HALLINTOSÄÄNTÖ Voimassaoleva HALLINTOSÄÄNTÖ Muutokset/lisäykset/poistot I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

Transkriptio

1 1 HALLINTOSÄÄNTÖ Voimassaoleva I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET HALLINTOSÄÄNTÖ Muutokset/lisäykset/poistot I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Esitys muutoksiksi 1 Hallintosäännön määräysten sisältö ja soveltaminen 1 Hallintosäännön määräysten sisältö ja soveltaminen Hallintosäännössä määrätään sen lisäksi, mitä laissa säädetään ja HUS:n perussopimuksessa määrätään valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten tehtävistä ja toimivaltuuksista; toimitusjohtajan, johtajaylilääkärin, tulosalueen johtajien ja toimialajohtajien tehtävistä ja toimivaltuuksista; talousohjauksen keskeisistä periaatteista hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sellaisista viranhaltijaa koskevista asioista, joista ei ole muualla toisin säädetty tai määrätty; sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Tulosalueen johtajalla tarkoitetaan jäljempänä tässä hallintosäännössä sairaanhoitoalueen johtajaa, muun tulosalueen johtajaa sekä taseyksikön johtajaa. 2 Kuntayhtymän organisaatiorakenteen, johtamisen ja hallinnon järjestämisen yleiset periaatteet - toimitusjohtajan, johtajaylilääkärin ja tulosalueen johtajien tehtävistä ja toimivaltuuksista sekä toimialajohtajien tehtävistä Tulosalueen johtajalla tarkoitetaan jäljempänä tässä hallintosäännössä sairaanhoitoalueen johtajaa ja muun tulosalueen johtajaa sekä taseyksikön johtajaa. 2 Kuntayhtymän organisaatiorakenteen, johtamisen ja hallinnon järjestämisen yleiset periaatteet Luottamushenkilöorganisaatiosta on määrätty kuntayhtymän perussopimuksessa. Sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri jakaantuu kunnittain sairaanhoitoalueisiin, joista määrätään HUS:n perussopimuksessa. HUS -sairaalat yhdessä muodostavat erikoissairaanhoitolain 12 :ssä tarkoitetun terveydenhuollon toimintayksikön. Henkilökunnan työterveysyksikkö muodostaa oman terveydenhuollon toimintayksikön. Kuntayhtymän johtaminen perustuu yksijohtajajärjestelmään. Kunkin organisaatiotason johtajalla ja esimiehellä on toiminnallinen, henkilöstö- ja taloudellinen kokonaisvastuu. Kuntayhtymä jäsennetään sisäistä ohjausta ja johtamista varten yhtymähallintoon ja sairaanhoidon palveluja tuottaviin sairaanhoitoalueisiin sekä sairaanhoidollisia ja muita tukipalveluja tuottaviin liikelaitoksiin, Kuntayhtymä jäsennetään sisäistä ohjausta ja johtamista varten yhtymähallintoon ja sairaanhoidon palveluja tuottaviin sairaanhoitoalueisiin sekä sairaanhoidollisia ja muita tukipalveluja tuottaviin liikelaitoksiin

2 2 taseyksiköihin ja tulosalueisiin. taseyksiköihin ja tulosalueisiin. Lisäksi tarkastuslautakunnan alaisena toimii ulkoisen tarkastuksen tulosalue. Kuntayhtymän sairaanhoitoalueet ovat: HYKS-sairaanhoitoalue; Hyvinkään sairaanhoitoalue; Lohjan sairaanhoitoalue; Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue; ja Porvoon sairaanhoitoalue. Sairaanhoidollisia ja muita tukipalveluja tuottavat seuraavat liikelaitokset: HUSLAB; HUS-Kuvantaminen; HUS-Apteekki; HUS-Desiko; HUS-Logistiikka; Ravioli; ja HUS-Servis Tukipalveluja tuottavat seuraavat taseyksiköt: Tietohallinnon taseyksikkö ja Apuvälinekeskus sekä seuraavat tulosalueet HUS-Tilakeskus ja Työterveyshuolto Ulkoisen tarkastuksen toiminnasta säädetään kuntalaissa ja määrätään toimintaohjeessa. Tukipalveluja tuottavat seuraavat taseyksiköt: Tietohallinnon taseyksikkö ja Apuvälinekeskus sekä seuraavat tulosalueet HUS-Tietohallinto HUS-Tilakeskus ja HUS-Työterveys Työterveyshuolto Liikelaitosten toiminnasta säädetään kuntalaissa ja määrätään niiden johtosäännöissä ja toimintaohjeissa. 3 Johtamisperiaatteet HUS-kuntayhtymää johdetaan hyväksytyn strategian, sen arvojen ja päämäärien mukaisesti yhtenä kokonaisuutena siten, että kullakin organisaatiotasolla on selkeät vastuut ja toimivallat yksijohtajaperiaatteen mukaisesti. HUSkuntayhtymän toimintatapa perustuu sairaanhoidollisten palvelujen ja tukipalvelujen välillä tilaaja-tuottajamalliin. 3 Johtamisperiaatteet. Henkilöstö osallistuu aktiivisesti työpaikkansa toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Kuntayhtymä on kiinteässä yhteistyössä Helsingin yliopiston sekä muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa opetuksen ja tieteellisen tutkimustyön järjestämiseksi ja kehittämiseksi. 4 Toiminnan ja talouden suunnittelu Strategiassa määritellään kuntayhtymän visio, toiminta-ajatus, arvot, strategiset päämäärät sekä 4 Toiminnan ja talouden suunnittelu

3 3 niistä johdetut mitattavat tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Valtuusto hyväksyy vuosittaista toiminnan kehittämistä ohjaavan strategian valtuustokausittain. Strategiaa tarkistetaan tarvittaessa. Talousarvio toteuttaa strategian linjauksia ja tavoitteita. Talousarviossa määritellään vuosittaiset kuntayhtymän tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi käytettävissä olevat voimavarat. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi kolmea vuotta varten laadittavasta taloussuunnitelmasta. Investointisuunnitelma laaditaan neljäksi vuodeksi, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. HUS-kuntayhtymän jäsenkunnat laativat valtuustokausittain terveydenhuollon järjestämissuunnitelman yhteistyössä HUSkuntayhtymän kanssa. Järjestämissuunnitelma laaditaan HUS-tasoisena ja sairaanhoitoaluekohtaisena suunnitelmana. Järjestämissuunnitelma hyväksytään sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustossa. Erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi HUS, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymät tekevät valtuustokausittain erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen. Järjestämissopimus hyväksytään kuntayhtymien kuntalain 81 :n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä. Lisäksi HUS:n toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon kuntayhtymän tuottamisvastuuseen säädetyt valtakunnalliset palvelutarpeet. II LUKU TOIMIELIMIEN TEHTÄVÄT JA RATKAISUVALTA 5 Valtuusto Valtuuston tehtävistä säädetään kuntalain 13 :ssä ja eräissä sitä täydentävissä säännöksissä. II LUKU TOIMIELIMIEN TEHTÄVÄT JA RATKAISUVALTA 5 Valtuusto Valtuusto päättää asioista, joista sen on lain mukaan nimenomaan päätettävä ja asioista, joiden päätösvaltaa se ei ole tässä säännössä siirtänyt kuntayhtymän hallitukselle tai muulle toimielimelle taikka viranhaltijalle. Sen lisäksi mitä erikseen on säädetty tai määrätty, valtuuston tehtävänä on 1. hyväksyä kuntayhtymän strategia; 2. päättää kuntayhtymän toimitusjohtajan viran perustamisesta, virkaan ottamisesta ja

4 4 irtisanomisesta sekä viran lakkauttamisesta; 3. päättää kiinteän omaisuuden luovuttamisesta, milloin luovutettavan omaisuuden kauppahinta tai käypä arvo on yli 1 miljoonaa euroa; 4. päättää kustannusarvioltaan yli 10 miljoonan hankkeita koskevasta investointiohjelmasta; 5. päättää HUSin ja sen konsernin johtamisen ja ohjaamisen periaatteista; ja 6. päättää osakeyhtiön perustamisesta. 6 Hallitus 6 Hallitus Hallituksen tehtävistä on säädetty kuntalaissa ja määrätty kuntayhtymän perussopimuksessa. Perussopimuksen mukaan sairaanhoitopiiriä johtaa valtuuston alaisena hallitus. Vastatessaan sairaanhoitopiirin hallinnosta ja taloudenhoidosta hallitus erityisesti keskittyy toiminnassaan sairaanhoitopiirin a) strategisten toimintatavoitteiden toteuttamiseen ja talouden tasapainon ylläpitämiseen, b) toiminnan tehostamiseen ja sen tarvitsemien rakennejärjestelyjen toteuttamiseen, c) toiminnan yhteensovittamiseen; d) valtakunnallisten ja erityisvastuualuekohtaisten tehtävien toteuttamiseen, e) yliopistollisen terveystieteellisen opetus- ja tutkimustoiminnan järjestämiseen sekä f) työnantajatoimintaan ja g) hallinnon ohjaukseen. Hallitus valvoo sairaanhoitopiirin etua, edustaa sairaanhoitopiiriä ja tekee sen puolesta sopimukset, jollei näitä tehtäviä ole johtosäännöillä siirretty muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi. Sen lisäksi hallituksen tehtävänä on käsitellä kuntayhtymän toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit sekä päättää toimenpiteistä, joihin ne antavat aiheen. Hallitus päättää: 1. konserniohjauksen toimeenpanosta; 2. sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan toteuttamisesta valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti, ottaen huomioon myös hallintosäännön 29 :n määräykset; 3. toimitusjohtajan ja arviointijohtajan virkaa lukuun ottamatta, tulosalueen johtajan, toimialajohtajan, liikelaitoksen toimitusjohtajan, sekä yhtymähallinnon, Apuvälinekeskuksen, HUS-Tilakeskuksen, Tietohallinnon ja Työterveyshuollon virkojen perustamisesta ja Hallitus päättää: 3. toimitusjohtajan ja arviointijohtajan virkaa lukuun ottamatta, tulosalueen johtajan, toimialajohtajan, liikelaitoksen toimitusjohtajan, sekä yhtymähallinnon, Apuvälinekeskuksen, HUS-Tilakeskuksen, HUS-Tietohallinnon ja Työterveyshuollon HUS-Työterveyden virkojen

5 5 lakkauttamisesta; 4. yhtymähallinnon johtajaylilääkärin, hallintojohtajan, hallintoylilääkärin, hallintoylihoitajan, henkilöstöjohtajan, talousjohtajan ja viestintäjohtajan sekä tulosalueen johtajan, toimialajohtajan, liikelaitoksen toimitusjohtajan sekä arkistotoimenpäällikön ottamisesta virkaan; 5. henkilöstöpolitiikasta, kannustavan palkkausjärjestelmän yleisperiaatteista sekä kokonaishenkilöstöresurssien ohjauksesta kuntayhtymätasolla; 6. kuntayhtymän sairaanhoidon palvelujen hinnoista sekä muiden palvelujen hintojen perusteista, jollei liikelaitosten johtosäännöissä ole toisin määrätty; 7. investointiohjelmasta euroa - 10 miljoonaa euroa hankekohtaisesti; 8. kulutustavara- ja lääkehankinnoista sekä puitesopimushankinnoista ja huoneen- ja maanvuokrauksesta päättämällään tavalla sekä muiden kuin liikelaitosten johtokuntien ja sairaanhoitoalueiden lautakuntien alaisista hankinnoista, joiden arvonlisäveroton kustannusarvio on euroa ja kaikista HUS:n hankinnoista, joiden arvonlisäveroton kokonaiskustannusarvio on yli 4 miljoonaa euroa, ellei jäljempänä toisin määrätä; 9. kiinteän omaisuuden luovuttamisesta, milloin luovutettavan omaisuuden kauppahinta tai käypä arvo on enintään 1 miljoona euroa; 10. kiinteän omaisuuden ja osakkeiden ostamisesta; 11. kokonaisarvoltaan yli euroa irtaimen omaisuuden ja osakkeiden myymisestä; 12. pitkäaikaisesta lainanotosta valtuuston talousarviossa tai erikseen tekemän päätöksen asettamissa rajoissa, jollei liikelaitosten johtosäännöissä ole toisin määrätty; 13. kuntayhtymän edustajien nimeämisestä yksityisoikeudellisten yhteisöjen, säätiöiden tai laitosten toimielimiin ja kokouksiin, joiden osalta ratkaisuvaltaa ei ole siirretty edelleen tässä säännössä tai muutoin; 14. toimitusjohtajaa koskevista asioista; 15. selityksen antamisesta valtuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta; ja 16 muista hallituksen toimivaltaan kuuluviksi katsottavista asioista. perustamisesta ja lakkauttamisesta; 8. rakennusinvestointeja lukuun ottamatta hankinnoista, joiden arvonlisäveroton kokonaiskustannusarvio on yli 10 miljoonaa euroa;

6 6 6 a Hallituksen alainen konsernijaosto Hallitus asettaa hallituksen toimikaudeksi hallituksen alaisen konsernijaoston. Jaostossa on kuusi (6) jäsentä ja kuusi (6) henkilökohtaista varajäsentä, joista yhden jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä nimeää Helsingin yliopisto. Jäsenet ja varajäsenet valitaan hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä. Hallitus nimeää yhden (1) jaoston jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Konsernijaoston tehtävänä on 1. tehdä esityksiä konserniohjauksen linjauksista ja periaatteista sekä liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavista tavoitteista; 2. seurata, että liikelaitokset ja tytäryhtiöt toimivat valtuuston ja hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä osaltaan huolehtia konsernivalvonnan toteuttamisesta; 3. käsitellä liikelaitosten ja tytäryhtiöiden seurantaraportit sekä muutoinkin seurata niiden toimintaa; ja 4. käsitellä konserniohjaukseen liittyviä liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevia linjauksia. Konsernijaosto voi yksittäistapauksessa saattaa toimivaltaansa kuuluvan asian hallituksen päätettäväksi. 7 Sairaanhoitoalueen lautakunta Sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävänä on omalta osaltaan toteuttaa konsernin strategiaa ja talouden hallintaa. Sairaanhoitoalueen lautakunnan tehtävänä on kuntayhtymän perussopimuksen mukaan hallituksen ohjauksessa johtaa sairaanhoitoalueen toimintaa, valmistella sairaanhoitoaluetta koskevat hallituksen ja valtuuston käsiteltävät asiat ja huolehtia niiden täytäntöönpanosta sekä huolehtia yhteistyöstä alueensa kuntien perusterveydenhuollon kanssa. 6 a Hallituksen alainen talous- ja konsernijaosto Talous- ja konsernijaoston tehtävänä on 1. tehdä esityksiä konserniohjauksen linjauksista ja periaatteista sekä liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavista tavoitteista; 2. seurata, että liikelaitokset ja tytäryhtiöt toimivat valtuuston ja hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä osaltaan huolehtia konsernivalvonnan toteuttamisesta; 3. käsitellä liikelaitosten ja tytäryhtiöiden seurantaraportit sekä muutoinkin seurata niiden toimintaa; 4. käsitellä konserniohjaukseen liittyviä, liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä ja osakkuusyhtiöitä koskevia linjauksia; 5. kuntayhtymän toiminnan ja talouden seuranta; ja 6. päättää kulutustavara- ja lääkehankinnoista sekä puitesopimushankinnoista ja huoneen- ja maanvuokrauksesta päättämällään tavalla sekä muiden kuin liikelaitosten johtokuntien ja sairaanhoitoalueiden lautakuntien alaisista hankinnoista, joiden arvonlisäveroton kustannusarvio on euroa ja kaikista HUS:n hankinnoista, lukuun ottamatta rakennusinvestointeja, joiden arvonlisäveroton kokonaiskustannusarvio on yli 4-10 miljoonaa euroa, ellei jäljempänä toisin määrätä. 7 Sairaanhoitoalueen lautakunta Sen lisäksi lautakunnan tehtävänä on tehdä

7 7 esityksiä alueensa toiminnan kehittämisestä sekä käsitellä alaistaan toimintaa ja taloutta koskevat seurantaraportit ja päättää toimenpiteistä, joihin ne antavat aiheen. Sairaanhoitoalueen lautakunta päättää: 1 sairaanhoitoalueen johtajan ja toimialajohtajan virkaa lukuun ottamatta sairaanhoitoalueen virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa; 2. sairaanhoitoalueen johtajan varahenkilön ja sijaisen nimeämisestä; 3. toimialajohtajia lukuun ottamatta, välittömästi sairaanhoitoalueen johtajan alaisten johtavien viranhaltijoiden ottamisesta virkaan ja lausunnon antamisesta hallitukselle sairaanhoitoalueen johtajan virkaan ottamisesta. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta päättää lausunnon antamisesta hallitukselle myös toimialajohtajan virkaan ottamisesta; 4. alaisensa toiminnan hankinnoista, joiden arvonlisäveroton kokonaiskustannusarvio on euroa; 5. kannustavan palkkausjärjestelmän toteuttamisesta hallituksen päätöksen huomioon ottaen; 6. hallituksen erikseen määräämistä muista asioista; ja 7 muista sairaanhoitoalueen lautakunnan toimivaltaan kuuluviksi katsottavista asioista. 8 Vähemmistökielinen lautakunta Sen lisäksi, mitä laissa on säädetty, lautakunnan tehtävänä on perussopimuksen mukaan hallituksen alaisena huolehtia siitä, että potilas saa sairaanhoitopiirissä erikoissairaanhoidon palveluja omalla äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. 8 Vähemmistökielinen lautakunta Lisäksi lautakunnan tehtävänä on osaltaan edistää ruotsinkielisten hoitoympäristöjen luomista. Tätä tarkoitusta varten lautakunnan tehtävänä on 1 tarkistaa, että vähemmistökielisen väestön erikoissairaanhoitolain mukainen oikeus saada hoitoa ja asioida äidinkielellään turvataan, sekä tehdä asiaan liittyviä ehdotuksia; 2 käsitellä osaltaan ruotsinkielellä annettavan lääketieteellisen tai muun terveydenhuoltoalan opetuksen ja tutkimuksen edellytysten

8 8 turvaamiseen liittyviä asioita sekä antaa niitä koskevia lausuntoja hallitukselle ja tehdä niitä koskevia ehdotuksia; 3 seurata henkilöstön vähemmistökielen taitoa sekä tehdä tätä koskevia ehdotuksia sekä valvoa kielitaitovaatimusten noudattamista; 4 antaa toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta lausuntonsa hallitukselle; 5 antaa hallitukselle kertomus toiminnastaan; sekä 6 huolehtia hallituksen sille erikseen määräämistä muista tehtävistä. 9 Vähemmistökieliset jaostot ja niiden tehtävät HYKS-sairaanhoitoalueella ja vähemmistökielisillä sairaanhoitoalueilla on vähemmistökielisen lautakunnan alaisuudessa vähemmistökieliset jaostot. 9 Vähemmistökieliset jaostot ja niiden tehtävät Jaostojen tehtävänä on paikallisesti seurata vähemmistökielisen väestönosan oikeutta saada hoitoa äidinkielellään ja käsitellä omalta osaltaan terveydenhuoltohenkilökunnan vähemmistökielen opetusta. Hallitus valitsee jaostoon kolme (3) - kuusi (6) jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen, jotka edustavat vähemmistökielistä väestönosaa. Hallitus valitsee yhden (1) jaoston jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. 10 Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan tehtävänä on perussopimuksen mukaan huolehtia hallituksen apuna psykiatrisen sairaanhoidon kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. 10 Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta Sen lisäksi psykiatrisen lautakunnan tehtävänä on 1 seurata psykiatrisen sairaanhoidon saatavuutta ja kokonaistilannetta kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien osalta ja tehdä sitä koskevia ehdotuksia; 2 antaa talousarviosuunnitelmasta sekä muista psykiatrista sairaanhoitoa koskevista suunnitelmista ja esityksistä lausuntonsa hallitukselle; 3 antaa hallitukselle kertomus toiminnastaan; sekä

9 9 4 huolehtia hallituksen sille erikseen määräämistä muista tehtävistä. 11 Kunnallisen liikelaitoksen johtosääntö Kutakin kunnallista liikelaitosta varten on johtokunta, jonka tehtävistä ja toimivaltuuksista säädetään kuntalaissa ja määrätään kunnallisen liikelaitoksen johtosäännössä. 12 Toimivallan edelleen siirtäminen Alaiselleen toimielimelle, puheenjohtajalle tai viranhaltijalle hallitus voi edelleen siirtää ratkaisuvaltaansa 6 :n kohtien 6, asioissa ja sairaanhoitoalueen lautakunta 7 :n kohdan 4 asioissa. 11 Kunnallisen liikelaitoksen johtosääntö 12 Toimivallan edelleen siirtäminen III LUKU TOIMITUSJOHTAJA JA YHTYMÄHALLINTO, KUNTAYHTYMÄN JOHTORYHMÄ JA LAAJENNETTU JOHTORYHMÄ 13 Toimitusjohtajan tehtävät ja toimitusjohtajan sijaisena toimiminen III LUKU TOIMITUSJOHTAJA, YHTYMÄHALLINTO JA KUNTAYHTYMÄN JOHTORYHMÄ JA LAAJENNETTU JOHTORYHMÄ 13 Toimitusjohtajan tehtävät ja toimitusjohtajan sijaisena toimiminen Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa kuntayhtymän toimintaa, huolehtia konserniohjauksesta sekä vastata osaltaan siitä, että valtuuston ja hallituksen asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Toimitusjohtajan keskeisiä tehtäviä ovat lisäksi HUS:n edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet sekä verkostoituminen kansallisesti ja kansainvälisesti. Toimitusjohtaja on yhtymähallinnon johtajaylilääkärin, hallintojohtajan, hallintoylilääkärin, hallintoylihoitajan, henkilöstöjohtajan, talousjohtajan ja viestintäjohtajan sekä sairaanhoitoalueiden johtajien esimies. Toimitusjohtajan tehtävänä on päättää asioista, joita ei ole määrätty valtuustolle, hallitukselle tai muulle toimielimelle eikä delegoitu muille viranhaltijoille. Toimitusjohtaja on yhtymähallinnon johtajaylilääkärin, hallintojohtajan, hallintoylilääkärin, hallintoylihoitajan, henkilöstöjohtajan, talousjohtajan, viestintäjohtajan sekä sairaanhoitoalueiden johtajien ja tietohallinnon tulosalueen johtajan esimies Toimitusjohtajan sijaisena toimii tämän estyneenä ollessa johtajaylilääkäri ja tämän estyneenä ollessa hallintojohtaja, jollei hallitus erikseen ole toisin määrännyt. 14 Yhtymähallinto, johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä 14 Yhtymähallinto ja johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä Toimitusjohtajan alaisuudessa toimivan yhtymähallinnon keskeisenä tehtävänä on luoda edellytyksiä kuntayhtymän potilaiden hoidolle

10 10 sekä opetukselle ja tutkimukselle. Yhtymähallinnon tehtävänä on vastata kuntayhtymän operatiivisesta johtamisesta ja talouden hallinnasta kuntayhtymän strategian mukaisesti. Lisäksi yhtymähallinnon tehtävänä on vastata, koko kuntayhtymää koskevista toimintapolitiikoista, työnantajatoiminnasta, edunvalvonnasta, rahoituksen järjestämisestä, omaisuuden hallinnasta, riskien hallinnasta, ympäristökysymyksistä huolehtimisesta, viestinnästä, sisäisestä tarkastuksesta ja lakiasioista. Yhtymähallinto huolehtii hallituksen kokousasioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta. Toimitusjohtajan alaisuudessa toimii toimitusjohtajan asettama kuntayhtymän johtoryhmä sekä laajennettu johtoryhmä. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunta nimeää edustajan kuntayhtymän johtoryhmään sekä laajennettuun johtoryhmään. Kuntayhtymän johtoryhmän tehtävänä on tukea toimitusjohtajaa tehtävässään ja huolehtia päätösten toimeenpanosta sekä seurannasta. Laajennetun johtoryhmän tehtävänä on toiminnan ja talouden ohjaus ja seuranta sekä päätösten toimeenpanon varmistaminen. Toimitusjohtajan alaisuudessa toimii toimitusjohtajan asettama kuntayhtymän johtoryhmä sekä laajennettu johtoryhmä. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunta nimeää edustajan kuntayhtymän johtoryhmään sekä laajennettuun johtoryhmään. Kuntayhtymän johtoryhmän tehtävänä on tukea toimitusjohtajaa tehtävässään ja huolehtia päätösten toimeenpanosta sekä seurannasta. Laajennetun johtoryhmän tehtävänä on toiminnan ja talouden ohjaus ja seuranta sekä päätösten toimeenpanon varmistaminen. Johtajaylilääkäri toimii terveydenhuoltolaissa tarkoitettuna vastaavana lääkärinä. Toimitusjohtajan hyväksymässä ja hallituksen vahvistamassa yhtymähallinnon toimintaohjeessa määrätään toimitusjohtajan suorassa alaisuudessa toimivien yhtymähallinnon johtavien viranhaltijoiden tehtävistä ja ratkaisuvallasta. Toimintaohjeessa määrätään tytäryhtiöiden, liikelaitosten ja muiden tukipalveluyksiköiden vastuutuksesta yhtymähallinnossa. IV LUKU TULOSALUEEN JOHTAJAN JA TOIMIALAJOHTAJAN TEHTÄVÄT 15 Tulosalueen johtajan ja toimialajohtajan tehtävät IV LUKU TULOSALUEEN JOHTAJAN JA TOIMIALAJOHTAJAN TEHTÄVÄT 15 Tulosalueen johtajan ja toimialajohtajan tehtävät Tulosalueen johtajan tehtävänä on johtaa tulosalueen operatiivista toimintaa ja osaltaan vastata siitä, että tulosalueelle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Tulosalueen johtajan tehtävänä on 1. johtaa tulosalueensa toimintaa ja vastata sen toiminnasta ja talouden hallinnasta; Tulosalueen johtajan tehtävänä on 1. johtaa tulosalueensa toimintaa ja vastata sen toiminnasta ja talouden hallinnasta;

11 11 2. asettaa tulosalueen johtoryhmä, määrätä sen tehtävät; 3. nimetä tulosyksikön johtajan varahenkilö ja sijainen; 4. päättää niistä tulosaluettaan koskevista asioista, joissa hänelle on siirretty päätösvaltaa sekä asioista, joita ei ole määrätty hallitukselle, sairaanhoitoalueen lautakunnalle tai muulle toimielimelle eikä delegoitu muille viranhaltijoille. 2. päättää tulosalueen sisäisestä organisaatiosta hallituksen ja sairaanhoitoalueen lautakunnan hyväksymiä periaatteita noudattaen; 3. asettaa tulosalueen johtoryhmä ja määrätä sen tehtävät; 4. nimetä tulosyksikön johtajan varahenkilö ja sijainen; ja 5. päättää niistä tulosaluettaan koskevista asioista, joissa hänelle on siirretty päätösvaltaa sekä asioista, joita ei ole määrätty hallitukselle, sairaanhoitoalueen lautakunnalle tai muulle toimielimelle eikä delegoitu muille viranhaltijoille. Tulosalueen johtajalla on oikeus edelleen siirtää toimivaltaansa. Toimialajohtajien tehtävänä on johtajaylilääkärin johdolla yhteistyössä sairaanhoitoalueiden johtajien kanssa huolehtia omien erikoisalojensa kehittämisestä ja koordinoinnista koko HUSalueella. Toimialajohtajat ovat HYKS-sairaanhoitoalueen kliinisten tulosyksiköiden johtajia. Tulosyksikön johtajana toimialajohtajan tehtävänä on HYKS-sairaanhoitoalueella 1. johtaa tulosyksikkönsä toimintaa ja vastata sen toiminnasta ja talouden hallinnasta; 2. asettaa tulosyksikön johtoryhmä, määrätä sen tehtävät; ja 3. toimia tulosyksikkönsä johtavana ylilääkärinä. 4. päättää niistä tulosyksikköään koskevista asioista, joissa hänelle on siirretty päätösvaltaa. Arviointijohtajan tehtävistä on lisäksi määrätty hallintosäännön VIII luvussa. V LUKU TOIMITUSJOHTAJAN, TULOSALUEEN JOHTAJAN JA TOIMIALAJOHTAJAN PÄÄTÖSVALTA 16 Henkilöstön valinta ja irtisanominen V LUKU TOIMITUSJOHTAJAN JA TULOSALUEEN JOHTAJAN JA TOIMIALAJOHTAJAN PÄÄTÖSVALTA 16 Henkilöstön valinta ja irtisanominen Virkojen ja tehtävien kelpoisuusehdoista määrätään viran perustamispäätöksessä tai hallituksen päätöksellä. Henkilöstön valinnassa noudatetaan ns. yksi yli yhden periaatetta jäljempänä esitetyn mukaisesti. Toimitusjohtaja ottaa yhtymähallinnon henkilökunnan, lukuun ottamatta niitä viranhaltijoita, joiden ottamisesta virkaan päättää hallitus.

12 12 Tulosalueen johtaja ja toimialajohtaja ottaa yksi yli yhden periaatteen mukaisesti alaisensa henkilökunnan asianomaisen esimiehen esityksestä, lukuun ottamatta niitä viranhaltijoita, joiden ottamisesta virkaan päättää muu toimielin tai viranhaltija. Lääkärien koulutusvirkoihin otettavista ja heidän sijoituspaikoistaan tekee esityksen asianomaisen erikoisalan professori-ylilääkäri. Tulosalueen johtaja ja toimialajohtaja ottaa yksi yli yhden periaatteen mukaisesti alaisensa henkilökunnan asianomaisen esimiehen esityksestä, lukuun ottamatta niitä viranhaltijoita, joiden ottamisesta virkaan päättää muu toimielin tai viranhaltija. Viranhaltijan ja työsuhteisen palvelussuhteen päättämisestä päättää virkaan tai työsuhteeseen ottava viranhaltija. Ao. välitöntä esimiestä tulee virkaan tai työsuhteeseen ottamisessa taikka palvelussuhteen päättämisessä aina kuulla. Päätösvaltaa näissä asioissa voidaan edelleen delegoida. 17 Henkilöstöhallinnon muu ratkaisuvalta 17 Henkilöstöhallinnon muu ratkaisuvalta Toimitusjohtaja ja tulosalueen johtaja päättää kukin alaisensa toiminnan tai viranhaltijan osalta 1. palvelussuhteen ehdoista hallituksen hyväksymien periaatteiden ja päätösten mukaisesti. 2. määräaikaisen viranhaltijan ottamisesta, 3. avoimeksi tulleen viran täyttämättä jättämisestä ja avoimen viran käyttötarkoituksen muuttamisesta, 4. virkojen sijoittumisesta, viranhaltijan virkatehtävien muuttamisesta ja viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkaan, 5. viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä, 6. vuosiloman myöntämisestä, 7. virkavapaudesta, sen palkkaeduista ja muista korvauksista, 8. virkamatkamääräysten antamisesta, 9. oikeudesta käyttää omaa tai vuokra-autoa virkatehtävissä, 10. virkasuhteeseen perustuvan palkan kuittaamisesta, sekä 11. muista henkilöstöhallinnon asioista. Toimitusjohtaja päättää virka- ja työehtosopimusten määräysten soveltamisesta siltä osin kuin ne sopimuksessa määrätyissä rajoissa on jätetty kuntayhtymän harkintaan sekä mainittuihin sopimuksiin, kunta-alan pääsopimukseen ja yhteistoimintasopimuksiin sekä työ- ja viranhaltijalainsäädäntöön perustuvista paikallisista sopimuksista.

13 13 Toimitusjohtaja päättää arviointijohtajaa lukuun ottamatta tulosalueen johtajan ja liikelaitoksen toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista virkaan ottamisen jälkeen sekä 17.1 :n määräyksestä poiketen myös toimialajohtajan osalta. Toimialajohtaja on oikeutettu päättämään alaisensa henkilöstön osalta edellä 2-4 ja 6-11 kohtien osalta. Toimialajohtaja on oikeutettu päättämään alaisensa henkilöstön osalta edellä 2-4 ja 6-11 kohtien osalta. Työlainsäädännön säännökset huomioon ottaen edellä mainittua noudatetaan soveltuvin osin työsuhteisten henkilöiden osalta. Päätösvaltaa näissä asioissa voidaan edelleen delegoida, lukuun ottamatta kohdan 5 päätöksentekoa. 18 Hankinnat 18 Hankinnat Hankintavaltuus määräytyy sopimuksen arvon osalta siten, että sopimuksen arvo on sopimuskauden kokonaisarvo. Toistaiseksi voimassa olevan tai voimassaoloajaltaan epävarman sopimuksen arvon laskentaperusteena on käytettävä sopimuksen kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48. Tätä määrittelyä sovelletaan myös tilavuokrasopimuksissa. Hankinnan arvoa laskettaessa on otettava huomioon hankintaan sisältyvät optio- ja pidennysehdot. Hankintavaltuus määräytyy aina hankinnan arvonlisäverottoman kokonaisarvon mukaan. Hallituksen hankintavaltuuksista määrätään 6 :ssä, sairaanhoitoalueen hankintavaltuuksista 7 :ssä ja liikelaitosten johtokuntien hankintavaltuuksista kunkin liikelaitoksen johtosäännössä. Hallituksen hankintavaltuuksista määrätään 6 :ssä, talous- ja konsernijaoston 6 a :ssä, sairaanhoitoalueen hankintavaltuuksista 7 :ssä ja liikelaitosten johtokuntien hankintavaltuuksista kunkin liikelaitoksen johtosäännössä. Toimitusjohtaja päättää yhtymähallinnon tavara- ja palveluhankinnoista, joiden kokonaiskustannusarvio on alle euroa. Tulosalueen johtaja päättää alle euron laitteiden investointiohjelmasta sekä tavara- ja palveluhankinnoista, joiden kokonaiskustannusarvio on alle euroa. Tietohallinnon taseyksikön johtaja päättää alle euron tietotekniikkahankkeiden investointiohjelmasta ja alle 2 miljoonan euron tietotekniikkahankinnoista. HUS-Tilakeskuksen johtaja päättää alle euron rakennusinvestointien investointiohjelmasta sekä rakennusinvestoinneista, huoneen- ja maanvuokrasopimuksista ja kiinteistöjen hoitoon Tietohallinnon tulosalueen johtaja päättää alle euron tietotekniikkahankkeiden investointiohjelmasta ja alle 2 miljoonan euron tietotekniikkahankinnoista. HUS-Tilakeskuksen johtaja päättää alle euron rakennusinvestointien investointiohjelmasta sekä rakennusinvestoinneista, huoneen- ja maanvuokrasopimuksista ja kiinteistöjen hoitoon

14 14 ja ylläpitoon liittyvistä hankinnoista, joiden kokonaiskustannusarvio on alle 1 miljoonaa euroa. Apuvälinekeskuksen taseyksikön johtaja päättää alle euron apuvälineiden hankintaohjelmasta ja hankinnoista. ja ylläpitoon liittyvistä hankinnoista, joiden kokonaiskustannusarvio on alle 1 miljoonaa euroa sekä tilauksista HUS-Kiinteistöt Oy:lta. Apuvälinekeskuksen taseyksikön johtaja päättää alle euron apuvälineiden hankintaohjelmasta ja hankinnoista. Arviointijohtaja päättää alle euron hankinnoista. Päätösvaltaa hankinta-asioissa voidaan edelleen siirtää. 19 Muu ratkaisuvalta Toimitusjohtaja, tulosalueen johtaja ja toimialajohtaja päättää kukin alaisensa toiminnan osalta 1. vahingonkorvauksen suorittamisesta; ja 2. vieraanvaraisuuden osoittamisesta ja edustustilaisuuksien järjestämisestä käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Sairaanhoitoalueen johtaja päättää 1. tutkimuslupien myöntämisestä kuntayhtymän ohjeiden mukaisesti; ja 2. pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämisestä. Toimialajohtaja päättää 19 Muu ratkaisuvalta Toimitusjohtaja ja tulosalueen johtaja ja toimialajohtaja päättää kukin alaisensa toiminnan osalta 1. vahingonkorvauksen suorittamisesta; ja 2. vieraanvaraisuuden osoittamisesta ja edustustilaisuuksien järjestämisestä käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. 3 viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 14 ja 33 : n mukaisesta asiakirjojen antamisesta. Toimialajohtaja päättää tulosyksikössään vuosittain toteutettavien pienten laitehankkeiden investointiohjelman muutoksista sairaanhoitoalueen johtajan tulosyksikölle hyväksymän määrärahan rajoissa; vastaamiansa erikoisaloja koskevien maksusitoumusten antamisesta muille sairaanhoitopiireille ja potilaan hakeutuessa hoitoon ulkomaille; osaltaan tulosyksikölle kohdennettujen erityisvaltionosuuden opetus- ja tutkimusmäärärahojen käytöstä; tutkimuslupien myöntämisestä tulosyksikössään kuntayhtymän ohjeiden mukaisesti; ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämisestä. tulosyksikössään vuosittain toteutettavien pienten laitehankkeiden investointiohjelman muutoksista sairaanhoitoalueen johtajan tulosyksikölle hyväksymän määrärahan rajoissa; vastaamiansa erikoisaloja koskevien maksusitoumusten antamisesta muille sairaanhoitopiireille ja potilaan hakeutuessa hoitoon ulkomaille; osaltaan tulosyksikölle kohdennettujen erityisvaltionosuuden opetus- ja tutkimusmäärärahojen käytöstä; tutkimuslupien myöntämisestä tulosyksikössään kuntayhtymän ohjeiden mukaisesti; ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämisestä. Päätösvaltaa näissä asioissa voidaan edelleen delegoida. VI LUKU YLIOPISTOLLINEN OPETUS- JA TUTKIMUSTOIMINTA VI LUKU YLIOPISTOLLINEN OPETUS- JA TUTKIMUSTOIMINTA

15 15 20 Ohjausryhmä HUS:n ja Helsingin yliopiston yhteistyötä varten on ohjausryhmä, johon kuuluvat HUS:n hallituksen puheenjohtaja ohjausryhmän puheenjohtajana, toimitusjohtaja, johtajaylilääkäri ja tutkimusjohtaja sekä neljä (4) Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan nimeämää edustajaa. Ohjausryhmän tehtävänä on 1. koordinoida, seurata ja kehittää HUS:n ja HY:n yhteistyötä, 2. tehdä aloitteita HUS:n ja Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimusyhteistyön kehittämiseksi, 3. edistää HUS:n ja HY:n yhteistyömahdollisuuksia kolmansien osapuolten, kuten muiden tutkimuslaitosten, kuntien ja yritysten, kanssa. 21 Terveyden tutkimuksen toimikunta HUS-kuntayhtymässä on yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta. HUS:n hallitus valitsee toimikaudekseen toimikuntaan 12 jäsentä ja 12 varajäsentä. Toimikunnan puheenjohtajana toimii HUS:n tutkimusjohtaja, varapuheenjohtajan toimikunta valitsee keskuudestaan. Terveyden tutkimuksen toimikuntaan valittavista jäsenistä HUS nimeää neljä jäsentä ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta neljä jäsentä sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymä ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä kumpikin yhden jäsenen. 20 Ohjausryhmä 21 Terveyden tutkimuksen toimikunta Lisäksi toimikuntaan valitaan yksi jäsen erityisvastuualueen perusterveydenhuollosta ja yksi jäsen erityisvastuualueella toimivista erikseen asetuksella säädetyistä tutkimusrahoitukseen oikeutetuista palvelun tuottajista. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. 22 Yliopistotoimikunta Opetuksen ja tutkimuksen yhteistyön kehittämiseksi asetetaan yliopistotoimikunta, johon HUS nimeää 6 jäsentä ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta 6 jäsentä. Yliopistotoimikunnan puheenjohtajana toimii vuorovuosin HUS:n johtajaylilääkäri ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani tai hänen nimeämänsä henkilö. HUS ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta nimeävät yliopistotoimikuntaan kumpikin kolme varajäsentä. 22 Yliopistotoimikunta

16 16 Toimikunnan tehtävänä on 1. toimia HUS:n ja Helsingin yliopiston yhteistyöelimenä tutkimuksen ja opetuksen koordinaatiossa (yliopistotaso, erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto), 2. antaa lausuntoja yhteisvirkojen (esim. osaaikaiset professuurit) täytössä ja seuraa virantäyttöprosessien kulkua, 3. osallistua valtion koulutuksesta antaman korvauksen ja valtion yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen antaman rahoituksen suunnitteluun, 4. seurata opetus- ja tutkimustilojen käyttöä ja tehdä ehdotuksia tilojen käytön parantamiseksi. Toimikunta on asioita valmisteleva, ei päättävä toimielin. Professori-ylilääkärien/ koulutuksen vastuuhenkilöiden tehtävänä on 1. huolehtia erikoisalansa lääkärien ja tutkimushenkilökunnan koulutuksesta ja tieteellisestä tutkimustyöstä; ja 2. tehdä esitys koulutusvirkoihin otettavista ja heidän sijoituspaikoistaan. VII LUKU KUNTAYHTYMÄN TALOUS 23 Toimintaperiaatteet Kuntayhtymän toiminnot on järjestettävä ja tehtävät hoidettava tuottavasti, taloudellisesti, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti siten, että VII LUKU KUNTAYHTYMÄN TALOUS 23 Toimintaperiaatteet 1. valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan; 2. kuntayhtymän talous pysyy tasapainossa; 3. vastuu kunkin tulosalueen toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on selkeä; 4. organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja että vastuu asianmukaisen valvonnan toteuttamisesta on kullakin toimielimellä ja jokaisella esimiesasemassa olevalla henkilöllä; 5. toiminnallisten, taloudellisten ja muiden riskien olemassaolo selvitetään ja niitä vältetään sekä varaudutaan vahinkoihin niin, etteivät niiden kustannukset aiheuta häiriöitä kuntayhtymän toiminnalle ja rahoitukselle; 6. maksuliikenne, rahoitustoiminta ja sijoitustoiminta hoidetaan tuottavasti, turvaavasti ja taloudellisesti; 7. korollisen vieraan pääoman käyttöön

17 17 turvaudutaan ainoastaan silloin, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua; sekä 8. toiminnan ohjaus järjestetään siten, että käyttöpääoman varainhoidossa ja varainkäytössä kiinnitetään huomiota siihen, että toimintoihin sitoutuu mahdollisimman vähän pääomaa. 24 Talousarvio ja taloussuunnitelma Taloussuunnitelmassa esitetään kuntayhtymän toimintojen kehittämistavoitteet ja selvitetään, miten toiminnot ja investoinnit rahoitetaan. 24 Talousarvio ja taloussuunnitelma Talousarvion ja vuosittaisen toimintasuunnitelman laadinnan lähtökohtana ovat strategiset päämäärät ja niistä johdetut taloussuunnitelman tavoitteet. Valtuusto asettaa toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa niiden toteuttamiseen vaadittavat voimavarat. Taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Investointisuunnitelma laaditaan neljäksi vuodeksi, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Talousarvio ja -suunnitelma laaditaan valtuuston hyväksymän asetelman mukaisesti. Talousarvion sitovuudesta määrätään sen perusteluissa. 25 Talousarvion täytäntöönpano Hallitus hyväksyy valtuuston hyväksymään talousarvioon perustuvat tulosalueiden käyttösuunnitelmat. 25 Talousarvion täytäntöönpano Sairaanhoitoalueiden lautakunnat hyväksyvät edelleen sairaanhoitoalueensa tulosyksiköiden vastaavat suunnitelmat. Käyttösuunnitelma sisältää tulostavoitteet, tarvittavat toimenpiteet ja voimavarat sekä toimenpiteistä kertyvät tulot ja aiheutuvat kustannukset. Käyttösuunnitelmassa esitetään menoina ja tuloina myös kullakin organisaatiotasolla merkitykselliset yksiköiden väliset sisäiset tulot ja menot. 26 Talousarvion muuttaminen Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle ennen asianomaisen talousarviovuoden päättymistä. 26 Talousarvion muuttaminen Talousarvion muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin ja tilikauden tulokseen.

18 18 27 Poistojen hyväksyminen Suunnitelman mukaisella poistamisella tarkoitetaan taseeseen aktivoitujen pysyvien vastaavien hankintamenon kirjaamista kuluksi suunnitelman mukaisina poistoina. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy valtuusto. 28 Rahatoimi Lainan ottaminen ja antaminen sekä sijoitustoiminta Valtuusto päättää lainan ottamista ja antamista sekä sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen sekä pitkäaikaisen vieraan pääoman muutoksista. 27 Poistojen hyväksyminen 28 Rahatoimi Maksut Valtuusto päättää maksujen yleisistä ja hallitus yksityiskohtaisista perusteista ja maksujen suuruudesta, ellei toisin ole päätetty. Maksuvalmius Maksuvalmius varmistetaan maksuvalmiussuunnitelmalla. Ohjeet maksuvalmiussuunnittelusta antaa talousjohtaja. Maksuliikenne Rahalaitoksissa avattavista kuntayhtymän tileistä ja niiden lopettamisesta päättää talousjohtaja, joka huolehtii myös siitä, että kaikista näistä tileistä ja niiden käyttäjistä pidetään luetteloa. Sen, jonka tehtävänä on maksaa kuntayhtymän menoja ja ottaa vastaan tuloja, on huolehdittava siitä, että maksut maksetaan ajallaan ja tulot saadaan oikeanmääräisinä ja ajallaan. Käteisvarat Talousjohtaja määrää sairaanhoitoalueiden ja liikelaitosten käteisvarojen suuruuden. Hän antaa myös ohjeet käteisvarojen ja maksu- ja luottokorttien sekä muiden maksuvälineiden käytöstä. Sairaanhoitoalueen johtaja ja liikelaitoksen toimitusjohtaja päättää käteisvarojen jaosta sairaanhoitoalueella ja liikelaitoksessa. Taloudenhoito-ohjeet Hallitus, toimitusjohtaja tai talousjohtaja antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita kuntayhtymän taloudenhoidosta.

19 19 VIII LUKU TARKASTUSTOIMI 29 Ulkoinen ja sisäinen valvontajärjestelmä Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. VIII LUKU TARKASTUSTOIMI 29 Ulkoinen ja sisäinen valvontajärjestelmä Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta, tilintarkastajat ja arviointijohtaja. Sisäinen valvonta on osa kaikkea esimiestyötä. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Se on osa kuntayhtymän johtamisjärjestelmää, kuntayhtymän johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskien hallintaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia. HUS-konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista päättää valtuusto. Kokonaisvastuu kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toimivuuden varmistamisesta on hallituksella. Hallitus vahvistaa sisäisen valvonnan pysyväisohjeet sekä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen. Sairaanhoitoalueiden lautakuntien ja liikelaitosten johtokuntien tulee valvoa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanoa niiden alaisessa toiminnassa, ja johtavien viranhaltijoiden tulee huolehtia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta vastuualueillaan. Sisäisen valvonnan operatiivinen vastuu on toimitusjohtajalla. Sisäinen tarkastus toimii toimitusjohtajan alaisuudessa. Toimitusjohtaja päättää sisäisen tarkastuksen vuosittaisesta työohjelmasta ja muista toimeksiannoista. Tarkastusjohtaja raportoi toimitusjohtajalle, ja esittää vuosittain yhteenvedon tärkeimmistä havainnoista myös hallitukselle. Sisäinen tarkastus raportoi tarkastuksen tulokset myös tarkastuskohteesta vastaaville. Toimintakertomuksessa tulee esittää tiedot kuntayhtymän ja sen konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä.

20 20 Tilintarkastajien on tarkastettava, onko HUSkonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. 30 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan kokoonpanosta ja tehtävistä on määrätty kuntalaissa ja kuntayhtymän perussopimuksessa. 30 Tarkastuslautakunta Sen lisäksi, mitä muualla on erikseen säädetty tai määrätty, tarkastuslautakunnan tehtävänä on 1. seurata yleisesti HUS-konsernin hallintoa ja taloutta sekä niissä tapahtuvia muutoksia; 2. kehittää ulkoista tarkastustointa, asettaa sille tavoitteet ja seurata niiden toteutumista; 3. hyväksyä ulkoisen tarkastuksen toimintaohje; 4. hyväksyä suunnitelma konserniyhteisöjen tilintarkastuksen järjestämisestä ja nimetä ehdokkaat näiden tilintarkastajiksi; 5. päättää tilintarkastusyhteisön tilintarkastukseen kuulumattomien erillishankintojen hyväksyttävyydestä; 6. valvoa, että tilivelvolliset ovat ryhtyneet tarpeellisiin toimenpiteisiin niiden muistutusten johdosta, joihin hallinnon ja talouden tarkastus sekä tilintarkastus ovat antaneet aihetta; 7. päättää tarkastuslautakunnan alaisuudessa toimivien virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta; 8. päättää arviointijohtajan virkaan ottamisesta ja irtisanomisesta; ja 9. päättää arviointijohtajan palvelussuhteen ehdoista ja muista arviointijohtajaa koskevista asioista. 8. päättää arviointijohtajan virkaan ottamisesta, eron myöntämisestä ja irtisanomisesta; ja Tarkastuslautakunta toimittaa toukokuun loppuun mennessä valtuustolle osoitetun 1. tilintarkastuskertomuksen; 2. tilintarkastuskertomukseen mahdollisten muistutusten johdosta tilivelvollisten antamat selitykset ja hallituksen lausunnon; ja 3. tarkastuslautakunnan oman arviointikertomuksen. Hallitus antaa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta lausunnon, joka on