MEDIA JA KULTTUURI Monilukutaito (L4) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MEDIA JA KULTTUURI Monilukutaito (L4) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)"

Transkriptio

1 Sivu 1/33 Työsuunnitelma 1. Koulun perustiedot Koulu: Aleksis Kiven koulu Ylläpitäjä: Siuntion kunta Opetuskieli: Suomi Oppilasmäärä: 394 Opettajien määrä: 37 Koulunkäyntiavustajien määrä: 12 Henkilökunnan määrä yhteensä: 62 Aleksis Kiven koulu on yhtenäiskoulu. Opetusta annetaan kahdessa rakennuksessa: pääkoululla luokille 2B ja 3-9 sekä Toukolassa luokille 1A, 1B, 2A ja alkuopetuksen pienryhmälle 1-2. Toukolan oppilaat ruokailevat päivittäin pääkoululla, ja heidän liikuntatunti on pääkoulun omassa liikuntasalsissa luokkien liikuntatunnit pidetään kunnan palloiluhallissa. 1.1 Organisaatio ja tiimit Koulua johtaa rehtori työpareinaan kaksi apulaisrehtoria. Toinen apulaisrehtori toimii koulunkäyntiavustajien lähiesimiehenä ja huolehtii avustajien resursoinnista sekä hoitaa sijaisjärjestelyt. Toinen apulaisrehtori huolehtii koulun toimintakulttuuriin liittyvistä asioita kuten välituntivalvonnoista ja ruokailuun liittyvistä asioista ja sijaistaa rehtoria. Hän osallistuu tarvittaessa koulukohtaiseen oppilashuoltoryhmään sekä oppimisen tukiryhmään. Mikäli toinen apulaisrehtoreista on poissa, toinen hoitaa tarvittaessa myös hänen tehtäviään. Koululla on tiimiorganisaatio. Tiimien johtajat kuuluvat rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi johtoryhmään. Johtoryhmä kokoontuu joka kolmas viikko ja tarvittaessa. Se suunnittelee koulun toimintaa sekä valmistelee opettajienkokouksissa käsiteltäviä asioita. Johtoryhmä on tehnyt johtoryhmäsopimuksen, jossa määritellään sen toimintatavat. Johtoryhmän tehtäviin kuuluvat toiminnan rakenteiden suunnittelu, kehittäminen ja arviointi, toimintakulttuurin luominen ja sovittujen arvojen ja tavoitteiden suuntaisen toiminnan ohjaaminen. Johtoryhmä luo toimintamalleja haastavien tilanteiden käsittelyyn ja purkamiseen. Johtoryhmä arvioi säännöllisesti lukuvuoden työsuunnitelman toteutumista. Jokainen työyhteisön jäsen voi tuoda asiansa, ehdotuksensa ja aloitteensa johtoryhmän tai tiimin kautta tai suoraan esim. kokouksessa käsiteltäväksi asiaksi. Tiimejä on viisi. Jokainen opettaja kuuluu yhteen tiimiin. Koulun toimintaa toteutetaan tiimien kautta. Tiimit kokoontuvat joka kolmas viikko ja aina tarvittaessa. Tiimit voivat kutsua tarvittaessa myös oppilasedustajia tiimikokouksiin. Tiimejä uudistettiin lukukauden alussa vastaamaan perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uusia aihekokonaisuuksia. Näin pyritään ennakoimaan alkavaa opetussuunnitelman uudistustyötä sekä huomioimaan aihepiirit koulun toiminnassa jo etukäteen. Haluamme myös reagoida Kouluterveyskyselyn 2013 tuloksiin. Lukuvuoden tiimit ovat Tulevaisuus(kasvatus), Kansainvälisyys(kasvatus), Media ja kulttuuri ( -kasvatus), Elämäntaito sekä Liikkuva koulu. Tulevaisuustiimi pitää sisällään yrittäjyyskasvatuksen sekä kestävän kehityksen. Molemmat ovat koulun painopistealueita. Elämäntaitotiimi perustettiin huolehtimaan tehokkaasti kiusaamisen vastaisesta ja kiusaamista ennalta ehkäisevästä työstä. Myös Liikkuva koulu -tiimi perustettiin vastaamaan esiin nousseisiin tarpeisiin. Oppilaita osallistamalla ja lisäämällä liikuntaa paitsi välitunneille myös oppitunneille pyrimme motivoimaan oppilaita, edistämään terveitä elämäntapoja ja päihteettömyyttä ja luomaan oppilaille tilaisuuksia tuoda esiin omia vahvuuksiaan. TULEVAISUUS Työelämässä tarvittava yrittäjyys (L6) Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän KANSAINVÄLISYYS Erasmus+ Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) MEDIA JA KULTTUURI Monilukutaito (L4) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) ELÄMÄNTAITO KiVa VERSO Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) LIIKKUVA KOULU Välituntitoiminta Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

2 Sivu 2/33 tulevaisuuden rakentaminen (L7) Kansainvälisten vierailijoiden vastaanottaminen Maailmankansalaisuus ja globaalikasvatus Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen (L5) Lukuvuoden kasvatukselliset teemat Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Lukuvuoden kasvatukselliset teemat Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Tiimin johtaja: Pirkka Mikkola Tiimin johtaja: Frank Dürr Tiimin johtaja: Mari Sarviaho Tiimin johtaja: Maija Lukkari Tiimin johtaja: Laura Kortelainen Leena Rusanen Suvi Häkkinen Elina Hynynen Kimmo Pulkkinen Riitta Georgiou Juha Airas Kati Hiltunen Vilja Korsulainen Liisa Suni Mervi Saloniemi Teemu Ristiniitty Teemu Helkamäki Anne-Mari Lehtosalo Kati Rönnberg Marjo Sippola- Immonen Marja Kukko Jari Karjalainen Harri Sivonen Aino Virtanen Saara Puittinen Jari Vehviläinen Heli Turpeinen Marja-Liisa Hartikainen Mirva Saunamäki Tiia Alikoski Pasi Kaukinen Laura Haapalahti Tulevaisuustiimi Tulevaisuustiimin toimintasuunnitelma Nimensä mukaisesti tulevaisuustiimi pyrkii hankkimaan itselleen ja levittämään muullekin työyhteisölle syvällistä käsitystä niistä taidoista, joita tarvitaan tulevaisuudessa. Tavoitteena on vaikuttaa koulun pedagogisiin ratkaisuihin. Tavoite edellyttää tiimiltä ja koululta tutkivaa otetta ja yhteyksiä koulun ulkopuolisiin toimijoihin ja asiantuntijoihin. Tiimi muotoilee paikallista osuutta uuden opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen aihealueeseen Työelämässä tarvittava yrittäjyys. Tiimi huolehtii koulun sisäisen TET-harjoittelun järjestämisestä seitsemäsluokkalaisille. Sisäistä TETharjoittelua kehitetään siten, että harjoittelu keskittyy esikoululaisten ohjaamiseen. Kaksi oppilasta kerrallaan on keskiviikkoisin neljä tuntia (klo ) esikoululaisten ohjaajina. Oppilas saa harjoittelun suorittamisesta todistuksen. Tiimi huolehtii NY Yrittäjyyskasvatuksen polku -ohjelman toteuttamisesta luokka-asteittain: NY Minä+sinä=me (2. lk) NY Mitä ihmiset tekevät (4. lk) NY 6h-leiri (6./8. lk) NY Oma talous (8. lk). Tiimi pyrkii juurruttamaan kestävän kehityksen periaatteita koulun toimintakulttuuriin. Teema on yksi AKK:n lukuvuoden painopistealueista. Tiimi muotoilee uuden opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen aihealueen "kestävän tulevaisuuden rakentaminen" paikallista tekstiä. KEKE- eli kestävän kehityksen toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä kunnan muiden koulujen kanssa Siuntion kunnan yhteisessä kestävän kehityksen hankkeessa, johon on nimetty työryhmä. Hanketta organisoi Lena Ahlroth Svenska skolasta. Aleksis Kiven koulun edustajana työryhmässä aloittaa biologian ja maantiedon lehtori Teemu Ristiniitty. Koulun yksikkökohtaiseen KEKE-ryhmään kuuluu opettaja- ja oppilasjäseniä ala- ja yläkoulusta. Vuoden teema on energia. Alkukartoituksen jälkeen kestävän kehityksen työryhmä suunnittelee kouluun toteutettavat toimenpiteet, ja lukuvuoden päätteeksi toiminta arvioidaan Kansainvälisyystiimi Kansainvälisyystiimin toimintasuunnitelma

3 Sivu 3/33 1. Osallistutaan kotimaassa järjestettävään kansainvälisyyskoulutukseen. 2. Toivotaan, että koulu voi saada luottokortin. Koulu/kunta on saanut lähes Cimolta viimeisen neljän vuoden aikana. Projekteihin osallistuvat joutuvat maksamaan itse kaikki kustannukset, jos he eivät halua käyttää työlästä ennakkomaksujärjestelmää. Lisäksi jos lennot ostaa laskulla, lentojen hinnat ovat huomattavasti kalliimpia. Se tarkoittaa, että moni siuntiolainen ei voi osallistua kansainväliseen projektiin. 3. Ylläpidetään aikaisempia ja toimivia yhteyksiä muihin maihin. 4. Kansainvälisyyden näkyminen koulutyössä - kieltenopiskelun merkitys motivaation ylläpitäminen kieltenopiskeluun. Useampi kuin joka kolmas oppilas valitsee vieraan kielen valinnaisaineeksi. 5. Käynnistetään E-twinning- projekti kahden koulun kanssa (Puola La Réunion). 6. Ranskan ryhmä ja saksan ryhmä lähtevät mahdollisesti opintomatkalle toukokuussa Käynnistetään uusi kv-yhteys yhdysvaltalaisen koulun kanssa. 8. Aloitetaan oppimissuunnitelma globaali kansalainen. 9. Kutsutaan Zodiac-tanssiesitys kouluun. 10. Kieltenopiskeluretki Helsinkiin (8. luokkien ruotsin opiskelijat) Media ja kulttuuri -tiimi Media ja kultturi -tiimin toimintasuunnitelma Keskeisiä tavoitteita ovat kulttuurisen osaamisen kasvattaminen, kulttuuriperinnön tuntemuksen edistäminen, kulttuurin luominen ja kulttuuristen arvojen havaitseminen, mediakasvatuksen edistäminen, tieto- ja viestintätekniikan monipuolisen käytön edistäminen ja monilukutaidon edistäminen, taiteenalojen käyttäminen oppimisympäristöinä ja elämysten lähteinä. Painopistealueet ja tavoitteet Arvokeskustelun herättäminen ja tiimin painopisteistä ja tavoitteista päättäminen Tiimikokous , Tiimikokous Toimintasuunnitelma on valmis vko:lla 36 Syyskuu Kulttuuriympäristö näkyväksi! Kuukauden avaus Tiimikokous (Aleksis Kiven päivä ja Kuluttuuribaanan suunnittelua/apurahaanomus/omien keskeisten kultturikohteiden nimeäminen, taustamateriaalina Espoon Kulps ja Hki:n kulttuurikasvatussuunnitelma) Kotikuntani kasvot Siuntion kaikille kouluille suunnattuun piirustuskilpailuun osallistuminen Aleksis Kivi kirjoituskilpailu, AKK:n oma vuosittainen kirjoituskilpailu nimikkokirjailija Aleksis Kiven kunniaksi Euroopan kulttuuriympäristöpäivä Koulun video- ja valokuvakameroiden käyttö: yhteisten pelisääntöjen ja ohjeiden luominen, kameroiden käyttö opetuksessa Loka-marraskuu Aleksis Kiven syntymästä 180 vuotta: asian huomioiminen ja siitä tiedottaminen Mediakasvatukseen tutustuminen ja mediataitojen kehittäminen, tieto- ja viestintätaitojen edistäminen, monilukutaitoon tutustuminen tietojen ja taitojen hankintaa OPS 2016 sisältöihin tutustuminen AKK:n mediapolun esittely ja arviointi YT:ssä Yläaste: kotisivujen tekeminen ja julkaiseminen Kulttuuribaana hankkeen käynnistäminen Mitä on kulttuurikasvatus Siuntiossa?, Mediaviikon suunnittelu alkaa Joulukuu

4 Sivu 4/33 Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutustavat OPS -työ, kasvatuksellisten painopisteiden ja toimintatapojen kehittäminen ja päivittäminen? Valtakunnallinen taiteen edistämispäivä , Itsenäisyyspäivä Sibelius juhlavuosi alkaa 2015/150v Tammi-toukokuu 2015 tammikuun kuukauden avaus: Yhdessä parempi internet AKK:lla kuplii sarjakuvakilpailun julkistaminen ( ) aiheina: media, kasvatukselliset ja kulttuuriset aiheet sekä kansainvälisyys että kaksikielisyys Joen lumo elokuvaan tutustuminen ja siitä tiedottaminen (Aki Rahikka), elokuva Siuntion joesta Retkikohdesuositukset eri luokka-asteille, erityisesti tärkeimmät kulttuurikohteet ja vaihtoehdot Kansainvälinen museoviikon huomioiminen /museovierailut Toimenpiteet Luodaan koko lukuvuoden kattavat, kasvatukselliset kuukauden teemat yhdessä KIVA tiimin kanssa. Teemojen näkyvyyden lisääminen koulun toimintakulttuurissa (Info tv, kuukauden avaukset) Ilmoittaudutaan valtakunnalliseen mediataitoviikkoon netissä ja tilataan siihen liittyvä materiaali Luodaan tiimin keskeiset tavoitteet, Toimintasuunnitelman laatiminen, Tutustuminen Espoon Kulpsiin (netissä oleva Espoon Kulttuuri- ja liikuntapolku) ja Helsingin Kulttuurikasvatussuunnitelman paperiversion lukeminen ja kommentointi Syyskuu Kilpailuista tiedottaminen oppilasjäsenten valinta töiden valintaraatiin Lukudiplomin esittely KK-avauksessa Vastuuhlöt: Mari ja Elina töiden esille paneminen, palkintojen hankinta, yhteistyö Siuntion kulttuuriyhdistyksen kanssa, (Pekka Leskinen), tiedottaminen eri tahoille Kotikunnan kulttuuriympäristöön liittyvien esitteiden ja linkkien jakaminen/hankkiminen opettajien käyttöön, vastuuhlöt: Harri ja Ami Yhteistyö kunnan sivistys- ja kulttuuritoimeen Aleksis Kiven päivä, vastuuhenkilö: Elina Kameroiden käytön, kuvien tallentamisen ja siirron, tulostamisen opastamista opettajille ja oppilaille, käyttöohjeiden luominen, (tiedottaminen YT:ssä lokakuun aikana, esim. ke 8.10) vastuuhenkilöt: Mari ja Harri Kulttuuriapuraha-anomuksen suunnittelua/yhteistyökumppaneiden hankintaa pe Lokakuu Kuntien mahdollisuus hakea Lasten kulttuurin apurahaa Lasten ja nuorten kulttuuria edistäviin hankkeisiin : Kulttuuribaana hanke? Laitetaan alulle oman koulun kulttuuripolun/kuluttuurikasva-tussuunnitelman luominen apurahan hakuaika: Vastuuhenkilö: Mari Yhteistyö kunnan muiden koulujen kanssa? Loka-marraskuu Osallistuminen koulutuksiin: Mobiilimetkaa museossa koulutus/helsinki ja Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen/helsinki/memo Media koulussa koulutus/helsinki/memo Yläasteen 8. valinnainen atk: Suunnitellaan ja julkaistaan omat kotisivut, vastuuhenkilö: Vilja OPS 2016 teksteihin tutustuminen, kirjallisuuden lukeminen, linkkipankin luominen ja jakaminen Koulutusannin jakaminen tiimin sisällä, tiedottaminen muille, OPS 2016 tekstialkioiden aloittaminen

5 Sivu 5/33 AKK:n mediapolun esittely YT:ssä kaikille opettajille, ohjeet esille miten sitä käytetään, miten sinne pääsee? Vastuuhenkilö: Harri Ipadit ja Smart älytaulu opetuksessa, mitä kokemuksia on tähän asti tullut? Vastuuhenkilö: Ami Joulukuu Juhlassa käyttäytyminen, ohjeistus, KK-avaus/aamunavaus suomalaisuudesta, itsenäisyydestä, Sibeliuksesta kertominen eri medioita hyödyntäen Koulutukseen osallistuminen: Medialukutaidon uudet tuulet klo Olli Vesterinen ja Sara Sintonen Helsingin yliopisto Tammi-toukokuu 2015 Yhdessä parempi internet mediataito koulussa: Valtakunnallinen mediataitoviikko , materiaalin jakaminen, tiedottaminen opettajille ja oppilaille, omien kotisivujen avaaminen (www.saferinternetday.org) Sarjakuvien luominen tietokoneita ja piirrosohjelmia ja esim. älytaulua hyödyntäen Koulun oman verkkolehden tuottaminen Mediakasvatukseen liittyvät kyselyt ja/tai ohjeistukset, nettiturvallisuudesta puhuminen, ohjeiden esillä pitäminen, Taiteen hyödyntäminen oppimisympäristönä esim. Nettiaiheisten valistusvessojen maalaukset / ovien maalaukset (www.mediataitokoulu.fi) Voimassa olevien käytänteiden kirjaaminen ja päivittäminen esitettävään muotoon Järjestetään mediaviikolle elokuvan päivä, kutsutaan kuvaaja ja käsikirjoittaja koululle kertomaan, esittelemään elokuvaa, elokuvakasvatusmateriaalin esillä pitäminen, linkit ym. Arviointi Arviointia ja palautetta pyydetään jakson alussa ja lopussa Seurantaa ja yhteistä keskustelua Syyskuu Yhteisarviointi, ulkopuolista arviointia Yhteistyö oppilaskunnan, Siuntion Päivärinteen koulun, Svenska skolanin kanssa (opettaja- ja oppilasraati, yhteisnäyttelyn asettaminen) ja Siuntion kulttuuriyhdistyksen sekä kulttuurisihteerin kanssa Tavoiteaika Elokuu Tiimikokous , tiimikokous Toimintasuunnitelma on valmis vko:lla 36 Syyskuu Kuukauden avaus Tiimikokous (A.Kiven pv. ja Kuluttuuribaanan suunnittelua/apuraha-anomus/omien keskeisten kultturikohteiden nimeäminen, taustamateriaalina Espoon Kulps ja Hki:n kulttuurikasvatussuunnitelma) Lokakuu YT 8.10/tiedottaminen Aleksis Kiven päivän ja kameroiden käyttöopastus Tiimikokous (KK avaus) Tiimikokous (kekri/halloween / Media koulussa koulutusannin jakaminen) Marraskuu

6 Sivu 6/33 tiimikokous pe (Osaava Vesopäivä la Siuntion kylpylä) Kotisivut ja blogit ( Koulupäiväni ks. liite) Joulukuu Tammi-toukokuu Elämäntaitotiimi Elämäntaitotiimin toimintasuunnitelma Vertaissovittelun eli Verson aktivointi Elämänhallintatiimi selvittää mahdollisuudet kouluttaa taas lisää koulun oppilaita, opettajia ja avustajia hallitsemaan vertaissovittelukäytäntö. Verso-toiminnalle luodaan toistaiseksi pysyvät ja hyvät käytänteet toimia. Syyslukukauden 2014 aikana toiminta pyörii jo säännöllisesti ja tehokkaasti. Kiusaamisen vastaisen ohjelman eli KiVan toteuttaminen Elämäntaitotiimi perehdyttää koulun jokaisen työntekijän KiVa-ohjelmaan. Perehdytyksen jälkeen luodaan vapaaehtoisista koulun henkilökunnan jäsenistä KiVa-tiimi. KiVa-tiimin jäsenet selvittelevät lukuvuoden aikana esille tulleita kiusaamistapauksia työpareina. Elämäntaitotiimi myös neuvoo ja auttaa konkreettisesti kaikkia opettajia KiVa-tuntien toteutuksessa. Elämäntaitotiimi luo puitteet KiVa-koulun toteutumiseen Aleksis Kiven koulussa kaikkinensa. KiVa-toiminta käynnistyy jo aivan syyslukukauden 2014 alussa. Oppilaiden osallistaminen Elämäntaitotiimi tarkastelee koulun toimintaa ja tarttuu eri tilanteisiin oppilaiden osallistamisen valossa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti koulun oppilaskunnan kanssa. Ajatus osallistamisesta läpäisee koko lukuvuoden alusta loppuun. Muu elämänhallintaan tähtäävä Lukukauden 2015 alusta elämäntaitotiimi tarkastelee Verso- ja KiVa-ohjelmien toteutusta ja pohtii muiden elämänhallintaan ja ihmisenä kasvamiseen liittyvien ohjelmien mukaan ottamista. Elämäntaitotiimi pohtii yhdessä media ja kulttuuri -tiimin kanssa koulun kuukauden avauksien kasvatukselliset ja kulttuuriset teemat Liikkuva koulu -tiimi Tiimin toimintajatus ja tavoitteet Aleksis Kiven kouluun oma Liikkuva koulu-tiimi Tiimin tavoitteena on saada liikunnalle vahva sija Aleksis Kiven koulun toimintakulttuurissa. Ilmoittaudumme mukaan Liikkuva koulu-hankkeeseen ja teemme töitä kehittääksemme kouluamme asioissa, jotka innostavat oppilasta liikkumaa jokaisena koulupäivänä. Haluamme tukea lasten osallistumista koulun kehittämiseen ja sitä, että lapset liikkuvat kouluajalla muutenkin kuin liikuntatunneilla. Erityisesti haluamme tukea osallistumisessa niitä lapsia, joille koulun toimintaan ja kaveriporukkaliikuntaan mukaan lähteminen ei ole itsestäänselvyys. Kannustusta oppilaan osallistumiseen Oppilaan osallisuuden mahdollisuuksien lisääminen ja yritteliäisyydestä palkitseminen on osa tiimimme toiminta-ajatusta. Haluamme antaa yläkoulun oppilaille mahdollisuuden hankkia omalla aktiivisuudellaan itselleen osallistumistodistuksen, joka saattaa olla hyödyksi jatko-opintoihin tai kesätyöpaikkaan hakiessa. Tavoitteena on, että kaikesta aktiivisesta osallistumisesta palkitaan. Esimerkiksi myös välituntileikkeihin tarkoitettujen välineiden valmistamisesta voi saada osallistumistodistuksen. Tiimi osaltaan tukee näin oppilaita osallistumaan koulun toimintaan ja

7 Sivu 7/33 olemaan aktiivisesti mukana vaikuttamassa omassa toimintaympäristössään. Pyrimme myös alakoululaisten osallisuuden lisäämiseen ja antamaan kuudesluokkalaisille pieniä vastuutehtäviä, jotta yläkoulun puolelle siirryttäessä välituntiliikuttajaksi tai muuten koulun kehittämistyössä aktivoituminen on helpompaa. Aktiivista yhteistyötä Haluamme vahvistaa koulun yhteishenkeä ja tukea hyvää yhdessä tekemisen meininkiä. Tuemme yhteistyötä yläkoulun ja alakoulun välillä sekä kannustamme opettajia ohjaamaan luokkia tekemään yhteistyötä liikunnan merkeissä. Kannustamme myös kummiluokkia tekemään yhteistyötä keskenään. Liikkuva koulu-idean toteutumiseksi pyrimme tekemään yhteistyötä myös muiden tiimien, toisten koulujen, kotien sekä muiden lasten ja nuorten liikuntaa tukevien toimijoiden kanssa. Lisäksi tiimimme pyrkii antamaan opettajille konkreettisia vinkkejä siitä, miten liikunnan määrää voi lisätä koulupäivän aikana. Esimerkiksi Aleksis Kiven koululla on oma Liikkuva koulu-aiheinen kansio. Tarkoituksena on saada sellainen myös muille kouluille Siuntiossa. Lisäksi mietimme, miten voisimme jakaa linkkejä ja vinkkejä muiden koulujen ja toimijoiden, esimerkiksi urheiluseurojen, kanssa. Liikuntaan kannustava kouluympäristö Tavoitteenamme on kartuttaa liikuntaa tukevien välineiden määrää ja kehittää välinevarastoja. Selvitämme mahdollisuuksia kehittää koulun tiloja ja piha-alueita niin, että ne innostavat oppilaita liikkumaan ja helpottavat opettajia suunnitella monipuolisia liikuntatunteja. Koulun kehittämiskohteet, painopistealueet ja hyvinvointikyselyn tulosten huomioiminen tiimin toiminnassa sekä opetussuunnitelmatyö Tavoitteenamme on tehdä yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Pyrimme välittämään tietoa tiimin toiminnasta ja koemme, että oppilaiden perheet voivat olla suuri voimavara siinä, että Liikkuva koulu toiminta saa Siuntiossa tuulta purjeisiin. Tiimimme toiminnan lähtökohta on terveiden elämäntapojen ja päihteettömyyden tukeminen. Lisäksi pyrimme oppilaan osallisuuden vahvistamisen kautta vaikuttamaan siihen, että oppilaat ottavat entistä enemmän vastuuta yhteisestä kouluympäristöstä ja pitävät hyvin huolta liikuntavälineistä. Pyrimme kannustamaan kierrätykseen, kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen välineiden tekemisessä ja otamme ekologiset näkökohdat kaikessa toiminnassa huomioon. Tilaamme uusia välineitä vain tarpeeseen ja suosimme ekologia ja laadukkaita tuotteita. Opetamme lapsia pitämään huolta luokan välineistä ja siivoamaan varastot yhdessä opettajan kanssa aina liikuntatuokioiden jälkeen. Tiimimme perustettiin vastaamaan havaittuihin tarpeisiin, mm. niihin ongelmiin, jotka tulivat esille lukuvuonna 2013 tehdyssä hyvinvointikyselyssä. Erityisesti oppilaiden osallistumisen mahdollisuuksien lisääminen ja kuulluksi sekä huomioiduksi tulemisen tarpeen huomioiminen ovat asioita, joihin pyrimme vaikuttamaan. Teemme opetussuunnitelmatyötä Siuntion kunnan OPS -työryhmän ohjeiden ja aikataulun mukaisesti. Lisäksi arvioimme tiimin toimintaa ja kehitämme sitä tarpeen mukaan. Lukuvuoden toiminta AKK ilmoitetaan mukaan liikkuva koulu hankkeeseen ja haemme avustusta Opetushallitukselta, jotta saisimme kouluun lisää liikuntavälineitä. Selvitämme, onko tänä vuonna mahdollisuutta saada avustusta Aluehallintovirastosta. Haemme avustusta, mikäli se on mahdollista. Aleksis Kiven koululle tulee Koululiikuntaliiton ilmainen SPIN -koulutus. Yhteen koulutukseen mahtuu maksimissaan noin 40 oppilasta. Koululiikuntaliiton edustaja kouluttaa yhden koulupäivän ajan vapaaehtoisia yläkoulun oppilaita. Ensisijaisesti suunnattu 8. ja 9.-luokkalaisille, mutta jos tilaa riittää, myös 7. luokkalaiset ovat tervetulleita. Tiimi on mukana organisoimassa liikuntapäivää, joka järjestetään syyskuussa Liikuntapäivän teema on avoin, mutta turvallisuuteen liittyvät teemat ovat nousseet esille keskusteluissa. Tavoitteena on järjestää syyslukukauden aikana yksi liikenneturvallisuusaiheinen teemapäivä. Siuntiossa on ollut liikenneturvallisuusviikko elokuussa 2014, joten tämä on sopiva jatke tähän teemaan. Kehitämme välinevarastoja ja käytäntöjä, jotta lapset saavat helpommin välineitä käytettäviksi välitunneille ja samalla tietysti myös oppitunneille. Tavoitteena on ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja ohjata oppilaita ottamaan vastuuta yhteisistä tavaroista.

8 Sivu 8/33 Lukuvuoden aikana tiimi opastaa ja ohjaa opettajia siihen, että oppilaat saavat mahdollisuuden valmistaa välineitä (esim. hernepusseja, peikonhäntiä, valokuvasuunnistusrasteja) koko koulun käyttöön. Oppilaita ohjataan samalla kestävän kehityksen periaatteisiin ja ottamaan vastuuta yhteisistä välineistä. Tiimi suunnittelee ja toteuttaa oppilaille todistuksen aktiivisesta osallistumisesta välituntitoiminnan kehittämiseen. Todistukset käytetään sivistyslautakunnassa. Selvitetään, onko mahdollista saada todistukseen merkintä osallistumisesta. Pyrimme kehittämään koulussa niitä asioita, jotka mahdollistavat aktiivisen liikkumisen koulupäivän aikana sekä Toukolassa että isojen puolella. Selvitämme, millaisia mahdollisuuksia koululla on kehittää koulun sisätiloja ja ulkoalueita niin, että ne ovat turvalliset, mutta aktiiviseen liikkumiseen innostavat. Selvittelemme, milloin ja miten urheilukenttä voisi olla oppilaitten käytössä myös välituntisin. Opetussuunnitelmatyö on yksi tiimin keskeisiä tehtäviä ja sitä tehdään säännöllisesti Siuntion kunnan OPS -työryhmän antamien ohjeiden ja aikataulun mukaisesti. Selvitämme mahdollisia yhteistyömuotoja erilaisten yhdistysten, yritysten ja kunnan muiden toimijoiden kanssa. Erityisesti mietitään, onko mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä Siuntion koulujen välillä. Selvitetään mahdollisuutta perustaa kunnan sivuille aiheesta tiedotuskanava tai tehdä koululle oma blogi Liikkuva koulu teeman pohjalta. Tavoitetta ja toteutusta on vielä suunniteltava huolella. Selvitämme mahdollisuutta saada koulutusta henkilökunnalle. Toimintapaikat ja toiminta-aika Liikkuva koulu tiimin kaikki toiminta toteutuu koulun tiloissa, koulun piha-alueilla tai koulun erikseen varaamissa toimintaan sopivissa tiloissa (esim. retki keilaamaan). Koulun järjestämä toiminta tapahtuu koulupäivän aikana. Toiminnasta tiedottaminen Tiimin toiminnasta voi kysyä tiimin vetäjältä. Kokouksista laaditaan muistiot, jotka toimitetaan koulun johdolle ja kokousmuistiot ovat nähtävillä Aleksis Kiven koulun opettajien työhuoneessa. Toiminnan laajuus Kaikilla Aleksis Kiven koulun oppilailla on yhtäläinen oikeus osallistua tiimin organisoimaan omalle ikätasolle suunnattuun toimintaan. Toimintaan osallistuminen kuitenkin edellyttää, että pystyy noudattamaan yhdessä sovittuja sääntöjä. Toiminnan seuranta ja arviointi Tiimi arvioi tiimin toimintaa lukuvuoden aikana. Yhteistyö ja tiedonkulku Tiimi toivoo yhteistyötä kodin, eri koulujen, kunnan eri toimijoiden, seurojen ja yhdistysten kanssa. Toiminta nähdään mahdollisuudeksi osana laajempaa kokonaisuutta. Selvitetään, voisiko kouluilla olla omat yhteyshenkilöt liikuntaan liittyvien asioiden merkeissä. Tietosuoja-asia Tietosuoja-asioissa tiimin toimintaa koskevat kaikki samat lait ja määräykset, jotka tulee huomioida koulun ja opettajan toiminnassa. 2. Lukuvuoden keskeiset tavoitteet Tavoitteena on kouluyhteisön turvallisuus, hyvinvointi ja viihtyisyys sekä opiskelun sujuminen esteettömästi. Arvostamme ja kunnioitamme toinen toisiamme emmekä hyväksy kiusaamista. Turvallinen koulupäivä muodostuu oppilaiden ja aikuisten keskustelevalla yhteistyöllä. Oppitunneilla on työrauha. Koulussa on myönteinen ja iloinen, kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri.

9 Sivu 9/ Laki- ja opetussuunnitelmamuutosten huomioiminen Lukuvuoden alussa tuli voimaan uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Sen myötä koulun oppilashuollollinen toiminta muuttuu. Koulun oppilashuoltoryhmä huolehtii yhteisöllisestä oppilashuollosta sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä. Yksittäisen oppilaan asioita käsitellään monialaisessa asiantuntijaryhmässä koulupsykologin, koulukuraattorin ja kouluterveydenhoitajan johdolla. Monialainen asiantuntijaryhmä keskittyy oppilashuollollisiin asioihin, eikä käsittele pedagogisia asiakirjoja. Opiskeluun liittyviä asioita käsittelee oppimisen tukiryhmä. Pedagogiset asiakirjat (pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys ja HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) käsitellään oppimisen tukiryhmässä. Tavoitteena on saada uudet oppilashuollolliset käytänteet toimiviksi ja osaksi koulun toimintakulttuuria. OPS työ on käynnistynyt. Valtakunnalliset esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Uusien paikallisten opetussuunnitelmien, jotka on laadittu opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti tulee olla hyväksyttyinä siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä alkavan lukuvuoden alusta lukien. Aleksis Kiven koulun tiimirakennetta on uudistettu opetussuunnitelmatyötä ennakoiden ottamalla aihealueet huomioon. Perusopetuslain muutoksien myötä koulun kurinpitotoimet laajenivat. Kasvatuskeskustelu on nyt ensisijainen toimenpide, jos oppilas rikkoo koulun järjestyssääntöjä. Jälki-istunnossa oppilaalla voi teettää kirjallisia tai suullisia, oppilasta kehittäviä tehtäviä, tai oppilas voi istua hiljaa. Oppilasta voidaan pyytää siivoamaan aiheuttamansa sotku ja korjaamaan jälkensä. Kesällä hyväksytyillä järjestyssäännöillä edistetään koulun turvallisuutta ja viihtyisyyttä, sisäistä järjestystä opiskelun 2.2 Kehittämiskohteet Aleksis Kiven koulun henkilöstön valitsemat kolme kehittämiskohdetta lukuvuodelle ovat samat kuin edellisenä lukuvuotena: 1.Opetuksen laadun kehittäminen 2.Terveiden elämäntapojen ja päihteettömyyden edistäminen 3.Koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittäminen Opetuksen laadun kehittäminen Lähikuntien KELPO-hankkeen yhteinen tavoite on opetuksen laadun kehittäminen. Panostamme Aleksis Kiven koulussa perusasioiden huolelliseen opettamiseen sekä siihen, että oppilas hallitsee varmasti perustiedot ja taidot: oppilaalla on vankka luku- ja kirjoitustaito, ja hän hallitsee matematiikan peruslaskutoimitukset. Pyrimme hyödyntämään tietotekniikkaa opetuksessa ja pysymään opetusalan kehityksessä mukana sekä vastaamaan toisen asteen opintojen perusopetukselle asettamiin vaatimuksiin Lukutaidon kehittäminen Aleksis Kiven koulun koulukirjasto toimii koulumme ala-aulassa. Kirjastossa on kirjakaappien lisäksi ryhmätyöpöytiä. Kirjastokaappien ovet ovat aina auki, joten oppilaat ja opettajat voivat käydä lainaamassa kirjoja milloin vain. Koulun kirjastonhoitaja Elina Hynynen on paikalla kaksi kertaa viikossa puolen tunnin ajan. Kirjastonhoitaja huolehtii lainojen ja palautusten merkitsemisestä sekä aineistohankinnoista. Lisäksi koulun 1. ja 2. luokilla on omat luokkakirjastot. Koulukirjasto on monille oppilaille ainoa kirjasto, jota he käyttävät. Tästä johtuen pyrimme hankkimaan kirjastoon runsaasti laadukkaita ja suosittuja lasten- ja nuortenkirjoja. Koulukirjastonhoitaja pitää luokille kirjavinkkaustunteja, jolloin hän esittelee ja suosittelee oppilaille kirjoja luettaviksi. Siuntion kunnan kaikissa kouluissa on otettu elokuussa 2013 käyttöön kunnan oma Seitsemän veljeksen lukudiplomi. Sen suorittaminen on oppilaalle vapaaehtoista. Lukudiplomia varten on luettava 6-8 kirjaa, joista tehdään jokaisesta yksi tehtävä. Lukudiplomin kirjalistat, tehtävät sekä

10 Sivu 10/33 ohjeet huoltajalle ja opettajalle löytyvät Siuntion kunnan nettisivuilta. Diplomin tavoitteena on tukea ja lisätä lasten ja nuorten lukuharrastusta Yhteisopettajuus Opettajien välistä yhteistyötä pyritään kehittämään. Joustavilla opetusmenetelmillä opetusta voidaan eriyttää. Opettajatyöpari tarvittaessa yhdessä erityisopettajan ja/tai avustajan kanssa voi jakaa oppilaita tarkoituksenmukaisiin opetusryhmiin oppimisen tehostamiseksi. Koulun YT-ajan rakenne antaa mahdollisuuden yhteissuunnitteluun, oppiainerajat ylittävään yhteistyöhön ja alayläkoulun väliseen yhteistyöhön. Amerikkalainen Bruce Eschler on tulossa tekemään tutkimusta koulun opettajien välisestäyhteistyötä lukuvuoden aikana Oppilaiden integroiminen Erityisen tuen oppilaiden integroimisessa yleisopetuksen ryhmiin toimitaan tuoreen integroinnin prosessikuvauksen mukaan. Yksittäisen oppilaan opetuksen järjestäminen pohjustetaan huolellisesti oppimisen tukiryhmässä. Opettajienväliseen tiedonsiirtoon ja keskusteluun oppilaan ja huoltajan kanssa kiinnitetään huomiota. Ryhmän vaihdon jälkeen oppilaan opiskelua seurataan ja arvioidaan, minkä jälkeen päätetään, jtakaako oppilas yleisopetuksen ryhmässä vai hyötyykö hän enemmän pienryhmässä opiskelusta Mediakasvatus Mediakasvatuksessa noudatetaan koulun omaa Mediapolkua, jossa on luokka-asteittain suunnitellut mediakasvatuksen sisällöt. Mediapolku yhtenäistää koulun opetusta ja luo samalla linjauksia siitä, millaisia tietotaitoja oppilaat tarvitsevat nyt peruskoulussa ja myöhemmin jatkoopiskelujen parissa. Kulttuuri ja media -tiimi suunnittelee yhdessä mm. äidinkielen opettajien kanssa mediakasvatusviikon, joka järjestetään koko koululle helmikuussa Viikon aikana kiinnitetään huomiota mm. tietoturvaan, mediakriittisyyteen, sisällön tuottamiseen ja laitehallintaan. Tiimin tehtävänä on myös huolehtia koulun sisäisestä koulutuksesta erilaisten tvt-laitteiden ja -ohjelmien osalta. Tiimi osallistuu tarvittaessa myös oppituntisuunnitelmien luomiseen ja antaa ehdotuksia erilaisiin teemoihin. Tiimi kerää toiveita koulutustarpeista. Siuntion kunnan sivistystoimen ipad-pilotointi kunnan kouluissa alkoi elokuussa. Kunta on hankkinut jokaiseen kunnan kouluun yhdelle luokalle ipadit. Hakemusten perusteella valitut luokanopettajat saivat elokuussa 2014 käyttöönsä 19 ipad-laitetta, joita on tarkoitus käyttää opetuksessa mahdollisimman monipuolisesti. Oppilaat tutustuvat laitteen toimintoihin ja keskeisiin sovelluksiin. Laitteet tukevat oppimista ja luovat kokemuksia erilaisista tavoista oppia. Lukuvuoden aikana järjestetään tilaisuuksia, joissa opettajat voivat jakaa kokemuksia keskenään ja esitellä soveltamiansa menetelmiä kunnan muille opettajille. Laitteet on ensisijaisesti tarkoitettu pilotoinnista vastaavien opettajien opetukseen. Nämä vastuuopettajat vastaavat laitteiden ylläpidosta ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Laitteiden lainauksesta tutustumiskäyttöön sovitaan hankkeen kunnolla käynnistyttyä syksyn aikana. Lukuvuoden aikana tehtävästä perusylläpidosta opettaja vastaa itse. Aleksis Kiven koululla ipadit ovat luokanopettaja Anne-Mari Lehtosalon ja 5A-luokan käytössä. Koulumme on ilmoittautunut mukaan Tabletkoulu-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on lisätä sähköisten oppiaineksien käyttöä opetuksessa Opetusmenetelmät Opettajille pyritään järjestämään koulun painopistealueiden ja tavoitteiden mukaista koulutusta. Keskiviikon ja perjantain YT-aikaa on mahdollisuus käyttää koulutuksista saadun tiedon jakamiseen koko työyhteisölle. Mediakasvatustiimi järjestää mediatukea ja koulutusta opettajille kaikkiin mediakasvatukseen liittyvissä asioissa: oppituntien suunnittelussa, laite- ja ohjelmistohallinnassa, blogin perustamisessa jne.

11 Sivu 11/33 Opettajat pyrkivät kehittämään motivoivia, erilaiset oppijat huomioivia opetusmenetelmiä ja hyödyntämään opetushenkilöstön osaamisalueita. Erasmus+ -täydennyskoulutushanke "Oppimisen ilo kuuluu kaikille" mahdollistaa 11 opettajan ja kahden koulunkäyntiavustajan kieltenopetuksen opiskelun ulkomailla. Hankkeessa pyritään löytämään uusia, monipuolisia ja innostavia opetusmenetelmiä ja -materiaaleja, joita voi käyttää paitsi kielten myös muiden oppiaineiden opettamisessa. Projekti on kaksivuotinen. Projektille perustetaan omat kotisivut, joille kerätään koulutuksista saatu tieto oman koulun opetushenkilöstön ja kaikkien kiinnostuneiden käyttöön Terveet elämäntavat ja päihteettömyys Haluamme koulussa tukea oppilaita päätöksessä olla tupakoimatta ja antaa oppilaille eväitä vastustaa sosiaalista painetta päihteiden käytön aloittamiseen. Teemme yhteistyötä huoltajien, vanhempainyhdistyksen, nuorisotoimen ja mm. Ehyt ry:n kanssa. Osa päihdekasvatuksesta annetaan oppituntien yhteydessä, esim. terveystiedon ja biologian tunneilla, osa erilaisten projektien yhteydessä. Yläkoulun oppilaille tehdään tammikuussa Ehyt ry:n HUBU-päihdekysely, jonka tulokset käydään läpi keväällä vanhempainillassa. Aiheesta voidaan jatkaa keskustelua huoltajien kanssa oppilaiden omissa luokissa. Uuden Liikkuva koulu -tiimimme tavoitteena on saada liikunnalle vahva sija koulun toimintakulttuurissa ja innostaa oppilaat liikkumaan myös liikuntatuntien ulkopuolella. Koulumme hakee mukaan Liikkuva koulu -hankkeeseen. Liikuntaa tukevia välineitä kartutetaan, välinevarastoja ja välituntivälineiden lainaustoimintaa kehitetään. Tiimi selvittää mahdollisuuksia kehittää myös koulun tiloja ja piha-alueita siten, että ne innostavat oppilaita liikkumaan. Oppilaita halutaan osallistaa ottamalla heidät mukaan välituntitoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. SPIN-koulutuksessa kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista koulutetaan välituntiliikunnan ohjaajia. Sivistystoimen ILO-hankkeeseen saadulla Aluehallintoviraston avustuksella 4-7 luokkien kiinnostuneille oppilaille järjestetään Välkkäri-koulutus. Kerhoavustuksilla järjestetään alkuopetuksen oppilaille keskiviikko- ja perjantaiaamuisin sekä seitsemännen luokan oppilaille tiistain ja torstain breikeillä WAU-hyvinvointijärjestön ohjaamaa liikuntaa. Välituntiliikunnan lisäksi myös opetusta kehitetään toiminnalliseen suuntaan Koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittäminen Kolmas kehittämiskohde on noussut kunnan huoltajille ja opetushenkilöstölle tehdyn yhteistyöhön liittyvien kyselyiden tulosten pohjalta. Ensimmäinen kysely vuonna 2013 liittyi kunnan Huoltajat voimavarana hankkeeseen. Keväällä 2014 tehtiin toinen huoltajakysely. Huoltajien tutustuttaminen koulun arkeen nousi ensimmäisessä kyselyssä selkeästi kehittämiskohteeksi. Tulemme tekemään yhteistyötä huoltajien ja vanhempainyhdistyksen kanssa ja etsimään yhdessä tapoja tehdä koulun arki tutuksi oppilaiden vanhemmille. Koululla on avointen ovien viikko sekä syyslukukaudella että kevätlukukaudella Muita yhteistyön muotoja voivat olla markkinat, huoltajien ammattiesittelyt ja huoltajien tutustuminen opetukseen toimimalla apuopettajina tai avustajina. Tiedottamiseen kiinnitetään huomiota: koulun toiminnasta kerrotaan Wilma-viestein ja -tiedottein, ja huoltajia tiedotetaan riittävän usein. Koulun yhteisiä tilaisuuksia kehitetään vuorovaikutukselliseen suuntaan, ja niissä pyritään varaamaan aikaa keskustelulle. 2.1 Koulun painopistealueet Aleksis Kiven koulun opetussuunnitelmassa määritellyt painopistealueet ovat yrittäjyyskasvatus ja kansainvälisyys. Yrittäjyyskasvatus sisältyy tulevaisuustiimiin yhdessä kestävän kehityksen kanssa. Painopistealueita toteutetaan tiimien toiminnan kautta. Koulun toimintaa suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään tiiminvetäjien johtamana tiimeissä ja jalkautetaan niistä koko kouluun. Lisäksi opetushenkilöstö on valinnut kestävän kehityksen kolmanneksi painopistealueeksi lukuvuodeksi Koulun tehtävänä on tukea oppilaan kasvua kestävään elämäntapaan. Ympäristöstä ja toisista ihmisistä vastuuta kantavat kansalaiset osaavat Haluamme kasvattaa koululaisista ympäristöstä ja toisista ihimisistä vastuuta ottavia ihimisiä, jotka ottavat kestävän kehityksen huomioon arjen valinnoissaan ja työssään. Kestävän kehityksen tulee olla koulun arjen olennainen osa, jonka kuuluu näkyä sekä opetuksessa että koko toimintakulttuurissa. Kestävän kehityksen ohjelma on työväline, jonka avulla kestävän elämäntavan

12 Sivu 12/33 oppimisesta tehdään suunnitelmallinen osa koulun toimintaa. Kestävän kehityksen oppiminen koulussa vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. 3. Arviointi 3.1 Oppilaan arviointi Siuntion kunnan opetussuunnitelmassa arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arviointi auttaa oppilasta muodostamaan realistisen kuvan oppimisestaan ja kehittymisestään. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppimisen aikaisen arvioinnin tavoite on, että oppilas tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava Arviointi opintojen aikana Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8). Opettaja kerää tietoaa arviointia varten kirjallisilla ja suullisilla läksynkuulusteluilla kirjallisilla ja suullisilla kokeilla oppilaan kirjallisista ja muista tuotoksista: vihkoista, työkirjoista, esitelmistä, ryhmätöistä, laulusta, soitosta, käsitöistä, liikuntasuorituksista jne. oppilaan työskentelyä arvioimalla keskustelemalla oppilaan kanssa. Oppilaalle annetaan syyslukukauden päätteeksi välitodistus, jossa arvioidaan oppilaan edistymistä, käyttäytymistä ja huolellisuutta. Luokilla syyslukukauden itsearviointi tehdään koulussa marraskuun ensimmäisellä viikolla. Arviointikeskustelu käydään marras-joulukuussa. Kevätlukukauden itsearviointi tehdään toukokuun toisella viikolla. Lukuvuositodistus annetaan kunkin lukuvuoden viimeisenä työpäivänä seuraavasti: Luokilla annetaan sanallinen arviointi. Neljännen luokan keväästä alkaen annetaan kaikista oppiaineista numeroarvostelu. Taito- ja taideaineista opintojen laajuus merkitään viidenneltä vuosiluokalta alkaen. Yhdeksännellä luokalla annetaan kaikista yhteistä oppiaineista ja vähintään kahden vuosiviikkotunnin (2 vvt) valinnaisista opinnoista numeroarvostelu, lyhyemmistä suorituksista merkintä hyväksytty. Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän mukaisesti. Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän saa välttävän (5) arvosanan tai vastaavan sanallisen arvion kussakin aineessa. Hylätyn arvosanan (4) tai vastaavan sanallisen arvion saaneelle oppilaalle varataan mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa aineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot erillisessä kokeessa. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikkei hänellä olisi yhtään hyvättyä suoritusta. Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1-4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5-6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7-9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto arvioidaan jokainen erikseen. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Käyttäytymisen arviointi perustuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana

13 Sivu 13/33 sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa käytetään menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa eli HOJKSissa. Jos eriyisen tuen päätöksessä oppilaan oppiaineen tavoitteita on yksilöllistetty, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on sovittu. Maahanmuuttajaoppilaan (äidinkielenä muu kuin suomen- tai ruotsinkieli) otetaan huomioon hänen äidinkielen taitonsa. Arvioinnissa pyritään käyttämään menetelmiä, joissa otetaan huomioon mahdolliset kielitaidon puutteet. Oppilaan arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvosana perustuu kussakin yhteisessä oppiaineessa oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8); tällöin oppilas osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Arvio annetaan numeroin tai sanallisesti. Kunkin oppiaineen arvosana muodostuu koetulosten, osallistumisen ja tuntityöskentelyn perusteella. Lisäksi arvosanaan vaikuttavat oppilaan asenne työskentelyyn, vastuuntunto sekä harrastuneisuus. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Mikäli oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan, yksilöllistetyt oppiaineet arvioidaan oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin oppilaalle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Jos oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, päättöarviointi voi olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä hyväksytty. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen. Oppilaan on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. 3.2 Koulun toiminnan arviointi Koulun toimintaa arvioidaan jatkuvasti saadun palautteen avulla. Arvioinnista saatavaa tietoa käytetään toiminnan suunnittelussa, tavoitteiden asettelussa, koulun kehittämisessä ja palvelun parantamisessa. Koulun toimintaa arvioidaan mm. seuraavilla tavoilla:

14 Sivu 14/33 koulun johtoryhmä arvioi säännöllisesti työsuunnitelman toteutumista johtoryhmä arvioi koulun toimintaa ja uusien käytänteiden, toimintatapojen ja menetelmien toteutumista tiimit arvioivat omaa toimintaansa ja tarvittaessa koko koulun toimintaa opettajienkokouksissa arvioidaan esim. uuden toimintatavan käyttöönottoa keskustellen ryhmissä ja yhteisesti lukukausien päätteeksi joulukuussa ja toukokuussa koulun toimintaa arvioidaan ryhmätöiden avulla, keskustelemalla yhdessä ja/tai arvioimalla kulunutta lukukautta ja lukuvuotta kirjallisesti; arviointia käytetään pohjana tulevan lukuvuoden suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa kunnan Wilmassa keväällä 2015 järjestämä huoltajakysely antaa tietoa tulevan lukuvuoden suunnittelulle ja tavoitteiden asettelulle henkilöstön henkilökohtaisten kehityskeskustelujen avulla oppilaiden kokemaa työilmapiiriä ja kiusaamiseen puuttumista arvioidaan valtakunnallisella KIVAkyselyllä toukokuussa 2015 koulussa oppilashuoltoryhmä arvioi omaa toimintaansa keskustelemalla oppilashuoltokokouksen jälkeen sekä lukukausien päätteeksi oppimisen tukiryhmä arvioi omaa toimintaansa järjestämällä keväällä 2015 kyselyn ainakin opettajille läheltä piti -tilanteiden selvittämisestä saatua tietoa käytetään turvallisuuden parantamiseksi. 4. Opetusjärjestelyt Aleksis Kiven koulussa työskentelee yhteensä 37 opettajaa. Heistä kaksitoista toimii alakoulussa luokanopettajana. Yläkoulussa työskentelee kuusitoista aineenopettajaa ja oppilaanohjaaja, mutta myös moni alakoulun luokanopettaja opettaa yläkoulun oppilaita. Erityisluokanopettajia on viisi ja laaja-alaisia erityisopettajia kaksi. Lisäksi koulussa on vuorotteluvapaasijaiseksi palkattu resurssiopettaja. Alakoulu on kaksisarjainen. Yläkoulu on kolmesarjainen. Erityisopetuksen luokkia eli pienryhmiä on viisi; kaksi alakoulun pienryhmää (luokat 1-2 ja 3-6) ja kolme yläkoulun pienryhmää (luokat 7, 8 ja 9). Oppilaat opiskelevat pienryhmässä yhtä tai useampaa ainetta. Osalla heistä on erityisen tuen, osalla tehostetun tuen päätös. Joidenkin oppilaiden kotiluokka on yleisopetuksen ryhmä, ja joidenkin kotiluokka on pienryhmä. Opetusryhmät ovat keskimäärin pieniä. Tänä lukuvuonna opetusryhmän koko on enimmillään 20 oppilasta paitsi 2B-luokalla 27 oppilasta. Oppilasmäärä vaihtelee oppiaineen mukaan. Yläkoulun valinnaisaineissa, esim. liikunnassa ryhmäkoko voi olla suurempi. Suomenkielinen sivistyslautakunta on myöntänyt Aleksis Kiven koululle yhteensä 860 vuosiviikkotuntia tuntikehystä lukuvuodelle Tuntikehykseen sisältyvät kirjaston ja kokoelmien hoito, luokan ohjaustyöstä maksettavat lisät ja muut korvattavat lisät, yhteensä yli 30 tuntia. Varsinaiseen opetukseen jää siten 830 tuntia. Alakoulussa alkuopetuksen luokilla on kolme jakotuntia, muilla luokilla kaksi jakotuntia viikossa. Niinä koulupäivinä, kun työjärjestyksessä on jakotunteja, A-ryhmä tulee pääsääntöisesti aikaisemmin kouluun, ja heidän koulupäivänsä päättyy aikaisemmin. Kuljetusoppilaat on sijoitettu useimmiten B-ryhmään. B-ryhmän oppilaat tulevat kouluun tuntia myöhemmin, ja heidän koulupäivänsä päättyy tuntia myöhemmin. Opettajat voivat päättää jakotuntiensa käytön ainekohtaisen tarpeen mukaisesti. 4.1 Opetusryhmät ja ryhmäkoot LUOKKA POIKIA TYTTÖJÄ YHTEENSÄ 1A B A B Pienryhmäopetus A B A B A B

15 Sivu 15/33 6A B Pienryhmäopetus ALAKOULU YHTEENSÄ A B C Pienryhmäopetus A B C Pienryhmäopetus A B C Pienryhmäopetus YLÄKOULU YHTEENSÄ YHTEENSÄ Opetushenkilöstö, opetustunnit ja oppiaineet LUOKKA LUOKANOPETTAJA/ LUOKANOHJAAJA 1A Marjo Sippola-Immonen B Riitta Georgiou A Aino Virtanen B Maija Lukkari A Anne Nordlund B Tiia Alikoski A Laura Haapalahti B Marja-Liisa Hartikainen OPETUS- OPETUS- TUNNIT VELVOLL. OPPIAINEET 1A: Äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta. Muille luokille: Tekstiilityö 7A 1B: Äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta. Muille luokille: Tekstiilityö 7C 2A: Äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta. Muille luokille: Äidinkieli 4A 2B: Äidinkieli, matematiikka, uskonto, musiikki, kuvataide. Muille luokille: Musiikki 4A, 6B,8B Ruotsi PR 8 Uskonto 9AC 3A: Äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, kuvataide, käsityö, liikunta. Muille luokille: Elämänkatsomustieto 1-9 Ympäristö- ja luonnontieto 4B 3B: Äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, kuvataide, käsityö, liikunta, englanti. Muille luokille: Uskonto 5B, 7A 4A: Äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, kuvataide, poikien liikunta. Muille luokille: Uskonto 5A,8A, 8B Fysiikka ja kemia 5A Liikunta 5AB

16 Sivu 16/33 5A Anne-Mari Lehtosalo B Mirva Saunamäki A Juha Airas B Laura Kortelainen Pienryhmä 1-2 Pienryhmä 3-6 Pienryhmä 7 Pienryhmä 8 Pienryhmä 9 Mervi Saloniemi Rita Ikonen Pasi Kaukinen Jari Karjalainen Kati Rönnberg A Teemu Ristiniitty B Kati Hiltunen C Teemu Helkamäki A Elina Hynynen B Suvi Häkkinen C Vilja Korsulainen B: Äidinkieli, matematiikka, uskonto, kuvataide, tekstiilityö. Muille luokille: Tekstiilityö 2B, 4A, 7B 5A: Äidinkieli, matematiikka, biologia ja maantieto, historia, kuvataide, tekstiilityö, tyttöjen liikunta. Muille luokille: Tekstiilityö 5B, 6A 5B: Äidinkieli, matematiikka, biologia ja maantieto, uskonto, historia, musiikki. Muille luokille: Musiikki 3A, 3B, 4B, 7A, 7B, 7C, 8A, 8C Äidinkieli, matematiikka, fysiikka ja kemia, uskonto, historia, musiikki, kuvataide, tekninen työ. Muille luokille: Uskonto 6B, 9B Fysiikka ja kemia 5B, 6B Tekninen työ 6B Äidinkieli, matematiikka, fysiikka ja kemia, historia, kuvataide, tekstiilityö, tyttöjen liikunta. Muille luokille: Liikunta 2B, 4AB Biologia ja maantieto 6A PR 1-2: äidinkieli, matematiikka, uskonto, tarvittaessa muita aineita. Muille luokille: Uskonto 3A, 7C Äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, uskonto, englanti, ruotsi, kuvataide. Tarvittaessa muita aineita. Äidinkieli, matematiikka, englanti, ruotsi, biologia ja maantieto, historia, fysiikka ja kemia, uskonto, poikien liikunta, kuvataide, terveystieto. Tarvittaessa muita aineita. Äidinkieli, matematiikka, englanti, biologia ja maantiede, fysiikka ja kemia, historia, uskonto. Tarvittaessa muita aineita. Muille luokille: Ympäristö- ja luonnontieto 2B Äidinkieli, matematiikka, englanti, ruotsi, biologia ja maantiede, yhteiskuntaoppi, fysiikka ja kemia, uskonto, tyttäjen liikunta, kuvataide, terveystieto, oppilaanohjaus. Biologia ja maantieto 7A, 7B, 7C, 8A, 8B, 8C, 9A, 9B, 9C Englanti 5A, 6A, 7A, 8C, 9C Ruotsi 7ABC, 8BC, 9ABC Valinnainen ranska 8ABC, 9ABC Englanti 4A, 5B, 6B, 7C, 8A Ruotsi 5A, 5B, 7ABC, 8AC, 9B Äidinkieli ja kirjallisuus 8A, 8B, 8C, 9A, 9C Suomi toisena kielenä Valinnainen luova lukeminen ja kirjoittaminen 9ABC Englanti 3A, 4B, 7B, 8B, 9B Ruotsi 4A, 4B, 6A, 6B, 7ABC, 8ABC, 9ABC Matematiikka 7A, 8B, 8C Fysiikka ja kemia 7A, 8C Valinnainen ATK 8ABC, 9ABC

17 Sivu 17/33 9A Pirkka Mikkola Historia ja yhteiskuntaoppi 7A, 7B, 7C, 8A, 8B, 8C, 9A, 9B, 9C Valinnainen taloustieto 8ABC Valinnainen yrittäjyys 9ABC 9B Mari Sarviaho Kuvataide 5B, 6A, 7A, 7B, 7C Valinnainen voimauttavat kuvat 8ABC Valinnainen kuvataide 8ABC, 9ABC 9C Jari Vehviläinen Fysiikka ja kemia 7B, 7C, 8A, 8B, 9A, 9B, 9C Matematiikka 9C Hanna-Kaisa Airas Laaja-alainen erityisopetus Päivi Boström 3 3 Frank Dürr Liikunta 6AB, 7AC, 7B, 8AB, 8C, 9AB, 9C Valinnainen liikunta 8ABC, 9ABC Valinnainen pelit 9ABC Valinnainen saksa 8ABC Nina Hurme 2 2 Ortodoksiuskonto 1-9 Marja Kukko Kotitalous 7ABC Valinnainen kotitalous 8ABC, 9ABC Maria Lahti Äidinkieli 7A, 7B, 7C, 9C Saara Puittinen 8 8 Oppilaanohjaus 7A, 7B, 7C, 8A, 8B, 8C Kimmo Pulkkinen Tekninen työ 3A, 3B, 4A, 4B, 5A, 5B, 7A, 7B, 7C Valinnainen tekninen työ 8abc, 9abc Uskonto 7B, 8C Leena Rusanen Matematiikka 7B, 7C, 8A, 9A, 9B Harri Sivonen Resurssiopettaja Liisa Suni Laaja-alainen erityisopetus Heli Turpeinen Liikunta 7AC, 8AB, 8C, 9AB, 9C Valinnainen liikunta 8ABC Valinnainen pelit 8ABC, 9ABC Terveystieto 7A, 7B, 7C, 8A, 8B, 8C, 9A, 9B, 9C KOULUNKÄYNTI- AVUSTAJAT Ahlholm Arja Juvonen Laura Kataja Esko Kivioja Päivi Kuisma Hanna Latvala Heidi Malmström Monica Peltola Pirjo Still Mailis Toivola Pirjo Vuolahti Suvituuli Ylipuranen Taina ILTAPÄIVÄKERHON OHJAAJAT JA AVUSTAJAT Aarnio Kaisa Kataja Esko Monica Malmström 30 tuntia 18 tuntia 13,25 tuntia 30 tuntia 30 tuntia 30 tuntia 30tuntia 30 tuntia 30 tuntia 30 tuntia 30 tuntia 30 tuntia 25 tuntia, ohjaaja 25 tuntia 8,25 tuntia

18 Sivu 18/33 OPPILASHUOLTO- HENKILÖSTÖ Lindholm Johanna Majanen Markus Tandefelt Andrea MUU HENKILÖSTÖ Sjöberg Outi Lindman Kari Carl-Johan Sundman HUOLTO- JA TALOUS- HENKILÖKUNTA Ratinen Minna Eskman Inga-Lill Phan Lung thi Niskanen Raija Sederholm Maria Kallio Maritta Koulukuraattori Koulupsykologi Kouluterveydenhoitaja Koulusihteeri Kouluisäntä Iltakäytön valvoja Keittiö Keittiö Laitoshuoltaja Laitoshuoltaja Laitoshuoltaja Laitoshuoltaja, Toukola 4.3 Muut vastuutehtävät Johtoryhmä TEHTÄVÄ JOHTORYHMÄ TIIMI Vt. rehtori Päivi Boström Apulaisrehtori, liikunnan ja kielten lehtori Frank Dürr Kansainvälisyystiimi Apulaisrehtori, luokannopettaja Mirva Saunamäki Historian ja yhteiskuntaopin lehtori Pirkka Mikkola Tulevaisuustiimi Kuvataiteen lehtori Mari Sarviaho Media ja kulttuuri -tiimi Luokanopettaja Maija Lukkari Elämäntaitotiimi Luokanopettaja Laura Kortelainen Liikkuva koulu -tiimi Erikseen korvattavia vastuualueet VASTUUALUE Vuosiviikkotuntia OPETTAJA Musiikkiesitysten hoito ½ Maija Lukkari ½ Mirva Saunamäki Kirjasto 2 Elina Hynynen Tietotekniikka 1 Jari Karjalainen 1 Harri Sivonen AV-laitteet 1½ Harri Sivonen Oppilaskunta 1½ Pirkka Mikkola Oppilaskunta 1 Mari Sarviaho Muita korvattavia vastuualueita (huojennukset valvonnoissa/korvaus koulupäivän ulkopuolisesta ajasta) VASTUUALUE OPETTAJA KiVa-selvittely Päivi Boström Maija Lukkari Anne Nordlund Kimmo Pulkkinen Mirva Saunamäki Liisa Suni

19 Sivu 19/33 VERSO Rita Ikonen Kati Rönnberg Oppiainekohtaiset vastuualueet VASTUUALUE OPETTAJA Äidinkieli Elina Hynynen Matematiikka Vilja Korsulainen, Leena Rusanen Englanti Kati Hiltunen Ruotsi Suvi Häkkinen Saksa Frank Dürr Ranska Teemu Helkamäki Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto sekä kokoelmat Teemu Ristiniitty Fysiikka ja kemia sekä kokolemat Jari Vehviläinen, Vilja Korsulainen Historia ja yhteiskuntaoppi Pirkka Mikkola Uskonto Ortodoksiuskonto Niina Hurme Elämänkatsomustieto Anne Nordlund Musiikki ja välineistö Mirva Saunamäki, Harri Sivonen Kuvataide Mari Sarviaho Tekninen työ Kimmo Pulkkinen Tekstiilityö Marja-Liisa Hartikainen Kotitalous Marja Kukko Liikunta Frank Dürr ja Heli Turpeinen Terveystieto Heli Turpeinen ATK ja Tao Jari Karjalainen, Harri Sivonen Oppilaanohjaus Saara Puittinen Valinnaisaineet Saara Puittinen Erityisopetus Liisa Suni Alkuopetus Marjo Sippola-Immonen Muita vastuualueita VASTUUALUE OPETTAJA Työsuojelu, pääluottamusmies Kimmo Pulkkinen OAJ Juha Airas Vanhempainyhdistys Elina Hynynen Jaoston opettajajäsen Leena Rusanen Tiedotus Päivi Boström, Frank Dürr, Mirva Saunamäki Info-TV Päivi Boström Koulun kotisivut Outi Sjöberg, Päivi Boström, media- ja kulttuuritiimi Kouluavain Päivi Boström Opettajien koulutus Päivi Boström Seurakunta Taksvärkki Kioski Päiväkotiyhteistyö Marjo Sippola-Immonen Kerhot Päivi Boström Työhyvinvointi TYHY-toiminta Kati Hiltunen TET Saara Puittinen Kestävä kehitys, kierrätys Teemu Ristiniitty

20 Sivu 20/33 Henkilökunnan muistaminen Tukioppilaat Kummitoiminta Nälkäpäivä Kuvataidevarasto ipad Mervi Saloniemi, Kimmo Pulkkinen Saara Puittinen, Suvi Häkkinen Marja Kukko Mari Sarviaho, Anne-Mari Lehtosalo 4.9 Lukuvuoden työajat ja YT-aika Lukuvuoden työ- ja loma-ajat Lukuvuosi alkaa Lukuvuosi päättyy Syysloma Joululoma Talviloma Muu vapaapäivä YT-aika YT-kokous eli opettajienkokous on keskiviikkoisin klo YT-kokousta pyritään kehittämään keskustelevaan ja yhteisölliseen suuntaan. Tiedottamista siirretään sähköiseen muotoon Wilmaan. Alakoulun ja yläkoulun opettajienkokoukset voidaan pitää myös erikseen. Mikäli kokousaiheen luonteeseen sopii, keskitytään erityisesti yhteen käsiteltävään asiaan, jota käsitellään ryhmissä. Näin jokainen tulee kuulluksi. Koulusihteeri toimii sihteerinä ja tekee muistion (mappirengas ilmoitustaululla ja sähköisesti jokaiselle). Perjantain YT-aika on varattu johtoryhmän, tiimien ja työryhmien työskentelylle sekä luokkaaste- ja oppiainekohtaiselle työskentelylle. Johtoryhmän ja tiimien muistiot ovat nähtävissä mappirenkaissa ilmoitustaululla. Keskiviikon ja perjantain YT-aikaa voidaan käyttää myös koulutuksessa saadun tiedon jakamiseen Tapahtumakalenteri TAPAHTUMAKALENTERI VASTUUHENKILÖ ROUDAUS PVM ELOKUU Elokuun avaus Päivi B. 9C Ke lk ryhmäytyminen, Meltola Saara To 14.8 SYYSKUU Siuntio-päivä Harri 9B La 6.9 Syyskuun avaus/ Kotikuntani kasvot Marjo, Riitta Ti 2.9 (Piirustus- ja kirjoituskilpailut, Siuntio) Koulukuvaus Päivi B. 1.9 ja 3.9 Vanhempainilta 1.-6.luokat klo Päivi B. Ti 9.9 Spin-koulutus (välituntiliikuntakoulutus) Laura K. ja Mervi Ti 9.9 Vanhempainilta 7.-9.luokat klo Päivi B. Ja Saara Ti 16.9 Nälkäpäiväkeräys Marja Urheilupäivä yläluokkalaisille Frank, Mervi To 18.9 Finngips-konsertti 1.-5.lk klo Mirva Pe lk klo Nälkäpäiväkeräys Enkelivaellus 1.luokille kirkossa Marjo, Riitta Urheilupäivä Liikkuva koulu 9.luokkalaiset Luksiassa klo Saara To 25.9 LOKAKUU Kuukauden avaus/ Lukemisen iloa! Aino, Maija 9A Pe (Kilpailujen voittajat, monilukutaito, museoviikko) Aleksis Kiven päivä Pe 10.10

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

8. Oppilaan arviointi

8. Oppilaan arviointi 8. Oppilaan arviointi O ppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. 8.1 Arviointi opintojen aikana Arvioinnin tehtävä Opintojen aikaisen arvioinnin

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

5 OPPILAAN ARVIOINTI Ohje koulukohtaiseen työskentelyyn:

5 OPPILAAN ARVIOINTI Ohje koulukohtaiseen työskentelyyn: 5 OPPILAAN ARVIOINTI Koulun arvot sekä oppimis- ja tiedonkäsitys ovat oppilaan arvioinnin pohjana. Arviointi on osa opiskeluprosessia. Palautteella ja itsearvioinnilla on merkittävä rooli oppimisessa.

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Opetuslautakunta Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN

Opetuslautakunta Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN Opetuslautakunta 29.3.2012 Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa.

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö Info lyseon lukiolla 8.9.2015 Yleistä 16 ainekohtaista kirjoitustiimiä (1-2, 3-6 ja 7-9 ope) 3 yleisen osan kirjoitustiimiä Esiopetuksen työryhmä Ohjausryhmä Mukana normaalikoulu

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely Kirkkonummen kunta Sivistyspalvelut LUKUVUOSISUUNNITELMA 20-20 Koulun nimi Yhteystiedot Koulun osoite ja rehtorin yhteystiedot Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa turvallisessa ympäristössä Uudet opetussuunnitelmalinjaukset 23.11.2015 Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto nro 2/ SISÄLLYSLUETTELO

Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto nro 2/ SISÄLLYSLUETTELO nro 2/2013 SISÄLLYSLUETTELO SIVLSUOJ 11 Kokouksen järjestäytyminen SIVLSUOJ 12 Viranhaltijapäätökset tiedoksi SIVLSUOJ 13 Aleksis Kiven koulun apulaisrehtorin nimeäminen SIVLSUOJ 14 Henkilöstön edustajien

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Vuosaaren koulujen yhdistyminen

Vuosaaren koulujen yhdistyminen Vuosaaren koulujen yhdistyminen Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Vuosaaren alueella kahdeksan peruskoulua yhdistyvät neljäksi peruskouluksi 1.8.2017 alkaen seuraavasti: Heteniityn ala-asteen koulu

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN OPETUSSUUNNITELMATYÖ

SIILINJÄRVEN OPETUSSUUNNITELMATYÖ Siilinjärven ops-veso / Marja Rytivaara SIILINJÄRVEN OPETUSSUUNNITELMATYÖ Siilinjärven opettajien veso-päivä Huhtikuu 2016 13.4.2016 tai 18.4.2016 Siilinjärven ops-veso / Marja Rytivaara 2 Opetussuunnitelmatyön

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Tervetuloa! Koulutuksen ohjelma Helsinki Jyväskylä

Tervetuloa! Koulutuksen ohjelma Helsinki Jyväskylä Tervetuloa! 7.12.2016 Helsinki 8.12.2016 Jyväskylä Koulutuksen ohjelma klo 10 Tutustuminen ja päivän ohjelma Yhteispeli ja oma koulu Yhteispelin toimintatavat klo 11.30 Lounas klo 12.30 YT-aika klo 13

Lisätiedot

JOUSTAVAT OPETUSJÄRJESTELYT

JOUSTAVAT OPETUSJÄRJESTELYT OPPILAAN OSALLISUUS Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Leena-Maija Niemi vararehtori, OPS-koordinaattori Kasavuoren koulu, vl7-9 29.11.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen kykenevä ja osallistuva,

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA

POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA 1 POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA OPISKELUPAIKKATIEDOT Pohjankartanon koulu Suvantokatu 1 90140 OULU Puhelinnumerot Opettajainhuone 08 5571476 Kanslia 08

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot