Dokumentti- ja tekstiaineistot. Tekstiaineistojen miellyttäviä piirteitä. Kirjalliset lähteet. Aineiston määrä

Transkriptio

1 Dokumentti- ja tekstiaineistot KE 62 Ilpo Koskinen ensin käsitellään tekstejä faktanäkökulmasta. teksteistä etsitään informaatiota jostain tekstien ulkopuolisesta asiasta. Tämä edellyttää lähdekritiikkiä luentojen ydin on lähdekritiikki, sillä sitä koskevaa ymmärrystä hyödynnetään kaikissa myöhemmissä luennoissa lopuksi käsitellään lyhyesti näytenäkökulmasta ponnistavia tekstien analyysitapoja Kirjalliset lähteet tyypillisiä kvalitatiivisessa tutkimuksessa käytettäviä tekstilähteitä ovat erimerkiksi tilastot, aiemmat tutkimukset, selvitykset, raportit, muistelmat, päiväkirjat, mainokset, brosyyrit laajemmassa merkityksessä seuraava keskustelu pätee myös erim. sellaisiin materiaalisiin lähteisiin kuin rakennuksiin, hautakiviin yms. Tekstiaineistojen miellyttäviä piirteitä monesti tekstiaineistot ovat ainoita lähteitä tekstiaineistot ovat usein halvin tapa tehdä tutkimusta tekstiaineistot ovat usein luotettavin lähde etenkin silloin, kun mennään kauemmas historiaan, ajankohdan tekstiaineistot muodostavat selvästi paremman lähteen kuin esimerkiksi aikalaishaastattelut, jotka ovat alttiita monenlaisille muistin muuntumisprosesseille ja strategiselle käyttäytymiselle myös nykyaikaa lähestyttäessä tekstiaineistot ovat usein ainoa keino päästä kiinni asioiden yksityiskohtiin kun prosessi on sosiaalinen, so. kukaan yksittäinen henkilö ei hallitse koko prosessia Aineiston määrä Tekstiaineistojen käyttöä vaikeuttaa moni seikka kirjallisten lähteiden käyttöä voi vaikeuttaa aineston määrä aineiston määrä kasvaa helposti valtavaksi jopa vaikka tutkimus olisi rajattu hyvin erityisesti kun tullaan kohti nykyaikaa suurta julkisuutta saaviin kohteisiin erityisongelman muodostaa Web, jonka tutkimiseen ei ole edes kunnollisia otantamenetelmiä 1

2 Tekstiaineistot ovat vinoutuneita suuret organisaatiot ja eliitit tuottavat kirjallista materiaalia herkemmin kuin yksityiset ihmiset, ihmiset, jotka eivät katso itseään tärkeiksi, tai pienet organisaatiot organisaatioissa ja eliittienkin keskuudessa vain jotkin asiat laitetaan tavallisesti paperille. Näistäkin papereista vain osa säilytetään. Jäljelle jää tavallisesti vain "tärkein" aineisto, mitä tämä tarkoittaakin pelkästään kirjallisilla aineistoilla saa helposti ylivirallisen, ylirationaalisen, kaunistellun ja kiilloitellun sekä päätöskeskeisen kuvan maailmasta Saatavuudessa voi olla ongelmia monet paperit pidetään tavallisesti salassa tutkijoilta erityisesti tärkeimmät valimisteluasiakirjat, strategiat, sekä henkilökohtaiset muistiinpanot kokevat tavallisesti tämän kohtalon yleensä juuri nämä tekstit kiinnostaisivat tutkijaa eniten esimerkiksi yritykset ja turvallisuusviranomaiset harrastavat salailua monista syistä lainsäädännön vuoksi intressiensä tähden kulttuurinsa vuoksi Lähteiden paikantamiseen voi liittyä ongelmia tutkija ei voi yleensä tuotattaa aineistoja omiin tarpeisiinsa niinpä kirjalliset lähteet eivät tavallisesti vastaa suoraan siihen ongelmaan, jota ollaan tutkimassa tutkija joutuu paikantamaan puutteita, tulkitsemaan aineiston puuttuvia kohtia, yms. Tämä lisää virheiden mahdollisuuksia tulkintaan ongelma ilmenee usein jo aineistoa kerätessä; huonon keruun pohjalta syntynyt aineisto voi olla pahastikin vinoutunut arkistojen ja tietokantojen luokitukset on laadittu arkistojen tarpeista käsin ne eivät yleensä koskaan stemmaa tutkijan tarpeisiin kirjallisten lähteiden etsiminen voi kestää kauan ja edellyttää pitkää työrupeamaa, josta suurin osa paljastuu myöhemmin "turhaksi" Lähteen laadun määräämisestä Lähteiden laadun arviointi historioitsijat erottavat toisistaan "jäänteet" ja "kertomukset" jäänteet ovat lähteitä, jotka tekijä on jättänyt toimiessaan jälkeensä (arkeologiset esimerkit ovat tässä kohtaa parhaita) kertomukset ovat lähteitä, jotka kertovat kohteesta ulkopuolelta. Esimerkiksi aikalaiskuvaukset ovat kertomuksia normatiivisia lähteitä voi pitää yleensä vain jäänteinä esimerkiksi kiistakirjoitukset, mielipidekirjoitukset yms. kertovat kyllä kirjoittajansa tilasta, mutta niitä ei pitäisi käyttää kertomuksena, koska ne ovat helposti argumentatiivisia ja vinoutuneita 2

3 Toiseksi kannattaa jaotella lähteet erilaisilla lähteillä on erilaisia ominaisuuksia esimerkiksi päiväkirjaan kirjataan hyvin erilaisia asioita kuin sanomalehdessä julkaistuun avoimeen kirjeeseen eli tiettyyn tutkimusongelmaan pitäisi hakea tietynlaisia lähteitä Tyyppi Lähteen tekijä Esimerkkejä Salainen Henkilökohtaiset Päiväkirjat, yksityiskirjeet, muut intiimit lähteet Julkinen Institutionaaliset Henkilökohtaiset Institutionaaliset Sisäiset työdokumentit, salaiset raportit, ohjeet, muistiot, yms. Sanomalehtikirjoitukset, lehtolehtiset, avoimet kirjeet, yms. Määräykset, julistukset, asetukset, lait, julkilausumat, yms. Eri lähteiden ominaisuuksia: salaisista henkilökohtaisista dokumenteista löytää esim. tuntoja ja kuvauksia yksityiselämästä - ne kun on kirjoitettu luotetuille ja tutuille salaisista institutionaalisista lähteistä löytää tietoa, joka on usein tutkijalle kiinnostavinta: esimerkiksi päätösten perusteluja ja taustoituksia julkisista henkilökohtaisista lähteistä löytää erilaista propagandamateriaalia, julkisuuskuvia yms. julkisista institutionaalisista lähteistä löytää "virallisimmat" käsitykset. Nämä lähteet ovat tavallisesti pisimmälle "virallistuneita" ja mietittyjä Muuta mietittävää kirjoittajan laatu vaihtelee ja vaikuttaa lähteen käyttöön yksilö vai kollektiivi? millaiselle yleisölle lähde on kirjoitettu pienelle asiantuntevalle yleisölle voi kirjoittaa yksityiskohtia ammattitai muulla slangilla, Hesarin juttu pitää tähdätä suurelle yleisölle lähteen kirjallinen laatu kirjallinen muoto vaikuttaa sisältöön ja lisää usein tendensiivisyyttä epäyhtenäiset, kirjallisesti huonommat lähteet ovat usein tutkijalle arvokkaampia, luonnokset parempia kuin asiakirjatmillaiselle yleisölle lähde on kirjoitettu velvoittavan kontrollin alla syntyneet "dokumentit" tekstien erityistapauksena voivat olla kertovia, mutta usein selvän normatiivisia (esim. lait) voimakkaan institutionaalisia: eivät sisällä paljoakaan kertovia aineksia, ovat usein kliseisiä ja sisältävät paljon muodollisia aineksia. Rivien välistä lukeminen on tarpeen, mikä voi vaatia oman ammattitaitonsa (vrt. lait ja juristit) Lähdekritiikistä 3

4 Kaikessa teksteihin ja dokumentteihin perustuvassa tutkimuksessa pitäisi aina miettiä seuraavankaltaisia näkökohtia jos haastattelut eivät ole mahdollisia, lähdekritiikki on ainoa keino aineiston arvon ja mahdollisten virhelähteiden arviointiin Lähde, joka on läheltä tilannetta, jota tutkitaan on yleensä paras samana ajankohtana tuotetut aineistot ovat parempia kuin myöhemmät erityisesti toisistaan riippuvien tekstien tapauksessa ajankohtaan liittyvä harkinta on tärkeää, sillä tällaiset tekstit vahvistavat helposti toisiaan Onko lähteen luojalla ollut mahdollisuuksia ja motiiveja antaa totuudellinen kuvaus asioista? oliko tekijä riittävän lähellä kohdetta voidaksen kuvata sitä tarkasti? tekijän älylliset ja moraaliset edellytykset tarkkuus, asiantuntemus, tahto kertoa totuus oliko luotattavaksikin havaittu tekijä osallisena tapahtumiin, joita kuvaa? millaisia motiiveja tekijällä on värittää kertomustaan myöhempia sukupolvia varten? mahdolliset tekijän ottamat taiteelliset lisenssit Kontrollin määrä jos tapahtumilla on muita todistajia, tapaavat lähteet olla luotettavampia jopa vaikka kirjoituksia olisi vain yksi Lähteen yhdenpitävyys muiden lähteiden ja muun tiedon kanssa lopuksi pitäisi verrata lähdettä muuhun tietoon yksittäiseen lähteeseen ei pitäisi luottaa, ellei tähän ole erityisen hyviä perusteita vertailutiedossa on kaksi pääluokkaa : muut lähteet (taaskin harkinta mukaan!) tosina pidetyt teoriat ja muut yleiset käsitykset todellisuudesta voivat myös toimia vertailukohtana Missä määrin lähde ilmaisee tilanteen keskeisiä osia? vaikka lähde läpäisisi kaiken edellisen harkinnan, tulee vielä miettiä sen kuvausta tutkijaa nimenomaan kiinnostavasta asiasta "hyvä" lähde voi olla monella tapaa vajaa vanhoja tekstejä kannattaa tulkita samalla tavalla kuin oman työpaikan muistioita! 4

5 Ekskursio: ASIAKIRJOJEN JULKISUUDESTA SUOMESSA Julkiset ja yksityiset lähteet ovat täysin erilaisia! Periaate: julkiset lähteet ovat avoimesti saatavilla, mikäli toisin ei määrätä muistaa kannattaa toimittamisvelvoite Yksityisiin lähteisiin tutkijalla taas ei ole pääsyä, ellei omistaja sellaista erikseen anna viranomaisille toimitettavat asiakirjat ovat julkisia lainsäätäjä voi delegoida muillekin kuin viranomaisille tiedonsaantivelvollisuuden Muistutus: näytenäkökulma teksteihin Tekstejä voi tutkia sellaisenaankin! esim. etnometodologia, semiotiikka, narratiivien analyysi, elämänkertatutkimus 5