De minimis tuki lain (1652/2009) mukaisissa rakennerahastohankkeissa

Transkriptio

1 De minimis tuki lain (1652/2009) mukaisissa rakennerahastohankkeissa Komission asetus (EY) N:o 1998/2006 Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä Ylitarkastaja Tuula Sarajärvi Työkokoukset kevät 2011

2 Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta (1652/2009) 10 5 momentti 1 - koskee pääasiassa koulutus-, neuvonta-, konsultointi- ja muita kehittämispalveluita (ESR, EAKR) Laki (1652/2009) 10 5 momentti: Jos tuki myönnetään perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EY) N:o 1998/2006 mukaisena vähämerkityksisenä tukena, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija antaa tuen myöntävälle viranomaiselle selvityksen hakijalle jo myönnetystä ja maksetusta vähämerkityksisestä tuesta ja että tuen määrä ei ylitä Euroopan yhteisön lainsäädännössä säädettyä vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää. Jos tukea siirretään 11 :ssä tarkoitetulla tavalla, on tuen myöntämisen edellytyksenä, että vastaava selvitys annetaan jokaisen tuettavaan toimenpiteeseen osallistuvan osalta eikä tuen määrä ylitä minkään osallistuvan tahon osalta vähämerkityksisen tuen enimmäismäärää. Jos tuki myönnetään muun kuin lain (1652/2009) perusteella, sovellettavasta tukilainsäädännöstä pitäisi löytyä vastaus siihen, onko kyse de minimis tuesta tai millä tavalla valtiontuki on otettu huomioon esimerkiksi laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (1336) ja sen nojalla annettu valtioneuvoston asetus yritystoiminnan kehittämiseksi (675/2007) Valtioneuvoston asetus yritystoiminnan kehittämiseksi (675/2007): 7 : Yrityksen kehittämisavustus on yrityksille komission yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EY) N:o 800/2008 mukaista tukea 24 : Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus on yrityksille tarjottavan maksullisen palvelutoiminnan kehittämisen osalta komission de minimis asetuksen (EY) N:o 1998/2006 mukaista tukea => valtiontuki-ilmoituksista, -neuvonnasta ja -ohjeistuksesta vastaa ko. lainsäädännön valmistelusta vastuussa oleva työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys- ja yrittäjyysosaston yrittäjyyden kehittäminen ja yritystuet -ryhmä => Alueiden kehittämisyksikkö vastaa puolestaan myöntämisvaltuuksien ja määrärahojen jaosta (EAKR+valtio)

3 Valtiontuen käsite 2 EU:n valtiontukea koskevat määräykset sisältyvät EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (perussopimuksen) artikloihin. EU:n valtiontukisääntöjä sovelletaan kaikkiin toimenpiteisiin, jotka täyttävät kaikki 107 artiklan 1 kohtaan perustuvat tunnusmerkit: 1) Valtiontuen tulee olla myönnetty julkisista varoista eli myöntäjänä on julkisen sektorin toimija esim. valtion tai kunnan viranomainen ml. kuntayhtymä (maakunnan liitto) 2) Tuesta on saatava taloudellista hyötyä (etua), jota yritys ei olisi tavallisesti saanut liiketoiminnastaan 3) Tuen tulee olla valikoiva eli kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin 4) Tuki vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja sillä on vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

4 Valtiontukia koskevat menettelyt 3 EU:n valtiontukivalvonta perustuu järjestelmään, jonka mukaan tuelle on saatava ennakkohyväksyntä komissiolta. - pääsääntönä on, että komissiolle on ilmoitettava ennakkoon kaikista suunnitelluista tukiohjelmista (= säädös tai päätös, jonka perusteella yksittäisiä tukia voidaan myöntää yrityksille) tai hyväksyttyihin tukiohjelmiin kuulumattomista yksittäisistä tuista - ilmoitusmenettelyn tarkoituksena on, että komissio voi tutkia tukien yhteensopivuuden yhteismarkkinoille - valtiontukien myöntämisessä on tällä hetkellä kolme eri menetelmää: a) Notifiointimenettely (=ennakkoilmoitusmenettely) b) Ryhmäpoikkeusmenettely c) De minimis -menettely

5 Yrityksen määritelmä 4 EU:n perussopimus ei sisällä yrityksen määritelmää, vaan yritys määritellään taloudellisen toiminnan kautta. - yrityksen määritelmä ei ole sidottu Suomen yhtiölainsäädäntöön tai yritystoiminnan tavoitteisiin (voi olla voittoa tavoitteleva tai tavoittelematon) - EU:n tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yrityksiä ovat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta riippumatta => valtiontukisääntöjä sovelletaan osakeyhtiöiden, avointen yhtiöiden, kommandiittiyhtiöiden ja toiminimien lisäksi yhdistysten (mm. työmarkkinajärjestöt, kansalaisjärjestöt), säätiöiden, osuuskuntien, yliopistojen ja kunnan hallinnosta oikeudellisesti erillään olevien esim. osakeyhtiömuotoisten ammattikorkeakoulujen ja elinkeino-, kehittämis- ja kehitysyhtiöiden taloudelliseen toimintaan - yrityksen määritelmään liittyy myös se seikka, että de minimis asetuksen euron yrityskohtainen enimmäisraja koskee vain ns. itsenäisiä yrityksiä, joilla on toimivalta tehdä itseään koskevat päätökset - konsernitasolla emo- ja tytäryhtiöitä sekä yrityksen eri toimipisteitä käsitellään de minimis tukea myönnettäessä yhtenä yrityksenä ja niiden saamat tuet lasketaan yhteen - merkitystä ei ole sillä, onko oikeudellinen muoto kesken tarkastelukauden muuttunut esim. yhdistyksestä yritykseksi, vaan kaikki taloudelliseen toimintaan myönnetty de minimis tuki otetaan huomioon de minimis -tuen enimmäismäärää laskettaessa

6 Taloudellisen toiminnan määritelmä 5 - vakiintuneen määritelmän mukaan taloudellista toimintaa on kaikki toiminta, jossa tavaroita tai palveluja tarjotaan tietyillä markkinoilla => ratkaisevaa organisaation luokittelemiseksi yritykseksi on se, harjoittaako organisaatio taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden ja/tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla - vrt. tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävää valtiontukea koskevien yhteisön puitteiden (EUVL C 323/2006) 3.1 kohta, jossa todetaan, että oikeuskäytännön mukaan tutkimusorganisaation katsominen yritykseksi ei riipu organisaation oikeudellisesta asemasta (julkis- tai yksityisoikeudellinen) tai taloudellisen toiminnan luonteesta (voittoa tavoitteleva tai tavoittelematon). Ratkaisevaa organisaation luokittelemiseksi yritykseksi on se, harjoittaako se taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden ja/tai palveluiden tarjoamisesta tietyillä markkinoilla.

7 De minimis asetus 2 artikla: Vähämerkityksinen tuki 6 2(2) artikla: De minimis -tuen enimmäismäärä Yhdelle yritykselle myönnettävän vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä ei saa olla yli euroa minkään kolmen verovuoden jakson aikana Tarkastelujakso määräytyy yrityksen kyseisessä jäsenvaltiossa soveltamien verovuosien perusteella. Kun tukitoimenpiteeseen kuuluvien tukien yhteismäärä ylittää tämän enimmäismäärän, tätä asetusta ei voida soveltaa edes sen osuuden osalta, joka ei ylitä enimmäismäärää. Tällaisessa tapauksessa tähän asetukseen ei voida vedota kyseisen tukitoimenpiteen myöntämishetkellä eikä myöhemmin.

8 De minimis asetus 2 artikla: Vähämerkityksinen tuki 7 2(5) artikla: De minimis tuen kasaantuminen Samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin ei voida antaa vähämerkityksistä tukea valtiontuen lisäksi, mikäli tällainen tuen kasautuminen johtaisi tuki-intensiteettiin, joka ylittää ryhmäpoikkeusasetuksessa tai komission tekemässä päätöksessä kunkin tapauksen erityisten olosuhteiden mukaan vahvistetun tuki-intensiteetin.

9 De minimis asetus 3 artikla: Seuranta 8 3(1) artikla: De minimis -tuen seuranta Jos jäsenvaltio aikoo myöntää yritykselle vähämerkityksistä tukea, sen on ilmoitettava yritykselle kirjallisesti aiotusta tuen määrästä (bruttoekvivalentteina ilmaistuna) ja siitä, että tuki on luonteeltaan vähämerkityksistä. Sen on viitattava suoraan tähän asetukseen, mainittava sen nimi ja tiedot julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jos vähämerkityksistä tukea myönnetään eri yrityksille osana tukiohjelmaa ja yrityksille myönnetään ohjelmassa erisuuruisia yksittäisiä tukia, kyseinen jäsenvaltio täyttää edellä mainitun velvollisuuden ilmoittamalla yrityksille kiinteän määrän, joka vastaa ohjelmassa myönnettyä tuen enimmäismäärää. Tällaisessa tapauksessa kiinteää määrää käytetään määritettäessä, noudatetaanko 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua enimmäismäärää. Jäsenvaltion on myös saatava ennen tuen myöntämistä kyseiseltä yritykseltä kirjallisessa tai sähköisessä muodossa ilmoitus muista vähämerkityksisistä tuista, jotka on saatu kahden edeltävän verovuoden ja kuluvan verovuoden aikana. Jäsenvaltio voi myöntää uutta vähämerkityksistä tukea vasta tarkistettuaan, että tämä ei nosta yrityksen saaman vähämerkityksisen tuen kokonaismäärää kuluvan verovuoden ja kahden edellisen verovuoden muodostaman jakson aikana 2 artiklan 2 kohdassa säädettyä enimmäismäärää suuremmaksi.

10 maksajan kannalta: yrityskohtaisen de minimis tuen seuranta 9 - Suomessa ei ole käytössä de minimis asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa säädettyä keskitettyä de minimis -tukien seurantajärjestelmää, vaan seurantavastuu on tukea myöntävällä viranomaisella/välittävällä toimielimellä - yhdelle yritykselle myönnettävän de minimis tuen kokonaismäärä ei saa olla yli euroa minkään kolmen verovuoden aikana - tarkastelujakso määräytyy yrityksen kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen verovuosien perusteella - verovuosi on kalenterivuosi tai jos yrityksen tilikausi on eri kuin kalenterivuosi, se tilikausi tai ne tilikaudet, jotka päättyvät kalenterivuoden aikana euron rajan täyttymistä seurataan tuen myöntämisajankohdan mukaan - ennen tuen myöntämistä yritykselle, on yritykseltä saatava kirjallisessa tai sähköisessä muodossa ilmoitus muista de minimis tuista, jotka yritys on saanut kahden edeltävän ja kuluvan verovuoden aikana - yritykselle voidaan myöntää uutta de minimis tukea vasta kun on tarkistettu, ettei tämä ylitä yrityksen saaman de minimis tuen enimmäismäärää euroa kolmen verovuoden aikana - Jos yritys saa samoihin kustannuksiin myös muuta kuin de minimis tukea, on välittävän toimielimen varmistuttava ettei muun tuen tuki-intensiteetti ylity - yritykselle on ilmoitettava kirjallisesti aiotusta de minimis tuen määrästä ja siitä, että tuki on de minimis tukea sekä viitattava de minimis asetukseen, mainittava sen nimi ja julkaisutiedot EUVL:ssä

11 maksajan kannalta: yrityskohtaisen de minimis tuen määrä 10 De minimis tuki kasaantuu ainoastaan de minimis tuen kanssa (esim. ELY-keskuksen myöntämä työllisyysperusteinen investointiavustus (notifioitu komissiolle) ei vaikuta, mutta maakunnan liiton kehittämisraha voi vaikuttaa seurattavan de minimis tuen määrään - yritykselle de minimis tukena myönnetyt tuet lasketaan yhteen - jos yrityksen saamien de minimis tukien yhteismäärä ylittää euroa tarkastelujaksolla, ei tukea voi myöntää ollenkaan - myönnettävän tuen määrää voidaan myös vähentää eurosta jäljellä olevaa de minimis tuen määrää vastaavaksi - kolmen vuoden tarkastelujakso alkaa sinä verovuotena, kun de minimis tukea on myönnetty ensimmäisen kerran yritykselle - koska de minimis tuen määritelmä on ajassa liikkuva käsite, tilaa de minimis kiintiöstä voi vapautua vuosittain riippuen tuen myöntämisajankohdasta

12 maksajan kannalta: yrityskohtaisen de minimis tuen määrä 11 Esimerkki 1 Viranomainen harkitsee marraskuussa 2010 suoran avustuksen myöntämistä yritykselle, jonka vuotuinen tilikausi on Yrityksen oman ilmoituksen mukaan se on aikaisemmilla tilikausillaan saanut de minimis tukea seuraavasti: myönnetty suora avustus euroa, tuki maksettu myönnetty suoraa tukea euroa, tuki maksettu Kuinka paljon yritykselle voidaan myöntää de minimis tukea joulukuussa 2010? Koska yritykselle on myönnetty tukea kahden edellisen verovuoden aikana de minimis rajan sallima enimmäismäärä euroa, joulukuussa 2010 tukea ei ole mahdollista myöntää. De minimis kiintiöstä vapautuu tilaa alkavalla tilikaudella, joten de minimis tukea voidaan myöntää seuraavan kerran tammikuussa 2011 enintään euroa.

13 De minimis tuki välittävän toimielimen rahoittajan ja maksajan kannalta: Rahoituspäätöksen valmistelu 12 - kun hanke on arvioitu ohjelmanmukaiseksi, on seuraavaksi arvioitava kunkin hakijan osalta, onko kyse hakijaorganisaation tavanomaisesta juoksevasta toiminnasta, josta aiheutuvat menot ovat tukikelpoisuusasetuksen (1079/2007) 3 :n 2 momentin perusteella tukikelvottomia - arviointi tapahtuu esimerkiksi osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen, osuuskunnan perustamiskirjan tai säätiön perustamismääräyksen ja sääntöjen tai vaihtoehtoisesti kaupparekisteri-, säätiörekisteri- tai yhdistysrekisteriotteesta ilmenevän toimialan perusteella (ks. myös - verohallinnon YTJ-tietopalvelu)

14 maksajan kannalta: Rahoituspäätöksen valmistelu 13 Esimerkki 2 Toimintaympäristön kehittämisavustus: laki (1336/2006) ja sen nojalla annettu valtioneuvoston asetus (675/2007), hanke A uusien yritysten perustamisneuvonta VVC:n hanketarkastusraportissa on todettu, että Uusyrityskeskus ry:n toteuttama hanke A uusien yritysten perustamisneuvonta on tukikelpoisuusasetuksen 3 :n 2 momentin vastainen ja hankkeen kaikki kustannukset/menot tukikelvottomia, koska tarkastuksen perusteella tuki on myönnetty ja käytetty tuensaajan tavanomaiseen toimintaan. Hankekuvauksen mukaan Uusyrityskeskus ry tarjoaa hankkeessa perustamisneuvontapalveluja ja yrittäjyyden tiedottamisen lisäksi kasvuyritysten tunnistamiseen liittyvien palveluiden rakentamista. VVC:n tarkastushavainto perustunee siihen, että uusyrityskeskusten tavanomaiseen juoksevaan toimintaan kuuluu maksuttomien yrityksen perustamis- ja muiden neuvontapalveluiden tarjoaminen yrityksen alkuvaiheessa sekä lausuntojen antaminen starttirahahakemuksista, joissa arvioidaan yritysten elinkelpoisuutta. Uusyrityskeskukset ovat oikeudelliselta muodoltaan aatteellisia yhdistyksiä, joiden toimialasta saa tiedon yhdistysrekisteristä ja yhdistyksen perustamisasiakirjoista.

15 maksajan kannalta: Rahoituspäätöksen valmistelu 14 Jos kyseessä on ohjelman ja tukikelpoisuussääntöjen mukainen toiminta tulee seuraavaksi arvioida, onko tuen ja kehittämisen kohteena olevassa toiminnassa/toimenpiteessä: - kyseessä EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukainen yritys ja sen taloudellinen toiminta/liiketoiminta - kyseessä hakijan tai toimenpiteisiin osallistuvien yksittäisen yritysten oman liiketoiminnan kehittäminen ( täsmäkehittämistoimenpide ) -> missä määrin hankkeen hakija on itsekin de minimis tuen saaja -> missä määrin de minimis -tuen voidaan katsoa kanavoituvan hankkeen toimenpiteeseen osallistuviin yrityksiin -> saako yritys tuesta taloudellista hyötyä (esim. palvelun markkinahintaa alempaan hintaan) - hankkeen hakija voi olla de minimis tuen saaja myös tilanteessa, jossa hankkeen hyväksyttävät kustannukset kattavat hakijan yleisen hankevalmistelun ja hankkeen hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset

16 maksajan kannalta: Rahoituspäätöksen valmistelu 15 Esimerkki 3 ESR-ohjelma-asiakirjan mukainen kehittämishanke (hanke hyväksytty ennen rahoituslain (1652/2009) voimaan tuloa ): valtionavustuslaki (688/2001), hanke S10804 Pirkanmaan Buusti Uusyrityskeskus ry:n toteuttaman hankkeen hankekuvauksessa todetaan, että päätavoitteena on kehittää kustannustehokas neuvonta- ja kehittämispalvelujen toimintamalli nuorille palvelualan yrittäjille. Keskeisenä tavoitteena on neuvoa, kouluttaa ja konsultoida pääasiassa nuoria palvelualan yrityksiä liiketoiminnan kehittämisessä sekä rakentaa palvelumallit niiden tuottamiseen. Hanke sisältää erilaisia myyntiin ja markkinointiin, tietotekniikan kehittämiseen ja yrityksen kasvuun liittyvää neuvontaa sekä omistajanvaihdoksiin liittyvää palvelua. Rahoittaja on tehnyt projektisuunnitelman muutospäätöksen, jolla tuki on muutettu de minimis ehtoiseksi.

17 maksajan kannalta: Rahoituspäätöksen valmistelu 16 Hankkeen projektipäällikkö on täsmentänyt selvityksessään seuraavasti hyväksyttyyn projektisuunnitelman kohtaan 8.1 sisältyviä (kehittämis)toimenpiteitä: 1. MyyntiBuustiin osallistuvat yritykset ovat pieniä 1-3 hengen ja alle 5 vuotta toimineita yrityksiä, joilla ei ole yleensä mahdollisuutta saada muuta apua kuin Pirkanmaan Buustin tuki. Rahassa mitattuna hankkeen tuki yrityksille on vaihdellut muutamasta kymmenestä eurosta maksimissaan 500 euroon. Tarkoituksena on auttaa näitä yrityksiä ns. kuoleman laakson yli. 2. KasvuBuustiin osallistuneet yritykset ovat myös pieniä, kuitenkin jo hieman pidemmälle ehtineitä, yli 5 vuotta toimineita. Tuki näillekin yrityksille on kuitenkin maksimissaan se sama 500 euroa. 3. JatkoBuustissa kohderyhmänä ovat siis yksityiset ihmiset. Sielläkin panostus on n euron luokkaa/asiakas. 4. EBuustiin osallistuneet yritykset voivat sitten olla jo vanhempia ja kokeneempia, vuotta toimineita, kuitenkin nekin ovat suurelta osin alle 10 hengen yrityksiä ja tuki/yritys on maksimissaan 600 euroa.

18 maksajan kannalta: Rahoituspäätöksen valmistelu 17 Työ- ja elinkeinoministeriön työelämä- ja markkinaosaston kilpailupolitiikkaryhmän mukaan: Se, että hakija on ry, ei sulje pois sitä de minimiksen tai valtiontukisääntöjen ulkopuolelle. Tässäkin pitää arvioida, onko toiminta luonteeltaan taloudellista, eli tarjotaanko vastaavaa palvelua, johon tukea haetaan, jo markkinoilla. Jos tarjotaan ja muut valtiontuen kriteerit täyttyvät, kyseessä on tuki ja de minimis asetuksen ja menettelyn avulla tuen myöntäminen on mahdollista. Tämä vaikuttaa taloudelliselta toiminnalta, vastaavia palveluita tarjoavia konsultteja on markkinoilla. Seuraavaksi pitäisi miettiä, saako yritys tästä etua. Jos on niin, että koulutuksiin (kohdat 1,2 ja 4) osallistuvat yritykset eivät maksa koulutuksesta markkinahintaa, vaan pienen omavastuuosuuden ja erotus katetaan valtiontuella/esrrahalla, ne saavat toiminnalleen edun (jota eivät muuten saisi). Jos näin on, Buusti näyttäisi olevan valtiontukisääntöjen piirissä, silloin yksi keino asian ratkaisemiseen on de minimis tuki. Tukea ei voida kuitenkaan myöntää vaikeuksissa olevalle yritykselle, joten jos kohdan 1 kuolemanlaakson yrityksillä tarkoitetaan näitä, de minimis ei tule kyseeseen. Yksityishenkilöihin kohdistunut toimenpide 3. JatkoBuusti ei toteutunut, mutta toteutuessaankaan tuki ei olisi ollut de minimis ehtoista tukea, koska kohderyhmänä oli yksityishenkilöt. Kilpailupolitiikkaryhmän kannanoton jälkeen rahoittaja on tehnyt projektisuunnitelman muutospäätöksen, jossa todetaan, että Buusti -yrittäjyysvalmennusta ei toteuteta eikä de minimis ehtoa käytetä.

19 maksajan kannalta: Rahoituspäätöksen valmistelu 18 Esimerkki 4 Alueellinen kehittämistuki (hanke hyväksytty ennen rahoituslain (1652/2009) voimaan tuloa ): Alueiden kehittämislaki (602/2002) ja sen nojalla annettu valtioneuvoston asetus alueiden kehittämistoimenpiteiden rahoittamisesta (1225/2002), hanke A30051 Teollisuusyritysten hautomoverkostot Kunnallinen kehitysyhtiö Oy:n toteuttaman hankkeen hankekuvauksen mukaan hankkeessa kehitetään maakunnallinen verkostoitunut yrityshautomo konsepti kilpailutetun yrityshautomo-organisaation sekä muiden asiantuntijoiden yhteistyönä. Hankkeessa testataan ja luodaan uusia toimintaprosesseja verkostoituneen maakunnallisen yrityshautomon toimintamalliksi. Hanke keskittyy pääsääntöisesti toimintansa aloittaneiden teollisuusalojen yritysten kehittämiseen, jotka ovat oikeutettuja TE-keskuksen hautomotukeen tai Pre Seed siemenrahoitukseen Hanke toteutetaan siten, että liiketoimintaosaamiseen ja yrityshautomotoiminnan ohjaukseen liittyvät asiantuntijapalvelut ostetaan avoimen kilpailutuksen kautta hyväksytyiltä asiantuntijaorganisaatioilta Hankkeen kautta tuotetaan toimintansa alkuvaiheessa oleville yrityksille osallistumismaksua vastaan sellainen toimintaympäristö ja tarvittavat asiantuntijapalvelut, jotka mahdollistavat hautomoon valittujen yritysten/yrittäjien kilpailukykyisen toiminnan ja menestymisen markkinoilla. Rahoittaja on tehnyt de minimis ehtoisen rahoituspäätöksen.

20 maksajan kannalta: Rahoituspäätöksen valmistelu 19 On huomattava, että rahoitusasetuksen (1695/2009) 2 :n 2 momentin mukaan maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Säännös ei kuitenkaan estä yrityksen osallistumista yhdessä muiden kohderyhmänä olevien yritysten kanssa hankkeessa toteutettavaan kehittämistoimenpiteeseen (esim. toimintamallin, toimintaprosessin tai verkoston kehittäminen), jolloin kanavoitu tuki voi olla de minimis ehtoista. Tällä hetkellä monen kansallisen tukilain perusteella rahoitetaan samantyyppistä toimintaa/toimenpiteitä. Vertailun vuoksi seuraavaksi esimerkki yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen perustuvan lain mukaisesta palvelusta yrityksille. Kyse ei ole de minimis tuesta, koska ryhmäpoikkeusasetuksen soveltaminen sulkee pois de minimis asetuksen soveltamisen. Pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluilla tarkoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön ja ELYkeskusten toimeksiannosta pk-yrityksille järjestettyä yrittäjyysvalmennusta, tuotteistettuja asiantuntijapalveluita, alueellisia elinkeinojen kehittämisprojekteja sekä neuvonta-, koulutuskonsultointi- ja muita kehittämispalveluita. Ulkopuolisilta toimittajilta ostetut pk-yritysten kehittämispalvelut rahoitetaan valtion talousarviomäärärahoilla ja osallistujilta peritään vuosittain talousarviossa vahvistettu rahoitusosuus.

21 maksajan kannalta: Rahoituspäätöksen valmistelu 20 Esimerkki 5 Pk- yritysten osaamisen kehittämispalvelut: laki pienten ja keskisuurten yritysten osaamisen kehittämispalveluista (971/2004), hanke S10343 Yritysten kehittäminen ja avainhenkilöiden koulutus- ja konsultointiohjelmat (TE-keskuksen itse toteuttama hanke) TE-keskuksen itse toteuttaman hankkeen hankekuvauksessa on todettu, että hankkeen palvelut ovat osa TE-keskusten pk-yrityksille tuotettavia osaamisen kehittämispalveluita, joilla edistetään yritysten perustamista, laajentamista ja kehittämistä. Hankkeen toteuttamat ohjelmat sisältävät pk-yrityksen kehittämisessä tarvittavia strategisesti ja operatiivisesti käytettäviä työkaluja ja menetelmiä, joita yritysten avainhenkilöt hyödyntävät yritystensä kehittämisessä. Ohjelmat sisältävät myös yrityskohtaisia osuuksia, jotka toteutetaan asiantuntijatyöskentelynä ja vaikutusten syventämistä on mahdollista edistää niihin liittyvillä konsultointipalveluilla. Ohjelmat toimivat usein kehittämistoimenpiteiden alkuunpanijoina osallistuvissa yrityksissä tai vauhdittavat jo alkaneita toimenpiteitä Yritystoiminnan aloittamista suunnittelevien osalta hankkeen toimenpiteillä pyritään lisäämään osallistujien tietämystä yrityksen perustamiseen ja yritystoimintaan liittyvistä asioista, jolloin yritystoimintaa aloittavilla olisi realistisempi näkemys yrittäjyyden haasteista. Tarkoituksena on myös viestiä yrittäjyyttä suunnitteleville käytettävissä olevista asiantuntijapalveluista, tukipalveluista ja tietolähteistä.

22 maksajan kannalta: Rahoituspäätöksen valmistelu 21 Ennen rahoituspäätöksen tekemistä rahoittajan on pyydettävä hakijalta selvitys aikaisemmin myönnetystä ja maksetusta de minimis tuesta. => EURA järjestelmän projektihakemuksen ja suunnitelman kohta 15.3 De minimis -sääntöselvitys lain (1652/2009) 5 :n ja asetuksen (1695/2009) 22 :n mukaisissa yhteishankkeissa kaikki hakijat ja tiedossa olevat projektisuunnitelman kohdassa 8.1 ja 9 kuvattuihin (kehittämis)toimenpiteisiin esimerkiksi koulutukseen, neuvontaan, konsultointiin tai muuhun kehittämistoimenpiteeseen osallistuvat yritykset ennen toimenpiteeseen osallistumista - hakijan on toimitettava selvitys yrityksille kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana myönnetystä ja maksetusta de minimis tuesta rahoittajalle joko projektihakemuksen liitteenä ja joka tapauksessa ennen rahoituspäätöksen tekemistä/projektisuunnitelman hyväksymistä - vastaavasti tulisi menetellä lain 11 :n ja asetuksen 21 :n mukaisessa tuen siirrossa.

23 maksajan kannalta: Rahoituspäätöksen valmistelu 22 Laki (1652/2009) ja asetus (1695/2009) eivät sisällä säännöksiä de minimis tuen jakamisen/jyvittämisen/kohdentamisen perusteista. Asetuksen (1695/2009) tukipäätöstä koskevan 25 :n 2 momentin mukaan yhteishankkeessa on mainittava valtiontukena myönnetyn tuen jakautuminen tuen saajille. => De minimis tuki merkitään EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätöksessä kohtaan 3.11 Muut ehdot. => säännösten puuttuessa de minimis -tuen määrä voidaan jakaa laskennallisesti de minimis tueksi samassa suhteessa kuin hankkeen toiminnasta tai toimenpiteestä aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset (ml. hankkeen hallinnointikustannukset), joista on vähennetty yrityksen maksamat osallistumismaksut, kohdistuvat hakijaan tai hankkeen toimenpiteeseen osallistuvaan yritykseen. => Yrityksen saama taloudellinen hyöty/etu = yritykseen kohdistuvat hankkeen hyväksyttävät kustannukset (ml. hallinnointikustannukset) yrityksen maksamat osallistumismaksut. Tällöin toimenpiteeseen osallistuvan yrityksen yritystoimintaan kohdistuvista kehittämistyön, koulutus- ja konsultointi-, neuvonta- tai muun kehittämistoimenpiteen/palvelun toteutuneista kustannuksista vähennetään yrityksen maksamat osallistumismaksut, jolloin ainoastaan erotus on de minimis tukea. Vrt. valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä (609/2000) 57a

24 maksajan kannalta: Rahoituspäätöksen valmistelu 23 - rahoituspäätöstä tehtäessä hankkeen toimenpiteisiin osallistuvat yritykset eivät aina ole tiedossa ja lisäksi de minimis tuen enimmäismäärä voi jonkin yrityksen osalta täyttyä kesken hankkeen toteutusajan - myöskään toteutettavat toimenpiteet ja toimenpiteiden lopulliset kustannukset eivät ole vielä tiedossa rahoitusta ja projektisuunnitelmaa hyväksyttäessä, vaan ne selviävät vasta rahoituspäätöksen hyväksymisen ja palvelun kilpailutuksen ja toimenpiteen toteuttajan valitsemisen jälkeen => rahoittajan käytettävissä tulee olla erilaisia vaihtoehtoja de minimis -tuen etukäteisarviointia ja jälkikäteisvahvistamista varten

25 maksajan kannalta: De minimis tuen seuranta 24 A. De minimis -tuen myöntäminen, kohdentaminen ja seuranta hankkeissa, joissa on yksi tai useampi hakija ja toimenpiteisiin osallistuvat yritykset ovat tiedossa: Rahoituspäätöksessä on ilmoitettava: a. että kyse on de minimis -tuesta b. arvio myönnettävän de minimis -tuen määrästä ja jakaantumisesta yritysten kesken c. mainittava de minimis asetuksen täydellinen nimi sekä viitattava Euroopan unionin virallisen lehden numeroon, jossa asetus on julkaistu Rahoittaja toimittaa rahoituspäätöksen tiedoksi kaikille de minimis ehtoista tukea saaville yrityksille. Rahoittajan tulee velvoittaa EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätöksen kohdassa Muut ehdot rahoituspäätökseen päätoteuttajaksi (EAKR) tai toteuttajaksi (ESR) merkityn tuensaajan seuraamaan de minimis tuen kertymistä ja kohdentumista yrityskohtaisesti hankkeen koko toteutusajan kunkin yrityksen osalta. Vuoden viimeisen maksatushakemuksen yhteydessä maksajalle on toimitettava luettelo de minimis tukea saaneista yrityksistä y-tunnuksineen. Maksatushakemuksen kohdan 8.2 Muut liitteet liitteisiin tulee sisältyä myös hankkeen todellisiin toteutuneisiin kustannuksiin ja toimenpiteeseen osallistuneiden yrityksen suorittamiin maksuihin perustuva laskelma yritykseen hankkeen kautta kanavoituneen de minimis tuen määrästä sekä selvitys perusteista, joilla de minimis tuki on laskettu.

26 maksajan kannalta: De minimis tuen seuranta 25 - toteutuneisiin ja yrityksille jyvitettäviin kustannuksiin lasketaan mukaan kaikki hankkeen toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset ml. hallinnointikustannukset - yrityskohtainen seuranta voidaan toteuttaa esimerkiksi erillisinä taulukkoina, hallinnointikustannuksia kannattaa seurata erikseen - jos jokin menoerä esimerkiksi ostopalvelu kohdistuu ainoastaan tiettyyn yritykseen, kyseisen toimenpiteen kustannukset tulee kohdistaa vain kyseiseen yritykseen B. De minimis tuen myöntäminen, kohdentaminen ja seuranta hankkeissa, joissa on yksi tai useampi hakija, mutta toimenpiteisiin osallistuvat yritykset eivät ole tiedossa: Kun varmistuu, että projektisuunnitelmassa mainittu tai mainitsematon kohdan 8.1 tai kohdan 9. (kehittämis)toimenpide toteutuu ja niihin osallistuvat yritykset ovat tiedossa, tulisi tehdä rahoituspäätöksen/projektisuunnitelman muutospäätös. Muutoin samoin kuin kohdassa A.

27 maksajan kannalta: De minimis tuen seuranta 26 Toteutuneen de minimis tuen vahvistamisvaihtoehdot: De minimis tukea saanut yritys tarvitsee ajantasalla olevat tiedot sille myönnetystä tai kohdentuneesta ja maksetusta de minimis tuen määrästä sellaisia tilanteita varten, joissa edellytetään selvitystä de minimis tuen seurantaa varten. Tämä voisi tapahtua seuraavasti: C. Rahoittaja vahvistaa kullekin yritykselle myönnetyn tai kanavoituneen ja maksetun de minimis tuen määrän vuosittain maksatuksessa hyväksyttyjen kustannusten perusteella ja toimittaa kohdan D. mukaisen ilmoituksen de minimis ehtoista tukea saaneille yrityksille. TAI D. Maksaja merkitsee kullekin yritykselle myönnetyn tai kanavoituneen ja maksetun de minimis tuen määrän maksatuspäätökseen kohtaan 4. MUUT TIEDOT De minimis ehtoista tukea on maksettu vuonna 201X x euroa yritykselle Y (y-tunnus), de minimis tuen myöntämisajankohta on pp.kk.201x. Maksaja toimittaa maksatuspäätöksen tiedoksi de minimis ehtoista tukea saaneille yrityksille.

28 ESR-osarahoitteiset tuet ja valtiontuki- ja de mimimis säännöt: EURA 2007 järjestelmässä hallinnoidut tuet 27 DE MINIMIS ASETUKSEN ALAISTA Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002): - Starttiraha 7 luku 5 4 momentti: yrittäjäksi ryhtyvälle henkilöasiakkaalle työllistämistuki toimeentulon turvaamiseksi - Palkkatuki 7 luku 1 a 2 momentti: elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle niiden työttömien osalta, joiden kohdalla yleinen ryhmäpoikkeusasetus ei tule sovellettavaksi Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta (1652/2009) - Manner-Suomen ohjelma-asiakirjan mukaiset kehittämishankkeet 10 5 momentti: taloudellista toimintaa harjoittaville oikeushenkilöille Valtionavustuslaki (688/2001) - Manner-Suomen ohjelma-asiakirjan mukaiset kehittämishankkeet suoraan sovellettavan de minimis asetuksen 1998/2006 perusteella: OPH:n ja STM:n rahoittamissa hankkeissa taloudellista toimintaa harjoittaville oikeushenkilöille (OKM:llä, YM:llä,(ja VM:llä) vain teknistä tukea) YLEISEN RYHMÄPOIKKEUSASETUKSEN ALAISTA Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002): - Palkkatuki 7 luku 1 a 1 momentti: elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle, kun työllistettävä henkilö on vajaakuntoinen, vaikeasti työllistettävä, pitkäaikaistyötön, vailla ammatillista koulutusta oleva, yhdenjaksoinen työttömyys on kestänyt vähintään 6 kk ennen palkkatuen myöntämistä tai henkilö on oikeutettu kotoutumissuunnitelmaan TäsmäKoulutus 6 luku 3 : työnantajalle räätälöity yhteishankintakoulutus, jossa työnantaja osallistuu rahoitukseen ja on hankintasopimuksen allekirjoittajana Laki pienten ja keskisuurten yritysten kehittämispalveluista (971/2004): - pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut