SIL 2020 STRATEGIA. Koulutus. v

Transkriptio

1 LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä

2 Table of Contents: 1 Yleistä Strategiaprosessi Tavoiteasettelu Strateginen tavoite Strategiset tukijalat Toteutus Tavoiteasettelu ja toimenpiteet Toiminnan organisointi Johtaminen Toteutus Tarvittavat suunnitelmat osa-alueittain Strategia Palvelujen toteutus- ja kehittämissuunnitelma Lajitoimikuntien ja jäsenkerhojen toimintasuunnitelmat Suomen Urheiluilmailuopisto Muu dokumentaatio Toiminnan rahoitus ja resursointi Toteutusaikataulu

3 1 Yleistä 1.1 Strategiaprosessi Suomen Ilmailuliiton strategia SIL2020 määrittelee Ilmailuliiton toiminnalle strategiset painopistealueet, näille tavoitteet sekä linjaa strategian, jolla tavoitteisiin päästään. Strategiaprosessi noudattaa vuosisykliä, jonka keskeiset kiintopisteet on esitetty vuosikellossa (Kuva 1.1). Strategian päivittäminen käynnistyy syyskokouksen jälkeen, jolloin analysoidaan voimassa olevan strategian toteutuminen, tehdään analyysin perusteella strategiasuunnittelu, laaditaan toimintamalli ja työn tuloksena päivittynyt strategia tuodaan vuosikokoukseen hyväksyttäväksi. Tämän jälkeen käynnistetään strategian toteutus, joka jatkuu keskeytyksettä aina siihen saakka, kun uusi päivitetty strategia astuu voimaan ja sen toteutus käynnistetään. -painopistealueen osalta noudatetaan SIL:n strategiavuosikelloa. Kuva 1.1: Strategian vuosikello 3

4 2 Tavoiteasettelu 2.1 Strateginen tavoite Suomen Ilmailuliitto on olemassa jäsenistöään varten. Liiton tehtävä on toimia strategiansa mukaisilla painopistealueilla tukien jäsenkuntansa toimintaa. Palvelut käsittävät sekä lyhyen että pidemmän tähtäimen palveluja. Lyhyen tähtäimen palvelut käsittävät mm. liiton toimiston tuottamat palvelut kuten jäsenrekisteri, jäsenmaksujen laskutus ja erilaisten kilpailulisenssien hallinnan. Pidemmän tähtäimen strateginen palvelutoiminta kuten koulutus pyrkii turvaamaan harrasteilmailun jatkuvuuden. tukee turvallisuustyötä ja mahdollistaa uusien jäsenten liittymisen ilmailuyhteisöön. onkin eräs keskeisimmistä pidemmän tähtäimen palveluista, joita Liitto voi tuottaa. palvelujen osalta Suomen Ilmailuliiton strateginen päätavoite on turvata harrasteilmailun jatkuvuuden kannalta keskeisten koulutuspalvelujen saatavuus pitkällä tähtäimellä. Erityisenä painopisteenä ovat osa-alueet, joiden järjestäminen kerhojen puitteissa on haastavaa. Esimerkkinä näistä lennonopettajakoulutus. Kuva 2.1: Harrastemekaanikkojen koulutus on keskeinen osa ilmailun koulutusta. Kuvassa harjoitellaan siiven päällystystä kouluttaja Pentti Saariston johdolla Ilmailumuseon tiloissa. 4

5 2.2 on millä tahansa mittarilla mitattuna harrasteilmailun jatkuvuuden ja sen turvallisuuden kannalta eräs keskeisimmistä osa-alueista. Suomen Ilmailuliiton tehtävänä on varmistaa, että koulutuspalvelujen saatavuus taataan nyt ja tulevaisuudessa, mikä voi käsittää esim. koulutuslupien hankkimisen ja hallinnoinnin, koulutusorganisaatioiden tukemisen sekä kustannustehokkaan palvelujen järjestämisen koko maassa. Harrasteilmailun koulutuksessa on tunnistettavia erityispiirteitä: - Ilmailun harrastaja ja Ilmailuliiton jäsen tulee mukaan lajiin lähes aina jonkinlaisen koulutuksen kautta - Ilmailun koulutus on erittäin sirpaleista johtuen monista lajeista, erilaisista osaamisvaatimuksista ja viranomaissäädöksistä. - Harrasteilmailun koulutuksella on pienet markkinat, joten sitä on vaikea saada taloudellisesti mielekkääksi. - Ilmailuharrastuksessa pitkään pysyminen edellyttää jatkuvaa ajan tasalla pysymistä joko omatoimisesti tai erilaisten koulutusten kautta. Tämä voi toimia myös estävänä kynnyksenä jatkaa harrastusta tai sitten lisäkoulutus toisaalta innostaa eteenpäin. - Harrasteilmailussa kerhojen jäsenistölleen tarjoama ohjaus ja tuki on melko vähäistä ja organisoimatonta, joten järjestötasoinen jatkokoulutus- ja kurssitoiminta eri muodoissaan on keino edistää ilmailun harrastajien osaamista ja harrastuksessa mukana pysymistä. - Tasokas peruskoulutus ja säännöllinen jatkokoulutus ovat lentoturvallisuuden perusteita Strategiset tukijalat voidaan jakaa neljään strategiseen tukijalkaan: 1) Lentolupakirjoihin tai kelpuutuksiin tähtäävä perus- ja jatkokoulutus (Ilmailukerhot) a. Lajien peruskoulutus ja siihen liittyvät kerhokohtaiset täydennys- ja jatkokurssit b. Teoriakoulutus verkossa (Urheiluilmailuopisto ja SIL materiaalituen osalta) i. Eri lajit ja osaamisalueet mahdollisimman monipuolisesti ii. Opetusmateriaalit. 2) Lennonopettaja-, ohjaaja- ja valmentajakoulutus (SUIO, ostopalvelut) a. Lajien lennonopettajat b. Yhteistyö tarkastuslentäjäkoulutuksessa c. Lennokkiohjaajakoulutus d. Kilpailuvalmentajat 3) Tekninen- ja muihin kuin lentolupakirjoihin tähtäävä koulutus (SUIO, ostopalvelut) a. Harraste- ja/tai L-mekaanikon lupakirjaan johtava koulutus ja kurssivalikoima b. Muu lentotekniikkaan ja lentokelpoisuuteen liittyvä koulutus 5

6 SIL Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä ) Täydentävä koulutus (Urheiluilmailuopisto, SIL, lajitoimikunnat ja pienet lajiryhmät) a. SIL järjestökoulutus, kuten esim. avainhenkilöpäivät b. Seminaarit viranomaisen ja urheilujärjestöjen kanssa c. Henkilöstökoulutus d. Kerhotoimintakoulutus e. Lajikohtainen erityiskoulutus (kuten kisatuomarointi) Harrasteilmailun strategiset tukijalat on havainnollistettu kuvassa Kuva 2.2. Mikäli lupakirjoihin tähtäävä peruskoulutus (1. tukijalka) tai lennnonopettajakoulutus (2. tukijalka) pettävät, koko harrasteilmailu romahtaa. Vastaavasti teknisen koulutuksen (3. tukijalka) tai täydentävän koulutuksen (4. tukijalka) pettäminen horjuttaa harrasteilmailua. Kuva 2.2: Harrasteilmailun tukijalat 6

7 3 Toteutus 3.1 Tavoiteasettelu ja toimenpiteet Lupakirjoihin ja kelpuutuksiin tähtäävä perus- ja jatkokoulutus Lupakirjoihin tähtäävä perus- ja jatkokoulutus toteutetaan pääosin kouluttavien ilmailukerhojen kautta. Suomen Ilmailuliitto tukee tätä jäsenkerhojen harjoittamaa toimintaa. Suomen Ilmailuliiton toimenpitein tuotetaan peruskoulutukseen oppimateriaaleja harrasteilmailun lajeille ja vanhoja materiaaleja päivitetään. Materiaalit tuotetaan sähköisessä muodossa ja pääosin verkkokoulutusmuotoisena. Verkkokoulutusta kehitetään ja laajennetaan ilmailukerhojen koulutusta helpottamaan. SIL selvittää edelleen mahdollisuutta päästä viranomaistoimilupia vaativassa koulutuksessa yhteen koulutuslupaan, jossa SIL/Urheiluilmailuopisto toimii sateenvarjona ja kerhot voivat liittyä alakoulutusorganisaatioina tähän lupaan: - Mahdollisuus lupa- ja valvontamaksujen alenemiseen - Koulutuksen laadun; materiaalien ja käytäntöjen yhtenäistäminen - organisaatioiden, niiden opettajien ja vastuuhenkilöiden tavoittaminen jatkokoulutuksen ja tietojen päivittämisen näkökulmasta Lennonopettaja-, ohjaaja- ja valmentajakoulutus Lennonopettajakoulutus toteutetaan keskitetysti. voidaan toteuttaa esim. Ilmailuliiton pääosin omistaman Suomen Urheiluilmailuopiston (SUIO) kautta tai tarvittaessa ostopalveluina kaupallisilta lentokoulutusyrityksiltä. Ilmailuliitto rakentaa lisäksi yhteistyössä kouluttavien ilmailukerhojen ja muiden toimintaan osallistuvien tahojen kanssa järjestelmän, jossa systemaattisesti etsitään lennonopettajiksi (lajiopettajiksi) soveltuvia henkilöitä kerhoista jo heidän ilmailuharrastuksensa alkuvaiheessa. Suomen Ilmailuliitto tukee järjestelmän kautta valittujen jäsenten opettajakoulutusta Tekninen ja muihin kuin lentolupakirjoihin tähtäävä koulutus Suomen Ilmailuliiton toimenpitein kehitetään koulutusputkia soveltuvista kursseista, joiden avulla ilmailun harrastaja voi jatkuvasti kehittyä ja saavuttaa myös joko Ilmailuliiton tai viranomaisen määrittelemiä osaamistasoja tai kelpoisuuksia esim. lentokelpoisuuden ylläpitoon ja valvontaan liittyvissä tehtävissä. Ilmailuliitto järjestää koulutuksen niin, että ilmailuyhteisöön saadaan riittävä määrä harraste- ja L-lupakirjamekaanikkoja Täydentävä koulutus Suomen Ilmailuliitto järjestää yhteistyössä kumppaniensa kanssa täydentävää ja järjestön toimintaa tukevaa omaa koulutusta. Esimerkkinä tällaisesta koulutuksesta ovat Avainhenkilöpäivät sekä erilaiset turvallisuus- ja muut seminaarit. Lajitoimikunnat järjestävät itse vuotuisia lajipäiviään tai muita lyhyitä pistemäisiä koulutustapahtumia, (lajien talvipäivät, kerhojen puheenjohtajapäivät). SIL ohjaa toimihenkilöitään, henkilökuntaansa tai jäseniään tarvittaessa muiden järjestöjen, yritysten tai viranomaisten koulutuksiin ja tapahtumiin silloin, kuin se osaamisen ja tiedonhankinnan kannalta on tärkeää. 7

8 3.2 Toiminnan organisointi Johtaminen Suomen Ilmailuliiton hallitus laatii yhdessä Strategiatyöryhmän kanssa Ilmailuliiton koulutusstrategian. Strategia määrittelee toiminnan keskeiset tavoitteet sekä toiminnan reunaehdot. Ilmailuliiton koulutustoiminnasta vastaa Ilmailuliiton toimistossa työskentelevä koulutuspäällikkö, joka raportoi liiton koulutustoiminnasta toiminnanjohtajalle. Lajitoimikunnat koordinoivat toimintaa jäsenkerhojen suuntaan ja tukevat kerhojen koulutustoimintaa oman lajinsa osalta. Toimintaa johtaa lajitoimikunnan puheenjohtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. Lajitoimikunta raportoi toiminnastaan koulutuspäällikölle. Suomen Urheiluilmailuopisto, joka on Ilmailuliiton enemmistöomistuksessa oleva yhtiö, organisoituu ja vastaa omasta operatiivisesta toiminnastaan itsenäisesti kuitenkin niin, että se toiminnallaan toteuttaa Suomen Ilmailuliiton koulutusstrategiaa. SUIO raportoi operatiivisesta toiminnastaan Ilmailuliiton koulutuspäällikölle. Urheiluilmailuopiston hallituksen puheenjohtaja nimetään SIL:n hallituksen jäsenistöstä. Urheiluilmailuopiston hallituksen puheenjohtaja raportoi erityisesti opiston taloudesta Ilmailuliiton hallitukselle Toteutus Palveluista vastaava organisaatio on esitetty kuvassa Error! Reference source not found.. Kuva 3.1: Urheilu- ja Harrasteilmailun organisointi SIL2020 strategian mukaan 8

9 3.3 Tarvittavat suunnitelmat osa-alueittain Strategia Suomen Ilmailuliiton hallitus ja/tai hallituksen nimeämä työryhmä vastaa siitä, että Ilmailuliiton strategia on ajan tasalla ja vastaa toimintaympäristön ja tavoiteasettelun vaatimuksia. Strategia päivitetään vuosikellon mukaisesti (Kuva 1.1) Palvelujen toteutus- ja kehittämissuunnitelma Liiton toimisto tuottaa yksityiskohtaisen suunnitelman sen palvelujen toteuttamisesta ja kehittämisestä osana vuosikellon mukaista suunnitteluprosessia. Suunnitelmassa kuvataan nykyinen tilanne sekä arvioidaan lähitulevaisuutta 3-5 vuoden päähän. Suunnitelma nimeää tärkeimmät vahvuudet ja heikkoudet sekä uhat ja mahdollisuudet (SWOT-analyysi). Tilannekuvan perusteella laaditaan toteutus- ja kehittämissuunnitelma, joka kuvaa tarvittavat toimenpiteet ja aikatauluttaa ne. Suunnitelma kuvaa myös toiminnan organisoinnin sekä esittää kustannusarvion suunnitelman toteuttamisesta. Näin rahoitustarve saadaan mukaan seuraavan jakson budjettiin. Suunnitelman laatimisesta vastaa liiton koulutuspäällikkö Lajitoimikuntien ja jäsenkerhojen toimintasuunnitelmat Lajitoimikunnat laativat toimintasuunnitelmansa niin, että niissä huomioidaan Suomen Ilmailuliiton voimassa oleva ja hyväksytty strategia. Lajitoimikunnilla on päävastuu strategian jalkauttamisesta erityisesti jäsenistön ja kerhojen suuntaan. Lajitoimikunnat vastaavat siitä, että kerhoja tuetaan ja kannustetaan siinä, että niiden toimintasuunnitelmat tukevat SIL2020 strategian toteuttamista strategisen peruskoulutuksen sekä lennonopettajakoulutukseen hakeutumisen osalta Suomen Urheiluilmailuopisto Strategia Suomen Urheiluilmailuopisto on osa Suomen Ilmailuliiton organisaatiota. Opiston toiminnan ohjaus, suunnittelu ja toteutus tapahtuvat jatkuvana yhteistyössä Ilmailuliiton toimiston ja hallituksen kanssa. Opiston toimitusjohtaja vastaa, että sillä on ajan tasalla oleva strategia, joka toteuttaa Suomen Ilmailuliiton koulutusstrategiaa. Siinä tulee kuvata SIL:n koulutuksen strateginen painopistealue Opiston osalta yksityiskohtaisemmin ohjelmineen ja aikatauluineen sekä tarvittavine toteutumismittareineen. Vuoden 2016 strategiasuunnittelun osalta erityistä huomiota on kiinnitettävä toiminnan kustannustehokkuuteen sekä toiminnan organisoimiseen. Näiden osalta laaditaan myös erillinen kehittämissuunnitelma. Toiminta-/koulutussuunnitelma Suomen Urheiluilmailuopisto laatii toiminta- /koulutussuunnitelmansa niin, että se tukee Suomen Ilmailuliiton koulutusstrategiaa. Opisto kehittää jatkuvasti kurssivalikkoaan erityisesti koulutuksen vaikuttavuuden näkökulmasta, lajien opettajakurssit otetaan taas haltuun. Toimintasuunnitelman tulee kuvata yksityiskohtaisesti tarjottavan koulutuksen sisältö sekä koulutuksen toteutus: 9

10 - Opettaja- ja peruskoulutus - Jatkokoulutus - Teknisen osaamisen kehittäminen, koulutusputki kohti pätevyyttä Kaudelle lisäksi Organisaatiouudistus / kehittämissuunnitelma Urheiluilmailuopisto laatii strategiasuunnittelun ohessa kehittämissuunnitelman, jossa kiinnitetään erityistä huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: - Urheiluilmailuopiston hallinnon järjestäminen uudelleen selvitetään. Tavoitteena kustannustehokkuus, esim. mukauttaa SIL:n ja Opiston hallintoa sekä yhdistää niiden tarvitsemia palveluita - Toiminnan ja talouden seuranta ja tunnusluvut mittaamaan talouden tehokkuutta, raportit toimitetaan Opiston hallituksen lisäksi myös suoraan SIL:n hallitukselle - Toiminnan kustannustehokkuus - Onko Opiston nykyinen sijainti paras mahdollinen? o toimitilat ja kurssien tarvitsemat palvelut o kulkuyhteydet Kehittämissuunnitelma käsittää mm. edellä mainittujen seikkojen analysoinnin sekä toteutuksen. Suunnitelma tuodaan syyskokoukseen 2016 Ilmailuliiton vuosikokouksen käsiteltäväksi Muu dokumentaatio 3.4 Toiminnan rahoitus ja resursointi päällikkö työskentelee Ilmailuliiton toimistossa palkattuna työntekijänä. Hänen palkkakustannuksistaan vastaa liiton toimisto budejetin mukaisesti. toiminnan suunnitteluun ja johtamiseen liittyvistä muista kuluista vastaa liiton toimisto erityisesti tähän tarkoitukseen budjetoiduista varoista. Lajitoimikunnat toimivat pääosin vapaaehtoisvoimin. Toiminnasta aiheutuvat suorat kulut, esim. matkakulut, katetaan lajitoimikunnan budjetista. Mikäli lajitoimikunta järjestää lajikohtaista koulutusta, toteutetaan se lajitoimikunnan budjetin puitteissa toimintasuunnitelman mukaan. Jäsenkerhojen toiminnan tukemiseen varataan resursseja Ilmailuliiton (koulutus)budjettiin. Varoja kanavoidaan jäsenkerhoille koulutuspäällikön johtamana lajitoimikuntien esitysten perusteella. Ilmailuliiton toiminnanjohtaja vastaa budjetin käytöstä. Perusperiaatteena koulutuspalvelujen osalta on pyrkiä omakustannustasoon jäsenistöltä koulutuksesta perittävän korvauksen osalta. Poikkeuksellisesti SIL voi osallistua koulutuksen tukemiseen, mikäli se järjestön näkökulmasta on erittäin tärkeää tai vaatii panostusta esim. toiminnan käynnistysvaiheessa. Suomen Ilmailuliitto voi esimerkiksi ostaa tai osarahoittaa sellaisia koulutuspalveluita, jotka hyödyttävät ilmailuyhdistyksiä ja Ilmailuliiton muuta tarpeelliseksi katsomaa koulutusta, tai turvatakseen koulutuspalvelujen saatavuuden: o Järjestökoulutus, täydentävä koulutus (seminaarit jne) o Verkko-oppimateriaalien kehittäminen o Opettajakoulutus, tekninen ja muu koulutus 10

11 4 Toteutusaikataulu Strategian jalkauttaminen vaatii oman aikansa. Harrastejärjestömme toimii pääosin vapaaehtoisesti ja rajallisin resurssein, joten kaikkea ei välttämättä pystytä toteuttamaan välittömästi. Kuva 4.1 esittää aikataulun strategian jalkauttamiseen. Keskeistä on toteuttaa yksityiskohtaiset suunnitelmat toiminnan kehittämisestä, tarjottavasta koulutuksesta ja sen organisoinnista. Tavoitteena on, että strategia toimii ja tuottaa näkyvää tulosta jo loppuvuodesta 2016 ja sen toteuttaminen on viety loppuun v vuosikokoukseen mennessä. On huomattava, että myös strategiaa ja siihen liittyviä suunnitelmia päivitetään vuosikellon mukaisessa aikataulussa havaintojen ja toiminnasta saadun palautteen perusteella. Ne osa-alueet, jotka toimivat ja tuottavat tulosta, voivat jatkaa toimintaansa, ja ne osa-alueet, joissa havaitaan kehittämistarpeita tai puutteita, joko uudistetaan tai niitä kehitetään edelleen. Kuva 4.1: strategian toteutus 11