Hallintosääntöön esitetään tehtäväksi terveydenhuoltolain voimaantulosta ja organisaatiorakenteen ja vastuiden muutoksista aiheutuvat tarkistukset.

Transkriptio

1 Hallitus , LIITE 5 HALLINTOSÄÄNNÖN MUUTOKSEN PERUSTELUT Hallintosäännön minimivaatimuksista on säädetty kuntalain 50 :ssä. Kuntalain mukaan hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset kunnan hallinto- ja päätöksentekomenettelystä. Hallintosääntö voi olla lain minimivaatimukset täyttävä tai laajempi, jossa on myös toimielimiä ja toimivallan jakoa koskevia määräyksiä. HUS:n hallintosääntö sisältää päätöksenteko- ja hallintomenettelyä koskevien määräysten lisäksi myös toimielinten ja johtavien viranhaltijoiden tehtäviä ja toimivallan jakoa koskevia määräyksiä. Kullakin liikelaitoksella on oma johtosääntönsä, jossa on määrätty sen lisäksi mitä laissa säädetään liikelaitoksen johtokunnan ja liikelaitoksen toimitusjohtajan tehtävistä ja ratkaisuvallasta. Hallintosääntöön esitetään tehtäväksi terveydenhuoltolain voimaantulosta ja organisaatiorakenteen ja vastuiden muutoksista aiheutuvat tarkistukset. Hallintosääntö I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön määräysten sisältö ja soveltaminen Parhaillaan on valmistelun alaisena myös määritellä yhtenäiset periaatteet HUS:n ja sen konsernin johtamisessa ja ohjaamisessa. Tästä syystä on haluttu muuttaa myös hallintosäännön terminologia vastaamaan lain ja yleisesti kunnallishallinnossa noudatettuja käsitteitä. Hallintosäännössä käytetään konserni -termiä vain silloin kuin tarkoitetaan myös HUS:n tytäryhtiöitä. Toimitusjohtajan johtama konsernihallinto ehdotetaan muutettavaksi yhtymähallinnoksi ja hallintosäännön asianomaisiin kohtiin tehtäväksi tätä koskevat muutokset. Hallintosäännössä tulosalueen johtajalla tarkoitetaan jäljempänä tässä hallintosäännössä sairaanhoitoalueen johtajaa muun tulosalueen johtajaa (HUS-Tilakeskuksen johtaja, Työterveyshuollon johtava lääkäri ja Arviointijohtaja) sekä taseyksikön johtajaa (Tietotekniikan taseyksikön johtaja ja Apuvälinekeskuksen johtaja). HYKS:n tulosyksikön johtajien nimikkeet esitetään muutettavaksi toimialajohtajiksi. Johtajaylilääkärin tehtävänä on koordinoida HUS-tasolla erikoissairaanhoidon toimintaa. Tässä tehtävässä häntä avustavat keskeisesti toimialajohtajat yhteistyössä sairaanhoitoalueiden johtajien kanssa. Toimiala nimenä kuvaa paremmin palvelutuotannon koordinaatiotehtävää. Toimialajohtajat toimivat samalla HYKSin kliinisten tulosyksiköiden johtajina. 2 Kuntayhtymän organisaatiorakenteen, johtamisen ja hallinnon järjestämisen yleiset periaatteet Hallintosäännön 2 :ssä esitetään edelleen vahvistettavaksi HUS-kuntayhtymän tulosalue- ja liikelaitostasoinen organisaatio. Tarkastuslautakunnan alaisesta ulkoisen tarkastuksen yksiköstä esitetään muodostettavaksi oma tulosalue tarkastuslautakunnan tekemän esityksen mukaisesti. Tulosalueen talousarvio ja toiminnalliset tavoitteet esiteltäisiin siten talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa valtuustolle, jonka alainen tarkastuslautakunta suoraan on. Toimialoja ei erikseen määriteltäisi hallintosäännössä, vaan ne määräytyisivät talousarvioon perustuen.

2 2 (10) HUS-Tietotekniikka liikelaitoksesta esitetään perustettavaksi tietohallinnon taseyksikkö. Tietotekniikan liikelaitos esitetään lakkautettavaksi alkaen ja sen johtosääntö kumottavaksi. Niin ikään Lääkintätekniikan liikelaitos esitetään lakkautettavaksi ja yhdistettäväksi HUS-Röntgen liikelaitokseen. Apuvälinekeskus kehitetään palvelemaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon apuvälinetoimintaa koko HUS-alueella. Kunnilla on omien päätöstensä mukaisesti mahdollisuus käyttää apuvälinekeskuksen palveluja vuodesta 2012 alkaen. Apuvälinekeskuksesta esitetään muodostettavaksi taseyksikkö. Apuvälinekeskuksen toiminta taseyksikkönä on kuntiin päin läpinäkyvämpää kuin tulosalueena. HUS:n henkilökunnan työterveyshuolto on toiminut osana konsernihallintoa. Työterveyshuollon järjestämistä varten kuntayhtymällä on työterveysyksikkö, johon kuuluu useita työterveysasemia (HUS työterveysyksikkö). Sen toimintaa johtaa johtava työterveyslääkäri. Koska kyse on sairaanhoidollisia palveluja tuottavasta yksiköstä, esitetään perustettavaksi työterveyshuollon tulosalue. Tarkoituksena on, että johtavan työterveyslääkärin esimies olisi henkilöstöjohtaja. 3 Johtamisperiaatteet ja 4 Toiminnan ja talouden suunnittelu Valtuusto hyväksyi kokouksessaan HUS:n uuden strategian Strategiassa määritellään HUSin tavoitetila, toimintaa ohjaavat arvot, strategiset päämäärät ja edellytykset niiden saavuttamiseksi. HUS on tavoitetilan mukaan osoittautunut vuoteen 2016 mennessä kansainvälisesti tunnustetuksi sekä korkeatasoisen ja uuden tiedon pohjalta toimivaksi sairaalaorganisaatioksi. HUS on parantanut hoitoon pääsyä ja hoidon sujuvuutta yhdessä jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. HUS on vetovoimainen työpaikka. Sen tarjoama hoito on laadukasta, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUSin palvelutuotanto on tehokasta ja kilpailukykyistä. HUSin jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet vähemmän kuin väestönlisäys, rakennemuutokset ja hoidon tarve olisivat edellyttäneet. Strategian kutakin päämäärää on konkretisoitu tavoitteilla. Useat niistä ovat tavoitteita, joille on mahdollista luoda käyttökelpoiset mittarit, joiden toteutumista voidaan seurata. HUSin toiminnan luonne huomioon ottaen strategia sisältää myös muita kuin konkreettisesti mitattavia tavoitteita. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Strategian toimeenpanon varmistamiseksi määritellään vuosittain strategiset painoalueet, joille määritellään mittarit, toimenpiteet ja vastuuhenkilöt. Strategian edistymistä ja toimeenpanoa seurataan säännöllisesti. Investointisuunnitelmakautta esitetään pidennettäväksi kolmesta vuodesta neljään vuoteen. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 :n mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset.

3 3 (10) Hallintosääntöön esitetään lisättäväksi maininta terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman laadinnasta seuraavasti: HUS-kuntayhtymän jäsenkunnat laativat valtuustokausittain terveydenhuollon järjestämissuunnitelman yhteistyössä HUS-kuntayhtymän kanssa. Järjestämissuunnitelma laaditaan HUS-tasoisena ja sairaanhoitoaluekohtaisena suunnitelmana. Järjestämissuunnitelma hyväksytään sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustossa. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Terveydenhuoltolaissa korostetaan erityisvastuualueen merkitystä. HUS-kuntayhtymän erityisvastuualueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Terveydenhuoltolain 43 :n mukaan erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimus on laadittava kunnallisvaltuustokausittain. Sopimuksen toteutumista on arvioitava vuosittain yhteistyössä alueen kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista. Työnjaon on edistettävä terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että järjestämissopimuksen mukaan hoitoa antavassa toimintayksikössä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on hyväksyttävä järjestämissopimus kuntalain (365/1995) 81 :n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asioista, joista on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Jos kuntayhtymät eivät pääse sopimukseen erikoissairaanhoidon järjestämisestä tai jos järjestämissopimus ei täytä 2 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä, valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä. Hallintosäännön 4 :ään esitetään lisättäväksi seuraavaa: Erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi HUS ja, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymät tekevät valtuustokausittain erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen. Järjestämissopimus hyväksytään kuntayhtymien kuntalain 81 :n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä. Erityisvastuualueen järjestämissopimuksessa otetaan huomioon erityisvastuualuekohtaiset palvelutarpeet ja sen vuoksi maininta siitä voidaan poistaa 4 viimeisestä lauseesta. Valtioneuvoston asetuksessa (336/2011) säädetään erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä. Helsingin yliopistolliselle keskussairaalalle on keskitetty valtakunnallisesti mm. elinsiirrot. Viimeinen lause kuuluisi siten seuraavasti: Lisäksi HUS:n toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon kuntayhtymän tuottamisvastuuseen säädetyt valtakunnalliset palvelutarpeet. II LUKU TOIMIELINTEN TEHTÄVÄ JA RATKAISUVALTA 5 Valtuusto Uudeksi 5 :n 3 momentin 5 kohdaksi esitetään lisättäväksi valtuuston päätösvaltaan HUSin ja sen konsernin johtamisen ja ohjaamisen periaatteista sekä selvyyden vuoksi osakeyhtiön perustamisesta päättäminen kohdaksi 6.

4 4 (10) 6 Hallitus Virkojen perustamista ja lakkauttamista sekä viranhaltijoiden ottamista koskevaan määräykseen on tehty organisaatiorakenteen ja nimikkeiden muutoksista sekä 1 :n käsitemäärittelyistä aiheutuvat muutokset. Arkistotoimenpäällikkö esitetään arkistolain mukaisesti lisättäväksi viranhaltijoihin, jotka hallitus ottaa. Muutoin hallitus päättäisi vastaavien viranhaltijoiden ottamisesta kuin aiemminkin. Strategia-termiä on tarkoitus käyttää vain silloin, kun puhutaan HUS-strategiasta. Hallintosäännön 6 :n 5 kohdan mukaan hallitus päättäisi edellä sanottu huomioon ottaen henkilöstöpolitiikasta, kannustavan palkkausjärjestelmän yleisperiaatteista sekä kokonaishenkilöstöresurssien ohjauksesta kuntayhtymätasolla. Hallintosäännön 17 :ää esitetään tarkistettavaksi siten, että toimitusjohtaja päättää hallituksen sijasta virka- ja työehtosopimusten määräysten so vel ta misesta siltä osin kuin ne sopimukses sa määrätyissä ra joissa on jätetty kuntayhtymän harkin taan. Sääntömääräystä esitetään tarkennettavaksi siten, että toimitusjohtaja voisi päättää myös mainittuihin sopimuksiin, kunta-alan pääsopimukseen ja - yhteistoimintasopimuksiin sekä työ- ja viranhaltijalainsäädäntöön perustuvista paikallisista sopimuksista. Hallintosäännön voimassa olevan 12 :n nojalla hallitus on voinut nytkin siirtää päätösvaltaansa virka- ja työehtosopimusten määräysten soveltamisesta eteenpäin. Hallitus on jo siirtänytkin paikallisten sopimusten tekemisen toimitusjohtajalle hoitotakuussa pysymisen tueksi tehtävän ns. kliinisen lisätyön korvausten osalta ( ) ja virka- ja työehtosopimusten työaikamääräyksistä ( ). Em. päätökset toimitusjohtaja tekisi työ- ja viranhaltijalainsäädännön, Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten ja HUS:n hallituksen hyväksymien henkilöstöpoliittisten linjausten mukaisesti. Hallituksella on kuntalain 51 :n mukainen otto-oikeus kyseisiin päätöksiin. Hallintosäännön 6 :n 8 kohtaan esitetään täsmennettäväksi, että hallitus voi päättää huoneen- ja maanvuokrauksesta päättämällään tavalla. Hus:ssa on voimassa olevan hallintosäännössä mainittujen tilavuokrasopimusten lisäksi tarpeen tehdä myös maanvuokrasopimuksia. 6a Hallituksen alainen konsernijaosto Liiketoimintajaoston nimi esitetään muutettavaksi paremmin sen tehtäviä kuvaavaksi konsernijaostoksi. Konsernijaosto tukee hallitusta tytäryhteisöjen, liikelaitosten ja tukipalveluyksiköiden ohjauksessa ja seurannassa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupungeissa kaupunginhallituksen alaisena toimivaa omistajaohjauksesta vastaavaa jaostoa kutsutaan konsernijaostoksi. 7 Sairaanhoitoalueen lautakunta Sairaanhoitoalueen lautakunnan päätösvallasta esitetään poistettavaksi 5. kohta, jonka mukaan lautakunta päättää kannustavan palkkausjärjestelmän toteuttamisesta hallituksen päätöksen huomioon ottaen. Tämä on tarkoittanut käytännössä sitä, että lautakunta on päättänyt hallituksen hyväksymän palkkausjärjestelmän (esim. suoritepalkkausjärjestelmän) käyttöönotosta. Hallitus hyväksyi HUS:n palkkapolitiikan ja strategian sen toteuttamiseksi vuosille kokouksessaan Palkka ja muukin palkitseminen kytkeytyy HUS:n strategiaan ja siitä johdettuihin toiminnallisiin tavoitteisiin ja niiden toteuttamiseen. Palkkausjärjestelmällä pyritään kannustavaan ja oikeudenmukaiseen palkkojen porrastukseen. Tällöin palkka perustuu työn vaativuuteen, henkilön osaamiseen ja suoriutumiseen sekä työn tuloksiin.

5 5 (10) Tätä tavoitetilaa toteutetaan sekä säännöllisesti kuukausittain maksettavin varsinaiseen palkan elementein että sen lisäksi kertaluontoisesti tai määräajan maksettavin palkkioelementein. Palkkausjärjestelmään on otettu uusina elementteinä nopean palkitsemisen (nopsa) malli, kliinisen palvelutuotannon tuloksellisuuspalkkiomalli sekä osittain uutena ns. suoritepalkkiomalli. Sairaanhoitoalueen talousarvion käsittelyn yhteydessä esitetään lautakunnalle, miten kullakin sairaanhoitoalueella toteutetaan edellä mainittuja palkkauselementtejä talousarvioon kirjattujen toiminnallisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Erillisen lautakuntatasoisen päätöksen tekemistä palkkausjärjestelmän käyttöönotosta voitaneen pitää tarpeettomana. Sen käyttöönotosta päättäisi sairaanhoitoalueen johtaja ja toimialajohtaja. Tämän vuoksi hallintosäännön 7 :n 5. kohta esitetään poistettavaksi. III LUKU TOIMITUSJOHTAJA JA KONSERNIHALLINTO, KONSERNIN JOHTORYHMÄ JA LAA- JENNETTU JOHTORYHMÄ 13 Toimitusjohtajan tehtävät ja toimitusjohtajan sijaisena toimiminen Toimitusjohtajan tehtäviä esitetään tarkistettavaksi seuraavasti: Toimitusjohtaja on kuten aiemminkin yhtymähallinnon johtavien viranhaltijoiden ja sairaanhoitoalueen johtajien esimies sekä alkaen myös tietohallinnon taseyksikön johtajan esimies. Toimitusjohtajan sijaisena toimii tämän estyneenä ollessa kuten aiemminkin johtajaylilääkäri ja tämän estyneenä ollessa hallintojohtaja, jollei hallitus erikseen ole toisin määrännyt. 14 Yhtymähallinto, johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä Johtoryhmän tehtävänä on toimitusjohtajan tukeminen tehtävässään. Toimitusjohtaja nimeää johtoryhmän. Laajennettua johtoryhmää koskevat määräykset esitetään sisällytettäväksi samaan pykälään ja erillinen 15 kumottaisiin, jolloin hallintosäännön pykälät siirtyvät vastaavasti eteenpäin. Laajennetun johtoryhmän tehtävänä on toiminnan ja talouden ohjaus ja seuranta sekä päätösten toimeenpanon varmistaminen. Johtoryhmät eivät ole päättäviä toimielimiä. Liiketoimintajohtajan virka lakkautetaan ja viran tehtävät erillisinä esitetään poistettavaksi hallintosäännöstä. Hallintosäännön 14 :ssä määrätään yhtymähallinnon viranhaltijoista vain toimitusjohtajan ja johtajaylilääkärin tehtävistä. Muina vaihtoehtoina olisi ollut, että sääntöön olisi otettu vain toimitusjohtajan tehtävät tai että siihen olisi nykykäytännön mukaisesti sisällytetty useampien yhtymähallinnon johtavien viranhaltijoiden tehtävät. Todettakoon, että sairaanhoitoaluetasolla hallintosääntöön sisältyy yksijohtaja periaatteen mukaisesti vain sairaanhoitoalueen johtajan tehtävät ja HYKS-sairaanhoitoalueella lisäksi toimialajohtajien tehtävät. Valittua ratkaisua puoltaa se, että HUS:ssa on selvästi määriteltävä viranhaltija, joka toimii terveydenhuoltolain vastaavana lääkärinä. HUS:ssa johtajaylilääkäri huolehtii terveydenhuoltolain 57 :n HUS:n vastaavan lääkärin tehtävistä. Potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta sekä potilaan siirtämisestä toiseen toimintayksikköön päättää vastaava lääkäri tai hänen antamiensa ohjeiden mukaan muu laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. - Yleisen hallinnollisen linjajohtamisen ohella on määriteltävä myös vastuu potilaan sairaanhoidosta. HUS-tasolla nämä tehtävät on eriytetty toimitusjohtajalle ja johtajaylilääkärille. Tästäkin syystä on perusteltua, että toimitusjohtajan lisäksi myös johtajaylilääkärin tehtävistä on määrätty hallintosäännössä.

6 6 (10) Toimitusjohtajan hyväksymässä ja hallituksen vahvistamassa yhtymähallinnon toimintaohjeessa määrättäisiin jatkossa toimitusjohtajan suorassa alaisuudessa toimivien yhtymähallinnon johtavien viranhaltijoiden tehtävistä ja ratkaisuvallasta. Johtajaylilääkärin, talousjohtajan ja hallintojohtajan tehtävät esitetään yhtymähallinnon toimintaohjeessa tarkistettavaksi liikelaitosten ja uusien tulosalueiden sekä tytäryhtiöiden, koordinointivastuiden osalta hallituksen ja liiketoimintajaoston päätösten mukaisesti nykytilannetta vastaavaksi. Yhtymähallinnon toimintaohjeessa on tarkoitus määrätä, että johtajaylilääkäri on HUSLAB, HUS -Röntgen ja HUS-Apteekki liikelaitosten johtajien sekä Apuvälinekeskuksen johtajien esimies. Talousjohtaja on HUS-Desiko, HUS-Logistiikka, Ravioli ja HUS-Servis liikelaitosten johtajien ja HUS-Tilakeskus tulosalueen johtajan esimies. Työterveyshuollon tulosalueen johtajan esimiehenä toimii henkilöstöjohtaja. Tarkoituksena on, että tietohallinnon taseyksikön johtajan esimies on toimitusjohtaja tai hänen määräämänsä. Hallintojohtaja vastaa yhtymähallinnossa tytäryhtiöiden ja asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden toiminnasta, kehittämisestä ja koordinoinnista. IV LUKU SAIRAANHOITOALUEEN JOHTAJAN JA HYKS:N TULOSYKSIKÖN JOHTAJAN SEKÄ HUS-TILA- KESKUKSEN JOHTAJAN TEHTÄVÄT 15 Tulosalueen johtajan ja toimialajohtajan tehtävät Pykälään esitetään tehtäväksi organisaatiomuutoksista ja johtavien viranhaltijoiden nimikkeiden muutoksista sekä hallintosäännön 1 :n käsitemäärittelystä aiheutuvat korjaukset. Voimassa olevan hallintosäännön sairaanhoitoalueen johtajan tehtävämäärittelyä esitetään sovellettavaksi myös muiden tulosalueiden johtajiin sekä taseyksikön johtajiin. HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksikön/toimialajohtajien erikoisalakohtaista koordinointivastuuta koskeva määräys esitetään muutettavaksi: Huomioon ottaen edellä 14 :ssä sanotun on toimialajohtajan tehtävänä yhteistyössä sairaanhoitoalueiden johtajien kanssa huolehtia omien erikoisalojensa kehittämisestä ja koordinoinnista koko HUS-alueella.Toimialajohtajat ovat HYKS-sairaanhoitoalueen kliinisten tulosyksiköiden johtajia. V LUKU TOIMITUSJOHTAJAN, YHTYMÄHALLINNON JOHTAVIEN VIRANHALTIJOIDEN, TULOSALUEEN JOHTAJAN JA TOIMIALAJOHTAJAN PÄÄTÖSVALTA 16 Henkilöstön valinta ja irtisanominen Pykälään esitetään tehtäväksi organisaatiomuutoksista ja johtavien viranhaltijoiden nimikkeiden muutoksista sekä hallintosäännön 1 :n käsitemäärittelystä aiheutuvat korjaukset. 17 Henkilöstöhallinnon muu ratkaisuvalta Pykälään esitetään tehtäväksi johtavien viranhaltijoiden nimikkeiden muutoksista aiheutuvat korjaukset. Toimitusjohtajan päätettäväksi esitetään edellä sanotun (6 ) mukaisesti virka- ja työehtosopimusten määräysten so vel ta misesta päättäminen siltä osin kuin ne sopimukses sa määrä tyissä ra joissa on jätetty kuntayhtymän harkin taan sekä paikalliset sopimukset.

7 7 (10) 18 Hankinnat Hankintoihin on HUS:ssa sidottu euromääräisesti noin 600 miljoonaa euroa vuosittain. Hankinnat tulee entistä selkeämmin suunnitella osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Suunnittelussa on otettava huomioon toimintalinjaukset muun ohessa siitä tuotetaanko palvelut omana toimintana vai hankintaanko palvelut ostopalveluina. Hallintosäännössä ja liikelaitosten johtosäännössä määriteltyjen hankintavaltuuksien laskentatapaa esitetään selkeytettäväksi. Hallintosäännön 19 :n mukaan hankintavaltuus määräytyy sopimuksen arvon osalta siten, että sopimuksen arvo on sopimuskauden ennakoitu kokonaisarvo. Toistaiseksi voimassa olevan tai voimassaoloajaltaan epävarman sopi muksen arvon laskentaperusteena on käytettävä sopimuksen kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48. Tätä määrittelyä sovelletaan myös tilavuokrasopimuksissa. Erikseen ei hallintosäännössä ole todettu optiokauden arvon laskemisesta mukaan hankinnan arvoon. Tämän asian suhteen on ollut epäselvyyttä ja sen vuoksi tästä esitetään otettavaksi nimenomainen maininta hallintosääntöön. Option käytöstä ei julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti ole tarpeen tehdä hankintalaissa tarkoitettua päätöstä. Hallituksen hankintavaltuuksista määrätään hallintosäännön 6 :ssä, sairaanhoitoalueen lautakunnan hankintavaltuuksista 7 :ssä ja liikelaitosten johtokuntien hankintavaltuuksista kunkin liikelaitoksen johtosäännössä. Hallintosäännön ja liikelaitosten johtosääntöjen valtuutuksen perusteella ovat konsernin toimitusjohtaja, tilakeskuksen johtaja, sairaanhoitoalueen johtajat ja liikelaitosten johtosääntöjen valtuutuksen perusteella liikelaitosten toimitusjohtajat siirtäneet päätösvaltaansa hankinta-asioissa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Hallintosäännön uuteen 18 :ään esitetään lisättäväksi tietohallinnon taseyksikön johtajan, apuvälinekeskuksen johtajan ja arviointijohtajan hankintavaltuudet. HUS-Tietotekniikka liikelaitoksen johtokunta on päättänyt alaisensa toiminnan miljoonan euron hankkeista ja hankinnoista. Konsernin talousjohtaja on hallintosäännön mukaisesti päättänyt konsernin alle euron tietohallintojärjestelmähankkeiden investointiohjelmasta ja liikelaitoksen johtosäännön mukaan johtokunta muiden pienten hankkeiden investointiohjelmasta. Tietohallinnon uudelleen organisointiin liittyen hallintosäännössä esitetään, että tietohallinnon taseyksikön johtaja päättäisi alle euron tietotekniikkahankkeiden investointiohjelmasta ja alle 2 miljoonan euron tietotekniikkahankinnoista. HUS-Tilakeskuksen johtajan hankintavaltuutta esitetään nostettavaksi eurosta 1 miljoonaan euroon. Nyt näistä yli euron hankinnoista on päättänyt hallitus. HUS-Tilakeskuksen johtaja voisi päättää myös alle 1 miljoonan euron huoneen- ja maanvuokrasopimuksista. Yli euron investointiohjelman vahvistaisi jatkossakin hallitus. Hallituksen päätöksillä ja on delegoitu kulutustavara- ja lääkehankinnoista sekä puitesopimushankinnoista päättäminen. Osana HUS-konsernin pelisääntöjä käydään tarkkaan läpi myös hankintatoimi toimivaltuuksineen. Nyt on pitäydytty vain organisatorisista muutoksista johtuviin tarkistuksiin. VI LUKU YLIOPISTOLLINEN OPETUS- JA TUTKIMUSTOIMINTA 20 Ohjausryhmä Ohjausryhmän kokoonpano esitetään tarkistettavan vastaamaan nykykäytäntöä, jonka mukaisesti myös HUS.n tutkimusjohtaja on osallistunut ohjausryhmän kokouksiin. Kokouksiin on osallistunut myös yliopistolta neljä henkilöä. 21 Terveyden tutkimuksen toimikunta

8 8 (10) Tutkimustoiminnan järjestämistä koskevat terveydenhuoltolain säännökset tulevat siirtymäsäännöksen mukaisesti voimaan alkaen. Tutkimukseen perustuvan rahoituksen perusteet muuttuvat nykyisestä. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee yhteistyössä erityisvastuualueiden tutkimustoimikuntien kanssa yliopistotasoisen terveydentutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain. Yliopistotasoiseen terveydentutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille. Rahoitusta maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää tutkimusrahoituksen jakamisesta erityisvastuualueille vuosille kuitenkin siirtymäsäännöksen mukaisesti prosenttiosuuksina kolmelta edelliseltä vuodelta, joilta tiedot ovat saatavissa, kertyneiden julkaisupisteiden perusteella. Terveydenhuoltolain 61 :n mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on perustettava alueelleen yliopistotasoisen terveydentutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Terveydenhuollon toimintayksikköä ylläpitävä kunta, kuntayhtymä, valtion mielisairaala tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetty palvelujen tuottaja voivat hakea terveyden tutkimuksen rahoitusta. Tutkimustoimikunta on kuntalain tarkoittama toimielin. Koska kyseessä on kuitenkin terveydenhuoltolain erityissäännöksessä säädetty toimielin ei toimielimeen ole tarkoitettu sovellettavan kuntalain 81 :n 4 momenttia, jonka mukaan toimielinten kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymänalueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. HUS-kuntayhtymään esitetään perustettavaksi terveydenhuoltolain tarkoittama yliopistotasoisen terveydentutkimuksen tutkimustoimikunta. HUS:n hallitus valitsisi toimikaudekseen tutkimustoimikuntaan 12 jäsentä. Toimikunnan puheenjohtajana toimii HUS:n tutkimusjohtaja, varapuheenjohtajan toimikunta valitsee keskuudestaan. Tutkimustoimikuntaan HUS nimeäisi 4 jäsentä ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta 4 jäsentä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä nimeäisivät toimikuntaan kumpikin 1 jäsenen. Lisäksi toimikuntaan nimettäisiin 1 jäsen erityisvastuualueen perusterveydenhuollosta ja 1 jäsen erityisvastuualueella toimivista erikseen asetuksella säädetyistä tutkimusrahoitukseen oikeutetuista palvelun tuottajista. Hallitus määräisi erikseen toimikunnan esittelijän (34 ). Tutkimustoimikunta päättää terveydenhuoltolain mukaisesti tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. Toimikunta toimii osana HUSin organisaatiota. Toimikunta huolehtii tutkimuksen erityisvaltionosuuden jakamisesta vuodelle 2013 ja sitä seuraaville vuosille. Vuoden 2012 tutkimuksen erityisvaltionosuuden jakaa HUS:iin aiemmin nimetty tutkimustoimikunta. Vuoden 2012 ylimenokautena rahoitusta myönnetään sairaanhoitopiireille ja muille valtion yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myöntämään rahoitukseen oikeutetuille vuoden 2011 rahoituksen jakauman mukaisesti. 22 Yliopistotoimikunta Hallintosäännön 22 :ssä lueteltujen yliopistotoimikunnan tehtävien 3. kohdan sanamuoto tarkistetaan vastamaan terveydenhuoltolain terminologiaa. Yliopistotoimikunnan tehtävistä esitetään poistettavaksi 4. kohta, jonka mukaan toimikunnan tehtävänä on käsitellä EVO-tutkimustoimikunnan valmisteleman esityksen kilpaillun EVO-rahoituksen jaosta. Tämä tehtävä kuuluu nyt terveydenhuoltolain mukaisesti tutkimustoimikunnalle.

9 9 (10) VII luku KUNTAYHTYMÄN TALOUS 24 Talousarvio ja taloussuunnitelma Investointisuunnitelma esitetään laadittavaksi kolmen vuoden sijasta neljäksi vuodeksi, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. VIII luku TARKASTUSTOIMI 30 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan tehtäviä esitetään täsmennettäväksi ja lisättäväksi uusi 3 ja 5. kohta sekä uusi 9. kohta. Lisäksi ulkoisen tarkastuksen johtajan nimike esitetään korjattavaksi arviointijohtajaksi. Sen lisäksi mitä muualla on erikseen säädetty tai määrätty, tarkastuslautakunnan tehtävänä on 1. seurata yleisesti HUS-konsernin hallintoa ja taloutta sekä niissä tapahtuvia muutoksia; 2. kehittää ulkoista tarkastustointa, asettaa sille tavoitteet ja seurata niiden toteutumista; 3. hyväksyä ulkoisen tarkastuksen toimintaohje; 4. hyväksyä suunnitelma konserniyhteisöjen tilintarkastuksen järjestämisestä ja nimetä ehdokkaat näiden tilintarkastajiksi; 5. tilintarkastusyhteisön tilintarkastukseen kuulumattomien erillishankintojen hyväksymisestä; 6. valvoa, että toiminnasta vastaavat henkilöt ja tilivelvolliset ovat ryhtyneet tarpeellisiin toimenpiteisiin niiden huomautusten johdosta, joihin hallinnon ja talouden tarkastus sekä tilintarkastus ovat antaneet aihetta; 7. päättää tarkastuslautakunnan alaisuudessa toimivien virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta; ja 8. päättää arviointijohtajan virkaan ottamisesta ja erottamisesta; 9. päättää arviointijohtajan palvelussuhteen ehdoista ja muista arviointijohtajaa koskevista asioista. 10. kohdassa määrättyä päätösvaltaa tarkastuslautakunta voi siirtää edelleen tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle. Pykälän numerointi muuttuu vastaavasti. Tilintarkastajia koskevasta hallintosäännön 32 :stä on tarkastuslautakunnan tehtävät siirretty ja täsmennetty 30 :ään. 31 Ulkoisen tarkastuksen yksikkö Ulkoisen tarkastuksen yksikköä koskevaan määräykseen esitetään korjattavaksi ulkoisen tarkastuksen johtajan nykyiseksi nimikkeeksi arviointijohtaja. Arviointijohtajan henkilöstöhallinnon toimivallasta määrätään hallintosäännön 16 ja 17 :ssä ja hankintavaltuuksista 18 :ssä. Arviointijohtaja päättää muista ulkoisen tarkastuksen asioista tarkastuslautakunnan päätösten mukaisesti. Arviointijohtajan sijaisena toimii arviointipäällikkö. IX LUKU PÄÄTÖKSENTEKO- JA KOKOUSMENETTELY 33 Kokousmenettely Toimielinten kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeutettuihin on tehty 1 :n käsitemäärittelystä aiheutuvat tekniset tarkistukset.

10 10 (10) 34 Päätöksenteko Esittelyä koskevassa kohdassa on liiketoimintajaoston nimi muutettu konsernijaostoksi. Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnassa esittelijänä toimii psykiatrian toimialajohtaja ja tarkastuslautakunnassa arviointijohtaja. Pykälään on lisätty määräykset tarkastuslautakunnan kuntalain 51 :n mukaisen otto-oikeuden käyttämisestä. X LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 35 Muut määräykset Hallintosäännön 35 :ään on tehty hallintosäännön 1 :n tulosalueen johtajan käsitemäärittelystä aiheutuvat tarkistukset. Tulosalueen johtaja allekirjoittaa niiden puolesta annettavat kirjeet ja sopimukset sekä päättää niiden varmentamisesta. Tulosalueen johtaja voi päättää muista viranhaltijoista, jotka voivat allekirjoittaa ja varmentaa niiden puolesta annettavat kirjeet ja sopimukset.