Kaukolämpöjohdoissa käytettävät sulkulaitteet

Transkriptio

1 Kaukolämpöjohdoissa käytettävät sulkulaitteet Suositus L4/2003

2 Suomen Kaukolämpö ry 2003 ISSN Sky-kansio 2/2

3 Kaukolämpöjohdoissa käytettävät sulkulaitteet

4

5 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY SUOSITUS L4/ (14) Tämä suositus koskee sekä suoraan maahan asennettavissa venttiilielementeissä käytettäviä että kaivoon asennettavia kaukolämpöverkon sulkulaitteita. Suosituksessa on esitetty sulkulaitteiden tekniset vaatimukset ja testausmenetelmät sekä näihin liittyen tuotteiden laadunvarmistusta, toimitusta ja merkintää koskevat ohjeet. Suositus pohjautuu pääosin kaukolämpöjohtojen venttiilielementti-standardiin SFS-EN 488 ja täydentää sitä. Eräissä kohdissa suositus poikkeaa em. standardista mm. painelaitemääräyksistä ja Suomen erityisolosuhteista johtuen. Em. standardin käyttäjien kannalta merkitykselliset vaatimukset on esitetty suoraan suositustekstissä. Näin käyttäjien ei välttämättä tarvitse hankkia ko. standardia. Suositus on tarkoitettu asiakirjaksi, johon hankintapyynnössä sellaisenaan voidaan viitata. Mikäli tilaaja haluaa poiketa suosituksesta, kannattaa tämä tehdä hankintapyynnössä vaihtoehtoistarjouksen muodossa, jolloin samalla saa selville erityisvaatimuksensa aiheuttaman hankintahinnan muutoksen. Suosituksen liitteissä on esitetty venttiilien laadunvarmistuksessa sovellettavat tyyppitestaus- ja valmistajan sisäisen laadunvalvonnan vaatimukset. Suositus on laadittu yhteistyössä alan valmistajien kanssa. Suositus korvaa vastaavan suosituksen L4/1997. Suositus on voimassa alkaen. Siirtymäajan puitteissa siihen asti, että em. uudet standardit ovat tulleet kaupalliseen käyttöön, ja ainakin asti myös vanhojen suositusten ja standardien mukaisia sulkulaitteita voidaan toimittaa. Lämmönjakelutoimikunta: Puh.joht. Trygve Strandell Vantaan Energia Oy Christer Allén Porvoon Energia Oy - Borgå Energi Ab Pekka Laaksonen Vattenfall Kaukolämpö Oy Rauli Saarela Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab Antti Saviniemi Helsingin Energia Pentti Valta Lahti Energia Oy Pekka Viitanen Tampereen Sähkölaitos Sihteeri Veli-Pekka Sirola Suomen Kaukolämpö ry

6 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY SUOSITUS L4/ KAUKOLÄMPÖJOHDOISSA KÄYTETTÄVÄT SULKULAITTEET SISÄLTÖ 1 Soveltamisala 3 2 Mitoitusarvot 3 3 Yleiset, tekniset ja toiminnalliset vaatimukset Venttiilityypit Rakenne Runko Sulkuelin Kara Liitospäät Kestävyys- ja tiiviysvaatimukset Toimilaitteet ja käyttö Materiaalit Runko Kara Sulkuelin ja sen tiiviste Hitsauspäät Mitat ja toleranssit Vapaa aukko Asennuspituus Hitsauspäät Hitsaus Pintakäsittely 8 4 Laadunvarmistus Laadunvalvonta ja sertifiointi Tyyppitestit Tuotannonaikainen laadunvalvonta 9 5 Vastaanotto paineenalaisille osille 9 6 Merkintä 9 7 Toimitukseen liitettävät asiakirjat 10 8 Takuu 10 LIITTEET Liite 1 Viitestandardit ja -suositukset 11 Liite 2 Kaukolämpöjohdoissa käytettävät sulkulaitteet. Tyyppitarkastus ja tyyppitestit; 12 ominaisuudet, testimenetelmät ja toimenpiteet Liite 3 Kaukolämpöjohdoissa käytettävät sulkulaitteet. Valmistajan sisäinen laadunvalvonta; 13 ominaisuudet, testimenetelmät ja vähimmäistestaustaajuudet Liite 4 Kaukolämpöjohdoissa käytettävät sulkuventtiilit. Tyyppitesti 14

7 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY SUOSITUS L4/ KAUKOLÄMPÖJOHDOISSA KÄYTETTÄVÄT SULKULAITTEET 1 Soveltamisala 2 Mitoitusarvot Tämä suositus koskee sekä esieristetyissä venttiilielementeissä käytettäviä että kaivoihin ja avoimiin tiloihin asennettavia sulkulaitteita kokoon DN 1200 asti. Suosituksen mukaisia sulkulaitteita käytetään kaukolämpöverkossa sulku-, tyhjennys-, ilmanpoisto- ja ohitusventtiileinä. Kaukolämpöventtiilit luokitellaan standardipainelaitteiksi ja siksi niiden tulee täyttää painelaitepäätöksen KTMp 938/1999 vaatimukset. Kaukolämpöventtiilit luokitellaan valmistusta koskevien vaatimusten suhteen luokkiin ko. päätöksen liitteen II taulukon 7 mukaisesti. Suositus on harmonisoitu esieristettyjä venttiilielementtejä koskevan standardin SFS-EN 488 kanssa. - suunnittelupaine 1,6 MPa (16 bar) - käyttölämpötila 120 C - käyttöaine käsitelty kaukolämpövesi, ominaisuudet Sky:n suosituksen KK3 taulukon 1 mukaiset 3 Yleiset, tekniset ja toiminnalliset vaatimukset 3.1 Venttiilityypit DN 200 ja sitä pienempinä sulkulaitteina käytetään palloventtiileitä. DN 250 ja sitä suurempina sulkulaitteina käytetään pallo- tai läppäventtiileitä. Venttiilin virtausaukko voi olla supistettu tai täysi. Verkon sulkuventtiilien tulee normaalisti olla hitsauspäillä varustettuja. Erikoistapauksissa, esim. perusparannuksissa voidaan käyttää myös laipallisia ja laippojen väliin asennettavia venttiileitä. Tyhjennyksissä ja ilmanpoistoissa tulevat lisäksi hitsauspää/kierre-venttiilit kyseeseen.

8 4 3.2 Rakenne Runko Sulkuelin Rungon tulee olla täysin hitsattu. Runko tulee mitoittaa siten, että se kestää sisäpuolisesta paineesta ja kiertoveden lämpötilamuutoksista aiheutuvat jännitykset sekä asennuksen aiheuttamat nostovoimat ja jännitykset. Sulkulaitteet on varustettava nostokorvilla, jos ne muuten eivät ole nostettavissa. Palloventtiileissä pallon virtausaukko voi muodoltaan olla suora tai kovera (ns. kuoripallo). Läppäventtiileissä, joissa tiiviste on vaihdettavissa, tulee olla merkintä, kummalle puolelle venttiilirunkoa tiivistäminen tapahtuu. Asennusohjeissa tulee olla maininta läpän asennusasennosta, esim. pysty- tai vaakasuoraan Kara Liitospäät Karan ja karatiivisteiden tulee olla uloslentämätöntä rakennetta. Karatiivisteiden tulee olla huoltovapaita, ja kararakenteen ylin tiiviste tulee olla vaihdettavissa eristystä poistamatta. Laipallisten venttiilien laippojen ja laippojen väliin asennettavien venttiilien vastalaippojen tulee olla standardin ISO mukaiset. Hitsauspäiden tulee olla 90 kulmassa venttiilin keskiakselin suhteen. Poikkeama saa olla enintään ± 0,2. Putkipäiden tulee hitsausta varten olla muotoillut Sky:n suosituksen L7 mukaisesti. Päät ovat suorat seinämänpaksuuteen 2,9 mm asti, 3,2 mm ja suuremmilla seinämänpaksuuksilla viistetyt. Päiden tulee olla puhdistetut jäysteistä. 3.3 Kestävyys- ja tiiviysvaatimukset Sulkulaitteiden tulee olla painelaitepäätöksen KTMp 938/1999 mukaisia ja mitoitettu ja käytettävissä kaukolämpöverkon käyttöpaineesta ja -lämpötiloista aiheutuvat jännitykset huomioiden. Esieristettyihin elementteihin tulevien venttiilien tulee aina kestää putken aksiaalinen jännitystaso 300 N/mm 2 (ns. kylmäasennusventtiili). Venttiilin rungon ja karaholkin tulee olla tiivis testattaessa 1,5 x PN (PN 16: 2,4 MPa) kylmävesiylipaineella standardin SFS-EN mukaisesti. Painekoe voidaan suorittaa myös kaasulla 1,5 x PN paineella.

9 3.4 Toimilaitteet ja käyttö 5 Venttiilien sulkutiiviyden testaus suoritetaan SFS-EN mukaisesti (vesi 1,1 x PN, 20 C tai vaihtoehtoisesti kaasu 0,6 ± 0,1 MPa em. standardin mukaisilla ehdoilla) vaatimuksen ollessa metallitiivisteisellä venttiilillä tuotantotestauksessa ko. standardin luokka B (vedellä tehdyssä kokeessa vuoto max. 0,01 mm 3 /s x DN) ja kohdan 4.2 mukaisessa rasitustestissä luokka D (vedellä tehdyssä kokeessa vuoto max. 0,10 mm 3 /s x DN) sekä pehmeätiivisteisellä venttiilillä molemmissa testauksissa luokka A (ei näkyvää vuotoa). Venttiilien, joihin ei ole merkitty virtaussuuntaa, tulee kestää painekuormat ja olla tiivis molempiin suuntiin. Venttiilien sulkutiiviys testataan tällöin molempiin virtaussuuntiin. Karan tulee olla täysin tiivis kaikissa käyttöolosuhteissa, myös käyttölaite poistettuna. DN 125 ja pienemmissä sulkulaitteissa käytetään yleensä toimilaitteena käsivipua tai T-avainta. Suositeltuja avainvälejä ovat 19, 27, 36, 50 ja 60 mm sekä kartiomainen nelisärmä 27/32 mm. DN 150 ja suuremmissa sulkulaitteissa käytetään toimilaitteena kierukkavaihdetta. DN 125 ja suuremmissa venttiileissä kara tulee olla muotoiltu niin, että venttiiliä voidaan käyttää siirrettävällä planeettavaihteella katutasolta. Suositeltuja käyttölaitteen liitäntäavainvälejä ovat 60, 70 ja 90 mm. Venttiilien toimilaitteiden tulee olla varustettuja ääriasentojen rajoituksilla. Ääriasentojen liikerajoittimien säätöruuvit tulee venttiilielementeissä olla käytettävissä eristeen ulkopuolella. Toimilaitteessa ja karan päässä tulee olla asennonosoitus. Merkintöjen tulee ilmaista venttiilin avattu ja suljettu asento. Merkintöjen tulee olla pysyviä ja selvästi luettavissa. Käsivivun on auki-asennossa oltava putken suuntainen ja kiinniasennossa 90 kulmassa putken kanssa. Venttiilin tulee sulkeutua käännettäessä myötäpäivään ja avautua käännettäessä vastapäivään. Toimilaitteen liitäntä karaan tulee olla mahdollista tehdä vain siten. että virheellinen asennonosoitus ei ole mahdollista. Sulkulaitteen toimittajan tulee säätää venttiili ja toimilaite tarkasti ääriasentoihinsa. Jos venttiiliä asennettaessa toimilaite täytyy poistaa, tulee ääriasentojen säätö suorittaa uudestaan. Toimittajan tulee antaa säädöstä ohjeet. Palloventtiileillä toimilaite on voitava poistaa ja asentaa johdon käyttöä häiritsemättä. Läppäventtiileillä toimilaitetta ei saa irrottaa, kun putkessa on virtausta tai läpän ylitse on paine-eroa.

10 6 Toimilaitteet tulee mitoittaa siten, että venttiilit on helposti avattavissa ja suljettavissa putkissa esiintyvät jännitykset huomioiden myös toispuolisella 1,6 MPa:n ylipaineella. Avaus- ja sulkuvoimien tulisi pysyä standardin SFS-EN mukaisissa rajoissa. Joka tapauksessa tangentiaalinen avaus-/sulkuvoima ei saa ylittää seuraavia arvoja testattuna uudella venttiilillä ja täydellä paine-erolla 20 C lämpötilassa. Käsipyörä: DN 250: F = 300 N Käsivipu: DN 125: F = 200 N DN : F = 400 N F 2 F L F 2 Toimilaitteen sulkuaika tulee venttiilin rakenne, koko ja verkon rakenne huomioiden asettaa sellaiseksi, että haitallisia paineiskuja ei pääse syntymään venttiiliä käytettäessä. 3.5 Materiaalit Runko Kara Venttiilien rungon ja muiden painetta kantavien osien (jatkeputket, kierreholkki, laippa ja karaholkki) materiaalien tulee olla painelaitepäätöksen KTMp 938/1999 vaatimukset täyttävää terästä. Venttiilielementissä eristeen ulkopuolinen karan rakenne tulee olla myös tiesuolan ja meriveden vaikutukselle alttiissa maaperässä korroosion kestävää materiaalia Sulkuelin ja sen tiiviste Hitsauspäät Palloventtiilin pallon tulee olla ruostumatonta terästä ja tiivisteen hiilivahvisteista teflonia (PTFE + C). Läppäventtiilin läpän tulee olla terästä ja tiivisteen metallia. Hitsauspäiden materiaalin tulee olla terästä, jolla on hyvä hitsattavuus Sky:n suosituksen L7 mukaisiin hitsattuihin tai saumattomiin teräsputkiin.

11 7 3.6 Mitat ja toleranssit Vapaa aukko Asennuspituus Hitsauspäät Sulkulaitteiden vapaan aukon halkaisijan tulee vähintään olla yhtä suuri kuin edellinen nimelliskoko (DN) millimetreinä. Hitsauspäillä varustettujen venttiilien asennuspituuden tulee olla riittävä sulkuelimen ja sen tiivisteiden vahingoittumisen välttämiseksi venttiiliä putkeen hitsattaessa. DN 125:een asti venttiilit tulee voida hitsata kaasulla. Venttiiliin liitettävien jatkohitsauspäiden ulkohalkaisijan ja seinämänpaksuuden toleransseineen tulee olla Sky:n suosituksen L1 mukainen (taulukko 1). Nimellisseinämänpaksuus on vähimmäismitta, paksumpiseinämäisiä hitsauspäitä voidaan suunnittelusyistä käyttää. Taulukko 1: Hitsauspäiden mitat ja toleranssit Nimellishalkaisija DN Ulkohalkaisija, d 1) mm Seinämänpaksuus, t 2) mm min. d max. min t max. 20 3) ) ,6 33,4 42,1 48,0 60,0 75,7 88,4 113,7 139,0 167,5 218,0 271,6 322,3 404,8 506,4 608,4 709,4 811,4 912,4 1014,0 1217,0 26,9 33,7 42,4 48,3 60,3 76,1 88,9 114,3 139,7 168,3 219,1 273,0 323,9 406,4 508,0 610,0 711,0 813,0 914,0 1016,0 1219,0 27,2 34,0 42,7 48,6 60,6 76,5 89,4 114,9 140,4 169,1 220,2 274,4 325,5 408,0 509,6 611,6 712,6 814,6 915,6 1018,0 1221,0 1,70 2,00 2,30 2,30 2,60 2,60 2,88 3,24 3,24 3,60 4,05 4,50 5,15 5,80 5,80 6,53 7,36 8,10 9,20 9,20 11,50 2,0 2,3 2,6 2,6 2,9 2,9 3,2 3,6 3,6 4,0 4,5 5,0 5,6 6,3 6,3 7,1 8,0 8,8 10,0 10,0 12,5 2,30 2,60 2,90 2,90 3,20 3,20 3,52 3,96 3,96 4,40 4,95 5,50 6,05 6,80 6,80 7,67 8,64 9,50 10,80 10,80 13,50 1) 2) 3) d = nimellisulkohalkaisija t = nimellinen vähimmäisseinämänpaksuus Kokoja DN 20 ja DN 32 ei suositella käytettäväksi valmistuksen, varastoinnin ja rakentamisen järkeistämiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi

12 8 Pyöreystoleranssi sisältyy halkaisijatoleranssiin putkiko'oilla DN 400 ja on ± 2 % putkiko'oilla DN Keskisyystoleranssi sisältyy seinämänpaksuustoleranssiin. 3.7 Hitsaus Hitsauksen tulee täyttää painelaitepäätöksen KTMp 938/1999 vaatimukset. Hitsausmenetelmä tulee hyväksyttää standardin SFS-EN mukaisesti ja hitsaajilla tulee olla standardin SFS-EN mukainen pätevyys. Hitsausautomaattia käyttävillä henkilöillä tulee olla SFS-EN 1418 mukainen pätevyys. 3.8 Pintakäsittely 4 Laadunvarmistus Venttiilin runko maalataan vähintään hitsausalueen verran yli hitsauspäiden liitossauman. Hitsauspäät tulee kuitenkin jättää maalaamatta vähintään 100 mm matkalta. Esieristettyihin elementteihin tulevat venttiilit voidaan jättää kokonaan maalaamatta. 4.1 Laadunvalvonta ja sertifiointi Tämän suosituksen mukaisten venttiilien laatua seurataan Sky:n ja Muoviteollisuus ry:n (MT) kesken organisoidun laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti. Järjestelmä ja sen toiminta on määritelty Sky:n ja MT:n välisessä sopimuksessa laadunvalvonnan järjestämisestä sekä erillisessä laadunvarmistusjärjestelmän erityisohjeessa. Pääpiirteissään laadunvarmistusjärjestelmän sisältö, rakenne, vaatimukset ja menettelyt on kuvattu Sky:n raportissa L10 "Kaukolämpöjohtojen laadunvarmistusjärjestelmä". Venttiilien vaatimustenmukaisuus tulee osoittaa laatutakuumerkin (LT-merkin) käyttöoikeudella. Valmistaja/maahantuoja saa LT-merkin käyttöoikeuden, mikäli testit ja laadunvalvonta osoittavat venttiilien täyttävän tämän suosituksen vaatimukset. LT-merkin käyttöoikeus myönnetään hakemuksesta. Käyttöoikeus edellyttää hakemusvaiheessa suoritettavan tyyppitarkastuksen ja -testin läpäisemistä sekä valmistajan sisäisen laadunvalvonnan jatkuvaa suorittamista hyväksytyin tuloksin ja vähintään vaaditulla taajuudella. Tyyppitarkastusvaatimukset on esitetty liitteessä 2 ja valmistajan sisäisen laadunvalvonnan vaatimukset liitteessä 3. Sisäisen laadunvalvonnan suoritusta, tuloksia ja dokumentointia seurataan vähintään kerran vuodessa tapahtuvin tarkastuksin (ns. ulkoinen laadunvalvonta).

13 9 4.2 Tyyppitestit Venttiilien rakenteellinen kestävyys ja käytönaikainen toiminta tulee tyyppitestata FVF D:210:n mukaisesti mukaisesti. Testi tulee suorittaa yhdelle ko. venttiilityypin tuotannon suhteen keskikokoiselle venttiilille. Venttiilin k v -arvo tulee tyyppitestata SFS-EN 1267 mukaisesti, palloventtiileillä vähintään 2 kokoa, toinen väliltä DN , toinen väliltä DN , sekä läppäventtiileillä vähintään 1 koko DN Tuotannonaikainen laadunvalvonta Venttiilin valmistajan tulee tarkastaa venttiilirungot ja -hitsit KTMp 938/1999 mukaisesti. Jokaisen venttiilin rungon ja karaholkin kestävyys ja tiiviys sekä sulkuelimen tiiviys tulee testata vesi- tai kaasupainekokeella. Vaatimukset ja testausmenetelmät on esitetty kohdassa 3.3. Lopputarkastuksen yhteydessä venttiileille tulee tehdä visuaalinen ja päärakennemittojen tarkastus sekä käytettävyystesti (avaus- ja sulkuvoimat sekä asennonosoittimien ja muiden varusteiden oikea toiminta) liitteen 3 mukaisesti. 5 Vastaanotto paineenalaisille osille Tilaajan vaatiessa tulee toimitukseen liittää SFS-EN 10204:n mukainen koetustodistus 2.2 tai vastaanottotodistus 3.1.B. Esieristettyjen venttiilielementtien tuotantoon tarkoitettujen sulkulaitteiden painetta kantavien osien tulee olla valmistettu 3.1.B todistuksen mukaisista materiaaleista. 6 Merkintä Sulkulaitteeseen pysyvällä tavalla tehdystä merkinnästä tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: - valmistaja tai tavaramerkki - tyyppimerkintä - hitsauspään nimelliskoko DN - venttiilin paineluokka PN - maksimilämpötila - hitsauspään materiaali - paineenalaisten osien materiaalit - valmistusnumero tai valmistusvuosi ja -viikko - CE-merkki luokkien I, II ja III venttiileissä KTMp 938/1999:n mukaisesti

14 10 7 Toimitukseen liitettävät asiakirjat Toimitukseen tulee pyydettäessä liittää sulkulaitteesta seuraavat tiedot: - tarkastustodistus - venttiilityyppi - leikkauskuva rakenteesta - mittapiirustus päämittoineen, materiaaleineen ja pintakäsittelyineen - K v -arvot SFS-EN 1267 mukaisiin mittauksiin perustuen (mitattu arvo ainakin kahdelle DN-koolle palloventtiileillä ja yhdelle DN-koolle läppäventtiileillä) täysin avoimille venttiileille - kokonaispainot toimilaitteineen - venttiilin sulkumomentti - tiedot toimilaitteesta, mm. sulkuaika ja katkaiseeko asento vai momentti sulkuliikkeen - venttiilin tyyppitestaustodistukset tai testauspöytäkirjat - mahdolliset laatujärjestelmä- ja tuotesertifikaatit - asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet - painelaitepäätöksen KTMp 938/1999 mukainen vaatimustenmukaisuusvakuutus 8 Takuu Takuuaika on 2,5 vuotta hankinnan vastaanotosta lukien. Takuuaikana on valmistajan materiaali- tai valmistevirheen vuoksi kelvottomaksi osoittautuneen sulkulaitteen tilalle mahdollisimman nopeasti toimitettava veloituksetta tilaajan varastoon uusi tai korjattava virheellinen venttiili käyttöarvoltaan uutta vastaavaksi. Muista takuuehdoista sovitaan erikseen kunkin hankinnan yhteydessä.

15 11 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY SUOSITUS L4/2003 LIITE 1 VIITESTANDARDIT JA -SUOSITUKSET Pääosin suositus pohjautuu ja siinä on viitattu seuraaviin normeihin, standardeihin ja muihin Sky:n suosituksiin: Painelaitepäätös KTMp 938/1999 "Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös painelaitteista" SFS-EN 488:2003 "Kaukolämpöjohdot - kiinnivaahdotetut teräsputkella, polyuretaanieristyksellä ja polyeteenisuojaputkella varustetut esieristetyt, suoraan maahan asennettavat ja kuuman veden johtamiseen käytettävät putkijärjestelmät - venttiilielementit" District heating pipes - Preinsulated bonded pipe systems for directly buried hot water networks - Steel valve assembly for steel service pipes, polyurethane thermal insulation and outer casing of polyethylene SFS-EN 253:2003 "Kaukolämpöjohdot - kiinnivaahdotetut teräsputkella, polyuretaanieristyksellä ja polyeteenisuojaputkella varustetut esieristetyt, suoraan maahan asennettavat ja kuuman veden johtamiseen käytettävät putkijärjestelmät - putkielementit" District heating pipes - Preinsulated bonded pipe systems for directly buried hot water networks - Pipe assembly for steel service pipes, polyurethane thermal insulation and outer casing of polyethylene SFS-EN 448:2003 "Kaukolämpöjohdot - kiinnivaahdotetut teräsputkella, polyuretaanieristyksellä ja polyeteenisuojaputkella varustetut esieristetyt, suoraan maahan asennettavat ja kuuman veden johtamiseen käytettävät putkijärjestelmät - valmisosat" District heating pipes - Preinsulated bonded pipe systems for directly buried hot water networks - Fitting assemblies of steel service pipes, polyurethane thermal insulation and outer casing of polyethylene SFS-EN 1267:2000 "Venttiilit. Virtausvastuksen testaaminen vedellä" Valves. Test of flow resistance using water as test fluid SFS-EN "Teollisuusventtiilit - Venttiilien testaus. Osa 1: Testaukset, testausmenetelmät ja hyväksymiskriteerit jotka kaikkien venttiileiden tulee täyttää" Industrial valves - Testing of valves - Part 1: Pressure tests, test procedures and acceptance criteria - Mandatory requirements SFS-EN 12570:2000 "Venttiilit. Venttiilien käsikäyttöön sallitut voimat" Industrial valves. Method for sizing the operating element Sky suositus L1/2003 "Kiinnivaahdotetut kaukolämpöjohdot" Sky suositus L7/2003 "Kaukolämpöjohdoissa käytettävät teräsputket ja -käyrät" Sky suositus KK3/1988 "Kaukolämmön kiertoveden käsittely" FVF D:210 "Certifiering av avstängningsventiler. Provningsprogram"

16 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY SUOSITUS L4/2003 LIITE 2 12 KAUKOLÄMPÖJOHDOISSA KÄYTETTÄVÄT SULKULAITTEET, TYYPPITARKASTUS JA TYYPPITESTIT; OMINAISUUDET, TESTIMENETELMÄT JA TOIMENPITEET Ominaisuus Testimenetelmä Toimenpide Yleistä Valmistajan tuotanto- ja laadunvalvontaprosessit Tarkastus Teräs Venttiilin rasitus- ja käyttökoe - suoritetaan yhdelle venttiilityypin keskimääräiselle venttiilikoolle FVF 210 ja Sky L4 Tyyppitestiraportin tarkastus Venttiilin kv-arvot - palloventtiileillä vähintään 2 kokoa, toinen väliltä DN , toinen väliltä DN läppäventtiileillä vähintään 1 koko DN 250 EN 1267 ja Sky L4 Tyyppitestiraportin tarkastus

17 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY SUOSITUS L4/2003 LIITE 3 13 KAUKOLÄMPÖJOHDOISSA KÄYTETTÄVÄT SULKULAITTEET, VALMISTAJAN SISÄINEN LAADUNVALVONTA; OMINAISUUDET, TESTIMENETELMÄT JA VÄHIMMÄISTESTAUSTAAJUUDET Ominaisuus Testimenetelmä Vähimmäistestaustaajuus Venttiili hitsisaumat - visuaalinen ja radiograafinen tarkastus KTMp 938 KTMp 938:n mukainen Venttiilipesän ja karaholkin lujuus ja tiiviys EN / Sky L4 100 % Venttiilin sulkutiiviys EN / Sky L4 100 % Päärakennemitat Sky L4 erän suuruudesta riippuva otos valmistuserästä, aina vähintään 3 kpl Visuaalinen tarkastus Sky L4 erän suuruudesta riippuva otos valmistuserästä, aina vähintään 3 kpl Venttiilin käytettävyys - avaus- ja sulkuvoima - asennonosoittimien ym. varusteiden oikea toiminta EN ja Sky L4 erän suuruudesta riippuva otos valmistuserästä, aina vähintään 3 kpl

18 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY SUOSITUS L4/2003 LIITE 4 14 KAUKOLÄMPÖJOHDOISSA KÄYTETTÄVÄT SULKUVENTTIILIT. TYYPPITESTI Seuraavassa on lyhyesti esitetty tyyppitestinä suoritettavan FVF D:210 mukaisen venttiilin rasitus- ja käyttökokeen vaiheet. Testauslaitteistoon asennettu venttiili täytetään huoneenlämpöisellä vedellä ja pidetään suljettuna 24 h. 1. Venttiili avataan ja suljetaan, ja mitataan tarvittavat avaus- ja sulkumomentit. 2. Venttiili avataan ja suljetaan 2 kertaa, jonka jälkeen mitataan avaus- ja sulkumomentit kuten edellä. 3. Venttiili kuormitetaan 300 N/mm 2 aksiaalijännitystä vastaavalla aksiaalisella voimalla. Suoritetaan kohtien 1 ja 2 mukaiset momenttimittaukset. Tämä vaihe tehdään vain ns. kylmäasennusventtiilille. 4. Aukiasennossa oleva venttiili koeponnistetaan 30 min. huoneenlämpöisellä vedellä 24 bar paineella. Venttiilirungossa ja karatiivistyksessä ei saa olla näkyvää vuotoa. 5. Suljettu venttiili paineistetaan 30 min. 23 bar huoneenlämpöisellä vedellä. Tarkastetaan sulkuelimen tiiviys ja mitataan mahdollinen vuoto. Toistetaan edellinen vaihe, mutta 5 bar paineella. Tiiviystarkastus suoritetaan molempiin virtaussuuntiin. Palloventtiilillä ei saa olla näkyvää vuotoa. Läppäventtiilillä vuoto saa olla korkeintaan 0,1 mm 3 /s x DN (vastaa esim. DN 500:lla n. 2 dl tunnissa). 6. Suoritetaan venttiilille käyttökoe virtaavalla vedellä 18 bar paineella ja vaihtelevalla veden lämpötilalla. Kokeessa suoritetaan kaikkiaan 300 "kiinni-auki-kiinni" sykliä. Aina 50 syklin jälkeen tarkastetaan tiiviys ja mitataan vuoto paineistamalla venttiilin toinen puoli 18 bar ja pitämällä toinen puoli paineettomana. Tiiviys tarkastetaan molemmin puolin. Palloventtiilillä ei saa olla näkyvää vuotoa. Läppäventtiilillä vuoto saa olla korkeintaan 0,1 mm3/s x DN (vastaa esim. DN 500:lla n. 2 dl tunnissa).