Liite 1: Mäntsälän kunnanvaltuusto MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO 2009

Transkriptio

1 Liite 1: Mäntsälän kunnanvaltuusto MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO 2009 TALOUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO Taloussuunnitelma Talousarvio KUNTASTRATEGIA TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET KÄYTTÖTALOUSOSA...18 HALLINTOPALVELUKESKUS...21 YLEISHALLINTO...21 ELINKEINOTOIMI...23 RUOKAILUPALVELUT...25 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTIVOITOT...27 MAASEUTUTOIMI...28 YMPÄRISTÖTOIMI...29 TARKASTUSTOIMI...31 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PERUSTURVAPALVELUKESKUS...32 PERUSTURVAN JOHTO JA HALLINTO...33 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT...35 VARHAISKASVATUSPALVELUT...37 IKÄIHMISTEN PALVELUT...40 PERUSTERVEYDENHUOLTOPALVELUT...41 ERIKOISSAIRAANHOITO...44 SIVISTYSPALVELUKESKUS...50 KESKITETYT PALVELUT...50 PERUSOPETUS...52 MUUT KOULUTUS- JA INFORMAATIOPALVELUT...56 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT...58 TEKNINEN PALVELUKESKUS...60 KESKITETYT PALVELUT...61 TILAPALVELUT...62 KUNTATEKNIIKKA...63 PELASTUS TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA MÄNTSÄLÄN VESI - LIIKELAITOS TYTÄRYHTIÖT MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY MÄNTSÄLÄN VUOKRA-ASUNNOT MÄNTSÄLÄN YRITYSKEHITYS OY MÄNTSÄLÄN JÄÄHALLI OY HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

3 MÄNTSÄLÄN TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KUNTASTRATEGIA Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Mäntsälän kunnalle vision vuoteen 2015 ja siitä johdetut strategiset päämäärät ja tavoitteet vuosille VISIO 2015 Kasvava Mäntsälä on kiinnostava, monipuolisen asumisen kotikunta. Mahdollisuuksien Mäntsälä on hyvä paikka yrityksille, erinomaisten yhteyksien varrella. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Mäntsälä on aktiivinen ja uudistuva, hyvien peruspalvelujen kunta. Ilo elää Mäntsälässä. 1. Mäntsälä kasvaa hallitusti 2. Kunnan talous on tasapainossa 3. Asumiseen on tarjolla monipuolisesti vaihtoehtoja 4. Yritysten toimintaedellytyksiä kehitetään aktiivisesti. 5. Mäntsälän yhdyskuntarakenne on toimiva 6. Palvelut on kunnossa 7. Seutuyhteistyö on aktiivista ja tuloksellista 1.1. MÄNTSÄLÄ KASVAA HALLITUSTI Mäntsälä kasvaa hallitusti. Kasvu on n. 2 % ( henkeä) vuodessa. Vuonna 2010 Mäntsälässä on asukasta ja vuonna Palvelut mitoitetaan niin, että kasvavalle väestölle turvataan palvelut. Samalla huolehditaan kunnan talouden tasapainottamisesta KUNNAN TALOUS ON TASAPAINOSSA Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti kunnan vuosikate on positiivinen vuonna 2006 ja tulos on ylijäämäinen vuonna Samalla kunnan velkamäärä lähtee pienenemään ASUMISEEN ON TARJOLLA MONIPUOLISESTI VAIHTOEHTOJA Mäntsälässä voi asua monipuolisesti, keskustassa tiiviimmin, kylillä ja haja-asutusalueella väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään, turvallisuuteen kiinnitetään huomiota asuinalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Omakotitalojen lisäksi kuntaan on mahdollista rakentaa myös kerros- ja rivitaloja. Myös vuokra-asuntoja rakennetaan. Asumista ohjataan kaavoituksella niin, että kunnan palvelutuotannon kustannukset eivät kasva kohtuuttomasti asutuksen hajautumisen vuoksi YRITYSTEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ KEHITETÄÄN AKTIIVISESTI Mäntsälä on kehittyvän yrityselämän kunta. Se huolehtii yritysten toimintaedellytyksistä aktiivisesti. Elinkeinopolitiikan tavoitteena on uusien työpaikkojen saaminen Mäntsälään. Tavoitteena on pysäyttää Mäntsälän työpaikkaomavaraisuuden väheneminen Työllisyydessä Mäntsälä on viiden parhaimman kunnan joukossa Uudellamaalla. Työpaikkojen kasvu on n. 3 % (vähintään 150 uutta työpaikkaa) vuodessa. 3

4 Tavoitteena on erityisesti kasvuyritysten tunnistaminen ja keinojen löytäminen yrityskoon kasvattamiseksi. Yritysten välistä yhteistyötä lisätään mm. tukemalla yritysklustereiden muodostumista. Kohderyhmänä ovat sekä kaupan että tuotannollisen alan yritykset MÄNTSÄLÄN YHDYSKUNTARAKENNE ON TOIMIVA Kasvu suuntautuu pääasiallisesti kunnan keskustaajamaan ja kyläkeskuksiin. Hajaasutusalueilla rakentamista pyritään ohjaamaan. Asumista ohjataan kaavoituksella niin, että kunnan palvelutuotannon kustannukset eivät kasva kohtuuttomasti asutuksen hajautumisen vuoksi. Tavoitteellisen elinkeinopolitiikan tuloksena Mäntsälään muodostuu useita yritystoiminnan alueita, joille on luontaista - paitsi keskinäinen kilpailu - niin myös verkostoituminen. Asemanseudusta ei muodosteta kilpailevaa keskustaa jo olemassa olevalle ydinkeskustalle. Ydinkeskusta säilyy edelleen kunnan kaupallisena keskuksena PALVELUT ON KUNNOSSA Mäntsälä tarjoaa monipuoliset ja laadukkaat peruspalvelut sekä luo edellytykset kuntalaisten aktiiviselle vapaa-ajalle. Palvelujen kehittämisessä on tärkeää huolehtia kunnan oman palvelutuotannon kehittämisen lisäksi muiden vaihtoehtoisten tuotantotapojen kehittymisestä. Tällaisia ovat mm. seutuyhteistyö, palveluyritykset sekä kolmannen sektorin toimijat. Mäntsälä on houkutteleva ja kilpailukykyinen työnantaja, jonka palveluksessa on ammattitaitoinen, osaava sekä työhönsä motivoitunut, sitoutunut ja tyytyväinen henkilöstö SEUTUYHTEISTYÖ ON AKTIIVISTA JA TULOKSELLISTA Mäntsälä on aktiivinen osallistuja KUUMA-alueen tuloksellisessa yhteistyössä. Yhteistyötä tehdään etenkin palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi, kunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamiseksi sekä mielikuvan vahvistamiseksi. Keskeinen yhteistyötaho ohjelmakaudella on Keski-Uudenmaan alue ja Helsingin seutu. Elinkeinoelämän kannalta merkittäviä yhteistyötahoja tällä alueella ovat KUUMA yhteistyön lisäksi Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum, Helsingin kauppakamari, alueen kunnat ja yritykset. 4

5 2. TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET 2.1. Taloudelliset lähtökohdat Väestö Väestökehitys * 2009* 2010* 2015* 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0 väkimäärä muutos-% Väestön ikärakenne v ja suhteellinen osuus väestöstä suht. suht. suht. suht. suht. suht osuus 2003 osuus 2004 osuus 2005 osuus 2006 osuus 2007 osuus Väestön määrä muutos 295 1, muutos-% 1,7 1,6 2,4 1,8 2,3 1,8 0 v , , , , , ,3 1-5 v , , , , , ,4 6 v , , , , , ,5 0-6 v. yht , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , ,9 90- v. 59 0,3 57 0,3 66 0,4 62 0,3 79 0,4 75 0,4 5

6 Työvoima ja työpaikat TYÖLLINEN TYÖVOIMA ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,3 Teollisuus ,6 Rakennustoiminta ,6 Kauppa ,0 Liikenne ,7 Palvelut ,8 Tuntematon ,0 YHTEENSÄ ,0 TYÖVOIMAN MÄÄRÄ TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ TYÖPAIK AT MÄNTSÄLÄSSÄ ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,2 Teollisuus ,1 Rakennustoiminta ,1 Kauppa ,6 Liikenne ,2 Palvelut ,1 josta yhteiskunnalliset palvelut ,9 Tuntematon ,7 YHTEENSÄ % Työpaikkojen kasvu v (10 v.) 667 työpaikkaa 15,0 - josta yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkojen kasvu 373 työpaikkaa 28,6 PENDELI TYÖPAIK KAOMAVARAISUUS: Omavaraisuus Mäntsälä 78,0 72,4 67, 3 67,0 63,4 61,4 59,1 58,6 KUUMA-kunnat 63, 9 64,3 64,8 63,9 63,2 63,5 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen 6

7 2.2. Talouskehitys Suomen kansantaloudella on takanaan viidentoista vuoden kasvu. Laman jälkeen kansantuote on kasvanut keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Talouden kasvu oli vuonna 2007 ennakkotietojen mukaan 4,5 %. Korkeasuhdanteen taituttua talouskasvu on hidastunut ja elo-syyskuun arvioiden mukaan tuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna 2-3 %. Vuodelle 2009 ennustetaan yleisesti alle 2 prosentin tuotannon kasvua. Vuodelle 2009 kasvun ennakoidaan hidastuvan alle 2 prosentin. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin hidastumisen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme ennustettua heikompaan kehitykseen. Vuonna 2008 kuluttajahintojen ennakoidaan kohoavan yli 4 prosenttia. Varsinkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aiempia vuosia suuremmat palkankorotukset. Palkkojen sopimuskorotukset ovat vuonna 2009 maltillisempia kuin tänä vuonna ja palkkaliukumat jäävät vähäisemmiksi suhdannetilanteen johdosta. Työllisyysaste kohoaa vuonna 2008 yli 70 prosentin. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä vuonna 6,2 prosenttiin. Kunta-alalla viime vuoden työ- ja virkaehtosopimusten korotukset ovat nopeuttaneet merkittävästi kunta-alan palkkasumman kasvua arviolta 4,2 %. Vuonna 2008 palkkasumma kasvaa yli 6 %. Ensi vuonna palkkasumman kasvuvauhti hidastuu sopimuskorotusten johdosta. Ansiotasoindeksi nousee 3,7 prosenttia. Sosiaaliturvamaksuissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Sairasvakuutusmaksu kohoaa hieman. Työnantajan keskimääräinen KuEL -maksu alenee 0,7 prosenttiyksikköä 23,1 prosenttiin. Kuntasektorin kustannustaso kohoaa melko nopeasti verrattuna viime vuosien kehitykseen. Vuonna 2008 kustannustaso nousee arviolta 4,7 % ja vuonna 2009 palvelujen hintaindeksin ennustetaan kohoavan 3,2 %. (Lähde: Kuntataloustiedote3/2008) Tuotanto/BKT 2,8 4,9 4,5 2,8 1,8 Ansiotasoindeksi, muutos-% 3,9 2,9 3,4 5,5 5,0 Inflaatio 0,9 1,6 2,5 4,1 2,8 Työttömyysaste 8,4 7,7 6,9 6,2 5,9 Julkinen velka/bkt 41,3 39,2 35,1 31,9 30,7 Euribor, 3kk, % 2,2 3,1 4,3 5,0 4,7 10 vuoden korko, % 3,4 3,8 4,3 4,4 4,6 (Lähde: VM:n kansantalousosasto/suhdannekatsaus /3) Kunta ja palvelurakenneuudistus Palvelurakenteita uudistetaan voimaan tulleen ja vuoden 2012 loppuun saakka voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (puitelaki) mukaan. Lain tarkoituksena on - vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta 7

8 - kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia - uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää - tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntien yhdistymistä tuetaan vuosien alusta voimaan tulevissa kuntaliitoksissa yhdistymisavustuksilla. Vuoden 2009 toteutuu 32 kuntaliitosta, joissa on mukana 99 kuntaa. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Puitelaissa säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttyminen varmistetaan perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiselle. Toiminnan tuottavuutta parannetaan tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntien yhdyskuntarakenteellisia ongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Toimenpiteiden arvioinnissa erityistä huomiota kiinnitetään kaupunkiseutujen suunnitelmien sisältöön ja niiden toteuttamiseen ja yhdyskuntarakenteen eheytymiseen. Peruspalveluohjelma lakisääteistettiin vuoden 2008 alusta. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2010 alusta tavoitteena nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi järjestelmä. Järjestelmää kehitetään nykyistä kannustavampaan suuntaan. Kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät otetaan huomioon. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään säilyttämällä ylläpitäjäjärjestelmä lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkean osalta. Valtionosuuksien yhdistäminen koskee yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta, sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaista laskennallista valtionosuutta sekä esiopetuksen, perusopetuksen, kirjaston, kulttuuritoiminnan sekä taiteen perusopetuksen valtionosuuksia. Yhdistettävien pienten lukioiden valtionosuus säilytetään, jos ne jatkavat osana verkostolukiota. Arvioidaan tarpeet kehittää ohjausjärjestelmää. Mahdolliset muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan täysimääräisesti. Uusista ja laajenevista tehtävistä aiheutuviin kustannuksiin valtionosuus on vähintään puolet ja vastaavaa periaatetta sovelletaan kunnilta valtiolle siirtyvien, ei kuitenkaan puitelaissa jo nimettyjen tehtävien osalta. Kuntien parhaat palvelukäytännöt hankkeella täydennetään kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Kehitetään palvelujen tuottavuuden arviointia ja sovitaan sellaiset tuottavuusmittarit, joissa huomioidaan mekaanisen tuottavuuden lisäksi palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja edistetään mm. edistämällä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottavuutta. Kannustetaan tilaaja-tuottajamallin käyttöönottoa. Laajennetaan palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoa ja kotitalousvähennyksen käyttöalaa. Kuntatalouden kehitys vuoteen 2012 Kuntatalous on viime vuosina vahvistunut. Pitkään jatkuneesta nopeasta talouskasvusta huolimatta kuntien velan määrä on lisääntynyt ja kuntien väliset taloudelliset erot pysyneet suurina. Vuonna 2007 vuosikate kattoi edellisvuotta selvemmin käyttöomaisuuden poistot mutta ei riittänyt investointien rahoittamiseen. Vuonna 2008 kuntatalouden vahvistuminen jatkuu. Yleisen ansiotason nousu ylläpitää veropohjaa. Nettoinvestointien arvioidaan olevan hieman vuosikatetta suuremmat. Kuntien velan määrä kasvaa viime vuosia hitaammin. Yksittäisten kuntien tilanteet eroavat merkittävästi kokonaiskehityksestä. 8

9 Vuonna 2008 palkkojen sopimuskorotusten arvioidaan kiihdyttävän kuntien toimintamenojen kasvua lähes 6 prosenttiin. Kuntien verotulojen kasvu jatkuu nopeana, kun talouskasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana. Ansiotason nousu koko kansantalouden tasolla kasvattaa kunnallisveropohjaa. Kuntien saamat valtionosuudet kasvavat merkittävästi mm. lakisääteisen valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksen myötä. Vuosina kuntien vuosikate ylittää poistot ja tilikauden tulos muodostuu ylijäämäiseksi. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan keskimäärin 4,3 % vuodessa. Kuntatalouden arvioitu tasapainottuminen riippuu ratkaisevasti toimintamenojen ja verotulojen kasvusta. Kuntien menokehitys saattaa muodostua esitettyä arviota nopeammaksi, jos palkkapaineet purkautuvat oletettua suurempina. Kohentuva kuntatalous ei poista kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien rakenteellisten uudistusten tarvetta varauduttaessa väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeiden kasvuun. Menopaineiden lisäksi rahoituksen kestävyyttä uhkaa työvoiman tarjonnan vähenemisen aiheuttama pysyvä veropohjan heikkeneminen. Pidemmän aikavälin tulokehitykseen liittyvien riskien lisäksi on syytä varautua talouden suhdannetilanteen mahdolliseen heikkenemiseen, jolloin verotulot voivat tasaisen kasvun sijaan jopa supistua. Tällöin sopeutuminen on sitä hankalampaa, mitä korkeampi on menotaso. Kunnissa tulisi hyödyntää suhdannetilanteet ja samanaikainen valtionosuuksien lisäys varautumalla tulevaisuuden uhkatekijöihin lyhentämällä velkaa ja uudistamalla palvelurakenteita. Talouden kasvunäkymien heikentyessä riskit kuntatalouden kiristymiselle ovat kevään peruspalveluohjelman kehitysarvioon verrattuna lisääntyneet. Kuntien viime vuosien poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu voi hidastua yllättävän nopeasti. Sisäasianministeriön kuntaosaston ennusteen mukaan kuntien vuosikate paranee vuodesta 2007 vuoteen 2009 kaikissa kuntakokoryhmissä. Kasvu kuitenkin hidastuu. Lainakannan kasvu hidastuu suurten kuntien hyvästä taloudellisesta tilanteesta johtuen. Lainakanta alenee asukkaan ja asukkaan kuntaryhmissä. Kuntaliitokset vaikuttavat eniten juuri näiden kuntaryhmien lukuihin. Laskelmassa ei ole huomioitu vuoden 2009 veronkevennysten ja niiden kompensoinnista johtuvien muutosten vaikutuksia kuntatasolla asukkaan kunnan vuosikate ja lainakanta asukasta kohden on vuosina : koko maa vuosikate/asukas lainakanta/asukas Vuonna 2009 kuntien toimintamenot kasvavat 5 % eli hieman hitaammin kuin vuonna Kuntine menopaineita hillitsee moni tekijä mm. palkankorotusten jääminen edellisvuotta pienemmäksi. Kuntatyönantajan sosiaalimaksut laskevat 0,9 prosenttiyksikköä. Menopaineita vähentävät lisäksi elatustuen, holhoustoimen edunvalvonnan, kuluttajaneuvonnan sekä lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen selvitysten siirto kunnilta valtion hoidettavaksi. Menoja lisäävät vanhusten ja vammaisten palvelujen kehittämistoimenpiteet, lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen hoitorahojen korotukset. Opetustoimen menoja lisäävät perusopetuksen laadun ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Jos talouskasvu ei hidastu ennakoitua enempää, Vuosikate on hieman vuoden 2008 tasoa parempi. Vuosina toimintamenojen ennakoidaan kasvavan keskimäärin 5,3 % vuodessa. Kunta-alan ansiotason ennakoidaan nousevan muun talouden tavoin 4,2 % vuodessa. Vä- 9

10 estön ikärakenteen muutos lisää sosiaalipalvelujen kysyntää vuodesta 2009 vuoteen 2012 kokonaisuudessaan 1,8 prosenttia vuosittain. Henkilöstön lisätarve kasvaa varsinkin sosiaalija terveystoimessa. Koulutuspalveluissa kysynnän arvioidaan vähenevän vuosittain 0,7 %. Muissa palveluissa henkilöstön määrän oletetaan pysyvän vuoden 2007 tasolla. Edellä esitetyt kehitysarviot koskevat kuntatalouden kokonaisuutta, eivätkä ole sellaisenaan yleistettävissä yksittäiseen kuntaan. (Lähde: Valtion talousarvioesitys 2009/Peruspalvelubudjettitarkastelu) Verorahoituksen kehitys Verotulot Kuntaliiton kesällä laatiman ennusteen mukaan verotilitykset kasvavat vuonna 2008 koko maassa 7,2 prosenttia, josta kunnallisverotuoton osuus on 7 prosenttia. Mäntsälässä verotuloja arvioidaan tänä vuonna kertyvän 57,2 miljoonaa euroa muutoksen ollessa edelliseen vuoteen 6,1 milj. euroa 12,1 %. Verotulojen kasvua selittää hyvän talouskehityksen, palkkaja ansiotulojen lisäyksen ja verovähennysmuutosten ohella kiinteistöjen verotusarvojen sekä veroprosenttien nosto. Kunnallisverotilitysten arvioidaan ensi vuonna kasvavan n. 3 prosenttia. Ansiotulojen nimellinen kasvu jatkuu suhteellisen ripeänä noin 5,5 prosenttia, mutta kunnallisverotuksessa toteutettavat verokevennykset vähentävät kunnallisverotuottoa. Vähennys kompensoidaan korottamalla sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta. Yhteisöverotuoton tilitysten arvioidaan alenevan jonkun verran suhdanteiden heikentyessä. Mäntsälässä kiinteistöverotuotto kasvaa 0,4 milj. euroa 3,5 miljoonaan euroon mm. työpaikkarakentamisen ansiosta. Verotilitysten arvioidaan kasvavan talousarviossa 4,3 prosenttia. Hallituksen eduskunnalle antamaan talousarvioehdotukseen sisältyy seuraavat verolinjaukset: - ansiotulojen verotusta esitetään kevennettäväksi 870 milj. euroa. Lisäksi kompensoidaan ansiotulon verotuksen nousun kiristävää vaikutusta 160 milj. eurolla sekä tekemällä 4 prosentin inflaatiotarkistus valtion verotuloasteikkoon. Valtion verotulotuloasteikon marginaaliprosentteja alennetaan 1 1,5 prosenttiyksiköllä sekä ottamalla käyttöön uusi työtulovähennys. - uusi työtulovähennys tehdään ensisijaisesti valtion verosta. Siltä osin kuin ansiotulo ei riitä vähennyksen tekemiseen vero vähennetään kunnallisverosta, sairasvakuutusmaksusta ja kirkollisverosta - eläketulojen verotusta kevennetään kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla - asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennysoikeuden omavastuuosuutta ehdotetaan nostettavaksi 500 eurosta 600 euroon - kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee 3000 euroon - kulttuuriseteli ja muu työnantajan tarjoama tavanomainen ja kohtuullinen työntekijän omaehtoinen liikunta ja kulttuuritoiminta säädettäisiin 400 euroon saakka verovapaaksi henkilökuntaeduksi 10

11 Alla olevassa taulukossa on esitetty Mäntsälän eri verolajien tuoton kehitys vuosina sekä verotuloarvio vuosina : 1000 euroa ennuste 2009 muutos-% Kunnallisvero ,0 Yhteisövero ,0 Kiinteistövero ,1 Yhteensä ,3 Kunnallisverotuotto kasvaa 54,0 miljoonaan euroon kasvun ollessa 2,1 milj. euroa, 4 prosenttia. Kunnille tilitettävän yhteisövero-osuuden muutos on arvioitu Kuntaliiton ennusteen mukaan. Kuntien osuuden 22,03 % yhteisöverotuotosta ennakoidaan pysyvän samana. Mäntsälän nykyisiin kiinteistöveroprosentteihin ei ehdoteta muutoksia. Oheisesta taulukosta selviää voimassa olevassa laissa mainittu kiinteistöveron vaihteluväli sekä Mäntsälän kunnan nykyiset kiinteistöveroprosentit sekä kiinteistöverotuotto. Kiinteistötyyppi Lain sallima vaihteluväli Vero-% Muutos-% Yleinen kiinteistövero 0,50 1,00 0,80 + 0,0 Asuinrakennukset 0,22 0,50 0,40 + 0,0 Muut asuinrakennukset 0,50 1,00 0,90 + 0,0 Rakentamaton tontti 1,00 3,00 3, % LASKENN.KIINTEISTÖVERO VAKITUINEN ASUINRAKENNUS ,00 0, MUU KUIN VAK. ASUINRAKENNUS ,00 0, RAKENTAMATON RAKENNUS- PAIKKA ,00 3, YLEINEN RAKENNUS ,00 0, YLEINEN MAAPOHJA ,00 0, MAKSUUNPANO YHTEENSÄ , muutos-% 18,91 TUOTTOARVIO MAKSUUNPANOARVIO TUOTTOARVIO Valtionosuudet Vuonna 2009 valtionosuuksiin tehdään täysimääräinen kustannustaso- ja indeksitarkistus, joka nostaa valtionosuuksia 339 miljoonaa euroa. Valtionosuuksiin sisältyy - asukasluvun määrän muutos - kustannustaso- ja indeksitarkistukset (3,2 + 3,9 %) 11

12 - kustannusjaon tarkistus: holhoustoimen edunvalvonnan, kuluttajaneuvonnan ja elatustuen hallintomenojen siirto valtiolle - verokompensaatio kunnallisverotukseen tehtävien vähennysten vuoksi (ansiotulovähennys kumotaan ja tilalle tulee työtulovähennys, työn verotusta kevennetään, kotitalousvähennystä korotetaan, matkavähennyksen omavastuuta nostetaan) - ns. kustannusneuraalisuusperiaate, jolla kuntien ja valtion välinen kustannusjako ei muutu. Mäntsälän kunnan arvioidaan saavan valtionosuuksia 24,4 milj. euroa. Valtionosuudet kasvavat 1,7 milj. euroa, muutoksen ollessa 7,3 prosenttia (Liite 1). Yleiseen valtionosuuteen sisältyy 0,7 miljoonaa euroa vuosien yli 6 %:n asukasluvun lisäyksen perusteella maksettava muutoslisä. Kunnalle maksettava valtionosuuden verotulotäydennys säilynee edellisvuoden tasolla ja on 3,5 miljoonaa euroa. Sivistystoimen valtionosuus 5,2 milj. euroa ei ole juurikaan kasvanut viime vuosina. Valtionosuudet (1000 euroa) yleinen sos. ja terveystoimi opetus- ja kulttuuritoimi valtionosuuden verotulotasaus (* Yhteensä muutos 1000 euroa muutos -% + 6,3 + 8,1 + 14,3 + 7,3 *) päivitetty tieto: valtionosuuden verotulotasaus euroa; euroa 2.3. Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Kuntatalouden tasapainottamista koskeva sääntely muuttui vuonna 2006: taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma, jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukaudella, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän katkaisemisesta Osavuosikatsaukseen laaditun tilinpäätösennusteen mukaan Mäntsälän kunnan taseen ylijäämä on vuoden 2008 lopussa arviolta n. 4,8 milj. euroa, josta Mäntsälän kunnan osuus 0,7 milj. euroa ja Mäntsälän Veden 4,1 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa esitetään erät, joista alijäämän kattamisvelvollisuus määräytyy ja taloussuunnitelma, jossa tasapainottamistoimenpiteet tulee esittää. 12

13 Tase Tuloslaskelma-arvio Taloussuunnitelma vuodelle 2008 Oma pääoma Peruspääoma Vuosikate Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Edellisten tilikau- Tilikauden tulos Poistot sien yli-/alijäämä Poistoeron muutos 98 Satunnaiset erät Tilikauden Tilikauden aliylijäämä 968 jäämä 2254 Tilikauden tulos Velvoite laatia toimenpideohjelma kertyneen alijäämän kattamiseksi = Velvoite laatia tasapainotettu taloussuunnitelma = euroa, josta Mäntsälän kunnan osuus euroa ja Mäntsälän Veden osuus euroa 000 Vuoden 2007 tilinpäätöstietojen mukaan Mäntsälän taseessa kunnalla on alijäämää -1,053 milj. euroa ja Mäntsälän Vedellä ylijäämää 3,554 milj. euroa, yht. 2,501 milj. euroa. Mäntsälän vuoden 2007 tilinpäätöksessä täyttyivät seuraavat kunta- ja palvelurakenneuudistuslain mukaisen asetuksen (ns. kriisikuntien) tunnuslukujen raja-arvot: - tuloveroprosentti vähintään 0,5 % -yksikköä korkeampi kuin kuntien painotettu keskimääräinen tulovero -% (Mäntsälä 19,50 % / 18,45 %) - kunnan suhteellinen velkaantuneisuus vähintään 50 % (Mäntsälä 57,9 %) Samoin kriisikuntamittariston tunnusluvuista ovat tasaisesti viime vuosina pudonneet: - kunnan lainamäärä/asukas ylittää kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 % (Mäntsälä 26,1 %) - kunnan omavaraisuusaste alle 50 % (Mäntsälä 54,8 %) Mäntsälän kunnanvaltuusto hyväksyi sopimuksen kunnantalouden tasapainottamisesta. Sopimuksen täytäntöönpano on aloitettu ja sen ensimmäinen vaihe ajoittuu vuodelle

14 Tasapainottamissopimuksen keinot yhteensä 4,2 milj. euroa ajoittuvat eri vuosille seuraavasti: ; euroa ; euroa ; euroa ; euroa ; euroa Vuoteen 2008 päättyvässä kunnan strategiassa on tavoitteeksi asetettu talouden tasapaino. Kunnan tuloksen tulee olla ylijäämäinen vuonna 2009, velkamäärä ei kasva vuonna 2008 ja samalla kunnan velkamäärä lähtee pienenemään. - vuosikate on positiivinen v (talous heikko) - tilikauden tulos on positiivinen v (talous on tasapainossa) - käyttötalousmenojen kasvu on vuosittain korkeintaan väestönkasvu + inflaatio - kunnan tulopohjan ja tulorakenteen lisäämisessä otetaan kaikki mahdolliset keinot käyttöön - asukaskohtainen velkamäärä saa olla korkeintaan vuonna 2008 ja vuodesta 2009 alkaen velkamäärä lähtee pienenemään 2.4. Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Vuoden 2009 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman pohjaksi kunnanvaltuusto hyväksyi talousarviokehyksen. Kehyksessä toimintakatteeksi hyväksyttiin enintään 76,3 milj. euroa. Talouden tasapainottamisohjelman mukaan investointitaso saa olla kaudella vuositasolla enintään 8,0 milj. euroa. Raamissa nettoinvestointitasoksi ennakoitiin 12,6 milj. euroa, mikä ylittää tasapainottamistavoitteen 4,6 milj. euroa. Mäntsälän Veden investoinnit ovat raamissa 1,5 milj. euroa. Lainakanta saa kasvaa ensi vuonna enintään euroon per asukas. Tasapainottamissopimuksen ylittävät investoinnit kasvattavat suoraan kunnan lainakantaa, koska kunnan tulorahoitus on riittämätön eikä kunnalla ole kassavaroja. Talousarviokehys laadittiin keväällä huomattavasti syksyä vakaampien suhdannenäkymien vallitessa euroa raami lautakunta TA -esitys TA 2009 poikkeama/raami toimintakulut toimintakate, josta käyttöomaisuuden myyntivoitot verotulot valtionosuudet verorahoitus yhteensä rahoituskulut ja -tuotot vuosikate vuosikate/asukas suunnitelmapoistot tilikauden tulos yli-/alijäämä

15 nettoinvestoinnit lainakannan muutos lainakanta lainakanta/asukas/euro asukasmäärä Vuonna 2008 talousarvioon on lisätty käyttötalouteen toimintakuluja 1,6 milj. euroa ja tuloja supistettu 0,9 milj. euroa. Kiinteistöjen myyntivoittoennustetta on pudotettu 1,3 milj. euroa miljoonaan euroon. Poikkeama alkuperäiseen talousarvioon on netto -2,5 milj. euroa. Toimintakate kasvaa muutetussa talousarviossa 6,6 milj. euroa, 73,3 milj. euroon (9,9 %) ja tilinpäätösennusteessa arviolta 6,8 milj. euroa, 73,6 milj. euroon (10,2 %). Ennakoitua suurempi verotulokertymä menee käyttötalousmenojen kattamiseen kunnan lainakannan kasvaessa talousarvioennusteen mukaisesti. Yli 11 milj. euron investointien rahoittamiseksi kunta ottaa uutta pitkäaikaista lainaa 10 milj. euroa. Tilikauden lopussa kunnalla ei ole kassavaroja ja kunnan lainamäärän arvioidaan nousevan noin 42,5-43 milj. euroon ja asukasta kohden euroon. Toimielinten talousarvioehdotuksissa toimintakate nousee 79,0 milj. euroon. Lautakuntien talousarvioehdotukset ylittävät talousarviokehyksessä määritellyn toimintakatteen 2,7 milj. euroa. Kunnanhallituksen esityksessä sekä hyväksytyssä talousarviossa toimintakate kasvaa 4,7 milj. euroa, 78,1 milj. euroon kasvun ollessa 6,4 % muutettuun talousarvioon verrattuna. Toimintakatteen muutos tilinpäätösennusteeseen verrattuna on 4,5 milj. euroa, mikä tekee 6,1 prosenttia. Toimintakate kasvaa vuosina yhteensä 11,3 milj. euroa (+ 16,9 %), vuositasolla keskimäärin 5,6 milj. euroa (+ 8,5 %). Käyttötalouden nettomenojen kasvu on varsin merkittävä tässä suhdannetilanteessa, jossa finanssikriisin ennustetaan vähitellen alkavan näkyä myös kuntien reaalitaloudessa. Verotuloarvio on talousarviokehyksen mukainen. Valtionosuusarviota on korotettu 1,4 miljoonaa euroa sisältäen tuloverovähennysten kompensaation. Laskentaperusteena on käytetty verohallinnon ja Kuntaliiton syksyn 2008 verotulotilitysten ennusteita vuosille Lokakuun lopussa valmistuvassa vuoden 2007 kunnallisverotuksessa Mäntsälän kunnallisverotettavat tulot kasvavat 11 %, jossa kasvua asukasta kohden on 8,5 prosenttia (2006;4,6 %, 2005; 2,3 %). Kunnallisverotettavien tulojen arvioidaan kasvavan 7 prosenttia vuonna 2008 ja 4 prosenttia vuonna Kiinteistöveroprosentit säilyvät nykytasolla. Kiinteistöverotuotto kasvaa 0,4 milj. euroa yhteisöverotuoton säilyessä edellisvuoden tasolla. Verotuloja arvioidaan saatavan 59,7 milj. euroa (+4,3 %) ja valtionosuutta 24,4 milj. euroa (+7,7 %), yhteensä 84,1 milj. euroa (5,2 %). Verotulojen arviointiin koko suunnittelukauden osalta liittyy nykyisessä suhdannetilanteessa huomattavia epävarmuustekijöitä. Nettoinvestointitaso kasvaa talousarviossa 1,3 milj. euroa valtuuston joulukuussa 2007 hyväksymään taloussuunnitelmaan ja 0,9 milj. euroa valtuuston kesäkuussa 2008 hyväksymään kehykseen verrattuna 13,6 milj. euroon. Investoinnit netto ovat 687 euroa per asukas. Investointien oma tulorahoitusosuus laskee 32,8 prosenttiin. 4,4 milj. euron suuruisella vuosikatteella (226 /asukas) voidaan rahoittaa vain noin kolmasosa vuoden 2009 nettoinvestoinneista ja loput investoidaan velkarahalla. Kaikista pääomamenoista (sisältäen investoinnit ja lainalyhennykset) verotuloilla voidaan rahoittaa vain neljäsosa eli 23,4 %. Uutta lainaa arvioidaan tarvittavan 13,4 milj. euroa ja lainakanta kasvaa 8 miljoonaa euroa 50,6 milj. euroon. 15

16 MÄNTSÄLÄN VUOSIKATE, POISTOT JA NETTOINVESTOINNIT/ASUKAS Vuosikate Nettoinvestoinnit Poistot TPE2008 TA2009 TS2010 TS Talouden tasapainottamissopimuksessa vuosina nettoinvestointitaso saa nousta enintään 40 miljoonaan euroon ja vuositasolla keskimäärin enintään 8 miljoonaan euroon. Vuosien nettoinvestoinnit ovat taloussuunnitelmassa yhteensä 42,4 milj. euroa, keskimäärin vuodessa 10,6 milj. euroa. Investointitaso ylittää 10,4 milj. euroa tasapainottamissopimuksessa määritellyn laskennallisen tason ajalla MÄNTSÄLÄN KUNNAN RAHAVARAT JA LAINA-KANTA/ASUKAS Rahavarat Lainakanta Nettovelka TPE2008 TA2009 TS2010 TS Mäntsälä velkaantuu edelleen hallitsemattomasti vastoin kuntastrategiassa asetettua tavoitetta. Velkaantuminen on ollut suoraviivaista. Kunnan velkamäärä lähes kak- 16

17 sinkertaistui kuluneella valtuustokaudella vuosina yhteensä 42,5 milj. euroon. Kunnan tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien korotuksilla velkaantumiskehitystä ei ole saatu hallintaan. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus ylittää mm. kriisikuntamittariston 50 %:n taso, samoin kuin tuloveroprosentti. Velkaantuminen tulee katkaista talouden tasapainottamisohjelman edellyttämillä toimenpiteillä niin, että kunnan lainakannan kasvu saadaan suunnittelukaudella pysähtymään. Uuden strategian valmistelussa tämä on Mäntsälän talouden ydinkysymys, jonka ratkaisemista ei voi siirtää enää tulevaisuuteen. Suunnitelmakaudella investointitaso säilyy edelleen korkeana. Vuosien investointiohjelma on yhteensä 31,4 miljoonaa euroa ja vuositasolla keskimäärin 10,5 miljoonaa euroa. Investointiohjelma ylittää tasapainottamisohjelmassa esitetyn suunnitelman. Asukaskohtaisen lainakannan arvioidaan näin nousevan euroon asukasta kohden vuoteen 2011 mennessä. 17

18 3. KÄYTTÖTALOUSOSA Mäntsälän toimintakate 78,1 milj. euroa kasvaa vuonna 2009 palvelukeskuksittain euromääräisesti ja prosentteina vuoden 2008 tilinpäätösennusteeseen verrattuna 4,5 milj. euroa seuraavasti: Palvelukeskus milj. muutos milj. /tpennuste hallintopalvelu 6,4 0,5 8,5 (käyttöomaisuuden myyntivoitot) -1,0 0,0 0,0 - perusturva 49,5 3,0 6,4 - sivistys 16,3 0,7 4,6 - tekninen 7,6 0,1 1,9 Mäntsälän Vesi - 0,7 0,16-19,1 Yhteensä 78,1 4,5 6,1 muutos-% Talousarviossa toimintakate kasvaa 4,5 milj. euroa (6,1 %) tulosalueittain seuraavasti: - yleishallinto 0,1 euroa milj. euroa (4,7 %) - ruokailupalvelut 0,3 milj. euroa (11,6 %) - petun johto ja hallinto (12,8 %) ja pois lukien Pornaisten maksuosuus euroa yleishallinnon kuluihin on kasvu 0,17 milj. euroa (47 %) - varhaiskasvatuspalvelut 1,1 milj. euroa (12,0 %) - erikoissairaanhoito 0,2 milj. euroa (1,1 %) - ikäihmisten palvelut 0,7 milj. euroa (9,6 %) - lasten, nuorten ja perheiden palvelut 1,1 milj. euroa (14,8 %) - perusopetus 0,5 milj. euroa (4,2 %) - muut koulutus- ja informaatiopalvelut 0,1 milj. euroa (6,9 %) - kuntatekniikka -0,05 milj. (-3,1 %) - tilapalvelut 0,2 milj. euroa (5,4 %) Vertailutietona esitetään ohessa vastaavat luvut vuodelta 2008: Palvelukeskus milj. muutos milj. /tilinpäätös -07 muutos-% - hallintopalvelu 5,9 0,9 17,5 (käyttöomaisuuden myyntivoitot) - 1,0-0,6 - perusturva 46,6 4,0 9,5 - sivistys 15,6 0,9 6,5 - tekninen 7,4 0,5 7,7 Mäntsälän Vesi - 0,8 0,02 - Yhteensä 73,6 6,8 10,2 Tilinpäätösennusteessa toimintakate kasvaa 5,7 milj. euroa (10,2 %) seuraavasti: - ruokailupalvelut 0,2 milj. euroa (9,4 %) - yleishallinto 0,4 milj. euroa (17,6 %) - kiinteistöjen myyntivoitot -0,6 milj. - erikoissairaanhoito 1,8 milj. euroa (12,3 %) - terveydenhuolto 0,7 milj. (12,8 %) - päivähoito 0,9 milj. euroa (10,6 %) - perhepalvelut ja vammaispalvelut 0,7 milj. euroa (11,2 %) - tilapalvelut 0,4 milj. (11,7 %) - kuntatekniikka 0,2 milj. euroa (14,3 %) - pelastus -0,06 milj. euroa (-3,7 %) 18

19 Todettakoon, että Mäntsälän toimintakate kasvaa vuosina 2008 ja 2009 yht. 11,3 milj. euroa, keskimäärin vuositasolla 5,7 milj. euroa (8,5 %). Tästä kasvusta perusturvapalvelukeskuksen osuus on 7 milj. euroa, keskimäärin vuositasolla 3,5 milj. euroa (8,2 %). 19

20 TOIMINTAKATE TULOSALUEITTAIN (ULKOINEN) VUOSINA TULOSALUE TP 2007 TA 2008 TA- TAM 2008 TPE 2008 TOE 2009 TAE 2009 TA 2009 % KS 2008 MUUTOS LTK KH - yleishallinto , elinkeinotoimi , ruokailupalvelut , maaseututoimi , ympäristötoimi , tarkastustoimi , HALLINTOPALVELUKESKUS muutos ,9 32,7 17,5 17,5 11,7 8,5 8,5 -Kiinteistöjen myyntivoitot ,6 -Valmistus omaan käyttöön petun johto ja hallinto , lasten, nuorten ja perheiden ,8 palvelut ikäihmisten palvelut , varhaiskasvatuspalvelut , perusterveydenhuoltopalvelut , erikoiss airaanhoito , PERUSTURVAPALVELUKESKUS muutos , ,1 6,1 8,8 9,5 7,2 6,3 6,3 - sipa/keskitetyt palvelut , perusopetus , koulutus- ja informaatiopalv , kulttuuri-ja vapaa-aikapalv , SIVISTYSPALVELUKESKUS muutos ,7 0,3 5,5 6,5 5,4 4,6 4,6 - tekpa/keskitetyt palvelut , tilapalvelut , kuntatekniikka , pelastus , TEKNINEN PALVELUKESKUS muutos ,9 7,8 7,8 7,7 5,4 1,9 1,9 KUNTA YHTEENSÄ , Valmistus omaan käyttöön - Mäntsälän Vesi , TOIMINTAKATE YHTEENSÄ muutos muutos-% 6,3 6,2 9,9 10,2 7,4 6,1 6,1 Vert.TP 2006 Vert.TP 2007 Vert.TP 2007 Vert.TP 2007 Vert.TPE 2008 Vert.TPE 2008 Vert.TPE

21 HALLINTOPALVELUKESKUS TULOSLASKELMA TP 2007 TA+M 2008 TOE 2009 KH 2009 TA 2009 TS 2010 TS 2011 Muutos % ta09/tp07 Toimintatulot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate ,9 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystulot Vyörytysmenot Tilikauden tulos KUNNANHALLITUS YLEISHALLINTO TULOSALUEEN PALVELUAJATUS Yleishallinto vastaa päätöksentekoprosessien toimivuudesta ja tukipalveluiden tuottamisesta palvelukeskuksille ja muille sidosryhmille. Yleishallintoon kuuluvat seuraavat palvelut: - kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksenteon valmistelu, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät sekä päätöksentekojärjestelmien kehittäminen - keskitettyjen tukipalveluiden (hallinto-, talous-, tietohallinto ja henkilöstöhallintopalvelut) tuottaminen ja kehittäminen - talous- ja velkaneuvonta - asuntotoimen viranomaistehtävät - kuntayhteistyö TULOSLASKELMA TP 2007 TA+M 2008 TOE 2009 KH 2009 TA 2009 TS 2010 TS 2011 Muutos % ta09/tp07 Toimintatulot ulkoinen sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate ,0 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystulot Vyörytysmenot Tilikauden tulos

22 TULOSALUEEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoite: Seutuyhteistyönä tuotetaan palveluita Mittari: - ostetaan KUUMA-henkilöstöpalvelukeskukselta palveluita erillisiin palvelusopimuksiin perustuen Tavoite: Johtaminen ja esimiestyö onnistuu Mittari: - esimiestaitojen kehittämiseksi ja tukemiseksi järjestetään ajankohtaisista asioista kunnan kaikille esimiehille yhteisesti esimiesfoorumeita - kehityskeskustelut käydään vuosittain kaikkien viranhaltijoiden/työntekijöiden kanssa ja niiden yhteydessä tehdään osaamisen varmistamiseksi koulutustarpeen määrittely sekä tarkistetaan muut henkilökohtaiset kehittämistavoitteet Tavoite: Palvelussuhteen ehdot ovat kannustavia Mittari: - KVTES:n soveltamispiirissä aloitetaan TVA-tarkistus - Mäntsälä-Pornainen yhteistoiminta-alueen henkilöstön tehtäväkohtaiset palkat harmonisoidaan - kehitetään jokin tulosalue/-yksikkö pilottina tulospalkkiojärjestelmää Tavoite: Henkilöstön työssä kehittymistä tuetaan Mittari: - mahdollistetaan henkilöstökoulutus siten, että koulutuspäiviä on vähintään 2 päivää henkilöä kohden Tavoite: Ilmapiiri on hyvä ja avoin Mittari: - luodaan uusi yhteistoimintaorganisaatio ja sen toimintaperiaatteet - päivitetään työyksiköiden riskien arviointi ja laaditaan palvelukeskuskohtaiset työsuojeluohjelmat ja -suunnitelmat Tavoite: Talouden tasapainon saavuttaminen suunnittelukaudella siten, että investointien määrä on tasapainossa tulorahoituksen kanssa. Mittari: Mittari: Tilikauden tulos vähintään 1 milj. euroa. Kasvukunnassa vuosikatteen tulee kattaa vähintään suunnitelmapoistot sekä osa uusinvestoinneista. Investointitaso on suunnittelukaudella talouden tasapainottamissopimuksen mukaan enintään 8 10 milj. euroa vuosina Vuosikate 4,4 milj. euroa ja asukasta kohden 224 euroa. Nettoinvestoinnit ovat enintään 12,7 milj. euroa ja asukasta kohden 645 euroa. Mittari: Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus ei kasva, eikä ylitä kriisikuntamittariston tunnuslukuarvoa (yli 50 %). Luku oli vuoden 2007 tilinpäätöksessä 57,9 %. Mittari: Lainakannan ei voi suoraviivaisesti kasvaa. Kunnan lainakanta kasvoi vuosina yht. 22,8 milj. euroa ja asukasta kohden euroa yht euroon. Mittari: Kunnan omavaraisuusaste ei laske, eikä alita kriisikuntamittariston tunnuslukuarvoa (alle 50 %). Luku oli vuoden 2007 tilinpäätöksessä 54,8 %. Tavoite: Kuntakonsernin johtaminen ja tavoitteiden toteutumisen edistäminen Mittari: Sisäisen valvonnan ja konserniohjeen täydentäminen. 22

23 Tavoite: Kustannuslaskennan kehittäminen ja tuotteistaminen tukipalveluissa (taloushallinto, tietohallinto, henkilöstöhallinto) Mittari: Sisäisen laskutuksen käyttöönotto keskeisimmissä tukipalveluissa. TULOSALUEEN MERKITTÄVÄT TOIMINNALLISET MUUTOKSET TALOUSARVIOVUODEN AIKANA Kunnan mahdollinen mukaan lähtö Nurmijärven kunnan organisaatioon perustettavaan KUUMA-hankintapalvelukeskukseen TULOSALUEEN OLENNAISET MUUTOKSET VUOSINA Kunnan mahdollinen mukaan lähtö Keravan kaupungin organisaatioon perustettavaan KUUMA-tietohallinnon palvelukeskukseen Mahdollinen asuntotoimen hoidon uudelleenorganisointi kuntakonsernissa ELINKEINOTOIMI TULOSALUEEN PALVELUAJATUS Kunnan elinkeinopalveluista vastaa pääosin kunnan 70-prosenttisesti omistama Mäntsälän Sähkö 30 %) Mäntsälän Yrityskehitys Oy. Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n tavoitteena on kehittää Mäntsälän Yritystoimintaa yhteistyössä kunnan, yritysten ja seudullisten organisaatioiden kanssa kunnan elinkeino-ohjelmassa ja strategiassa esitettyjen suuntaviivojen mukaan. TA+M 2008 TOE 2009 KH 2009 TA 2009 TS 2010 TS 2011 Muutos % ta09/tp07 TULOSLASKELMA TP 2007 Toimintatulot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot ulkoinen sisäinen Toimintakate ,8 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystulot Vyörytysmenot Tilikauden tulos TULOSALUEEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoite: Työpaikkaomavaraisuuden kehittyminen Mittari: Tavoiteprosentti Vuodelle 2008 (strategiakauden päätösvuosi) asetetun tavoitteen toteutuminen on epävarmaa. Uusi tavoite asetetaan uuden strategiakauden käynnistyessä. Tavoite: Muut toiminnalliset tavoitteet käyvät ilmi kunnan strategiasta

24 TULOSALUEEN MERKITTÄVÄT TOIMINNALLISET MUUTOKSET TALOUSARVIOVUODEN AIKANA Mäntsälän kunnan elinkeinojen kehittämistavoitteet on määritetty kunnan strategiassa sekä elinkeino-ohjelmassa KUUMA-kunnilla on oma elinkeinostrategiansa, joka uusitaan Porvoonseudun Uusyrityskeskus tarjoaa uusien yritysten perustamispalvelut. Uuden valtuustokauden käynnistyessä asetetaan myös elinkeinoille uudet tavoitteet. Useiden vuosien ajan jatkunut talouden noususuhdanne on taittunut ja vuoden 2009 näkymiä hämärtää epävarmuus talouden painuman syvyydestä. Elinkeinotoiminnassa tämä saattaa heijastua yritysten tonttikysynnän heikentymisenä lähitulevaisuudessa. Toisaalta kiinnostus Mäntsälään on kasvanut suurten yritysten taholta ja osa tonttivarannosta on mennyt suuryrityksille. Yrityksille tarkoitetun maan hankinta on vuoden 2009 keskeisiä tehtäviä. Tonttimaata pyritään hankkimaan sekä yksityisiltä maanomistajilta että hyödyntämällä kunnan jo omistamia maa-alueita. Keski-Uudenmaan elinkeinoyhteistyö tehostuu ja merkittävimmät uudet haasteet liittyvät projektiyhteistyöhön. Hankkeet keskittyvät yritystoiminnan elinkaaren alkuvaiheeseen (yrittäjyyskasvatus, yrityshautomot) sekä logistiikan, matkailun, markkinoinnin ja palvelumarkkinoiden kehittämiseen (yksityiset palvelutarjoajat/kunnan tarjoamat palvelu) Myös työvoiman saanti ja osaaminen on selkeä painopistealue. Työvoimakapeikot ja työvoimapula vaivaavat yrityksiä myös vuoden 2009 aikana. Tokmannin logistiikkakeskuksen voimakas työllistävä vaikutus alkaa näkyä vuoden 2008 loppupuolelta lähtien ja jatkuu vuonna Uusyritysten perustanta on kehittynyt erittäin suotuisasti viime vuosina nousten parina viime vuonna pitkälti yli sadan. Nouseva kehitys tasaantuu, mutta säilyy korkealla tasolla vuonna Tilaa vaativa kauppa on kehittynyt nopeasti viime aikoina. Vuonna 2009 kehitys jatkuu. Pullonkaulaksi voi muodostua sopivien tilojen puute. Tarvitaan edelleen kiinteistösijoittajia, jotka ovat valmiita rakentamaan kaupan palveluille. Osin EU:sta, osin kansallisista lähtökohdista nousevat innovaatio/strategiatyön painopisteet heijastuvat myös kuntatason elinkeinojen kehittämiseen (elinkeinostrategiaan) vuonna TULOSALUEEN OLENNAISET MUUTOKSET VUOSINA Vahvistetaan edelleen oikoradan, moottoritien ja Vuosaaren sataman tukemana nelostieväylän ja Kehä V:n solmukohtaa yritysten sijoittumisalueena. Maanhankintaan kohdistuvat paineet pyritään ratkaisemaan käynnistämällä maan hankinta yksityisiltä maanomistajilta ja hyödyntämällä kunnan nyt jo omistamia maita. Kunnan ydinkeskustan päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan kohdistuva palvelujen lisäämisen tarve ratkaistaan tilatarjontaa lisäämällä (käynnistämällä uudet korttelit ja laajentamalla päivittäistavarakaupan tiloja). Yhteistyö MYKin ja Keski-Uudenmaan kehittämiskeskuksen kesken kiinteytyy yhteisten hankkeiden myötä. 24