HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET

Transkriptio

1 1 (36) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Valtuusto Luonnos HUS-KONSERNIN JOHTAMISEN JA OHJAAMISEN PERIAATTEET

2 2 (36) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Sisällys Valtuuston päätös HUS:n ja sen tytäryhtiöiden johtamisen ja ohjaamisen periaatteista... 4 Johdanto... 6 OSA I HUS-konsernin rakenne, siihen kuuluvia yksiköitä koskeva lainsäädäntö HUS-konserni HUS eli emoyhteisö Tulosalueet Ulkoinen tarkastus Yhtymähallinto Sairaanhoitoalueet Työterveyshuolto HUS-Tilakeskus Liikelaitokset: sairaanhoidolliset ja muut tukipalvelut Taseyksiköt Tytäryhtiöt Yhteis- ja osakkuusyhteisöt OSA II HUS-konsernin yhteiset periaatteet Normiohjaus ja ohjeistus Toiminnan ja talouden ohjaus Terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma ja HYKSin ervasairaanhoitopiirien järjestämissopimus Tutkimus ja opetus HUSin strategia Toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta Suunnittelu Talousarvio ja -suunnitelma Seuranta Tilinpäätös ja tuloksen käsittely Rahoitus, takaus, lainanotto ja sijoitustoiminta Henkilöstöhallinnon asiat Investoinnit Hankinnoista päättäminen Konsernin palvelujen käyttäminen Markkinoilla toimiminen... 33

3 3 (36) 8 Riskien hallinta Viestintä HUS-konsernin johtamisen ja ohjaamisen periaatteiden käsittely ja hyväksyminen Käytetyistä käsitteistä... 35

4 4 (36) Valtuuston päätös HUS:n ja sen tytäryhtiöiden johtamisen ja ohjaamisen periaatteista Kuntayhtymän toimintaa ohjaa terveydenhuollon lainsäädäntö, kuntalaki, jäsenkuntien hyväksymä HUSin perussopimus, hallintosääntö, liikelaitosten johtosäännöt, sekä niiden nojalla tehdyt päätökset toimivallan edelleen siirtämisestä. Tytäryhtiöitä koskee osakeyhtiölaki, yhtiöjärjestys ja mahdollinen osakassopimus. Tällä päätöksellään valtuusto linjaa käytänteitä, joita HUSkonsernissa tulee noudattaa. Tässä päätöksessä ei käsitellä lääketieteellisten tai hoitotieteellisten ratkaisujen tekemistä potilaan hoidossa. Johtajaylilääkärillä on lain mukaan oikeus antaa yleisohjeita potilaan ottamisesta sairaalaan ja sairaalasta poistamisesta. HUS:n lakisääteisenä tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Niin ikään HUS hoitaa lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi. Lisäksi HUSilla on terveydenhuoltolaissa säädetyt eritysvastuualuetehtävät sekä asetuksella säädettyjä valtakunnallisia tehtäviä. HUS:n yksiköillä on oikeus HUSin toimitusjohtajan etukäteen antamalla suostumuksella vähäisessä määrin tuottaa palveluja vapaille markkinoille. Mikäli kyseistä toimintaa harjoitetaan laajassa mitassa, edellyttää se HUSin valtuuston päätöstä. HUS-kuntayhtymää johdetaan hyväksytyn strategian, sen arvojen ja päämäärien mukaisesti yhtenä kokonaisuutena siten, että kullakin organisaatiotasolla on selkeät vastuut ja toimivallat yksijohtajaperiaatteen mukaisesti. Kunkin organisaatiotason johtajalla ja esimiehellä on toiminnallinen, henkilöstö- ja taloudellinen vastuu. Toimielinten ja viranhaltijoiden tulee noudattaa HUSin säännöissä määrättyä tehtäväjakoa ja toimivaltuuksia. Toiminnan ja talouden ohjauksen keskiössä ovat HUSin jäsenkuntien ja HUSin valtuustokausittain yhteisesti hyväksymä terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma sekä HYKS:n erva-alueen sairaanhoitopiirien välinen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Valtuuston hyväksymä HUSin strategian luo perustan HUSin toiminnan ja talouden suunnittelulle. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. HUSin talousarvio laaditaan siten, talousarvioon sisällytetään HUSin lakisääteisten ja muiden velvoitteiden vaatimat määrärahat. Perussopimuksen mukaan pääsääntönä on, että kuntayhtymän menot katetaan annetuista palveluista perittävillä ennakkoon määrätyillä kiinteillä palvelumaksuilla. Maksujen perusteet vahvistaa kuntayhtymän valtuusto ja palveluista perittävistä sairaalakohtaisista hinnoista päättää kuntayhtymän hallitus. Jäsenkunnan lopullinen maksuosuus

5 5 (36) määräytyy sen asukkaille annettujen hoitojen aiheuttamista kustannuksista etukäteen vahvistetun hinnaston mukaisin maksuin. HUS-konsernissa tehdään kuukausikohtainen seurantaraportti ja kolmannesvuosittain osavuosikatsaukset. Osavuosikatsaukset ovat hyvin analysoituja ja ne sisältävät mahdolliset korjaavat toimenpiteet. Valtuusto päättää tuloksen käsittelystä tilinpäätöksen yhteydessä. Käytännössä jäsenkunnat ovat vaatineet, että HUS oikaisee laskutustaan mahdollisimman lähelle toteutuvaa siten, että kunnat saavat tilinpäätöksiinsä oikeat luvut. HUSin sisällä tehdään sisäisen laskutuksen oikaisu vastaavalla tavalla. HUSin liikelaitokset toimivat tulevaisuudessa entistä enemmän sisäisinä ja jäsenkunnille palveluja tuottavina yksiköinä. Asiakashyvityksen ja tuloksen käsittelyn osalta sairaanhoitoalueita, muita tulosalueita, taseyksiköitä ja liikelaitoksia kohdellaan samojen periaatteiden mukaisesti. Hallitus hyväksyy erilaisia toimintapolitiikkoja, kuten henkilöstöpolitiikan, investointipolitiikan, hankintapolitiikan, ympäristöpolitiikan, riskienhallintapolitiikan jne. Hallitus määrää päätöksessään kunkin toimintapolitiikkapäätöksen soveltamisesta HUSia ja sen tytäryhtiöitä koskien. Rahoituksen, takauksen, lainanoton ja sijoitustoiminnan osalta noudatetaan tämän asiakirjan II osan kohdassa Talousarvioon sisältyy neljän vuoden pituinen investointisuunnitelma. Investointitarpeiden ja -ehdotusten sekä niiden taloudellisten ja muiden vaikutusten arviointi on yksi tärkeimpiä käytössä olevista ohjauskeinoista. Investoinneilla ja niiden priorisoinnin yhteydessä tehtävillä valinnoilla voidaan vaikuttaa suoraan sairaalakapasiteetin laajuuteen ja muun muassa palvelutuotannon sijoittumiseen kuntayhtymän alueella ja siten edistää sairaanhoitopiirin strategisia tavoitteita. Valtuusto päättää kustannusarvioltaan yli euron hankkeita koskevasta investointiohjelmasta. Muiden suurten investointien ( euroa) investointiohjelman vahvistaa hallintosäännön 6 :n mukaisesti hallitus. Investointiohjelmaan sisältyvissä hankinnoissa päätöksentekomenettelyä joustavoitetaan siirtämällä hallintosäännön määräyksen perusteella itse hankinnasta päättäminen johtaville viranhaltijoille sekä HUS-Kiinteistöt Oy:lle. HUS-konserniin kuuluvat yksiköt ovat velvollisia käyttämään keskitetysti hoidettuja palveluja, olipa organisointimuotona tulosalue, taseyksikkö, liikelaitos tai tytäryhtiö. Yksiköiden välinen toiminta perustuu palvelusuunnitelmiin (tai -sopimuksiin). Mikäli ko. yksikkö ei itse pysty tuottamaan tilattua palvelua, hankkii se sen muualta alihankintana. Tytäryhtiöiden osalta voi olla perusteltua poiketa edellä sanotusta. Poikkeavalle järjestelylle on saatava HUSin toimitusjohtajan etukäteen antama suostumus.

6 6 (36) Johdanto Tällä asiakirjalla määritellään hallintosääntöä ja liikelaitosten johtosääntöjä täydentäen periaatteet HUSin johtamiselle ja sen konserniin kuuluvien yhtiöiden omistajaohjaukselle. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös yhteis- ja osakkuusyhteisöjen omistajaohjauksessa. Asiakirjan I osassa kuvataan - HUS-konsernin rakenne - HUSin tulosalueita, taseyksiköitä, liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskeva keskeinen lainsäädäntö - keskeisten toimielimien sekä eräiden johtavien viranhaltijoiden tehtävät ja toimivalta. Osassa II määritellään lainsäädännön ja HUSin sääntöjä täydentäen yhteiset pelisäännöt koskien erilaisia käytäntöjä, toimintapolitiikkoja ja palveluita. Tavoitteena on selkiyttää ja jäntevöittää koko HUSkonsernin johtamista ja ohjausta. Lopputuloksena on muodostaa niin luottamushenkilötasolla kuin viranhaltijatasolla HUSin kokonaisedun ja toimintayksiköiden kannalta mahdollisimman hyvä ja toimiva johtamis- ja ohjausjärjestelmä. Yhtymähallinnolla, tulosalueilla, taseyksiköillä. liikelaitoksilla ja tytäryhtiöillä sekä osakkuus- ja yhteisyhteisöllä on oma roolinsa ja toimivaltansa. Toimivaltarajat toisaalta suojaavat autonomian päätöksenteossa ja toisaalta siihen myös pakottavat. HUS-konserni on omistus- ja hallintorakenne, jolla ei ole juridista itsenäisyyttä. Sen tarkoituksena on mahdollistaa siihen kuuluvien yksiköiden välinen yhteensopivuus ja yhteistyö, josta koituu hyötyä kuntayhtymälle ja sitä kautta kuntayhtymän jäsenkunnille ja niiden asukkaille. HUS-kuntayhtymä emoyhteisönä vastaa HUS-konserniin kuuluvien yhteisöjen kehityksen ohjaamisesta sekä palveluiden määrittelystä. Yhteisöjä käytetään täydentämään sairaanhoidollisia ja yleisiä tukitoimintoja sekä HUS-kuntayhtymän että ulkopuolisten organisaatioiden yhteistyössä hoitamissa tehtävissä. Sairaanhoitopiirien tehtävistä säädetään terveydenhuoltolaissa ja erikoissairaanhoitolaissa, joita säännöksiä täydentäen HUSin tehtävänä on perussopimuksensa mukaan muun muassa - tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä - lakisääteisten tehtäviensä lisäksi kuntayhtymä hoitaa laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi - tuottaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita sekä olla osakkaana tai jäsenenä yhteisöissä, jotka toteuttavat kuntayhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja - tuottaa toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluja myös muille kuin jäsenkunnille.

7 7 (36) Terveydenhuoltolaki, joka tuli voimaan , laajentaa HUSin lakisääteistä toimialaa, mutta ei aiheuta järjestämissuunnitelmaa lukuun ottamatta tosiasiallista muutosta edellä mainittuun HUSin toimialamääräykseen. HUS huolehtii tehtävistään HUS-konsernina. Sillä seikalla, miten toiminta on organisoitu kuuluuko toimintayksikkö HUS-konserniin sairaanhoitoalueena vai muuna tulosalueena, kunnallisena liikelaitoksena tai tytäryhtiönä taikka osakkuus- tai yhteisyksikkönä on merkitystä konsernin ohjauksen sekä talousarvio- ja tilinpäätösprosessin kannalta. Organisointitavasta riippumatta on löydettävä sopiva tasapaino voimakkaan konserniohjauksen ja yksiköiden riittävän, toimintaa motivoivan tuottavuutta lisäävän toimintavapauden välillä. Voimakasta konserniohjausta tarvitaan asioiden määrittelyssä, joissa tulee noudattaa yhteistä linjaa koko HUS-konsernissa ja asioissa, joihin on saatava konsernijohdon, hallituksen tai toimivan virkamiesjohdon kanta. Päätösvaltaa on HUSin hallintosäännöllä, liikelaitosten johtosäännöillä ja toimintaohjeilla sekä muilla päätöksillä siirretty varsin suurelta osin sille organisaatiotasolle, jolla itse toimintakin tapahtuu. Näin turvataan mahdollisimman sujuva ja läpinäkyvä päätöksenteko suuressa organisaatiossa. HUSin strategian mukaisesti sairaanhoidon palveluita tuottavien yksiköiden on voitava keskittyä ydintehtäväänsä. Ns. tukipalvelut tuotetaan pääsääntöisesti liikelaitosten ja tytäryhtiöiden toimesta. HUSkonsernin toimintatapa perustuu sairaanhoidon palvelujen ja tukipalvelujen välillä tilaaja tuottaja-malliin. HUS-konsernia johdetaan hyväksytyn strategian, sen arvojen ja päämäärien mukaisesti yhtenä kokonaisuutena siten, että kullakin organisaatiotasolla on selkeät vastuut ja toimivalta yksijohtajaperiaatteen mukaisesti.

8 8 (36) OSA I HUS-konsernin rakenne, siihen kuuluvia yksiköitä koskeva lainsäädäntö 1 HUS-konserni Kuntakonsernia ja kunnallista liikelaitosta koskeva sääntely kuntalaissa tuli voimaan Kuntakonsernin määrittelyllä on kuntalaissa on merkitystä muun muassa valtuuston tavoiteasettelussa (13 ) ja konsernijohdon tehtävissä (25 a ). Kuntalain 16 a.n mukaisesti HUS-konserni on kokonaisuus, joka muodostuu tilanteessa 1) HUS-kuntayhtymästä (emoyhteisö), joka koostuu viidestä tulosyksikkörakenteeltaan yhtenevästä sairaanhoitoalueesta: HYKSin, Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueista sekä neljästä muusta; ulkoisen tarkastuksen, yhtymähallinnon, HUS-työterveyshuollon ja HUS- Tilakeskuksen tulosalueista. Lisäksi HUS-kuntayhtymään kuuluu kolme sairaanhoidollisia ja neljä yleisiä tukipalveluita tuottavaa liikelaitosta sekä taseyksikköinä toimivat tietohallinto ja apuvälinekeskus; 2) Juridisesti itsenäisistä yhteisöistä, joissa HUS-kuntayhtymällä on määräysvalta (tytäryhtiöt): HYKSin kliiniset palvelut Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy, HUS-Kiinteistöt Oy ja 10 asunto- ja kiinteistöyhtiötä. 1 Määräysvallalla tarkoitetaan tilannetta, jossa emoyhteisöllä on 1) oikeus käyttää yli puolta kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai 2) oikeus nimittää tai erottaa enemmistö kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä; ja 3) HUSin osakkuus- ja yhteisyksiköt. 1 HUS-konserniin kuuluvat seuraavat tytäryhtiöt (konsernin omistusosuus%): HUS- Kiinteistöt Oy (100 %), Kiinteistö Oy HUS-Asunnot (100 %), Uudenmaan Sairaalapesula Oy (69,93 %), Kiinteistö Oy Jorvi (100 %), Kiinteistö Oy Asolanrinne 1 (100 %), VN Fastigheter (100 %), Kiinteistö Oy Kangasjyvä (100 %), Kiinteistö Oy Laurinkatu 24 (100 %), Asunto Oy Pilvenmäki (100 %), FAB Jägarbacken (70,0 %), Kiinteistö Oy Joukahaisentie 5 (69,03 %), Kiinteistö Oy Tuusulan vesitorninrinne (66,67 %) ja Kiinteistö Oy Lahenkallio (52,71 %)

9 9 (36) HUSin ja sen konsernin toimintaorganisaatio vuonna 2012: POTILAAT Länsi-Uusimaa 43,0 milj. 456 henk. Lohja 71,0 milj. 705 henk. HYKS 1 231,3 milj henk. Hyvinkää 146,7 milj henk. Porvoo 61,6 milj. 566 henk. HUS-Apteekki 116,0 milj. 173 henk. HUS-Servis 48,7 milj. 860 henk. Työterveyshuolto 6,5 milj. 54 henk. HUS-Desiko 65,7 milj henk. Konsernilla ei ole juridista itsenäisyyttä, se ei ole oikeushenkilö. Ottaen huomioon emoyhteisön eli HUSin toiminnan ja koon verrattuna tytäryhtiöihin, on johtamisen ja ohjauksen pääpaino kohdistettava HUSiin. Samalla on kuitenkin tiedostettava esimerkiksi sairaanhoitoalueisiin, liikelaitoksiin ja tytäryhtiöihin liittyvät ominaispiirteet. HUS-konsernin johtamisen ja ohjauksen periaatteissa nousevat esille HUSin keskushallinnon eli yhtymähallinnon asema ja tehtävät suhteessa sairaanhoitoalueisiin ja muihin tulosalueisiin, liikelaitoksiin ja tytäryhtiöihin. Vastaavasti poliittisessa päätöksentekojärjestelmässä arvioidaan valtuuston, hallituksen, sairaanhoitoalueiden lautakuntien, liikelaitosten johtokuntien ja tytäryhtiöiden keskinäistä tehtävä- ja toimivallanjakoa. HUS- Tilakeskus 150,4 milj. 26 henk. HUS-Logistiikka 135,2 milj. 276 henk. HUSLAB 164,9 milj henk. Tytäryhteisöt HUS-Kiinteistöt Oy 116,4 milj. 309 henk. HUS-Röntgen 98,9 milj. 923 henk. Ravioli 37,2 milj. 426 henk. Uudenmaan Sairaalapesula Oy 15,5 milj. 233 henk. Apuvälinekeskus 6 milj. 20 henk. Tietohallinnon taseyksikkö 62,4 milj. 205 henk. Toimitusjohtaja Yhtymähallinto 105 henk. Hallitus Ulkoinen tarkastus 4 henk. Valtuusto Tarkastuslautakunta OMISTAJAKUNNAT

10 10 (36) Valtuusto on HUSin ylin päättävä elin. Se hyväksyy HUSin strategian, konserniohjauksen keskeiset periaatteet. Uutena tärkeänä tehtävänä valtuusto päättää HUSin ja sen konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. 2 Valtuusto asettaa talousarviossa ja muilla päätöksillään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet - HUSin ydintoiminnan eli erikoissairaanhoidon osalta HUStasoisesti - liikelaitoskohtaisesti - taseyksikkökohtaisesti - tytäryhtiökohtaisesti. Valtuusto päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja tuloksen käsittelystä. HUSin sairaanhoidon johtaminen järjestetään erikoissairaanhoitolain, terveydenhuoltolain ja kuntalain yleisten säännösten nojalla siten kuin valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä määrätään. Valtuusto päättää HUSin organisaatiorakenteesta ja päätöksentekojärjestelmästä. Kuntalain 10 a luku sisältää erityiset säännökset liikelaitoksista: siinä säädetään liikelaitoksen johtokunnan ja liikelaitoksen toimitusjohtajan asemasta ja tehtävistä sekä ratkaisuvallasta, joita voidaan täydentää valtuuston hyväksymillä liikelaitosten johtosäännöillä. Niin ikään laissa säädetään liikelaitosten toimintaa koskevista talousarvio- ja tilinpäätösprosesseista. 2 HE 24/2012 kuntalain muuttamisesta. Kuntalain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2012 ja sisäinen valvonta sekä riskienhallinta tulisi järjestää ehdotettujen säännösten mukaisesti vuoden 2014 alusta.

11 11 (36) Hallituksen mandaatin puuttua liikelaitoksen toimintaan on pitkälti nojauduttava valtuuston antamiin valtuuksiin, joita niitäkin rajoittavat kuntalain 10 a luvun säännökset. Kuntalain 51 :n nojalla HUSin hallitus voi ottaa käsiteltäväkseen liikelaitoksen johtokunnan tai sen alaisen viranhaltijan tekemän päätöksen. Otto-oikeutta ei kuitenkaan voida käyttää niihin liikelaitoksen johtokunnan päätöksiin, jotka se tekee nimenomaisen lainsäännöksen perusteella. HUSin hallitus asettaa ja nimittää sekä tarvittaessa erottaa liikelaitosten johtokunnat. Niin ikään se valitsee liikelaitoksen toimitusjohtajan asianomaisen liikelaitoksen johtokunnan annettua asiassa lausuntonsa. Tytäryhtiöt HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja HYKSin Kliiniset Palvelut Oy toimivat osakeyhtiölain säännösten nojalla. Ne ovat kuitenkin velvollisia noudattamaan valtuuston ja hallituksen antamia linjauksia. Valtuusto asettaa tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden tavoitteet HU- Sin talousarviossa. Tarkastuslautakunta arviointikertomuksessaan arvioi, onko HUS ja sen yksiköt saavuttaneet talousarviossa asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. HUSissa hallituksella on erittäin keskeinen rooli kuntayhtymän toiminnan ohjaamisessa. Valtuusto kokoontuu kokouksiinsa vain harvoin, viime vuosina 3 kertaa kalenterivuodessa. Sen päätettäväksi on lähtökohtaisesti määritelty vain ne asiat, joista sen on lain mukaan nimenomaisesti päätettävä. Perussopimuksen mukaan hallituksen tulee vastatessaan sairaanhoitopiirin hallinnosta ja taloudenhoidosta erityisesti keskittyä toiminnassaan sairaanhoitopiirin a) strategisten toimintatavoitteiden toteuttamiseen ja talouden tasapainon ylläpitämiseen b) toiminnan tehostamiseen ja sen tarvitsemien rakennejärjestelyjen toteuttamiseen c) toiminnan yhteensovittamiseen d) valtakunnallisten ja erityisvastuualuekohtaisten tehtävien toteuttamiseen e) yliopistollisen terveystieteellisen opetus- ja tutkimustoiminnan järjestämiseen f) työnantajatoimintaan g) hallinnon ohjaukseen. Lisäksi hallituksen tehtävänä on käsitellä kuntayhtymän toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit sekä päättää toimenpiteistä, joihin ne antavat aiheen. Hallituksen painopistealueina ovat, ottaen huomioon erikoissairaanhoito- ja terveydenhuoltolain säännökset ja edellä esitetyt perussopimuksen määräykset, HUSin sairaanhoidon sekä terveystieteellisen opetus- ja tutkimustoiminnan järjestäminen siten, että palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja korkeatasoisesti.

12 12 (36) HUSin hallituksen työskentely painottuu siis HUSin ydintehtävään, sairaanhoitoon. Tukipalveluja koordinoi luottamushenkilöelimenä hallituksen alainen konsernijaosto. Konsernijaoston tehtävänä on - tehdä esityksiä konserniohjauksen linjauksista ja periaatteista sekä liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavista tavoitteista - seurata, että liikelaitokset ja tytäryhtiöt toimivat valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti, sekä osaltaan huolehtia konsernivalvonnan toteuttamisesta - käsitellä liikelaitosten ja tytäryhtiöiden seurantaraportit sekä muutoinkin seurata niiden toimintaa - käsitellä konserniohjaukseen liittyviä liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevia linjauksia. HUSin toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa kuntayhtymän toimintaa, huolehtia konserniohjauksesta sekä vastata osaltaan siitä, että valtuuston ja hallituksen asettamat tavoitteet saavutetaan. Toimitusjohtaja on yhtymähallinnon toimintaohjeessa mainittujen johtavien viranhaltijoiden 3 jäsenten ja sairaanhoitoalueiden johtajien esimies sekä tietekniikan taseyksikön johtajan esimies. Tytäryhtiöihin kohdistuvan konserniohjauksen osalta toimivaltaa on sekä hallituksella että konsernijaostolla. Viranhaltijatasolla konserniohjauksesta huolehtivat tukipalvelujen osalta HUSin toimitusjohtaja ja yhtymähallinnon toimintaohjeessa nimetyt henkilöt. HUSin toimitusjohtajalla on selkeä organisatorinen linjavastuu sekä rajoitetusti henkilöstöjohtajalla, johtajaylilääkärillä ja talousjohtajalla. Hallintojohtajalla on osaltaan ohjaustehtävä tytäryhtiöihin (mukaan lukien asunto-osakeyhtiöt) nähden. HYKSin Kliiniset Palvelut Oy:n vastuuhenkilönä toimii kuitenkin hallintoylilääkäri. Muut konsernihallinnon viranhaltijat toimivat asiantuntijoina eivätkä ole suoranaisessa linjavastuussa muuhun organisaatioon nähden. Johtajaylilääkäri voi lakiin perustuen antaa yleisohjeita potilaan ottamisesta sairaalaan ja sairaalasta poistamiseen. Käytännössä ohjeistus voisi koskea esimerkiksi HUSin vastuulla olevan hoidon sisällön määrittelyä (ns. siirtoviivepotilaat) tai muun kuin HUSin tai sen jäsenkuntien järjestämisvastuulla olevien potilaiden elektiivisen hoidon antamisen periaatteita. Kliinisen toiminnan kehittämisessä ja koordinoinnissa koko HUSin alueella johtajaylilääkäriä avustavat toimialajohtajat yhteistyössä sairaanhoitoalueiden johtajien kanssa. Johtajaylilääkäri on HUSLAB, HUS-Röntgen ja HUS-Apteekki liikelaitosten toimitusjohtajien sekä apuvälinekeskuksen johtajan esimies. Talousjohtaja on HUS-Desiko, HUS-Logistiikka, Ravioli ja HUS- Servis liikelaitosten johtajien ja HUS-Tilakeskus tulosalueen johtajan esimies. Henkilöstöjohtaja on työterveyshuollon tulosalueen johtajan esimies. 3 Tilanteessa ko. johtavat viranhaltijat ovat johtajaylilääkäri, hallintojohtaja, hallintoylihoitaja, hallintoylilääkäri, henkilöstöjohtaja, talousjohtaja, tarkastusjohtaja ja viestintäjohtaja.

13 13 (36) Hallintojohtaja huolehtii tytäryhtiöiden toiminnan ohjauksesta, lukuun ottamatta HYKSin kliiniset palvelut osakeyhtiötä, jonka toiminnan ohjauksesta vastaa hallintoylilääkäri. Edellä mainittujen yksiköiden johtajat raportoivat alaisestaan toiminnasta ja taloudesta kullekin toiminnan ohjauksesta vastuussa olevalle yhtymähallinnon viranhaltijalle. 2 HUS eli emoyhteisö Kuntayhtymä jäsennetään sisäistä ohjausta ja johtamista varten yhtymähallintoon ja sairaanhoidon palveluja tuottaviin sairaanhoitoalueisiin ja tulosyksiköihin sekä sairaanhoidollisia ja muita tukipalveluja tuottaviin liikelaitoksiin, taseyksiköihin ja tulosalueisiin. 2.1 Tulosalueet Ulkoinen tarkastus HUSin hallinnon ja talouden valvonta jaotellaan ulkoiseen ja sisäiseen valvontaan. Ulkoisen valvonnan kohteena ovat HUSin hallitus, sen alaiset toimielimet, HUSin toimitusjohtaja ja muut johtavat viranhaltijat ja muu hallinto. Ulkoinen valvonta on toimivasta johdosta ja HUSin muusta organisaatiosta riippumatonta. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat laissa säädetyllä tavalla tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat. Ulkoinen valvonta palvelee kuntayhtymän valtuuston valvontaja tarkastustarpeita suhteessa HUSin toimivaan johtoon ja hallintoon. Tarkastuslautakunnan alaisuudessa toimii omana tulosalueenaan ulkoisen tarkastuksen yksikkö. Tarkastuslautakunta ottaa virkaan ulkoisen tarkastuksen esimiehenä toimivan arviointijohtajan. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja toimii ulkoisen tarkastuksen johtajan esimiehenä Yhtymähallinto Toimitusjohtajan esikuntana toimivan yhtymähallinnon keskeisenä tehtävänä on luoda edellytyksiä sairaanhoitopiirin toiminnalle HUSin strategiaan sisätyvien päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi yhtymähallinto vastaa seuraavien toimintojen ohjauksesta: - toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta - investoinnit - opetus- ja tutkimustoiminta sekä suhteiden hoitaminen Helsingin yliopistoon ja muihin oppilaitoksiin - työnantajatoiminta - edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet sekä kansainväliset asiat - rahoitus- ja sijoitustoiminnan järjestäminen - riskien hallinta

14 14 (36) - omaisuuden hallinta ja sopimushallinta - viestintä ja julkisuuskuva-asiat - hallitus- ja valtuustoasioiden sekä konsernijaoston valmistelu ja toimeenpano - keskitetyt hallintotoiminnat, joihin sisältyvät muun muassa o lakiasiat o erilaiset toimintapolitiikka-asiat: hankintapolitiikka, henkilöstöpolitiikka, investointipolitiikka, ympäristöpolitiikka jne. o keskitetty koulutus- ja kehittämistoiminta ja ulkopuolista rahoitusta saavien kehitysprojektien koordinointi - sisäinen tarkastus Sairaanhoitoalueet Sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri jakaantuu kunnittain sairaanhoitoalueisiin, joista määrätään HUSin perussopimuksessa. Kuntayhtymän sairaanhoitoalueet ovat - HYKS-sairaanhoitoalue - Hyvinkään sairaanhoitoalue - Lohjan sairaanhoitoalue - Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue - Porvoon sairaanhoitoalue. Sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävänä on omalta osaltaan toteuttaa HUSin strategiaa ja talouden hallintaa. Sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävänä on kuntayhtymän hallituksen ohjauksessa - johtaa sairaanhoitoalueen toimintaa siten, että valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan - valmistella sairaanhoitoaluetta koskevat hallituksen ja valtuuston käsiteltävät asiat sekä huolehtia niiden täytäntöönpanosta - huolehtia yhteistyöstä alueensa kuntien perusterveydenhuollon kanssa - tehdä esityksiä alueensa toiminnan kehittämisestä - käsitellä alaistaan toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit ja päättää toimenpiteistä, joihin ne antavat aiheen. Sairaanhoitoalueilla ei ole omaa tasetta. Sairaanhoitoalueen johtajan tehtävänä on johtaa sairaanhoitoalueen operatiivista toimintaa ja osaltaan vastata siitä, että sairaanhoitoalueelle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan.

15 15 (36) Sairaanhoitoalueen johtaja toimii sairaanhoitoalueen lautakunnan alaisuudessa. Hänen esimiehenään on toimitusjohtaja. Toimialajohtajat ovat HYKS-sairaanhoitoalueella kliinisten tulosyksiköiden johtajia ja ovat tulosyksikkönsä toiminnasta vastuussa HYKSsairaanhoitoalueen johtajalle, joka ko. toiminnassa on tulosyksikön johtajan esimies. Sen lisäksi heidän tehtävänään on johtajaylilääkärin johdolla yhteistyössä sairaanhoitoalueiden johtajien kanssa huolehtia omien erikoisalojensa kehittämisestä ja koordinoinnista koko HUSalueella Työterveyshuolto HUS-Työterveyshuollon tulosalue huolehtii keskitetysti koko HUSin tarvitsemista työterveyshuollon palveluista HUS-Tilakeskus HUS-Tilakeskuksen tehtävänä on vastata konsernin edustajana siitä, että HUSilla on käytettävissään toiminnan vaatimuksia vastaavat tilat, kiinteistöomaisuutta hoidetaan tehokkaasti ja ympäristöarvot otetaan huomioon kaikessa konsernin toiminnassa. HUS-Tilakeskus edustaa omistajaa, on tilojen tuottaja ydintoiminnalle ja liikelaitoksille sekä toisaalta tilaaja kiinteistöjen hoitoon liittyvien palvelujen osalta, mukaan lukien kiinteistöjen turvallisuuspalvelut. 2.2 Liikelaitokset: sairaanhoidolliset ja muut tukipalvelut Sairaanhoidollisia ja muita tukipalveluja tuottavat seuraavat liikelaitokset: HUSLAB, HUS-Röntgen, HUS-Apteekki, HUS-Desiko ja HUS- Logistiikka, Ravioli ja HUS-Servis. HUSin liikelaitokset kuuluvat HUSin organisaatioon, toisin sanoen ne eivät ole itsenäisiä oikeushenkilöitä. Kuntalaissa määritellään kunnallinen liikelaitos ja säädetään sen perustamisesta sekä hallinnon ja talouden järjestämisestä sekä liikelaitoksen johtokunnan ja johtajan tehtävistä. Kuntalain 87 a :n mukaan kunnallinen liikelaitos voidaan perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. HUSin liikelaitosten kohdalla kysymys on sisäisestä tilaaja tuottajatoimintatavasta. Kysymyksessä ei ole liiketoiminta, vaan liiketaloudellisten toimintaperiaatteiden mukaan toimiminen. Johtokunnalla on keskeinen asema liikelaitostoiminnassa. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunnan tehtävänä on muun muassa päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta. Niin ikään johtokunnan tehtävänä on hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma. Kunnallisessa liikelaitoksessa on virkasuhteinen johtaja. Johtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen

16 16 (36) toimintaa, huolehtia liikelaitoksen hallinnosta sekä talouden hoidon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Johtaja huolehtii myös johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta. Liikelaitoksilla on oma tase. Liikelaitoksille, HUS-Tilakeskukselle ja tytäryhtiöille asetetaan valtuuston hyväksymässä talousarviossa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja seurantamittarit. Liikelaitosten ja sairaanhoitoalueiden välillä tehdään toiminnan läpinäkyvyyttä selkiyttävät palvelusopimukset tuotettavista palveluista, niiden määrästä ja laadusta sekä arvio kokonaislaskutuksen määrästä. Sairaanhoitoalueiden, liikelaitosten, Työterveyshuollon, Apuvälinekeskuksen, HUS-Tilakeskuksen, Tietohallinnon ja tytäryhtiöiden välinen toiminta perustuu tilaaja tuottaja-malliin. 2.3 Taseyksiköt Tietohallinto ja Apuvälinekeskus ovat taseyksiköitä. Taseyksikkö on osa kuntayhtymää, eikä se ole erillinen oikeushenkilö. Taseyksikön perustamisesta päättää valtuusto, joka samalla vahvistaa sen aloittavan taseen. Taseyksiköllä ei ole omaa luottamushenkilöelintä eikä johtosääntöä. Taseyksikköä koskevat hallintosäännön määräykset ja HUSin pysyväis- ja määräaikaisohjeet. Taseyksikön tulot ja menot sekä investoinnit sisältyvät kuntayhtymän talousarvioon. Taseyksiköllä on eriytetty kirjanpito ja erillistilinpäätös. 3 Tytäryhtiöt Tukipalveluja tuottavat myös HUS-Kiinteistöt Oy ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy sekä 10 asunto- ja kiinteistöyhtiötä. Lisäksi konserniin kuuluu HYKSin kliiniset palvelut Oy. HUS-Kiinteistöt Oy:n toimialana on rakennuttaminen, kiinteistöjen tekninen hoito ja kunnossapito, työsuhdeasuntotoiminta ja turvallisuuspalvelut. HUS omistaa HUS-Kiinteistöt Oy:n sataprosenttisesti ja yhtiö tuottaa palveluja pääasiallisesti HUSin muille yksiköille. Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n (USP Oy) on HUSin (70 %) ja Helsingin kaupungin (30 %) omistama yhtiö, jonka toimialana on tekstiilien vuokraus ja huolto, leikkaustekstiilein pakkaus ja sterilointi. Yhtiön tuotannosta noin 5 % suuntautuu muille kuin omistajille tai HUSin jäsenkunnille. Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden tehtävänä on ylläpitää työsuhdeasuntoja HUSin palveluksessa olevalle henkilöstölle HUSin hallituksen hyväksymän asuntopolitiikan mukaisesti. HYKSin kliiniset palvelut Oy:stä HUSin omistusosuus on 70 %. Yhtiön toimialana on erikoissairaanhoito ja siihen liittyvä potilaiden diagnostiikka ja hoito sekä koulutus-, tutkimus-, tuotekehitys-, konsultaa-