Uusien oppien iloa. Sairauspoissaolojen määrä romahti Rovaniemellä, kun hoitajat ottivat käyttöön ergonomiset siirtotavat.

Transkriptio

1 ergonomia Uusien oppien iloa Sairauspoissaolojen määrä romahti Rovaniemellä, kun hoitajat ottivat käyttöön ergonomiset siirtotavat. teksti Terhi Mäkinen kuvat Kaisa Sirén Anja Posio, 82, tuli vuosi sitten terveyskeskussairaalaan huonossa kunnossa petipotilaana. Nyt hän on lähdössä kotiin. Kun pääsen jaloilleni, lähden Pohjanhoviin tansseihin, hän suunnittelee. Seinällä on hänen kirjomansa ristipistotyö kahdesta joutsenesta; miesystävä Pate on käynyt pitämässä seuraa joka päivä. Sisukkuuden ja Paten lisäksi osansa kuntoutumisessa lienee osaston työotteessa. Käytössä ovat ergonomiset siirtotavat, jotka säästävät hoitajien kehoa ja hyödyntävät myös potilaan omia voimia. Rovaniemen kaupungin hoivaosasto 1:llä on todistettu viime aikoina muitakin poikkeuksellisia tapauksia. Samoihin aikoihin Anjan kotiutumisen kanssa toinen potilas muutti palvelutaloon. Hoitajien sairauspoissaolot ovat pudonneet roimasti. Osastonhoitaja Raili Tervon aamustressi on vähentynyt, koska päivää ei tarvitse aloittaa niin usein sijaisia soittelemalla. Vuonna 2009 osastolla oli sairauspoissaoloja vielä yli 900 päivää, vuonna 2012 enää 300 päivää. Tänä vuonna tuki- ja liikuntaelinvaivoista aiheutuvat sairauslomat ovat vähentyneet entisestään. Lokakuun loppupuolella poissaoloja oli 110 päivää, kun vuosi sitten vastaava luku oli 175 päivää. Muutos alkoi työfysioterapeutti Marju Keräsen turhautumisesta. Työterveys- Parin liikelaitoksen palveluksessa olevasta Marjusta tuntui, ettei lyhyistä parin tunnin siirtokoulutuksista ollut hyötyä kaupungin kuudella vuodeosastolla. Apuvälineet olivat usein kateissa ja kesken koulutuksen saatettiin lähteä raportille. Googlettelun tuloksena hän löysi tietoa Työterveyslaitoksen potilassiirtojen ergonomiakortista, jota vielä pilotoitiin tunnin koulutuksista ei ollut hyötyä. Kehoa säästäen. Lähihoitajat Marika Lähteenmäki (vas.) ja Katja Kallunki valmistelevat Anja Posiota suihkuun. TergoGlide on kahvoilla varustettu siirron apuväline. Sen avulla potilaan voi kääntää tai siirtää liu uttamalla. Kuvassa on myös siirtopatja, jonka avulla potilas siirretään suihkutusvaunuun. 14

2 15

3 ergonomia vuonna Seuraavana keväänä kouluttaja pyydettiin Rovaniemelle. Ensimmäisenä kortin suoritti kahdentoista hengen porukka, johon kuului työterveyshuollon fysioterapeutteja, kuntoutuksen fysioterapeutti ja vuodeosastojen hoitajia. Alku ei ollut helppo. Muutosvastarinta oli melkoista. Kaikille tietokone ja nettimaailma ei ollut tuttu, ja kurssiin liittyi verkkotehtäviä. Lopuksi oli vielä näyttökoe, joka tietysti jännitti kaikkia. Raili Tervon luotsaama hoivaosasto 1 oli kuitenkin ergonomiaopeille otollista maaperää. Hän kävi jo 1990-luvulla Durewall-koulutuksen ja oli käytännön työssä huomannut, että oikeilla siirtotavoilla on merkitystä. Nivelrikosta huolimatta paikkoja ei kolota. Ergonomiakortista tuli osastolle käänteentekevä asia. Sairauslomien vähenemisen lisäksi ilmapiiri on parantunut, koska töitä ei enää paineta särkylääkkeen voimalla. Kun niska ei ole kipeä, toisille ei äristä niin helposti. On kiva tehdä töitä. Töitä ei paineta enää särkylääkkeen voimalla. Onnen ilme potilaan kasvoilla olisi ollut kuvan arvoinen, Raili muistelee seisomanojanostimen käyttöönottoa. Hoivaosastolla on 36 potilasta, jotka ovat täysin tai osittain autettavia. Potilaalle on iso asia, että hän pystyy seisomaan omilla jaloillaan tai saa lusikan itse suuhun. Osastolle on oppien innoittamana hankittu kaksi seisomanojanostinta, siirtoalustoja, siirtovöitä, liukuhanskoja ja siirtopatjoja. Jo vanhastaan käytössä oli kolme liinanostinta. Ennen ergonomiakorttikoulutuksia koko Rovaniemen kaupungilla ei ollut yhtäkään seisomanojanostinta. Nyt niitä on parikymmentä. Parin tonnin nostin saattaa kuulostaa kalliilta, mutta viikon sairausloma maksaa saman verran. Sairauslomapäivä maksaa työnantajalle 300 euroa, ja hoitajalla on sama selkä töissä ja vapaalla. Yhdestä huonosta nostosta voi pahimmillaan saada elinikäisen vaivan, Marju sanoo. Seisomanojanostin on kätevä potilaalle, joka pystyy varaamaan jaloilleen. Potilaita ei enää laiteta niin herkästi suoraan pyörätuoliin, vaan heitä rohkaistaan liikkumaan kävelytuen tai rollaattorin avulla, etteivät voimat hupene. Muutos on vaatinut yhteisen päätöksen, että vanhoja raskaita nostotapoja ei käytetä. Enää ei edes puhuta nostoista vaan siirroista. Ennen ajateltiin, että työt hoituvat nopeammin, kun nostaa potilasta käsin. Nykyään kukaan ei siirrä käsin potilasta, jonka jalat eivät kanna, Raili kertoo. Työ on muuttunut suunnitelmallisemmaksi. Nykyään mietitään, miten siirretään, eikä sähelletä niin paljoa, lähihoitaja ja korttikouluttaja Katja Kallunki sanoo. Siirtokoulutus kannattaa Sairauspoissaolojen vähentyminen EUR Apuvälinehankinnat EUR Ergonomiakortit 10 hoitajalle EUR Säästöä EUR LASKELMA ON ESITETTY LEENA TAMMINEN-PETERIN JA GUSTAV WICKSTRÖMIN KIRJASSA POTILASSIIRROT TAITAVA AVUSTAJA AKTIVOI JA AUTTAA, TYÖTERVEYSLAITOS SAIRAUSPOISSAOLOJEN VÄHENEMISEEN VOI OLLA MUITAKIN SYITÄ KUIN ERGONOMIAKOULUTUS. Vuonna 2009 Rovaniemen kaupungin hoivaosasto 1:llä oli sairauspoissaoloja yli 900 päivää. Vuonna 2012 sairauspäiviä oli vain 300. Yhden päivän hinta on 300 euroa. Kaksi seisomanojanostinta, siirtoalustoja, siirtovöitä, liukuhanskoja ja siirtopatjoja. Menetetty työaika noin euroa, korttikoulutus euroa. 1 Takaisin vuoteeseen. Marika Lähteenmäki siirtää Anja Posiota liinanostimella. 2 Ylös ja kahville. Slingan avulla potilasta on helppo auttaa nousemaan. Enää ei tarvitse tarttua potilaan vaatteisiin tai kainaloihin. 3 Yhteistyötä. Raili Tervo (edessä vas.), Katja Kallunki, Marju Keränen ja Marika Lähteenmäki ovat viemässä Anja Posiota pesulle. Anja liu utetaan suihkutusvaunuun liukupatjan avulla. 16

4

5 ergonomia paikoillanne. Seisomanojanostin on kätevä silloin, kun potilas pystyy tukeutumaan jalkoihinsa. Tauno on lähdössä vessareissulle. Taitoa on osata ottaa aikalisä ja vaihtaa siirtotapaa esimerkiksi vessareissun aikana, jos tarve vaatii. Hoitajalle on opettavaista joutua potilaan rooliin. Korttikoulutuksen harjoituksissa on huomattu, miten riuhtaisten toteutettu siirto säikäyttää ja tulee tarve tarttua kiinni hoitajan essuun, sängyn laitaan tai mihin vain, mistä saa kiinni. Siirtäminen ei ole vain temppujen tekemistä. Potilasta pitää ohjata, neuvoa ja suostutellakin, jotta hänet saa mukaan liikkeeseen. Vuorovaikutuksella on suuri merkitys: on aivan eri asia käskyttää kuin kysyä ystävällisesti, mennäänkö kahville ja selittää, miten lähdetään liikkeelle. Potilaalle on kerrottava, mitä hän tekee itse ja miten häntä autetaan. Koulutuksessa opitaan, miten oman ja potilaan kehon luonnollisia liikemalleja voi käyttää hyväksi. Potilaan alkuasento on tärkeä kaikissa siirtotilanteissa. Esimerkiksi seisomaan nousemista helpottaa, kun hoitaja ohjaa potilaan nojaamaan eteen ja rollaattori siirretään 18 valmiit. Seisomanojanostimen käyttö on kuntoutta vampaa kuin perinteinen kainalo-housunpuntti-ote. tarpeeksi kauas, jotta potilas mahtuu ponnistamaan ylös. Istumaan ja seisomaan nouseminen on syvällä ihmisen liikemuistissa. Muistia herättelee oikea alkuasento ja kosketus. Ne voivat avata koko liikeketjun. Koskettaminen myös rentouttaa. Jos potilaan kädet ovat tiukasti puuskassa, sively saa ne antamaan paremmin periksi, vaikkei kädet kokonaan oikenisikaan. Silloin esimerkiksi peseminen käy helpommin, Raili kuvailee. Kainaloista tai vaatteista retuuttaminen ei ole tätä päivää, vaan potilasta ohjataan laajalla kämmenotteella lantiosta tai selästä. Perinteistä kainalo-housunpunttiotetta ei osastolla näe. Koska uudet siirtotavat eivät satu, muistisairaat potilaat eivät enää juuri sylje tai raavi. edelläkävijä. Fagerström on koulutukseltaan työfysioterapeutti, ja hän on väitellyt tänä vuonna tohtoriksi ergonomisesta avustamisesta hoitotyössä. Siirtoergonomiassa riittää työsarkaa. Suomessa on vielä monin paikoin käytössä vanhat kuormittavat menetelmät eikä heikkokuntoisten potilaiden avustamiseen ole tarpeeksi apuvälineitä. Yleisimmin käytössä ovat liukulakanat, mutta Fagerström huomasi väitöksessään, että niitäkin käytetään usein väärin. Uuden turvallisuuskulttuurin syntymistä edistää Rovaniemellä se, että samoja oppeja opetetaan työpaikoilla ja koulussa. Ammattiopistossa ja ammattikorkeakoulussa ergonomiakortin on suorittanut noin 200 opiskelijaa. Kaupungin palveluksessa kortti on hoitajalla. Työpaikan omat korttikouluttajat varmistavat sen, että taidot pysyvät yllä. Rovaniemen kaupungilla korttikouluttajia on kahdeksan. On opetta vaista joutua potilaan rooliin. Rovaniemen positiivisesta kierteestä tietää myös Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Virpi Fagerström. Rovaniemi on hänestä siirtoergonomian

6 hep. Tauno pääsee nostimen kyydissä suoraan vessaan asti. Pyörätuolia ei tarvita. Hoitajista tulee pätevämpiä kouluttajia kuin minusta ikinä, koska he osaavat käytännön työn, Marju Keränen kehuu. Omat kouluttajat olivat alusta asti hänen tavoitteensa, sillä he tulevat myös edullisemmiksi kuin ulkoa ostettu opetus. Kouluttamassa on yleensä parivaljakko, josta toinen on fysioterapeutti ja toinen lähihoitaja. Joka osastolla on myös ergonomiavastaavat, joille on koulutusta kolme, neljä kertaa vuodessa. Hoivaosasto 1:n henkilökunnalle pidetään kerran kuukaudessa parin tunnin oppitunti, jossa käydään läpi ongelmallisia tilanteita. Potilaita ei haluta piinata kokeilemalla, onnistuuko siirto parempi on käyttää työkavereita. Henkilökunta on motivoitunutta. Esimerkiksi laitosapulaiset tulivat hiljan kysymään, voisitko näyttää yhden jutun, Katja Kallunki kertoo. Koulutustila on samassa rakennuksessa kuin hoivaosasto. Toinen koulutustila on tulossa Rovaniemen keskustaan. Siirtoergonomian edistämiseksi Rovaniemellä on perustettu myös ohjausryhmä, johon kuuluu terveyspalvelukeskuksen palveluesimies, ylihoitaja, vastaava osastonhoitaja, työsuojelun edustaja, kotihoidon palveluesimies, lähihoitajakouluttaja ja työfysioterapeutti. Vaikuttavuuden arviointi on meillä alkutekijöissä. Sitä pitää kehittää. Ensi keväänä teemme kyselytutkimuksen, Marju kertoo. Hoivaosasto 1 sai vuosi sitten Rovaniemen kaupungilta palkinnon työhyvinvointia edistävästä toiminnasta. Palkintorahat on käytetty liikuntatapahtumiin urheiluopistolla. Raili Tervo on saanut palkitsemisen jälkeen puheluja muista kaupungeista. Eniten on kiinnostanut, millä ajalla ergonomiakortit on suoritettu. Hoivaosastolla on töissä 27 henkeä. Heistä 14 on suorittanut kortin. Ja kyllä, Rovaniemellä kortin suorittamiseen saa käyttää työaikaa ja sijaiset palkataan. Kouluttajat tarvitsevat aikaa myös koulutuksen suunnitteluun. Siitä Marju aina välillä muistuttaa lähiesimiehiä. Koulutuksia on pidetty kuudella vuodeosastolla ja asumispalvelujen kolmessa i Mikä ergonomiakortti? Potilassiirtojen ergonomiakortti tukee hoitajien jaksamista sekä ehkäisee tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Jopa alan oppilaitoksissa opetetaan vääriä siirtomenetelmiä. Kortti otettiin käyttöön 2010, ja sen on suorittanut yli 2600 henkeä. Korttikouluttajia on 220. Koulutuksen on kehittänyt Työterveyslaitos yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston asiantuntijaryhmän kanssa. Koulutus koostuu neljästä osasta: etäopiskelusta, 16 tunnin lähiopetusjaksosta, vähintään kuukauden pituisesta käytännön harjoittelusta ja näyttötutkinnosta. Kortti on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen sen voi päivittää. Kortin suorittanut voi hakeutua kouluttajakoulutukseen ja levittää sitä kautta tärkeää tietoa muille alalla toimiville. yksikössä. Tällä hetkellä Marju Keränen vie ergonomian ilosanomaa kaupungin kotihoitoon. Kotiin on lähdössä Anja Posiokin. Hän aikoo pärjätä kotihoidon ja miesystävän avulla. Tuollainen musta siirtolevy meilläkin on, Pate sanoo. t SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOALAN ERGONOMIA- VERKOSTON KOKOUS PIDETÄÄN ROVANIEMELLÄ KESÄKUUTA. 19