5 x. Hyvä kysymys. Suolaa haavoille -ekstra. maria pesonen Nainen nousee tuhkasta. oikeat otteet. puhu potilaan ehdoilla. oletko introvertti?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5 x. Hyvä kysymys. Suolaa haavoille -ekstra. maria pesonen Nainen nousee tuhkasta. oikeat otteet. puhu potilaan ehdoilla. oletko introvertti?"

Transkriptio

1 No maria pesonen Nainen nousee tuhkasta oikeat otteet ergonomia s. 14 puhu potilaan ehdoilla seksuaalisuus s. 24 oletko introvertti? hyvinvointi s. 34 Suolaa haavoille -ekstra 5 x Hyvä kysymys

2 Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: Uutta! Kerätkää ryhmä organisaatiostanne! Koulutusten ryhmäalennukset: 6-10 henkeä -10 % henkeä -15 % Diabetesosaaja 2014 Tampere-talo Tunnista, ennaltaehkäise ja toimi! Olet avainasemassa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Ovathan tietosi ajan tasalla. Insuliinihoitoisten ikäihmisten määrä lisääntyy! Tule kertaamaan pistostekniikkaa Piikin paikka -klinikalla. Oikealla pistostekniikalla on merkitystä! Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu mennessä osoitteesta: Asiantuntijamme haluavat jakaa kanssasi uusimman tiedon. Neurologinen hoitotyö Helsingissä Koulutus on suunnattu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka kohtaavat neurologisista oireista ja sairauksista kärsiviä potilaita. Koulutus antaa välineitä neurologisten potilaiden moninaisten oireiden tunnistamiseen ja kokonaisvaltaiseen hoitotyöhön. Koulutuksen puheenjohtajana toimiva Neurohoitajat ry:n puheenjohtaja Johanna Martin kertoo päivien aluksi neurologian uusista tuulista. Ohjelmasta poimittua: Dosentti Kaisa Hartikaisen aiheena ovat aivorakenteen ja mekanismien muutokset neurologisilla potilailla. Tavoitteellisen hoitotyön ja kuntoutuksen lähtökohtina ovat neuropsykiatriset ja -psykologiset tutkimukset. Kellokosken sairaalan ylilääkäri Risto Vataja kertoo neuropsykiatrisista tutkimuksista. Aivoverenkiertohäiriöihin liittyvistä neuropsykologisista oireista puhuu dosentti, HYKSin Neurologian klinikan johtava neuropsykologi Marja Hietanen. Yhteistyötahoina ovat Neurohoitajat ry ja Aivovammaliitto ry. Ilmoittaudu keskiviikkoon mennessä. Tutustu koulutusten ohjelmiin ja ilmoittaudu osoitteessa:

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Ari Heiskanen 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Karsittavaa löytyi vähän 14 kansi Uusien oppien iloa 20 kansi Ammatissa: Ylös tuhkasta 23 Kolumni 24 kansi Syöpä murtaa kehonkuvan 27 Kuntoutus kiven takana 28 Meillä ei kiusata 32 Biopankki hoidon osaksi 33 Terveys 34 kansi Hyvinvointi: Hiljaa hyvä tulee 38 Kuiva suu vaivaa vanhemmiten 40 Valosaastetta 43 Hoitajat barrikadeilla 44 Turkkia vaivaa hoitajapula 48 Kirjat 50 Suolaa haavoille -ekstra 56 Ristikko 78 Tieni tähän: Ikuinen seikkailija 82 Ihana arki 14 Kolme hyvää käytäntöä Kannen kuva: mikko nikkinen Tehyläinen 58 Keskustelua 60 Suomi ei pärjää riitelemällä 62 Tehy-uutiset 64 Rohkeasti someen 66 Me kaksi 68 kansi Hyöty 71 Jäsentapahtumat 72 Homma hoidossa 73 Tarkastaja Ergonomia Siirtokoulutus vähensi sairauspoissaoloja Rovaniemellä. Päihdekuntoutus Hoitokoti Tuhkimossa juhlitaan raittiuden vuosipäivää. Viestintä Ammattiosasto 707 käyttää ahkerasti sosiaalista mediaa. Meillä kiusaaminen ei liity erilaisuuteen. Lastenhoitaja Leena Soikkeli sivulla 39. TEHY t

4 Hyvää joulua pia hietamies Lämmin kiitos kaikille tehyläisille ja yhteistyökumppaneillemme kuluneesta vuodesta. Rauhaisaa joulun aikaa ja valoisaa alkavaa vuotta 2014! Joulutervehdysten lähettämisen sijaan Tehy avustaa tänä vuonna taifuuni Haiyanin uhreja Filippiineillä ja tukee uuden lastensairaalan rakentamista Helsingin Meilahteen. 4 TEHY t

5 Pääkirjoitus Kotiin, tai mihin se oli Päätoimittaja Päivi Jokimäki Edesmennyt isäni totesi, ettei halua mihinkään palvelutaloon. Hänelle olisi sanojensa mukaan riittänyt aivan tavanomainen täysihoitola. Vanhustenhoito vaipoissa makuuttamisineen oli kuva, joka tarjolla olevista palveluista oli välittynyt. Harmi vain, ettei täysihoitoloita taida enää olla. Pelkkä oma piironki ei tee kotia. Näin silmissäni suuren keltaisen huvilan jossain rannalla. Talon pihalla pappa istuisi lehmuksen varjossa päiväkahvilla syöden emännän leipomaa lämmintä pullaa ja kaverien kanssa praataten. Ihmisarvoisesti, kasvonsa säilyttäen. Todellisuus on tietysti muualla kuin lehmuksen varjossa. Vanhusten on parasta asua kotona. Näin sanotaan usein ja hallituskin on sitä mieltä uudessa leikkauslistassaan, jossa vanhusten laitoshoidosta säästetään 300 miljoonaa. Raskas laitoshoito maksaa. Kukapa meistä haluaisikaan asua laitoksessa. Raskasta eli kallista hoidosta tekee se, että siinä käytetään koulutettua henkilökuntaa, ympäri vuorokauden. Toivottavasti kevennetty hoiva ei tarkoita kevennettyä koulutustasoa ja häviävää henkilöstömitoitusta. Viimeksi tänään pääministeri kertoi laitosten pullistelevan vanhoja, jotka kuuluisivat kotiin. Ehkä heitäkin on. Kehitys on kuitenkin ollut niin päin, että vain kovin huonokuntoiset pääsevät vanhainkoteihin ja palvelutaloihin. Hän ei maininnut niistä tuhansista, jotka eivät koe pärjäävänsä kotona, mutta eivät pääse asumaan palvelujen äärelle, edes rahalla. Kotona asumisella tarkoitetaankin muuta kuin sitä omaa kotia. Palveluasunnoissa vanhuksella on oma huone, mutta pelkkä oma piironki ei tee kotia. Kaikki mahdollinen välimuotoinen asuminen olisi kuitenkin tervetullutta, kun sitä vain kehitettäisiin. Puhuttaessa kotona asuvista on pitkälti sivuutettu sosiaalinen puoli, vaikka sillä on suuri merkitys myös fyysiselle kunnolle. Kotikin voi tuntua laitokselta. Jouluiloa Jo viikkoja ennen joulua alkaa spekuloiminen osastolla siitä, kenellä on ilo viettää aattoilta sairaalassa. Muistista kelataan menneen vuoden työvuoroja, ja ihmeeksi havaitaan lähes jokaisen olleen töissä viime jouluna. Kummallista, vielä juhannuksenakin olivat samat henkilöt vuorossa. Ilo, empaattinen hoitajille tyypillinen vahingonilo nuorempia hoitajia kohtaan on miltei käsinkosketeltavaa. Jouluilo on parhaimmillaan tietenkin vasta aattoiltana. Ja lahjoja riittää. Onko Alko laittanut kystä kyllä ensiavun henkilökunnalle. Tappeluja, puukotuksia, itsemurhayrityksiä. Unohtaa ei tietenkään saa pehmeitä pakettejakaan: sydäninfarkteja. Tontuilla riittää touhua heidän yrittäessään selvittää, mille osastolle mikin paketti on tarkoitettu. Ja kuten arvata saattaa, ovat toiset osastot olleet kiltimpiä kuin toiset: teho-osasto näyttää tänäkin jouluna saavan oikein lahjasuman. Tehy 30 31/ vuotta sitten TEHY t

6 Itse asiassa Johtajien kirittäjä Voimavaroista arvokkain on ihminen, sanoo organisaatiotutkija Ari Heiskanen. teksti Vesa Turunen kuva Pasi Autio 1 Miksi johtaminen on haasteellista? Työelämän dramaattinen muutos on tuonut keskiöön ihmisen, jota pitäisi kyetä johtamaan yksilöllisesti. Liian paljon mennään vielä talouden ehdoilla eikä oivalleta, että ihminen on organisaation arvokkain voimavara. 2 Mitä on tuottavuus? Tuottavuus, tehokkuus ja taloudellisuus on ymmärretty väärin. Tuottavuus tarkoittaa sitä, että tiedetään organisaation perustehtävä. Tehokkuudessa on tärkeää riittävät perusresurssit. Terveydenhuollossa se tarkoittaa, että hoitoketjut ja niihin liittyvät tehtävät ovat kaikille selkeät. Järkevä työnjako ottaa huomioon yksilölliset kyvyt. Vastuullisesta tehtävästä saa oikeudenmukaisen korvauksen, joka kasvattaa arvostusta. Kun tiimin yhteishenki on vielä kohdallaan, syntyy tehokkuus. Jos huolehdimme tuottavuudesta ja tehokkuudesta, seurauksena on automaattisesti taloudellisuus. 3 Mitä työpaikan häiriökäyttäytyminen maksaa? Jos työntekijä menettää psyykkisen, fyysisen ja emotionaalisen turvan tunteen, hän on ennen pitkää sairauslomalla tai jopa työkyvyttömyyseläkkeellä. Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kokoisessa työpaikassa häiriökäyttäytyminen maksaa tuottavuuden ja tehokkuuden menetyksinä noin 30,5 miljoonaa euroa vuodessa. Se on valtava menetys. Kyseessä on ongelma, johon ylimmän johdon pitää puuttua hanakasti. 4 Mistä sähköpostilla johtaminen kertoo? Jos esimies joutuu turvautumaan johtamisessa vain sähköpostiin, hänellä on liian suuri joukko johdettavanaan. Jotta tulosta syntyy, esimiehillä pitää olla aikaa tehdä johtamistyötä yhdessä tiiminsä kanssa. 5 Työyhteisötaidot ovat tärkeitä etenkin terveydenhuollossa. Olet toisena kirjoittajana teoksessa Mustavalkoinen totuus terveydenhuollon johtamisesta. Mikä yllätti? Luokitellessani yli avointa kannanottoa yllätyin, että onpa johtamisen laadussa parantamisen varaa. Suomi tulisi nostaa maailman parhaiten johdetuksi maaksi. Johtamisen laatu ratkaisee yhteiskunnan menestyksen. 6 Miten lähiesimies voi selvitä johdon ja työntekijöiden välisessä ristipaineessa? Ylimmän johdon kieli on talouden kieltä. Työyhteisössä korostuvat tunteet ja tekemisen kieli. Hyvä lähiesimies kykenee kääntämään nämä kielet ja jopa haastamaan talouden kieltä. Lähiesimiehen tehtävä on osoittaa, kuinka jokainen on omalta osaltaan vastuussa taloudesta. 7 Mitä ovat hyvät alaistaidot? Puhun mieluummin johdettavien taidoista. Niihin kuuluu muun muassa yksilön halu kehittyä työssään. Työyhteisötaidot ovat tärkeitä etenkin terveydenhuollossa. Johdettava tarvitsee kuuntelu- ja empatiakykyä sekä kyky nähdä, hyväksyä ja ratkaista ristiriitoja. Hän on avoin ja kunnioittaa muita. 8 Uunituore kirjasi on nimeltään Läpimurto. Mihin se tähtää? Erinomaisuuteen. Kaikkien organisaatioiden tulisi kyseenalaistaa oman toimialan pelinsääntöjä ja muodostaa uusia innovaatioita, jotka vievät kehitystä eteenpäin. 6 TEHY t

7 Ari Heiskanen, 42 Organisaatiotutkija, strategiaja tuloskonsultti. Tehnyt Tehyn kanssa tutkimus- ja koulutusyhteistyötä vuodesta 2008 alkaen. Kauppatieteiden maisteri. Kirjoittanut useita tietokirjoja: Läpimurto Taltuta tuhoajat (2013), Nollatoleranssi Taltuta tuloksen tuhoojat (2011), Häiriökäyttäytymisen inhimillinen ja taloudellinen vaikutus (2013), Mustavalkoinen totuus terveydenhuollon johtamisesta (2010). Perheeseen kuuluu vaimo ja puolen vuoden ikäinen lapsi. Harrastaa kirjoittamista, lukemista, matkailua ja formuloita. Vanhoja kaikuja vastaan. Teollisen ajan opit voisi Ari Heiskasen mielestä jo unohtaa ihmisten johtamisessa. TEHY t

8 Tilaa kalenteri Mene osoitteeseen Tilaa kalenteri ja tarkista samalla muut jäsentietosi. nyt Tehy-kalenteri 2014 on ilmainen ja näppärä jäsen etusi. Jos et pääse nettiin Soita numeroon (09) arkena klo 9 15 tai tilaa sähköpostitse osoitteesta Viestissä on oltava yhteystietosi sekä jäsennumerosi tai syntymäaikasi. Kalenterien postitukset aloitetaan marraskuussa. Huom! Uuden opiskelijajäsenen ja uuden ammatti osastojäsenen ensimmäinen kalenteri posti tetaan automaattisesti, seuraava on tilattava. 8 TEHY t

9 Puheenjohtajalta Laadusta tinkimättä Tehyn II varapuheenjohtaja Anna-Leena Brax Tehyn valtuusto kävi marraskuun lopulla perinpohjaisen keskustelun Tehyn ensi vuoden toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto hyväksyi muutamalla tarkennuksella suunnitelman, jonka keskiössä on osaaminen. Toiminta ja talous kulkevat saumattomasti käsi kädessä. Näin pystymme olemaan jatkossakin kilpailukykyinen ja osaava edunvalvontajärjestö sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Ei pikakoulutusta, eikä uusia matalapalkkaammatteja. Eläkejärjestelmää uudistetaan sovitusti kolmikantaisesti. Meidän tehyläisten näkökulmasta on tärkeää, että työeläkkeiden rahoitus on jatkossakin tasapainossa. Järjestelmän on tuettava paremmin työurien pidentymistä, ja pienija keskituloisten työeläkkeiden on oltava toimeentulon kannalta riittäviä. Tehtävien ratkaisujen on oltava kestäviä tulevien sukupolvien näkökulmasta. Ikärajojen on oltava joustavia. Työpaikkojen ilmapiirin tulee muuttua sellaiseksi, että työntekijät jaksavat pidempään. Ikääntynyt työntekijä pitää nähdä voimavarana, ja ikäohjelmien pitää olla käytössä. Myös maan hallituksen rakennepaketti on julkaistu. Se sisältää paljon uudistamista, vahvistamista ja kehittämistä. Toivoa sopii, etteivät nämä tarkoita keskittämistä, karsimista ja tiukennusta, koska silloin on kyse leikkauslistasta. Hyvää on se, että vuorotteluvapaa siirtyy takaisin kolmikantaiseen jatkovalmisteluun. Sijaiselta edellytettyä työttömyysaikaa on kaavailtu pidennettäväksi kolmeen kuukauteen, mikä lopettaisi vuorotteluvapaan käytön meidän alalla. Vuorotteluvapaata ei saa romuttaa, sillä se tarjoaa työntekijälle hengähdystauon, jonka turvin jaksaa jatkaa työuraansa. Työttömälle järjestelmä antaa mahdollisuuden työllistyä. Terveydenhuollon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia uudistettaessa on pidettävä tiukasti kiinni laadusta ja potilasturvallisuudesta. Ongelmalliseksi todettua hoiva-avustajan koulutusta ei tule edistää. Kelpoisuusehtojen madaltaminen koskettaisi niin lasten, nuorten kuin ikäihmistenkin hoitamista. Paikallisten tehyläisten kuntapäättäjien on oltava asian suhteen linjakkaita. Ei pikakoulutusta, eikä uusia matalapalkka-ammatteja sosiaali- ja terveysalalle. Rauhaisaa joulun aikaa ja menestyksekästä vuotta 2014! KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista koonnut vesa turunen, Kiire lisää tapaturmia Lähes puolet työntekijöistä kokee joutuvansa kiirehtimään saadakseen työnsä tehtyä, osoittaa Työterveyslaitoksen selvitys. Kiire lisää stressiä ja tapaturmariskiä. Sosiaali- ja terveysalalla kiire voi johtua esimerkiksi alhaisesta henkilöstömäärästä. Tapaturmaan joutuneen kollegat joutuvat usein tekemään poissa olevan työt. Tällöin heidänkin stressinsä ja sitä kautta työtapaturmariskinsä kasvaa, toteaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Simo Salminen. Suomessa sattuu vuosittain noin työtapaturmaa. Noin kuudesosa niistä sattuu työmatkalla. Puolet työtapaturmista aiheuttaa alle neljän päivän sairauspoissaolon ja joka kymmenes yli kuukauden mittaisen työkyvyttömyyden. VT Vanhusohjelma kohentaa kuntoa Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan osallistuvat 38 kuntaa ovat onnistuneet parantamaan toimintakyvyiltään heikentyneiden vanhusten kuntoa. Kunnat ovat tarjonneet liikuntaneuvontaa, ohjattua lihasvoima- ja tasapainoharjoittelua sekä ulkoilumahdollisuuksia. Kunnat ovat oppineet toisiltaan. Myös vanhuksilta on kysytty kehittämisehdotuksia. Tuloksellinen työ ei välttämättä edellytä uusia resursseja vaan sitä, että osataan yhdistää ja kohdentaa olemassa olevat voimavarat parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo Ikäinstituutin ohjelmajohtaja Elina Karvinen. Voimaa vanhuuteen -ohjelma laajenee uusiin elämänkulun taitekohtiin: eläkeikään ja tukipalvelujen piiriin siirtyviin vanhuksiin. RH Vanhukset kotiin. hallitus aikoo vähentää laitospaikkoja. Laitoshoitoa puretaan Hallituksen rakennepaketti karsii subjektiivista päivähoito-oikeutta, korottaa suurituloisten vanhempien päivähoitomaksuja, heikentää aikuisten hammashuoltoa ja vähentää vanhusten laitospaikkoja. Käykö vanhusten hoidossa, kuten vanhustutkimuksen emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä arvelee: Joudutaanko pitkäaikaista laitoshoitoa korvaamaan tehostetulla, ympärivuorokautisella palveluasumisella? Tuleeko säästöjen sijaan lisää kustannuksia? Hoidon kustannukset nousevat, jos yhä huonokuntoisempia ryhdytään hoitamaan kotona. Ei huonokuntoisia ihmisiä pystytä kotiuttamaan hallituksen kauniista puheista huolimatta, sanoo Tehyn sosiaalipoliittinen asiantuntija Eva Siitonen. Useiden rakennepaketissa mainittujen uudistusten valmistelu on kesken. Näitä ovat muun muassa kotihoidontuki, päivähoito-oikeuden rajaus sekä vuorotteluvapaa. Hallitus varautuu päättämään lisäsäästöistä ja rakenteellisista toimista maaliskuussa. Silloin arvioidaan rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa. VT Rakennepaketti 1 Hallituksen tavoitteena on poistaa julkisten etuuksien ja palveluiden rahoituseli kestävyysvaje. 2 Esitetyillä keinoilla pitäisi kursia umpeen yhdeksän miljardin euron vaje vuoteen 2017 mennessä. 3 Vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon karsinnalla tavoi tellaan 300 miljoonan euron säästöjä. annika rauhala 10 TEHY t

11 ajankohtaista Myönteinen ihmiskuva ruokkii hyvää johtamista Hyvän esimiestyön taustalla tulee olla aina myönteinen ihmiskuva. Myös hyvän työilmapiirin kannattelu kuuluu esimiehen työsuojeluvastuuseen, korostavat Työturvallisuuskeskuksen (TTK) uuden Malaria häviää maasta itsestään, kun perheen koko pienenee alle neljään henkeen. Tämä kävi ilmi suomalais-kanadalaisen tutkimusryhmän tutkimuksesta, jossa verrattiin malariatilannetta muun muassa bruttokansantuotteeseen, perhekokoon, kaupungistumiseen, keskilämpötilaan, metsän määrään, DDT:n käyttöön ja väestön tiheyteen. Malarian hävittämistä voidaan nopeuttaa jakamalla hyttysverkkoja, vähentämällä köyhyyttä ja kouluttamalla tyttöjä. Kaikki toimenpiteet, jotka vaikuttavat perhekoon pienentymiseen, vaikuttavat myös malarian häviämiseen. Perhekoon merkitystä ei ole ennen ymmärretty. Kun malarian lopullinen hävittäminen nousi jälleen ajankohtaiseksi 2007, keskityttiin rokotteen kehittämiseen. Se on osoittautunut vaikeaksi, Jos ihmiset eivät innostu työstään, on kokeiltava jotain uutta. Esimies ja eurot -oppaan kirjoittajat Jarna Savolainen, Tarja Räty, Risto Tanskanen ja Hanna Pratsch. Esimiehen on hyvä tiedostaa, miten hänen yksikkönsä työaika jakaantuu. Selkeä kehittämispaikka on, jos työajasta kuluu liikaa muuhun kuin ydintehtävään, TTK:n asian tuntijat painottavat. Sairauspoissaolojen, ennenaikaisen eläköitymisen ja ei-toivotun vaihtuvuuden kustannukset ovat korkeat yritykselle. Jos ihmiset eivät pysty tekemään työtään tai innostu työstään, on kokeiltava jotain uutta. Esimies ja eurot työhyvinvointi johtamisessa -opas konkretisoi yleisimpiä henkilöjohtamiseen liittyviä häiriöitä. Oppaassa käydään läpi kustannuksia, joita aiheutuu, jos esimies ohittaa nämä häiriöt. Opas auttaa esimiehiä perustelemaan työhyvinvointityöhön käytettyä aikaa ylemmälle johdolle ja keskittymään asioihin, joiden avulla työhyvinvoinnista tulee koko työyksikön asia. VT Perhekoon pieneneminen hävittää malarian ja monet lääkkeet ovat menettämässä tehonsa. Malaria leviää horkkahyttysten välittämänä. Tautia esiintyy 106 maassa, ja siihen sairastuu vuosittain yli 200 miljoonaa ihmistä. RH pixmac Mediatähystys Kun satunnaisessa terveystarkastuksessa pissasin purkkiin, aavistin, että tästä ei hyvää seuraa. Pari päivää myöhemmin sairaanhoitaja soitti ja kysyi, olenko vielä hengissä, ja jos olen, niin millä ihmeen oikeudella. Sokeriarvot olivat niin hurjat. Tähtitieteen professori Esko Valtaoja, Diabetes 6/2013 Tapaan liian usein perheitä, jotka huomaavat keskustelun kuluessa, etteivät ole syöneet tai tehneet mitään yhdessä tai antaneet toisilleen myönteistä palautetta tai kiitosta. Nuorten turvatalon vt. johtaja Anne-Maria Pitkänen, Lapsen maailma 12/ vuotta eli viimeiset vuodet ennen kuolemaa ovat kalliita vuosia. Olennaista on, mitä tapahtuu ennen niitä viimeisiä vuosia. Jos siellä tapahtuu sellaista edistymistä, että nykyinen 80-vuotias on samankuntoinen kuin 82-vuotiaana, meillä on jo iso edistyminen. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori eero Lehto, Kaleva Valtakunnansovittelijan pöydässä tarjotaan vain vettä, eikä täältä saa lähteä, ellei sovittelija anna lupaa. Siinä mielessä tämä ei ole viihtyisä paikka. Valtakunnansovittelija Esa Lonka, Telma 4/2013 TEHY t

12 ajankohtaista STTK: Töitä nuorille julkisilla hankinnoilla Talouskriisi hidastanut terveysmenojen kasvua Yhteiskuntatakuun lupaukset odottavat lunastamistaan. STTK:n mielestä nuorten työttömyyden pitkittymistä on ehkäistävä ennakkoluulottomasti uusin keinoin. Julkiset hankinnat ovat yksi vähän käytetty mahdollisuus. STTK:n yhteiskuntasuhdepäällikön Jukka Ihanuksen mielestä julkisia hankintoja tehtäessä ei tulisi katsoa pelkkää hintaa. Lainsäädännössä olevaa liikkumatilaa sosiaalisten näkökohtien huomioimisesta pitäisi käyttää rohkeammin hyödyksi. Julkisia hankintoja tekevien tahojen tulisi määritellä esimerkiksi hankintaohjeissaan, miten ne ottavat huomioon sosiaaliset näkökulmat. Näin voimme luoda nuorille mahdollisuuksia päästä kiinni työelämään ja koulutukseen. VT Terveysmenojen kasvu on hidastunut OECD-maissa talouskriisin vuoksi. Terveysmenot laskivat joka kolmannessa maassa vuosina Eniten menot laskivat talousvaikeuksista kärsineissä Kreikassa ja Irlannissa. Terveysmenojen kasvuvauhti hidastui myös Suomessa. Vuonna 2011 Suomen terveysmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 9,0 prosenttia, mikä on hieman alle OECD-maiden keskiarvon, joka on 9,3 prosenttia. Terveydenhuollon resursseja ja henkilökuntaa on Suomessa saman verran kuin OECD-maissa keskimäärin. Tästä huolimatta Suomessa on selvästi keskimääräistä pidemmät jonotusajat eikiireellisiin kirurgisiin toimenpiteisiin, vaikka tilanne on parantunut selvästi 2005 voimaan astuneen hoitotakuun myötä. Terveydenhuollon laatuosoittimien perusteella suomalainen terveydenhuolto toimii verrattain hyvin. Sydän- ja verisuonitaudeissa Suomen kuolleisuusluvut ovat edelleen selvästi huonommat kuin valtaosassa OECDmaita. Sama koskee tapaturmaisia kuolemia. Sen sijaan imeväis- ja syöpäkuolleisuus ovat Suomessa OECD-maiden alhaisimpia. OECD:n julkaisema Health at a Glance -terveysraportti vertailee 34 maan terveydenhuoltoa, asukkaiden terveyttä ja terveysmenoja. VT Suomesta Winlandia Yritysjohtajista koostuva Yllätetään yhteiskunta -ryhmä on toteuttanut kuluneen vuoden aikana erilaisia työpaikkojen teemaviikkoja, muun muassa Minä olen hyvä- ja Kehu kaveria selän takana -viikot. Ryhmä haluaa tehdä tempauksillaan Suomesta Winlandian, luonnehtii porukan vetäjä Jari Raitanen. Kuuden vuoden aikana on syntynyt 15 ideaa ja pilottia. Menestyksiä ovat olleet Kohti hiilineutraalia kuntaa ja nuorten työttömyyden poistamiseen tähtäävä Uusien mahdollisuuksien tori, joka toteutetaan uudestaan ensi vuonna. Ryhmä paneutuu myös ikääntymiseen liittyviin mahdollisuuksiin. Ensi vuonna mukaan kutsutaan muun muassa päättäjiä ja taiteilijoita. VT i Steriloinnit tuhatta vuotiasta kohti Naiset ja miehet miltei tasoissa. Viime vuonna steriloinneista 55 prosenttia tehtiin naisille. Vuonna 2000 vastaava luku oli vielä yli 80 prosenttia. Sterilointien määrä on laskenut voimakkaasti viimeisten 15 vuoden aikana, mikä johtuu muun muassa uusista ehkäisymenetelmistä ja lasten hankkimisiän noususta. Vuonna 1985 tuli voimaan laki, joka sallii steriloinnin, jos hakija on vähintään 30-vuotias tai hänellä on jo kolme lasta. Steriloinnit tuhatta vuotiasta kohti Naiset Miehet Tilastoraportti 28/2013. Suomen virallinen tilasto, Steriloinnit. THL. 12 TEHY t

13 Ajankohtaista Karsittavaa löytyi vähän Osa kuntapäättäjistä höllentäisi henkilöstömitoituksia ja pätevyysvaatimuksia. Teksti Vesa Turunen kuva Mikko Lehtimäki Kunnanjohtajat ja toimialajohtajat ovat valmiimpia vähentämään kuntien tehtäviä kuin kuntien luottamushenkilöt. Tämä selviää Kuntaliiton marraskuussa toteuttamasta kyselystä. Vähiten karsittavaa nähdään olevan terveyspalveluissa. Tulos toistuu koko kyselyaineistossa riippumatta siitä, tarkastellaanko tuloksia vastaajaryhmittäin, ikäryhmittäin tai kuntakokoluokittain, sanoo Kuntaliiton erityisasiatuntija Sini Sallinen. Kaikilla toimialoilla nähdään kuitenkin olevan palveluja, joista voisi karsia. Esimerkiksi sosiaalipalveluissa arvioidaan olevan jonkin verran vähennettävää adoptioneuvonnassa, sosiaalisen luoton myöntämisessä sekä sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevan toiminnan järjestämisessä. Kyselyyn vastasi noin kuntien luottamushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa. Kuntien luottamushenkilöt ovat suurin vastaajaryhmä. Noin neljä viidesosaa vastaajista toimii luottamustehtävissä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kaikkein välttämättömimmät palvelut eli ne, joista ei voida karsia. Kaikkein tärkeimpinä sosiaalipalveluina pidetään kasvatus- ja perheneuvontaa, lastensuojelua, kotipalveluja ja perhehoitoa. Terveyspalvelut, joita kyselyyn vastanneiden mielestä ei kuulu karsia, liittyvät sairaanhoitoon, neuvolapalveluihin, kouluterveydenhuoltoon, kotisairaanhoitoon, mielenterveystyöhön, suun TEHY t terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon, Sallinen sanoo. Kyselyssä tiedusteltiin myös näkemyksiä kuntien toimintaa ohjaavista velvoitteista. Noin neljännes vastaajista kirjoitti näistä avovastauksensa. Muutostarpeita nähtiin muun muassa palvelujen määräajoissa. Tällaisia ovat erityisesti hoitotakuulaki ja toimeentulotuen palvelutakuu sekä lastensuojelun selvitysten palvelutakuu. Ryhmäkokoja koskevat velvoitteet nousevat esiin kevennettävinä määräyksinä. Erityisesti mainitaan lapsiryhmien koko päiväkodeissa ja opetusryhmien koko kouluissa. Osa vastaajista puuttuisi henki- Ryhmäkoot vaarassa? Säästöjä etsitään myös päiväkodeista. löstömitoituksia koskeviin velvoitteisiin erityisesti lasten päivähoidossa, vanhuspalveluiden hoitoyksiköissä ja terveydenhoidossa. Lisäksi toivotaan joustoa velvoitteisiin, jotka koskevat henkilöstön pätevyysvaatimuksia erityisesti lasten päivähoidossa, lastensuojelun laitoksissa, vanhustenhoidossa, perusterveydenhoidossa sekä neuvolatyössä. Tilajärjestelyihin toivotaan myös enemmän harkinnanvaraa. Suunnittelua voisi vastaajien mielestä keventää varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutuspalveluissa. Tilastot, raportit ja kyselyt kuormittavat liikaa sosiaali- ja terveydenhuollossa ja ympäristöterveydenhuollossa.

14 ergonomia Uusien oppien iloa Sairauspoissaolojen määrä romahti Rovaniemellä, kun hoitajat ottivat käyttöön ergonomiset siirtotavat. teksti Terhi Mäkinen kuvat Kaisa Sirén Anja Posio, 82, tuli vuosi sitten terveyskeskussairaalaan huonossa kunnossa petipotilaana. Nyt hän on lähdössä kotiin. Kun pääsen jaloilleni, lähden Pohjanhoviin tansseihin, hän suunnittelee. Seinällä on hänen kirjomansa ristipistotyö kahdesta joutsenesta; miesystävä Pate on käynyt pitämässä seuraa joka päivä. Sisukkuuden ja Paten lisäksi osansa kuntoutumisessa lienee osaston työotteessa. Käytössä ovat ergonomiset siirtotavat, jotka säästävät hoitajien kehoa ja hyödyntävät myös potilaan omia voimia. Rovaniemen kaupungin hoivaosasto 1:llä on todistettu viime aikoina muitakin poikkeuksellisia tapauksia. Samoihin aikoihin Anjan kotiutumisen kanssa toinen potilas muutti palvelutaloon. Hoitajien sairauspoissaolot ovat pudonneet roimasti. Osastonhoitaja Raili Tervon aamustressi on vähentynyt, koska päivää ei tarvitse aloittaa niin usein sijaisia soittelemalla. Vuonna 2009 osastolla oli sairauspoissaoloja vielä yli 900 päivää, vuonna 2012 enää 300 päivää. Tänä vuonna tuki- ja liikuntaelinvaivoista aiheutuvat sairauslomat ovat vähentyneet entisestään. Lokakuun loppupuolella poissaoloja oli 110 päivää, kun vuosi sitten vastaava luku oli 175 päivää. Muutos alkoi työfysioterapeutti Marju Keräsen turhautumisesta. Työterveys- Parin liikelaitoksen palveluksessa olevasta Marjusta tuntui, ettei lyhyistä parin tunnin siirtokoulutuksista ollut hyötyä kaupungin kuudella vuodeosastolla. Apuvälineet olivat usein kateissa ja kesken koulutuksen saatettiin lähteä raportille. Googlettelun tuloksena hän löysi tietoa Työterveyslaitoksen potilassiirtojen ergonomiakortista, jota vielä pilotoitiin tunnin koulutuksista ei ollut hyötyä. Kehoa säästäen. Lähihoitajat Marika Lähteenmäki (vas.) ja Katja Kallunki valmistelevat Anja Posiota suihkuun. TergoGlide on kahvoilla varustettu siirron apuväline. Sen avulla potilaan voi kääntää tai siirtää liu uttamalla. Kuvassa on myös siirtopatja, jonka avulla potilas siirretään suihkutusvaunuun. 14 TEHY t

15 TEHY t

16 ergonomia vuonna Seuraavana keväänä kouluttaja pyydettiin Rovaniemelle. Ensimmäisenä kortin suoritti kahdentoista hengen porukka, johon kuului työterveyshuollon fysioterapeutteja, kuntoutuksen fysioterapeutti ja vuodeosastojen hoitajia. Alku ei ollut helppo. Muutosvastarinta oli melkoista. Kaikille tietokone ja nettimaailma ei ollut tuttu, ja kurssiin liittyi verkkotehtäviä. Lopuksi oli vielä näyttökoe, joka tietysti jännitti kaikkia. Raili Tervon luotsaama hoivaosasto 1 oli kuitenkin ergonomiaopeille otollista maaperää. Hän kävi jo 1990-luvulla Durewall-koulutuksen ja oli käytännön työssä huomannut, että oikeilla siirtotavoilla on merkitystä. Nivelrikosta huolimatta paikkoja ei kolota. Ergonomiakortista tuli osastolle käänteentekevä asia. Sairauslomien vähenemisen lisäksi ilmapiiri on parantunut, koska töitä ei enää paineta särkylääkkeen voimalla. Kun niska ei ole kipeä, toisille ei äristä niin helposti. On kiva tehdä töitä. Töitä ei paineta enää särkylääkkeen voimalla. Onnen ilme potilaan kasvoilla olisi ollut kuvan arvoinen, Raili muistelee seisomanojanostimen käyttöönottoa. Hoivaosastolla on 36 potilasta, jotka ovat täysin tai osittain autettavia. Potilaalle on iso asia, että hän pystyy seisomaan omilla jaloillaan tai saa lusikan itse suuhun. Osastolle on oppien innoittamana hankittu kaksi seisomanojanostinta, siirtoalustoja, siirtovöitä, liukuhanskoja ja siirtopatjoja. Jo vanhastaan käytössä oli kolme liinanostinta. Ennen ergonomiakorttikoulutuksia koko Rovaniemen kaupungilla ei ollut yhtäkään seisomanojanostinta. Nyt niitä on parikymmentä. Parin tonnin nostin saattaa kuulostaa kalliilta, mutta viikon sairausloma maksaa saman verran. Sairauslomapäivä maksaa työnantajalle 300 euroa, ja hoitajalla on sama selkä töissä ja vapaalla. Yhdestä huonosta nostosta voi pahimmillaan saada elinikäisen vaivan, Marju sanoo. Seisomanojanostin on kätevä potilaalle, joka pystyy varaamaan jaloilleen. Potilaita ei enää laiteta niin herkästi suoraan pyörätuoliin, vaan heitä rohkaistaan liikkumaan kävelytuen tai rollaattorin avulla, etteivät voimat hupene. Muutos on vaatinut yhteisen päätöksen, että vanhoja raskaita nostotapoja ei käytetä. Enää ei edes puhuta nostoista vaan siirroista. Ennen ajateltiin, että työt hoituvat nopeammin, kun nostaa potilasta käsin. Nykyään kukaan ei siirrä käsin potilasta, jonka jalat eivät kanna, Raili kertoo. Työ on muuttunut suunnitelmallisemmaksi. Nykyään mietitään, miten siirretään, eikä sähelletä niin paljoa, lähihoitaja ja korttikouluttaja Katja Kallunki sanoo. Siirtokoulutus kannattaa Sairauspoissaolojen vähentyminen eur Apuvälinehankinnat eur Ergonomiakortit 10 hoitajalle eur Säästöä eur Laskelma on esitetty Leena Tamminen-Peterin ja Gustav Wickströmin kirjassa Potilassiirrot Taitava avustaja aktivoi ja auttaa, Työterveyslaitos Sairauspoissaolojen vähenemiseen voi olla muitakin syitä kuin ergonomiakoulutus. Vuonna 2009 Rovaniemen kaupungin hoivaosasto 1:llä oli sairauspoissaoloja yli 900 päivää. Vuonna 2012 sairauspäiviä oli vain 300. Yhden päivän hinta on 300 euroa. Kaksi seisomanojanostinta, siirtoalustoja, siirtovöitä, liukuhanskoja ja siirtopatjoja. Menetetty työaika noin euroa, korttikoulutus euroa. 1 Takaisin vuoteeseen. Marika Lähteenmäki siirtää Anja Posiota liinanostimella. 2 Ylös ja kahville. Slingan avulla potilasta on helppo auttaa nousemaan. Enää ei tarvitse tarttua potilaan vaatteisiin tai kainaloihin. 3 Yhteistyötä. Raili Tervo (edessä vas.), Katja Kallunki, Marju Keränen ja Marika Lähteenmäki ovat viemässä Anja Posiota pesulle. Anja liu utetaan suihkutusvaunuun liukupatjan avulla. 16

Uusien oppien iloa. Sairauspoissaolojen määrä romahti Rovaniemellä, kun hoitajat ottivat käyttöön ergonomiset siirtotavat.

Uusien oppien iloa. Sairauspoissaolojen määrä romahti Rovaniemellä, kun hoitajat ottivat käyttöön ergonomiset siirtotavat. ergonomia Uusien oppien iloa Sairauspoissaolojen määrä romahti Rovaniemellä, kun hoitajat ottivat käyttöön ergonomiset siirtotavat. teksti Terhi Mäkinen kuvat Kaisa Sirén Anja Posio, 82, tuli vuosi sitten

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Potilassiirtojen ergonomiakortti -koulutuksen vaikuttavuus Rovaniemen terveyspalvelukeskus

Potilassiirtojen ergonomiakortti -koulutuksen vaikuttavuus Rovaniemen terveyspalvelukeskus Potilassiirtojen ergonomiakortti -koulutuksen vaikuttavuus Rovaniemen terveyspalvelukeskus Työfysioterapeutti Marju Keränen Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos 6.6.2013 Potilassiirtojen Ergonomiakortti

Lisätiedot

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014 Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen Yleistä Rovaniemen ergonomiakorttikoulutuksesta: Rovaniemellä on aloitettu ergonomiakorttikoulutukset

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Tervetuloa koulutukseen! Esittelykierros: Nimi Ammattinimike Työpaikka Miksi haluat kouluttajaksi? Potilassiirtojen Ergonomiakortti keino työ- ja potilasturvallisuuden parantamiseen

Lisätiedot

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Virittely työpajatyöskentelyyn Ritva Taivassalo, Merja Rusanen Päivi Rauramo Ryhmiin jakaantuminen: 3 x n.30hlö Keltainen:

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa. Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK

Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa. Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK 6/10/2013 Taustaa HUS kuntayhtymän työsuojelujaoston toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Potilassiirrot Porvoon kaupungin vanhushuollossa Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Kuninkaantien i työterveys K ninkaantien t öter e s on k nnallinen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

laitos- ja avohoitopalveluiden toimintakyvyn parantamisen hanke

laitos- ja avohoitopalveluiden toimintakyvyn parantamisen hanke Nilsiän ja Rautavaaran laitos- ja avohoitopalveluiden asiakkaiden ravitsemuksen ja toimintakyvyn parantamisen hanke Projektisihteeri Marjo Haataja 6.6.2008, 6 Lappeenranta IkäEnergia Miksi tämä hanke?

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015 Jyväskylässä Suomen Suomen Yhteisöakatemia Oy Oy Saarijärventie Taitoniekantie 5 B 14 8 D 35 40200 Jyväskylä40740 Jyväskylä www.sya.fi Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14 40200 Jyväskylä DEFUSING-OHJAAJAKOULUTUS 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Miksi? ammattilainen pystyy kohtaamaan

Lisätiedot

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA Liikunnan hyödyt suurelta osin jo aktiivisesta arkiliikunnasta + esim. kävelystä lähes päivittäin Uusi suomalainen liikuntasuositus: 2,5 TUNTIA /VKO REIPASTA LIIKUNTAA

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot