 milj. euroa. Trans European Transport Network eli TEN-hankkeisiin arvioidaan saatavan EU:n varoja noin 8 milj. euroa. Aluekehitysrahaston tavoiteohjelmiin arvioidaan saatavan EU-varoja momentilta noin 11 milj. euroa. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan valtuusyhteenveto (milj. euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Ennen vuotta 2006 tehdyt sitoumukset 207,9 68,6 63,5 65,5 783, ,3 Vuoden 2006 sitoumukset 48,1 226,6 246,0 176,0 95,0 791,7 Valtuudet yhteensä 256,0 295,2 309,5 241,5 878, ,0 Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v Muutos esitys % 01. Liikenne- ja viestintäministeriö Ajoneuvohallintokeskus Tiehallinto Tienpidon valtionavut :58 Sivu 5

6 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v Muutos esitys % 30. Merenkulkulaitos Merenkulun ja muun vesiliikenteen edistäminen Ratahallintokeskus Rautatievirasto Ilmailuhallinto Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionavut Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet Viestintävirasto Viestinnän korvaukset ja avustukset Ilmatieteen laitos Merentutkimuslaitos Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Liikenne- ja viestintäministeriö Selvitysosa: Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla siitä, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä ovat laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet sekä alan yrityksillä kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti toiminnalleen seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2006: Tuotokset ja laadunhallinta Ministeriön strategiset prosessit lainsäädäntö, vuorovaikutus sekä hallinnonalan ja rakenteiden ohjaus ovat laadukkaita. Liikenne- ja viestintäpoliittinen lainsäädäntö täyttää valtioneuvoston lainsäädännön valmistelulle asettamat tavoitteet. Vuorovaikutus tuottaa menettelytavat menestykselliseen yhteistyöhön ja yhteistoimintaan sekä kotimaiseen ja kansainväliseen verkostumiseen. Hallinnonalan virastojen ja laitosten ohjausta ja yhteistyötä kehitetään synergiaetujen saavuttamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Liiketoiminnan ohjauksessa noudatetaan hyvälle hallintotavalle ja omistajapolitiikalle (corporate governance) asetettuja vaatimuksia. Toiminnallinen tehokkuus Kustannukset / henkilötyövuosi ovat enintään euroa. Hankintamenettelyjä kehitetään. Tuottavuuden mittausta kehitetään :58 Sivu 6

7 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyysindeksi on vähintään 3,4 asteikolla 1 5 (2005 tav.: 3,4, 2004 tot. 3,3). Ministeriön organisaatiouudistus edistää strategisen johtamisen edellytyksiä. Tukiprosessit (talous, kansainväliset asiat, tutkimus ja ministeriön viestintä) tukevat ministeriön strategisia prosesseja ja ne priorisoidaan strategisten prosessien tarpeiden mukaisesti. 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Liikennepolitiikan osastolle sijoitettu merenkulkuneuvoksen virka muutetaan viraksi, jota ei ole valtion talousarviossa eriteltävä lukien. Selvitysosa: Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta, euroa valtiosihteerin ja valtiosihteerin sihteerin palkkausmenojen siirtona momentilta sekä euroa lähialueyhteistyömäärärahojen siirtona momentilta sekä euroa kansainvälisen toiminnan laajentumisesta sekä pakollisista hallintomenoista. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon valtion televisio- ja radiorahastosta televisioja radiotoiminnan kehittämiseen saatavat varat ja niitä vastaavat menot. Vuonna 2006 rahoituksen arvioidaan olevan ilman arvonlisäveroa euroa. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) 2004 TP 2005 TA 2006 TAE Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle (179 htv) 2006 talousarvio talousarvio tilinpäätös Siirtyvät erät Kehykseen luettava Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää tutkimus- ja kehittämismenoihin sekä palkkioihin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavi :58 Sivu 7

8 en tutkimus- ja kehittämishankkeiden maksamiseen ja niihin liittyvien tarjousten tekemiseen. Selvitysosa: Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistuu liikenteen kysyntään, infrastruktuuriin, tavara- ja henkilöliikenteeseen, liikenneturvallisuuteen, ympäristöhaittojen vähentämiseen, ajoneuvotekniikkaan, vaarallisten aineiden kuljetuksiin, viestintään ja tietoverkkoihin, liikenteen telematiikkaan, lähialueyhteistyöhön sekä hallinnon kehittämiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Siirtyvät erät Kehykseen luettava Ajoneuvohallintokeskus Selvitysosa: Ajoneuvohallintokeskuksen keskeiset tehtävät ovat ajoneuvojen rekisteröinti, ajoneuvojen vuotuinen verotus, katsastustoiminnan valvonta, kuljettajatutkintojen järjestäminen, ajokorttien rekisteröinti sekä tieliikenteen tietopalvelu. Ajoneuvohallintokeskuksen toiminnan perustana on ajoneuvoliikennerekisteri. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Ajoneuvohallintokeskukselle pääluokkaperusteluissa asetettuja liikenneturvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä tavoitteita tukevat seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle 2006: Tulostavoite 2004 toteutuma 2005 tavoite 2006 TAE TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Katsastustoimipaikkojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enemmän kuin - 3 tai + 7 prosenttiyksikköä maan keskiarvosta (%) Määräaikaiskatsastuksessa katsastustoimipaikoista havaitsee testiautoissa kaksi oleellista vikaa (%) Rikkomuksetta/vahingoitta ajaneiden uusien kuljettajien osuus (%) 58,5 60,3 60,3 Autokouluoppilaiden tutkintomenestys asteikolla 1 5 3,27 Autokouluopetuksen koettu hyöty asteikolla 1 5 3,84 Yritysviestintätutkimuksen arvosana Väh. julkishallinnon keskiarvo 7,35 7,5 Asiakastyytyväisyys AKEn toimintaan asteikolla 1 5 3,6 3,5 3,5 Asiakastyytyväisyys AKEn sopimuskumppaneiden toimintaan asteikolla 1-5 4,4 3,5 4,0 Sähköisesti käsiteltyjen lupien osuus (%) GSM- ja internet rekisterikyselyiden osuus (%) Ajoneuvoveron sähköisten yrityslaskujen määrä vähintään (kpl) Liikennetietojärjestelmän (LTJ) käytettävyys hyvä hyvä hyvä Ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmä toimivuuden mittarit käytössä (ATJ) ovat ovat PALKO-hanke ei onnistuu onnistuu TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Ajoneuvorekisteröinnin muutostietojen käs.aika(pv) 4,3 4,7 4,5 Tietopalvelun tulos milj. euroa 2,0 1,0 0,8 Hakemusasioiden käsittelyaika (pv) 4,4 8,5 7,0 Puhelinpalvelun tavoitettavuus (%) Kustannustav. toteutuminen pääsuoritteissa (lkm) kyllä kyllä kyllä :58 Sivu 8

9 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilöstön työtyytyväisyys asteikolla 1 5 3,1 3,2 3,3 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) TP TA TAE Tuotot Julkisoikeudelliset suoritteet Rekisteröinti ja verotus -toimiala Ajoneuvotekniikka -toimiala Kuljettaja -toimiala Liiketaloudelliset suoritteet (AKEtieto) Tuotot yhteensä Kustannukset Julkisoikeudelliset suoritteet Rekisteröinti ja verotus -toimiala Ajoneuvotekniikka -toimiala Kuljettaja -toimiala Liiketaloudelliset suoritteet (AKEtieto) Kustannukset yhteensä Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) Julkisoikeudelliset suoritteet Rekisteröinti ja verotus -toimiala Ajoneuvotekniikka -toimiala Kuljettaja -toimiala Liiketaloudelliset suoritteet (AKEtieto) Ylijäämä / Alijäämä yhteensä Kustannusvastaavuus % Julkisoikeudelliset suoritteet Rekisteröinti ja verotus -toimiala Ajoneuvotekniikka -toimiala Kuljettaja -toimiala Liiketaloudelliset suoritteet (AKEtieto) Kustannusvastaavuus % yhteensä Ajoneuvohallintokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Selvitysosa: Tulot perustuvat valtion maksuperustelain nojalla Ajoneuvohallintokeskuksen maksuista annettavaan liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen Ajoneuvohallintokeskuksen maksuista. Tuloihin sisältyy arvio muualla kuin ETAvaltioissa rekisteröityjen ajoneuvojen massa- ja mittapoikkeuslupien tuotoista euroa. PALKO-hankkeen kokonaiskustannusarvio on 36,3 milj. euroa ja se toteutetaan vuoden 2010 loppuun mennessä. PALKO-menoja sisältyy investointeihin euroa. Ajoneuvoverotustehtävän määrärahatarve on euroa. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) 2004 TP 2005 TA 2006 TAE Bruttotulot Bruttomenot :58 Sivu 9

10 Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta - siirtynyt seuraavalle vuodelle (225 htv) 2006 talousarvio talousarvio tilinpäätös Siirtyvät erät Kehykseen luettava Tiehallinto Selvitysosa: Tiehallinto edistää liikenteen toimivuutta ylläpitämällä ja kehittämällä tieverkon palvelutasoa, parantaa tieliikenteen turvallisuutta sekä vähentää ja ehkäisee ympäristöhaittoja. Tiehallinto vastaa valtion vastuulla olevista yleisistä teistä osana liikennejärjestelmää. Yleisten teiden verkon pituus on km ja sen arvo on 15 mrd. euroa. Liikennepolitiikan tavoitteeksi on asetettu Suomen ja sen eri alueiden kilpailukyvyn edistäminen liikenteen infrastruktuuria ja palveluja kehittämällä. Tiehallinnon tehtävänä on tukea tienpidon toimenpitein tasapainoista aluekehitystä sekä pitää päätieverkon ohella huolta alemmanasteisen tieverkon riittävästä laajuudesta ja kunnosta. Tienpidon nykyrahoituksella varmistetaan tieverkon nykykunnon säilyminen sekä liikennettä tyydyttävä palvelutaso koko maassa. Alueiden kilpailukykyä tukevia, työmatkaliikenteen ja elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta sekä liikenneturvallisuutta parantavia investointeja toteutetaan, vaikka ei täysin riittävästi. Väestömuutosten aiheuttamat sekä maankäyttötarpeista ja liikennemäärän kasvusta johtuvat liikenneinfrastruktuurin investointipaineet kasvukeskuksissa ja päätiestöllä ovat suurempia kuin alemmalla tieverkolla. Perustienpidossa asetetaan etusijalle tiestön jokapäiväinen liikennöitävyys, tieverkon kunnosta huolehtiminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Kainuun maakunnassa tienpito perustuu maakunnan ja tiepiirin väliseen sopimukseen ja sitä koskeva rahoitus on sisäasiainministeriön pääluokan momentilla Kainuun kehittämisraha. Tiehallinnolle asetettavat tavoitteet kattavat myös Kainuun maakunnan tieverkon. Nimettyjä käynnissä olevia tieverkon kehittämishankkeita toteutetaan vilkkaimmalla päätieverkolla ja kaupunkiseudulla. Uusina kehittämisinvestointina aloitetaan vt 2 Vihti Pori, vt 4 Kemin kohta ja sillat, vt 6 Lappeenranta Imatra ja mt 101 Kehä I, Turunväylä Vallikallio. Perustienpidon määräraha on 613,4 milj. euroa, jonka Tiehallinto kohdentaa sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tiestön hoidon menoihin on varattu yhteensä 190,0 milj. euroa, jolla voidaan säilyttää nykyinen laatu ja palvelutaso. Päätiestöllä hoidon taso takaa hyvät ajo-olosuhteet, seututeillä tyydyttävät ja yhdysteillä välttävät. Alimmassa hoitoluokassa on yli puolet tieverkosta. Tienpidon laatutasoa tarkistetaan tarvittaessa liikenteen toimivuuden seurannan ja asiakaspalautteiden pohjalta. Raskaan liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta vaikeissa sääolosuhteissa edistetään täsmähoidolla :58 Sivu 10

11 Ylläpitoon ja korvausinvestointeihin on varattu 220,0 milj. euroa. Tällä rahoituksella teiden kunto säilyy pääosin nykytasolla. Merkittävä osa teihin kuuluvista muista rakenteista ja laitteista on lähivuosina tulossa korjausikään ja aiheuttaa merkittävää lisärahoitustarvetta. Tavoitteena on pitemmällä aikavälillä päästä lähemmäksi tieverkon kunnon optimitilannetta, jossa tienpitäjän ja tienkäyttäjien kustannukset ovat minimissään. Perustienpidon investointeihin ja teemapaketteihin on kohdennettu yhteensä 102,5 milj. euroa. Perustienpidon investoinnit ovat pienehköjä alueellisia liikenneturvallisinvestointeja sekä käynnissä oleviin valtakunnallisiin hankeohjelmiin ja teemapaketteihin sisältyviä kohteita, jotka on priorisoitu yhtenäisin kriteerein. Jo käynnistettyjä kahta teemapakettia jatketaan. Satamayhteyksien parantaminen 3,5 milj. eurolla sekä pääteiden liikenneturvallisuushankkeita 32,4 milj. eurolla. Uutena teemapakettina aloitetaan kasvavien alueiden kehityksen tukeminen 18 miljoonalla eurolla. Turvallisuutta parannetaan liikenneympäristöön kohdistuvien toimien lisäksi myös rakentamalla automaattista nopeuden valvontaa 300 tiekilometrille. Vuoden 2006 lopussa valvontakameroin varustettuja teitä on yli kilometriä. Liikennekuolemien määrän nousun estäminen edellyttää lisäksi 100 km/h nopeusrajoitusten asteittaista laskemista 80 km/h:iin kilometrillä päätieverkkoa vuoteen 2009 mennessä. Näistä 240 kilometriä olisi runkoteitä, minkä vuoksi sujuvan ja turvallisen runkoverkon osuus koko runkotieverkosta laskee 71 %:sta 67 %:iin vuoteen 2009 mennessä. Tiehallinto luopuu rakennettujen kiinteistöjen hallinnasta. Tarkoitus on, että noin 250 tarpeettomaksi jäänyttä varikkokiinteistöä rakennuksineen siirretään vähitellen vuosina Senaatti-kiinteistölle. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Tiehallinnolle pääluokkaperusteluja tukevat seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle 2006: Tuotokset ja laadunhallinta Palvelutaso Tieverkon päivittäinen liikennöitävyys varmistetaan hoidon ja ylläpidon sekä liikenteen ohjauksen ja tiedotuksen toimenpitein. Vähintään 71 %:lla runkoverkosta voidaan tarjota tienkäyttäjille sujuvat (100 km/h) ja turvalliset ajo-olosuhteet. Tienpidon toimet mitoitetaan siten, että tierakenteet voidaan pitkällä aikavälillä pitää kunnossa mahdollisimman taloudellisesti. Tieverkon rakenteellinen kunto ei heikkene. Välitöntä peruskorjausta vaativien päällystettyjen teiden, sorateiden, kevyen liikenteen väylien ja siltojen määrä vähenee. Kunnoltaan huonoja päällystettyjä teitä saa olla enintään km (8 %), sorateitä enintään km (11 %), kevyen liikenteen väyliä enintään 330 km (6 %) ja siltoja enintään kpl (8 %). Tiehallinto huolehtii tienpidosta niin, että tienkäyttäjien tyytyväisyys yleisten teiden palvelutasoon säilyy vähintään tasolla 3,4 asteikolla 1 5. Turvallisuus Tiehallinnon toimin vähennetään tienkäyttäjien riskiä joutua vakavaan liikenneonnettomuuteen. Perustienpidon toimenpiteiden laskennallinen henkilövahinkoonnettomuuksien vähenemä on 45, josta nopeusrajoitusten osuus on 5. Kehittämisinvestoinneilla saavutetaan lisäksi 5 laskennallisen henkilövahinko-onnettomuuden vähenemä :58 Sivu 11

12 Toiminnallinen tehokkuus Tiehallinto kehittää hankintamenettelykeinoin väylänpidon markkinoita siten, että maarakennusalan tuottavuus paranee ja kilpailu markkinoilla toimiin. Kunnossapidon yksikkömenot saavat olla nykyisellä palvelu- ja kuntotasolla enintään euroa/km. Tiehallinnon hallintomenot saavat olla enintään 69,5 milj. euroa. Tiehallinnon henkilöstömäärä vähenee henkilöstösuunnitelman mukaisesti ja on vuonna 2008 enintään 850 henkilöä. Henkisten voimavarojen hallinta Tiehallinto saavuttaa Euroopan laatupalkintoarviointiin perustuvassa itsearvioinnissa vähintään 500 pistettä. Palvelujen tuottajien tyytyväisyys Tiehallintoon hankintamenettelyihin paranee. Työtyytyväisyysindeksi on vähintään 3,4 asteikolla 1 5. TUNNUSLUKU / tulostavoite 2004 toteutuma 2005 ennuste 2006 ennuste/ tavoite 2009 ennuste TIEVERKON LAAJUUS (tilanne ) Yleisten teiden pituus (km) Päällystepituus (km) Siltojen lkm Kevyen liikenteen väylien pituus (km) Liikennesuorite, tie- ja katuverkko (mrd. hlökm) TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Palvelutaso Sujuva ja turvallinen runkoverkko (%) Päällyst. tiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono (km) Päällysteiden uusiminen (km) Sillat kuntoluokissa huono ja erittäin huono (kpl) Siltojen peruskorjaus (kpl) Soratiet kuntoluokissa huono ja erittäin huono (km) Kelirikkorajoitusten määrä (km) Kelirikkoteiden peruskorjaus (km) Huonojen ja erittäin huon. kevyen liik. väylien määrä (km) Tienkäyttäjätyytyväisyys pääteiden tilaan 3,6 3,4 3,6 3,4 Tienkäyttäjätyytyväisyys muun tieverkon tilaan 2,8 3,0 2,7 2,7 Tienkäyttäjätyytyväisyys talvihoidon tasoon 3,4 3,4 3,4 3,3 Turvallisuus Liikennekuolemat yleisillä teillä Henkilövahinko-onnettomuudet yleisillä teillä Henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemätavoite Vähenemä perustienpidon toimin Vähenemä kehittämisinvestoinnein Ympäristö Suolan käyttö liukkauden torjunnassa (t) Yli 55 dba melulle altistuneet (asukasta) CO 2 -päästöt, tiet ja kadut (1990=100) Kiireellinen pohjavesien suojaustarve (km) TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tieinvestoinnit suhteessa poistoihin (%) Kunnossapidon yksikkömenot (euroa/km) Hyväksyttyjen tarjousten määrä/urakkakysely (keskimäärin kpl) 4,5 4,5 4,5 4,5 Hallintomenot (milj. euroa) 69 71,0 69,5 66 Henkilöstömäärä HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA EFQM -arvioinnin tulos ( ) Palvelun tuottajien tyytyväisyys (0 100) Työtyytyväisyys 3,3 3,4 3,4 3,4 T&K-menot perustienpidon menoista (%) 0,78 1,0 0,8 1, :58 Sivu 12

13 Tienpidon tulot ja menot (milj. euroa) 2004 tilinpäätös 2005 talousarvio 2006 talousarvioesitys Perustienpito (21) 589,7 588,8 613,4 Tulot 25,3 5,0 13,7 Maksullisen toiminnan tulot 2,6 0,8 2,4 Muut tulot 22,7 4,2 11,3 Menot 615,0 593,8 627,1 Hoito ja käyttö 198,3 186,9 190,0 Liikenteen hallinta 7,2 10,0 13,5 Ylläpito ja korvausinvestoinnit 216,5 194,5 220,0 Alueelliset investoinnit 1 60,4 41,8 40,2 Valtakunnalliset hankeohjelmat ja teemapaketit 2 9,0 54,0 62,3 Suunnittelu 21,2 21,7 15,0 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 4,5 5,5 5,5 Hallinto 78,7 78,6 78,4 Palveluprojektit ja sopeuttaminen 17,0 - - Maksullisen toiminnan menot 2,2 0,8 2,2 Kehittämisinvestoinnit (76, 78, 79) 168,9 139,4 111,6 Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (76) 24,5 23,5 23,5 Tieverkon kehittäminen (77) 9,3 - - Eräät tiehankkeet (78) 93,0 94,9 67,0 Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (79) 42,1 21,0 21,1 Luvun nettomenot 758,6 728,2 725,0 Luvun bruttomenot 783,9 733,2 738,7 21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisten teiden perustienpidosta ja yleisiksi teiksi otettavien yksityisteiden kuntoonpanosta, maa-ainesalueiden hankinnoista, Tiehallinnon kiinteistönpidosta sekä muista tienpitäjän vastuulle kuuluvista tehtävistä aiheutuvien toimintamenojen maksamiseen. Momentin määrärahalla saa myös rahoittaa ns. lähialueyhteistyöhankkeita. Määrärahaa saa käyttää myös palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen. Selvitysosa: Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille ja euroa yhden henkilötyövuoden siirtona momentille Lähialueyhteistyöhankkeisiin käytetään enintään euroa. 1 Perustienpidon alueelliset investoinnit ovat pieniä, lähinnä liikenneturvallisuusinvestointeja, joista tiepiirit päättävät annettujen kehysten raameissa. Hankkeet toteutuvat maakuntien kehittämisstrategioita ja hankkeista sovitaan maakuntien toteuttamisohjelmien yhteydessä. 2 Valtakunnalliset hankeohjelmat ja teemapaketit on priorisoitu valtakunnallisesti yhtenäisin kriteerein. Vuoden 2006 määräraha sisältää jo aiemmin päätettyjen investointikohteiden jatkorahoituksen (pohjavesiohjelmaan ja lossipaikkojen silloittamisohjelmaan). Lisäksi määrärahasta käytetään satamayhteyksien parantamisen teemaohjelman hankkeisiin 3,5 milj. euroa sekä pääteiden liikenneturvallisuushankkeisiin 32,4 milj. euroa ja kasvavien alueiden kehityksen tukemiseen 18 milj. euroa :58 Sivu 13

14 Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) 2004 TP 2005 TA 2006 TAE Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle talousarvio talousarvio tilinpäätös Siirtyvät erät Kehykseen luettava Kehyksen ulkopuolinen Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisistä teistä annetun lain (243/1954) ja asetuksen (487/1957) mukaisten maa-alueiden ja korvausten lisäksi myös näihin liittyvien välttämättömien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää tietä varten tarvittavien alueiden hankkimiseen ja korvaamiseen ennen tiesuunnitelman hyväksymistä talousarvio talousarvio tilinpäätös Kehykseen luettava Eräät tiehankkeet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen hankekohtaisten valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niiden yhteenlaskettu määrä ei ylitä hankkeelle myönnettyä kokonaisvaltuutta. Määrärahaa saa käyttää myös hankkeista vt 2 Vihti Pori, vt 4 Kemin kohta ja sillat, vt 6 Lappeenranta Imatra ja mt 101 Kehä I, Turunväylä Vallikallio aiheutuviin menoihin. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan sopimukset hankkeista vt 2 Vihti Pori 45 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 4 Kemin kohta ja sillat 56 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä, vt 6 Lappeenranta Imatra 126 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä ja mt 101 Kehä I Turunväylä Vallikallio enintään 73 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä :58 Sivu 14

15 Selvitysosa: Hanke-erittely Valmis Sopimus- Arvioitu Määräraha Rahoitustarve liiken- valtuus käyttö v myöhemmin teelle milj. milj. milj. milj. Keskeneräiset tiehankkeet E 18 Lohja Lohjanharju ,9 49,6 7,8 Vt 3 Tampereen läntinen kehätie, 1 rakennusvaihe ,0 46,4 10,6 Vt 4 Lahti Heinola ,0 36,2 2,5 2,3 Vt 4 Jyväskylä Kirri ,0 12,9 1,8 Vt 5 Joroinen Varkaus ,0 27,0 1,0 Vt 13 Nuijamaan raja-aseman tieyhteys ,5 14,2 0,3 Mt 100 Hakamäentie, Helsinki ,0 2,0 25,0 63,0 Uudet tiehankkeet Vt 2 Vihti Pori ,0 5,0 40,0 Vt 4 Kemin kohta ja sillat ,0 5,0 51,0 Vt 6 Lappeenranta Imatra ,0 5,0 121,0 Mt 101 Kehä I Turunväylä Vallikallio ,0 3,0 70,0 Tiehankkeet yhteensä 610,4 188,3 67,0 347,3 Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2007 noin 152,3 milj. euroa, vuonna 2008 noin 144,0 milj. euroa ja vuonna 2009 noin 51,0 milj. euroa. Uusien hankkeiden perusteluina esitetään seuraavaa: Vt 2 Vihti Pori: Valtatie 2 on pääyhteys Helsingin seudulta Poriin ja muualle Satakuntaan. Tieyhteyden merkitystä korostaa vastaavan suoran ratayhteyden puutuminen. Tien mäkisyys, kapeus sekä monet liittymät heikentävät liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Ajoittaista ruuhkaa esiintyy Vihdin ja Karkkilan välillä sekä Porin kohdalla, missä liikennettä on yli autoa/vrk liikenteen muutoin ollessa autoa/vrk. Vuosittain tapahtuu noin 44 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta, joissa kuolee keskimäärin 6 ihmistä. Hanke koostuu useista toimenpiteistä: vilkkaat tasoliittymät parannetaan, ohituskaistat rakennetaan, kevyen liikenteen verkkoja täydennetään ja pysäkkien varustelua parannetaan. Lisäksi rakennetaan varalaskupaikka. Parantuva sujuvuus lisää elinkeinoelämän kuljetusvarmuutta. Liikenneturvallisuus paranee: vuosittain säästyy noin 4 henkilövahinko-onnettomuutta. Pohjavesisuojaukset vähentävät pohjavesialueiden likaantumisriskiä. Hankkeen kustannusarvio on 45 milj. euroa. Hanke on kannattava. Vt 4 Kemin kohta ja sillat: Hanke liittyy aiemmin toteutettuun Kemi-Tornion yhteysvälin parantamiseen.kemin kohta ja jatko Kemijoen suun yli Tornion moottoritien alkuun ovat nykyisin 2-kaistaisia moottoriliikenne- tai tavallisia teitä. Nykyinen liikennemäärä Kemin kohdalla ja edelleen Kemijoen silloilla on yli autoa/vrk. Ongelmia esiintyy etenkin kaupunki- ja teollisuusliikenteen kuormittamissa liittymissä sekä poikkileikkauksen kaventumassa. Hanke käsittää valtatien 4 täydentämisen 2+2 -kaistaiseksi moottoritieksi Kemin kohdalla ja siitä edelleen nykyisen Tornion Kemin moottoritien alkuun 18 km matkalla. Hankkeeseen sisältyy liittymien parantaminen, uusi sisääntuloyhteys Kemin keskustaan ja melusuojauksia noin 10 km matkalla. Valtatien sekä myös katuverkon liikennöitävyys selkeytyy ja paranee, jolloin myös maankäytön kehittämismahdollisuudet ja :58 Sivu 15

16 teollisuuden toimintaedellytykset parantuvat. Liikennemelu vähenee parantaen asumisviihtyvyyttä. Hankkeen kustannusarvio on 56 milj. euroa. Koko Kemi Tornio -yhteysvälin parantamisen H/K-suhde on 2,2. Vt 6 Lappeenranta Imatra. Valtatie 6 on tärkeä runkoyhteys pääkaupunkiseudulta Etelä-Karjalan keskuksiin ja edelleen Pohjois-Karjalaan. Erityisen kuormitettu on Lappeenrannan Joutsenon Imatran osuus, jolta on myös vilkkaat yhteydet Venäjän tieverkkoon Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikkojen kautta. Väliä Lappeenranta Imatra kuormittaa sekä pitkämatkainen tavara- ja henkilöliikenne että seudullinen jakson kuntien välinen päivittäistarpeiden liikenne. Nykyinen valtatie on pääosin tavallinen 2-kaistainen ja yksiajoratainen tie. Liikennemäärä keskeisillä osilla on autoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 13 %. Nopeusrajoitus on 80 km/h. Liikenne ruuhkautuu nykyisin usein koko tiejaksolla ja erityisesti Lappeenrannan länsipuolisessa vt 13 liittymässä sekä Lappeenrannan keskustan kohdalla. Vuosittain tapahtuu noin 13 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta, joissa kuolee keskimäärin 3 henkilöä. Liikenneturvallisuus tiejaksolla on selvästi vastaavien teiden keskimääräistä tilannetta huonompi. Hanke käsittää valtatien 6 parantamisen 44 km matkalla 2+2 -kaistaiseksi tieksi. Nopeusrajoitukseksi suunnitellaan 100 km/h. Liittyvää ja rinnakkaista tie- ja katuverkkoa järjestellään laajasti, ja koko välille tulee rinnakkaisia väyliä hyödyntävä jatkuva kevyen liikenteen yhteys. Hankkeeseen liittyy myös riista-aitoja, meluntorjuntatoimia ja pohjavesisuojauksia. Etenkin vakavimpien onnettomuuksien riski alenee: hankkeen arvioidaan vähentävän noin 11 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa. Hankkeen kustannusarvio on 126 milj. euroa ja H/K-suhde 1,6. Mt 101 Kehä I Turunväylä Vallikallio: Kehä I Espoossa Turunväylän pohjoispuolella muodostaa pääkaupunkiseudun liikenteen pahimman pullonkaulan. Liikenne ruuhkautuu arkisin usean tunnin ajaksi valo-ohjattujen liittymien vuoksi. Arkiliikenne on keskimääri autoa/vrk. Ruuhkat viivyttävät yksityisautojen lisäksi myös elinkeinoelämän kuljetuksia ja joukkoliikennettä. Hankkeen pituus Kehä I:llä on 3,3 km ulottuen Turunväylän (valtatie 1) eritasoliittymästä Vallikallioon Helsingin kaupungin rajalle. Nykyisin 2+2 -kaistaiselle tielle lisätään kolmannet kaistat sekä parannetaan pysäkki- ja kevyen liikenteen järjestelyjä. Pohjois-Leppävaaran kohdalla Kehä I viedään Puustellinmäen alle rakennettavaan 500 m pitkään tunneliin, joka vähentää merkittävästi tien meluongelmia ja ympäristöllistä ahtautta. Liittymien sujuvuus edellyttää osin 4+4 kaistaa. Hanke käsittä parannustoimia myös Turunväylällä (Helsingin Turun moottoritiellä) Kauniaisten eritasoliittymän ja Helsingin kaupungin rajan välillä 4,2 km matkalla. Myös tälle osuudelle lisätään kolmannet kaistat, parannetaan olemassa olevia eritasoliittymiä ja rakennetaan kaksi uutta eritasoliittymää. Hanke parantaa liikenteen sujuvuutta Kehä I:llä ja Turunväylällä merkittävästi. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät noin neljällä onnettomuudella vuodessa. Erityisesti peräänajot vähenevät. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat selvästi joukkoliikennekaistojen ja pysäkkijärjestelyjen ansiosta. Tunneli- ja melutorjuntaratkaisut vähentävät merkittävästi altistumista liikennemelulle. Hankkeen kokonaiskustannukset (ilman arvonlisäveroa) ovat noin 73 milj. euroa, josta valtion osuus on 61 % ja Espoon 39 %. Hankkeen H/K-suhde on 5, :58 Sivu 16

17 2006 talousarvio talousarvio tilinpäätös Kehykseen luettava Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää aikaisempina vuosina myönnetyistä sopimusvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Tiehallinto oikeutetaan solmimaan aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin niitä valtuuksia ei ole käytetty. Määrärahasta saa maksaa palkkausmenoja enintään yhden henkilötyövuoden verran. Selvitysosa: Seuraavassa taulukossa ovat hankkeet, joihin on myönnetty sopimusvaltuus aikaisempien vuosien talousarviossa. Hankeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2007 noin 21,2 milj. euroa, vuonna 2008 noin 32,3 milj. euroa, vuonna 2009 noin 61,0 milj. euroa sekä myöhempinä vuosina noin 707,3 milj. euroa. Hanke-erittely Budjetoitu Sopimus- määrärahaa Määräraha Rahoitustarve Valmis valtuus aiemmin v myöhemmin TIEHANKKEET liikenteelle milj. milj. milj. milj. Jälkirahoitushanke Vt 4 Järvenpää Lahti ,3 105,0 20,5 126,8 Elinkaarirahoitushanke E 18 Muurla Lohja ,0 4,4 0,6 695,0 Yhteensä 952,3 109,4 21,1 821, talousarvio talousarvio tilinpäätös Siirtyvät erät Kehykseen luettava Tienpidon valtionavut 50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionapujen maksamiseen, yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös yksityisteiden tieisännöitsijöiden kouluttamiseen ja tiekuntien opastamiseen :58 Sivu 17

18 Selvitysosa: Määrärahaa on tarkoitus käyttää haja-asutusalueiden teiden kunnossapidon ja parantamisen tukemiseen. Määrärahaa käytetään tasa-arvoisen liikkumisen turvaamiseen ja pysyvän asutuksen sekä perustuotantotoiminnan tarvitsemien teiden avustamiseen niiden merkityksen suhteessa. Tieisännöitsijöiden kouluttaminen ja tiekuntien opastaminen on kolmevuotinen kokeiluhanke ja kestää vuoteen 2006 asti. Valtionapuun oikeutettuja teitä on noin km, avustettavia kohteita on vuosittain noin 630 ja keskimääräinen avustus on euroa. Tuen enimmäisosuus voi olla 75 % todellisista hyväksytyistä kustannuksista. Määräraha on mahdollistanut noin 60 prosentin mukaisen tuen kuntien tuen ollessa kyseisiin kohteisiin noin 20 %. Valtion tuki kohdistuu ensisijassa teiden parantamiseen sekä lauttoihin talousarvio talousarvio tilinpäätös Siirtyvät erät Kehykseen luettava Tieliikelaitos 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Tieliikelaitos on johtava suomalainen infra-alan palveluyritys ja tuloksellinen suunnannäyttäjä, joka huolehtii toimialaansa kuuluvien palveluiden tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä liiketoiminnan edellytysten mukaisesti. Tieliikelaitos auttaa asiakkaitaan menestymään elinkaaren ja ympäristön huomioon ottavilla ratkaisuilla. Tieliikelaitos varmistaa tasapuolisen koko maan kattavan palvelutarjonnan yleisten teiden kunnossapidossa ja lossiliikenteen hoidossa. 2. Investointien enimmäismäärä ja tärkeimmät kohteet Tieliikelaitoksen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna 2006 enintään 50 milj. euroa. Lisäksi Tieliikelaitos saa tehdä vuonna 2006 investointeja koskevia sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina vuosina enintään 30 milj. euroa. 3. Lainanotto Tieliikelaitos oikeutetaan ottamaan valtion liikelaitoksista annetun lain 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lainaa enintään 50 milj. euroa. 4. Takaukset tytäryhtiöiden vastuista Tieliikelaitos saa myöntää takauksia samaan liikelaitoskonserniin kuuluvien osakeyhtiömuotoisten tytäryritysten lainojen ja vastuiden vakuudeksi enintään 10 milj. euron arvosta. Selvitysosa: Eduskunnan hyväksyttäväksi esitetyt palvelu- ja muut toimintatavoitteet huomioon ottaen liikenne- ja viestintäministeriö on alustavasti asettanut Tieliikelaitoksen tulostavoitteeksi 13,0 milj. euroa. Voitontuloutustavoite on 30 % voitosta. Tulostavoitteen asettamisessa on otettu huomioon tienpidon kokonaan avoin kilpailutilanne. Liikevaihdon ennakoidaan kasvavan 30 milj. euroa edellisen vuoden suunnitelmaan verrattuna. Liikevaihdon kasvu on suunniteltu saatavan uusista palveluista ja Tiehallinnon ulkopuolisista asiakkaista :58 Sivu 18

19 Liikelaitoksen tuloutustavoite vastaa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitettyjä yleisiä tuloutustavoitteita. Investointeihin on alustavan investointisuunnitelman mukaan tarkoitus käyttää korkeintaan 50 milj. euroa, joka varaudutaan rahoittamaan kokonaisuudessaan eduskunnalle esitettävin lainavaltuuksien perusteella rahalaitoksilta otettavilla lainoilla. Investoinneista noin 25 milj. euroa on tarkoitus käyttää tuotantokapasiteetin säilyttämisen laadullisesti ja määrällisesti riittävällä tasolla. Alustava investointisuunnitelma vuodeksi 2006 Tuotannolliset maa-alueiden, koneiden ja laitteiden hankinta 25 Muut toiminnan kehittämisinvestoinnit 25 Yhteensä 50 Tunnuslukutaulukko toteutuma ennakoitu arvio Liikevaihto, milj. 500,5 470,0 500,0 muutos, % -7,9-6,0 6,4 Käyttökate, % 6,1 6,1 6,0 Liikevoitto, milj. 12,1 12,7 13,5 Tilikauden tulos, milj. 12,1 12,0 13,0 liikevaihdosta, % 2,4 2,6 2,6 peruspääomasta, % 69,9 69,3 75,4 Tuloutus valtion talousarvioon, milj. 6,3 4,1 3,6 Sijoitetun pääoman tuotto, % 8,8 9,0 9,4 Investoinnit liikevaihdosta, % 3,8 4,7 4,0 Omavaraisuusaste, % 41,0 44,0 45,0 Taseen loppusumma, milj. 237,8 220,4 228,0 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä (htv) Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. ) toteutuma ennakoitu arvio Tuloutus tulomomenteille Takausmaksut 0,2 0, Korot 1,5 1,9 1, Voiton tuloutus (ed. vuoden) 6,3 4,1 3, Lainat 3,4 3,4 3,4 Yhteensä 11,2 9,6 8,9 30. Merenkulkulaitos Selvitysosa: Merenkulkulaitos vastaa kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen toimintaedellytysten ylläpidosta ja kehittämisestä taloudellisesti, turvallisesti ja ympäristöä säästäen. Sen toiminnassa painottuvat viranomaisen ja palvelujen tilaajan tehtävät. Merenkulkulaitos vastaa valtion vastuulla olevien vesiväylien hoidosta ja kehittämisestä, merikartoituksesta sekä jäänmurtoon, väyläaluspalveluihin ja saariston yhteysalusliikenteeseen kuuluvista viranomais- ja tilaajatehtävistä sekä alusturvallisuuteen ja luotsaukseen liittyvistä viranomaistehtävistä :58 Sivu 19

20 Merenkulkulaitos edistää liikenteen toimivuutta ylläpitämällä ja kehittämällä vesiväylien palvelutasoa siihen liittyvine toimintoineen, parantaa merenkulun turvallisuutta sekä vähentää ja ehkäisee ympäristöhaittoja. Näiden tavoitteiden edistämiseksi liikenne- ja viestintäministeriö asettaa alustavasti Merenkulkulaitokselle pääluokkaperusteluja tukevat seuraavat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle Tulostavoite/tunnusluku 2004 toteutuma 2005 ennuste 2006 ennuste/ tulostavoite 2009 ennuste TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Palvelutaso Kauppamerenkulun väyläkilometrit Muun vesiliikenteen väyläkilometrit Talvisatamien määrä Väylänpito Väylien kunto huonokuntoisten kauppamerenkulun väylien määrä, km Navi-kriteerit täyttävien väylien osuus, % kauppamerenkulun väylät matalaväylät Merikartoitus HELCOM-mittausten toteutusaste, % 20, Talvimerenkulun avustaminen Jäänmurtopalvelujen odotusaika, tuntia 3,3 enint. 4 enint.4 enint. 4 Ilman odotusta läpipäässeiden alusten osuus, % 95, Asiakastyytyväisyys (1 5) 3,9 4,0 4,0 4,0 Turvallisuus, ympäristö Suomen aluevesillä ja suomalaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet, enintään (4 vuoden keskiarvo) Alusturvallisuus Suomen sijoittuminen 5:n parhaimman maan joukkoon Paris MOU-jäsenvaltioiden satamavaltiotarkastusten yhteydessä vähiten pysäytettyjen alusten listalla TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Rannikon kauppamerenkulun palvelut Kustannukset euroa/kuljetettu tonni 0,74 0,68 0,67 0,66 Väylien ylläpidon kustannukset keskimäärin euroa/väyläkilometri Sisävesien kauppamerenkulun palvelut Kustannukset euroa/kuljetettu tonni 4,8 4,5 4,4 4,2 Väylien ylläpidon kustannukset keskimäärin euroa/väyläkilometri Muun vesiliikenteen palvelut Väylien ylläpidon kustannukset keskimäärin euroa/väyläkilometri Kustannusvastaavuus Liiketaloudellisin perustein hinnoitellut suoritteet, % HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyövuodet Henkilöstön työtyytyväisyys 3,2 3,3 3,3 3,3 Tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus toimintamenoista, % 0,7 1,2 1,2 1,6 3 Liikennöitävät Saimaan syväväylät pidetään auki talvikaudella sää- ja jääolosuhteiden sallimissa rajoissa. 4 Kilometrimäärä tarkistettu vuonna :58 Sivu 20