MEDIA JA KULTTUURI. Monilukutaito (L4) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Tieto- ja

Transkriptio

1 Sivu 1/43 Työsuunnitelma 1. Koulun perustiedot Koulu: Aleksis Kiven koulu Ylläpitäjä: Siuntion kunta Opetuskieli: Suomi Oppilasmäärä: 394 Opettajien määrä: 37 Koulunkäyntiavustajien määrä: 12 Henkilökunnan määrä yhteensä: 62 Aleksis Kiven koulu on yhtenäiskoulu. Opetusta annettiin lukuvuonna kahdessa rakennuksessa: pääkoululla luokille 2B ja 3-9 sekä Toukolassa luokille 1A, 1B, 2A ja alkuopetuksen pienryhmälle 1-2. Toukolan oppilaat ruokailivat päivittäin pääkoululla, ja heidän liikuntatuntinsa pidettiin pääkoulun omassa liikuntasalissa luokkien liikuntatunnit pidettiin kunnan palloiluhallissa. 1.1 Organisaatio ja tiimit Koulua johtaa rehtori työpareinaan kaksi apulaisrehtoria. Toinen apulaisrehtori toimii koulunkäyntiavustajien lähiesimiehenä ja huolehtii avustajien resursoinnista sekä hoitaa sijaisjärjestelyt. Toinen apulaisrehtori huolehtii koulun toimintakulttuuriin liittyvistä asioita kuten välituntivalvonnoista ja ruokailuun liittyvistä asioista ja sijaistaa rehtoria. Hän osallistuu tarvittaessa koulukohtaiseen oppilashuoltoryhmään sekä oppimisen tukiryhmään. Mikäli toinen apulaisrehtoreista on poissa, toinen hoitaa tarvittaessa myös hänen tehtäviään. Koululla on tiimiorganisaatio. Tiimien johtajat kuuluvat rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi johtoryhmään. Johtoryhmä kokoontuu joka kolmas viikko ja tarvittaessa. Se suunnittelee koulun toimintaa sekä valmistelee opettajienkokouksissa käsiteltäviä asioita. Johtoryhmä on tehnyt johtoryhmäsopimuksen, jossa määritellään sen toimintatavat. Johtoryhmän tehtäviin kuuluvat toiminnan rakenteiden suunnittelu, kehittäminen ja arviointi, toimintakulttuurin luominen ja sovittujen arvojen ja tavoitteiden suuntaisen toiminnan ohjaaminen. Johtoryhmä luo toimintamalleja haastavien tilanteiden käsittelyyn ja purkamiseen. Johtoryhmä arvioi säännöllisesti lukuvuoden työsuunnitelman toteutumista. Jokainen työyhteisön jäsen voi tuoda asiansa, ehdotuksensa ja aloitteensa johtoryhmän tai tiimin kautta tai suoraan esim. kokouksessa käsiteltäväksi asiaksi. Tiimejä on viisi. Jokainen opettaja kuuluu yhteen tiimiin. Koulun toimintaa toteutetaan tiimien kautta. Tiimit kokoontuvat joka kolmas viikko ja aina tarvittaessa. Tiimit voivat kutsua tarvittaessa myös oppilasedustajia tiimikokouksiin. Tiimejä uudistettiin lukukauden alussa vastaamaan perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uusia aihekokonaisuuksia. Näin pyritään ennakoimaan alkavaa opetussuunnitelman uudistustyötä sekä huomioimaan aihepiirit koulun toiminnassa jo etukäteen. Haluamme myös reagoida Kouluterveyskyselyn 2013 tuloksiin. Lukuvuoden tiimit ovat Tulevaisuus(kasvatus), Kansainvälisyys(kasvatus), Media ja kulttuuri ( - kasvatus), Elämäntaito sekä Liikkuva koulu. Tulevaisuustiimi pitää sisällään yrittäjyyskasvatuksen sekä kestävän kehityksen. Molemmat ovat koulun painopistealueita. Elämäntaitotiimi perustettiin huolehtimaan tehokkaasti kiusaamisen vastaisesta ja kiusaamista ennalta ehkäisevästä työstä. Myös Liikkuva koulu -tiimi perustettiin vastaamaan esiin nousseisiin tarpeisiin. Oppilaita osallistamalla ja lisäämällä liikuntaa paitsi välitunneille myös oppitunneille pyrimme motivoimaan oppilaita, edistämään terveitä elämäntapoja ja päihteettömyyttä ja luomaan oppilaille tilaisuuksia tuoda esiin omia vahvuuksiaan. TULEVAISUUS KANSAINVÄLISYYS MEDIA JA KULTTUURI ELÄMÄNTAITO KiVa LIIKKUVA KOULU Työelämässä tarvittava yrittäjyys (L6) Osallistuminen, Erasmus+ Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Kansainvälisten Monilukutaito (L4) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) Tieto- ja VERSO Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) Osallistuminen, vaikuttaminen ja Välituntitoiminta Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) Osallistuminen,

2 Sivu 2/43 vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Tiimin johtaja: Pirkka Mikkola Kaksi uutta tiimiä, elämäntaito- ja liikkuva koulu -tiimit, aloittivat näkyvästi syksyllä toimintansa. Osa entisen kasvatustiimin sisällöistä siirtyi elämäntaitotiimiin sisällöiksi. Kasvatustiimi muuttui media ja kulttuuri -tiimiksi saaden media- ja kulttuurikasvatuspainotuksen. Yrittäjyystiimi muuttui tulevaisuustiimiksi, ja siinä painotettiin aiempaa enemmän tulevaisuusnäkökulmaa sekä kestävää kehitystä. Kansainvälisyystiimi jatkoi toimintaansa pääosin entiseen tapaan Tulevaisuustiimi vierailijoiden vastaanottaminen Maailmankansalaisuus ja globaalikasvatus Tiimin johtaja: Frank Dürr Tulevaisuustiimin toimintasuunnitelma Nimensä mukaisesti tulevaisuustiimi pyrkii hankkimaan itselleen ja levittämään muullekin työyhteisölle syvällistä käsitystä niistä taidoista, joita tarvitaan tulevaisuudessa. Tavoitteena on vaikuttaa koulun pedagogisiin ratkaisuihin. Tavoite edellyttää tiimiltä ja koululta tutkivaa otetta ja yhteyksiä koulun ulkopuolisiin toimijoihin ja asiantuntijoihin. Tiimi muotoilee paikallista osuutta uuden opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen aihealueeseen Työelämässä tarvittava yrittäjyys. Tiimi huolehtii koulun sisäisen TET-harjoittelun järjestämisestä seitsemäsluokkalaisille. Sisäistä TETharjoittelua kehitetään siten, että harjoittelu keskittyy esikoululaisten ohjaamiseen. Kaksi oppilasta kerrallaan on keskiviikkoisin neljä tuntia (klo ) esikoululaisten ohjaajina. Oppilas saa harjoittelun suorittamisesta todistuksen. Tiimi huolehtii NY Yrittäjyyskasvatuksen polku -ohjelman toteuttamisesta luokka-asteittain: NY Minä+sinä=me (2. lk) NY Mitä ihmiset tekevät (4. lk) NY 6h-leiri (6./8. lk) NY Oma talous (8. lk). viestintäteknologian osaaminen (L5) Lukuvuoden kasvatukselliset teemat Tiimin johtaja: Mari Sarviaho kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Lukuvuoden kasvatukselliset teemat Tiimin johtaja: Maija Lukkari vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Tiimin johtaja: Laura Kortelainen Leena Rusanen Suvi Häkkinen Elina Hynynen Kimmo Pulkkinen Riitta Georgiou Juha Airas Kati Hiltunen Vilja Korsulainen Liisa Suni Mervi Saloniemi Teemu Ristiniitty Teemu Helkamäki Anne-Mari Lehtosalo Kati Rönnberg Marjo Sippola- Immonen Marja Kukko Jari Karjalainen Harri Sivonen Aino Virtanen Saara Puittinen Jari Vehviläinen Heli Turpeinen Marja-Liisa Hartikainen Mirva Saunamäki Pasi Kaukinen Tiia Alikoski Laura Haapalahti Tiimi pyrkii juurruttamaan kestävän kehityksen periaatteita koulun toimintakulttuuriin. Teema on yksi AKK:n lukuvuoden painopistealueista. Tiimi muotoilee uuden opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen aihealueen "kestävän tulevaisuuden rakentaminen" paikallista tekstiä. KEKE- eli kestävän kehityksen toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä kunnan muiden koulujen kanssa Siuntion kunnan yhteisessä kestävän kehityksen hankkeessa, johon on nimetty työryhmä. Hanketta organisoi Lena Ahlroth Svenska skolasta. Aleksis Kiven koulun edustajana työryhmässä aloittaa biologian ja maantiedon lehtori Teemu Ristiniitty. Koulun yksikkökohtaiseen KEKE-ryhmään kuuluu opettaja- ja oppilasjäseniä ala- ja yläkoulusta. Vuoden teema on energia. Alkukartoituksen jälkeen kestävän kehityksen työryhmä suunnittelee kouluun toteutettavat toimenpiteet,

3 Sivu 3/43 ja lukuvuoden päätteeksi toiminta arvioidaan. Tulevaisuustiimi huolehti koulun sisäisen TET-harjoittelun järjestämisestä seitsemäsluokkalaisille. Sisäistä TET-harjoittelua kehitettin siten, että harjoittelu keskittyi esikoululaisten ohjaamiseen. Kaksi oppilasta kerrallaan oli keskiviikkoisin neljä tuntia (klo ) esikoululaisten ohjaajina. Oppilas sai harjoittelun suorittamisesta todistuksen. Sisäinen TET-harjoittelu toimi erittäin hyvin. Tulevaisuustiimi juurrutti kestävän kehityksen periaatteita koulun toimintakulttuuriin. Luokkiin hankittiin paperinkeräyslaatikot. Opettajille järjestettiin kysely luokan sähkölaitteiden käytöstä tavoitteena ohjata energiansäästöön. Koulumme voitti kunnan energiansäästökilpailun ja sai 1500 euroa palkinnoksi. Kouluruoan joutumista jätteisiin tarkkailtaiin ja oppilaiden toimintaa ohjattiin. Ruokahävikki saatiin pienenemään. Tiimi huolehti myös NY Yrittäjyyskasvatuksen polku -ohjelman toteuttamisesta luokka-asteittain: NY Minä+sinä=me toisella luokalla, NY Mitä ihmiset tekevät neljännellä luokalla, NY 6h-leiri kahdeksasluokkalaisten ohjaamana sekä Aleksis Kiven koulun että Päivärinteen koulun kuudesluokkalaisille, NY Oma talous kahdeksasluokkalaisille sekä NY Vuosi yrittäjänä valinnaisryhmille. Yrittäjyyskasvatustoiminnasta vuoden aikana palkintoja saivat sekä oppilaat (mm. SM-hopea) että opettaja. Nimensä mukaisesti tulevaisuustiimi on hankkinut itselleen syvällistä käsitystä niistä taidoista, joita tarvitaan tulevaisuudessa. Tavoitteena on vaikuttaa koulun pedagogisiin ratkaisuihin. Tavoite edellyttää tiimiltä ja koululta tutkivaa otetta ja yhteyksiä koulun ulkopuolisiin toimijoihin ja asiantuntijoihin Kansainvälisyystiimi Kansainvälisyystiimin toimintasuunnitelma Osallistutaan kotimaassa järjestettävään kansainvälisyyskoulutukseen. 2. Toivotaan, että koulu voi saada luottokortin. Koulu/kunta on saanut lähes Cimolta viimeisen neljän vuoden aikana. Projekteihin osallistuvat joutuvat maksamaan itse kaikki kustannukset, jos he eivät halua käyttää työlästä ennakkomaksujärjestelmää. Lisäksi jos lennot ostaa laskulla, lentojen hinnat ovat huomattavasti kalliimpia. Se tarkoittaa, että moni siuntiolainen ei voi osallistua kansainväliseen projektiin. 3. Ylläpidetään aikaisempia ja toimivia yhteyksiä muihin maihin. 4. Kansainvälisyyden näkyminen koulutyössä - kieltenopiskelun merkitys motivaation ylläpitäminen kieltenopiskeluun. Useampi kuin joka kolmas oppilas valitsee vieraan kielen valinnaisaineeksi. 5. Käynnistetään E-twinning- projekti kahden koulun kanssa (Puola La Réunion). 6. Ranskan ryhmä ja saksan ryhmä lähtevät mahdollisesti opintomatkalle toukokuussa Käynnistetään uusi kv-yhteys yhdysvaltalaisen koulun kanssa. 8. Aloitetaan oppimissuunnitelma globaali kansalainen. 9. Kutsutaan Zodiac-tanssiesitys kouluun. 10. Kieltenopiskeluretki Helsinkiin (8. luokkien ruotsin opiskelijat). Kansainvälisyystiimi valmisteli kahden keväällä 2014 päättyneen Comenius-projektin loppuraportit, jotka Cimo hyväksyi. Haettiin Erasmus+ KA1-täydennyskoulutusprojektille Oppimisen ilo kuuluu kaikille - The Joy of Learning apurahaa Cimosta 11 opettajan ja 2 koulunkäyntiavustajan täydennyskoulutukseen. Hakemus hyväksyttiin. Kesällä 2014 kolme opettajaa osallistuivat koulutukseen Englannissa. Haettiin myös kansainväliselle yhteistyöprojektille Students' Wellbeing rahoitusta (yhtenä vastauksena kouluterveyskyselyn 2013 tuloksiin). Hakemusta ei hyväksytty. Ylläpidettiin aikaisempia ja toimivia yhteyksiä muihin Euroopan maihin e-twinningin, Facebookin ja sähkköpostin kautta. Suunniteltiin myös uutta Erasmus+-projektia mm. Ranskan Réunionin (jossa oli kontaktiseminaari keväällä 2014) kanssa. Yläkoulun opiskelijaryhmä, joka oli valittu hakemusten perusteella, teki ilmastonmuutokseen liittyvän opintomatkan Tsekkiin. Ranskan valinnaisaineryhmä teki opintomatkan Pariisiin ja saksan valinnaisaineryhmä Berliiniin keväällä Oppilaiden motivaatio kielten opiskeluun on lisääntynyt. Lähes puolet seitsemänsien luokkien oppilaista

4 Sivu 4/43 valitsi ranskan tai saksan yhdeksi valinnaisaineekseen Media ja kulttuuri -tiimi Media ja kultturi -tiimin toimintasuunnitelma Keskeisiä tavoitteita ovat kulttuurisen osaamisen kasvattaminen, kulttuuriperinnön tuntemuksen edistäminen, kulttuurin luominen ja kulttuuristen arvojen havaitseminen, mediakasvatuksen edistäminen, tieto- ja viestintätekniikan monipuolisen käytön edistäminen ja monilukutaidon edistäminen, taiteenalojen käyttäminen oppimisympäristöinä ja elämysten lähteinä. Painopistealueet ja tavoitteet Arvokeskustelun herättäminen ja tiimin painopisteistä ja tavoitteista päättäminen Tiimikokous , Tiimikokous Toimintasuunnitelma on valmis vko:lla 36 Syyskuu Kulttuuriympäristö näkyväksi! Kuukauden avaus Tiimikokous (Aleksis Kiven päivä ja Kuluttuuribaanan suunnittelua/apurahaanomus/omien keskeisten kultturikohteiden nimeäminen, taustamateriaalina Espoon Kulps ja Hki:n kulttuurikasvatussuunnitelma) Kotikuntani kasvot Siuntion kaikille kouluille suunnattuun piirustuskilpailuun osallistuminen Aleksis Kivi kirjoituskilpailu, AKK:n oma vuosittainen kirjoituskilpailu nimikkokirjailija Aleksis Kiven kunniaksi Euroopan kulttuuriympäristöpäivä Koulun video- ja valokuvakameroiden käyttö: yhteisten pelisääntöjen ja ohjeiden luominen, kameroiden käyttö opetuksessa Loka-marraskuu Aleksis Kiven syntymästä 180 vuotta: asian huomioiminen ja siitä tiedottaminen Mediakasvatukseen tutustuminen ja mediataitojen kehittäminen, tieto- ja viestintätaitojen edistäminen, monilukutaitoon tutustuminen tietojen ja taitojen hankintaa OPS 2016 sisältöihin tutustuminen AKK:n mediapolun esittely ja arviointi YT:ssä Yläaste: kotisivujen tekeminen ja julkaiseminen Kulttuuribaana hankkeen käynnistäminen Mitä on kulttuurikasvatus Siuntiossa?, Mediaviikon suunnittelu alkaa Joulukuu Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutustavat OPS -työ, kasvatuksellisten painopisteiden ja toimintatapojen kehittäminen ja päivittäminen? Valtakunnallinen taiteen edistämispäivä , Itsenäisyyspäivä Sibelius juhlavuosi alkaa 2015/150v Tammi-toukokuu 2015 tammikuun kuukauden avaus: Yhdessä parempi internet AKK:lla kuplii sarjakuvakilpailun julkistaminen ( ) aiheina: media, kasvatukselliset ja kulttuuriset aiheet sekä kansainvälisyys että kaksikielisyys Joen lumo elokuvaan tutustuminen ja siitä tiedottaminen (Aki Rahikka), elokuva Siuntion joesta Retkikohdesuositukset eri luokka-asteille, erityisesti tärkeimmät kulttuurikohteet ja vaihtoehdot

5 Sivu 5/43 Kansainvälinen museoviikon huomioiminen /museovierailut Toimenpiteet Luodaan koko lukuvuoden kattavat, kasvatukselliset kuukauden teemat yhdessä KIVA tiimin kanssa. Teemojen näkyvyyden lisääminen koulun toimintakulttuurissa (Info tv, kuukauden avaukset) Ilmoittaudutaan valtakunnalliseen mediataitoviikkoon netissä ja tilataan siihen liittyvä materiaali Luodaan tiimin keskeiset tavoitteet, Toimintasuunnitelman laatiminen, Tutustuminen Espoon Kulpsiin (netissä oleva Espoon Kulttuuri- ja liikuntapolku) ja Helsingin Kulttuurikasvatussuunnitelman paperiversion lukeminen ja kommentointi Syyskuu Kilpailuista tiedottaminen oppilasjäsenten valinta töiden valintaraatiin Lukudiplomin esittely KK-avauksessa Vastuuhlöt: Mari ja Elina töiden esille paneminen, palkintojen hankinta, yhteistyö Siuntion kulttuuriyhdistyksen kanssa, (Pekka Leskinen), tiedottaminen eri tahoille Kotikunnan kulttuuriympäristöön liittyvien esitteiden ja linkkien jakaminen/hankkiminen opettajien käyttöön, vastuuhlöt: Harri ja Ami Yhteistyö kunnan sivistys- ja kulttuuritoimeen Aleksis Kiven päivä, vastuuhenkilö: Elina Kameroiden käytön, kuvien tallentamisen ja siirron, tulostamisen opastamista opettajille ja oppilaille, käyttöohjeiden luominen, (tiedottaminen YT:ssä lokakuun aikana, esim. ke 8.10) vastuuhenkilöt: Mari ja Harri Kulttuuriapuraha-anomuksen suunnittelua/yhteistyökumppaneiden hankintaa pe Lokakuu Kuntien mahdollisuus hakea Lasten kulttuurin apurahaa Lasten ja nuorten kulttuuria edistäviin hankkeisiin : Kulttuuribaana hanke? Laitetaan alulle oman koulun kulttuuripolun/kuluttuurikasva-tussuunnitelman luominen apurahan hakuaika: Vastuuhenkilö: Mari Yhteistyö kunnan muiden koulujen kanssa? Loka-marraskuu Osallistuminen koulutuksiin: Mobiilimetkaa museossa koulutus/helsinki ja Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen/helsinki/memo Media koulussa koulutus/helsinki/memo Yläasteen 8. valinnainen atk: Suunnitellaan ja julkaistaan omat kotisivut, vastuuhenkilö: Vilja OPS 2016 teksteihin tutustuminen, kirjallisuuden lukeminen, linkkipankin luominen ja jakaminen Koulutusannin jakaminen tiimin sisällä, tiedottaminen muille, OPS 2016 tekstialkioiden aloittaminen AKK:n mediapolun esittely YT:ssä kaikille opettajille, ohjeet esille miten sitä käytetään, miten sinne pääsee? Vastuuhenkilö: Harri Ipadit ja Smart älytaulu opetuksessa, mitä kokemuksia on tähän asti tullut? Vastuuhenkilö: Ami Joulukuu Juhlassa käyttäytyminen, ohjeistus, KK-avaus/aamunavaus suomalaisuudesta, itsenäisyydestä, Sibeliuksesta kertominen eri medioita hyödyntäen Koulutukseen osallistuminen: Medialukutaidon uudet tuulet klo Olli Vesterinen ja Sara Sintonen Helsingin yliopisto Tammi-toukokuu 2015 Yhdessä parempi internet mediataito koulussa: Valtakunnallinen mediataitoviikko , materiaalin jakaminen, tiedottaminen opettajille ja oppilaille, omien kotisivujen avaaminen (

6 Sivu 6/43 Sarjakuvien luominen tietokoneita ja piirrosohjelmia ja esim. älytaulua hyödyntäen Koulun oman verkkolehden tuottaminen Mediakasvatukseen liittyvät kyselyt ja/tai ohjeistukset, nettiturvallisuudesta puhuminen, ohjeiden esillä pitäminen, Taiteen hyödyntäminen oppimisympäristönä esim. Nettiaiheisten valistusvessojen maalaukset / ovien maalaukset ( Voimassa olevien käytänteiden kirjaaminen ja päivittäminen esitettävään muotoon Järjestetään mediaviikolle elokuvan päivä, kutsutaan kuvaaja ja käsikirjoittaja koululle kertomaan, esittelemään elokuvaa, elokuvakasvatusmateriaalin esillä pitäminen, linkit ym. Arviointi Arviointia ja palautetta pyydetään jakson alussa ja lopussa Seurantaa ja yhteistä keskustelua Syyskuu Yhteisarviointi, ulkopuolista arviointia Yhteistyö oppilaskunnan, Siuntion Päivärinteen koulun, Svenska skolanin kanssa (opettaja- ja oppilasraati, yhteisnäyttelyn asettaminen) ja Siuntion kulttuuriyhdistyksen sekä kulttuurisihteerin kanssa Tavoiteaika Elokuu Tiimikokous , tiimikokous Toimintasuunnitelma on valmis vko:lla 36 Syyskuu Kuukauden avaus Tiimikokous (A.Kiven pv. ja Kuluttuuribaanan suunnittelua/apuraha-anomus/omien keskeisten kultturikohteiden nimeäminen, taustamateriaalina Espoon Kulps ja Hki:n kulttuurikasvatussuunnitelma) Lokakuu YT 8.10/tiedottaminen Aleksis Kiven päivän ja kameroiden käyttöopastus Tiimikokous (KK avaus) Tiimikokous (kekri/halloween / Media koulussa koulutusannin jakaminen) Marraskuu tiimikokous pe (Osaava Vesopäivä la Siuntion kylpylä) Kotisivut ja blogit ( Koulupäiväni ks. liite) Joulukuu Tammi-toukokuu 2015 Media- ja kulttuuritiimi perustettiin syksyllä 2014 vastaamaan OPS 2016 haasteisiin kulttuurisen osaamisen, monilukutaidon sekä tieto- ja viestintä taitojen edistämiseksi. Keskeisiä tavoitteita olivat OPS työskentelyn tukeminen media- ja kulttuurisen osaamisen kasvattamisen osalta, kulttuuriperinnön tuntemuksen edistäminen, kulttuurin luomisen ja kulttuuristen arvojen havaitsemisen edistäminen, tieto- ja viestintätekniikan monipuolisen käytön käytön ja monilukutaidon edistäminen sekä eri taiteenalojen käyttäminen oppimisympäristöinä ja elämysten lähteinä. Tiimin jäsenet osallistuivat media- ja kulttuurialan koulutuksiin ja tiedottivat koulutuksen annista muuta henkilöstöä sekä tekivät projekteja oppilaiden kanssa. Kahdeksannen luokan ATK-valinnaisryhmä tuotti ja

7 Sivu 7/43 julkaisi omat kotisivut, jossa käsiteltiin kasvatuksellisia ja kulttuurillisia aiheita. Anne-Mari Lehtosalo on aloittanut luokassaan Tabletkoulu-materiaalin kokeilemisen ja niiden käyttö on tarkoitus laajentaa koko kouluun. Tabletkoulun kurssit pohjautuvat uusimpiin teknologiaa hyödyntäviin opetusmenetelmiin: ilmiöpohjaisuuteen, käänteiseen oppimiseen, pelillisyyteen, ja yhteisölliseen sekä itseohjautuvaan oppimiseen. Koulu osallistui valtakunnalliseen mediataitoviikkoon Yhdessä parempi internet Tiimi jakoi nettiturvallisuuteen liittyviä materiaaleja ja tiedotti opettajia mediataitoviikosta. Koulun opettajille teetettiin tiimin toimesta kysely koulun mediapolusta sekä it-laitteista. Mediapolun sisällöt päivitettiin ja opettajielle jaettiin luokka-astekohtaiset tavoitteet. Tiimi hankki tietoa ja tutustui Kulps Espoon kulttuuri- ja liikuntapolkuun sekä Helsingin kaupungin Kulttuurikasvatussuunitelmaan sekä OPS 2016 sisältöihin. Tiimi laati ja toteutti ympäristö- ja kulttuuripolku - kyselyn oman koulun henkilöstölle. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa mitä luonto- ja ympäristökohteita opettajat haluavat hyödyntää opetuksessaan ja minkälaisiin laajempiin, oppiaineiden rajat ylittäviin oppimiskokonaisuuksiin ne sopivat ja milloin ja mihin luonto- ja ympäristökohteisiin oppilaat halutaan viedä. Kootun ympäristö- ja kulttuurimateriaalin ja henkilöstökyselyn pohjalta laadittiin alustavat tavoitteet oman koulun/kunnan ympäristö- ja kulttuuripolulle. Kyselyn tulokset ja koonti ehdotuksista esiteltiin maaliskuussa sekä opettajien YT-kokouksessa että OPS ohjausryhmässä, jossa silloinen sivistystoimenjohtaja oli myös paikalla. Kulttuuripolun edustajat olivat myös yhteydessä kunnan valtuutettuihin. He pyysivät kunnan valtuutettuja tekemään valtuustoaloitteen Siuntion oman kulttuuri- ja ympäristöpolun laatimiseksi. Sen tavoitteena on luoda kulttuuri- ja ympäristöpolku, joka nivottaisiin osaksi Siuntion kunnan uutta opetussuunnitelmaa Kunnanvaltuusto hyväksyi valtuustoaloitteen Siuntion oman kulttuuri- ja ympäristöpolun luomisesta Tiimi hankki yhteistyökumppaneita olemalla yhteydessä naapurikouluihin sekä Siuntion kulttuuriyhdistykseen että kulttuurisihteerin. Syyskuussa 2014 toteutettiin yhteistyönä kulttuuriympäristöt näkyväksi tekevä Kotikuntani kasvot piirustuskilpailu kaikissa Siuntion kunnan kouluissa. Aleksis Kiven 180 -juhlavuotta juhlistettiin kutsumalla kouluun kirjailijavieras Veera Salmi sekä järjestämällä Aleksis Kivi -kirjoituskilpailu kaikille koulun oppilaille. Yhdeksännen luokan kuvataiteen valinnaisryhmä osallistui Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuun ja järjesti performanssin Fanjunkarsin torpassa. Oppilaiden työstä tulee verkkomateriaalia Ihan nurkan takana -avaimia kulttuuriympäristökasvattajalle hankkeeseen. Aineisto julkaistaan vuonna Elämäntaitotiimi Elämäntaitotiimin toimintasuunnitelma Vertaissovittelun eli Verson aktivointi Elämänhallintatiimi selvittää mahdollisuudet kouluttaa taas lisää koulun oppilaita, opettajia ja avustajia hallitsemaan vertaissovittelukäytäntö. Verso-toiminnalle luodaan toistaiseksi pysyvät ja hyvät käytänteet toimia. Syyslukukauden 2014 aikana toiminta pyörii jo säännöllisesti ja tehokkaasti. Kiusaamisen vastaisen ohjelman eli KiVan toteuttaminen Elämäntaitotiimi perehdyttää koulun jokaisen työntekijän KiVa-ohjelmaan. Perehdytyksen jälkeen luodaan vapaaehtoisista koulun henkilökunnan jäsenistä KiVa-tiimi. KiVatiimin jäsenet selvittelevät lukuvuoden aikana esille tulleita kiusaamistapauksia työpareina. Elämäntaitotiimi myös neuvoo ja auttaa konkreettisesti kaikkia opettajia KiVa-tuntien toteutuksessa. Elämäntaitotiimi luo puitteet KiVa-koulun toteutumiseen Aleksis Kiven koulussa kaikkinensa. KiVa-toiminta käynnistyy jo aivan syyslukukauden 2014 alussa. Oppilaiden osallistaminen Elämäntaitotiimi tarkastelee koulun toimintaa ja tarttuu eri tilanteisiin oppilaiden osallistamisen valossa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti koulun oppilaskunnan kanssa. Ajatus osallistamisesta läpäisee koko lukuvuoden alusta loppuun. Muu elämänhallintaan tähtäävä Lukukauden 2015 alusta elämäntaitotiimi tarkastelee Verso- ja KiVa-ohjelmien toteutusta ja pohtii muiden elämänhallintaan ja ihmisenä kasvamiseen liittyvien ohjelmien mukaan ottamista. Elämäntaitotiimi pohtii yhdessä media ja kulttuuri -tiimin kanssa koulun kuukauden avauksien kasvatukselliset ja kulttuuriset teemat.

8 Sivu 8/43 Elämäntaitotiimin toimintasuunnitelma toteutui tavoitteiden mukaisesti. Vertaissovittelun eli VERSOn aktivointi käynnistyi tammikuisella VERSO-koulutuksella. Koulutukseen osallistui koko henkilökunta. VERSOon valituille oppilaille järjestettiin oma koulutus. Tammikuusta alkaen VERSO toimi ohjelman mukaisesti. Toimintaa ohjasivat koulumme VERSO-aikuiset. Kiusaamisen vastaisen ohjelman eli KiVa-ohjelman toteuttaminen onnistui myös tavoitteiden mukaisesti. Koko koulun KiVa-kartoituksen mukaan jopa 90% kiusatuista sai apua tilanteeseensa KiVaselvittelyn myötä. KiVa-oppitunteja pidettiin koulussamme ohjelman mukaisesti, ja erityisesti tunteja suunnattiin yläkoulunsa aloittaneille seitsemäsluokkalaisille. Elämäntaito-tiimi laati KiVa-toiminnan vuosikalenterin, jonka toimii kiusaamisen vastaisen ohjelman runkona ja rutiinina koulussamme. Oppilaiden osallistaminen oli tärkeä osa koko koulun ja jokaisen luokan luokan omaa toimintakulttuuria. Muu elämänhallintaan tähtäävä kasvatus ja opetus oli koko ajan mukana yhtenä tärkeänä ulottuvuutena koulun kasvatuksellisessa ja opetuksellisessa toiminnassa. Mm. yhdessä media- ja kulttuuritiimin kanssa tiimimme pohti elämäntaitoihin liittyvät teemat jokaiseen koko koulun kuukauden avaukseen Liikkuva koulu -tiimi Tiimin toimintajatus ja tavoitteet Aleksis Kiven kouluun oma Liikkuva koulu-tiimi Tiimin tavoitteena on saada liikunnalle vahva sija Aleksis Kiven koulun toimintakulttuurissa. Ilmoittaudumme mukaan Liikkuva koulu-hankkeeseen ja teemme töitä kehittääksemme kouluamme asioissa, jotka innostavat oppilasta liikkumaa jokaisena koulupäivänä. Haluamme tukea lasten osallistumista koulun kehittämiseen ja sitä, että lapset liikkuvat kouluajalla muutenkin kuin liikuntatunneilla. Erityisesti haluamme tukea osallistumisessa niitä lapsia, joille koulun toimintaan ja kaveriporukkaliikuntaan mukaan lähteminen ei ole itsestäänselvyys. Kannustusta oppilaan osallistumiseen Oppilaan osallisuuden mahdollisuuksien lisääminen ja yritteliäisyydestä palkitseminen on osa tiimimme toiminta-ajatusta. Haluamme antaa yläkoulun oppilaille mahdollisuuden hankkia omalla aktiivisuudellaan itselleen osallistumistodistuksen, joka saattaa olla hyödyksi jatko-opintoihin tai kesätyöpaikkaan hakiessa. Tavoitteena on, että kaikesta aktiivisesta osallistumisesta palkitaan. Esimerkiksi myös välituntileikkeihin tarkoitettujen välineiden valmistamisesta voi saada osallistumistodistuksen. Tiimi osaltaan tukee näin oppilaita osallistumaan koulun toimintaan ja olemaan aktiivisesti mukana vaikuttamassa omassa toimintaympäristössään. Pyrimme myös alakoululaisten osallisuuden lisäämiseen ja antamaan kuudesluokkalaisille pieniä vastuutehtäviä, jotta yläkoulun puolelle siirryttäessä välituntiliikuttajaksi tai muuten koulun kehittämistyössä aktivoituminen on helpompaa. Aktiivista yhteistyötä Haluamme vahvistaa koulun yhteishenkeä ja tukea hyvää yhdessä tekemisen meininkiä. Tuemme yhteistyötä yläkoulun ja alakoulun välillä sekä kannustamme opettajia ohjaamaan luokkia tekemään yhteistyötä liikunnan merkeissä. Kannustamme myös kummiluokkia tekemään yhteistyötä keskenään. Liikkuva koulu-idean toteutumiseksi pyrimme tekemään yhteistyötä myös muiden tiimien, toisten koulujen, kotien sekä muiden lasten ja nuorten liikuntaa tukevien toimijoiden kanssa. Lisäksi tiimimme pyrkii antamaan opettajille konkreettisia vinkkejä siitä, miten liikunnan määrää voi lisätä koulupäivän aikana. Esimerkiksi Aleksis Kiven koululla on oma Liikkuva koulu-aiheinen kansio. Tarkoituksena on saada sellainen myös muille kouluille Siuntiossa. Lisäksi mietimme, miten voisimme jakaa linkkejä ja vinkkejä muiden koulujen ja toimijoiden, esimerkiksi urheiluseurojen, kanssa. Liikuntaan kannustava kouluympäristö Tavoitteenamme on kartuttaa liikuntaa tukevien välineiden määrää ja kehittää välinevarastoja. Selvitämme mahdollisuuksia kehittää koulun tiloja ja piha-alueita niin, että ne innostavat oppilaita liikkumaan ja helpottavat opettajia suunnitella monipuolisia liikuntatunteja. Koulun kehittämiskohteet, painopistealueet ja hyvinvointikyselyn tulosten huomioiminen tiimin toiminnassa sekä opetussuunnitelmatyö

9 Sivu 9/43 Tavoitteenamme on tehdä yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Pyrimme välittämään tietoa tiimin toiminnasta ja koemme, että oppilaiden perheet voivat olla suuri voimavara siinä, että Liikkuva koulu toiminta saa Siuntiossa tuulta purjeisiin. Tiimimme toiminnan lähtökohta on terveiden elämäntapojen ja päihteettömyyden tukeminen. Lisäksi pyrimme oppilaan osallisuuden vahvistamisen kautta vaikuttamaan siihen, että oppilaat ottavat entistä enemmän vastuuta yhteisestä kouluympäristöstä ja pitävät hyvin huolta liikuntavälineistä. Pyrimme kannustamaan kierrätykseen, kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen välineiden tekemisessä ja otamme ekologiset näkökohdat kaikessa toiminnassa huomioon. Tilaamme uusia välineitä vain tarpeeseen ja suosimme ekologia ja laadukkaita tuotteita. Opetamme lapsia pitämään huolta luokan välineistä ja siivoamaan varastot yhdessä opettajan kanssa aina liikuntatuokioiden jälkeen. Tiimimme perustettiin vastaamaan havaittuihin tarpeisiin, mm. niihin ongelmiin, jotka tulivat esille lukuvuonna 2013 tehdyssä hyvinvointikyselyssä. Erityisesti oppilaiden osallistumisen mahdollisuuksien lisääminen ja kuulluksi sekä huomioiduksi tulemisen tarpeen huomioiminen ovat asioita, joihin pyrimme vaikuttamaan. Teemme opetussuunnitelmatyötä Siuntion kunnan OPS -työryhmän ohjeiden ja aikataulun mukaisesti. Lisäksi arvioimme tiimin toimintaa ja kehitämme sitä tarpeen mukaan. Lukuvuoden toiminta AKK ilmoitetaan mukaan liikkuva koulu hankkeeseen ja haemme avustusta Opetushallitukselta, jotta saisimme kouluun lisää liikuntavälineitä. Selvitämme, onko tänä vuonna mahdollisuutta saada avustusta Aluehallintovirastosta. Haemme avustusta, mikäli se on mahdollista. Aleksis Kiven koululle tulee Koululiikuntaliiton ilmainen SPIN -koulutus. Yhteen koulutukseen mahtuu maksimissaan noin 40 oppilasta. Koululiikuntaliiton edustaja kouluttaa yhden koulupäivän ajan vapaaehtoisia yläkoulun oppilaita. Ensisijaisesti suunnattu 8. ja 9.- luokkalaisille, mutta jos tilaa riittää, myös 7. luokkalaiset ovat tervetulleita. Tiimi on mukana organisoimassa liikuntapäivää, joka järjestetään syyskuussa Liikuntapäivän teema on avoin, mutta turvallisuuteen liittyvät teemat ovat nousseet esille keskusteluissa. Tavoitteena on järjestää syyslukukauden aikana yksi liikenneturvallisuusaiheinen teemapäivä. Siuntiossa on ollut liikenneturvallisuusviikko elokuussa 2014, joten tämä on sopiva jatke tähän teemaan. Kehitämme välinevarastoja ja käytäntöjä, jotta lapset saavat helpommin välineitä käytettäviksi välitunneille ja samalla tietysti myös oppitunneille. Tavoitteena on ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja ohjata oppilaita ottamaan vastuuta yhteisistä tavaroista. Lukuvuoden aikana tiimi opastaa ja ohjaa opettajia siihen, että oppilaat saavat mahdollisuuden valmistaa välineitä (esim. hernepusseja, peikonhäntiä, valokuvasuunnistusrasteja) koko koulun käyttöön. Oppilaita ohjataan samalla kestävän kehityksen periaatteisiin ja ottamaan vastuuta yhteisistä välineistä. Tiimi suunnittelee ja toteuttaa oppilaille todistuksen aktiivisesta osallistumisesta välituntitoiminnan kehittämiseen. Todistukset käytetään sivistyslautakunnassa. Selvitetään, onko mahdollista saada todistukseen merkintä osallistumisesta. Pyrimme kehittämään koulussa niitä asioita, jotka mahdollistavat aktiivisen liikkumisen koulupäivän aikana sekä Toukolassa että isojen puolella. Selvitämme, millaisia mahdollisuuksia koululla on kehittää koulun sisätiloja ja ulkoalueita niin, että ne ovat turvalliset, mutta aktiiviseen liikkumiseen innostavat. Selvittelemme, milloin ja miten urheilukenttä voisi olla oppilaitten käytössä myös välituntisin. Opetussuunnitelmatyö on yksi tiimin keskeisiä tehtäviä ja sitä tehdään säännöllisesti Siuntion kunnan OPS -työryhmän antamien ohjeiden ja aikataulun mukaisesti. Selvitämme mahdollisia yhteistyömuotoja erilaisten yhdistysten, yritysten ja kunnan muiden toimijoiden kanssa. Erityisesti mietitään, onko mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä Siuntion koulujen välillä. Selvitetään mahdollisuutta perustaa kunnan sivuille aiheesta tiedotuskanava tai tehdä koululle oma blogi Liikkuva koulu teeman pohjalta. Tavoitetta ja toteutusta on vielä suunniteltava huolella. Selvitämme mahdollisuutta saada koulutusta henkilökunnalle. Toimintapaikat ja toiminta-aika Liikkuva koulu tiimin kaikki toiminta toteutuu koulun tiloissa, koulun piha-alueilla tai koulun erikseen varaamissa toimintaan sopivissa tiloissa (esim. retki keilaamaan). Koulun järjestämä toiminta tapahtuu koulupäivän aikana. Toiminnasta tiedottaminen

10 Sivu 10/43 Tiimin toiminnasta voi kysyä tiimin vetäjältä. Kokouksista laaditaan muistiot, jotka toimitetaan koulun johdolle ja kokousmuistiot ovat nähtävillä Aleksis Kiven koulun opettajien työhuoneessa. Toiminnan laajuus Kaikilla Aleksis Kiven koulun oppilailla on yhtäläinen oikeus osallistua tiimin organisoimaan omalle ikätasolle suunnattuun toimintaan. Toimintaan osallistuminen kuitenkin edellyttää, että pystyy noudattamaan yhdessä sovittuja sääntöjä. Toiminnan seuranta ja arviointi Tiimi arvioi tiimin toimintaa lukuvuoden aikana. Yhteistyö ja tiedonkulku Tiimi toivoo yhteistyötä kodin, eri koulujen, kunnan eri toimijoiden, seurojen ja yhdistysten kanssa. Toiminta nähdään mahdollisuudeksi osana laajempaa kokonaisuutta. Selvitetään, voisiko kouluilla olla omat yhteyshenkilöt liikuntaan liittyvien asioiden merkeissä. Tietosuoja-asia Tietosuoja-asioissa tiimin toimintaa koskevat kaikki samat lait ja määräykset, jotka tulee huomioida koulun ja opettajan toiminnassa. Liikkuva koulu tiimi perustetiin Siuntion Aleksis Kiven kouluun syyslukukaudella Tiimi kokoontui säännöllisesti noin kerran kuukaudessa ja muu yhteistyö tiimin sisällä tapahtui välituntisin ja Wilmassa. Syksyllä 2014 tiimi sai välinepaketin, jonka varassa perustetiin välituntivälinelainaamo. Väliaikainen lainaamo toimi kirjaston yhteydessä. Vanhempainyhdistys myönsi 200 euroa, jotta saisimme rakennettua kouluun uuden välinelainaamon. Se perustetiin voimistelusalin läheisyyteen. Projektissa olivat mukana kuudennen luokan tytöt sekä kouluisäntä. Välinelainaamon toimintaa pyörittivät vapaaehtoiset oppilaat viidensiltä ja kuudensilta luokilta. Lainaamo toimi koko kevään ongelmitta. Syksyllä 2014 järjestettiin vapaaehtoisille yläkoululaisille ilmainen koululiikuntaliiton SPIN-koulutus. SPIN-oppilaat saivat valmiudet ohjata välituntisin liikuntaa muille oppilaille. SPIN-oppilaat suunnittelivat liikuntapäivän ja olivat toteuttamassa sitä. He ohjasivat myös välituntiliikuntaa toisilleen palloiluhallilla sekä pienemmille oppilaille koulun päärakennuksen leikkialueella. SPIN-oppilaille järjestettiin osallistumistodistus keväällä Myös muita mahdollisuuksia osallistua tarjottiin. Esimerkiksi muutamat oppilaat ompelivat välituntinauhoja. Muutamat oppilaat kirjoittivat lehtiartikkelin SPIN-koulutuksesta Kirkkonummen Sanomiin. Osallistamisen osalta tiimi onnistui tehtävässään lukuvuonna Myös Välkkäri-toiminta aloitetiin. Koululla järjestettiin kaksipäiväinen välkkärikoulutus ja siihen osallistuivat oppilaita viidensiltä ja kuudensilta luokilta. Toiminta lähti hyvin käyntiin ja se jatkui aina kevääseen asti. Kevätlukukaudella tiimi anoi rahaa Siuntion Lions-Clubeilta ja osti noin 60 euron arvosta pingisvälineitä koulullemme. Lisäksi saatiin rahaa välineisiin, mutta tilauksen tekeminen jäi syksylle Koulun kevätjuhla järjestettiin Liikkuva koulu teeman mukaisesti niin, että oppilaat osallistuivat aktiivisesti järjestämällä toiminnallisia pisteitä sekä toisilleen että vanhemmilleen. Tapahtumassa oli mukana myös vanhempainyhdistys. Juhla oli onnistunut lopetus aktiiviselle lukuvuodelle. Koulumme on ilmoitettu mukaan Liikkuva Koulu-toimintaan, mutta kunnalla ei ollut lukuvuonna mahdollisuutta tukea toimintaa taloudellisesti. Tiimin sisällä arvioitiin toimintaa kahdesti lukuvuoden aikana. Koulutiloihin tiimi ei pystynyt resurssien puutteen vuoksi vaikuttamaan muuta kuin välinelainaamon perustamisen verran. Koulutukseen ei löytynyt resursseja juuri silloin, kun koulutus oli ajankohtainen, mutta koulullamme kävi henkilö Liikkuva Koulu-hankkeen organisointitaholta ja neuvoi, miten voisimme viedä toimintaamme eteenpäin. Lukuvuonna ei löytynyt henkilöä, joka olisi vastannut tiedottamisesta esim. kunnan internetsivujen kautta. Varsinainen tavoite oli kuitenkin osallistaminen ja mahdollisuus tarjota lapsille osallistumistodistukset esimerkiksi kesätyöpaikan hakemista varten. Tässä tavoitteessa tiimi arvioi onnistuneensa.

11 Sivu 11/43 2. Lukuvuoden keskeiset tavoitteet Tavoitteena on kouluyhteisön turvallisuus, hyvinvointi ja viihtyisyys sekä opiskelun sujuminen esteettömästi. Arvostamme ja kunnioitamme toinen toisiamme emmekä hyväksy kiusaamista. Turvallinen koulupäivä muodostuu oppilaiden ja aikuisten keskustelevalla yhteistyöllä. Oppitunneilla on työrauha. Koulussa on myönteinen ja iloinen, kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri. Kouluyhteisön turvallisuuteen, viihtyisyyteen, hyvinvointiin ja opiskelun esteettömään sujumiseen pyrittiin kiinnittämällä huomiota ryhmäytymiseen erityisesti lukuvuoden alussa, koko koulun yhteisillä tapahtumilla ja kuukauden avauksilla, osallistamalla oppilaita opiskelun ja tapahtumien suunnitteluun sekä järjestämällä riittävästi kahdenkeskiselle keskustelulle ja ryhmäkeskusteluille aikaa. Varhaisella tuella pyrittiin huolehtimaan siitä, että jokainen oppilas saavuttaa mahdollisimman hyvin omat oppimisen tavoitteensa. 2.1 Laki- ja opetussuunnitelmamuutosten huomioiminen Lukuvuoden alussa tuli voimaan uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Sen myötä koulun oppilashuollollinen toiminta muuttuu. Koulun oppilashuoltoryhmä huolehtii yhteisöllisestä oppilashuollosta sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä. Yksittäisen oppilaan asioita käsitellään monialaisessa asiantuntijaryhmässä koulupsykologin, koulukuraattorin ja kouluterveydenhoitajan johdolla. Monialainen asiantuntijaryhmä keskittyy oppilashuollollisiin asioihin, eikä käsittele pedagogisia asiakirjoja. Opiskeluun liittyviä asioita käsittelee oppimisen tukiryhmä. Pedagogiset asiakirjat (pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys ja HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) käsitellään oppimisen tukiryhmässä. Tavoitteena on saada uudet oppilashuollolliset käytänteet toimiviksi ja osaksi koulun toimintakulttuuria. OPS työ on käynnistynyt. Valtakunnalliset esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusien paikallisten opetussuunnitelmien, jotka on laadittu opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti tulee olla hyväksyttyinä siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä alkavan lukuvuoden alusta lukien. Aleksis Kiven koulun tiimirakennetta on uudistettu opetussuunnitelmatyötä ennakoiden ottamalla aihealueet huomioon. Perusopetuslain muutoksien myötä koulun kurinpitotoimet laajenivat. Kasvatuskeskustelu on nyt ensisijainen toimenpide, jos oppilas rikkoo koulun järjestyssääntöjä. Jälki-istunnossa oppilaalla voi teettää kirjallisia tai suullisia, oppilasta kehittäviä tehtäviä, tai oppilas voi istua hiljaa. Oppilasta voidaan pyytää siivoamaan aiheuttamansa sotku ja korjaamaan jälkensä. Kesällä hyväksytyillä järjestyssäännöillä edistetään koulun turvallisuutta ja viihtyisyyttä, sisäistä järjestystä opiskelun Oppilashuoltotyö käynnistyi heti lukuvuoden alusta uuden lain edellyttämällä tavalla. Oppilaan hyvinvointiin liittyviä asioita käsiteltiin monialaisissa asiantuntijaryhmissä. Oppimisen tuen ryhmässä käsiteltiin oppimiseen ja pedagogisiin asiakirjoihin liittyviä asioita. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä työsti osaltaan kunnan suunnitelmaa oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Oppilashuoltoryhmä teki prosessikuvauksen oppilaan integroimisesta yleisopetuksen ryhmään ja seurasi Wilman tilastoja oppilaiden poissaoloista ja myöhästymisistä, työrauhan häiritsemisestä, koulualueelta poistumisista jne. ja oli tarvittaessa yhteydessä luokanopettajaan ja luokanohjaajaan. Opetussuunnitelmatyö käynnistyi oppilaskyselyllä "Miten opin parhaiten?", jolla kartoitettiin oppilaiden mielipiteitä ja ajatuksia mm. hyvästä oppimisympäristöstä, opetusmenetelmistä ja työtavoista. Oppilaiden näkemyksiä ja toiveita esiteltiin kuukauden avauksissa. Opettajat ilmoittautuivat sähköisesti oppiaine- ja muihin opetussuunnitelmaryhmiin, mutta ryhmien toimintaa ei kunnassa vielä aloitettu. Opettajat pohtivat, millaista osaamista, tietoa ja taitoa uuden opetussuunnitelman laaja-alaisten aihealueiden toteuttaminen opettajilta vaatii. Täydennyskoulutustarvetta ilmeni etenkin tietotekniikkaan liittyvissä asioissa. Opetushenkilöstö teki esityksen myös siitä, kuinka suvaitsevaisuuden tulisi näkyä uudessa opetussuunnitelmassa. Uusiin järjestyssääntöihin kiinnitettiin lukuvuoden alussa paljon huomiota, ja ne asetettiin näkyvästi esille koulun tiloihin. Järjestyssääntöjen rikkomisesta seurasi lainmukaiset toimenpiteet, joista ensisijaisesti käytettiin kasvatuskeskustelua. Koulualueelta poistumisesta seurasi kasvatuskeskustelu/jälki-istunto välittömästi samana

12 Sivu 12/43 päivänä. Näin koulualueelta poistuminen saatiin huomattavasti vähenemään. 2.2 Kehittämiskohteet Aleksis Kiven koulun henkilöstön valitsemat kolme kehittämiskohdetta lukuvuodelle ovat samat kuin edellisenä lukuvuotena: 1.Opetuksen laadun kehittäminen 2.Terveiden elämäntapojen ja päihteettömyyden edistäminen 3.Koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittäminen. Kehittämiskohteet olivat lukuvuoden tavoitteita Opetuksen laadun kehittäminen Lähikuntien KELPO-hankkeen yhteinen tavoite on opetuksen laadun kehittäminen. Panostamme Aleksis Kiven koulussa perusasioiden huolelliseen opettamiseen sekä siihen, että oppilas hallitsee varmasti perustiedot ja taidot: oppilaalla on vankka luku- ja kirjoitustaito, ja hän hallitsee matematiikan peruslaskutoimitukset. Pyrimme hyödyntämään tietotekniikkaa opetuksessa ja pysymään opetusalan kehityksessä mukana sekä vastaamaan toisen asteen opintojen perusopetukselle asettamiin vaatimuksiin. Tukea suunnattiin erityisesti alkuopetukseen. Laaja-alaisella ja luokkamuotoisella erityisopetuksella ja riittävällä avustajaresurssilla haluttiin tukea paitsi lukemisen ja kirjoittamisen sekä matematiikan valmiuksia myös sosiaalisten taitojen vahvistumista. Pyrittiin hyödyntämään yhteisopettajuutta ja sen tuomia eriyttämisen mahdollisuuksia. Opetussuunnitelmaan liittyvän oppilaskyselyn mukaan oppilaat kokivat tietotekniset interaktiiviset sovellukset erittäin motivoivina. Todettiin, että tietotekniikan monipuolinen hyödyntäminen opetuksessa edellyttää opettajien täydennyskoulutusta. Erasmus+ Oppimisen ilo kuuluu kaikille -hankerahan turvin yksitoista opettajaa ja kaksi koulunkäyntiavustajaa osallistuvat täydennyskoulutuskursseille , jotka suuntautuvat innostavien ja monipuolisten opetusmenetelmien sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa. Osa opettajista koki, että koulun monet tapahtumat veivät aikaa lukuaineiden opetukselta ja opiskelulta Lukutaidon kehittäminen Aleksis Kiven koulun koulukirjasto toimii koulumme ala-aulassa. Kirjastossa on kirjakaappien lisäksi ryhmätyöpöytiä. Kirjastokaappien ovet ovat aina auki, joten oppilaat ja opettajat voivat käydä lainaamassa kirjoja milloin vain. Koulun kirjastonhoitaja Elina Hynynen on paikalla kaksi kertaa viikossa puolen tunnin ajan. Kirjastonhoitaja huolehtii lainojen ja palautusten merkitsemisestä sekä aineistohankinnoista. Lisäksi koulun 1. ja 2. luokilla on omat luokkakirjastot. Koulukirjasto on monille oppilaille ainoa kirjasto, jota he käyttävät. Tästä johtuen pyrimme hankkimaan kirjastoon runsaasti laadukkaita ja suosittuja lasten- ja nuortenkirjoja. Koulukirjastonhoitaja pitää luokille kirjavinkkaustunteja, jolloin hän esittelee ja suosittelee oppilaille kirjoja luettaviksi. Siuntion kunnan kaikissa kouluissa on otettu elokuussa 2013 käyttöön kunnan oma Seitsemän veljeksen lukudiplomi. Sen suorittaminen on oppilaalle vapaaehtoista. Lukudiplomia varten on luettava 6-8 kirjaa, joista tehdään jokaisesta yksi tehtävä. Lukudiplomin kirjalistat, tehtävät sekä ohjeet huoltajalle ja opettajalle löytyvät Siuntion kunnan nettisivuilta. Diplomin tavoitteena on tukea ja lisätä lasten ja nuorten lukuharrastusta. Lukuharratuksen syntymistä pidettiin tärkeänä. Oppilaita ohjattiin lukemisen pariin kirjavinkkauksella ja lukudiplomilla. Opettajia rohkaistiin pitämään yksi lukutunti viikossa kaikilla luokka-asteilla. Valtakunnallisista sanomalehtiviikkoa vietettiin Aikaisempina vuosina Helsingin Sanomia

13 Sivu 13/43 ja Ilta-Sanomia on voinut tilata koululle, mutta nyt lehdet tarjosivat kouluille mahdollisuuden päästä lukemaan maksutta verkkolehteä, jossa on kyseisellä viikolla paljon lapsia ja nuoria kiinnostavia aiheita. Valtakunnallista lukuviikkoa vietettiin Puluboi-kirjojen kirjoittaja kirjailija Veera Salmi vieraili koulussamme Kirjalijatapaamiset järjestettiin , ja luokkalaisille. Vanhempainyhdistys tuki kirjailijavierailua 200 eurolla. Viidensien ja kuudensien luokkien oppilaat ovat tehneet yhteistyötä Azalea-kodin ja Villa Charlotan kanssa ja käyneet lukemassa vanhuksille joka toinen tiistai. Kokemus oli molemmille osapuolille myönteinen, ja yhteistyöstä päätettiin tehdä pysyvä osa koulumme toimintakulttuuria Yhteisopettajuus Opettajien välistä yhteistyötä pyritään kehittämään. Joustavilla opetusmenetelmillä opetusta voidaan eriyttää. Opettajatyöpari tarvittaessa yhdessä erityisopettajan ja/tai avustajan kanssa voi jakaa oppilaita tarkoituksenmukaisiin opetusryhmiin oppimisen tehostamiseksi. Koulun YT-ajan rakenne antaa mahdollisuuden yhteissuunnitteluun, oppiainerajat ylittävään yhteistyöhön ja alayläkoulun väliseen yhteistyöhön. Amerikkalainen Bruce Eschler on tulossa tekemään tutkimusta koulun opettajien välisestäyhteistyötä lukuvuoden aikana. Yhteistyötä tehtiin rinnakkaisluokkien opettajien kesken, oppiainerajojen yli sekä ala- ja yläkoulun opettajien kesken. Yhtenä esimerkkinä on liikuntavälinelainaamon perustaminen alaja yläkoulun oppilaiden yhteistyönä. Valinnaisen kuvataiteen kolme oppilasta tekivät liikuntavälinelainaamon seinämaalaukset lopputyönään. Alakoulun oppilaat merkitsivät koulun tunnuksin yhdessä kouluisännän kanssa välineet, järjestivät ne ja huolehtivat lainaustoiminnasta. Opettajat vastasivat sähköisesti Bruce Eschlerin kyselyyn opettajien välisestä yhteistyöstä. Saamme tulokset mahdollisesti ensi lukuvuonna. Kehityskeskusteluissa ilmeni, että tarvitaan lisää yhteistä aikaa opetuksen suunnitteluun, ja että YT-ajan käyttöä voisi tehostaa Oppilaiden integroiminen Erityisen tuen oppilaiden integroimisessa yleisopetuksen ryhmiin toimitaan tuoreen integroinnin prosessikuvauksen mukaan. Yksittäisen oppilaan opetuksen järjestäminen pohjustetaan huolellisesti oppimisen tukiryhmässä. Opettajienväliseen tiedonsiirtoon ja keskusteluun oppilaan ja huoltajan kanssa kiinnitetään huomiota. Ryhmän vaihdon jälkeen oppilaan opiskelua seurataan ja arvioidaan, minkä jälkeen päätetään, jtakaako oppilas yleisopetuksen ryhmässä vai hyötyykö hän enemmän pienryhmässä opiskelusta. Koulun oppilashuoltoryhmä teki lukuvuoden alussa prosessikuvauksen oppilaan integroimisesta yleisopetuksen ryhmään. Mallia käytettiin joustavasti Mediakasvatus Mediakasvatuksessa noudatetaan koulun omaa Mediapolkua, jossa on luokka-asteittain suunnitellut mediakasvatuksen sisällöt. Mediapolku yhtenäistää koulun opetusta ja luo samalla linjauksia siitä, millaisia tietotaitoja oppilaat tarvitsevat nyt peruskoulussa ja myöhemmin jatkoopiskelujen parissa. Kulttuuri ja media -tiimi suunnittelee yhdessä mm. äidinkielen opettajien kanssa mediakasvatusviikon, joka järjestetään koko koululle helmikuussa Viikon aikana kiinnitetään huomiota mm. tietoturvaan, mediakriittisyyteen, sisällön tuottamiseen ja laitehallintaan. Tiimin tehtävänä on myös huolehtia koulun sisäisestä koulutuksesta erilaisten tvtlaitteiden ja -ohjelmien osalta. Tiimi osallistuu tarvittaessa myös oppituntisuunnitelmien luomiseen ja antaa ehdotuksia erilaisiin teemoihin. Tiimi kerää toiveita koulutustarpeista.

14 Sivu 14/43 Siuntion kunnan sivistystoimen ipad-pilotointi kunnan kouluissa alkoi elokuussa. Kunta on hankkinut jokaiseen kunnan kouluun yhdelle luokalle ipadit. Hakemusten perusteella valitut luokanopettajat saivat elokuussa 2014 käyttöönsä 19 ipad-laitetta, joita on tarkoitus käyttää opetuksessa mahdollisimman monipuolisesti. Oppilaat tutustuvat laitteen toimintoihin ja keskeisiin sovelluksiin. Laitteet tukevat oppimista ja luovat kokemuksia erilaisista tavoista oppia. Lukuvuoden aikana järjestetään tilaisuuksia, joissa opettajat voivat jakaa kokemuksia keskenään ja esitellä soveltamiansa menetelmiä kunnan muille opettajille. Laitteet on ensisijaisesti tarkoitettu pilotoinnista vastaavien opettajien opetukseen. Nämä vastuuopettajat vastaavat laitteiden ylläpidosta ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Laitteiden lainauksesta tutustumiskäyttöön sovitaan hankkeen kunnolla käynnistyttyä syksyn aikana. Lukuvuoden aikana tehtävästä perusylläpidosta opettaja vastaa itse. Aleksis Kiven koululla ipadit ovat luokanopettaja Anne-Mari Lehtosalon ja 5A-luokan käytössä. Koulumme on ilmoittautunut mukaan Tabletkoulu-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on lisätä sähköisten oppiaineksien käyttöä opetuksessa. Alakoulun Tabletkoulu (Aktivoiva ilmiöpohjainen koulu) -hankkeessa lähdettiin tuottamaan ja käyttämään sähköistä oppimateriaalia. Ensimmäisiä teemoja kokeiltiiin 3A- ja 5B-luokilla (teemana metsä) 5A-luokan oppilaiden ja opettajan tuella. Oppimisalustana olivat tabletit. 5A-luokka pilotoi ipadien käyttöä opetuksessa ja oppimisvälineenä. Oppilaat tuottivat sähköistä materiaalia oppitunneille ja koulun yhteisiin tilaisuuksiin sekä suunnittelivat oppitunteja tableteilla. Tietotekniikkaa pyrittiin käyttämään myös opettajien kokouksissa. Todettiin, että kouluun tarvitaan ipadeja lisää, jotta niitä riittäisi kaikkien luokkien käyttöön, mutta myös luokallinen kannettavia tietokoneita yläkoulun oppilaiden opiskelua varten, jotta he voisivat käyttää kymmensormijärjestelmää tehokkaasti opiskelutehtävissä. Verkkotehtäviä käytettiin aiempaa enemmän opetuksessa. Oppilailla oli mahdollisuus harjoitella kymmensormijärjestelmää netissä Typing Master -ohjelmalla, johon koulu on ostanut lisenssin. Kosketusnäyttö ei sovellu pitkän tekstin kirjoittamiseen. Kannettavien tietokoneiden avulla oppilaat saisivat valmiuksia lukio- ja muita toisen asteen opintoja varten. Keväällä koulun mediapolku nimettiin kuvaavammin tietotekniikkapoluksi ja se päivitettiin media- ja kulttuuritiimissä Opetusmenetelmät Opettajille pyritään järjestämään koulun painopistealueiden ja tavoitteiden mukaista koulutusta. Keskiviikon ja perjantain YT-aikaa on mahdollisuus käyttää koulutuksista saadun tiedon jakamiseen koko työyhteisölle. Mediakasvatustiimi järjestää mediatukea ja koulutusta opettajille kaikkiin mediakasvatukseen liittyvissä asioissa: oppituntien suunnittelussa, laite- ja ohjelmistohallinnassa, blogin perustamisessa jne. Opettajat pyrkivät kehittämään motivoivia, erilaiset oppijat huomioivia opetusmenetelmiä ja hyödyntämään opetushenkilöstön osaamisalueita. Erasmus+ -täydennyskoulutushanke "Oppimisen ilo kuuluu kaikille" mahdollistaa 11 opettajan ja kahden koulunkäyntiavustajan kieltenopetuksen opiskelun ulkomailla. Hankkeessa pyritään löytämään uusia, monipuolisia ja innostavia opetusmenetelmiä ja -materiaaleja, joita voi käyttää paitsi kielten myös muiden oppiaineiden opettamisessa. Projekti on kaksivuotinen. Projektille perustetaan omat kotisivut, joille kerätään koulutuksista saatu tieto oman koulun opetushenkilöstön ja kaikkien kiinnostuneiden käyttöön. Syksyn 2014 säästötoimet rajoittivat huomattavasti koulutuksiin osallistumista. Opetushenkilöstö osallistui mahdollisimman paljon koulutuksiin, joista ei aiheutunut kustannuksia. Koulutuksien antia jaettiin opettajien- ja avustajienkokouksissa. Keväällä 2015 useat opettajat kävivät opetussuunnitelmauudistukseen liittyvissä koulutuksissa. Koulutuksien sähköistä materiaalia välitettiin myös kunnan muille kouluille. Erasmus+ -täydennyskoulutukseen osallistui kesällä 2014 yksi erityisluokanopettaja, luokanopettaja ja rehtori. Lukukauden alussa julkaistaan projektiin liittyvät wikisivut ja blogi, joihin on kerätty tähänastinen täydennyskoulutuksen anti kunnan opetushenkilöstön, oppilaiden ja huoltajien käyttöön.

15 Sivu 15/ Terveet elämäntavat ja päihteettömyys Haluamme koulussa tukea oppilaita päätöksessä olla tupakoimatta ja antaa oppilaille eväitä vastustaa sosiaalista painetta päihteiden käytön aloittamiseen. Teemme yhteistyötä huoltajien, vanhempainyhdistyksen, nuorisotoimen ja mm. Ehyt ry:n kanssa. Osa päihdekasvatuksesta annetaan oppituntien yhteydessä, esim. terveystiedon ja biologian tunneilla, osa erilaisten projektien yhteydessä. Yläkoulun oppilaille tehdään tammikuussa Ehyt ry:n HUBU-päihdekysely, jonka tulokset käydään läpi keväällä vanhempainillassa. Aiheesta voidaan jatkaa keskustelua huoltajien kanssa oppilaiden omissa luokissa. Uuden Liikkuva koulu -tiimimme tavoitteena on saada liikunnalle vahva sija koulun toimintakulttuurissa ja innostaa oppilaat liikkumaan myös liikuntatuntien ulkopuolella. Koulumme hakee mukaan Liikkuva koulu -hankkeeseen. Liikuntaa tukevia välineitä kartutetaan, välinevarastoja ja välituntivälineiden lainaustoimintaa kehitetään. Tiimi selvittää mahdollisuuksia kehittää myös koulun tiloja ja piha-alueita siten, että ne innostavat oppilaita liikkumaan. Oppilaita halutaan osallistaa ottamalla heidät mukaan välituntitoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. SPIN-koulutuksessa kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista koulutetaan välituntiliikunnan ohjaajia. Sivistystoimen ILO-hankkeeseen saadulla Aluehallintoviraston avustuksella 4-7 luokkien kiinnostuneille oppilaille järjestetään Välkkäri-koulutus. Kerhoavustuksilla järjestetään alkuopetuksen oppilaille keskiviikko- ja perjantaiaamuisin sekä seitsemännen luokan oppilaille tiistain ja torstain breikeillä WAU-hyvinvointijärjestön ohjaamaa liikuntaa. Välituntiliikunnan lisäksi myös opetusta kehitetään toiminnalliseen suuntaan. Koulumme lähti mukaan Liikkuva koulu -hankkeeseen. Liikkuva koulu -tiimi teki liikunnasta aiempaa näkyvämpää. Liikuntaa pyrittiin lisäämään niin oppitunneille kuin välitunneillekin. Liikuntavälinelainaamo perustettiin liikuntasalin viereen. Tiimi järjesti SPIN- välituntiliikunnan ohajaajien koulutuksen kiinnostuneille 8. ja 9. luokkien oppilaille ja organisoi välituntiliikuntaa, jota pitivät Välkkärit luokilta 4-7 ja Spinit luokilta 8-9. Kunnan järjestämä WAU-ohjaajien pitämä 7. luokkien liikuntakerho kahdesti viikossa breikillä eli pitkällä välitunnilla saavutti myös suuren suosion. Osallistujia oli joka kerta yli kolmekymmentä. HUBU-päihdekysely ei toteutunut. Päihdevalistusta annettiin muun opetuksen yhteydessä ja yläkoulussa erityisesti terveystiedon oppitunneilla. Lukuvuonna järjestetään HUBU-kysely tai tilataan ns. päihdebussi Koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittäminen Kolmas kehittämiskohde on noussut kunnan huoltajille ja opetushenkilöstölle tehdyn yhteistyöhön liittyvien kyselyiden tulosten pohjalta. Ensimmäinen kysely vuonna 2013 liittyi kunnan Huoltajat voimavarana hankkeeseen. Keväällä 2014 tehtiin toinen huoltajakysely. Huoltajien tutustuttaminen koulun arkeen nousi ensimmäisessä kyselyssä selkeästi kehittämiskohteeksi. Tulemme tekemään yhteistyötä huoltajien ja vanhempainyhdistyksen kanssa ja etsimään yhdessä tapoja tehdä koulun arki tutuksi oppilaiden vanhemmille. Koululla on avointen ovien viikko sekä syyslukukaudella että kevätlukukaudella Muita yhteistyön muotoja voivat olla markkinat, huoltajien ammattiesittelyt ja huoltajien tutustuminen opetukseen toimimalla apuopettajina tai avustajina. Tiedottamiseen kiinnitetään huomiota: koulun toiminnasta kerrotaan Wilma-viestein ja -tiedottein, ja huoltajia tiedotetaan riittävän usein. Koulun yhteisiä tilaisuuksia kehitetään vuorovaikutukselliseen suuntaan, ja niissä pyritään varaamaan aikaa keskustelulle. Tiedottamista ja avoimuutta pyrittiin lisäämään. Koulun toiminnasta kerrottiin Wilmassa joko tiedottein tai viestein. Kouluavain-lukuvuosioppaassa kerrottin yhteystietojen lisäksi mm. koulumme toiminnasta ja toimintatavoista. Avoimien ovien viikot pidettiin syksyllä ja keväällä. Huoltajia kävi melko vähän. Vanhempainyhdistys järjesti yläkoululaisille ammattiesittelypäivän Yhdeksän eri ammattien edustajaa kiersi yläkoulun luokissa kertomassa työstään. Tämän yhteistyömuodon toivotaan jatkuvan; tilaisuus oli opettajien

16 Sivu 16/43 palautekyselyn ja oppilaiden ja huoltajien kommenttien perusteella erittäin onnistunut. Kevätjuhla järjestettiin ensimmäistä toiminnallisena iltatapahtumana. Toimintapisteitä oli koulun pihalla, urheilukentällä ja sisätiloissa. Näin kaikki halukkaat vanhemmat mahtuivat mukaan; koulun sisätiloissa siihen ei ole mahdollisuutta. Vanhempien ja oppilaiden palaute oli erittäin myönteistä. Tilaisuus loi yhteisöllisyyttä ja siinä oli yhdessä tekemisen meininkiä. Vanhemmat toivoivat useammin ytheisiä tapahtumia. 2.1 Koulun painopistealueet Aleksis Kiven koulun opetussuunnitelmassa määritellyt painopistealueet ovat yrittäjyyskasvatus ja kansainvälisyys. Yrittäjyyskasvatus sisältyy tulevaisuustiimiin yhdessä kestävän kehityksen kanssa. Painopistealueita toteutetaan tiimien toiminnan kautta. Koulun toimintaa suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään tiiminvetäjien johtamana tiimeissä ja jalkautetaan niistä koko kouluun. Lisäksi opetushenkilöstö on valinnut kestävän kehityksen kolmanneksi painopistealueeksi lukuvuodeksi Koulun tehtävänä on tukea oppilaan kasvua kestävään elämäntapaan. Ympäristöstä ja toisista ihmisistä vastuuta kantavat kansalaiset osaavat Haluamme kasvattaa koululaisista ympäristöstä ja toisista ihimisistä vastuuta ottavia ihimisiä, jotka ottavat kestävän kehityksen huomioon arjen valinnoissaan ja työssään. Kestävän kehityksen tulee olla koulun arjen olennainen osa, jonka kuuluu näkyä sekä opetuksessa että koko toimintakulttuurissa. Kestävän kehityksen ohjelma on työväline, jonka avulla kestävän elämäntavan oppimisesta tehdään suunnitelmallinen osa koulun toimintaa. Kestävän kehityksen oppiminen koulussa vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Seitsemäsluokkalaiset oppilaat osallistuivat koulun sisäisen TET-harjoitteluun. Harjoittelu keskittyi esikoululaisten ohjaamiseen. Kaksi oppilasta kerrallaan oli keskiviikkoisin neljä tuntia esikoululaisten ohjaajina. Oppilas sai harjoittelun suorittamisesta todistuksen. Sisäinen TET-harjoittelu on vakiintunut osaksi koulumme toimintakulttuuria. NY Yrittäjyyskasvatuksen polku -ohjelmaa toteutettiin luokka-asteittain: NY Minä+sinä=me toisella luokalla, NY Mitä ihmiset tekevät neljännellä luokalla, NY 6h-leiri kahdeksasluokkalaisten ohjaamana sekä Aleksis Kiven koulun että Päivärinteen koulun kuudesluokkalaisille, NY Oma talous kahdeksasluokkalaisille sekä NY Vuosi yrittäjänä valinnaisryhmille. Yrittäjyyskasvatustoiminnasta vuoden aikana palkintoja saivat sekä oppilaat (mm. SM-hopea) että opettaja. Kestävän kehityksen periaatteita pyrittiin juurruttamaan koulun toimintakulttuuriin. Luokkiin hankittiin paperinkeräyslaatikot. Opettajille järjestettiin kysely luokan sähkölaitteiden käytöstä tavoitteena ohjata energiansäästöön. Koulumme voitti Siuntion kunnan energiansäästökilpailun ja sai 1500 euroa palkinnoksi. Kouluruoan joutumista jätteisiin tarkkailtaiin ja oppilaiden toimintaa ohjattiin. Ruokahävikki saatiin pienenemään. Kaksi kansainvälistä yhteistyöprojektia oli päättynyt ennen lukuvuoden alkua. Haettiin Erasmus+ KA1- täydennyskoulutusprojektille Oppimisen ilo kuuluu kaikille - The Joy of Learning apurahaa Cimosta 11 opettajan ja 2 koulunkäyntiavustajan täydennyskoulutukseen. Hanke hyväksyttiin. Kesällä 2014 kolme opettajaa osallistuivat koulutukseen Englannissa. Haettiin myös kansainväliselle yhteistyöprojektille Students' Wellbeing rahoitusta (yhtenä vastauksena kouluterveyskyselyn 2013 tuloksiin). Hakemusta ei hyväksytty. Ylläpidettiin aikaisempia ja toimivia yhteyksiä muihin Euroopan maihin e-twinningin, Facebookin ja sähköpostin kautta. Suunniteltiin myös uutta Erasmus+-projektia mm. Ranskan Réunionin (jossa oli kontaktiseminaari keväällä 2014) kanssa. Yläkoulun opiskelijaryhmä, joka oli valittu hakemusten perusteella, teki ilmastonmuutokseen liittyvän opintomatkan Tsekkiin kahdesta edellisestä yhteistyöprojektista jääneillä varoilla. Ranskan valinnaisaineryhmä teki opintomatkan Pariisiin ja saksan valinnaisaineryhmä Berliiniin keväällä Oppilaiden motivaatio kielten opiskeluun on lisääntynyt. Lähes puolet seitsemänsien luokkien oppilaista valitsi ranskan tai saksan yhdeksi valinnaisaineekseen lukuvuodeksi Arviointi 3.1 Oppilaan arviointi

17 Sivu 17/43 Siuntion kunnan opetussuunnitelmassa arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arviointi auttaa oppilasta muodostamaan realistisen kuvan oppimisestaan ja kehittymisestään. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppimisen aikaisen arvioinnin tavoite on, että oppilas tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Opettajat antoivat aiempaa enemmän oppilaalle henkilökohtaista palautetta mm. oppitunnin aikana muun luokan työskennellessä omien tehtävien parissa. Palautetta annettiin mm. kokeen ja aineen palautuksen yhteydessä. Sekä oppilaat että opettajat kokivat palautteen merkitykselliseksi ja oppimimista tukevaksi suullisen palautteen perusteella Arviointi opintojen aikana Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8). Opettaja kerää tietoaa arviointia varten kirjallisilla ja suullisilla läksynkuulusteluilla kirjallisilla ja suullisilla kokeilla oppilaan kirjallisista ja muista tuotoksista: vihkoista, työkirjoista, esitelmistä, ryhmätöistä, laulusta, soitosta, käsitöistä, liikuntasuorituksista jne. oppilaan työskentelyä arvioimalla keskustelemalla oppilaan kanssa. Oppilaalle annetaan syyslukukauden päätteeksi välitodistus, jossa arvioidaan oppilaan edistymistä, käyttäytymistä ja huolellisuutta. Luokilla syyslukukauden itsearviointi tehdään koulussa marraskuun ensimmäisellä viikolla. Arviointikeskustelu käydään marras-joulukuussa. Kevätlukukauden itsearviointi tehdään toukokuun toisella viikolla. Lukuvuositodistus annetaan kunkin lukuvuoden viimeisenä työpäivänä seuraavasti: Luokilla annetaan sanallinen arviointi. Neljännen luokan keväästä alkaen annetaan kaikista oppiaineista numeroarvostelu. Taito- ja taideaineista opintojen laajuus merkitään viidenneltä vuosiluokalta alkaen. Yhdeksännellä luokalla annetaan kaikista yhteistä oppiaineista ja vähintään kahden vuosiviikkotunnin (2 vvt) valinnaisista opinnoista numeroarvostelu, lyhyemmistä suorituksista merkintä hyväksytty. Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän mukaisesti. Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän saa välttävän (5) arvosanan tai vastaavan sanallisen arvion kussakin aineessa. Hylätyn arvosanan (4) tai vastaavan sanallisen arvion saaneelle oppilaalle varataan mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa aineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot erillisessä kokeessa. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikkei hänellä olisi yhtään hyvättyä suoritusta. Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1-4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5-6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7-9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto arvioidaan jokainen erikseen. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Käyttäytymisen arviointi perustuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan.

18 Sivu 18/43 Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa eli HOJKSissa. Jos eriyisen tuen päätöksessä oppilaan oppiaineen tavoitteita on yksilöllistetty, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on sovittu. Maahanmuuttajaoppilaan (äidinkielenä muu kuin suomen- tai ruotsinkieli) otetaan huomioon hänen äidinkielen taitonsa. Arvioinnissa pyritään käyttämään menetelmiä, joissa otetaan huomioon mahdolliset kielitaidon puutteet. Oppilaan arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. Opintojen aikainen arviointi suoritettiin opetussuunnitelman mukaisesti. Henkilökohtaisen keskustelun ja palautteen määrää pyrittiin lisäämään. Oppilaan käytöstä arvioi jokainen oppilasta opettanut opettaja. Luokanopettaja/luokanohjaaja antoi lopullisen arvosanan ottaen huomioon muiden oppilasta opettaneiden opettajien arvioinnit. Syyslukukauden loppupuolella kerrattiin opettajienkokouksessa arviointiperiaatteet, ja opettajat saivat myös kirjallisen yhteenvedon oppimisen aikaisesta arvioinnista ja käyttäytymisen arvioinnista. Näin pyrittiin mahdollisimman yhtenäiseen arviointikäytäntöön Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvosana perustuu kussakin yhteisessä oppiaineessa oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8); tällöin oppilas osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Arvio annetaan numeroin tai sanallisesti. Kunkin oppiaineen arvosana muodostuu koetulosten, osallistumisen ja tuntityöskentelyn perusteella. Lisäksi arvosanaan vaikuttavat oppilaan asenne työskentelyyn, vastuuntunto sekä harrastuneisuus. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Mikäli oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan, yksilöllistetyt oppiaineet arvioidaan oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin oppilaalle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, päättöarviointi voi olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä hyväksytty. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen. Oppilaan on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Päättöarviointi suoritettiin opetussuunnitelman mukaisesti. Ennen joulun väliarviointia ja kevään

19 Sivu 19/43 lukuvuosiarviointia pidettiin yläkoulun oppilaiden käytöksen arviointikokoukset, jotta käytöksen arviointi olisi mahdollisimman yhtenäistä ja oikeudenmukaista. Syyslukukauden loppupuolella kerrattiin opettajienkokouksessa arviointiperiaatteet, ja opettajat saivat myös kirjallisen yhteenvedon päättöarvioinnista ja käyttäytymisen arvioinnista. Näin pyrittiin mahdollisimman yhtenäiseen arviointikäytäntöön. 3.2 Koulun toiminnan arviointi Koulun toimintaa arvioidaan jatkuvasti saadun palautteen avulla. Arvioinnista saatavaa tietoa käytetään toiminnan suunnittelussa, tavoitteiden asettelussa, koulun kehittämisessä ja palvelun parantamisessa. Koulun toimintaa arvioidaan mm. seuraavilla tavoilla: koulun johtoryhmä arvioi säännöllisesti työsuunnitelman toteutumista johtoryhmä arvioi koulun toimintaa ja uusien käytänteiden, toimintatapojen ja menetelmien toteutumista tiimit arvioivat omaa toimintaansa ja tarvittaessa koko koulun toimintaa opettajienkokouksissa arvioidaan esim. uuden toimintatavan käyttöönottoa keskustellen ryhmissä ja yhteisesti lukukausien päätteeksi joulukuussa ja toukokuussa koulun toimintaa arvioidaan ryhmätöiden avulla, keskustelemalla yhdessä ja/tai arvioimalla kulunutta lukukautta ja lukuvuotta kirjallisesti; arviointia käytetään pohjana tulevan lukuvuoden suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa kunnan Wilmassa keväällä 2015 järjestämä huoltajakysely antaa tietoa tulevan lukuvuoden suunnittelulle ja tavoitteiden asettelulle henkilöstön henkilökohtaisten kehityskeskustelujen avulla oppilaiden kokemaa työilmapiiriä ja kiusaamiseen puuttumista arvioidaan valtakunnallisella KIVAkyselyllä toukokuussa 2015 koulussa oppilashuoltoryhmä arvioi omaa toimintaansa keskustelemalla oppilashuoltokokouksen jälkeen sekä lukukausien päätteeksi oppimisen tukiryhmä arvioi omaa toimintaansa järjestämällä keväällä 2015 kyselyn ainakin opettajille läheltä piti -tilanteiden selvittämisestä saatua tietoa käytetään turvallisuuden parantamiseksi. Valtakunnallisen KiVa-kyselyn 2014 tulokset esiteltiin syksyn 2014 vanhempainillassa. Tulosten perusteella kaikki alakoulun ja lähes kaikki yläkoulun oppilaat kokivat, että KiVa-selvittelyiden avulla kiusaaminen vähentyi tai päättyi kokonaan. Kevään 2015 tulokset julkaistiin kesäkuussa Tulosten purku ja mahdollisten toimenpiteiden suunnittelu tapahtuu lukuvuoden alussa. Kouluterveyskyselyn 2013 tulokset julkistettiin keväällä Oppilaskunnan, henkilökunnan ja oppilashuoltoryhmän toimenpide-ehdotukset esiteltiin kuukauden avauksessa syksyllä 2014 sekä ala- ja yläkoulun vanhempainilloissa, joissa huoltajat esittivät omat toimenpide-ehdotuksensa. Toimenpiteitä on pyritty toteuttamaan. Tulokset annettiin myös Siuntion kunnan poikkihallinnollisen oppilashuollon ohjausryhmän käyttöön. Kunnan teettämän henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn pohjalta laadittiin toimenpide-ehdotukset. Kysely sekä kehityskeskustelut toimivat osaltaan pohjana lukuvuoden arvioinnille ja tulevan lukuvuoden tavoitteiden määrittämiselle. Koulussa ei vielä ollut käytössä arviointityökalua (EFQM, CAF tms.). 4. Opetusjärjestelyt Aleksis Kiven koulussa työskentelee yhteensä 37 opettajaa. Heistä kaksitoista toimii alakoulussa luokanopettajana. Yläkoulussa työskentelee kuusitoista aineenopettajaa ja oppilaanohjaaja, mutta myös moni alakoulun luokanopettaja opettaa yläkoulun oppilaita. Erityisluokanopettajia on viisi ja laaja-alaisia erityisopettajia kaksi. Lisäksi koulussa on vuorotteluvapaasijaiseksi palkattu resurssiopettaja. Alakoulu on kaksisarjainen. Yläkoulu on kolmesarjainen. Erityisopetuksen luokkia eli pienryhmiä on viisi; kaksi alakoulun pienryhmää (luokat 1-2 ja 3-6) ja kolme yläkoulun pienryhmää (luokat 7, 8 ja 9). Oppilaat opiskelevat pienryhmässä yhtä tai useampaa ainetta. Osalla heistä on erityisen tuen, osalla tehostetun tuen päätös. Joidenkin oppilaiden kotiluokka on yleisopetuksen ryhmä, ja joidenkin kotiluokka on pienryhmä.

20 Sivu 20/43 Opetusryhmät ovat keskimäärin pieniä. Tänä lukuvuonna opetusryhmän koko on enimmillään 20 oppilasta paitsi 2Bluokalla 27 oppilasta. Oppilasmäärä vaihtelee oppiaineen mukaan. Yläkoulun valinnaisaineissa, esim. liikunnassa ryhmäkoko voi olla suurempi. Suomenkielinen sivistyslautakunta on myöntänyt Aleksis Kiven koululle yhteensä 860 vuosiviikkotuntia tuntikehystä lukuvuodelle Tuntikehykseen sisältyvät kirjaston ja kokoelmien hoito, luokan ohjaustyöstä maksettavat lisät ja muut korvattavat lisät, yhteensä yli 30 tuntia. Varsinaiseen opetukseen jää siten 830 tuntia. Alakoulussa alkuopetuksen luokilla on kolme jakotuntia, muilla luokilla kaksi jakotuntia viikossa. Niinä koulupäivinä, kun työjärjestyksessä on jakotunteja, A-ryhmä tulee pääsääntöisesti aikaisemmin kouluun, ja heidän koulupäivänsä päättyy aikaisemmin. Kuljetusoppilaat on sijoitettu useimmiten B-ryhmään. B-ryhmän oppilaat tulevat kouluun tuntia myöhemmin, ja heidän koulupäivänsä päättyy tuntia myöhemmin. Opettajat voivat päättää jakotuntiensa käytön ainekohtaisen tarpeen mukaisesti. Toteutui suunnitelman mukaisesti. 4.1 Opetusryhmät ja ryhmäkoot LUOKKA POIKIA TYTTÖJÄ YHTEENSÄ 1A B A B Pienryhmäopetus A B A B A B A B Pienryhmäopetus ALAKOULU YHTEENSÄ A B C Pienryhmäopetus A B C Pienryhmäopetus A B C Pienryhmäopetus YLÄKOULU YHTEENSÄ YHTEENSÄ Oppilasmäärä väheni lukuvuoden aikana yhdellä. Taulukossa on oppilasmäärät lukuvuoden päättyessä.