TEUVAN KUNTA Keskustan osayleiskaava kantatien varren alueella ja kirkkoseudun asemakaavan laajennus kantatien pohjoispuolelle

Transkriptio

1 LUONTOSELVITYS X TEUVAN KUNTA Keskustan osayleiskaava kantatien varren alueella ja kirkkoseudun asemakaavan laajennus kantatien pohjoispuolelle Luontoselvitys

2 Teuvan kunta Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET MENETELMÄT Lähtötiedot Maastokartoitukset LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET Geologia ja vesistöt Suojelualueet Kasvillisuus ja eläimistö LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET Uhanalaiset lajit ja direktiivilajit Luontokohteet Metsälakikohteet Vesilakikohteet Luonnonsuojelulakikohteet Uhanalaiset luontotyypit Muut arvokkaat kohteet YHTEENVETO LÄHTEET... 5 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Selvitysalueen sijainti Luontokohdekartta Kuvia selvitysalueelta Pöyry Finland Oy Ismo Yli-Tuomi, FM biologi Soile Turkulainen, FM biologi maastotyöt ja raportointi raportointi Yhteystiedot Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com 0

3 Teuvan kunta, luontoselvitys 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Teuvan kuntakeskuksen alueelle Keskustan ja Kauppilan osayleiskaavaa sekä siihen sisältyvää Teuvan kirkonseudun asemakaavan laajennusta varten (Kirkkoseudun asemakaavan laajennus, kantatien pohjoispuoli; Keskustan ja Kauppilan osayleiskaavan tarkistus, kantatien varsi). Alueen luonnonolosuhteet huomioiden yleiskaava-alueelle ja asemakaava-alueelle ei katsottu tarpeelliseksi tehdä kahta erillistä raporttia vaan tämä raportti kattaa koko osayleiskaavan tarkistusalueen (edempänä selvitysalue) (kartta 1). Kaava-alueelta on aiemmin tehty Keskustaajaman osayleiskaavan ja Kauppilan osayleiskaavan luontoselvitys (Jaakko Pöyry Infra 2007). Tässä raportissa esitetään selvitysalueelle kesällä 2013 tehdyn kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen tulokset. 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET Selvitysalue sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Teuvan kuntakeskuksen alueella kantatie 67 varressa. Selvitysalueen sijainti on esitetty liitteen 1 kartassa ja liitteessä 3 on kuvia selvitysalueelta. Selvitysalue on lähes kokonaisuudessaan tasaista asuttua tai maatalouskäytössä olevaa kulttuurimaisemaa. Selvitysalueella on viljelykäytössä olevaa peltoa, asutusten pihaalueita sekä Teeriluoma-puron varteen sijoittuvaa pensaikkoa ja matalaa puustoa. Metsämaata on ainoastaan alueen lounaisosassa hyvin pienialaisesti. 3 MENETELMÄT 3.1 Lähtötiedot Luontoselvitystä varten tarkistettiin ympäristöhallinnon OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelun ja Hertta-paikkatietokannan Eliölajit-rekisteriin tallennetut luontokohteet ja lajistotiedot. 3.2 Maastokartoitukset Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitystä varten tehtiin maastokäynti Maastokäynnillä selvitettiin luonnonympäristön yleispiirteet ja kartoitettiin seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioitavat luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet. luonnonsuojelulain 29 :n suojellut luontotyypit vesilain 2 luvun11 :n mukaiset luonnontilaisina säilytettävät luontotyypit norot, lammet ja lähteet vesilain 3 luvun 2 :n mukaiset purot, joiden luonnontilan muuttaminen on luvanvaraista metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt uhanalaiset luontotyypit (Raunio ym. 2008) muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet kuten lahopuustoiset metsät sekä niityt ja muut perinneympäristöt Varsinaista liito-oravaselvitystä ei pyritty tekemään, mutta alueen liito-oravapotentiaalia arvioitiin yleisellä tasolla. Lisäksi arvioitiin selvitysalueen soveltuvuutta muiden luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittujen eläinlajien elinympäristöksi. 1

4 Teuvan kunta, luontoselvitys 4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET 4.1 Geologia ja vesistöt Selvitysalue on kokonaisuudessaan tasaista maatalousmaata ja taajama-aluetta. Maaperä on koko selvitysalueella hiesua tai hienoa hietaa (Geologian tutkimuskeskus 2011). Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät arvokkaat pohjavesialueet ovat eteläpuolella noin 3-3,5 km:n etäisyydellä sijaitsevat Pappilankankaan ja Kankaankorven vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet (Oiva-tietokanta 2013). Selvitysalueella ei ole järviä tai lampia eikä lähteitä, noroja, jokia tai suoalueita. Selvitysalueen pohjoisreunassa virtaa Teeriluoman puro. 4.2 Suojelualueet Valtion ympäristöhallinnon Oiva-tietokannan (2013) mukaan selvitysalueella ei ole Natura alueverkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia kohteita tai muita luonnonsuojelualueita. Lähin Natura alue on Varisneva (FI ), joka sijaitsee noin 5 km:n etäisyydellä selvitysalueen luoteispuolella. Natura-alueeseen sisältyy Varisnevan soidensuojelualue (SSA100057) sekä soidensuojeluohjelmaan kuuluva Varisnevan aarnialue (SSO100301). Lähiympäristössä olevien suojelualueiden sijainnit on esitetty liitteen 1 kartassa. 4.3 Kasvillisuus ja eläimistö Selvitysalue on keskiboreaalista kasvillisuusvyöhykettä (alajako Pohjanmaa 3a) ja kuuluu Etelä-Pohjanmaan eliömaakuntaan. Eteläboreaalinen kasvillisuusvyöhyke ja siihen kuuluva Pohjanmaan rannikkomaa sijaitsee kuitenkin ainoastaan noin 11 km:n etäisyydellä Teuvan kuntakeskuksen länsipuolella, joten aluetta voidaan pitää eteläboreaalisen ja keskiboreaalisen metsäkasvillisuuden vaihettumisalueena. Suovyöhyke on kilpi- eli konsentriset kermikeitaat (alajako Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan kilpikeitaat 1c). Maisemamaakunta on Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutu, joka kuuluu maisemamaakuntien pääjaossa Pohjanmaahan (Oiva-tietokanta 2013). Selvitysalueen eläimistön voidaan olettaa olevan tyypillistä maatalousympäristön ja taajaman pihapiirien lajistoa. Liito-oravalle soveltuvia varttuneita kuusisekametsiä ja ruokailualueiksi soveltuvia lehtipuuvaltaisia metsiä on selvitysalueella ja sen välittömässä läheisyydessä erittäin vähän. Lähin tunnettu liito-oravaesiintymä on 3,8 km:n kilometrin etäisyydellä Teuvan keskuksen koillispuolella (Hertta-tietokanta, tarkistettu ja ). Teiden varsilla ja muilla ruderaattialueilla, pienialaisissa metsiköissä sekä Teeriluoman puron varressa esiintyy runsaasti mm. seuraavia tavanomaisia kasvilajeja; mesiangervo, pullosara, kurjenjalka, nokkonen, vadelma, maitohorsma, jättipalsami, pietaryrtti, hiirenvirna, lupiini, rantamatara, karhunputki, siankärsämö, päivänkakkara, harakankello, huopaohdake, rönsyleinikki, aitovirna, metsäkurjenpolvi, pihatatar, korpi-imarre, lillukka, vadelma, korpikaisla ja kurjenmiekka. 2

5 Teuvan kunta, luontoselvitys 5 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET 5.1 Uhanalaiset lajit ja direktiivilajit Selvitysalueella ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja tai luontodirektiivin liitteiden IV(b) tai IV(a) mukaisia kasvi- tai eläinlajeja. 5.2 Luontokohteet Metsälakikohteet Metsälain 10 mukaiset metsäluonnon erityisen arvokkaat elinympäristöt määrittää ja rajaa alueellinen metsäkeskus, joten edellä esitetty kohde on raportin tekijöiden mahdolliseksi metsälain tarkoittamaksi kohteeksi määrittämä elinympäristö. Teeriluoma Selvitysalueen pohjoisosassa on Teeriluoman noin 2 metriä leveä puro. Puron välittömässä läheisyydessä on kapealti rehevää ympäristöstään poikkeavaa kasvillisuutta ja pääosin suhteellisen matalaa puustoa ja pensaikkoa. Alueella on mäntyä, koivua, kuusta, tuomea, lehtokuusamaa, pihlajaa, raitaa, kiiltopajua ja muita pajuja. Kenttäkerroksen lajistoa ovat mm. suo-orvokki, metsäorvokki, metsäalvejuuri, hiirenporras, mesiangervo, pullosara, kurjenjalka, nokkonen, vadelma, maitohorsma, jättipalsami, pietaryrtti, hiirenvirna, lupiini, rantamatara, karhunputki, siankärsämö, päivänkakkara, harakankello ja huopaohdake. Aluetta ei voi pitää luonnontilaisena, mutta puron välitön ympäristö on silti mahdollinen metsälain 10 :n tarkoittama metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö, pienveden välitön lähiympäristö Vesilakikohteet Teeriluoman puro on myös mahdollinen vesilain 3 luvun 2 :n mukainen pienvesi, jonka luonnontilan muuttaminen on luvanvaraista Luonnonsuojelulakikohteet Valanne etelä (liitekartta 2, kohde 2) Valanteen tilan eteläpuolella on kaksi avointa maastoa hallitsevaa vanhaa ja järeärunkoista mäntyä, jotka saattavat täyttää luonnonsuojelulain 29 :n mukaisen kohteen kriteerit. Kohteilla on paikallista maisemallista arvoa ja ne tulee huomioida suunnittelussa, mikäli alueelle kohdistuu muuttuvaa maankäyttöä. Kohteiden välitön ympäristö suositellaan säilytettäväksi ennallaan niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen ei vaarannu Uhanalaiset luontotyypit Teeriluoma lukeutuu luonnontilaisiin tai luonnontilaisen kaltaisiin havumetsävyöhykkeen kangasmaiden puroihin, jotka on luokiteltu Etelä-Suomen alueella vaarantuneiksi (VU) luontotyypeiksi. Alueella ei ole muita luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia luontotyyppejä, jotka olisi huomioitu Suomen luontotyyppien uhanalaistarkastelussa (Raunio ym. 2008). 3

6 5.2.5 Muut arvokkaat kohteet Yli-Jussila (liitekartta 2, kohde 1) Teuvan kunta, luontoselvitys Joen rannassa on lehtomainen alue, jossa kasvaa varttunutta kuusi- ja koivuvaltaista sekapuustoa. Kenttäkerroksessa on lehtomaisen kankaan, lehdon ja kulttuuriympäristön kasvillisuutta, mm. käenkaalta, oravanmarjaa, sudenmarjaa, karhuputkea, jättipalsamia, huopaohdaketta, metsäkurjenpolvea, lillukkaa, korpi-imarretta, metsäimarretta, vadelmaa ja yksittäinen näsiä. Pensaskerroksessa on runsaasti tuomea ja pihlajaa. Luonnontilansa menettäneenä alue ei täytä metsälain 10 :n erityisen arvokkaan elinympäristön kriteerejä, mutta tästä huolimatta aluetta voidaan pitää paikallisesti arvokkaana luontokohteena. Mikäli alueelle kohdistuu muuttuvaa maankäyttöä, tulee kohde huomioida suunnittelussa. Suositus ei ole kuitenkaan voimakkaasti maankäytön suunnittelua rajoittava. 6 YHTEENVETO Teuvan kunnankeskuksen läheisyyteen sijoittuvalle osayleiskaava- ja asemakaavaalueelle tehtiin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys kesällä Kasvillisuuskartoituksen ohessa aluetta arvioitiin myös liito-oravan, lepakoiden sekä muiden luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittujen eläinlajien mahdollisena esiintymisalueena. Selvitysalue on luontoarvoiltaan varsin tavanomaista asuttua tai maatalouskäytössä olevaa kulttuurimaisemaa. Metsämaata alueella on ainoastaan eteläosassa, jossa on pienialaisesti puron rantaan sijoittuvaa varttunutta kuusivaltaista sekametsää ja koivua kasvavaa metsittynyttä peltoa. Teeriluoman melko luonnontilainen puro on mahdollinen metsälain (10 ) erityisen arvokas elinympäristö. Puro on myös mahdollinen vesilain 3 luvun 2 :n mukainen pienvesi. Mikäli kohde ei täytä metsä- ja vesilain vaatimuksia, voidaan sitä silti pitää muuna paikallisesti huomionarvoisena luontokohteena. Molemmissa tapauksissa kohde tulee huomioida maankäytön suunnittelussa, niin että suunnittelu edistää maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden mukaisesti luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. Selvitysalueen keskiosassa on kaksi avointa maisemaa hallitsevaa järeärunkoista mäntyä, jotka saattavat täyttää luonnonsuojelulain 29 :n mukaisen kohteen kriteerit. Kohteiden välitön ympäristö suositellaan säilytettäväksi ennallaan niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen ei vaarannu. Muuksi paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi arvioitiin pienialainen rehevä metsälaikku selvitysalueen eteläosassa. Kohde ei täytä metsälain erityisen arvokkaan elinympäristön kriteerejä, mutta paikallisesti arvokkaana ja lajistollisesti ympäristöstään erottuvana luontokohteina se olisi suositeltavaa huomioida maankäytön suunnittelussa. Liito-oravalle soveltuvaa iäkästä kuusivaltaista sekametsää on erittäin vähän. Selvitysalueelta ei tiedetä esiintyvän liito-oravaa ja lähin tunnettu esiintymä on noin 3,8 kilometrin etäisyydellä Teuvan keskuksen koillispuolella. Liito-oravaselvitystä ei arvioitu tarpeelliseksi. Maastohavaintojen perusteella Teeriluoman varressa saattaa olla lepakoille sopivia saalistusalueita. Selvitysalueella ei kuitenkin todennäköisesti ole lepakoiden talvehtimiseen soveltuvia alueita tai varttunutta metsikköä, joissa olisi päiväpiiloiksi soveltuvia kolopuita. Alueella ei myöskään havaittu käytöstä poistettuja asumuksia tai muita rakennuksia, jotka soveltuisivat lepakoiden päiväpiiloiksi tai talvehtimispaikoiksi. Mikäli Teeriluoman ympäristössä oleville metsäalueille kohdistuu muuttuvaa maankäyttöä, olisi alu- 4

7 7 LÄHTEET Teuvan kunta, luontoselvitys eelle suositeltavaa tehdä kesäaikainen lepakkoselvitys. Kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) lueteltuihin lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Muiden kuin edellä mainittujen luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien osalta voidaan todeta, että niiden esiintyminen selvitysalueella on hyvin epätodennäköistä. Geologian tutkimuskeskus Geologiset aineistot. Internetsivusto: Selauspäivä Jaakko Pöyry Infra, Maa ja Vesi Teuvan kunta, Keskustaajaman osayleiskaava, Kauppilan osayleiskaava, luontoselvitys. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E. Mannila, J. ja Nironen, M Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. ja Uotila, P. (toim.) Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Meriluoto, M. ja Soininen, T Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Tapio. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Valtion ympäristöhallinto Internet-sivut osoitteessa: sekä Oiva-tietokanta osoitteessa Selauspäivä

8 Teuvan kunta, luontoselvitys Selvitysalueen sijainti ja ympäröivät suojelualueet Liite 1 1

9 Teuvan kunta, luontoselvitys Luontokohteet Liite 2 Osayleiskaavarajaus (selvitysalue) on merkitty valkoisella ja asemakaavarajaus punaisella. Luontokohteet on rajattu sinisellä (kohteiden kuvaukset ovat raportin kohdissa ja 5.2.5). Teeriluoman puroa ei ole esitetty erillisenä rajauksena. 2

10 16X Valokuvia selvitysalueelta Liite 3 Kuva 1. Osa kohteesta Valanne etelä (5.2.3.). Kuva 4. Selvitysalueen keskiosaa. Kuva 2. Selvitysalueen eteläosaa. Kuva 5. Metsänreunaa eteläosassa. Kuva 3. Teeriluoma eteläosassa. Kuva 6. Rehevää kasvillisuutta eteläosassa. Luontokohde Yli-Jussila (5.2.5). Copyright Pöyry Finland Oy