4/2012. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys Kemin Kiinteistöyhdistys Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys

Transkriptio

1 4/2012 Energiatodistuslainsäädäntö muuttuu vuonna 2013, mitä vaikutuksia uusilla korjausrakentamisen energiamääräyksillä on taloyhtiöille? Asumiskustannuksista päätetään kunnissa Pelastustie Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys Kemin Kiinteistöyhdistys Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys Pesukone- ja akvaariovahinko Veronumero käyttöön

2 Saumauksen HUIPPUOSAAJA ELEMENTTI saumaukset PALOKATKO eristykset BETONI rakenteiden injektoinnit- ja korjaukset SUOMEN RAKENNUS SAUMAUS YHDISTYS JÄSENLIIKE LUOTETTAVAA URAKOINTIA JA LAATUTUOTTEITA Puh. (08) fax (08) SAUMASET OY Ratamestarintie 1, Oulainen Kiinteistön siivous vastuut ja velvoitteet huomioiden Meranti hallitsee puhtaanapidon oikeat työmenetelmät ja materiaalit. Näin kiinteistön kunto ja arvo säilyvät uuden osakeyhtiölain vastuiden ja velvoitteiden mukaisesti mahdollisimman hyvänä, ja kauan. MASSATALO Palon katkaiseva kaulus muoviputkille Putkinauha Yksikomponenttinen M1-luokiteltu saumausmassa Laajeneva paloakryylimassa Palokatkomassa Yksikomponenttinen liima Kimmoisa palokatkosilikoni saumauksiin ja tiivistyksiin Mahdollistaa karmien jälkisäädön Palonkestävä saumausvaahto Yksikomponenttinen polyuretaaniliima Kysy lisätietoja tai kartoita siivoustarpeesi netissä täyttämällä ja lähettämällä siivouksen kartoituslomake. Haaransuonkuja 10, OULU, puhelin Massatalosta kotimaiset Fintex -laatumaalit sisä- ja ulkomaalit maalausvälineet Voudintie Oulu Puh Tuotevalikoimaamme: Tremco saumaus- ja palokatkotuotteet, Fintex -laatumaalit, Euro-Lock lukitteet ja aerosolit, Ks-Tools käsityökalut, Arbesko ja Ejendals työjalkineet, Työsuojelutuotteet, Pro-Clean-82 huippupesuaine Asfaltinpaikkausmassa. Heti käyttövalmis ja helppokäyttöinen. Myynti yritys- ja yksityisasiakkaille. Tervetuloa kahville ja tutustumaan tuotteisiimme avoinna ma pe 7 17

3 Sisällys Energiatodistuslainsäädäntö muuttuu vuonna 2013, mitä vaikutuksia uusilla korjausrakentamisen energiamääräyksillä on taloyhtiöille?... 2 Tilaajan vastuu rakentamistoiminnassa laajenee 1.9. alkaen... 4 Lakiluonnos yksityisestä pysäköinninvalvonnasta lausunnolle... 5 Asumiskustannuksista päätetään kunnissa... 6 Autojen pesu taloyhtiöiden pihoilla... 8 Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 6,4 prosenttia... 8 Nimitysuutisia... 9 Pelastustie Suomen Kiinteistöliiton toimikuntiin valitut jäsenet Pohjois-Suomen alueelta Päätös parvekeremontin arvonlisäverojen vähennyksestä Putkiremonttien buumi jatkuu, piharakenne- ja julkisivuremontit yleistymässä Asunto-osakeyhtiöt vapautetaan verovelvollisuudesta Pesukone- tai akvaariovahinko Hovioikeus vahvisti Kiinteistöliiton suosituksen kiinteistövakuutuksen omavastuuosuuden ja ikävähennysten jakamisesta yhtiön ja osakkaan kesken Kaikille taloyhtiöille ei pian riitä tilintarkastajia Taloyhtiöiden johto korkeasti koulutettuja Tulevia koulutuksia Oulun Jätehuollon Oivapisteen palvelut Veronumero käyttöön Kiinteistöverotusmenettely muuttuu Kuluttajariitalautakunta: Vuokranantajalla oli oikeus pidättää vakuudesta vuokrat ja sähkömaksut Suomen Pelastusalan keskusjärjestön koulutukset Palveluhakemisto KIINTEISTÖYHDISTYS Jäsenlehti 4/2012 Julkaisija Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Kemin Kiinteistöyhdistys ry Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys ry Kirkkokatu OULU Puh. (08) oulu@kiinteistoliitto.fi Kustantaja Pohjois-Suomen Talokeskus Oy Kirkkokatu Oulu Päätoimittaja Pekka Luoto Puh. (08) , pekka.luoto@kiinteistoliitto.fi Toimitussihteeri Maarit Laikola Puh maarit.laikola@kiinteistoliitto.fi Taitto, ilmoitusaineistot Erweko Oy Taitto: Paula Mäntyniemi Puh Ilmoitusmarkkinointi Mediatoimisto Dorimedia Leena Kolehmainen Puh Painopaikka Erweko Oy Kansikuva Oulun kaupungin Matkailupalvelut Ylivieskan kaupunki Kemin kaupunki Osoitelähde Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset Puh. (08) oulu@kiinteistoliitto.fi tai takasivun osoitteenmuutoskaavakkeella I ISSN X Yhteystietokortti Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

4 Energiatodistuslainsäädäntö muuttuu vuonna 2013, mitä vaikutuksia uusilla korjausrakentamisen energiamääräyksillä on taloyhtiöille? Jatkossa isännöitsijällä tai hallituksen puheenjohtajalla ei ole ilman pätevöitymistä oikeutta laatia energiatodistusta Uusi energiatodistuslaki tulee tämän hetken tietojen mukaan voimaan Tämän jälkeen energiatodistuksen voi tehdä ainoastaan pätevöitynyt henkilö. Tämä tarkoittaa sitä, että asunto-osakeyhtiöissä isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja eivät enää jälkeen voi laatia energiatodistusta. Lakiesityksen mukaan energiatodistus laadittaisiin jatkossa rakennusosien ja niiden eristysominaisuuksien mukaan. Lopputulosta vielä korjataan energiamuodosta johtuvalla kertoimella. Energiamuodolla merkittävä vaikutus Energiamuotojen kertoimien lukuarvoja määritettäessä arvioidaan a) primäärienergian kulutusta, b) uusiutuvan energian käytön edistämistä sekä c) lämmitystapaa energiatuotannon yleisen tehokkuuden kannalta. Ympäristöministeriön laatimassa asetusluonnoksessa energiamuotojen kertoimet olisivat seuraavat: Sähkö 1,7 Kaukolämpö 0,7 Kaukojäähdytys 0,4 Fossiiliset polttoaineet 1,0 Rakennuksessa köytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5 Jatkossa energiatodistusta ei laadita toteutuneen energiakulutuksen perusteella Energiatehokkuusluvun laskemisessa käytetään laskennallisia energiamääriä. Toteutuneita, kulutukseen perustuvia energiamääriä ei käytetä olemassa olevien rakennusten osalta, kuten nykyisin pääsääntöisesti tehdään, koska tällöin lopputulokseen vaikuttavat asukkaiden tai käyttäjien kulutustottumukset merkittävällä tavalla. Kokonaisenergiatarkastelussa otetaan huomioon rakennuksen tekniset ominaisuudet kuten rakennusvaipan ominaisuudet ja tekniset järjestelmät eli lämmitys-, jäähdytys-, ilmanvaihto-, ilmastointi- ja käyttövesijärjestelmät, valaistus, kuluttajalaitteet sekä sisäilmasto-olosuhteet. Energiatodistus sisältää suosituksia energiatehokkuuden parantamiseksi Energiatodistukseen sisällytetään suosituksia rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi. Suositusten on oltava teknisesti toteuttamiskelpoisia kyseessä olevassa rakennuksessa ja niiden takaisinmaksuajoista ja kustannushyödyistä voidaan esittää arvio. Energiatodistukseen voidaan sisällyttää myös muita, asetuksella tarkemmin määriteltäviä tietoja, jotka liittyvät rakennuksen energia- ja ympäristöominaisuuksiin. Selvitys tehdään perehtymällä rakennusta koskeviin asiakirjoihin, havainnoimalla rakennusta paikan päällä silmämääräisesti sekä tarvittaessa haastattelemalla käyttäjiä tai ylläpitohenkilökuntaa. Energiatodistukset kannattaa päivittää vielä nykyisen lain aikana Ennen 1.2. tehdyt energiatodistukset ovat voimassa 2007 säädetyn lain mukaisesti. Toisin sanoen isännöitsijöiden ja puheenjohtajien tekemät energiatodistukset ovat voimassa vuoden ja pätevöityneen todistuksen laatimat erilliset energiatodistukset 10 vuotta. Kiinteistöliitto järjestää aiheesta koulutusta Kiinteistöliitto järjestää yhdessä Rakennusteollisuus RT:n, Suomen LVIliitto SuLVIn, LVI-talotekniikkateollisuuden ja ympäristöministeriön koordinoimien Kosteus- ja hometalkoiden kanssa seminaarikiertueen. Kiertueen tarkoituksena on kertoa uusien lakien ja asetusten tuomista vaatimuksista sekä keinoista niiden toteuttamiseen kerros- ja rivitaloyhtiöissä. Seminaarikiertue starttaa lokakuussa ja kiertää neljän kuukauden aikana yhteensä 12 paikkakuntaa. Oulussa tilaisuus järjestetään 25. lokakuuta. Kts. lisätiedot Tulevia koulutuksia -sivulta Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

5 Tapauksessa rakennuspaikka sijaitsi kaupungin keskusta-alueella. Ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköt oli asennettu rakennuksen kadun puoleiseen julkisivuun pohjakerroksen yläpuolelle. Ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköt käsittävät laatikkorakenteen, joista toinen on ulkomitoiltaan 950 x 390 x 730 millimetriä ja toinen 950 x 390 x 900 millimetriä, ja joista toinen painaa 77 kilogrammaa ja toinen 88 kilogrammaa. Ne oli sijoitettu rakennuksen katusivulle ilman näkösuojausta.

6 Tilaajan vastuu rakentamistoiminnassa laajenee 1.9. alkaen Eduskunta on antanut vastauksensa tilaajavastuulain ja hankintalain muutoksista. Muutokset tehostavat harmaan talouden torjuntaa ja ne on tarkoitus vahvistaa tasavallan presidentin esittelyssä heinäelokuussa. Muutosten on tarkoitus aiemmasta tiedosta poiketen tulla voimaan vasta Muutokset tarjoavat tilaajalle, kuten taloyhtiölle, paremmat mahdollisuudet varmistaa, että sen sopimuskumppanit ovat luotettavia ja noudattavat työehtoja. Taloyhtiön on tärkeää dokumentoida selvitysvelvollisuutensa täyttäminen. Tämä tapahtuu esimerkiksi siten, että: taloyhtiö edellyttää tarjouksenantajilta tilaajavastuulain mukaisia tietoja jo kirjallisessa tarjouspyynnössä taloyhtiö valikoi urakkaneuvotteluihin vain sellaiset tarjouksentekijät, joiden tilaajavastuutiedot ovat kunnossa urakkasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä tarkistetaan vielä tilaajavastuutiedot sekä liitetään tilaajavastuuraportti urakkasopimukseen. Laajemmin tilaajavastuulakia ja sen vaikutuksia taloyhtiöille on käsitelty jäsenlehden numerossa kolme. Kattohuolto Soita Pihalta katsottuna katto on poissa silmistä ja siksi myös poissa mielestä. Säännöllinen kattohuolto pidentää katon ikää jopa kymmeniä vuosia. Uudet, modernit huoltoautot nyt myös Oulun alueella, pyydä huoltosopimustarjous! Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

7 Lakiluonnos yksityisestä pysäköinninvalvonnasta lausunnolle Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva hallituksen esitysluonnos on valmistunut oikeusministeriössä. Luonnoksen mukaan yksityisten yritysten toiminta pysäköinninvalvonnassa rajattaisiin viranomaisia avustavaksi ja luvanvaraiseksi. Yksityiset pysäköintivalvojat voivat toimia vain kunnan pysäköinninvalvojan tai poliisin apuna Kunnan pysäköinninvalvoja tai poliisi voisi käyttää pysäköinninvalvonnassa yksityisellä alueella apunaan sellaista yritystä, jolla olisi pysäköinninvalvontalupa. Valvonnassa avustamiseen vaadittaisiin myös alueen omistajan tai haltijan suostumus. Aloite avustajan käyttämiseen tulisi käytännössä useimmiten alueen omistajalta tai haltijalta, esimerkiksi kiinteistöyhtiöltä. Pysäköinninvalvontaluvan haltijan palveluksessa olevien valvonta-avustajien tulisi todentaa epäilemänsä pysäköintivirhe esimerkiksi kuvaamalla ja tehdä kunnalle tai poliisille esitys seuraamuksen määräämiseksi. Viranomainen päättäisi pysäköintivirhemaksusta, kirjallisesta huomautuksesta tai toimenpiteistä luopumisesta. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys Pysäköintivirhemaksut valtiolle tai kunnalle Pysäköintivirhemaksut saisi valtio tai kunta. Pysäköinninvalvonnassa avustavalle mahdollisesti maksettavasta korvauksesta voitaisiin sopia avustajan ja kunnan tai poliisin kesken. Lisäksi yksityisen alueen omistaja tai haltija voisi maksaa korvausta avustajalle. Aluehallintovirasto myöntäisi pysäköinninvalvontaluvan sille, joka täyttää laissa säädetyt edellytykset. Valvonta-avustajia koskevien edellytysten täyttymistä valvoisi kunta tai poliisi. Laissa ei nykyisin ole säännöksiä yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Eduskunta hylkäsi maaliskuussa 2011 lakiesityksen yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, koska perustuslakivaliokunta oli linjannut, että pysäköinninvalvonnassa on kyse merkittävästä julkisen vallan käytöstä. Pysäköinninvalvonnan antaminen muulle kuin viranomaiselle edellyttäisi valiokunnan mukaan muun muassa toiminnan rajaamista ja voimakkaamman julkisyhteisön kontrollin turvaamista. Tällä hetkellä yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittaa Suomessa arviolta yritystä. Ne valvovat pysäköintiä kiinteistön omistajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Luonnos yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevaksi hallituksen esitykseksi löytyy oheisen linkin alta. Valmisteilla/Lakihankkeet/ Seuraamusjarjestelma/ Kiinteistöliitto Tiedote Yksityinen pysäköinnin valvonta asukkaiden maksettavaksi Pysäköinnin valvonnan kustannukset yritetään saada omistus- ja vuokra-asukkaiden maksettavaksi. Lakiesityksessä yksityisestä pysäköinnin valvonnasta lähdetään siitä, että pysäköintivirhemaksut saa kunta tai valtio, eivätkä pysäköinnin valvojat. Taloyhtiöt joutuvat kuitenkin käyttämään valvontaa saadakseen villin pysäköinnin kuriin. Taloyhtiöiden kannalta on sama, kuka pysäköinnin valvonnasta huolehtii. Oikeusministeriö pitää kuitenkin selvänä, etteivät poliisin ja kunnan resurssit riitä valvontatyöhön. Poliisien resurssit käytetään hälytystehtäviin ja kunnallisia pysäköinninvalvojia on vain 40 prosentissa kunnista. Kun viranomaisia ei ole käytettävissä, joutuvat asuintalot turvautumaan pysäköintiyrityksiin ja maksamaan palvelun itse. Kukaan ei tee valvontaa ilman korvausta. Kiinteistöliitto pitää hyvänä, että pysäköinnin valvonta tulee luvanvaraiseksi. Muilta osin lakiesitys ei tuo ratkaisua laittomaan pysäköintiin vaan lopputulos saattaa olla, että pysäköintiä kiinteistöjen alueella ei valvo enää kukaan. Lakiesitys huonontaa siten merkittävästi nykytilannetta. Lisäksi lupien myöntäminen työllistää aluehallintovirastoja ja erityisesti poliisia sekä kunnallista pysäköinnin valvojaa, joiden tehtävänä on vahvistaa pysäköintiyritysten kirjaamat pysäköintivirhemaksut. Lisätietoja: Kiinteistöliitto, päälakimies Anu Kärkkäinen 5

8 Asumiskustannukset tutkimus: Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton asunto- ja talouspoliittiset kommentit Asumiskustannuksista päätetään kunnissa Lainan määrän rajaaminen nostaa kynnystä omaan asuntoon Kotitalouksien velkaantuminen on kevään aikana noussut asuntomarkkinoiden kestoaiheeksi. Huoli kotitalouksien velkaantumiskehityksestä on johtanut tilanteeseen, jossa velkojen suhdetta ostettavan asunnon arvoon ollaan rajoittamassa. Vaikka luototusasteen ylärajan voimaantulolla olisi myönteisiä vaikutuksia makrotalouden vakauden kannalta, on sillä myös kielteisiä vaikutuksia erityisesti asuntomarkkinoille tulevan uuden sukupolven kannalta. PTT:n tutkimuksen mukaan omaan asuntoon mielivän, vuokralla asuvan on säästettävä omarahoitusosuus, mikä ei pääkaupunkiseudulla ole onnistunut viime vuosien aikana asuntojen huikeasta hintakehityksestä johtuen. Omarahoitusosuuden määrä on noussut asuntojen hintojen nousun mukana. Poliittiset päätökset lisäävät vuokraasumisen kysyntää, mutta vain vähän tarjontaa Suomen hallitus on EU:n ja kansainvälisten järjestöjen kannustamana toteuttamassa useita asuntopoliittisia toimenpiteitä lähivuosina. Näistä mainittakoon asuntoluottojen verovähennyskelpoisuuden leikkaaminen ja kotitalousvähennyksen leikkaaminen. Lisäksi on pohdittu asuntoluottojen enimmäismäärän rajaamista. Myös varainsiirtoveron korottaminen ja veropohjan laajentaminen ovat valmistelun alla. Nämä toimenpiteet vähentävät omistusasunnon suhteellista houkuttelevuutta ja lisäävät lyhyellä aikavälillä vuokra-asuntojen kysyntää ja sitä kautta mitä todennäköisimmin vuokria. Sen sijaan vuokra-asuntojen tarjonta ei välttämättä reagoi nopeasti vuokrien nousuun. Vuokra-asuntojen tarjontaa lisäävistä toimenpiteistä on päätetty varsin vähän tai niiden vaikutusviiveet ovat pitkiä. Näin ollen makrovakauden nimissä ja asuntojen hintojen nousua hillitsemään tarkoitettujen toimenpiteiden seuraukset ovat pahimmillaan asuntomarkkinoiden tasapainon häiriintyminen ja markkinavaihtelujen lisääntyminen, toteaa pääekonomisti Jukka Kero Kiinteistöliitosta. Asumiskustannuksiin vaikutetaan kunnissa kiristyvä asumisen verottaminen vähentäisi ostovoimaa ja lisäisi korjausvelkaa Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto muistuttavat, että iso osa asumiseen liittyvistä kustannuksista päätetään kunnissa virkamiesten ja luottamushenkilöiden sekä kunnallisesti omistettujen organisaatioiden voimin. PTT:n tutkimuksen perusteella asumiseen vaikuttavien käyttömenojen erot ovat hurjia juuri kunnallisesti päätettyjen tariffien ja hintojen seurauksena. Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen painottaa, että kuntien talouden tasapainottamispyrkimyksissä ehdotetut asumiseen koskevien verojen korottaminen merkitsee suoraan ostovoiman vähenemistä ja korjausvelan lisääntymistä suomalaisten suurimmassa omaisuuserässä, asunnoissa. Ne johtavat myös energiatehokkuutta parantavien korjausten lykkäämiseen hamaan tulevaisuuteen. Kunnallisvaaliehdokkailta syytä pyytää näkemystä myös asumismenoista Suurin osa suomalaisista asuu omistusasunnoissa. Monille omakotiasu Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

9 minen on kuitenkin jo nyt hyvin kallista. Asumisen verotus ja kunnalliset maksut ovat nousseet voimakkaasti. Kuitenkaan kunnallisia maksuja ja niiden kokonaisvaikutusta asumiseen ei ole viimeaikoina juuri tutkittu. Siksi Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:ltä tilaama tutkimus on ainutlaatuinen. Se kuvaa tapauskohtaisesti asumiskuluja kuntakohtaisesti. Tänään tiistaina julkaistussa tutkimuksessa kuntakohtaiset erot ovat suuria. Voidaan kysyä, kuinka hyvin kokonaisuuden hallinnassa on onnistuttu, korostaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Juhani Nenonen. Vaikka tontti löytyisi, ja rakentamiseenkin olisi haluja, kaatuu monen rakennushalu asumiskustannusten kalleuteen ja verojen sekä veroluontoisten maksujen jatkuvaan nousuun. Tässä olisi päättäjillä sekä kunnissa että valtion tasolla kovasti tekemistä, sanoo toiminnanjohtaja Juhani Nenonen Suomen Omakotiliitosta. Kiinteistövero, joka koskee kaikkia asumismuotoja, on noussut yli kolminkertaiseksi 1990-luvun alusta lukien, kertoo Nenonen. Myös varainsiirtoveron kohtuullistamista pitää harkita, ettei asunnon hankkiminen olisi niin kallista, huomauttaa Nenonen. Kiinteistövero, energiavero, jätemaksu, vesimaksu, liittymämaksut Lokakuussa järjestettävissä kuntavaaleissa kannattaa tutustua ehdokkaiden vaaliteemoihin ja kysellä, mitä mieltä he ovat asumisesta. Asumisen verotus ja kunnalliset maksut ovat nousseet viime vuosina voimakkaasti, sanoo toiminnanjohtaja Juhani Nenonen Omakotiliitosta. Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto: toimitusjohtaja Harri Hiltunen puh pääekonomisti Jukka Kero puh Suomen Omakotiliitto: toiminnanjohtaja Juhani Nenonen puh Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

10 Autojen pesu taloyhtiöiden pihoilla Laki ei suoraan kiellä auton pesua taloyhtiöiden pihoilla. Ympäristönsuojelulaki (19 ) antaa kuitenkin kunnille mahdollisuuden antaa asiaa koskevia määräyksiä. Niinpä useimpien kuntien ympäristönsuojelumääräykset ohjeistavat ja rajoittavat autojen pesua piha-alueilla. Oulussa pesu sallittu vain alle 10 huoneiston taloyhtiöissä Oulun kaupungin ympäristösuojelumääräykset sallivat auton pesun sellaisten taloyhtiöiden pihoilta, joissa on alle 10 huoneistoa. Lisäksi määrätään että liotinpesuaineiden käyttö on kielletty ja pesuvedet on voitava johtaa jätevesiviemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle. Tonttikohtaisesti voi olla tiukempia määräyksiä. Samat määräykset koskevat veneiden pesua. Yli 10 huoneistojen taloyhtiöissä pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljyerotuskaivon kautta viemäriin. Vesien viemäriin johtamiseen tulee olla viemärin haltijan lupa. Oman kuntasi ympäristönsuojelumääräykset löydät kuntasi kotisivuilta, tai saat ne suoraan kotikunnastasi. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 6,4 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 6,4 prosenttia vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2011 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2005=100. Lue lisää aiheesta til/kyki Kattoremontti jopa kahdessa päivässä, soita ja kysy lisää! Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

11 Nimitysuutisia Pohjois-Suomen Talokeskus Oy:n palvelukseen on siirtynyt 1.6. rakennusinsinööri Petri Pitkänen, 45 v. Aiemmin hän on toiminut mm. kuusi vuotta isännöitsijänä ja kymmenen vuotta kunnossapidon työnjohtotehtävissä. Petrin tavoittaa Petri Pitkänen numerosta ja sähköpostilla Isännöintipalvelu Nieminen Oy on aloittanut toimintansa kesäkuun alussa. Yrittäjä Mika Nieminen, 33 v, on koulutukseltaan tradenomi ja isännöitsijän ammattitutkinnon hän on suorittanut v Isännöitsijäkokemusta hänellä on Mika Nieminen v alkaen. Isännöintipalvelu Nieminen Oy tarjoaa isännöintiä asunto-osakeyhtiöille Heinäpää Kaijonharjuakselilla. Yritys panostaa hyvään ja yksilöityyn, taloyhtiön tarpeet huomioivaan palveluun. Yhteydenotot ja puh Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

12 Kainuun pelastuslaitos, Markku Turunen, riskienhallintapäällikkö Pelastustie Taloyhtiöiden on hyvä huomioida pelastussuunnitelmissaan pelastusteiden merkitys asukkaiden turvallisuuteen. Tämä edesauttaa asukkaiden ymmärtämistä, miksi merkityt pelastustiet on pidettävä hälytysajoneuvoille kulkukelpoisina. Pelastusteiden merkitsemisellä varmistetaan hälytysajoneuvojen pääsy onnettomuuden sattuessa tai hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta. Pelastuslaitoksien puomitikasautoilla ja vastaavilla nostokalustoilla on oltava esteetön pääsy yli kolmekerroksisen rakennuksen viereen. Kerrostaloissa toinen uloskäytävä on korvattu varatiellä (parveke tai ikkuna, joka on varustettu kiintopainikkeella), josta pelastaudutaan omatoimisesti tai palokunnan toimenpitein. Kiinteistön omistajan ja haltijan on huolehdittava, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet ja muut kulkuyhteydet pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä mitään liikennettä estävää. Pelastustie on pidettävä kunnossa myös talvikautena. Lumet on aurattava, eikä ajotietä pidetä lumen läjitysalueena. Vain rakennusvalvontaviranomaisen määrittelemä tie on pelastustie Pelastustieksi voidaan merkitä ainoastaan ajotie, joka on maankäyttö- ja rakennusasetuksen rakennuslupa-asiakirjaan merkitty pelastustie (895/1999/49 :n 1 momentti). Jos pelastustietä ei ole merkitty rakennuslupa-asiakirjaan niin taloyhtiö voi ottaa yhteyttä rakennusvalvontaviranomaiseen ja käynnistää pelastustien suunnittelun. Vain mitoituksen täyttävä pelastustie voidaan merkitä virallisella merkillä. Rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaiset antavat ohjeita pelastusteiden suunnitteluun. Pelastustie merkitään tieliikenneasetuksen (182/1982/21 ) mukaisella tekstillisellä lisäkilvellä seuraavasti: 1. Pelastustie, tai 2. Pelastustie Räddningsväg tai 3. Räddningsväg Uudisrakentamisen yhteydessä pelastustien rakentaminen edellyttää hyvää rakennussuunnittelua ja kohteen tapauskohtaista tarkastelua. Hälytysajoneuvojen kokonaispainot ovat kasvaneet ja vaikuttavat siten ajoteiden kantavuusvaatimuksiin. Lisäksi muita suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä ovat mm. aukkokorkeus, ajoneuvon kääntösäde, kokonaispituus, leveys ja nostolava-autojen tukijalkojen pistekuorma. Talon katunumero Talon katunumero on oltava selkeästi merkittynä ja näkyvyys varmistettava myös pimeällä. Lisäksi sisääntuloreitti varustetaan kyltillä, johon on piirretty ns. reittikartta. Reittikarttaan merkitään kiinteistön osoite, muut tontilla olevat rakennukset, kulkureitit, sisäänkäynnit, pelastusreitti Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

13 Suomen Kiinteistöliiton toimikuntiin valitut jäsenet Pohjois-Suomen alueelta Vuokratalovaliokunta Vuokratalovaliokunta toimii ARAsektorin vuokra-asuntoasioiden asiantuntijaryhmänä kiinteistöliit- mia vuokra-asuntosektorin jäsenten yhteysverkostona sekä kehittää vuokratalojen keskinäistä tiedonvaihtoa. Päivi Yppärilä, Oulaisten Amiraali Oy, toimitusjohtaja Mika Tiiro Simon kunta, rakennustarkastaja-ympäristösihteeri Johanna Laitala, Kiinteistö Oy Nivalan Vuokrakodit, toimitusjohtaja toyhteisössä. Valiokunta tekee esityksiä, kannanottoja ja lausuntoja vuokra-asuntomarkkinoiden kehittämiseksi sekä vuokra-asuntojäsenten palveluiden kehittämiseksi liitossa ja sen jäsenjärjestöissä. Valiokunnan tehtävänä on lisäksi toi- Asuntoosakeyhtiötoimikunta Toimikunnan tehtävänä on toimia taloyhtiöiden puheenjohtajista muodostuvana kehitys- ja yhteistyöryhmänä, jonka esitysten ja palautteen avulla Kiinteistöliitto kykenee tuottamaan jäsentalojen tarvitsemia jäsenpalveluja sekä muutoin edesaut- Hannu Hamari, Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys tamaan jäsentaloja niiden pitkäjänteisen kehittämisen ja muiden tehtävien hyvässä hoitamisessa. Lisäksi toimikunnan tehtävänä on seurata asunto-osakeyhtiöiden talouteen liittyviä asioita, ja esittää toimenpiteitä kustannusten hillitsemiseksi / talouden parantamiseksi. Pekka Luoto, Pohjois- Suomen Kiinteistöyhdistys, toiminnanjohtaja Järjestötoimikunta Toimikunnan tehtävänä on liittoyhteisön järjestöllinen kehittäminen ja järjestötoiminnan koordinoinnin parantaminen. Toimikunta asettaa tavoitteita liiton järjestötoiminnalle ja arvioi tavoitteiden saavuttamista. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

14 Päätös parvekeremontin arvonlisäverojen vähennyksestä KHO /1440: Asunto-osakeyhtiöllä oli oikeus vähentää parvekeremontin arvonlisäverot parvekkeettomien liikehuoneistojen osalta Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan sen omistamissa rakennuksissa oli huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta vähintään 70/100 varattu osakkeenomistajille asuinhuoneistoiksi. Huoneistojen yhteenlasketusta pinta-alasta noin 29 prosenttia oli liikehuoneistoja ja arvonlisäverollisen liiketoiminnan käytössä. Asunto-osakeyhtiö oli hakeutunut liikehuoneistojen osalta kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisäverovelvolliseksi. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistajat vastasivat hoitoja rahoitusvastikkeista huoneistojen pinta-alojen suhteen perusteella. Asunto-osakeyhtiö oli vuonna 2007 teettänyt omistamissaan rakennuksissa parvekkeiden kunnostamisja uusimistöitä. Kaikki osakkeenomistajat olivat vastanneet näistä töistä aiheutuneista kustannuksista yhtiöjärjestyksen mukaisella osuudellaan. Liikehuoneistoissa ei ollut parvekkeita. Kun otettiin huomioon, että parvekkeet olivat osa rakennuksen julkisivua ja että myös liikehuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajat olivat vastanneet parvekkeiden kunnostamis- ja uusimistöistä aiheutuneista kustannuksista yhtiöjärjestyksen mukaisella osuudellaan, asunto-osakeyhtiöllä oli arvonlisäverolain 102 ja 117 :n nojalla oikeus vähentää kustannuksiin sisältyvät arvonlisäverot siltä osin kuin asunto-osakeyhtiö oli hakeutunut liikehuoneistojen osalta kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisäverovelvolliseksi. Paikallista palvelua alueellamme! Oulu Kempele Oulunsalo Kiiminki Jääli Jurvelin Oy on kehittyvä ja kasvava monialayritys, jonka keskeistä osaamista ovat pitkäjänteiset, toimivat ja tehokkaat asumisviihtyvyyteen ja kiinteistön arvon säilyttämiseen liittyvät palvelut: KIINTEISTÖHUOLTOPALVELUT SIIVOUSPALVELUT KONEPALVELUT REMONTOINTIPALVELUT VIHERALUEIDEN YLLÄPITOPALVELUT Ota yhteyttä, kun etsit osaajaa! Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

15 Korjausrakentamisbarometri: Putkiremonttien buumi jatkuu, piharakenne- ja julkisivuremontit yleistymässä Asuntoosakeyhtiöt vapautetaan verovelvollisuudesta Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden toteuttaman barometrin perusteella korjausrakentaminen jatkuu vilkkaana vuoden Miltei kahdella kolmasosalla vastaajien taloyhtiöistä on meneillään vähintään korjaushankkeen suunnitteluvaihe. Runsaalla kolmanneksella vastanneista taloyhtiöistä on toteutumassa korjaushankkeita tänä vuonna. Tulevien viiden vuoden aikana korjaushankkeet koskettavat yli puolta taloyhtiöistä. Seuraavan viiden vuoden aikana hallituksen jäsenet ennakoivat korjausrakentamisen kohdistuvan lukumääräisesti yhä enemmän piharakenteiden, ikkunoiden ja ulko-ovien sekä julkisivujen kunnostamiseen ja korjaamiseen. Vesi- ja viemärijärjestelmien, lämmitysjärjestelmien sekä ilmavaihtojärjestelmiin kohdistuvien korjausten määrä pysyy myös tulevina vuosina suhteellisen suurena. Putkistokorjauksia toteutetaan taloyhtiöissä suuria määriä sekä nyt että tulevina vuosina. Tyypillisin käyttövesiputkiston saneeraustapa on uusiminen siten, että uudet putket asennetaan kokonaan uuteen kohtaan (48 % vastaajista). Viemäriputkistojen saneerauksessa uusien putkien asentaminen vanhojen tilalle on yhtä suosittua kuin vanhojen viemäriputkistojen pinnoitus, ruiskuvalu tai sujutus (noin kolmannes vastaajista molemmissa). Myös yhdistelmäratkaisua käytetään paljon. Lue koko tiedote ja tutustu graafeihin Kiinteistöliiton sivuilla aspx Koti kaikkiin tarpeisiin Koti kaikkiin tarpeisiin Vuokraus Vesanen Hummastenniemi Vuokraus Vesanen Hummastenniemi etunimi.sukunimi@rsa.fi etunimi.sukunimi@rsa.fi Eduskunta hyväksyi yleisradioverolain sekä yleisradiota koskevat lakimuutokset istunnossaan keskiviikkona Muutokset astuvat voimaan ensi vuoden (2013) alusta. Nykyinen kotitalous- tai laitekohtainen maksu muuttuu henkilökohtaiseksi, tulosidonnaiseksi yleisradioveroksi. Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö, joka on verovuoden aikana täyttänyt 18 vuotta, on velvollinen suorittamaan yleisradioveroa. Veron määrä on 0,68 prosenttia tuloverolaissa määritellyn puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärästä tai eräissä tapauksissa tätä suuremmasta työtulosta (yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain piirissä olevat). Yksityishenkilön veron enimmäismäärä on 140 euroa ja 50 euroa pienempää määrää ei kuitenkaan maksuunpanna. Eduskunta muutti hallituksen esitystä yhteisöjen yleisradioveroa koskevalta osin. Valtio, kunnat ja seurakunnat sekä asunto-osakeyhtiöt ja yhteisetuudet vapautetaan verovelvollisuudesta. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

16 Pesukone- tai akvaariovahinko Yhtiö vastaa rakenteista ja osakas sisäosista Jos astianpesukoneen, akvaarion tai muun osakkeenomistajan vastuulla olevan laitteen yllättävän rikkoutumisen vuoksi vettä pääsee rakenteisiin ja vahinkoa ei voida pitää yhtiön eikä toisaalta myöskään osakkeenomistajan aiheuttamana, sovelletaan kunnossapitovastuuta koskevia normeja. Toisin sanoen yhtiö vastaa rakenteista ja järjestelmistä, osakkeenomistaja pinnoista ja muista sisäosista. Jos sisäosien vaurioituminen ei aiheudu rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan muun rakennuksen osan vian tai korjaamisen johdosta, osakas vastaa sisäosien kunnostamisesta kuten esimerkiksi pintamateriaalien purkamisesta sekä niiden ennalleen saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Yhtiö puolestaan vastaa rakenteiden mahdollisesta kunnostamisesta mahdollisine kuivatuksineen ja muine töineen. Vakuutuksen käyttö Yleensä kiinteistövakuutus kattaa pesukone- ja akvaariovahinkojen korjaukset. Vakuutuksiin liittyy huomattava omavastuuosuus ja mahdollisia ikävähennyksiä. Mikäli vakuutuksella katetaan myös osakkeenomistajan vastuulla olevien sisäosien korjauksia, osakkeenomistaja osallistuu omavastuuosuuden ja ikävähennysten maksamiseen. Omavastuuosuus ja ikävähennykset jaetaan siinä suhteessa kuin vakuutuksesta on katettu osapuolten vastuulla olevia korjauksia. Oletuksena on, että vahinko ei ole tapahtunut osakkeenomistajan tuottamuksesta. Esimerkki pesukonevahingosta ja omavastuuosuuden ja ikävähennysten jakamisesta Vakuutuskorvauksen käyttö Pintojen purku ja korjaus, kalusteiden purku 7500 euroa (75 %) Rakenteiden kuivaus ja kunnostus 2500 euroa (25 %) yhteensä euroa Vakuutuskorvaus ja ikävähennykset Vakuutuskorvaus euroa Vakuutuksen omavastuu 900 euroa Ikävähennykset euroa Vakuutuskorvaus, netto euroa Vakuutuksen omavastuu ja ikävähennykset yhteensä 2000 euroa ( ) Omavastuun ja ikävähennyksen jakautuminen yhtiön ja osakkaan kesken Osakas 75 % *2 000 euroa 1500 euroa Yhtiö 25 % *2 000 euroa 500 euroa REMONTIT & SANEERAUKSET - KYLPYHUONEET & SAUNAT MAALAUSTYÖT - RAKENNUSTYÖT SÄHKÖASENNUKSET - LVI-ASENNUKSET Meillä vedeneristäjän vtt:n märkätilasertifikaatti, sekä teemme myös rakennusvalvontatyöt p & Lehtoseläntie 104, MUHOS Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

17 Hovioikeus vahvisti Kiinteistöliiton suosituksen kiinteistövakuutuksen omavastuuosuuden ja ikävähennysten jakamisesta yhtiön ja osakkaan kesken Kaikille taloyhtiöille ei pian riitä tilintarkastajia Kiinteistöliitto esittää asunto-osakeyhtiöiden talous- ja hallintotarkastajan tutkintoa Helsingin hovioikeus (Hel HO Nro 1356) on keväällä antanut ratkaisun koskien kiinteistövakuutuksen omavastuuosuuden ja ikävähennyksen jakamista taloyhtiön ja osakkaan kesken tilanteessa, jossa kiinteistövakuutusta on käytetty myös osakkaan huoneistolle aiheutuneiden ja osakkaan kunnossapitovastuulla olevien vahinkojen korvaamiseen. Kysymyksessä oli taloyhtiöitä usein askarruttava tilanne, jossa osakkaan astianpesukone on yllättäen rikkoutunut ja aiheuttanut vesivahingon ilman, että osakas on kuitenkaan menetellyt huolimattomasti. Hovioikeuden mukaan oli perusteltua katsoa osakkaan olevan vastuussa omavastuusta ja ikävähennyksestä samassa suhteessa kuin korjauskustannukset olisivat asunto-osakeyhtiölain kunnossapitovastuusäännösten mukaan olleet hänen vastuulleen kuuluvia. Hovioikeus vahvisti näin ollen Kiinteistöliiton linjaaman suosituksen omavastuuosuuden jakautumisesta yhtiön ja osakkaan kesken. Sama ohje on myös Pekka Luodon laatimassa hallituksen jäsenen tietopaketissa. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys Uuden asunto-osakeyhtiölain ja tilintarkastuslain myötä ammattitilintarkastuksen piiriin tuli runsaasti asunto-osakeyhtiöitä. Yli 30 huoneiston asuntoosakeyhtiöissä tilintarkastus on pakollinen ja sen voi suorittaa ainoastaan hyväksytty ammattitilintarkastaja. Näiden tilintarkastajien määrä kuitenkin laskee, kun markkinoilta poistuu eläköitymisen seurauksena vuoteen 2017 mennessä 40 prosenttia HTM-tilintarkastajia. KHT-tarkastajien määrän arvioidaan pysyvän entisellään Tilintarkastajien niukkuuden vuoksi taloyhtiöiden tilit tarkastaa käytännössä usein nuorempi tarkastaja, mikä tarkoittaa, että hyväksytyn tilintarkastajan veloituksen vastineeksi taloyhtiö saa kokemattomamman henkilön palveluita. Kiinteistöliitto esittääkin työ- ja elinkeinoministeriölle, että tilin- ja toiminnantarkastaja -järjestelmien väliin luodaan talous- ja hallintotarkastajan tutkinto. Alle 30 huoneiston asunto-osakeyhtiöissä tilintarkastaja ei ole pakollinen. Näiden tarkastuksen voi suorittaa toiminnantarkastaja, joka yleensä on ns. maallikko. Koska käytännössä tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle asetetut tarkastusvaatimukset ovat samoja, toiminnantarkastajan ammattitaito tehtävän suorittamiseen on yleensä puutteellinen. Tutkinto olisikin ensiarvoisen tärkeä etenkin 30 huoneistoa pienemmille taloyhtiöille. 15

18 Taloyhtiöiden johto korkeasti koulutettuja Kiinteistöliiton tuoreen selvityksen mukaan taloyhtiön hallituksen jäsenistä 34 prosentilla on akateeminen loppututkinto ja 13 prosentilla tutkinto ammattikorkeakoulusta. Korkeakoulutettuja hallituksen jäsenistä on siten yhteensä liki puolet. Opistoasteen koulutus on 30 prosentilla hallitusten jäsenistä. Ammattiisännöitsijöistä 54 prosentilla on opistotasoinen koulutus. Suomen taloyhtiössä toimii yli hallituksen jäsentä. Heidän koulutustasoaan kysyttiin Kiinteistöliiton jäsentyytyväisyyskyselyn yhteydessä toukokuussa Asunto-osakeyhtiöiden hallituksen jäsenet ovat poikkeuksellisen korkeasti koulutettua väkeä, jolla on vankka tekniikan, talouden ja hallinnon osaaminen. Tämä onkin tärkeää, koska hallituksen olennainen tehtävä on kiinteistöjen ja talouden pitäminen kunnossa. Taloyhtiön hallituksen laadulla ja sujuvalla hallinnon pyörittämisellä on myös suuri vaikutus yhtiön asuntojen hintakehitykseen. Mitä suurempia urakoita on edessä, sitä enemmän merkitystä on hallituksen jäsenten asiantuntemuksella. Usein hallitustyöskentelyssä tärkein rooli on kuitenkin puheenjohtajalla. Kiinteistöliiton selvityksen mukaan heistä 34 prosenttia on suorittanut akateemisen tutkinnon ja 13 prosenttia ammattikorkeakoulun sekä 30 prosenttia opistoasteen koulutuksen. Taloyhtiöiden hallitusten jäseniä valittaessa koulutus- ja osaamistaso eivät ole keskeinen peruste, mutta niistä voi olla apua monimutkaisia asioita arvioitaessa. Hallitukissa tarvitaan erilaisia osaajia ja erilaisen koulutus- ja työtaustan omaavia ihmisiä. Myös jatkossa hallituksen te3htäviä voivat hoitaa tavalliset ihmiset, eikä koulutustaustaan pidä liikaa korostaa. Ammatti-isännöitsijällä usein (54 %) opistoasteen tutkinto Ammatti-isännöitsijöistä on opistoasteen suorittaneita yli 54 prosenttia. Akateemisesti koulutettuja ammatti-isännöitsijöistä on 13 prosenttia ja ammattikorkeakoulun suorittaneita 19 prosenttia. Hallituksen jäsenelle ei ole varsinaisia pätevyysvaatimuksia. Hallituksen jäsenten korkea koulutustaso voi tuoda huomattavaa lisäarvoa taloyhtiön hallitustyöskentelyyn monenlaisen osaamisen kautta., mikäli sitä osataan hyödyntää taloyhtiöissä. Isännöitsijän ammattiin ei siihenkään ole mitään erikseen säädettyjä pätevyysvaatimuksia. Lukio-, ammattikoulu- tai peruskoulutaustaisia hallituksen jäsenistä on yhteensä 22,1 prosenttia, ammatti-isännöitsijöistä 13,6 prosenttia ja sivutoimisista isännöitsijöistä 20 prosenttia. Sivutoimiset isännöitsijät ovat varsin koulutettu ryhmä, johon todennäköisesti osin valikoidutaan juuri jonkun taloyhtiölle hyödyllisen taidon vuoksi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

19 Pohjois-Suomi Tulevia koulutuksia Turvallisuusilta Energiaviisas asuintalo ammattilaisiltapäivä Energiaviisas asuintalo koulutusilta Paikka: Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5, Oulu Aika: klo Illan ohjelmasta vastaavat POKO - Pohjolan Koiravartiointi Oy, Anvia Securi Oy, OP-Pohjola ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitos. Ilmoittautuminen: mennessä, pekka.luoto@kiinteistoliitto.fi, maarit.laikola@kiinteistoliitto.fi tai puh. (08) Miten energiatodistuslainsäädäntö muuttuu vuonna 2013? Mitä vaikutuksia uusilla korjausrakentamisen energiamääräyksillä on taloyhtiöihin? Tule kuulemaan maksuttomaan seminaariin uusien lakien ja asetusten tuomista vaatimuksista sekä keinoista niiden toteuttamiseen kerros- ja rivitaloyhtiöissä. Paikka: Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali, Kaarlenväylä 3, Oulu Aika: klo Miten energiatodistuslainsäädäntö muuttuu vuonna 2013? Mitä vaikutuksia uusilla korjausrakentamisen energiamääräyksillä on taloyhtiöihin? Tule kuulemaan maksuttomaan seminaariin uusien lakien ja asetusten tuomista vaatimuksista sekä keinoista niiden toteuttamiseen kerros- ja rivitaloyhtiöissä. Paikka: Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali, Kaarlenväylä 3, Oulu Aika: klo Tilaisuus on maksuton, mutta siihen on pakollinen ennakkoilmoittautuminen. Ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan elokuussa. Tilaisuus on maksuton, mutta siihen on pakollinen ennakkoilmoittautuminen. Ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan elokuussa. Lisätietoa Kiinteistöliiton nettisivuilla tapahtumat/ Lisätietoa Kiinteistöliiton nettisivuilla tapahtumat/ Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

20 Oulun Jätehuollon toimialueeseen kuuluu 16 kuntaa, joissa on yhteensä asukasta. Oulun Jätehuolto vastaa yhdyskuntajätteiden loppusijoittamisesta Ruskon jätekeskukseen, jossa sijaitsee myös hyötyjätteiden keräysalue, Oivapiste. Oulun Jätehuollon Oivapisteen palvelut teet ja vaaralliset jätteet. Oivapiste on avoinna: ma pe klo 7 20 ( välisenä aikana avoinna myös lauantaisin klo ). Tarkista juhlapyhien aikataulu esim. Oulun Jätehuollon nettisivuilta jatehuolto/index.asp Oivapisteen löydät helposti heti Ruskon jätekeskukseen tultaessa, portis- Oivapiste on Oulun suurin ekopiste, ja se sijaitsee Ruskon jätekeskuksessa. Oivapisteelle kotitaloudet voivat toimittaa maksutta kotitalouden hyötyjätta sisään ja oikealle. Selkeä opastaulu neuvoo mistä kohdasta löydät kulloisenkin jätteen keräysastian ja neuvoa voi kysyä myös alueella työskentelevältä henkilökunnalta, joka tarvittaessa auttaa myös jätteiden nostamisessa. Ja jotta jätteiden sijoittelu oikeisiin paikkoihin olisi Oivapisteellä sujuvaa, kannattaa kuorma jo kotona pakata jätejakeittain. Alueelta löytyy selkeästi merkityt keräysastiat seuraaville jätejakeille: Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys