Maija Kakriainen MANU-hankkeesta ja Pirjo Hämynen Nurmeksen- Juuan 4H:sta

Transkriptio

1 Maistuuko lähiruoka koulussa? Mitä lähiruoka opettaa? Tapaus Nurmeksen Kirkkokadun koulun maatilapäivä ja lähiruoan reitti Kouluravintola Presidenttiin Maija Kakriainen MANU-hankkeesta ja Pirjo Hämynen Nurmeksen- Juuan 4H:sta 1

2 Taustaa kouluyhteistyölle MTK-järjestössä ja Pohjois-Karjalassa Yhteistyö koulujen kanssa alkoi jo 1990-luvun alussa kansallisella tasolla MTK ry:ssä. MTK-Pohjois-Karjala oli ensimmäisten liittojen joukossa toteuttamassa kouluyhteistyötä ja Päivä maalla - tapahtumia 2

3 Kouluyhteistyö tarvitsee rahoitusta- Maaseutu maistuu nuorille, MANU-hanke Pohjois-Karjalassa Hallinnoijana MTK-Pohjois-Karjala r.y. Rahoitettu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta, maaseuturahastosta. Budjetti ,00 ( ), josta yksityisrahan osuus Pääasiallinen kohderyhmä on vuotiaat yläkoululaiset (luokilta 7-9) Maatilavierailut yläkoululaisille yhteistyössä koulujen ja hankkeen kummimaatilojen kesken-malli: koulupäivä maatilalla Maatilapohjainen oppiminen maatila oppimisympäristönä 3

4 MANU-hankkeen päätavoitteet Osoittaa etenkin nuorille, mistä ruoka tulee eli ruuan reitti pellolta pöytään osana kestävää kehitystä ja vastuullista ruuantuotantoa Kannustaa nuoria näkemään maaseudun mahdollisuudet ja antamaan tietoa maaseudun ammateista Esitellä luonnonvara-alan koulutuksia etenkin Pohjois- Karjalassa ja kannustaa nuoria maatalousyrittäjiksi tai maaseudun ammateihin Edistää yhteistyötä yrittäjien kesken lähiruoan saamiseksi markkinoille 4

5 Miten toimia koulujen kanssa suunnitelmallisesti? Koulujen opetussuunnitelmat avainasemassa Yrittäjyys on mainittu koulujen opetussuunnitelmissa se mahdollistaa vierailut koulujen ulkopuolelle yrityksiin, vierailut maatiloille opetussuunnitelmissa on myös erityisteemat ja maa- ja metsätalous valinnaisaineena. Pohjois-Karjalassa opetusta on vain muutamassa koulussa (Nurmes, Juuka, Rääkkylä, Joensuu:Eno ja Uimaharju) Erikoistuneet koululuokat; Luma-luokat (luonnontieteet ja matematiikka) 5

6 Koulujen opetussuunnitelmat uudistuvat Huom! uudet opetussuunitelmat otetaan käyttöön lukien, Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä alkavan lukuvuoden alusta lukien. 6

7 Koulujen maatilavierailut Pohjois-Karjalassa: Yhteistyö & verkostot 12 kuntaa 12 kunnasta mukana MANU-hankkeessa 18 peruskoulua, yläkoulua 22 hankkeessa Opinto-ohjaajat kontaktoitu hankkeelta ja ovat mukana sekä yhteyshenkilöinä kouluissa maatilavierailujen järjestämiseksi Luokanopettajia, lukuisia mukana hankkeessa 30 yhteistyömaatilaa, mukaan lukien nuoria viljelijöitä (maaseutunuoria) Yli 40 maatalous- ja maaseutuyrittäjää Pohjois-Karjalan tuottajayhdistykset 7

8 Materiaalia kouluyhteistyöhön ja maatilavierailuihin MTK:sta Muut tahot ja MTK yhteistyö jne. ttp://

9 MAITOAUTO VIE MAIDON MEIJERIIN JATKOJALOSTETTAVAKSI VASIKASTA LYPSYLEHMÄKSI Maitoauto noutaa maidon tilalta ja vie sen meijeriin. Meijerissä maidosta erotetaan kerma ja maito. Maidosta valmistetaan juustoa, jogurttia, jäätelöä ja voita ja tietenkin maitoa. Vasikat kasvatetaan lypsylehmiksi tai lihakarjaksi. Maitotuotteet myydään kaupassa. REHU PELLOLTA Lehmät juovat vettä noin 100 litraa päivässä ja syövät noin 40 kg nurmirehua ja 5-15 kg täysrehua. RUOKAKAUPPA LYPSY Lehmät lypsetään joko lypsykoneella tai lypsyautomaatilla. Lehmä tuottaa keskimäärin 30 litraa maitoa päivässä. Maito siirretään tilatankkiin jäähtymään. KOTI JA KOULU Maitoa ja maitotuotteita käytetään ruoanlaitossa ja syödään sellaisenaan. Maito on tärkeä osa ihmisten päivittäistä ruokaa. Maidosta saat kalkkia, proteiineja ja vitamiineja. maidon reitti

10 PELTO Lihan reitti alkaa pellolta. Eläimet syövät nurmirehua ja viljaa sekä juovat vettä. ELÄMÄÄ TILALLA Vasikoista kasvaa lypsylehmiä tai lihanautoja. Kasvatus maitotiloilla ja lihakarjatiloilla kestää kuukautta. KARJANKULJETUS Eläimet kuljetetaan tilalta teurastamoon teurastamon autolla. lihan reitti TEURASTAMO Eläimet tainnutetaan ja teurastetaan. Ruhot tarkastetaan. Liha raakakypsytetään, paloitellaan ja pakataan. Lihasta valmistetaan myös erilaisia lihavalmisteita. RUOKAKAUPPA Lihatuotteet myydään kaupassa. LAUTASELLE Lihasta valmistetaan maukasta ruokaa kotona ja koulun keittiössä. Liha on ihmiselle tärkeä proteiinin lähde.

11 VILJAN KYLVÖ Vilja kylvetään peltoon keväällä tai syksyllä. Pelto myös lannoitetaan. VILJAN KASVU Kesän aikana peltoa hoidetaan. Vilja kasvaa ja tuleentuu kesän aikana. SADONKORJUU Syksyllä tuleentunut vilja korjataan leikkuupuimurilla ja kuivataan kuivurissa. leivän reitti MYLLY Vilja jauhetaan myllyssä. Viljasta saadaan erilaisia tuotteita kuten jauhoja, hiutaleita, ryynejä ja leseitä. Viljasta leivotaan erilaisia leipiä leipomossa. Leipä myydään ruokakaupassa. LEIPOMO Leipä on tärkeä osa ihmisten päivittäistä ruokaa. Leivästä saat hiilihydraatteja, kuitua ja vitamiineja. KOTI JA KOULU

12 Ohjelma Nurmeksen Kirkkokadun koulun maatilapäivät A. Vierailu luonnonmukaista kotieläintuotantoa harjoittavalle Maunolan tilalle Tiistaina: 8 luokan maa- ja metsätalouspienryhmä, Keskiviikkona: 7- luokkalaisia (40), torstaina 7-luokkalaisia (40) opettajineen B. Lähiruokatyöpajat Nurmeksen Kirkkokadun koulussa Keskiviikkona: 7-luokkalaisia (40), torstaina 7-luokkalaisia (40) opettajat valvojina ja 4-H sekä MTK-Nurmeksen kuluttajavastaava, nuorisovastaava työpajaohjaajina Aiheena ruuan reitti pellolta pöytään ja välipalakokkaamista c. Lähiruokalounas Kouluravintola Presidentissä Keskiviikkona ja torstaina koko koululle valmistettiin lähiruokalounas Lisä 12

13 Nurmeksen Kirkkokadun koulun maatilapäivät A. Yläkoululaisten vierailu luonnonmukaista kotieläintuotantoa harjoittavalle Maunolan tilalle Tutustuminen eläimiin, navettaan, rehuvarastoihin, koneisiin, peltoon (sulan maan aikana) ja vuoden kiertoon maatilalla B. Lähiruokatyöpajat Nurmeksen Kirkkokadun koulussa Keskusteluja,tehtäviä,teemoja: Lähiruoka, mistä se tulee, tunnistaa viljalajeja, tunnistaa ruokaan liittyviä merkkejä Käsin tekemistä ja aisteilla havainnointia: maistaa eri ruokaaineita, tehdä pieniä välipaloja, 13

14 A. Vierailu luonnonmukaista kotieläintuotantoa harjoittavalle Maunolan tilalle; tuvassa Maunolan isäntäväki kertoi sanoin ja kuvin maatilan töistä, luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja miten tilalla on paneuduttu eläinten hyvinvointiin. Valvontakameran välityksellä seurataan yölläkin poikimisia,eläinten käyttäytymistä, vasikoiden imemistä..ja tarvittaessa riennetään apuun Nurmeksen kaupungin maaseutusihteeri oli tullut mielellään kertomaan nuorille alueen maatalousnäkymistä, tilojen lukumääristä, tuotannosta ja alan kehitysnäkymistä 14

15 A. Vierailu luonnonmukaista kotieläintuotantoa harjoittavalle Maunolan tilalle; ulos eläimiä katsomaan 15

16 B. Lähiruokatyöpajat Nurmeksen Kirkkokadun koulussa (1) Viljatyöpajassa kuppikakut valmistuivat kotoisista aineista; puolukasta, omenasta Tutustuttiin viljalajeihin ja keskusteltiin viljelyn ympäristöasioista paikallisten maatalousyrittäjien opastuksella 16

17 Lähiruokatyöpajat Nurmeksen Kirkkokadun koulussa (2) Julistetyöpajassa jaettiin oppilaat 2-3 hlön ryhmiin. Ryhmät saivat valita taululle valituista ruoka-aineista mieleisimmän, josta piti tehdä juliste aiheella ruoan reitti pellolta pöytään. Tarvikkeina oli erilaisia sanoma- ja aikakauslehtiä, värikkäitä isoja pahveja, liimapuikkoja, saksia ja erilaisia värejä. Ohjaajat avustivat reitin löytymisessä. Julisteet syntyivät yhden oppitunnin aikana. 17

18 B. Lähiruokatyöpajat Nurmeksen Kirkkokadun koulussa (3) 4H:n välipalatyöpajassa tutustuttiin kasvisten ja juuresten reittiin pellolta Pöytään ja ravintosuosituksiin Lopuksi tehtiin käytännössä juures-vihannessuikaleita ja dippikastikkeet, jotka syötiin lopuksi. Yksi oppitunti oli lyhyehkö tähän aiheeseen, mutta riitti välitunnin kanssa. Oppilaat tiesivät hyvin ravintosuositukset; puoli kiloa kasviksia päivässä. Kuulemma niitä oli käyty juuri kotitaloustunneilla. Käytännön tekeminen oli oppilaista mukavaa, dippivihannekset ja juurekset maistuivat hyvin. Oppilaat vertailivat toistensa dippikastikkeita; toisilla maustaminen oli onnistunutta, toisilla vähän ronskimpaa ja tätä piti hieman rajoittaa. 18

19 B. Lähiruokatyöpajat Nurmeksen Kirkkokadun koulussa (4) Nurmeksen 4H:n, MTK-Nurmeksen maatalousyrittäjien ja MANU-hankkeen ohjauksessa. Opettajat valvojina ja osa osallistui työpajoissa opetukseen 19

20 c. Lähiruokalounas Kouluravintola Presidentissä Nurmeksen Kirkkokadun koulussa (1) Ruokalistalla käytettiin teemapäivinä paikallisia tuotteita tai lähellä tuotetuista raaka-aineista tehtiin keitot. Pielisen Kalajalosteen tuotteita, Lipposen kanalan munia, Pielispakarin leipää, vatruskoita, Peten marjatilan tuotteita, porkkanaa, punajuurta.. 20

21 c.. Lähiruokalounas Kouluravintola Presidentissä (2) -Maistuiko? 21

22 c. Lähiruokalounas Kouluravintola Presidentissä (3) Lähiruoan reitti oli kaikkien katsottavana ja böndegoogie soi isolla kankaalla 27WEjdJTw 22

23 c. Lähiruokalounas Kouluravintola Presidentissä(4) Voimatekijät Teemapäivissä oli mukana koko Nurmeksen Kirkkokadun koulun henkilökunta Teemapäivät onnistuvat, kun on innostuneita ammatti-ihmisiä. Kirkkokadun koululla biologian- ja maantiedon opettaja sekä keittiötyöntekijä tekivät hyvän pohjatyön. Rehtori muutti kaikkien opettajien lukujärjestykset kahden teemapäivän ajanksi! 23

24 c. Lähiruokalounas Kouluravintola Presidentissä (5) Palautetta henkilökunnalta Ruokapalvelutyöntekijä Eila kokee olevansa kasvattaja ja on innostunut opiskelemaan ruokakasvatusta. Palautetta keittiön henkilökunnalta: kouluruokailun ja opetuksen yhdistäminen toimi hyvin. Teemapäivät lisäsivät yhteistyötä koulussa. Meistä oli mukavaa tarjota paikallisia herkkuja. Paikallisesti ajattelu oli näkyvää oppilaitten töissä ja tekemänsä julisteet olivat useita päivä Kouluravintola Presidentin seinällä. Niistä riitti oppilailla paljon puhumista. 24

25 c. Lähiruokalounas Kouluravintola Presidentissä ( 6) Palautetta annoksen hinnasta Koululounas 2 päivälle lähiruoasta; maatilan tuotteista, paikallisen leipomon tuotteista, ja kalaa lähijärvestä periaatteella pellolta pöytään Palautetta koulun keittiön vastaavalta: Aterian keskimääräinen hinta Kirkkokadun koulussa on 1,29 / annos Lähiruokamenu teemapäivänä 1 maksoi: Kaikki yhteensä 1,55 /annos, joka on 0,26 yli keskihinnan: perunavelli, lanttupaloja, säilykemuikkua, mansikkajälkiruoka, 2 ruisleipäviipaletta, voita/margariiniä, maitoa 2 dl. Lähiruokamenu teemapäivänä 2 maksoi: Kaikki yhteensä 1,32 /annos, mikä on 0, 03 yli keskihinnan: kermainen punajuurikeitto, keitetty kananmunanpuolikas, porkkana kolikoita, vatruska, 1 pala ruisleipää, voita/margariiniä, maitoa 2 dl. 25

26 Näin meillä miten muualla? MANU-hanke osallistui kansainväliseen konferenssiin, jossa aiheena oli maatilaperusteinen oppiminen, Farm Education Impulses for Research and Practice Second Conference of the Academic Initiative on Farms as Sites of Learning, 2013, November 2013, Stapelfeld (Cloppenburg) 26

27 Saksalaiset kysyvät Was esse ich da eigentilich? Me väitämme Paras ruoka tulee l läheltä ja me kysymme Tiedätkö ruokasi alkuperän 27

28 Pidetään yhteyttä ja laajenetaan yhteistyötä koulujen kanssa. Kiitoksia! 28