Ympäristöasiantuntija

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristöasiantuntija"

Transkriptio

1 Ympäristöasiantuntija 3/2013 Kuinka paljon on tarpeeksi: ammattijärjestäjän näkökulma suomalaiseen tavarapaljouteen Työssä viihtyen pidempään työelämässä: henkilökuvassa Kai Myrberg Olipa kerran ympäristöongelma: ympäristöaiheet ovat läsnä lastenkirjoissakin

2 T ä s s ä numerossa 3 Pääkirjoitus: Taas neuvotellaan 4 Työmatkalla 6 Työsuhteen päättämissopimukset ja niiden vaikutus työttömyysetuuksiin Työmarkkinatutkimus 2013 Itämeren oppimispolku - verkosto ja materiaalipankki Kirja-arvio: Mitä öljyn jälkeen Olipa kerran ymäristöongelma Kirja-arvio: Mihin kaikki menee? Henkilökuvassa Kai Myrberg: Työssä viihtyen pidempään työelämässä 16 Uuvuksissa 17 Vastavalmistuneiden työttömyyden kasvu pysäytettävä Hiukkasten kertyminen ja toiminta luonnossa pitkälti arvailujen varassa Kirja-arvio: Onko liian myöhäistä? Sosiaalinen media ja työnhaku Koulutuskalenteri Kuinka paljon on tarpeeksi ITER - ihmiskunnan haastavin tieteellinen koe Saako nuori oikeutta, ikääntynyt kohtuutta? Reilua peliä työpaikoille 24 Kansikuva: Tuula Kilpeläinen YKL juhli syyskuussa Seurasaaressa 20-vuotista taivaltaan. Kuvat Juho Saarinen

3 Taas neuvotellaan! Saimme nauttia harvinaisen pitkästä ja aurinkoisesta kesästä, vaikka ajoittain sitä varjostivatkin talouden ja työelämän rintamalta tulleet ikävät uutiset YT-neuvotteluista ja irtisanomisista. Nyt on edunvalvonnan koneisto taas täysillä pyörimässä. Työllisyys- ja kasvusopimukseksi nimetty keskitetty ratkaisu syntyi kesän lopulla kuin varkain ilman työmarkkinaneuvotteluihin tyypillisesti kuuluvaa kovaäänistä kalsketta. Huomattavan suurella melulla laihan sovun päälle saatiin sitten syntymään lihava riita lähinnä senteistä. Akava on ollut keskitetyn ratkaisun kannalla, sillä sen mukaan maltillinen palkkaratkaisu ja hallituksen rakennepaketti veronkevennyksineen antavat eväitä työllisyyden nostamiseksi. Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteutuminen edellyttää kuitenkin tärkeimpien alojen mukaantuloa sopimukseen. Siis nähtäväksi vielä jää toteutuuko sopimus - ja kuten aina aiemminkin lopulliset ratkaisut väännettäneen vasta kalkkiviivoilla. Työmarkkinatilanne aikaisti kuitenkin tämän syksyn liittojen välisiä neuvotteluja kaikilla sektoreilla ja muutti niiden painopisteitä: palkan korotusten sijaan niissä puidaan työelämän laatuun liittyviä kysymyksiä. Niissä onkin parantamisen varaa, koska ainakin meidän jäsenistömme keskuudessa ylikuormitus ja stressaantuminen ovat jatkuvassa kasvussa. Ajankohtaiset sektorikohtaiset neuvottelutilannetiedotteet löytyvät nettisivuiltamme. Myös toinen jännitystä aiheuttanut asia otti askeleen eteenpäin, kun hallitus syyskuun alussa teki vihdoin ratkaisun sektoritutkimuksen ja sen rahoituksen suhteen. Toteutettavat laitosten yhdistämiset jäivät pelättyä vähemmiksi, mutta tutkimusrahoitukseen tehtävillä muutoksilla tulee varmasti olemaan negatiivisia vaikutuksia tutkimuslaitoksissa työskenteleville. Kun tähän yh distetään vielä valtion edellyttämät muutkin säästötoimet, niin henkilöstö on taa tusti kovilla. Tutkimusta tekevien jäsentemme asema on tärkeä puolustettava, sillä ilman jatkuvaa tukimusta ja osaamisen kehittämistä ei talous lähde nousuun. Upeassa aurinkoisessa loppukesän säässä vietimme Seurasaaressa YKL:n 20-vuotisjuhlaa ison ystävä- ja yhteistyöjoukon kera. YKL on kasvanut, vahvistunut ja saanut niin vaikuttavuutta kuin näkyvyyttäkin viime vuosien aikana. Iloisena ja ylpeänä nostin maljan liitollemme. Samalla kuitenkin tiedostin vahvasti sen, että nykyisen kaltaisen tilanteen jatkuessa edunvalvontatyömme on entistäkin tärkeämpää ja jäsenemme tarvitsevat jatkuvasti apua ja turvaa työelämän vaikeissa tilanteissa. Tästä lähtökohdasta lähdemme tänäkin syksynä taas ponnistelemaan! Arja Varis Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton jäsenlehti 3/2013 Toimitus ja toimisto Osoitteenmuutokset Vuorikatu 22 A 15, Helsinki , , Puheenjohtaja Jouni Vainio, Sähköposti: Toiminnanjohtaja Pekka Ihalainen, Päätoimittaja Tuula Kilpeläinen, Toimituskunta Tuovi Kurttio, Vilja Varho, Tuula Kilpeläinen Seuraava numero Ilmoitushinnat 1/1 sivu 800 e, 1/2 sivua 550 e, 1/4 sivua 350 e, takakansi 1000 e Ilmoitukset Juha Halminen, , Paino ERWEKO, Helsinki Lehti on painettu Galerie Art Silk ja G-Print -papereille, jotka täyttävät joutsenmerkityn painotyön vaatimukset. Tilaushinta: 20 euroa vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN-L X IAET- kassa on YKL:n jäsenten työttömyyskassa Puhelinpalvelu: Faksi: Asiakaspalvelupiste: ma ja ke ja pe Ratavartijankatu 2, 4. kerros, Helsinki

4 edunvalvontaa TYÖMATKALLA Työtehtäviin liittyvä matkustaminen on arkea isolle joukolle jäseniämme. Usein jo työsopimukseen on kirjattu, että henkilö on velvollinen matkustamaan työn edellyttämässä laajuudessa tai sitten matkustusvelvoite ilmenee jo tehtävän luonteesta. Työmatkoihin liittyvät epäselvyydet ja erimielisyydet ovat myös varsin tavallisia edunvalvonnan asioita. Arja Varis, YKL Työmatkalla tässä tarkoitetaan työntekijän työtehtävien hoitamiseksi tekemää tilapäistä matkaa varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Vaikka asunnon ja varsinaisen työpaikan välisiä matkoja sanotaan arkikielessä työmatkoiksi, työnantaja ei voi niitä korvata verovapaasti, koska matkaa ei tehdä tilapäiseen kohteeseen tai tilapäisestä kohteesta suoraan kotiin. Varsinainen työntekemispaikka on yleensä helppo tunnistaa, koska siellä myös yleensä pääasiallisesti työskennellään. Jos tästä paikasta tai kotoa suoraan lähdetään esimerkiksi asiakkaan luokse tai koulutuspäiville, ollaan työmatkalla, ja matkat voidaan työntekijälle korvata verovapaasti. Varsinaisia työntekemispaikkoja voi olla enemmän kuin yksi. Jos työntekijä säännöllisesti työskentelee esimerkiksi kahdessa eri kunnassa tai työnantajan eri toimipisteissä, ovat ne molemmat hänen varsinaisia työntekemispaikkojaan. Näissä tilanteissa työnantaja voi poikkeuksellisesti maksaa matkakustannukset, kuten kilometrikorvauksen ja mahdollisen majoituksen, verovapaasti. Mahdollinen päiväraha on kuitenkin veronalainen, koska kyse ei ole tilapäisestä työmatkasta. Matka-aika ei ole työaikaa Työaikalaissa lähtökohta on, että matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla lueta työsuoritukseksi. Matkustamiseen työaikana käytettyä aikaa ei kuitenkaan sentään vähennetä. Työaikalaissa ei myöskään ole säännöksiä vapaaaikana matkustamisen korvaamisesta, mikä on usein varsin kohtuutonta. Tähän epäkohtaan yritetään saada jatkuvasti korjausta. Monissa työehtosopimuksissa onkin jo sovittu vapaa-aikana matkustamisen korvaamisesta vastaavalla vapaaajalla tai yksinkertaisella tuntipalkalla tuntia kohden. Valtion matkustussopimuksessa on myös omat korvausmääräykset matkapäivistä. Lisäksi on hyvä muistaa, että päivärahat eivät ole matka-ajan korvausta, vaan korvausta matkan aiheuttamista ylimääräisistä elantokuluista. Oikeus matkakorvauksiin Matkakorvauksiin liit tyy kaksi eri näkökulmaa. Ensinnäkin se, koska työnantaja on velvollinen maksamaan korvauksia työmatkasta, ja miten nuo korvaukset määräytyvät. Toinen kysymys on sitten näiden työmatkakorvausten verovapauden edellytykset, ja minkälaisia verottajan tulkinnat niistä ovat. Laki sinänsä ei velvoita työnantajaa maksamaan kilometrikorvauksia tai verovapaita päivärahoja työmatkoista, mutta työntekijää ei pääsääntöisesti voida velvoittaa maksamaan työmatkasta aiheutuvia kustannuksia itse. Matkakustannusten korvaamisesta on kuitenkin sovittu useimmissa työ- ja virkaehtosopimuksissa. Yleisin sopimusmääräys on se, että päivärahat ja kilometrikorvaukset maksetaan verottajan vuosittain vahvistamien verovapaiden enimmäismäärien mukaisesti. Muut kustannukset, kuten vaikka majoituskustannukset tai matkaliput korvataan yleensä maksutositteita vastaan. Selvitä ja sovi aina etukäteen Työmatkojen osalta kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa se, mitä oman alan virkatai työehtosopimus niiden korvauksista sanoo. Lisäksi pitää selvittää onko omalla työpaikalla vahvistettu erillistä tarkentavaa matkustusohjesääntöä. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää työnantajan kanssa ennen matkalle lähtöä. Esimerkiksi se, milloin oman auton käytöstä saa laskuttaa kilometrikorvauksia tai kertyykö työmatkalla ylitöitä. Hankalia ja tulkinnanvaraisia tilanteita syntyy esimerkiksi silloin, kun henkilöllä on useampia työntekopaikkoja, joiden välillä matkustetaan säännöllisesti, kun työmatka on poikkeuksellisen pitkäkestoinen tai kun ollaan kenttätöissä. Näiden tilanteiden selvittämisessä auttaa työpaikan luottamusmies tai YKL:n lakimies. 4 Ympäristöasiantuntija 3/2013

5 VIHERTEK KUVITTELE TÄMÄ MAISEMA ILMAN VIHERRAKENTAMISTA VIHERTEK KIINTEISTÖ VIHERALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT ViherTek on vihertekniikan ja ympäristönsuunnittelun suurin sisätapahtuma Suomessa. Tapahtumassa esitellään alan uusimmat koneet, laitteet, tekniikka ja innovaatiot. Tarjolla on tietoiskuja ja koulutusta lannoitteista leikkivälineisiin ja viheralue suunnittelusta atk-järjestelmiin. Tervetuloa oppimaan lisää! JULKISIVU VÄRI&PINTA SÄHKÖ VIHERTEK ON OSA KIINTEISTÖ+TURVALLISUU -MESSUJA 7 AMMATTITAPAHTUMA YHDELLÄ KERTAA! Varmista sisäänpääsysi rekisteröitymällä ennakkoon: Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa. Aukioloajat: keskiviikko ja torstai klo 9 17 perjantai klo Ympäristöasiantuntija 3/2013

6 edunvalvontaa Työsuhteen päättämissopimukset ja niiden vaikutus työttömyysetuuksiin Työsuhteen päättymistilanteessa on mahdollista, että työnantaja tarjoaa irtisanomisen sijaan tai sen lisäksi sopimusta. Sopimuksen sisällöstä riippuen sopimuksella on erilaisia vaikutuksia työttömyysetuuden saamisen ajankohtaan ja suuruuteen. Sopimuksen tulkintatilanteissa kannattaa olla yhteydessä omaan ammattiliittoon, joka tarvittaessa selvittää työttömyyskassalta, miten sopimus vaikuttaa työttömyysetuuteen. Korotettu päiväraha Työsuhteen päätyttyä henkilöllä voi olla tietyissä tilanteissa oikeus korkeampaan päivärahaan, eli korotettuun ansio-osaan tai muutosturvan ansio-osaan. Ansiopäivärahaan maksettavien korotusosien saamisedellytykset tutkii aina maksaja, eli työttömyyskassan jäsenten osalta kassa. Työttömyyskassa tutkii asiaa työnantajan antamien asiakirjojen kuten työsuhteen päättymiseen liittyvän sopimuksen ja sen sisällön perusteella. Pääperiaate on, että ansiopäivärahaan oikeutetulle henkilölle maksetaan korotettua ansio-osaa pitkän työuran päätyttyä, IAET- kassa on YKL:n jäsenten työttömyyskassa Puhelinpalvelu: päiväraha-asiat , ma-to klo 10-15, pe klo jäsenyysasiat: , ma-to klo Faksi: Asiakaspalvelupiste: ma ja ke ja pe Ratavartijankatu 2, 4. kerros, Helsinki jos sen saa miseksi säädetyt kolme edellytystä täyttyvät. Ensinnäkin edellytetään, että työnantaja on irtisanonut työ- tai virkasuhteen tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Toinen edellytys on, että henkilö on ollut työssä vähintään 20 vuotta ennen työttömäksi jäämistään. Kolmanneksi edellytetään vielä, että henkilö on ollut palkansaajakassan jäsenenä vähintään viisi vuotta. Muutosturvan ansio-osan työvoimapoliittisista edellytyksistä päättää työ- ja elinkeinotoimisto. Mahdollisia esteitä korotetun päivärahan saamiseksi Kun työsuhde on päättynyt omaan irtisanoutumiseen tai yhteiseen sopimukseen, työsuhteen ei enää katsota työttömyysetuuden kannalta päättyneen tuotannollisista tai taloudellisista syistä, eikä pitkän työuran perusteella maksettavan korotusosan ensimmäinen edellytys enää täyty. Tällöin henkilölle maksetaan normaalia ansioiden perusteella laskettua työttömyysetuutta. Se, aiheutuuko irtisanoutumisesta tai sopimuksesta karenssi tai pääseekö henkilö työsuhteen päätyttyä muutosturvan piiriin, tulee tarkistaa omasta työ- ja elinkeinotoimistosta. Eri toimipisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta Kannattaa huomioida, että muutosturvan piiriin pääseminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilö automaattisesti saisi korkeampaa päivärahaa työttömyyden ajalta. Henkilöllä on oikeus muutosturvan ansio-osaan vain työ- ja elinkeinotoimiston kanssa sovittujen, työllistymissuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden tai palvelujen ajalta. Sopimuksien ja muiden työnantajalta saatavien asiakirjojen sanamuodot ratkaisevat Jos työnantajan kanssa tehdyssä sopimuksessa todetaan, että sen allekirjoittamisen jälkeen kummallakaan osapuolella ei ole enää mitään vaatimuksia työsuhteeseen tai sen päättymiseen liittyen taikka toisiaan kohtaan, on henkilö tosiasiallisesti luopunut työsuhteeseen liittyvistä oikeuksistaan. Tällainen luopuminen johtaa sosiaali- ja terveysministeriön antamien työttömyysturvalakia koskevien ohjeiden sekä vakuutusoikeuden vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan siihen, ettei henkilölle voida maksaa korotettua ansioosaa pitkän työuran perusteella. Työttömyyskassoilla on asiassa yhtenäinen linja ja kassat noudattavat saamiaan ohjeita sekä vakuutusoikeuden ratkaisukäytäntöä, joten merkitystä ei ole sillä, mihin työttömyyskassaan henkilö kuuluu. 6 Ympäristöasiantuntija 3/2013

7 Sopimuksessa oleva luopumislauseke voidaan toteuttaa monella eri tavalla ja sanamuodoilla. Myös itse asiakirja, jossa luopumislauseke on, voi olla nimeltään mikä tahansa, esim. irtisanomisilmoituksen liitteeksi tehty sopimus työvälineiden ja avainten palauttamisesta. Työnantajan tarkoitus on kuitenkin yleensä se, että työsuhteen päättymisasia käsitellään sopimuksessa lopullisesti, eikä asiaan ole tarkoitus enää palata. Toisinaan henkilölle voidaan maksaa ns. kertakorvaus tai eropaketti sopimuksen allekirjoittamista vastaan, mutta joskus luopumislauseke on sopimuksessa tai irtisanomisen liitteenä olevassa muussa asiakirjassa ilman, että henkilölle maksetaan mitään ylimääräistä työsuhteen päättymisen vuoksi. Pitkän työuran perusteella maksettavan korotusosan kannalta asiassa ei kuitenkaan ole merkitystä sillä, onko työsuhteen päättymisen vuoksi maksettu mitään ylimääräistä - ratkaisevaa on vain sopimuksen sisältö. Kannattaa ottaa yhteyttä omaan liittoon Mikäli työnantaja tarjoaa työsuhteen päättymistilanteessa sopimusta, se kannattaa luetuttaa läpi omassa ammattiliitossa. Vaikka kyse olisi vain irtisanomisilmoituksen lisäksi tehdystä muistilistasta, se kannattaa lukea huolella läpi, sillä monesti asiakirjoissa saattaa olla edellä mainitun kaltainen luopumislauseke, vaikka itse asiakirjaa tai tilannetta ei mielletä sopimukseksi. Kannattaa myös huomioida, ettei työnantaja voi luvata minkälaisia etuuksia henkilö työsuhteen päättyessä saa, sillä päätöksen työttömyysetuuteen maksamisesta tekee jäsentensä osalta aina työttömyyskassa. Työnantajalla voi olla myös vanhentunutta tai puutteellista tietoa. Sopimusta allekirjoittaessa on syytä huomioida työntekijän ikä, onko uusi työ jo tiedossa, kuinka pitkä työnantajan irtisanomisaika muutoin olisi, eläkkeen kertyminen (irtisanomisajan palkka kerryttää eläkettä, tukipaketti puolestaan ei), palkan tai paketin verotus yms. Näiden asioiden selvittämisessä on suositeltavaa olla yhteydessä omaan ammattiliittoon, joka voi auttaa jäsentään selvittämään kannattaako pakettia ottaa vai ei. IAET-kassa Työmarkkinatutkimus 2013 Vuosittain tehtävä työmarkkinatutkimus lähetetään liiton jäsenille jälleen 4. päivä marraskuuta. Tutkimuksen toteutuksesta vastaa Taloustutkimus Oy. YKL toteuttaa jäsenistön työmarkkinatutkimuksen tuttuun tapaan yhdessä kolmen muun 4L-liiton kanssa (Agronomiliitto, Luonnontieteen akateemisten liitto ja Metsänhoitajaliitto). Vahvasta kumppanista draivia tutkimustyöhön Tutkimuksen toteuttaa nyt toisen kerran Taloustutkimus, jolla on erinomaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet 4L-liittojen yhteisen työmarkkinatutkimuksen toteuttamiseen. Ammattitaitoiset tutkijat ja lähes neljän vuosikymmenen kokemus kuluttajille, yrityksille ja järjestöille tehdyistä tutkimuksista antavat vankan pohjan laadukkaalle tutkimusyhteistyölle. Nykyisellään Taloustutkimus teettää vuosittain noin miljoona tutkimusta eri menetelmiä hyödyntäen. Tutkimusyhteistyössä 4L-liittojen kanssa Talous tutkimuksen vastuulla on jäsenille suunnattavan tutkimuslomakkeen muotoilu siten, että sen avulla saadaan kerättyä kaikki oleellinen tieto jäsenten työmarkkinoille sijoittumisesta, palkkatasosta, ansiokehityksestä, työajasta ja muista edunvalvonnallisesti keskeisistä asioista. Tutkimuslomake toimitetaan liiton jäsenille marraskuun aikana Taloustutkimuksen sähköisen tiedonkeruujärjestelmän kautta. Kyselyyn vastaaminen helpottuu, kun muistaa varata palkkatietojen kirjaamista varten viimeisimmän palkkakuitin käden ulottuville. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan ipad ja leffalippuja. Ovathan yhteystietosi ajan tasalla? Työmarkkinatutkimus pohjana edunvalvonnalle Työmarkkinatutkimuksen perustavoitteet ovat samat kuin ennenkin: merkittävin syy tutkimuksen toteutukselle on jäsenistön vuosittaisten palkkatietojen keruu. Säännöllisesti kerättävällä tutkimusaineistolla varmistetaan, että liitoilla on neuvottelutoiminnassa hyödynnettävänään realistinen tieto jäsenkunnan palkkauksesta ja sijoittumisesta työmarkkinoille. Liittojen oman edunvalvontatyön ohella Akavan neuvottelujärjestö YTN:n hyödyntää työmarkkinatutkimuksen palk ka-aineistoa työehtosopimusneuvotteluissaan. Palkkatietojen ohella työmarkkinatutkimuksessa kysytään vaihtuvia teemakysymyksiä, joilla pyritään saamaan tietoa muista edunvalvonnallisesti merkityksellisistä teemoista. Viime vuosina palkansaajajäseniltä on kysytty esimerkiksi työajan ulkopuolella matkustamiseen, ylitöihin ja työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä, joita on voitu hyödyntää edunvalvontatyössä sekä työnantajaosapuolen kanssa neuvoteltaessa että jäsenten henkilökohtaisessa neuvonnassa. Työmarkkinatutkimuksen tulokset ovat vapaasti kaikkien jäsenten hyödynnettävissä. Tulosten valmistuttua ne julkaistaan kokonaisuudessaan liiton internet-sivujen tutkimusosiossa ja niistä viestitään myös Ympäristöasiantuntijassa. Onnistuneen ja luotettavan työmarkkinatutkimuksen edellytyksenä on, että mahdollisimman moni jäsenemme vastaa kyselyyn - kattavalla työmarkkinatutkimuksen vastausprosentilla liitto pystyy varmistamaan palkansaajajäsentensä laadukkaan ja ajantasaisen edunvalvonnan. Ovathan yhteystietosi siis ajan tasalla liiton jäsenrekisterissä? Toimivalla sähköpostiosoitteella varmistat, että saat marraskuussa sähköpostiisi kutsun työmarkkinatutkimukseen osallistumiseksi. Voit päivittää yhteystietojasi YKL:n verkkosivujen (www.ykl.fi) kautta kirjautumalla ja klikkaamalla sivun ylälaitaan ilmestyvästä palkista Omien tietojen päivitys. 7 Ympäristöasiantuntija 3/2013

8 Itämeren oppimispolku verkosto ja oppimateriaalipankki Tuija Brax Itämeren oppimispolku on verkosto, joka kokoaa Itämeren puolesta toimivat tahot yhteen. Mukana on hyvin erilaisia toimijoita, joita kaikkia yhdistää halu toimia Itämeren puolesta. Kyse ei kuitenkaan ole vain omasta toiminnasta, vaan verkoston tarkoitus on tehostaa yhteistyötä, jakaa ideoita ja koota verkkoportaaliin Itämeri-aiheista oppimismateriaalia kasvattajien käyttöön. Mukaan on otettu koko valuma-alue. Toimin verkoston puheenjohtajana nyt toista vuotta. Olen vuosien varrella tehnyt useita Itämeren suojeluun liittyviä projekteja, mutta tässä verkostossa toimimisen koen erityisen mielekkääksi siksi, kuva: Jarmo Vehkakoski että se yhdistää oppimisen, tekemisen ja kokemuksiin perustuvan luontosuhteen rakentamisen aivan toisella tavalla kuin yksittäiset, sinänsä tärkeät pistemäiset hankkeet. Iän ja kokemusten karttuessa olen entistä vakuuttuneempi siitä, että ympäristönsuojelun tuki juhlapuheiden ja vaalilupausten jälkeen on sitä vahvempaa, mitä voimakkaammin toimijalla on järjen lisäksi tunneside asiaan. Perheemme on purjehtinut vuosia, ja siinä olen päässyt näkemään, miten huoli Itämeren tilan heikkenemisestä tarttuu seuraaviin polviin kokemisen ja sitä kautta heräävän tiedonjanon kautta. Itämeren oppimispolkuverkosto yhdistää tiedon ja elämyksen laaja-alaisemmin ja paljon monipuolisemmin keinoin kuin mitä meistä kukaan voi omin neuvoin omassa tuttavapiirissään tehdä. Verkosto on avoin kaikille alan toimijoille (opettajille ja muille kasvattajille, viranomaisille, järjestöille, alan yrityksille, tutkimuslaitoksille ja projekteille), ja mukana onkin hyvin moninainen joukko toimijoita kansalaisjärjestöistä metsä- ja opetushallitukseen. 8 Ympäristöasiantuntija 3/2013

9 itamerenoppimispolku.fi Vetovastuu on biologian- ja maantiedon opettajien liitolla. Verkosto järjestää tapaamisia muutaman kerran vuodessa, ja näissä tapaamisissa ideoidaan toimintaa ja opitaan toisten toimijoiden tekemisistä. Verkostossa mukana olo ei vaadi suurta panostusta, mutta antaa mahdollisuuden tiedon ja materiaalien levittämiseen sekä uusien oivallusten nopeaan hyödyntämiseen. Verkoston näkyvin tulos on verkkoportaali, joka kokoaa Itämeri-aiheista materiaalia kasvattajien käyttöön. Sivusto päivittyy oppimispolun yhteistyöverkoston jäsenten materiaaliehdotusten pohjalta jatkuvasti. Sivusto on suunnattu erityisesti opettajille ja muille kasvattajille, ja se on jaettu luokkatasojen mukaan. Materiaalia löytyy varhaiskasvatuksesta lukioon asti, ja kaikki on vapaasti opettajien käytössä. Materiaaleista löytyy niin tietoa kuin tehtäviä Itämereen liittyen. Tuoreimpana projektina verkosto on koonnut saaristoaiheista materiaalia, jonka tarkoitus on saada Saaristomeren valuma-alueen koulut toimimaan puhtaamman Saaristomeren puolesta. Verkkoportaali pyrkii lisäämään Itämeren valuma-alueella asuvien lasten ja nuorten tietämystä Itämerestä ja sen tilasta. Ennen kaikkea tavoitteena on opettaa, että asioihin voi vaikuttaa omalla toiminnalla. Tieto ja halu muuttaa asioita pyritään sivustolla kanavoimaan teoiksi: omia toimintatapoja voi muuttaa, tietoa voi jakaa, päättäjiin voi vaikuttaa. Tällä hetkellä verkostolle on erityisen ajankohtaista olla mukana Suomenlahtivuoden 2014 suunnittelussa ja toteuttamisessa. Suomi, Venäjä ja Viro tekevät kyseisen vuoden tiimoilla merkittävää yhteistyötä niin viranomais- kuin kansalaistasoillakin, ja työn on määrä mm. tuottaa erillinen julistus, johon mahdollisimman monet Suomenlahden tilaan vaikuttavat tahot tulevat sitoutumaan. Vuosi luo oivan syyn ja mahdollisuuden mitä moni- naisimpiin tempauksiin ja suojelutoimiin ryhtymiselle. Luonnonsuojelutyö saa alati uusia muotoja ja hyvä niin. Yksi ehkä itselleni uusimmista ja innostavimmista ideoista on maallikoiden kouluttaminen ja sitouttaminen ympäristönsä tieteellisestikin pätevään tarkkailuun. Esimerkiksi koulut voivat säännöllisesti ottaa näytteitä valumavesistä, veneseurat sisä- tai ulkosaaristosta, perheet vakiopaikoiltaan. Tämä työ on vielä lapsenkengissä, mutta näen siinä kiinnostavan tavan tuottaa tärkeää tietoa päätöksentekoon ja samalla sitouttaa ihmisiä mielekkäällä tavalla tulokselliseen ympäristönsuojelutyöhön. 9 Ympäristöasiantuntija 3/2013

10 Kirja-arvio Mitä öljyn jälkeen? Rauli Partanen, Harri Paloheimo ja Heikki Waris (2013) Suomi öljyn jälkeen. 341 s. Into kustannus, Helsinki. Öljy pyörittää maailmaa. Ihmiskunta käyttää sitä 89 miljoonaa tynnyriä päivässä. Suomalaisten osuus tästä on tynnyriä päivässä, mikä tarkoittaa kuuden litran päivittäistä kulutusta henkeä kohti. Liikenteen, erilaisten raaka- ja voiteluaineiden, lämmityksen sekä teollisuuden energian lisäksi myös ruuantuotantomme perustuu halvan öljyn saantiin. Öljyn likaiset lonkerot ulottuvat jotakuinkin kaikkialle. Ei ihme että planeetta palaa. Rauli Partasen, Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen kirjassa paneudutaan tulevan öljyhuipun todistusaineistoon, vaikutuksiin ja sen negatiivisten seurausten lievittämiseen. Öljyhuipusta on puhuttu vuosikymmeniä ja edelleen ollaan kaukana yhteisymmärryksestä siitä, kuinka paljon käyttämätöntä öljyä vielä maankamarassa on. Öljy ei ole loppumassa, mutta yhä useammat raportit alkavat päätyä samansuuntaisiin arvioihin siitä, että helpon ja halvan öljyn aika alkaa olla ohi. Maailmantalouden kasvunäkymät perustuvat oletukseen öljynsaannin jatkumisesta entisellään, mutta kone yskähtelee jo pahaenteisesti. Öljyä ryystetään syvänmerenpohjista ja puserretaan öljyhiekasta, mutta kasvuvauhtia ei näytetä voivan lisätä enää juurikaan. Samalla kun voimakkaimmin kasvavat taloudet vievät yhä suuremman osan maailman öljystä (ja pystyvät maksamaan siitä meitä muita enemmän), on länsimaiden näköpiirissä tuontiöljyn määrän nopeahkoa vähenemistä. Kirjan mukaan odotettavissa on lamaa, josta ei totuttuun tapaan öljyn vipuvoimin päästäkään ylös. Tärkeät jatkokysymykset koskevat esimerkiksi liikenteen, ruuantuotannon ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden energiaperustaa. Kirja nostaa ansiokkaasti esiin harmillisen vähän huomiota saavia aiheita. Yleisen öljyhuipun todistusaineiston ja öljyn erityislaatuisuuden lisäksi pohditaan öljyn mahdollisia korvikkeita, kallistuvan öljyn taloudellisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä, geopolitiikkaa sekä hallinnon ja liike-elämän oudolta tuntuvaa öljyn ainutlaatuisuuden aktiivista unohtamista. Teoksesta ilmenee, että suomalaista energiapolitiikkaa tehdään ainakin tältä osin päät puskassa. Kirja tekee sangen tärkeää työtä öljykysymyksen popularisoinnissa ja monien teknisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten kysymysten esittelyssä. Tätä kirjaa ei voi ainakaan ongelmien väheksymisestä moittia, niin voimallisesti kirjoittajat perustelevat tarvetta öljystä riippumattomammalle yhteiskunnalle. Keinoja tähän on jo tarjolla ja lisää on keksittävä melkoisella vauhdilla. Esimerkiksi liikenteen polttoaineiden saralla täyskäännöksen tarve on selvä, mutta vaihtoehdot öljylle eivät ole helppoja. Teos on kirjoitusasultaan selkeä ja nopealukuinen, mutta se olisi hyötynyt tarkemmasta toimitustyöstä. Paikoitellen argumentit kärsivät lähteiden puuttumisesta ja jotkin kirjoittajien omiksi tulkittavat näkemykset tuntuvat ennemmin poleemisilta heitoilta kuin analyysin perustelemilta johtopäätöksiltä. Lisäksi hakemisto olisi ollut tervetullut lisäys kirjaan, jotta sen monipuolisiin aiheisiin olisi helpompi palata. Kuitenkin teos on tervetullut keskustelunavaus ja hyvä tietopaketti öljyn merkityksiin ja moniin tulevaisuuden keskeisiin kysymyksiin. Sen lukeminen on nopea tapa päästä jyvälle öljyn ongelmasta. Öljyn merkitystä korostettaessa on helppo unohtaa, että yhteiskunnalliset olosuhteet ovat myös tekemällä tehtyjä, eivät vain deterministisiä energialähteidemme tuotteita. Normaaliksi koetun fossiilitalouden perustan murtuessa seuraa jotakin muuta. Ongelmia näköpiirissä riittää ja monet totutut tekemisen ja ajattelun mallit joutavat väistymään. Mutta ehkä fossiilitalouden loppu tarjoaa tilan aloittaa uudestaan, hyvinvoinnista lähtien. Öljyn jälkeen jotain parempaa? Tuomo Alhojärvi 10 Ympäristöasiantuntija 3/2013

11 Ympäristöaiheet ovat läsnä lastenkirjoissakin Olipa kerran ympäristöongelma Essi Aarnio-Linnanvuori Luontoa ja eläimiä lienee ollut lastenkirjallisuudessa niin kauan kuin on ollut lastenkirjallisuutta menneisyydessä ehkä jopa enemmän kuin viimeisen muutaman kymmenen vuoden aikana. Osassa teoksia luonto on tapahtumapaikka, seikkailumaasto, mutta monissa teoksissa myös tai ensisijaisesti myötätunnon tai ihailun kohde. Esimerkiksi Zachris Topeliuksen saduissa tai Selma Lagerlöfin Peukaloisen retkissä yksi keskeinen viesti on suhtautua myötätuntoisesti eläimiin. Purjehtivat pojat Valtteri ja Juri havaitsevat merellä ison öljylautan Johanna Försterin kirjassa Musta Possu Saaristomerellä. Lähes realistisessa seikkailutarinassa ei pyritäkään pelastamaan koko Itämerta, mutta pojat osaavat toimia vastuullisesti onnettomuuspaikalle osuessaan. Kuva Essi Aarnio-Linnanvuori 11 Ympäristöasiantuntija 3/2013

12 Samalla kun yhteiskunta on yleisesti havahtunut ympäristöongelmiin, ihmisen ongelmallinen ympäristösuhde on vakiintunut osaksi myös lastenkirjojen maailmaa luvulta alkaen ympäristöongelmia on kuvattu ja ratkottu lastenkirjoissa, kullekin ajalle tyypillistä ajattelua heijastaen. Paha tehdas Kaarina Helakisan kirjoittama ja Katriina Viljamaa-Rissasen kuvittama Elli-velli-karamelli (1973) kertoo Ellitytöstä, jonka kotikaupungista puut ja kukat joutuvat väistymään ikävän herra Hatun tehtaan laajentamisen tieltä. Tehdas tuottaa maailmalle mitä kummallisimpia kapineita, joita ihmiset rientävät ostamaan vaikka eivät niitä tarvitsekaan. Lopulta jäljellä on enää Ellin ja Heppu-koiran kiipeilypuu, joka sekin on käynyt ruskeaksi ilman laadun huonotessa. Tehtailija Hattu haluaisi kaataa tämän viimeisenkin puun, mutta itsevarma Elli suuttuu ja asettuu vastustamaan suunnitelmia. Apu löytyy lopulta puusta itsestään: kiipeilypuun oksalla on taikakukka, jonka sisältä löytyy puhelin. Elli soittaa sillä metsään ja pyytää kaupunkiin uusia puita, kukkia ja lintuja. Kaupungin asukkaat riemastuvat ja alkavat nauttia kaupunkiluonnosta yhdessä Ellin ja Hepun kanssa. Herra Hattu on harmissaan ja joutuu väistymään kaupungista tehtaineen. Ellin tarinassa ympäristöongelmat johtuvat välittömästi tehtaasta ja pohjimmiltaan ihmisten (herra Hatun sekä kapineita ostavien kaupunkilaisten) ahneudesta. Samantapainen asetelma on Marjatta Kurenniemen kirjassa Onneli, Anneli ja nukutuskello (1984), jossa huijarit perustavat hajuvesitehtaan ja pilaavat sillä Onnelin ja Annelin lähijoen. Molemmissa tarinoissa ihmisten ahneus on alkusyynä ongelmille ja ongelmat ratkeavat, kun tehtaan toiminta lakkaa. Lisäksi molemmissa tehtaissa valmistetaan tuotteita, joille ei oikeasti ole käyttöä irtoviiksisähköhammasharjoja tai kamalan hajuista hajuvettä. Lastenkirjoille tyypilliseen tapaan lapset saavat suoralla toiminnallaan ongelmat ratkaistua. Myös Marja-Leena Mikkolan saturomaanissa Anni Manninen (1977) tehdas on syypää ympäristöongelmaan, joen saastumiseen. Tehdas ei kuitenkaan ole tarpeeton, vaan se on Annin äidin ja muidenkin lähiseudun aikuisten työpaikka. Vaikka saturomaanissa koetaan taianomainen matka menneisyyteen ja maaemon puheille, ongelma ei ratkea taialla. Apu löytyy vasta, kun Annin isoveli kirjoittaa opettajan avustuksella vetoomuksen puhdistuslaitoksen rakentamiseksi. Paula Norosen suositun Emilian päiväkirja -sarjan osassa Supermarsu pelastaa silakat (2009). Tehtävä osoittautuu vaikeaksi mutta lopulta Emilia keksii keinon: hän kuljettaa kaikki Suomen järvet Venukseen, soittaa uutisiin ja yksinkertaisesti kieltää ihmisiä enää saastuttamasta. Itämeren pelastajat Paula Norosen suositun Emilian päiväkirja -sarjan osassa Supermarsu pelastaa silakat (2009) Emilia saa tehtäväkseen parantaa Itämeren tilaa supermarsuvoimillaan. Tehtävä osoittautuu vaikeaksi mutta lopulta Emilia keksii keinon: hän kuljettaa kaikki Suomen järvet Venukseen, soittaa uutisiin ja yksinkertaisesti kieltää ihmisiä enää saastuttamasta. Asiaa harkittuaan kaikki suomalaiset lupaavat, ja silakat pelastuvat. Purjehtivat pojat Valtteri ja Juri havaitsevat merellä ison öljylautan Johanna Försterin kirjassa Musta Possu Saaristomerellä (2009). Pojat soittavat ripeästi hätänumeroon ja opastavat öljyntorjunta-aluksen oikealle alueelle. Öljylautan leviäminen saadaan pysäytettyä ajoissa ja pahoilta vahingoilta säästytään. Lähes realistisessa seikkailutarinassa ei pyritäkään pelastamaan koko Itämerta, mutta pojat osaavat toimia vastuullisesti onnettomuuspaikalle osuessaan. Molemmissa kirjoissa ympäristöteema on yksi aihe monien joukossa. Tarinoissa ei myöskään ole varsinaista pääkonnaa, yhtä suurta saastuttajaa, tai ainakin tämä jätetään nimeämättä. Purjehtivat pojat eivät saa selville, mikä laiva on laskenut luvatta pilssivesiään mereen. Supermarsu sälyttää vesiensuojelun tasaisesti kaikkien suomalaisten harteille. Ehkä 2000-luvulla ympäristömyönteinen ajattelu on siinä määrin arkipäiväistynyttä, ettei hyvän ja pahan toimijan välistä jännitettä koeta tarpeelliseksi tai sopivaksi lastenkirjaan. Tavallisempaa on, että ympäristöaiheet nousevat pintaan arkisina tekoina muiden tapahtumien ohessa, kulutuskritiikkinä, pyöräilynä tai jätteiden lajitteluna. Lapsisankari ympäristönsuojelijana Lastenkirjojen sankari on aihepiiristä riippumatta usein aktiivinen, lähes kaikkivoipa lapsi, joka sisullaan ja nokkeluudellaan pystyy päihittämään aikuiset tarinan ratkaisun hetkillä. Myös ympäristöongelmia ratkovat lapset ovat usein tällaisia. Ratkaisu jää kuitenkin tosielämän näkökulmasta tällöin melko epäuskottavaksi, kuten Ellin puhelu taikapuhelimella tai Supermarsun Venus-temppu. Anni Mannisen vetoomus ja Valtterin ja Jurin hätäpuhelu ovat aktiivisen toiminnan muotoina realistisia vaikkakin useimpien lasten (ja aikuisten) arkielämässä epätodennäköisiä. Toisaalta lukija ei etsi lastenkirjasta omaan elämään sovellettavia käytännön neuvoja ympäristönsuojeluun sen enempää kuin ohjeita pimeyden voimilta suojautumiseen Harry Potter -kirjoista. Olennaista lukukokemuksessa ovat mukaansatempaava tarina sekä samaistumiskelpoiset henkilöhahmot. Tarinan voima on niissä tunteissa ja muistikuvissa, jotka lukemisesta jäävät. Kuka tietää, ehkä juuri ympäristöaiheisesta lastenkirjasta tulee lukijalle tärkeä tarina, joka kulkee mukana koko elämän ajan. 12 Ympäristöasiantuntija 3/2013

13 Kirja-arvio Mihin kaikki menee? Alex Frith Roskat pois! Tammi (ISBN: , Sivuja: 16, Sidottu, Suomentaja: Sari Kumpulainen, Kuvittaja: Peter Allen, Ilmestyi: ) Tässä on aika pienille lapsille suunnattu kirja jätehuollosta ja kierrätyksestä. Voisi luulla kuivakaksi aiheeksi, mutta ainakin siihen hurahti koekaniinina toiminut poika, joka oli juuri täyttänyt 4, kun sai kirjan. Lapsia koukuttavana juttuna kirjassa on joka sivulla valtava määrä pahvisia luukkuja, joiden alta löytyy lisätietoa tai vähän eri näkökulma asiaan, esim. näkymä viemärin tai roska-auton sisälle. Kirja käsittelee lyhyesti syitä kierrätykselle, mutta keskittyy esittelemään hyvinkin teknisesti, miten kierrätettäviä materiaaleja käsitellään. Jossain pienessä kuvassa muistutetaan, että voihan tavaroita käyttää uudelleen heittämättä niitä välillä pois, esim. viemällä ne kirpputorille. Kuitenkin päähuomio on erilaisilla laitteilla ja järjestelmillä, jotka muuttavat esim. vanhat säilykepurkit uusiksi. En olisi uskonut, että erilaiset kuljetushihnat, kaatopaikan maaperän suojaus tai muovipullojen litistys ja paalaus voisivat olla kovin mielenkiintoisia lastenkirjan aiheita, mutta insinöörin sielulla varustettu lapsi jaksaa loputtomasti seurata sormellaan jätteiden kiertoa lajittelukeskuksen hihnoilla. Ihan kaikki tieto ei vastaa Suomen olosuhteita. Aikuisen täytyy muistuttaa, että meillä ei ole tuollaisia jättilaitoksia, joihin yhdestä päästä menee roskapussit ja toisesta tulee erilaiset paalit valmiina, vaan ihan itse pitää osata erotella pahvi kartongista, metallista ja lasista. Silti kirja soveltuu kyllä hyvin Suomenkin oloihin peruspaketiksi. Ympäristönäkökulmaa ei kirjassa kovin paljon ole, ja osin se on vähän hassusti ilmaistua. Todetaan esim., että jos kaikki jätteet vaan kannetaan kaatopaikalle ilmasto lämpenee vaarallisen kuumaksi ja esitellään kuva maapallosta, jossa on kyltti Loppu. Toisaalta lasta ei kannata liikaa ahdistaakaan, ja asian ilmaiseminen yksinkertaisesti on varmaan hyvä asia. Olennaista on, että kirja tekee näkyväksi, mihin ne pihanperän eriväristen laatikoiden sisällöt menevät. Kierrätys tulee siten ymmärrettävämmäksi ja mielekkäämmäksi. Hyvin tuntuu oppi myös menneen perille, sillä neljävuotias osasi kertoa toiselle lapselle mm., että lasimassa sulatetaan ja se on sitten tosi kuumaa. Mutta ei kuulemma yhtä kuumaa kuin Afrikassa. Vilja Varho 13 Ympäristöasiantuntija 3/2013

14 Kai Myrberg nauttii yhtä lailla niin päätyöstään sekä sivutöistään että vapaa-ajastaan Työssä viihtyen pidempään työelämässä Kai Myrberg on merien suojelun parissa kolmannella urallaan. Hän työskentelee Suomenlahden tilan parantamiseksi, opettaa Itämerestä ja kirjoittaa nyt valtameristä. Häntä askarruttaa akateemisissa ammateissa työskentelevien työssä jaksaminen, josta hän pyrkii omalla kohdallaan pitämään huolta. Mia Hemming Merentutkija Kai Myrberg esitti lapsena televisiouutisia, jotka sisälsivät vain säätiedotuksen ja urheilua. Myrberg halusi isona tulla meteorologiksi. Sen tien ehdin kai kulkea loppuun valmistuttuani meteorologiksi. Sain työtarjouksen merentutkimusalalta, jolle alalle sitten siirryin. Kun Merentutkimuslaitos lakkautettiin, merien suojelusta aukesi tavallaan kolmas urani. Nyt työtehtäväni liittyvät enimmäkseen Suomenlahteen, johtava tutkija Myrberg Suomen Ympäristökeskuksesta (SYKE) selvittää. Suomenlahden ongelmat ovat samat kuin yleisesti ottaen koko Itämeren. Tanskan salmien kautta saadaan kovin niukasti uutta suolaista ja hapekasta vettä voimakkaasti kerrostuneeseen Itämereen. Toisaalta matalaan mereen valuu jatkuvasti liikaa ravinteita. Tuloksena on happikato. Ravinteet ovat sinänsä vain yksi ongelma muiden joukossa: ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, meriliikenne, vieraslajit, haitalliset aineet. Esimerkiksi hyvin vähän tunnetaan haitallisten aineiden vaikutuksia. Ennen kuin tutkimusaukot on täytetty, on vaikea sanoa, mikä Itämeren pelastaisi. Kai Myrbergin mielestä Suomenlahti-vuodella tavoitellaan uuden, yhteisen tutkimustiedon tuottamista Suomenlahden tilasta. Sillä tavoitellaan myös tilan edellyttämiin toimiin sitoutumista. Vuosi ulottuu vuoteen 2015, jonka aikana vielä pidetään tutkimusseminaareja ja julkaistaan tutkimustuloksia. 14 Ympäristöasiantuntija 3/2013

15 Myös työyhteisö vaikuttaa jaksamiseen: minusta on mukava työskennellä nykyisten työkavereideni ja Suomenlahtitiimin kanssa. Suomenlahti-vuosi on jo aloittanut uuden luvun kolmikantayhteistyössä Suomenlahden tilan kattavammaksi seuraamiseksi ollaan parhaillaan luomassa Suomen, Venäjän ja Viron yhteistä tutkimus- ja havaintoverkostoa. Verkosto on Kai Myrbergin koordinoiman Suomenlahti-vuoden 2014 tavoite. Suomi, Viro ja Venäjä ovat tehneet pitkään yhteistyötä merentutkimuksessa, mutta tutkimusaineiston saanti ei ole toiminut. Nyt uskon sen onnistuvan, sillä koskaan yhteistyö ei ole ollut näin korkealla tasolla, Myrberg sanoo optimistisena. Vuoden suojelija on presidentti Sauli Niinistö, ja kansalaisvaltuuskuntaa johtaa Suomen Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves on lupautunut Viron puolesta vuoden suojelijaksi. Myös Venäjällä vuosi saa ja tullee saamaan tukea korkealta tasolta. Pietarin kaupungin sekä Leningradin alueen kuvernöörit johtavat Venäjän kansalaisneuvostoa. Neuvostoon kuuluu muun muassa Eremitaasin johtaja, Marinskin teatterin taiteellinen johtaja ja Pietarin vesilaitoksen johtaja. Teemavuonna tehdään yhteistyötä muun muassa erilaisten järjestöjen, yhdistysten, liittojen ja säätiöiden kanssa. Kuten Centrum Balticum -säätiön, Itämerihaastekampanjan ja Baltic Sea Action Group -säätiön. Yhteistoiminnan lisäksi jaamme informaatiota toinen toisillemme. Emme tee päällekkäistä työtä, me olemme selkeästi tutkimukseen suuntautuva projekti. Suomenlahti-vuosi on väline uuden tiedon tuottamiseen laajassa yhteistyössä. Toivomme myös tuovamme projektilla muille Itämeri-toimijoille näkyvyyttä. Myrberg välittää ja vastaanottaa uusinta tutkimustietoa Kai Myrbergille eivät kuitenkaan Suomenlahti ja tehtävät SYKEssä riitä. Hän on lisäksi muun muassa Liettuassa sijaitsevan Klaipeidan yliopiston vieraileva professori sekä tietokirjailija. Olen kirjoittanut Itämerestä opiskelijoille ja tutkijoille - pidän tiedon välittämistä hyvin tärkeänä asiana. Kirjoitan parhaillaan professori Matti Leppärannan kanssa tietokirjaa valtameristä, joka ilmestyy ensi vuonna. Olen toimittanut tietokirjoja apurahoilla työstä vapaata ottaen, Myrberg kertoo. Myrberg myös opettaa Helsingin yliopiston opiskelijoille Itämeri aiheenaan. Hän käyttää kurssilla oppimateriaalina Itämeren fysiikkaa, tilaa ja tulevaisuutta käsittelevää tietokirjaansa. Kyseisen teoksen hän on kirjoittanut yhdessä Leppärannan sekä Harri Kuosan kanssa. Opetustyötä varten minun pitää pysyä hyvin kärryillä alan tutkimuskirjallisuudesta. Perehtyminen siihen harvoin onnistuu työpäivän aikana, jolloin käytän esimerkiksi odotukset lentokentillä tutkimusten ja tietokirjojen lukemiseen. Työssä viihtyen pidempään työelämässä Kai Myrberg muistelee olevansa Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton jäsen ainakin lähes liiton alusta asti. YKL:stä hän on saanut neuvoja työelämässä vastaan tulleisiin kysymyksiin. Olen esimerkiksi joissakin asioissa kääntynyt luottamusmiehen puoleen. YKL on myös mukana Suomenlahti-vuoden kansalaisvaltuuskunnassa, mikä onkin sille sopivaa sen jäsenistön kiinnostuksen kohteita ajatellen, Myrberg mainitsee. Pidän liittoon kuulumista tärkeänä - minulle jäsenyys on itsestään selvää. Myrberg on mielissään siitä, että niin YKL kuin Akava herättelevät työntekijöitä ymmärtämään harmaiden ylitöiden vahingollisuuden. Harmaat ylityöt saattavat ylikuormittaa, niistä ei makseta palkkaa eikä liioin eläkemaksuja ja veroja. Lisäksi työssä viihtyminen on ajankohtainen kysymys ja se, että työnkuvat olisivat realistisia. Itse uskon jaksavani työssä ainakin eläkeikään asti, jos työ ja sen puitteet säilyvät mielekkäinä. Myös työyhteisö vaikuttaa jaksamiseen: minusta on mukava työskennellä nykyisten työkavereideni ja Suomenlahti-tiimin kanssa. Työt jäävät työpaikalle Kai Myrberg pyrkii itse välttämään jatkuvia ylitöitä, jotta jaksaisi työssään ja ylipäänsä oman hyvinvointinsa tähden. Hän arvostaa vapaa-aikaa. Yritän lähteä tiettyyn aikaan töistä, jolloin käytän työajan tehokkaasti. Usein kävelen 40 minuutin mittaisen työmatkani, käyn klassisen musiikin konserteissa ja kirjallisuus on lähellä sydäntäni. Vapaa-ajalla työpuhelimeni on suljettu enkä yleensä lue työsähköpostia, Myrberg kertoo. Myrberg nostaa viimeksi kuulemansa sykähdyttävimmäksi konsertiksi Mariinski-teatterin sinfoniaorkesterin soittaman Šostakovitšin Sinfonian numero 10 Mikkelin Musiikkijuhlilla. Valeri Gergijev johti orkesteria kesällä kuullussa konsertissa. Kirjoista tulee mieleeni brittidiplomaatin teos Pohjois-Koreasta, Only Beautiful, Please: A British Diplomat in North Korea. Kävin itsekin maassa viime vuonna, ja hämmästelin sitä fantasiamaailmaa: kaikki näkemäni oli ikään kuin teatteria. Sellaisen paikan näkeminen maailmassa oli huikea elämys. 15 Ympäristöasiantuntija 3/2013

16 Työhyvinvointi Pitkittynyt stressi voi johtaa työuupumukseen Uuvuksissa Pitkään jatkuva stressi kuormittaa työhyvinvointia. Työssä ilmenevä stressi ei ole pelkästään kielteinen asia, mutta jos keinot sopeutua pitkittyneeseen stressiin epäonnistuvat, vaarana voi olla uupuminen. Krista Korpela-Kosonen Työuupumus ei koskaan kehity yhtäkkiä, vaan se syntyy vähitellen ihmisen persoonallisuuden, työn ja työyhteisön vuorovaikutuksessa. Työuupumukseen johtavia tekijöitä löytyy yleensä niin työstä kuin työntekijästäkin. Liialliset itselle tai työlle asetetut vaatimukset ja voimakas velvollisuudentunto sekä vähäiset tai haitalliset selviytymiskeinot stressitilanteessa ovat työntekijän ominaisuuksia, jotka voivat altistaa työuupumukselle. Työhön liittyviä riskitekijöitä taas ovat liian suuri työmäärä, rooliristiriidat ja -epäselvyydet, vähäiset vaikuttamismahdollisuudet, vähäinen sosiaalinen tuki ja koettu epäoikeudenmukaisuus työssä. Lievää työuupumusta neljänneksellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2011 tutkimuksen mukaan suomalaisista miehistä kaksi prosenttia ja naisista kolme prosenttia on vakavasti työuupuneita. Lievempää työuupumusta on lähes neljänneksellä työikäisistä. Työuupumuksen esiintymisessä ei ole eroa ikäryhmittäin. Työssään uupunut henkilö kokee voimakasta, kokonaisvaltaista väsymystä, joka ei mene levolla ohi. Samalla suhtautuminen työhön muuttuu kyyniseksi ja ammatillinen itsetunto heikentyy. Pitkään jatkuessaan työuupumus voi johtaa työkyvyn heikkenemiseen. Työuupumus ei ole sairaus, vaan oireyhtymä. Siksi työuupumusta ei pitäisi liiaksi medikalisoida, muistuttaa Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäri Jan Schugk. Selvitä uupumuksen syyt Jotta työuupumuksesta voi toipua, tarvitaan aina yksilöllinen arvio siitä, mikä työuupumuksen on aiheuttanut. Työpaikkaan kohdistuvilla toimilla voidaan vaikuttaa työn määrään ja kuormittavuuteen. Lisäksi voidaan tarvita stressinhallintaa, oireiden lääkintää tai psykoterapiaa. Työterveyslääkäri pystyy parhaiten arvioimaan sairausloman tarpeen. Työuupumus ei kuitenkaan yksinään riitä sairausloman perusteeksi. Nykyisessä sairausluokituksessa työuupumus on oirediagnoosi, jonka perusteella työnantajan ei tarvitse maksaa poissaoloajan palkkaa, eikä Kela maksa sairauspäivärahaa. Työuupumukseen liittyvä unettomuus, ahdistuneisuus, keskittymis- ja muistivaikeudet tai muut oireet saattavat vaatia lääketieteellisiä hoitotoimenpiteitä. Jos henkilö ei kykene työhön uupumuksen vuoksi, on erittäin tärkeää arvioida huolellisesti, ettei tilaan liity jokin psykiatrinen häiriö, kuten masennustila. Työuupumus voi yhtenä osatekijänä johtaa myös masennukseen, Schugk sanoo. Stressinhallintakeinoja muokattava Kun työuupumus ja masennus limittyvät, voidaan tarvita viikkojenkin sairausloma. Jos taas työuupumus ilmenee ilman psykiatrista tai elimellistä sairautta, ratkaisu ei Schugkin mukaan ole sairausloma, vaan työtä on kevennettävä tai järjesteltävä muuten. Vuosiloma tai vapaapäivät voivat tässä tilanteessa tuoda kaivattua taukoa työstä. Esimiehen voi olla kuitenkin vaikea ottaa tällaista vaihtoehtoa puheeksi. Siksi työuupumukseen pyydetään usein sairauslomaa esimerkiksi unettomuuden perusteella, Schugk kertoo. Sairausloma ei koskaan korvaa työuupumuksen muuta hoitoa ja seurantaa. Työuupumuksesta toipuminen vaatii aina työkuormituksen ja stressinhallintakeinojen selvittelyä ja muokkaamista. Jos työuupumukseen liittyvä oireilu on työyhteisössä yleistä, koko työpaikkaa koskevat toimenpiteet ovat yleensä välttämättömiä. Asiantuntijatukea työn kuormitustekijöiden selvittelyyn tarjoaa työterveyshuolto. 16 Ympäristöasiantuntija 3/2013

17 edunvalvontaa Vastavalmistuneiden työttömyyden kasvu pysäytettävä Nuorisotakuun toimet on räätälöitävä korkeasti koulutettujen tarpeisiin. Jaana Parkkola, Akava Vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen työttömyys kasvaa hälyttävällä vauhdilla. Huhtikuussa kasvua vuoden takaisesta tilanteesta oli 35 prosenttia. Vuoden alussa voimaan tulleesta nuorisotakuusta ei ole ollut apua korkeasti koulutetuille. Nuorisotakuun piiriin kuuluvista vuotiaista noin 60 prosentilla on korkeakoulututkinto, mutta heidän tilanteensa on jäänyt liian vähäiselle huomiolle. Edistysaskelia on toki otettu, mutta työllistämistoimista puuttuvat yhä korkeasti koulutetuille räätälöidyt palvelut, sanoo Akavan asiantuntija Miika Sahamies. Hän pitää erityisen huolestuttavana ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyyttä, joka on lisääntynyt vuodessa 45 prosentilla. On sanomattakin selvää, etteivät peruskoulun päättäneen 16-vuotiaan nuoren ja yliopistosta valmistuneen 29-vuotiaan aikuisen uraohjauspalvelut voi olla samanlaisia. Nuorisotakuu lupaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työ paikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Tästä huolimatta nuorisotakuun palveluvalikoimasta ei löydy riit tävästi työkaluja nuorten korkeasti koulutettujen työllistämiseksi. Akavan asiantuntijan Ida Mielityisen mu kaan yksi olennaisimmista epäkohdista ovat TE-toimistojen heikot palvelut korkeasti koulutetuille. TE-toimistoissa korkeasti koulutettujen työmarkkinoita ja erilaisia työllistymismahdollisuuksia tunnetaan huonosti. Lisäksi korkeasti koulutetuille räätälöityjä työvoimapalveluja on vähennetty, esimerkiksi Helsingistä Kluuvin palvelupiste lakkautettiin, Mielityinen huomauttaa. Opinto- ja uraohjaukseen resursseja Työttömyys kohtelee eri aloja kovin eri tavoin. Työttömyyden korkea taso tietyillä koulutusaloilla suhdanteista riippumatta kertoo siitä, että koulutusmääriä tulee näillä aloilla maltillisesti vähentää ja huolehtia sisäänotettujen mahdollisimman laadukkaasta koulutuksesta ja ohjauksesta. Korkeakouluilla pitäisi Mielityisen mielestä olla enemmän vastuuta kasvateistaan. Opiskelijoiden siirtyminen työelämään helpottuisi huomattavasti, jos korkeakoulut ja TE-toimistot tekisivät tiiviimpää yhteistyötä. Opinto- ja uraohjauksen pitäisi limittyä toi siinsa läpi opintojen. Ammatti-identiteetin kehittyminen on hidas prosessi ja sitä tulee tukea tavoitteellisesti opintojen ensimetreistä asti. Korkeakouluopintojen tavoite on aina päästä työmarkkinoille hyödyntämään tietoja, taitoja ja sivistystä. Sen sijaan erityisesti opintojen loppupuolella ura- ja rekrypalveluiden sekä työvoimatoimiston palveluiden pitäisi Mielityisen mukaan linkittyä saumattomasti toisiinsa. Uran alkuvaihe ja työmarkkinoille kiinnittyminen on kriittinen kohta koko työuran kannalta. Vastavalmistuneiden työttömyyteen on tarttuva kaikin mahdollisin keinoin erityisesti nyt, kun työvoiman kokonaiskysyntä laskee, Mielityinen sanoo. Koulutuksen tarjottava työllistymisen eväät Vastavalmistuneiden työllisyyteen voidaan Mielityisen mukaan vaikuttaa kustannustehokkaasti ja nopeasti kehittämällä opintoja, opetusta ja opiskeluympäristöjä. Korkeakoulutuksen on reagoitava voimakkaammin siihen kehitykseen, että tulevaisuudessa suuri osa korkeasti koulutettujen työ paikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yri tyksiin. Vastavalmistuneet tarvitsevat työllis tyäkseen erilaisia valmiuksia kuin kaksikymmen tä vuotta sitten. Mielityisen mielestä suomalaisopiskelijat kiinnittyvät työmarkkinoille hyvin jo opiskeluaikana pitkälti omaehtoisen työssäkäynnin an siosta. Tosin tätä halutaan hiukan suitsia, jotta opiskelijat keskittyisivät enemmän opiskeluun ja opintoajat lyhentyisivät. Lyhyemmät opiskeluajat eivät saa kuitenkaan johtaa siihen, että vastavalmistuneiden työllisyys heikkenee. Silloin joudumme ojasta allikkoon. Opintoja ja koulutusta kehittämällä voidaan ratkaista tätä yhtälöä. Kehitystyöhön tarvitaan kuitenkin enemmän resursseja ja sitä on arvostettava enemmän korkeakouluissa. Yrittäjävalmiuksia korkeakoulun penkiltä Yhä useampi tarvitsee työllistyäkseen yrit täjämäistä asennetta tai muita yrittäjävalmiuksia. Tämä on otettava huomioon korkeakouluopintojen sisällössä. Mielityinen ei sysäisi vastuuta yleisten työelämävalmiuksien, työelämätietouden ja yrittäjyystaitojen lisäämisestä erillisille kursseille. Jok ikisellä kurssilla on oltava omat ta voitteensa ja menetelmänsä. Jokaiseen kor keakoulututkintoon on lisäksi kuuluttava hyvin ohjattu, tavoitteellinen ja laadukas työ elämäjakso. Korkeakouluissa on jo nyt Mielityisen mukaan lukuisia hyviä käytänteitä, asenteita ja osaamista näiden valmiuksien edistämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi projektipohjaiset opetussuunnitelmat, työelämän toimijoiden haastattelut, työelämässä olevien vierailut, tavoitteelliset ja monipuoliset ryhmätyöskentelyt, sosiaalisen median käytännöt sekä yritysten tai muiden alojen opiskelijoiden kanssa yhteistyössä toteutetut kurssit. 17 Ympäristöasiantuntija 3/2013

18 ENNÄTYSRAHOITUS VAUHDITTAA NANORAKENTEIDEN KEHITTELYÄ HIUKKASTEN KERTYMINEN JA TOIMINTA LUONNOSSA PITKÄLTI ARVAILUJEN VARASSA EU panostaa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa miljardi euroa hiiliatomeista rakentuvan grafeenin tutkimukseen. Nanorakenteiden ympäristöriskit pitäisi selvittää ennen teollisen mittakaavan tuotantoa, ongelmien korjaaminen jälkikäteen on käytännössä mahdotonta. Vaikka hiilipohjaisten rakenteiden uskotaan olevan luonnossa hajoavia, myös erittäin kestävien nanohiukkasten tuottaminen on mahdollista. Heikki Jaakkola Vaikka nanomittakaavan rakenteita voidaan tuottaa jo monista aineista, huomion keskiössä ovat nyt hiilipohjaiset sovellukset. Hiiliatomeista osataan koota pallon muotoisia fullereeneja, hiilinanoputkia sekä grafeenia, missä atomit ovat järjestäytyneet tasopinnaksi. Grafeeniin liittyvää osaamista lisännee lähivuosina tuntuvasti EU:n myöntämä miljardin euron tutkimusrahoitus, joka jakaantuu kymmenelle vuodelle. Alan tutkijoiden mukaan rahoitusta on jakamassa suunnilleen 150 tutkimusryhmää eri puolilla Eurooppaa. Grafeenin ja muiden hiilipohjaisten uusmateriaalien käyttöönottoa on verrattu muovin tuloon markkinoille luvulla. Yhtäläisyyttä on ainakin siinä, että ympäristövaikutuksiin varautuminen on nytkin jäämässä taka-alalle kehityskaaren alkuvaiheessa. Nanorakenteiden yhteydessä ympäristöhaittojen ennaltaehkäisy olisi kuitenkin erityisen tärkeää, koska vahinkojen korjaaminen jälkikäteen lienee pitkälti mahdotonta. Yksi riskiä määrittävä tekijä on rakenteiden kestävyys. Synteettiset molekyylirakenteet voivat olla pahimmillaan erittäin kestäviä, mistä yksi esimerkki on juu ri ympäristöön kulkeutunut muovi. Nanomittakaavan hiilirakenteita syntyy luonnossa myös ilman ihmisen toimintaa. SYKE:en erikoistutkija Markus Sillanpää kertoo ainakin fullereenipalloja muodostuvan epätäydellisen palamisen sekä salamaniskujen yhteydessä. Hiilipohjaisten nanorakenteiden määrää luonnossa on vaikea arvioida koska tehokkaita määritysmenetelmiä ei ole. Fullereeneihin pystytään soveltamaan perinteisiä analyysimenetelmiä, kos ka rakenne ja siinä olevan hiilen määrä tunnetaan. Hiilinanoputkissa samoin kuin grafee nissa hiilen määrä ja rakenteen ko ko vaih telee minkä takia näiden etsimiseen ympäristöstä tarvittaisiin uusia määritysmenetelmiä. Fullereenia voi olla ympäristössä paikoitellen paljonkin, mistä on saatu näyttöä katalonialaisella vedenpuhdistamolla tehdyssä tutkimuksessa. Fullereenia löydettiin täällä useampia mikrogrammoja litrassa. Jos tulokset pitävät paikkansa näin suuri määrä edellyttää ympäristössä piilevää merkittävää fullereenilähdettä. Hiilirakenteen purkautumisen käynnistää usein hiiliatomien joukkoon kiinnittyvä 18 Ympäristöasiantuntija 3/2013

19 happiryhmä, joka hajottaa rakenteen valosta saatavan energian avulla. Ha jottamista voivat tehdä myös tietyt happiryhmiin tarttuvat bakteerit. Valot tomissa ja hapettomissa olosuhteissa na norakenteet ovat todennäköisesti pitkäikäisiä joten kertyminen sedimenttiin lienee mahdollista. Teknologia tarjoaa myös mahdollisuuden todella kestävien rakenteiden kokoamiseen. Riskiä nanohiukkasten spon taanista kopioitumisesta hullun lehmän tautia aiheuttavien prionien tavoin Sillanpää pitää vähäisenä. Reaktiivisuus lisää kemiallista arvaamattomuutta Hiilipohjaisia nanorakenteita pidetään lähtökohtaisesti ympäristölle turvallisina ja ainakin ihmiselle myrkyttöminä. Suoria terveysriskejä on silti tunnistettu ainakin sisäkkäisillä, moniseinäisillä hii linanoputkilla, jotka voivat toimia hengi tysteihin päädyttyään asbestin tavoin. Nanopartikkelit ovat kuitenkin voimakkaasti reaktiivisia, mikä lisää niiden kemiallista arvaamattomuutta. Reaktiivi suuden syy on partikkelin massaan ja ti la vuuteen nähden suuri pinta-ala, mikä tarjoaa laajan alustan kemiallisille tapahtumille. Vaikka partikkelilla itsellään ei olisi toksisia vaikutuksia, se voi kantaa mukanaan muita aineita sekä muuttaa tunnettujen haitta-aineiden vaikutuksia. Sillanpään mukaan fullereenien epäillään lisäävän haitallisten pah-yhdisteiden biosaatavuutta eli näiden valmiutta kulkeutua eliöihin. Nanorakenne toimii troijan puuhevosen tavoin kuljettaessaan haitallisen yhdisteen mukanaan elimistöön. Tutkimuksellisen näy tön saaminen kulkeutumisesta on kuitenkin vaikeaa ja edellyttää pitkiä ja hankalia testauksia. Testit pitäisi tehdä todellista luonnonympäristöä vastaavissa olosuhteissa, koska partikkelien toimintaan voivat vaikuttaa koon ja rakenteen ohella myös ympäristön kemialliset ja fysikaaliset tekijät. Ihmisille haitattomat aineet ja rakenteet voivat lisäksi olla vahingollisia muille eliöille. Esimerkin tästä tarjoaa hopea, joka on monille vesieliöille yk si myrkyllisimmistä metalleista. Hopeankin yhteydessä on vaikea saada näyt töä siitä, johtuvatko toksiset vaikutukset pelkästään hopeaioneista vai onko myös rakenteilla merkitystä. Sillanpää itse on tutkinut nanopartikkelien käyttäytymistä erilaisissa vesieliöissä. Rakenteet voivat Sillanpään mukaan olla eliöille kohtalokkaita vaikka eivät olisikaan myr kyllisiä. Uintielimiin kertyvät nanohiukkaset voivat estää lopulta kirpun liikkumisen tai kalojen kiduksiin kertyvät hapen tehokkaan kulkeutumisen. Myrkytönkin rakenne voi olla luonnossa tappava. Nanopartikkelien ympäristövaikutusten tutkimisessa ollaan kuitenkin pääsemässä vasta alkuun, myös ympäristöministeriö toteaa tiedon olevan hajanaista ja johtopäätösten tekemisen ennenaikaista. Juuri nyt tarvittaisiin ehkä eniten nanohiukkasten jäljityksessä käytettävien määritysmenetelmien nopeaa kehitystä. Myös lupaavia mahdollisuuksia Sillanpää ei silti näe nanorakenteiden kehittelyä pelkästään huonona asiana, osaamisesta voi olla tuntuvaa hyötyä myös ympäristölle. Nanoteknologiaan perustuvilla uusmateriaaleilla voidaan toivon mukaan korvata ympäristölle selvästi haitallisia aineita sekä kalliita ja saatavuudeltaan epävarmoja valmistusmateriaaleja. Teollisuus on samalla kiinnostunut mahdollisuudesta laajentaa funktionaalisten materiaalien tarjontaa. Nämä ovat aineita, jotka suorittavat tietyn toiminnon muuttamalla ominaisuuksiaan halutulla tavalla olosuhteiden mukaan. Materiaali voi muuttua tilanteesta riippuen esimerkiksi vettä hylkiväksi/kostuvaksi, jäykäksi/joustavaksi tai sähköä johtavaksi/eristeeksi. Parhaassa tapauksessa funktionaalinen materiaali yksinkertaistaa tuntuvasti tuotetta tai sen käyttöä. Nanoteknologia on avainasemassa funktionaalisten materiaalien kehittelyssä koska aineen makrotason ominaisuudet perustuvat pitkälti sen atomitason rakenteeseen. Nanorakenteita hyödynnetään lisäksi jo nyt myös ym päristöalalla. Pohjaveden ja maan puhdistukseen käytetään nykyäänkin raudasta tehtyjä nanomittakaavan rakenteita. Lisäksi juomaveden puhdistamiseen on kehitelty nanomateriaaleja hyödyntäviä pienen mittakaavan puhdistimia. Kehitystä kuitenkin varjostaa materiaalien kierrätyksen tuntuva hankaloituminen. Optimismiin ei ole aihetta, globaalissa mittakaavassa kierrätys tai perustava jätehuoltokin odottaa vielä monin paikoin keksimistään, eikä kehitys ole välttämättä menossa parempaan suuntaan. Erikoistutkija Markus Sillanpää SYKEstä on tutkinut nanopartikkelien käyttäytymistä erilaisissa vesieliöissä. Rakenteet voivat Sillanpään mukaan olla eliöille kohtalokkaita vaikka eivät olisikaan myrkyllisiä. 19 Ympäristöasiantuntija 3/2013

20 Kirja-arvio Worldwatch - instituutti: Maailman tila Gaudeamus, 2013 Onko liian myöhäistä? World Watch - instituutin pääjohtaja Robert Engelman esiintyi lehdistötilaisuudessa hillityn toiveikkaasti, vaikka kirja kertoo, että tärkeimmät ympäristömittarit näyttävät punaista. Monet ympäristötutkijat ovat tavattoman turhautuneita nykytilanteeseen. Kirja avaa erilaisia väyliä pois kestämättömän kehityksen suosta. Kirja kertoo vakavasti sairaan potilas Maapallon voinnista tosiasioita, jotka olisi tarpeen tunnistaa myös tunnetasolla, vaikka älyn tasolla ne tiedämmekin. - Ilmastonmuutos ei osoita mitään merkkejä laantumisesta tai pehmeästä laskusta kohti kestävää kehitystä. Kasvihuonekaasujen maailmanlaajuiset päästöt lisääntyvät pahimpien ennusteiden mukaisesti. - Pohjavesivarat kutistuvat ympäri maailmaa. Maapallon keskilämpötila nousee herkeämättä, sateet ja kuivuus muuttuvat ankarimmiksi ja merenpinta nousee. Hätätila on jo todellisuutta eri puolilla maailmaa. Jos ihmiskunta ei pysäytä kestämätöntä kehitystä, kehitys pysäyttää ihmiskunnan. Engelmanin mukaan tässä tilanteessa tarvitaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. - On tiedostettava, ettei aitoa kestävää kehitystä saavuteta ehkä vuosikymmeniin tai vuosisatoihin. Silti ihmiskunnan on käytettävä kaikki tilaisuutensa ohjatakseen kehitystä yhä kestävämpään suuntaan. Kestävän kehityksen puolestapuhujien on osoitettava samanlaista sinnikkyyttä kuin orjuuden vastustajien ja luvuilla. Heidän sitkeä työnsä jatkui sukupolvien ajan ja johti lopulta laillistetun orjuuden häviämiseen maailmasta. Hallituksia tulee painostaa! Tutkijajoukko on selvästi menettänyt toivoaan hallitusten suhteen. - Ihmiskunnan möhläyksiin kuuluu muuan muassa kokonaisten siviilisaatioiden romahtaminen sen takia, että johtajilta on puuttunut järkeä ja halua ratkaista ongelmia ajoissa, toteaa David W. Orr. - Syöksykierteen takana on iso annos vallanpitäjien vastuuttomuutta ja epäpätevyyttä sekä enemmän kuin ripaus toiveajattelua, tosiasioiden kieltämistä ja laumasieluisuutta, jota leimaa oman voiton pyynti eikä yhteisön menestyminen. Maailman luonnonsäätiö WWF:n vuoden 2006 Elävä planeetta - raportin mukaan Kuuba oli ainut maa, joka täytti kestävän kehityksen ehdot. Kirja kertookin rohkaisevasti Kuuban käytännöistä. - Kuubassa energiankulutuksella mitattu aineellinen vauraus on toissijaista, muut elämänlaatuun vaikuttavat seikat ensisijaisia. Viesti on selvä: rajattujen luonnonvarojen maailmassa ihmiskunta voi selviytyä ja jopa menestyä, jos se ottaa oppia Kuubasta, Orr kirjoittaa. Ihmiskunta tarvitsee ylipäätään suuria uudistuksia ihmiskuvan, arvojen, etiikan, instituutioiden ja talousmallin suhteen. Ulos mielen itsekeskeisyydestä ja jälkeen jääneisyydestä! - On luovuttava ajattelusta, jonka mukaan ihminen on luomakunnan kruunu ja muusta luonnosta erillinen. Evoluutiotutkimus, ekologia ja lähes kaikki uskonnolliset ja henkiset oppirakennelmat korostavat, että kahtiajako ihmisen ja luonnon välillä on perustava väärinymmärrys, toteavat Kathleen Dean More ja Michael P. Nelson. - Tähän vedoten joukko järjestöjä on vaatinut etiikan uudistamista. 20 Ympäristöasiantuntija 3/2013

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon Tekniset VETY

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Työnhakijan ja työnantajan muutosturva

Työnhakijan ja työnantajan muutosturva Työnhakijan ja työnantajan muutosturva te-palvelut.fi Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskeva toimintamalli parantaa työntekijän asemaa tilanteissa, joissa hän

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Osuuskunnat ja ansioturva

Osuuskunnat ja ansioturva Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus sekä Tutkimusväen liitto TUTKI ry. ja Akava JS ry. ovat tehneet 18 päivänä helmikuuta 2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen Tilastokeskuksen virkasuhteiseen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA

FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 14.11.2016 FINANSSIALAN KESKUSLIITON JA VAKUUTUSVÄEN LIITON YHTEINEN OHJEISTUS TYÖAIKAPANKIN KÄYTTÖÖNOTOSTA VAKUUTUSALALLA 1. Työaikapankin käsite ja tarkoitus Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN

S U O M E N LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN SUOMEN LÄHIKAUPAN MYYMÄLÄPÄÄLLIKÖIDEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Suomen Lähikaupan myymäläpäälliköiden työehtosopimus 1.5.2014

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa

Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa 1 (8) EVO/Minna Tanska 4.6.2014 SAK:n ja Temen ohje: Matkakustannusten korvaukset teatteri- ja mediatyöntekijän verotuksessa Tämä ohje perustuu Verohallinnon vuosittain antamaan päätökseen verovapaista

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen

Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Päätöksenteko Uskalla tehdä toisin Ari & Mona Riabacke Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Talentum Helsinki 2015 Ruotsinkielinen alkuperäisteos: Beslutspyramiden: stegen till klokare beslut

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työharjoittelu www.mol.fi Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työtön työnhakija voi osallistua työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen perehtyäkseen työelämään sekä edistääkseen työhönsijoittumistaan

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016 Tuntiopettajien työhyvinvointi 2016 Kysely syyskuussa 2016 10. Työmotivaationi on 11. Työssäni tapahtuu muutoksia 12. Koen viikoittaisen työmääräni kokonaisuudessaan (mukaan lukien muut työtehtävät) 13.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta

Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Unelma tulevaisuuden peruskoulusta Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden peruskoulu Kehittämiskouluverkoston Kick Off -seminaari 12.9.2014 klo

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston työsuojelun yhteistoimintasopimus

Helsingin yliopiston työsuojelun yhteistoimintasopimus Helsingin yliopiston työsuojelun yhteistoimintasopimus Yleistä Työsuojelun yhteistoiminnasta on säädetty työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain (131/73) (valvontalaki)

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot