HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET"

Transkriptio

1 1 (30) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Lohjan sairaala Länsi-Uudenmaan Karjalohja sairaanhoitoalue Raasepori Kellokosken sairaala Hyvinkään sairaala Mäntsälä Lapinjärvi Hyvinkää Karkkila Askola Nummi- Järvenpää Pusula Nurmijärvi Pornainen Loviisa Vihti Tuusula Kerava Porvoo Lohja Vantaa Espoo Kauniainen Siuntio Kirkkonummi Helsinki Inkoo Jorvin sairaala HYKSsairaanhoitoalue Sipoo Porvoon sairaala Peijaksen sairaala Porvoon sairaanhoitoalue Hyksin sairaalat Helsingissä Hanko Tammiharjun sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala

2 2 (30) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Sisällys Johdanto Konsernirakenne Konsernin johtamisperiaatteet Visio ja arvot Strategiset päämäärät HUS eli emoyhteisö Toimielimet HUS:n toiminnan organisointi Yhtymähallinto Sairaanhoitoalueet Työterveyshuolto HUS-Tilakeskus Ulkoinen tarkastus Liikelaitokset: sairaanhoidolliset ja muut tukipalvelut Taseyksiköt Tytäryhtiöt Hyvä hallinto Toiminnan ja talouden suunnittelu ja johtaminen Terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma ja HYKS:n ervasairaanhoitopiirien järjestämissopimus Tutkimus ja opetus Talousarvio ja taloussuunnitelma Toiminnan ja talouden suunnittelu Toiminnan ja talouden seuranta ja raportointi Tilinpäätöksen valmistelu ja tuloksen käsittely Rahoituksen, takauksen, lainanoton ja sijoitustoiminnan periaatteet Henkilöstöjohtaminen Investoinnit Hankintaperiaatteet Hankintapoliittiset lähtökohdat Vastuut ja päätöksenteko Konsernin palvelujen käyttäminen Markkinoilla toimiminen... 24

3 3 (30) 6.13 HUS:n palveluksessa olevan henkilön toimiminen HUS:n ulkopuolella Viestintäpoliittiset periaatteet Viestintäpoliittiset lähtökohdat Vastuut ja päätöksenteko Riskienhallintaperiaatteet Riskienhallintapoliittiset lähtökohdat Vastuut ja päätöksenteko Konsernin tarkastus ja valvonta Ulkoinen tarkastus Tarkastuslautakunta Tilintarkastus Sisäinen valvonta ja tarkastus Sisäisen valvonnan lähtökohtia Sisäinen tarkastus HUS-konsernin johtamisen ja ohjaamisen periaatteiden käsittely ja hyväksyminen...29

4 4 (30) Johdanto Tämän asiakirjan tavoitteena on kuvata ja selkiyttää koko HUSkonsernin johtamista ja ohjausta. Asiakirjassa ei käsitellä potilaan hoitoa koskevien ratkaisujen tekemistä. Sairaanhoitopiirien tehtävistä säädetään terveydenhuoltolaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Niiden säännöksiä täydentää HUS:n perussopimus, jonka mukaanhus:n tehtävänä on muun muassa - tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä - lakisääteisten tehtäviensä lisäksi kuntayhtymä hoitaa laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi - tuottaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita sekä olla osakkaana tai jäsenenä yhteisöissä, jotka toteuttavat kuntayhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja - tuottaa toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluja myös muille kuin jäsenkunnille. HUS huolehtii tehtävistään konsernina.konsernilla ei ole juridista itsenäisyyttä, se ei ole oikeushenkilö. HUS-konserni muodostuu HUSkuntayhtymästä ja sen tytäryhtiöistä. Konsernin tavoitteena on huolehtia siitä, että siihen kuuluvat yksiköt tekevät tarkoituksenmukaista yhteistyötä ja että HUS-kokonaisuus hoitaa edellä mainitut tehtävänsä mahdollisimman vaikuttavasti, laadukkaasti ja taloudellisesti.sen vuoksi HUS-konsernia johdetaan ja kehitetään HUS:n ja sen tytäryhtiöiden muodostamana kokonaisuutena. Lainsäädäntöä, HUS:n perussopimusta ja sääntöjä täydentäen HUS:n johtamisessa ja sen konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden omistajaohjauksessa noudatetaan tämän asiakirjan linjauksia. Ajantasainen ohjeistus on luettavissa HUS:n uudessa intranetissä, osiossa Työkalut, hallinnolliset säännöt ja ohjeet. 1 Konsernirakenne Kuntalain mukaisesti HUS-konserni on kokonaisuus, joka muodostuu tilanteessa 1) HUS-kuntayhtymästä (emoyhteisö), joka koostuu viidestä sairaanhoitoalueesta: HYKSin, Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueista sekä neljästä muusta; yhtymähallinnon, työterveyshuollon, HUS- Tilakeskuksenja ulkoisen tarkastuksen tulosalueista. Lisäksi HUS-kuntayhtymään kuuluu kolme sairaanhoidollisia ja neljä yleisiä tukipalveluita tuottavaa liikelaitosta sekä taseyksikköinä toimivat tietohallinto ja apuvälinekeskus; ja

5 5 (30) 2) Juridisesti itsenäisistä yhteisöistä, joissa HUS-kuntayhtymällä on määräysvalta (tytäryhtiöt): HYKSin kliiniset palvelut Oy, HUS-Kiinteistöt Oy,Uudenmaan Sairaalapesula Oy, ja 10 asunto- ja kiinteistöyhtiötä. HUS-konsernin organisaatiorakenne vuonna 2012: 2 Konsernin johtamisperiaatteet 2.1 Visio ja arvot HUS-konsernia johdetaan hyväksytyn strategian, sen arvojen ja päämäärien mukaisesti yhtenä kokonaisuutena siten, että kullakin organisaatiotasolla on selkeät vastuut ja toimivallat yksijohtajaperiaatteen mukaisesti. HUS-konsernin toimintatapa perustuu sairaanhoitoalueiden ja tukipalveluyksiköiden välillä tilaaja-tuottajamalliin. Henkilöstö osallistuu aktiivisesti työpaikkansa toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Kuntayhtymä on kiinteässä yhteistyössä Helsingin yliopiston sekä muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa opetuksen ja tieteellisen tutkimustyön järjestämiseksi ja kehittämiseksi. HUS:n visio on olla uutta luova, kansainvälisesti korkeatasoinen sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja HUS on vetovoimainen työnantaja. HUS:n vision saavuttamista tukevat (10/2011) strategiassa kuvatut arvot: - Ihmisten yhdenvertaisuus

6 6 (30) - Potilaslähtöisyys - Luovuus ja innovatiivisuus - Korkea laatu ja tehokkuus - Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus. 2.2 Strategiset päämäärät Valtuusto hyväksyi kokouksessaan HUS:n strategian vuosille HUS:n strategia perustuu visioon, arvoihin ja yhteiskuntapolitiikan ja terveydenhuollon kehityssuuntaviivoihin perustuviin näkemyksiin. Strategiasuunnitelmassa korostuvat HUS:n aseman säilyttäminen ja voimistaminen erikoissairaanhoidon sekä lääketieteellisen opetuksen ja tutkimuksen johtavana yliopistosairaanhoitopiirinä sekä edellä mainittuun liittyen HUS:n kilpailukykyisyyden varmistaminen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön voimistaminen ja HUS:n työnantajaimagon jatkuva kohentaminen. HUS:n sisäisen johtamisen ja ulkoisen kuvan kannalta luottamuksella on keskeinen merkitys. HUS:n strategia muodostaa pohjan toiminnan ja talouden suunnittelulle. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. HUS:n vision saavuttamiseksi, arvojen toteuttamiseksi ja strategian toimeenpanon varmistamiseksi päätetään vuosittain erityisesti kehitettävät strategiset painopistealueet, joille määritellään toimenpiteet ja vastuutahotsekä mittarit, joilla mitataan asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Strategian päämäärien edistymistä ja toimeenpanoa seurataan säännöllisesti. Strategiakartta HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta E D E L L Y T Y K S E T Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Uudistava johtajuus ja organisaatio Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus A R V O T Ihmisten yhdenvertaisuus Aki Lindén Potilaslähtöisyys Luovuus ja innovatiivisuus Korkea laatu ja tehokkuus Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus

7 7 (30) 3 HUS eli emoyhteisö HUS:n organisaatiorakenne, toimielinten tehtävät ja toimivallat perustuvat jäsenkuntien hyväksymään perussopimukseen ja HUS:n valtuuston hyväksymiin johtosääntöihin (= HUS:ssa hallintosääntö ja liikelaitosten johtosäännöt). Hallintosäännössä määrätään myös linjavastuussa olevien ylimpien viranhaltijoiden tehtävät ja toimivaltuudet. 1 Valtuuston hyväksymissä liikelaitosten johtosäännöissä täydennetään kuntalain säännöksiä liikelaitosten johtokuntien ja toimitusjohtajien tehtävistä ja päätäntävallasta. Hallintosäännön ja liikelaitosten johtosääntöjen määräykset sitovat valtuustoa ja luonnollisesti myös muuta HUS:n organisaatiota. Toimielinten ja viranhaltijoiden tulee toimia asemansa, tehtäviensä ja toimivaltansa mukaisesti. Useissa asioissa on mahdollista edelleen delegoida toimivaltuuksia. Jos hallintosäännössä toimivaltainen viranomainen on oikeutettu edelleen siirtämään tietyssä asiassa ratkaisuvaltaansa edelleen, voi se tehdä erillisen delegointipäätöksen. Ratkaisuvallan tulee aina perustua hallintosääntöön ja muihin johtosääntöihin tai niiden antaman valtuutuksen perusteella tehtyihin delegointipäätöksiin. 3.1 Toimielimet 1 Tulosalueiden, taseyksiköiden ja liikelaitosten toimintaohjeissa määrätään kunkin yksikön johtavien viranhaltijoiden tehtävistä ja ratkaisuvallasta.

8 8 (30) Valtuusto on HUS:n ylin päättävätoimielin. 2 Valtuusto kokoontuu kokouksiinsa kaksi, kolme kertaa kalenterivuodessa. HUS:n valtuusto päättää asioista, joista sen on lain mukaan nimenomaan päätettävä ja asioista, joiden päätösvaltaa se ei ole siirtänyt kuntayhtymän hallitukselle tai muulle toimielimelle taikka viranhaltijalle. Valtuusto hyväksyy HUS:n strategian, konserniohjauksen keskeiset periaatteet jakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet.lisäksi se asettaa talousarviossa ja muilla päätöksillään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Valtuusto päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja tuloksen käsittelystä. Hallituksella 3 on keskeinen merkitys HUS:n toiminnan ohjaamisessa. Perussopimuksen mukaan hallituksen tulee vastatessaan sairaanhoitopiirin hallinnostajataloudenhoidosta erityisesti keskittyä toiminnassaan sairaanhoitopiirin a) strategisten toimintatavoitteiden toteuttamiseen ja talouden tasapainon ylläpitämiseen b) toiminnan tehostamiseen ja sen tarvitsemien rakennejärjestelyjen toteuttamiseen c) toiminnan yhteensovittamiseen d) valtakunnallisten ja erityisvastuualuekohtaisten tehtävien toteuttamiseen e) yliopistotasoisen terveyden tutkimukseen ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön opetukseen f) työnantajatoimintaan g) hallinnon ohjaukseen. 2 Jäsenkuntien valtuustot valitsevat valtuustoon kahdesta viiteen (2-5) jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Kunta, jonka peruspääomaosuus on vähintään kahdeksan (8) % peruspääomasta, on oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään kolme (3) jäsentä. Mikäli kunnan peruspääomaosuus on vähintään 25 %, on kunta oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään viisi (5) jäsentä. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Jäsenkunnan valtuustoon valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä vastaa kunnan suhteellista osuutta viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen mukaisesta peruspääomasta. Prosentin kymmenesosan osuus oikeuttaa yhteen ääneen kuitenkin siten, että kullakin jäsenellä on vähintään yksi ääni. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan saapuvilla olevien jäsenten kesken. Yliopiston edustajien äänimäärä on kymmenen (10) prosenttia kuntien valtuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. 3 Sairaanhoitopiiriä johtaa valtuuston alaisena hallitus, johon valtuusto valitsee toimikaudekseenviisitoista (15) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi Helsinginyliopistolla on oikeus nimetä hallitukseen kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.valtuusto valitsee yhden (1) hallituksen jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1)varapuheenjohtajaksi.Hallituksen kokoonpano on Helsingin yliopiston nimeämiä jäseniä lukuun ottamatta sovitettavasellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eriryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetynsuhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Hallitus on valittava siten, että siinä on jäsenjokaiselta sairaanhoitoalueelta ja niin että kielelliset näkökohdat otetaan huomioon.

9 9 (30) Lisäksi hallituksen tehtävänä on käsitellä kuntayhtymän toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit sekä päättää toimenpiteistä, joihin ne antavat aiheen. Hallituksen painopistealueita ovat HUS:n sairaanhoidon sekä opetusja tutkimustoiminnan järjestäminen siten, että palvelut tuotetaan yhdenvertaisesti, kustannustehokkaasti ja korkeatasoisesti. HUS:n hallituksella on laaja toimivalta antaa velvoittavia määräyksiä tai toimintaohjeita kaikille HUS:n tulosalueille, taseyksiköille ja liikelaitoksille, lukuun ottamattaulkoista tarkastusta. Kuntalain mukaan liikelaitosta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen johtokunta. Muissa kuin lailla yksinomaan johtokunnan päätösvaltaan kuuluvissa asioissa hallituksen ja liikelaitoksen johtokunnan väliset toimivaltasuhteet määräytyvät tämän asiakirjan linjausten mukaan. Niissäkin asioissa, jotka lakisääteisesti kuuluvat liikelaitoksen johtokunnan päätettäviin, voi hallitus kehottaa johtokuntaa toimimaan hallituksen edellyttämällä tavalla. Hallituksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja. Hallitus voi otto-oikeutta käyttämällä siirtää käsiteltäväkseen alaisuudessaan toimivien toimielinten ja viranhaltijoiden päätökset, lukuun ottamatta niitä liikelaitoksen johtokunnan päätöksiä, jotka lain mukaan kuuluvat sen päätettäviin. Konsernijaosto koordinoi hallituksen alaisena toimielimenä HUS:n tukipalveluja. Sen tehtävänä on - tehdä esityksiä konserniohjauksen linjauksista ja periaatteista sekä liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavista tavoitteista - seurata, että liikelaitokset ja tytäryhtiöt toimivat valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti, sekä osaltaan huolehtia konsernivalvonnan toteuttamisesta - käsitellä liikelaitosten ja tytäryhtiöiden seurantaraportit sekä muutoinkin seurata niiden toimintaa - käsitellä konserniohjaukseen liittyviä liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevia linjauksia. Vähemmistökielisen lautakunnan tehtävänä on lakisääteisenä lautakuntana kehittää ja yhteensovittaa HUS:n kielellisen vähemmistön erikoissairaanhoitoa sekä vähemmistön kielellä annettavaa terveydenhuoltohenkilökunnan koulutusta. Lautakunnan alaisuudessa vähemmistökieliset jaostot seuraavat vähemmistökielisen väestönosan oikeutta saada hoitoa äidinkielellään ja käsittelevät omalta osaltaan terveydenhuoltohenkilökunnan vähemmistökielen opetusta. Psykiatrisen sairaanhoidon lautakuntahuolehtii hallituksen apuna psykiatrisen sairaanhoidon kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Sairaanhoitoalueiden lautakuntien sekä liikelaitosten johtokuntien asemaa jatehtäviä käsitellään jäljempänä. 3.2 HUS:n toiminnan organisointi Kuntayhtymä on organisoitu sisäistä ohjausta ja johtamista varten yhtymähallintoon ja sairaanhoidon palveluja tuottaviin sairaanhoitoalueisiin ja tulosyksiköihin sekä sairaanhoidollisia ja muita tukipalveluja tuottaviin liikelaitoksiin, taseyksiköihin ja tulosalueisiin.

10 10 (30) Yhtymähallinto HUS:n toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa kuntayhtymän toimintaa, huolehtia konserniohjauksesta sekä vastata osaltaan siitä, että valtuuston ja hallituksen asettamat tavoitteet saavutetaan. Toimitusjohtaja on yhtymähallinnon johtavien viranhaltijoiden 4 ja sairaanhoitoalueiden johtajien sekä tietohallinnon taseyksikön johtajan esimies. Toimitusjohtajan esikuntana toimivan yhtymähallinnon keskeisenä tehtävänä on luoda edellytyksiä sairaanhoitopiirin toiminnalle HUS:n strategiaan sisätyvien päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi yhtymähallinto vastaa seuraavien toimintojen ohjauksesta: - toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta - investoinnit - opetus- ja tutkimustoiminta sekä suhteiden hoitaminen Helsingin yliopistoon ja muihin oppilaitoksiin - työnantajatoiminta - edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet sekä kansainväliset asiat - rahoitus- ja sijoitustoiminnan järjestäminen - riskien hallinta - omaisuuden hallinta ja sopimushallinta - viestintä ja julkisuuskuva-asiat 4 Johtajaylilääkäri, hallintojohtaja, hallintoylihoitaja, hallintoylilääkäri, henkilöstöjohtaja, talousjohtaja, tarkastusjohtaja ja viestintäjohtaja.

11 11 (30) - hallitus- ja valtuustoasioiden sekä konsernijaoston valmistelu ja toimeenpano - keskitetyt hallintotoiminnat, joihin sisältyvät muun muassa o lakiasiat o erilaiset toimintapolitiikka-asiat: hankintapolitiikka, henkilöstöpolitiikka, investointipolitiikka, ympäristöpolitiikka jne. o keskitetty koulutus- ja kehittämistoiminta ja ulkopuolista rahoitusta saavien kehitysprojektien koordinointi - sisäinen tarkastus. HUS:n toimitusjohtajalla on selkeä organisatorinen linjavastuu, samoinrajoitetusti henkilöstöjohtajalla, johtajaylilääkärillä ja talousjohtajalla. Viranhaltijatasolla hallintojohtaja huolehtii tytäryhtiöiden omistajaohjauksesta. HYKSin kliiniset palvelut Oy:n vastuuhenkilönä toimii kuitenkin hallintoylilääkäri. Muut yhtymähallinnon viranhaltijat toimivat asiantuntijoina eivätkä ole suoranaisessa linjavastuussa muuhun organisaatioon nähden. Yleishallinnolla, henkilöstöhallinnolla ja taloushallinnolla on koko HUS-konsernin läpi kulkeva yhtenäisiä toimintakäytäntöjä ohjaava koordinoiva ja konsultoiva ohjaustehtävä Sairaanhoitoalueet Sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri jakaantuu kunnittain sairaanhoitoalueisiin, joista määrätään HUS:n perussopimuksessa. Kuntayhtymän sairaanhoitoalueet ovat - HYKS-sairaanhoitoalue - Hyvinkään sairaanhoitoalue - Lohjan sairaanhoitoalue - Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue - Porvoon sairaanhoitoalue. Sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävänä on omalta osaltaan toteuttaa HUS:n strategiaa ja talouden hallintaa. Sen tehtävänä on kuntayhtymän hallituksen ohjauksessa - johtaa sairaanhoitoalueen toimintaa siten, että valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan - valmistella sairaanhoitoaluetta koskevat hallituksen ja valtuuston käsiteltävät asiat sekä huolehtia niiden täytäntöönpanosta - huolehtia yhteistyöstä alueensa kuntien perusterveydenhuollon kanssa - tehdä esityksiä alueensa toiminnan kehittämisestä - käsitellä alaistaan toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit ja päättää toimenpiteistä, joihin ne antavat aiheen. Sairaanhoitoalueilla ei ole omaa tasetta. Sairaanhoitoalueen johtajan tehtävänä on johtaa sairaanhoitoalueen operatiivista toimintaa ja osaltaan vastata siitä, että sairaanhoitoalueelle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Sairaanhoitoalueen johtaja toimii sairaanhoitoalueen lauta-

12 12 (30) kunnan alaisuudessa. Sairaanhoitoalueiden johtajat toimivat esittelijän ominaisuudessaan lautakuntansa alaisina viranhaltijoina. Organisatorisesti heidän linjaesimiehensä on HUS:n toimitusjohtaja. Johtajaylilääkäri voi lakiin perustuen antaa yleisohjeita potilaan ottamisesta sairaalaan ja sairaalasta poistamiseen. Toimialajohtajat ovat HYKS-sairaanhoitoalueella kliinisten tulosyksiköiden johtajia ja ovat tulosyksikkönsä toiminnasta vastuussa HYKS-sairaanhoitoalueen johtajalle, joka ko. toiminnassa on tulosyksikön johtajan esimies. Sen lisäksi heidän tehtävänään on johtajaylilääkärin johdolla yhteistyössä sairaanhoitoalueiden johtajien kanssa huolehtia omien erikoisalojensa kehittämisestä ja koordinoinnista koko HUS-alueella Työterveyshuolto Työterveyshuollon tulosalue huolehtii keskitetysti koko HUS:n tarvitsemista työterveyshuollon palveluista. Valtuusto asettaa sen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Henkilöstöjohtaja on tulosalueen johtajan esimies HUS-Tilakeskus HUS-Tilakeskuksen tehtävänä on vastata kuntayhtymän edustajana siitä, että HUS:lla on käytettävissään toiminnan vaatimuksia vastaavat tilat, kiinteistöomaisuutta hoidetaan tehokkaasti ja ympäristöarvot otetaan huomioon kaikessa konsernin toiminnassa. HUS-Tilakeskus edustaa omistajaa, tuottaa tilat ydintoiminnalle ja liikelaitoksille sekä tilaakiinteistöjen hoitoon liittyvät palvelut, mukaan lukien kiinteistöjen turvallisuuspalvelut.valtuusto asettaa sen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousjohtaja on tulosalueen johtajan esimies Ulkoinen tarkastus Tarkastuslautakunnasta ja sen alaisuudessa omana tulosalueenaan toimivasta ulkoisen tarkastuksen yksiköstä sekä tilintarkastajista viitataan 7 kohdassa esitettyyn. 3.3 Liikelaitokset: sairaanhoidolliset ja muut tukipalvelut Sairaanhoidollisia ja muita tukipalveluja tuottavat seuraavat liikelaitokset: HUSLAB, HUS-Kuvantaminen, HUS-Apteekki, HUS-Desiko, HUS-Logistiikka, Ravioli ja HUS-Servis. HUS:n liikelaitokset kuuluvat HUS:n organisaatioon, toisin sanoen ne eivät ole itsenäisiä oikeushenkilöitä. Kuntalain 87 a :n mukaan kunnallinen liikelaitos voidaan perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. HUS:n liikelaitosten kohdalla kysymys on sisäisestä tilaaja tuottaja-toimintatavasta. Kysymyksessä ei ole liiketoiminta, vaan liiketaloudellisten toimintaperiaatteiden mukaan toimiminen. Kuntalain 10 a luku sisältää erityiset säännökset liikelaitoksista: siinä säädetään liikelaitoksen johtokunnan ja liikelaitoksen toimitusjohtajan

13 13 (30) asemasta ja tehtävistä sekä ratkaisuvallasta, joita voidaan täydentää valtuuston hyväksymillä liikelaitosten johtosäännöillä. Niin ikään laissa säädetään liikelaitosten toimintaa koskevista talousarvio- ja tilinpäätösprosesseista. HUS:n hallitus asettaa ja nimittää sekä tarvittaessa erottaa liikelaitosten johtokunnat. Niin ikään se valitsee liikelaitoksen toimitusjohtajan asianomaisen liikelaitoksen johtokunnan annettua asiassa lausuntonsa. Johtokunnalla on keskeinen asema liikelaitostoiminnassa. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunnan tehtävänä on muun muassa päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta. Niin ikään johtokunnan tehtävänä on hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma. HUS:n kutakin liikelaitosta johtaa virkasuhteinen toimitusjohtaja. Hänen tehtävänään on johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtia liikelaitoksen hallinnosta sekä talouden hoidon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Toimitusjohtaja toimii johtokunnan esittelijänä ja huolehtii myös johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta. Liikelaitosten toimitusjohtajat toimivat esittelijän ominaisuudessaan johtokuntansa alaisina viranhaltijoina. Johtajaylilääkäri on HUSLAB-, HUS-Kuvantaminen- ja HUS-Apteekki-liikelaitosten toimitusjohtajien esimies. Talousjohtaja on HUS-Desiko-, HUS-Logistiikka-, Ravioli- ja HUS- Servis-liikelaitosten toimitusjohtajien esimies. Liikelaitoksilla on oma tase. Liikelaitoksille asetetaan valtuuston hyväksymässä talousarviossa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja seurantamittarit. Liikelaitosten ja niiden asiakkaiden välillä tehdään toiminnan läpinäkyvyyttäselkiyttävät palvelusopimukset tuotettavista palveluista, niiden määrästä ja laadusta sekä arvio kokonaislaskutuksen määrästä. 3.4 Taseyksiköt Tietohallinto ja Apuvälinekeskus ovat taseyksiköitä. Taseyksikkö on osa kuntayhtymää, eikä se ole erillinen oikeushenkilö. Taseyksikön perustamisesta päättää valtuusto, joka samalla vahvistaa sen aloittavan taseen. Taseyksiköiden tehtävä ja toiminnan tarkoitus on yhtenevä sen kanssa mitä on sanottu liikelaitoksista. Taseyksiköllä ei ole omaa luottamushenkilöelintä eikä johtosääntöä. Taseyksikköä koskevat hallintosäännön määräykset ja muu HUS:n toimintaa koskeva ohjeistus. Valtuusto asettaa taseyksiköiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taseyksikön tulot ja menot sekä investoinnit sisältyvät kuntayhtymän talousarvioon. Taseyksiköllä on eriytetty kirjanpito ja erillistilinpäätös.

14 14 (30) HUS:n toimitusjohtaja on Tietohallinnon ja johtajaylilääkäri Apuvälinekeskuksen johtajan esimies. 4 Tytäryhtiöt Tukipalveluja tuottavat myös HUS-Kiinteistöt Oy ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy sekä 10 asunto- ja kiinteistöyhtiötä. Lisäksi konserniin kuuluu HYKSin kliiniset palvelut Oy. 5 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimialana on rakennuttaminen, kiinteistöjen tekninen hoito ja kunnossapito, työsuhdeasuntotoiminta ja turvallisuuspalvelut. HUS omistaa HUS-Kiinteistöt Oy:n sataprosenttisesti ja yhtiö tuottaa palveluja pääasiallisesti HUS:n muille yksiköille. Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n (USP Oy) on HUS:n (70 %) ja Helsingin kaupungin (30 %) omistama yhtiö, jonka toimialana on tekstiilien vuokraus ja huolto, leikkaustekstiilien pakkaus ja sterilointi. Yhtiön tuotannosta vähäinen osa suuntautuu muille kuin omistajille tai HUS:n jäsenkunnille. Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden tehtävänä on ylläpitää työsuhdeasuntoja HUS:n palveluksessa olevalle henkilöstölle HUS:n hallituksen hyväksymän asuntopolitiikan mukaisesti. HYKSin kliiniset palvelut Oy:stä HUS:n omistusosuus on 70 prosenttia. Yhtiön toimialana on erikoissairaanhoito ja siihen liittyvä potilaiden diagnostiikka ja hoito sekä koulutus-, tutkimus-, tuotekehitys-, konsultaatio-, osto-, myynti ja vuokraustoiminta. Yhtiö voi omistaa ja/tai hallita vuokrasopimuksen nojalla toimintansa edellyttämiä tiloja, koneita, laitteita ja välineitä. Yhtiö toimii markkinoilla, ja tuottaa palveluja pääasiassa muille tahoille kuin omistajilleen.yhtiön toiminta ei saa vaarantaa HUSin lakisääteisten tehtävien hoitamista HUSin jäsenkuntien potilaiden hoidossa eikä erityisvastuualueen ja valtakunnallisesti keskitettyjen tehtävien hoitamisessa. Tytäryhtiöt noudattavat toiminnassaan osakeyhtiölakia ja yhtiöjärjestystään. Tästä syystä kuntalain säätelemät ohjauskeinot eivät sovellu suoraan yhtiöiden ohjaamiseen. Osakeyhtiön toimielimiä ovat yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat. Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä toimielin. HUS:n tytäryhtiöiden yhtiökokoukset päättävät vain laissa nimenomaan säädetyistä asioista. Yhtiöiden hallituksille ja toimitusjohtajille kuuluvat kaikki muut asiat. Hallituksen tärkeimmät tehtävät ovat toimitusjohtajan valinta ja mahdollinen erottaminen, yhtiön strategian määrittely ja sen toteuttamisen seuranta, tärkeimmät liiketoimintapäätökset sekä varainhoidon valvonta. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön operatiivises- 5 HUS-konserniin kuuluvat seuraavat tytäryhtiöt (konsernin omistusosuus-%): HUS- Kiinteistöt Oy (100 %), Kiinteistö Oy HUS-Asunnot (100 %), Uudenmaan Sairaalapesula Oy (69,93 %), Kiinteistö Oy Jorvi (100 %), Kiinteistö Oy Asolanrinne 1 (100 %), VN Fastigheter (100 %), Kiinteistö Oy Kangasjyvä (100 %), Kiinteistö Oy Laurinkatu 24 (100 %), Asunto Oy Pilvenmäki (100 %), FAB Jägarbacken (70,0 %), Kiinteistö Oy Joukahaisentie 5 (69,03 %), Kiinteistö Oy Tuusulan vesitorninrinne (66,67 %) ja Kiinteistö Oy Lahenkallio (52,71 %).Lisäksi HUS on osakkaana 9 osakkuusyhteisössä ja 2 yhteisyhteisöissä, joiden omistusosuus vaihtelee. Osakkuus- ja yhteisyhteisöjen tilinpäätökset yhdistetään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.

15 15 (30) ta johtamisesta. Tilintarkastajan tehtävä on varmistaa osakeyhtiön antaman tiedon, ennen kaikkea tilinpäätöksen, luotettavuus. Tytäryhtiöt toimivat osakeyhtiölain säännösten nojalla. Ne ovat kuitenkin velvollisia noudattamaan HUS:n valtuuston ja hallituksen antamia linjauksia. Tytäryhtiöt ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä. Omistajaohjaus on HUS:n edustajien päätösvallan käyttämistä yhtiökokouksessa tai vastaavissa elimissä sekä muita toimenpiteitä, joilla HUS omistajana myötävaikuttaa yhtiön hallintoon ja toimintaperiaatteisiin. Tytäryhtiön hallituksen ja toimivan johdon tulee selvittää ennalta omistajan eli HUS:n suhtautuminen yhtiön kannalta merkittäviin investointeihin ja muihin vastaaviin hankkeisiin. Tytäryhtiöiden on ennalta hankittava kuntayhtymäntoimitusjohtajan tai hänen niin harkitessaan kuntayhtymän hallituksen suostumus: - yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muuttamiseen; - taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittäviin toiminnallisiin muutoksiin (esimerkiksi uudet liiketoiminta-alueet); ja - merkittäviin henkilöstöpoliittisiin ratkaisuihin (esimerkiksi henkilökunnan lomauttaminen). Yhtiön hallituksen tulee informoida etukäteen kuntayhtymän hallitusta yhtiön toimitusjohtajan valinnasta. Valtuusto asettaa tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden tavoitteet HUS:n talousarviossa. HUS:n hallitus käyttää HUS:n puhevaltaa ja se nimeää tytäryhtiöiden yhtiökokousedustajat sekä antaa heille ohjeet esimerkiksi tytäryhtiöihin valittavien hallitusten kokoonpanosta HUS:n osalta. Hallituksen tehtävänä on ohjeiden antaminen HUS:ia eri yhteisöissä edustaville henkilöille. Poikkeuksena edellä sanotusta ovat asunto- ja kiinteistöyhtiötsamaten kuin osakkuusyhtiötkin, joiden osalta HUS:n puhevaltaa käyttää HUS:n toimitusjohtaja. Viranhaltijatasolla tytäryhtiöiden konserniohjauksesta huolehtii hallintojohtaja, lukuun ottamatta HYKSin kliiniset palvelut Oy:tä, jonka konserniohjauksesta huolehtii hallintoylilääkäri. 5 Hyvä hallinto Hyvällä hallinnolla varmistetaan, että HUS konsernissa toimitaan ja asiat käsitellään asianmukaisesti sekä oikeusturvan vaatimukset täyttävällä tavalla. HUS:n hallitus on hyväksynyt erilliset hyvän hallinnon periaatteet, joita HUS-konsernin toimielinten, viranhaltijoiden ja toimihenkilöiden on noudatettava kaikessa toiminnassaan. Ne koskevat kaikkea HUS:n toimintaa; potilashoitoa, hallintoa ja muuta toimintaa, riippumatta siitä liittyykö tähän varsinaista hallinnollista päätöksentekoa. Hyvän hallinnon periaatteet ovat tiivistetysti seuraavat: Yleisperiaatteet

16 16 (30) Yhdenvertaisuusperiaate: velvollisuus kohdella asiakkaita tasapuolisesti ja johdonmukaisesti. Tarkoitussidonnaisuuden periaate: velvollisuus käyttää toimivaltaa yksinomaan lain mukaan perusteltuihin tarkoituksiin ja kielto käyttää harkintavaltaa väärin. Objektiviteettiperiaate: toimien on oltava objektiivisesti perusteltavia ja puolueettomia. Suhteellisuusperiaate: toimien on oltava oikeassa suhteessa laissa määriteltyyn päämäärään nähden. Luottamuksensuojaperiaate: toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Hallinnon palveluperiaate: toiminnan tarkoitus on palvella asiakkaita ja heidän tarpeitaan. Tämä ilmenee muun muassa neuvontavelvollisuutena sekä puutteellisen asiakirjan täydennyspyyntönä sekä siten, että yksikön on viranpuolesta siirrettävä väärälle taholle tullut asiakirja oikealle. Julkisuusperiaate: oikeus saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta sekä käyttää hyväksi julkisuusperiaatteen mukaisesti saatua tietoa sekä oikeus levittää sitä edelleen. Osakeyhtiössä asia ja asiakirjat eivät ole lähtökohtaisesti julkisia. Hallitus tai toimitusjohtaja voi kuitenkin tapauskohtaisesti päättää, että jokin yhtiötä koskeva sinällään ei-julkinen tieto on julkinen. Päätöksenteko Päätöksenteon tulee perustua lainsäädäntöön sekä HUS:n sääntöihin ja ohjeisiin. Esittelijän päätösehdotus tulee laatia niin täsmällisesti, että päätös voidaan sen pohjalta tehdä. Asian esittelijä on vastuussa hänen esittelystään tehdystä päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä. Jokainen esimies onlisäksi velvollinen valvomaan alaisensa päätöksenteon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä HUS:n sääntöjen ja ohjeiden noudattamista. Esteellisyys Päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä on varmistuttava siitä, etteivät asian käsittelyyn osallistuvat ole esteellisiä. Kuntayhtymän luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden esteellisyydestä asian valmisteluun ja päätöksentekoon säädetään kuntalaissa ja hallintolaissa. Osakeyhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan esteellisyydestä on säännökset osakeyhtiölaissa. Esteellisyyssäännöksillä turvataan luottamusta hallintoon ja asioiden käsittelyn puolueettomuuteen. Valvonta Toiminnan luotettavuus edellyttää riittävää valvontaa. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta, ulkoisen tarkastuksen johtaja ja tilintarkastajat (ks. 7.1). Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on HUS:n ja tytäryhtiön hallituksella (ks. 7.2). Kuntayhtymän toimitusjohtajalla on kokonaisvas-

17 17 (30) tuu kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä, toteuttamisesta ja toimivuuden varmistamisesta. Sisäinen valvonta on olennainen osa päivittäistä johtamista ja kaikkea esimiestyötä. Viranhaltijat ja esimiehet vastaavat myös siitä, että henkilöstön toimivalta ja vastuut on asianmukaisesti määritelty. Esimiehen vastuulla on päivittäinen henkilöstö- ja omaisuusriskien valvonta. Toimiva sisäinen valvonta ehkäisee ja paljastaa väärinkäytöksiä. Epäilyt väärinkäytöksistä on tutkittava välittömästi ja ryhdyttävä toimenpiteisiin ja tarvittaessa oikeudellisiin toimiin. 6 Toiminnan ja talouden suunnittelu ja johtaminen 6.1 Terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma ja HYKS:n erva-sairaanhoitopiirien järjestämissopimus Terveydenhuoltolaissa säädetään HUS:ntehtävistä ja toimintaan vaikuttavista asioista, kuten esimerkiksi kiireellisen hoidon antamisen ja potilaiden tutkimukseen ja hoitoon pääsemisen vähimmäisajoista, sairaanhoitopiirin potilaiden yhdenvertaisesta kohtelusta, potilasturvallisuudesta ja muista laatukysymyksistä. Edellä mainitut säännökset tulee ottaa huomioon suunniteltaessa HUS:n strategiaa ja vuosittaista toimintaa. Toiminnan ja talouden ohjauksen keskiössä on HUS:n jäsenkuntien ja HUS:n yhteisesti hyväksymä terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma. 6 Se on HUS:n jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä HUS:n toiminnan ja talouden suunnittelujärjestelmän keskeinen instrumentti HUS:n alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi. HUS-alueen järjestämissuunnitelma tehdään sekä sairaanhoitoaluekohtaisesti että HUS-tasolla. Jäsenkuntien ja HUS:n näkemykset kuntien erikoissairaanhoidon tarpeesta ja käytöstä perustuvat yhteiseen tietopohjaan, jonka muo- 6 Terveydenhuoltolain mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa.

18 18 (30) 6.2 Tutkimus ja opetus dostavat muun muassa HUS:n johdon tietojärjestelmästä saatavat seurantatiedot. Terveydenhuoltolaissa säädetään myös erityisvastuualueiden (ervaalueiden) yhteistyöstä. 7 Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen tarkoitus on samansuuntainen kuin alueellisen terveydenhuoltosopimuksen, sopijapuolina vain ovat sairaanhoitopiirit keskenään. HUS:ssa erva-yhteistyö järjestetään HUS:n, Eksoten ja Carean virkamiesjohdosta muodostetun yhteistyöelimen avulla. Se luo yhteistä linjaa toimintojen yhteensovittamiselle. Valmistelun tueksi myös ko. sairaanhoitopiirien hallitusten puheenjohtajisto käy yhdessä edellä mainittujen viranhaltijoiden kanssa vuosittain 1 2 kertaa neuvotteluja. Yhtymähallinnossa erva-asioiden hoidosta vastaa hallintoylilääkäri. HUS:n hallitus hyväksyy järjestämissopimuksen puitetasolla HUS:n valtuuston vahvistamaantalousarvioon perustuen. HUS:n toinen lakisääteinen tehtävä on lääketieteellinen opetus ja tutkimus. Terveydenhuoltolain 7 luvussa säädetään opetuksen ja tutkimuksen järjestämisestä ja rahoituksesta. 8 7 Erikoissairaanhoidon yhteen sovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimus on laadittava kunnallisvaltuustokausittain. Sopimuksen toteutumista on arvioitava vuosittain yhteistyössä alueen kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaan hoitoa antavassa toimintayksikössä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on hyväksyttävä järjestämissopimus kuntalain (365/1995) 81 :n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Jos kuntayhtymät eivät pääse sopimukseen erikoissairaanhoidon järjestämisestä tai jos järjestämissopimus ei täytä 2 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä, valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä. 8 Entiseen verrattuna muutoksia aiheutuu siitä, että lääketieteellisestä opetus- ja tutkimustoiminnasta säädetään erva-aluetasolla, muun muassa STM määrää tutkimuksen painoalueista yhteistyössä erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien kanssa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain. Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Rahoitusta maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella.

19 19 (30) Myös tällä saralla toiminta nivoutuu edellä mainittuun yhteistyöhön muiden erva-alueen sairaanhoitopiirien kanssa. Tutkimustoiminnassa hyödynnetään HUS:n valmiuksia monitieteellisentutkimustoiminnan arvioinnin, rahaliikenteen ja muun hallinnoinnin osalta. 6.3 Talousarvio ja taloussuunnitelma 6.4 Toiminnan ja talouden suunnittelu Valtuusto hyväksyy HUS:n toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet HUS:n talousarviossa ja kolmea tai useampaa vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on neljä vuotta. Kuntalain 65.3 :n alijäämän kattamista ja toimenpideohjelman laatimista koskevia säännöksiä ei sovelleta kuntayhtymässä eikä sen liikelaitoksissa tai muussa taseyksikössä. Toimintaa ei kuitenkaan voida suunnitella siten, että talous muodostuu pitkällä aikavälillä tai pysyvästi alijäämäiseksi. Valtuusto asettaa HUS-tasoiset sekä tulosalue- ja taseyksikkökohtaiset sekä liikelaitoksien ja tytäryhtiöiden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet siten, että ne tukevat HUS:n strategiassa asetettuja päämääriä. Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kuntayhtymän talousarvion erillinen osa. Valtuusto päättää myös HUS:n talousarviossa liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Myös tytäryhtiöt laativat kalenterivuodelle HUS:n strategiassa esitettyjen päämäärien toteutumista edistävän talousarvion. HUS:n hallitus päättää koko HUS-konsernin keskeisistä taloussuunnittelun valmistelun periaatteista. Niiden pohjalta HUS:n toimitusjohtaja voi antaa tarkempia koko konsernia koskevia linjauksia. Yksiköt laativat talousarvionsa laadintaohjeiden perusteella. Hallitus päättää esityksestä valtuustolle. Viime kädessä valtuusto päättää talousarvion sisällöstä. Toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion valmistelu edellyttää HUS:n sisäistä valmistelua, jäsenkuntien sekä muiden sairaanhoitopiirien ja asiakkaiden kanssa käytäviä neuvotteluja. Täydellisyysperiaatteen mukaisesti HUS:n tulee laatia talousarvionsa siten, että siihen sisältyvät toiminnan vaatimat toimintakulut ja menot kokonaisuudessaan. Talousarvion on oltava realistinen. HUS:n talousarviota laadittaessa toimintakulujen arviointi perustuu sairastavuuden kehitysennusteisiin ja realistisiin jäsenkuntien maksuosuuksiin. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on perustettava alueelleen yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja voivat hakea terveyden tutkimuksen rahoitusta.

20 20 (30) Jäsenkunnan lopullinen maksuosuus määräytyy sen asukkaille ennakkoon vahvistetuin hinnoin annettujen hoitojen aiheuttamista kustannuksista. HUS:n hallitus päättää HUS tasoisesti talousarvion - sisäisestä valmisteluprosessista; - kuntayhteistyön toteuttamisesta; ja - talousarviolaadinnan perusteista. 6.5 Toiminnan ja talouden seuranta ja raportointi HUS:n valtuuston hyväksymä talousarvio ja -suunnitelma ohjaavat kuntayhtymän toimintaa. HUS:n kaikessa toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Mikäli talousarvion tavoitetta ei voida saavuttaa, on tehtävä talousarviomuutos mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. HUS:n hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävänä on seurata toimintaa ja taloutta asetettujen tavoitteiden suhteen HUS-tasolla sekä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, kun poikkeamia ilmenee.hallitukselle esitettävässä raportissa keskitytään valtuuston vahvistamiin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Edellä sanottu soveltuu myös kunkin toimielimen ja asianomaisen johtajan vastuuseen alaisestaan toiminnasta. HUS:ssa laaditaan kuukausikohtainen seurantaraportti ja osavuosikatsaukset kolmannesvuosittain. Jäsenkunnilla on mahdollisuus seurata palvelusuunnitelmansa toteutumista HUS-Totalista. Lisäksi HUS toimittaa määrävälein kunnille kirjallisen raportin kuntakohtaisista toteutumista. Sairaanhoitoalueiden johtajat raportoivat säännöllisesti alueensa toiminnasta ja taloudesta HUS:n toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle. Ne yhtymähallinnon viranhaltijat (johtajaylilääkäri, talousjohtaja, hallintojohtaja, hallintoylilääkäri, henkilöstöjohtaja), joille on vastuutettu tulosalueiden, taseyksiköiden, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden konsernitason ohjaus, raportoivat säännöllisesti ao. yksikön toiminnasta ja taloudesta kuntayhtymän toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle. Vastuuhenkilöiden tehtävänä on käydä osavuosikatsauksiin liittyvät seurantakokoukset. 6.6 Tilinpäätöksen valmistelu ja tuloksen käsittely HUS-konserniin kuuluvat yksiköt toimittavat HUS-konsernia koskevaa konsernitilinpäätöstä varten tarvittavat tiedot erikseen määriteltävänä ajankohtana yhtymähallinnon talousryhmälle ja konsernitilinpäätöksen laatimista varten HUS-Servisille. Tytäryhtiöt järjestävät kirjanpitonsa ja poistosuunnitelmansa siten, että niistä saadut tiedot ovat yhdistettävissä konsernitilinpäätökseen. Konsernitilinpäätöstä varten laaditaan vuoden alussa julkaistava kirjausohje sekä loppuvuodesta julkaistava tilinpäätösohje raportointipohjineen. Tuloksen käsittelystä päätetään tilinpäätöksen yhteydessä. Käytännössä jäsenkunnat ovat vaatineet, että HUS oikaisee jo tilikauden aikana laskutustaan mahdollisimman lähelle toteutuvaa. HUS:n sisällä

21 21 (30) joudutaan päättämään sisäisen laskutuksen oikaisusta vastaavalla tavalla. HUS:n liikelaitokset toimivat tulevaisuudessa entistä enemmän sisäisinä palvelujen tuottajina jäsenkunnat mukaan lukien. Tuloksen käsittelyn ja sisäisen laskutuksen oikaisun osalta noudatettavat periaatteet ovat samat sairaanhoitoalueille, muille tulosalueille, taseyksiköille ja liikelaitoksille. HUS:n raportointijärjestelmästä on nähtävillä sekä kunkin yksikön todellinen tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja oikaisuja että niiden jälkeen 6.7 Rahoituksen, takauksen, lainanoton ja sijoitustoiminnan periaatteet 6.8 Henkilöstöjohtaminen Valtuusto päättää lainan ottamista ja antamista sekä sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen sekä pitkäaikaisen vieraan pääoman muutoksista. Hallitus päättää pitkäaikaisesta lainanotosta valtuuston talousarvioissa tai erikseen tekemän päätöksen asettamissa rajoissa. Hallitus voi päätöksellään siirtää edelleen päätösvaltaa lainan ottamisesta. HUS:n ja sen tytäryhtiöiden palvelussuhteessa olevan henkilöstön asema määräytyy kulloinkin voimassa olevien säädösten sekä virkaja työehtosopimusten sekä niistä HUS:ssa päätettyjen soveltamisohjeiden mukaisesti. Hallitus päättää henkilöstöpolitiikasta, yhdenvertaisen palkkapolitiikan toteuttamisessa ja kannustavan palkkausjärjestelmän periaatteista, ja siitä, miten niitä sovelletaan HUS-konsernissa. Henkilöstöjohtamisen näkökulmasta HUS on yksi työnantaja. Tulosalueiden, liikelaitosten, taseyksiköiden ja tytäryhtiöiden tulee noudattaa HUS:n strategian linjauksia ja HUS:n hallituksen hyväksymiä henkilöstöpoliittisia linjauksia. HUS:n menestymisen kannalta avainasia on, että konserni onnistuu osaavan henkilöstön rekrytoinnissa ja palveluksessa pitämisessä. Tämä edellyttää voimakasta panostamista suunnitelmalliseen henkilöstöpolitiikkaan. Koko HUS-konsernissa arvioidaan jatkuvasti henkilöstön tarvetta ja luodaan menetelmiä henkilöstörakenteen ja - mitoituksen kehittämiselle sekä rekrytointiin. HUS:n henkilöstön osaamistarpeet määrittyvät niistä palveluista, joita HUS:n jäsenkunnat ja muut asiakkaat tarvitsevat. Osaamisen kehittämisen on oltava suunnitelmallista. Sen on sisällettävä oppilaitosten perus- ja erikoistumiskoulutuksen lisäksi HUS:n oman koulutustoiminnan järjestämisen, jonka tulee perustua henkilöstön osaamiskartoitukseen ja organisaation osaamistarpeen ja muutosten ennakoivaan kartoitukseen. Perehdytystä ja työhön opastusta tulee kehittää jatkuvasti. Työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä on seurattava vuosittain ja toteutettava tarvittavat kehittämis- ja parantamistoimenpiteet. Tavoitteena on työolosuhteista ja -suojelusta ja henkilöstön työkyvystä huo-

22 22 (30) lehtimalla vähentää sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrää. Vuorovaikutuksellinen, reilu ja selkeä, hyvää hallintotapaa noudattava johtaminen edistää työhyvinvointia ja parantaa tuottavuutta. Henkilöstön rekrytointia, työssä viihtymistä ja tuloksellista toimintaa tukevat osaltaan kannustavat palkkaus- ja palkitsemismallit. 6.9 Investoinnit Talousarvioon sisältyy neljän vuoden pituinen investointisuunnitelma. Investoinneilla ylläpidetään, rakennetaan ja hankitaan toiminnalle tarpeellisia tiloja sekä hoitoon ja tukitoimintoihin tarvittavia kalliita välineitä. Investointitarpeet syntyvät väestö-, toimintatapa- ja teknologiamuutoksista rakennusten ja välineiden ikääntymiseen liittyvistä korjaamis- ja uusimistarpeen lisäksi. Investointiehdotusten tulee pohjautua strategiaan ja terveydenhuoltopalvelujen järjestämissuunnitelmaan. Investointitarpeiden ja -ehdotusten sekä niiden taloudellisten ja muiden vaikutusten huolellinen arviointi on tärkeää hoidollisten tarpeiden arvioinnin ohella. HUS:ssa talousarvion investointiosa ja suurten, kustannusarvioltaan vähintään euron hankkeiden lyhyen ja pitkän aikavälin ohjelmat valmistellaan konsernin johdon ohjauksessa. Valmistelussa painotetaan investointien strategista merkitystä. Kaikki suuret hanketarpeet arvioidaan koko HUS:n näkökulmasta, ei vain investointia esittäneen yksikön tavoitteiden ja tuloksen kannalta. Suurten sairaanhoitopalveluihin liittyvien rakennusprojektien suunnittelua, koordinointia, vaihtoehtoselvityksiä ja vastaava työtä varten on asetettu konsernin toimitusjohtajan vetämä ohjausryhmä. Suuret tietojärjestelmähankkeet valmistellaan ja arvioidaan vastaavasti tietohallinnon johtoryhmässä. Vähintään euron investointien toteuttaminen edellyttää, että ne sisältyvät investointiohjelmaan. Hallintosäännössä on määräykset investointi- ja hankeohjelmien hyväksymisestä. 9 Investointiprosessi on kuvattu investointiohjeessa. Rakennusinvestoinneissa tilaaja on HUS-Tilakeskus ja tuottaja HUS-Kiinteistöt Oy. IT-hankkeiden tilaajia ovat yhtymähallinto, sairaanhoitoalueet, liikelaitokset ja muut HUS:n yksiköt ja tuottajana on tietohallinnon taseyksikkö. Laitehankinnoissa tilaajia ovat sairaanhoitoalueet ja liikelaitokset ja tuottajana on HUS-Logistiikka. Edellä mainitut vastuutahot huolehtivat osaltaan hankeohjelmien toteuttamisen toimeenpanosta. 9 Hallintosäännön 5 :n mukaan valtuusto päättää kustannusarvioltaan yli euron hankkeita koskevasta investointiohjelmasta. Muiden suurten investointien ( euroa) investointiohjelman vahvistaa hallintosäännön 6 :n mukaisesti hallitus. Pienistä, alle euron investoinneista tehdään omat hankeohjelmat ja niistä päättäminen on määrätty hallintosäännön 18 :ssä. Sairaanhoitoalueen johtaja, muun tulosalueen johtaja ja taseyksikön johtaja päättää alle euron laitteiden investointiohjelmasta. Tietohallinnon taseyksikön johtaja päättää alle euron tietotekniikkahankkeiden investointiohjelmasta. HUS-Tilakeskuksen johtaja päättää alle euron rakennusinvestointien investointiohjelmasta. Apuvälinekeskuksen taseyksikön johtaja päättää alle euron apuvälineiden hankintaohjelmasta.

HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET

HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET Talous- ja konsernijaosto 18.5.2015, OHEISMATERIAALI 3 1 (32) HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET 2 (32) 3 (32) Sisällys Johdanto... 5 1 Konsernirakenne... 6 2 Konsernin johtamisperiaatteet...

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET

HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET 1 (36) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Valtuusto 13.6.2012 Luonnos HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET 17.4.2012 2 (36) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Sisällys Valtuuston

Lisätiedot

PERUSSOPIMUS. I LUKU Sairaanhoitopiiri. 1 Nimi ja kotipaikka

PERUSSOPIMUS. I LUKU Sairaanhoitopiiri. 1 Nimi ja kotipaikka 1 PERUSSOPIMUS I LUKU Sairaanhoitopiiri 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Samkommunen Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt ja sen kotipaikka

Lisätiedot

HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET 1 (32)

HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET 1 (32) HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET 1 (32) 2 (32) 3 (32) Sisällys Johdanto... 5 1 Konsernirakenne... 6 2 Konsernin johtamisperiaatteet... 6 2.1 Visio ja arvot... 7 2.2 Strategiset päämäärät...

Lisätiedot

HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET

HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET 1 (36) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Valtuusto 13.6.2012 Luonnos HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET 17.4.2012 2 (36) 3 (36) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Sisällys

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Muutosehdotukset yhtymävaltuuston hyväksymään hallintosääntöön

Muutosehdotukset yhtymävaltuuston hyväksymään hallintosääntöön Muutosehdotukset yhtymävaltuuston 23.11.2016 19 hyväksymään hallintosääntöön 1(6) Muutosehdotukset yhtymävaltuuston 23.11.2016 19 hyväksymään hallintosääntöön 3 luku Henkilöstöorganisaatio 9 Henkilöstöorganisaatio

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö

Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö Valtuusto 10.6.2009 1 SISÄLLYSLUETTELO Apuvälinekeskusliikelaitoksen johtosääntö... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunta... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta...

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ Voimassaoleva 1.1.2014. HALLINTOSÄÄNTÖ Muutokset/lisäykset/poistot I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

HALLINTOSÄÄNTÖ Voimassaoleva 1.1.2014. HALLINTOSÄÄNTÖ Muutokset/lisäykset/poistot I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 HALLINTOSÄÄNTÖ Voimassaoleva 1.1.2014 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET HALLINTOSÄÄNTÖ Muutokset/lisäykset/poistot I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Esitys muutoksiksi 1 Hallintosäännön määräysten sisältö ja soveltaminen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET

SUONENJOEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET SUONENJOEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 30.1.2012 8 Voimaan: 1.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite 2 Soveltamisala 3 Konserniohjeen käsittely ja hyväksyminen

Lisätiedot

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ

LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ LUKIOLIIKELAITOS TAVASTIAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. SOVELTAMISALA Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän ylläpitämästä lukioliikelaitos Tavastiasta ovat voimassa laissa säädetyn lisäksi tämän johtosäännön määräykset.

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Sisällysluettelo Liikelaitosten organisaatio

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Hallintosääntöön esitetään tehtäväksi terveydenhuoltolain voimaantulosta ja organisaatiorakenteen ja vastuiden muutoksista aiheutuvat tarkistukset.

Hallintosääntöön esitetään tehtäväksi terveydenhuoltolain voimaantulosta ja organisaatiorakenteen ja vastuiden muutoksista aiheutuvat tarkistukset. Hallitus 28.11.2011, LIITE 5 HALLINTOSÄÄNNÖN MUUTOKSEN PERUSTELUT Hallintosäännön minimivaatimuksista on säädetty kuntalain 50 :ssä. Kuntalain mukaan hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet Haukiputaan kunta Konserniohjeet 17.1.2011 2 Sisältö 1 Kuntakonserni... 3 2 Konserniohjeiden soveltamisala... 3 3 Kunnan ohjausvallan käyttäminen... 3 3.1. Hallinnon järjestäminen... 4 3.2. Toiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Lautakunnan 5.5.2009 hyväksymä versio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Yleiset määräykset Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta on se toimielin, jolla sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.10.2013 118 Voimaan 1.1.2014 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimiala... 2 II LUKU... 2 2 Johtokunta... 2 III LUKU...

Lisätiedot

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta (22.12.2016) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen 25.1.2017 klo 10.00-27.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi 2 luku 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisöalue Maakuntien

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 116 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 13 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

K O N S E R N I O H J E

K O N S E R N I O H J E K O N S ERNIOHJE KEMIÖNSAAREN KUNTA Valtuusto hyväksynyt 7.12.2011 1. KONSERNIOHJEEN TAVOITE JA TARKOITUS Kemiönsaaren kuntakonsernin konserniohjeen tavoite on edistää yhteisen näkemyksen muodostamista

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 117 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 14 1.1.2013

Lisätiedot

Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba

Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa 18.4.2017 Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba 13.4.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi KoJon tavoite tuottaa sisältöä ja linjauksia uuden maakunnan

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA

HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA HYVÄ HALLINTO JA VAKAA TALOUS HUIPPUTULOSTEN PERUSTANA erikoissairaanhoito on dynaamisesti kehittyvä yhteiskunnallisen palvelun alue, kaikki uusiutuu viiden vuoden välein Tänään Harvardissa, huomenna HYKSissä

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Ohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Ohje on käsiteltävä tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tai vastaavissa hallintoelimissä.

Ohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Ohje on käsiteltävä tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tai vastaavissa hallintoelimissä. SODANKYLÄN KUNTA Kunnanhallitus (Kh 10.12.1997) KONSERNIOHJEET KONSERNIOHJEEN TAVOITE Näillä ohjeilla kunnanhallitus antaa konsernitason toimintaohjeet ja -periaatteet sekä täsmentää kunnan ja kunnanhallituksen

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

1 (5) LUUMÄEN KUNNAN KONSERNIOHJE. Hyväksytty: Valtuusto 10.11.2008 58. Voimaantulo: 1.1.2009. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite

1 (5) LUUMÄEN KUNNAN KONSERNIOHJE. Hyväksytty: Valtuusto 10.11.2008 58. Voimaantulo: 1.1.2009. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite Hyväksytty: Valtuusto 10.11.2008 58 Voimaantulo: 1.1.2009 LUUMÄEN KUNNAN KONSERNIOHJE Valtuusto kunnan ylimpänä päätöksentekijänä määrittelee kunnan tavoitteet ja

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Oulun kaupunki Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö

Oulun kaupunki Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö Oulun kaupunki Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 118 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 16 1.1.2013

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN KONSERNIOHJEET

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN KONSERNIOHJEET 1(7) POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN KONSERNIOHJEET Hallituksen 20.4.2009 hyväksymät ja 1.7.2009 voimaan tulevat 2(7) POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN KONSERNIOHJEET Sisällysluettelo

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sipoon kunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo xx.xx.2017 Kunnanvaltuusto xx.x.2017 Sisällysluettelo 1 Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 0 Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Valtuusto / /2017 1 Sisällysluettelo 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus;

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

30.11.2009 Dnro 90/123/09

30.11.2009 Dnro 90/123/09 1 (6) Niuvanniemen sairaalan johtosääntö 1.1.2010 1. Luku Sairaalan toiminta, ohjaus ja valvonta 1 Sairaalan toiminta Johtokunta on 30.11.2009 hyväksynyt johtosäännön valtion mielisairaaloista annetun

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE 1 Kv 3.3.2008 Sääntö tulee voimaan heti Kumottu 20.12.2000 hyväksymä konserniohje HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE Tarkoitus ja tavoite Soveltamisala Sitovuus Hyvinkään kaupungin konserniohjeella tuetaan

Lisätiedot

Omistajaohjaus kuntakonsernissa

Omistajaohjaus kuntakonsernissa Omistajaohjaus kuntakonsernissa Johtava lakimies, varatuomari Pirkka-Petri Lebedeff Suomen Kuntaliitto Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kuntamarkkinat Helsinki 14.9.2011 Esityksen pääkohdat

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa.

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa. Riihimäen kaupunki JOHTOSÄÄNNÖT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.1.2015 Voimaantulo 1.4.2015 1. LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimialan

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän konserniohjeet

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän konserniohjeet Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän konserniohjeet Sisältö 1 Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite...2 2 Soveltamisala...2 3 Konserniohjeen käsittely ja hyväksyminen...2 4 Konserniohjeen sitovuus...3 5 Konsernin

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupungin 1 valtuusto hyväksynyt

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupungin 1 valtuusto hyväksynyt HELSINGIN KAUPUNKI Kaupungin 1 HELSINGIN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE 1 Johdanto Kaupunkikonserni on omistus- ja hallintorakenne, jonka tarkoituksena on mahdollistaa siihen kuuluvien yksiköiden välinen yhteensopivuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö

Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö Järvi-Pohjanmaan maaseututoimi Johtosääntö 1 Voimaantulo 1.1.2017 Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus 2 2 Toimivallan siirtäminen 2 3 Suhde muihin säädöksiin

Lisätiedot

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. TAIVALKOSKEN KUNTA TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 15.11.1996 57 Voimaantulo 1.1.1997 1 luku Valvontajärjestelmä 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään

Lisätiedot

Sisällys 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite... 2

Sisällys 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite... 2 Maalahden kunnan konserniohje Hyväksytty kunnanvaltuustossa 29.6.2017 91 Sisällys 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite... 2 2. Soveltamisala... 2 3. Konserniohjeen käsittely ja hyväksyminen... 2 4. Konserniohjeen

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007

HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007 0 02 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007 Tarkastustoimi 1 Tarkastusjärjestelmä 2 Toimiala Helsingin kaupungin ulkoisessa

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Toimialan toiminta-ajatus...

Lisätiedot

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA Valtuuston 12. päivänä marraskuuta 2008/24 hyväksymä 1.3 JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU TEHTÄVÄT, TOIMINNAN JOHTAMINEN JA ORGANISAATIO 1 Tehtävät Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Valtuuston kokouksessa käsitellyt asiat:

Valtuuston kokouksessa käsitellyt asiat: HALLITUS 81 17.06.2015 VALTUUSTON KOKOUKSEN 17.6.2015 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 21/00/02/00/01/2013 HALL 81 Valtuuston kokouksessa 17.6.2015 käsitellyt asiat: 1 Kokouksen avaaminen 2 Nimenhuuto ja ääniluettelon

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö Oulun kaupunki Rakennusvalvontatoimen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 115 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 12 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot