Anne-Maria Mikkola Anita Julin Anneli Kauppinen Lasse Koskela Kaija Valkonen. Werner Söderström Oyj -WSOY Porvoo-Helsinki-Juva

Transkriptio

1 K Ä S I K I R J A Anne-Maria Mikkola Anita Julin Anneli Kauppinen Lasse Koskela Kaija Valkonen Werner Söderström Oyj -WSOY Porvoo-Helsinki-Juva

2 Sisällys Kielitieto KIELI - IHMISEN LAJITYYPPINEN OMINAISUUS 12 Filosofinen kysymys kielen ja ajattelun suhteesta sekä äidinkielen vaikutuksesta ihmisen maailmankuvaan nousee alkujakson keskeiseksi aiheeksi. Lisäksi etsitään ihmiskielen tärkeimpiä tuntomerkkejä: kielellä on merkkijärjestelmänä erityisominaisuuksia, jotka tekevät siitä verrattoman tehokkaan. Ihmiskieli on symbolista 12 Kieli hahmottaa maailmaa 18 Kieli, ajattelun apulainen 18 Maailma kielen läpi 19 Kielen tutkimisesta monenlaista hyötyä 20 Kieli rakentaa identiteettiä 22 Kielen oppimisen alkutaival 23 Vaihtelevaa äidinkieltä 26 Puheja kirjoitus, erilaiset kielimuodot 26 Murre, kotiseudun kaiku 27 Kieli ryhmän mukaan 30 Naiset haluavat kuulua joukkoon? 30 Puhe voi kieliä sosiaaliryhmästä. 31 Slangi on pienryhmän kieltä TEKSTIEN MAAILMASSA 34 jaksossa etsitään vastausta kysymykseen, mikä teksti on ja mitkä ovat tekstien yhteisiä ominaisuuksia. Käsikirjan muiden jaksojen tueksi hahmotellaan myös tekstin tulkinnan perusteita. ÄIDINKIELI, PERUSKIELI 22 Mitä paremmin ihminen oppii äidinkielensä puhutun ja kirjoitetun kielimuodon ja niiden käyttötavat, sitä toimivampia elämänhallinnan välineitä hän saa. Samalla hän myös liittyy jäseneksi erilaisiin kielenkäyttäjäryhmiin ja pääsee osalliseksi kieleen varastoituneesta vuosituhantisesta kulttuurista. Jaksossa esitellään kielen oppimisen alkutaivalta ja äidinkielen merkitystä yksilölle. Lisäksi tarkastellaan kielen vaihtelua; tutuiksi tulevat niin puhesuomen piirteet kuin slangi ja murteetkin. Tekstin anatomiaa 34 Teksti täynnä merkityssuhteita.. 34 Teksti on sidosteinen kokonaisuus 38 Tekijä on läsnä 40 Mikään teksti ei ole yksin 41 Tulkintaa tarvitaan 43 Tulkitsija tekee päätelmiä 44 KIELI VAIKUTTAJAN KÄYTÖSSÄ. 50 Sanotaan, että kommunikaatio on aina vaikuttamista. Mutta mitä oikeastaan tapahtuu, kun ihminen pyrkii vakuuttamaan muut aja-

3 tustensa viisaudesta? Millä keinoilla hän ohjailee tekstinsä vastaanottajia? Vastaus löytyy, kun tekstin todistelun eteneminen ja suostuttelussa käytetyt keinot paljastetaan argumentaatioanalyysissa. Sen tekemistä neuvotaan vaihe vaiheelta. Argumentaatio on prosessi 52 Ohjailun voi paljastaa 54 Kielen salaiset aseet 56 Vaikutuskeinojen valintavarasto. 58 ja periaatteita, joiden varaan harjoittelu kannattaa rakentaa. Määritellyiksi tulevat ne taidot, jotka taitavalla puhujalla pitää olla hallussaan sekä esiintymis- että keskustelutilanteissa. Koko joukko opittavaa 82 Kuuntelemisen taito huomion kohteeksi 86 Myönteisiä kehitysnäkymiä 88 Palaute tukee harjoittelua SUOMI, KIELI TUHANSIEN JOUKOSSA 61 Ihminen näkee äidinkielestään yhden kehitysvaiheen. Sen takana on kuitenkin pitkä historia, jonka aikana kieli on saanut vaikutteita muista kielistä ja kulttuureista. Noiden vaiheiden tunteminen auttaa ihmistä hahmottamaan juuriaan ja ymmärtämään nykyisyyttä. Siksi jaksossa annetaan tietoa suomen kielen kehityksestä ja yhteyksistä indoeurooppalaisiin kielinaapureihin. Tutuiksi tulevat myös kielemme erityispiirteet ja sukukielet. RYHMÄVIESTINNÄN TAITOJA JA TILANTEITA 89 Ryhmäviestintätaitojen syventämisen tueksi annetaan tietoa erilaisista keskustelutilanteista ja rakennetaan taitavan keskustelijan muotokuvaa. "Pieneen keskusteluoppaaseen" on koottu ohjeita, jotka auttavat selviytymään vaativistakin tilanteista. Jakson loppupuolella esitellään ryhmäviestintätaitojen arviointia lukion päättökokeessa ja tutustutaan muutamaan tärkeään ryhmäviestinnän erityistilanteeseen. Indoeurooppalaisia naapureitamme 64 Suomi kuuluu uralilaisiin kieliin.. 66 Sukukielet ryhmäkuvassa 66 Suomen kielen historiaa ja nykypäivää 70 Matka kirjakieleksi 70 Suomi, monikielistyvä maa Minne menet, suomen kieli? Sanasto elää 76 Erityispiirteet muuttuvat hitaasti 78 Puhuminen MODERNIT PUHEVIESTINTÄTAIDOT 82 Jaksossa kartoitetaan koko puhetaitojen aluetta Keskustelu vuorovaikutuksen perustilanne 89 Mitä vapaassa keskustelussa tapahtuu? 89 Keskustelija tapahtumien pyörteessä 94 Pieni keskusteluopas 97 Ryhmäviestintätaitojen arviointi päättökokeessa 100 Ideoita omaan harjoitusohjelmaan 100 Ryhmäviestinnän erityistilanteita 103 Ongelmanratkaisu-ja muut työryhmät 103 Neuvottelu 106 Paneeli 108

4 ESIINTYMISTAITOJA JA -TILANTEITA 109 Jakso antaa runsaasti tietoja ja ohjeita erityisesti sille, joka tuskailee esiintymisjännityksen paineessa. Mutta huomioon otetaan muukin puhe-esityksiin liittyvä: "Esiintyjän ABC" antaa eväitä kaikille yleisön edessä puhuville. Sen yksityiskohtaiset ohjeet tarkentuvat vielä jakson lopussa, jossa käsitellään lähemmin esimerkiksi ohjelmapuheen pitämistä. Niskalenkki jännityksestä 109 Esiintyjän ABC 111 Esiintymistaitojen arviointi päättökokeessa 119 Puheita eri tarkoituksiin 122 Esitelmä ja suullinen raportti Alustus 122 Ohjelmapuhe 123 Esittely-, onnittelu-ja muut tilannepuheet 124 Kirjoittaminen KIRJOITTAJA TYÖSSÄÄN 126 Jaksossa tarkastellaan kirjoittamista prosessina, jonka kulmakiviä on tekstin tekijän ja vas-, taanottajan suhde. Kirjoittaja oppii pohtimaan ratkaisujaan myös'lukijan näkökulmasta sekä muokkaamaan tekstinsä tyyliä omia tavoitteitaan ja lukijan tarpeita vastaavaksi. Nykykirjoittajalta edellytetään taitoa käyttää muita tekstejä työssään. Siksi jakson lopulla paneudutaan aineiston pohjalta kirjoittamiseen. Tekstintekijän vapaus ja vastuu Kirjoitusprosessin ydinkohdat Huolenpitoa lukijasta 129 Teksti paljastaa kirjoittajansa Tyyliä etsimässä 134 Tyylin monet muodot 135 Millaista hyvä asiatyyli on? Kirjoittaja käyttää aineistoa 140 Aineiston käyttö vaatii lukutaitoa 141 Pohjateksti näkyviin 145 Kun kirjoitetaan kaunokirjallisuudesta 149 ASIATEKSTIEN RAKENTUMINEN 150 Kirjoittaja joutuu ratkaisemaan monia tekstin rakentumiseen liittyviä ongelmia. Päätösten pohjaksi tarjolla on runsaasti tietoa muun muassa tekstin jäsentelystä ja jaksotuksesta. Neuvoja annetaan myös ajatuksen kuljettamiseksi niin, että lukija pysyy juonessa mukana. Ideoista kokonaisrakenteeseen Sisällön suunnittelun apuneuvoja 151 Asiat järjestykseen 155 Kappalejako opastaa lukijaa Aloitus ja päätäntä - täkyjä kruunu 162 Otsikko on ikkuna tekstiin Kaiken takana on juoni 165 Hyvän asiatekstin tuntomerkkejä 171 TIETOA VÄLITTÄVIÄ JA SELOSTAVIA KIRJOITUKSIA Jakso keskittyy teksteihin, joiden päätehtävä on tiedon välittäminen. Mukana on koevastauksen ja referaatin kaltaisia tekstilajeja, joiden hallinta edistää opintomenestystä. Muistio ja sähköpostiviesti puolestaan ovat tyypillisiä työelämän tekstejä. Referaatti 172 Tiivistelmä 174 Koevastaus 175 Raportti ja muistio 177 Sähköpostiviesti 177

5 MIELIPIDEKIRJOITUKSIA 180 Jaksossa kerrotaan niin maltillisten kuin hyvinkin kiivaasti kantaa ottavien mielipidekirjoitusten ominaisuuksista. Lisäksi evästetään niitä, jotka suunnittelevalyleisönosastokirjoituksen tai kirjallisuusarvostelun laatimista. Lehdissä ilmestyvistä mielipidekirjoituksista opitaan lukemaan erityisesti kolumneja. Maltillisesti vai kärjekkäästi? Hyvän mielipidetekstin ominaisuuksia 181 Lehtien mielipidetekstejä 183 Pääkirjoitus 183 Kolumni 183 Yleisönosastokirjoitus ja vastine 186 Arvostelu 187 POHTIVIA JA ERITTELEVIÄ KIRJOITUKSIA 188 Monet kiinnostavat asiatekstit, esimerkiksi esseet ja artikkelit, kuuluvat pohtivien ja erittelevien tekstilajien perheeseen. Sen jäseniä ovat myös monet opiskeluun liittyvistä kirjoitelmista, muun muassa tutkielma, jonka laadintaa tarkat tekstin muotoa koskevat ohjeet säätelevät. Jakso antaa tietoa pohtivien ja erittelevien tekstien erityisominaisuuksista ja neuvoo niiden kirjoittajia: Essee 189 Novellianalyysi 191 Artikkeli 193 Tutkielma 194 YLIOPPILASAINE 198 Ylioppilasaine on kirjoitelma, jossa lukiolainen opintojensa lopuksi osoittaa äidinkielen taitonsa. Päättökokeeseen liittyy monia ylioppilastutkintolautakunnan määräyksiä, joita esitellään tässä jaksossa. Lisäksi eritellään tutkinnon tavallisimpia tehtävätyyppejä ja annetaan niitä koskevia ohjeita. Erikseen käsitellään ylioppilaskokeen aineistotehtävää, erityisesti siihen liittyvien pohjatekstien lukemista ja käyttöä oman aineen aineksina. Ylioppilasaineen tehtävät 199 Mikä on aineen tekstilaji? 200 Arvioitavana koko teksti 201 Aineistoaineen erityisasioita Ylioppilasaineen arvosanat 204 Kirjallisuus KIRJALLISUUS -TIETOYHTEIS- KUNNAN PERUSTA 210 Kirjallisuuden yleisjakso perustuu ajatukseen, että kirjallisuus on erilaisten näkemysten moniääninen kilpakenttä. Lukija ja teos eivät kohtaa sattumalta; sekä teos että lukija ovat kirjallisten markkinavoimien ohjauksessa. Elämme keskellä kirjallisuutta Kaanon arvokirjojen joukko Mitä tehdä klassikoille? 213 Kirjallisuus vaikuttajana 216 Keppiä ja porkkanaa._ 220 KAUNOKIRJALLISUUS 221 Kaunokirjallisuuden tarkastelun lähtökohtana on kysymys, mitä lukijan täytyy tietää saadakseen teoksesta mahdollisimman paljon irti. Avaimiksi tarjotaan tietoa lukuprosessista ja erilaisista tavoista, joilla kaunokirjallista teosta on tutkittu. Jakson toinen pääasia on kaunokirjallisuuden lajit. Erityishuomiota saavat proosa ja sen rakenteiden avaamiseen sopivat työkalut. Niiden käyttöön opastetaan ohjein ja esimerkein. Mitä kaunokirjallisuus on? 221 Miten kaunokirjallisuutta luetaan? 222 NIEDERS. "\ STAATS-U.UNIV.-S BIBLIOTHHK [ GÖTTINGEN J

6 Lukija täydentää tekstiä 222 Teoksella ja lukijalla on taustansa 223 Toinen kerta on toisenlainen Teos on osa tekstien-verkostoa 225 Seitsemän tapaa tutkia teosta Auttaisiko kirjailijaa koskeva tieto? 229 Mitä teoksessa todella sanotaan? 230 Kielestä kiinni? 231 Onko kytkentöjä muihin teksteihin? 232 Merkitys karkuteillä? 233 Lukemisen kautta teokseen? Mitä teos kertoo yhteiskunnasta? 235 Kaunokirjallisuuden lajit 237 Kertomakirjallisuus 237 Romaani 239 Novelli 239 Kertomakirjallisuuden rakenteita 241 Työvälineitä proosan rakenteiden erittelyyn 244 Yksi teksti kaksi tulkintaa Runo 252 Näytelmä 258 Poimintoja länsimaisen teatterin vaiheista 262 Aasialaisia teatteriperinteitä Muita kaunokirjallisuuden lajeja: pakina, aforismi, satiiri LÄNSIMAISEN KIRJALLISUUDEN VAIHEITA 276 Länsimaisen kirjallisuuden yli kaksituhatvuotista historiaa seurataan aina varhaisista kreikkalaisista mestariteoksista nykyajan eurooppalaisiin ja yhdysvaltalaisiin suuntauksiin. Kunkin aikakauden tyylipyrkimykset kuvaillaan lyhyesti ja samalla tarkastellaan niitä aatteita ja ihanteita, jotka ovat innostaneet ihmisiä. Tärkeimpiä kirjailijoita Sapfosta Shakespeareen, Dostojevskista Hemingwayhin luonnehditaan erikseen. Antiikki 276 Keskiaika 287 Renessanssi 292 Klassisismi 298 Valistusaika 301 Romantiikka 307 Realismi ja naturalismi 314 Symbolismi 321 Vuosisadanvaihde 324 Modernismi 328 Modernistisia liikkeitä jal930-luku 337 Nykypäivän näköaloja 341 Millaisia kirjoja luetaan vuosituhannen taitteessa? 349 Pieni ajantieto 350 MUIDEN KULTTUURIEN KIRJALLISUUTTA 354 Jaksossa luodaan silmäys siihen, millaisia kirjoja on kirjoitettu muualla maailmassa, Japanissa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Japanin kirjallisuus 356 Latinalaisen Amerikan kirjallisuus 359 Afrikan kirjallisuus 360 SUOMEN KIRJALLISUUS 363 Suomalainen kirjallisuus muuttuu yhteiskunnan mukana; aiheet ja kirjoittamisen tavat vaihtuvat, kirjalliset muodit tulevat ja menevät. Menneisyyden tunteminen auttaa ymmärtämään nykyisyyttä, ja käsitys kirjallisuuden yleislinjoista syventää lukukokemusta. Jakson alussa esitellään Suomen kirjallisuuden tyypillisiä piirteitä ja ennustetaan sen muuttumisen suuntaa. Lisäksi esitellään kirjallisuutemme vaiheita kansanrunoudesta ny-

7 kypäiviin. Tarkastelun näkökulmia ovat muiden muassa kirjallisuuden osuus kansakunnan identiteetin muokkautumisessa ja yhteydet länsimaisen kirjallisuuden traditioon. Millaista suomalainen kirjallisuus on? 364 Millaiseksi suomalainen kirjallisuus on muuttumassa? Suomen kirjallisuuden vaiheita Kansanrunous vuosisatainen perintö 369 Ruotsin vallan ajan karut vuosisadat 372 Se löytyy: kansalliskirjallisuus ja ensimmäiset klassikot luvun realismi 384 Vuosisadanvaihteen uudet tuulet 390 Realismissa vara parempi 396 Jazzia ja automobiileja: nopean nykyaikaistumisen 1920-luku 401 Rajat railoina aukeaa: 1930-luvun kirjallisuus 408 Sotavuosista 1950-luvulle Viisikymmenluvun modernismi 423 Osallistuvan kirjallisuuden kuusikymmenluku 429 Maaseudun kohtaloita, työväen arkea, keskiluokan elämää Kahdeksankymmentäluvun monimuotoisuutta ja yksilöllisiä ratkaisuja 440 Uudelleenarvioinnin ja kyseenalaistamisen aika 446 Suomalainen ajantieto 452 Liitteet SUOMEN KIELEN LYHYT KIELIOPPI 456 Jaksossa annetaan perustiedot suomen kieliopista: Lyhyesti määritellään muun muassa sanaluokat ja luetellaan nominien sekä verbien muodot. Lisäksi esitellään lauseita ja niiden suhteita. Lyhyen kieliopin avulla voi palauttaa mieleensä myös lauseenjäsenten nimet ja tavallisimmat lauseenvastikkeet. Sanaluokat 456 Morfeemit 458 Nominien sijamuodot 459 Verbinmuodot 460 Lauseoppi 462 KIELENHUOLLON PERIAATTEITA JA KÄYTÄNTÖÄ 470 Jakson alussa kerrotaan niistä yleisistä periaatteista, joita kielenhuoltajat noudattavat laatiessaan yleiskieltä koskevia ohjeita ja suosituksia. Päätteeksi annetaan yksityiskohtaisia oikeakielisyy sohjeita. Johdanto 471 Sanojen oikeinkirjoitus 473 Välimerkkien käyttö 487 Pronominien käyttö 492 Vertailumuodot. 493 Verbien passiivimuodoista 494 Subjektin ja predikaatin kongruenssi 496 Yksikköjä monikko 497 Rektio 498 Omistusliite 499 Lauseenvastikkeiden käytöstä KIRJALLISUUTTA 501 Luetteloon on koottu kirjan tekijöiden käyttämiä lähdeteoksia. Mukana on myös sellaisia teoksia, joista on apua itsenäisessä työssä. HAKEMISTO 505 Asiahakemisto 505 Henkilöhakemisto 510