Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä (S2)
|
|
- Aune Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä (S2) Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: opiskelija oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. Lukion suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan. Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että opiskelija saavuttaa sellaisen suomen kielen taidon, että hän voi opiskella täysipainoisesti kaikkia lukion oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan sekä selviytyä työelämässä suomen kielellä. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa opiskelijan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Opetuksen tavoitteet Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittää suomen kielen taitonsa niin hyväksi, että hän pystyy käyttämään sitä ajattelun, oppimisen, ilmaisun ja vaikuttamisen sekä sosiaalisten suhteiden luomisen ja ylläpitämisen välineenä osaa ja rohkenee ilmaista itseään ymmärrettävästi erilaisissa arkielämän ja opiskelun viestintätilanteissa hallitsee suomen kielen perusrakenteet kielen eri tasoilla ja tulee entistä tietoisemmaksi suomen kielen erityispiirteistä omaan kieleensä tai muihin kieliin verraten kykenee hyödyntämään erilaisia tekstejä, ja oppii tietoyhteiskunnassa tarvittavaa kriittistä tulkinta- ja arviointitaitoa parantaa taitoaan etsiä, valita, muokata ja välittää tietoa erilaisista lähteistä tottuu työskennellessään käyttämään sanakirjoja ja kielenoppaita perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan, mediaan, kulttuuriin ja kirjallisuuteen (yhteistyössä muun aineopetuksen kanssa) havaitsee kielen vaihtelun puhujan, tilanteen ja alueen mukaan ja laajentaa tietojaan puhutun ja kirjoitetun kielen peruseroista ja työnjaosta oppii ymmärtämään toisen kielen oppimisprosessia, pystyy tarkkailemaan omaa kielitaitoaan, arvioimaan edistymistään ja haluaa kehittää kielitaitoaan sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa oppii pohtimaan kaksi- tai monikielisyyttään; hänen käsityksensä kielen merkityksestä identiteetille syvenee.
2 Suositus kurssien suoritusjärjestykseksi Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi S210 suoritetaan lukio-opintojen päätteeksi ennen ylioppilaskirjoituksia. Kurssien itsenäistä suorittamista ei suositella. Arviointi Kaikki suomi toisena kielenä -kurssit arvioidaan asteikolla Kaikkien kurssien arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon eri osa-alueita kurssien sisällöissä määritetyllä tavalla. Näitä osa-alueita ovat lukeminen, ; kirjoittaminen; rakenteet ja kielitieto sekä puheviestintä ja vuorovaikutustaidot. Opiskelijaa arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen oppimääräkseen huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista. Äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä -kurssit korvaavat äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pääsääntöisesti pakollisten kurssien osalta edellytetään lisänäyttöjä ja arvosana harkitaan uudelleen niiden yhteydessä. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen B2.2-taso (toimiva itsenäinen kielitaito) kuvaa pääpiirtein suomi toisena kielenä -opiskelijan hyvää osaamista lukion päättövaiheessa. Opiskelijan kielitaitoprofiilin vahvimmat alueet ovat kuullun ja luetun ymmärtäminen, joissa hyvän osaajan taito yltää B2.2-tasolle. Kirjoittamisen alueella B2.1-taso (itsenäisen kielitaidon perustaso) kuvaa hyvää osaamista.
3 Pakolliset kurssit Lukeminen, kirjallisuus ja S21 Perusteet hallintaan - harjoittelee lukio-opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa sekä kirjallisesti että suullisesti - tiedostaa suomen kielen perusrakenteet ja tulee varmaksi niiden hallinnassa - pystyy asettamaan tavoitteita suomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomen kielen käyttäjänä. Kirjoittaminen Rakenteet ja Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot kielitieto - kielitaidon kartoitus: kuullun ja luetun ymmärtäminen, rakenteiden hallinta, tuottamistaidot (puhuminen ja kirjoittaminen) - opiskelijan tausta ja kokemukset - kahden kulttuurin ja kielen keskellä eläminen - lukion opiskelukulttuuri, suomen kielen opiskelutekniikka - kirjoitelman johdonmukainen rakenne ja sisältö - aineistopohjaisen kirjoittamisen perusteita - suomen kielen keskeiset äänne- ja muoto-opilliset piirteet - parihaastattelut, arkielämään ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät pienet puheenvuorot Painotetut aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä hyvinvointi ja turvallisuus S22 Kieli käyttöön - harjaantuu viestimään tilanteen mukaisesti ja tulee tietoiseksi toimintamahdollisuuksistaan vuorovaikutustilanteissa - oppii erottamaan eri tyylejä ja sävyjä kirjoitetussa ja puhutussa kielessä - oppii erittelemään ja hallitsemaan kielen lauserakenteita sekä ymmärtämään n muodostumiskeinoja. Lukeminen, Kirjoittaminen Rakenteet ja kielitieto Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot - erilaisia - hankitun tiedon - lausetason perusrakenteet: - kielitilanteiden vaihtelu ja puheen
4 kaunokirjallisia ja asiatekstejä kirjallista raportointia (esimerkiksi pienoistutkielma) peruslauseen rakentaminen, peruslauseen jäsenet (erityisesti objekti), suomen kielelle ominaiset lausetyypit - sananmuodostuskeinot Painotetut aihekokonaisuudet: viestintä- ja mediaosaaminen variaatiot - eri asiointitilanteita - hankitun tiedon suullista raportointia (esimerkiksi suullinen esitelmä) S23 Kielellä vaikutetaan - ymmärtää erityyppisiä suullisia ja kirjallisia asiatekstejä, erityisesti mielipidetekstejä, sekä oppii löytämään tekstin ydinajatukset ja ottamaan kantaa niihin - rohkaistuu muodostamaan ja ilmaisemaan mielipiteitään perustellen - oppii tunnistamaan, miten häneen vaikutetaan - tarkastelee myös kaunokirjallisuutta mielipiteiden ja maailmankuvan muokkaajana - parantaa kielen perusrakenteiden hallintaa, erityisesti sijamuotojen merkitystehtäviä ja rektioita. Lukeminen, Kirjoittaminen Rakenteet ja kielitieto Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot - mielipidekirjoituksia - asiatekstin analyysija tulkintaharjoituksia - kaunokirjallisuus vaikuttajana - asiatekstin analyysija tulkintaharjoituksia - perustelemisen harjoittelemista kirjallisesti - nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tarkastelua - vertailumuotoja - rektioseikkoja - asiatekstin analyysi- ja tulkintaharjoituksia - perustelemisen harjoittelemista suullisesti - ryhmäkeskustelutehtäviä Painotetut aihekokonaisuudet: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä viestintä- ja mediaosaaminen - ajankohtaisohjelmia - media vaikuttajana S24 Syvemmät tekstitaidot - harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon sekä rohkaistuu persoonalliseen kielen tuottamiseen - harjaantuu löytämään erilaisista teksteistä niiden pääajatukset, tulkitsemaan tekstin ydinsisältöä sekä totuttautuu kirjoittamaan aineiston pohjalta. Lukeminen, Kirjoittaminen Rakenteet ja kielitieto Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot
5 - erilaisten tekstien (asiatekstit ja fiktiiviset tekstit) analysointia ja tulkintaa - tekstin tuottamista erilaisista aineistoista - luovaa kirjoittamista - referointia - oikeinkirjoitusseikkoja ryhmän ja yksilön tarpeiden mukaan - erilaisten tekstien suullista analysointia ja tulkintaa Painotetut aihekokonaisuudet: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä viestintä- ja mediaosaaminen -erilaisia mediatekstejä, niiden tulkintaa ja hyödyntämistä S25 Suomalainen kulttuuri tutuksi - tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin ja mediakulttuuriin ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin kulttuureihin - hyödyntää mediaa kulttuurin välittäjänä sekä saa taide-elämyksiä ja aineksia oman identiteettinsä rakentamiseen. Lukeminen, Kirjoittaminen Rakenteet ja Puheviestintä ja - kirjallisuuden keskeisiä lajeja - suomalaisen kirjallisuuden lukemista, kuten novelleja, lyhyttä proosaa, runoja, romaanikatkelmia sekä ainakin yksi kokonaisteos - yhden kirjailijan ja hänen teoksensa esittely - kirjoitustehtäviä opinto- tai teatterikäynnistä kielitieto - oikeinkirjoitusja tyyliseikkoja ryhmän ja yksilön tarpeiden mukaan vuorovaikutustaidot - opinto- tai teatterikäynti ja siitä keskustelu Painotetut aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä hyvinvointi ja turvallisuus S26 Kohti toimivaa kaksikielisyyttä - vahvistaa kielitaitoaan vaativilla teksteillä ja tehtävillä - syventää tietojaan kirjakielen perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan
6 Lukeminen, - sanavaraston kartuttamista eri aihealueilta - suomalainen kaunokirjallinen teos - luetun ymmärtämistä - vahvistaa käsitystään suomalaisuudesta esimerkiksi suomalaisen kirjallisuuden avulla. Kirjoittaminen Rakenteet ja kielitieto Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot - kirjoitelmia eri aihealueilta - eri tekstilajien tuottamista - tiivistelmäharjoituksia -vaativien kielen rakenteiden kertaamista - kirjakielen hallinnan syventämistä, esimerkiksi välimerkkien käyttöä - rakennetehtäviä - erilaisten tekstien selittämistä Painotetut aihekokonaisuudet: kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Valtakunnalliset syventävät kurssit S27 Puhekieli tarkasteluun - perehtyy suomen puhekielen ominaispiirteisiin - oppii tunnistamaan puheesta ja kirjoituksesta puhekielisyyksiä ja pystyy vertailemaan puhe- ja yleiskieltä toisiinsa. Lukeminen, Kirjoittaminen Rakenteet ja kielitieto Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot - kirjallinen raportti itsenäisestä työstä S28 Erilaisten tekstien kirjoittamista - suomen puhekielen kielioppia ja erityispiirteitä - yleispuhekieli, murre, slangi - itsenäinen työ: työprosessin suunnittelu, suomenkielisen henkilön haastattelu, nauhoitus, litterointi, puhutun muuttaminen yleiskieliseksi ja työn suullinen esittäminen luokalle
7 Lukeminen, - pohjatekstin tekstilajin ja kielen havainnointia - syventää ja monipuolistaa kirjallisen ilmaisun taitojaan - varmentuu kielen rakenteiden hallinnassa ja harjaantuu kirjoitusprosessiin. Kirjoittaminen Rakenteet ja kielitieto Puheviestintä ja vuorovaikutust - kirjoittamista erilaisiin tarkoituksiin opiskelijoiden tarpeiden mukaan: asia- ja asioimiskirjoittamista, esim. hakemus, valitus tai selvitys - kirjoittamista materiaalin pohjalta, esim. kommentti, analyysi tai arvostelu - luovaa kirjoittamista opiskelijoiden tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan - kirjoittamisen prosessiluonteisuus, prosessin eri vaiheet - jäsentelyn sekä tekstin ulko- ja kieliasun tarkastelua ja hiontaa - kielen rakenteita opiskelijoiden tarpeiden mukaan aidot S29 Tekstien maailmassa - syventää taitojaan lukea erittelevästi ja elävästi - parantaa suomalaisen ja mahdollisuuksien mukaan oman kulttuurinsa kirjallisuuden tuntemustaan. Lukeminen, Kirjoittaminen Rakenteet ja kielitieto Puheviestintä ja - erilajisten kaunokirjallisten ja asiatekstien lukemista - vapaavalintainen kaunokirjallinen teos, esim. oman kulttuuri-identiteetin rakentumisen kannalta tärkeä teos - kirjailija- tai teosesittely - kirjallisuudesta kirjoittamista vuorovaikutustaidot - kirjallisuudesta keskustelemista, oman lukukokemuksen jakamista
8 Koulukohtainen syventävä kurssi Lukeminen, - harjoitellaan erilaisten tekstilajien lukemista ja ymmärtämistä - erityyppisiin luetun ymmärtämisen koetehtäviin vastaamista S210 Ylioppilaskokeeseen valmentava kurssi - tutustuu suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeeseen - harjoittelee kokeen eri osa-alueita ja niihin vastaamista. Kirjoittaminen Rakenteet ja kielitieto Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot - ylioppilasaine: tehtävänanto, suunnittelu, jäsentely ja kirjoittaminen - eri tekstilajien kertausta - tiivistelmäharjoituksia - keskeiset suomen kielen rakenteet - vaativien kielen rakenteiden kertaamista - ylioppilaskokeen rakennetehtäviä - kirjakielen hallinnan syventämistä, esimerkiksi välimerkkien käyttöä - oikeinkirjoituksen kertausta
KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI
KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi
5.3.2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä
Sivistysltk 30.5.2017 Liite 5.3.2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine
TYÖSKENTELYMENETELMÄT
Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi
9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.
Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.
Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien
TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.
1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa
5.4 Toinen kotimainen kieli
5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuuden kehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään ruotsin kielen
Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma
Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen
RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa
RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella
Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.
ja sisällöt oppiaineittain 18 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:
5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja
kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus
Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Minna Harmanen opetusneuvos, Opetushallitus Oppimisen arvioinnin kansallinen konfrenssi 11.4.2017, Ryhmä C4, https://urly.fi/la1
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
6.2 Toinen kotimainen kieli
6.2 Toinen kotimainen kieli 6.2.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuuden kehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään ruotsin kielen
Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
Kurssit Pakolliset kurssit Kurssit s2 p1-p5 arvioidaan numeroasteikolla 4 10. Arviointi perustuu tuntityöskentelyyn ja loppukokeeseen.
5.3.2 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Perusopetus Aikuisten perusopetuksessa edellytetään, että maahanmuuttaja tai muu tämän oppimäärän valinnut vieraskielinen on jo kotoutumiskoulutuksessa
Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb,
Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin
ASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT
1 KIELIOPINNOT KIELIOPINNOT... 1 ASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT... 2 X-5 Vieras kieli englanti (5 op)... 2 X-6 Vieras kieli saksa (5 op)... 5 X-7 Toinen kotimainen kieli ruotsi (3 op)... 6 X-0 Toinen
MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA
MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27
Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
KOKKOLAN KAUPUNGIN SUOMENKIELISTEN LUKIOIDEN OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT
KOKKOLAN KAUPUNGIN SUOMENKIELISTEN LUKIOIDEN OPPIMIS JA OPETUKSEN Sisältö 5. OPPIMIS JA OPETUKSEN 3 5.1. Opetuksen yleiset tavoitteet... 3 5.2. Aihekokonaisuudet... 4 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus...
Osaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/
Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti
5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden
Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)
Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja
2.2 Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat
2.2 Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat 2.2.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Opetuksen tehtävä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla
OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.
Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
LINNANKOSKEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA
LINNANKOSKEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. LINNANKOSKEN LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 1 1.1 Lukiokoulutuksen tehtävä... 1 1.2 Arvoperusta... 1 2. LINNANKOSKEN LUKION TOIMINTAKULTTUURI...
Opetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma V21.5.2015 osa II. Oppiaineet ja niiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit
Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma V21.5.2015 osa II Oppiaineet ja niiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit 1 1 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT SEKÄ TUNTIJAKO Rauman
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen
5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus
5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1. Suomi äidinkielenä (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.
Sotungin etälukion opetussuunnitelma
1 Sotungin etälukio Sotungintie 19, 01200 Vantaa Sotungin etälukion opetussuunnitelma 1 2 2 3 Sotungin lukio Opetussuunnitelma Päivitetty 6.5.2013 Muunnettu tai lisätty Venäjän kieli, kertaavat abikurssit
LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMAN KURSSISELOSTEET Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelma LIITE 3
LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMAN KURSSISELOSTEET Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelma LIITE 3 1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 3 1.1 Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä... 3 1.2
Lyhyet kurssikuvaukset
Ruotsi, A-kieli Pakolliset 1-6, syventävät 7-8 Pakolliset kurssit opiskellaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Syventävät ja soveltavat kurssit suoritetaan pääosin pakollisten kurssien jälkeen. RUA01
3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä
3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa
Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella
Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen
Kuvaukset 1 (8) Äidinkieli, valinnainen Kriitikkokurssi, 1 ov (YV1AI1) Tavoitteet hahmottaa asemansa median maailmassa osaa hyödyntää kriittisesti mediaa ja arvioida sitä sekä ilmaista itseään luovasti
Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma V osa II. Oppiaineet ja niiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit
1 Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma V1.8.2017 osa II Oppiaineet ja niiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit 2 Sisällysluettelo KURSSITARJONTA RAUMAN LYSEON LUKIOSSA... 4 1 ÄIDINKIELI
Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet
VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN
VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä, saame, 4 osp Pakollinen tutkinnon osa Osaamistavoitteet osaa viestiä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa saamen kielellä
Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.
Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti
Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma V osa II. Oppiaineet ja niiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit
1 Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma V1.8.2018 osa II Oppiaineet ja niiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit 2 Sisällysluettelo 1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 7 1.2 Suomen kieli ja
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LIITE 3 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN OPPILAAN OMAN ÄIDINKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI
LIITE 3 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN OPPILAAN OMAN ÄIDINKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus
Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.
S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.2017 Katri Kuukka Tiina Muukka Satu Lahtonen Keskeistä lukutaitovaiheessa
LIITE 2 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN ROMANIKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI
LIITE 2 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN ROMANIKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI (LIITE 2 sivistys- ja kulttuurilautakunta 21.6.2016 (OUKA/237/12.00.01/2014) Opetuksen tehtävä
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu
Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria
9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta
Eurooppalainen kielisalkku
EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl
Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi
Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi
5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus
. Sisältö 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus... 4 5.3.1 Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä... 5 5.3.6 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä... 15 5.3.12 Muu opiskelijan äidinkieli ja kirjallisuus
VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ
VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen
Uutta tietoa suomen kielen opetukseen
Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =
26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan
OPETUSHALLITUS. LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2015 Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet
OPETUSHALLITUS LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2015 Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Sisältö 5.3.6 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä... 11 5.4 Toinen
5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä
5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän
Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?
Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä
LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4
LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.
Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin
Toimimalla tavoitteisiin
Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee
LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI
LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää
Kieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine. Se tarjoaa aineksia kielellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine. Se tarjoaa aineksia kielellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen
Äidinkieli ja kirjallisuus
Äidinkieli ja kirjallisuus Pakolliset kurssit 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia
OPETUSSUUNNITELMA
HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU OPETUSSUUNNITELMA 2018 2024 Yhteiset vapaasti valittavat opinnot Sisällys Kansainvälinen vaihto 3 op... 3 Tutorina toimiminen, 5-10 op... 3 Opiskelija-aktiivina toimiminen
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
JOHDANTO 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ S2 5 RUOTSIN KIELI RUA / RUB 7 ENGLANNIN KIELI EN 11
JOHDANTO 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI 3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ S2 5 RUOTSIN KIELI RUA / RUB 7 ENGLANNIN KIELI EN 11 SAKSAN KIELI SA 13 RANSKAN KIELI RA 15 ESPANJAN KIELI EA
2.44. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp
2.44. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Tutkinnon osan tulee sisältää kaikkien kolmen osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet (yhteensä 8 osaamispistettä). Lisäksi tutkinnon osan tulee sisältää
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma V osa II. Oppiaineet ja niiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit
Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma V1.8.2016 osa II Oppiaineet ja niiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit Sisällysluettelo KURSSITARJONTA RAUMAN LYSEON LUKIOSSA... 4 1 ÄIDINKIELI JA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,