Ympäristöasiantuntija

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristöasiantuntija"

Transkriptio

1 Ympäristöasiantuntija 3/2013 Kuinka paljon on tarpeeksi: ammattijärjestäjän näkökulma suomalaiseen tavarapaljouteen Työssä viihtyen pidempään työelämässä: henkilökuvassa Kai Myrberg Olipa kerran ympäristöongelma: ympäristöaiheet ovat läsnä lastenkirjoissakin

2 T ä s s ä numerossa 3 Pääkirjoitus: Taas neuvotellaan 4 Työmatkalla 6 Työsuhteen päättämissopimukset ja niiden vaikutus työttömyysetuuksiin Työmarkkinatutkimus 2013 Itämeren oppimispolku - verkosto ja materiaalipankki Kirja-arvio: Mitä öljyn jälkeen Olipa kerran ymäristöongelma Kirja-arvio: Mihin kaikki menee? Henkilökuvassa Kai Myrberg: Työssä viihtyen pidempään työelämässä 16 Uuvuksissa 17 Vastavalmistuneiden työttömyyden kasvu pysäytettävä Hiukkasten kertyminen ja toiminta luonnossa pitkälti arvailujen varassa Kirja-arvio: Onko liian myöhäistä? Sosiaalinen media ja työnhaku Koulutuskalenteri Kuinka paljon on tarpeeksi ITER - ihmiskunnan haastavin tieteellinen koe Saako nuori oikeutta, ikääntynyt kohtuutta? Reilua peliä työpaikoille 24 Kansikuva: Tuula Kilpeläinen YKL juhli syyskuussa Seurasaaressa 20-vuotista taivaltaan. Kuvat Juho Saarinen

3 Taas neuvotellaan! Saimme nauttia harvinaisen pitkästä ja aurinkoisesta kesästä, vaikka ajoittain sitä varjostivatkin talouden ja työelämän rintamalta tulleet ikävät uutiset YT-neuvotteluista ja irtisanomisista. Nyt on edunvalvonnan koneisto taas täysillä pyörimässä. Työllisyys- ja kasvusopimukseksi nimetty keskitetty ratkaisu syntyi kesän lopulla kuin varkain ilman työmarkkinaneuvotteluihin tyypillisesti kuuluvaa kovaäänistä kalsketta. Huomattavan suurella melulla laihan sovun päälle saatiin sitten syntymään lihava riita lähinnä senteistä. Akava on ollut keskitetyn ratkaisun kannalla, sillä sen mukaan maltillinen palkkaratkaisu ja hallituksen rakennepaketti veronkevennyksineen antavat eväitä työllisyyden nostamiseksi. Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteutuminen edellyttää kuitenkin tärkeimpien alojen mukaantuloa sopimukseen. Siis nähtäväksi vielä jää toteutuuko sopimus - ja kuten aina aiemminkin lopulliset ratkaisut väännettäneen vasta kalkkiviivoilla. Työmarkkinatilanne aikaisti kuitenkin tämän syksyn liittojen välisiä neuvotteluja kaikilla sektoreilla ja muutti niiden painopisteitä: palkan korotusten sijaan niissä puidaan työelämän laatuun liittyviä kysymyksiä. Niissä onkin parantamisen varaa, koska ainakin meidän jäsenistömme keskuudessa ylikuormitus ja stressaantuminen ovat jatkuvassa kasvussa. Ajankohtaiset sektorikohtaiset neuvottelutilannetiedotteet löytyvät nettisivuiltamme. Myös toinen jännitystä aiheuttanut asia otti askeleen eteenpäin, kun hallitus syyskuun alussa teki vihdoin ratkaisun sektoritutkimuksen ja sen rahoituksen suhteen. Toteutettavat laitosten yhdistämiset jäivät pelättyä vähemmiksi, mutta tutkimusrahoitukseen tehtävillä muutoksilla tulee varmasti olemaan negatiivisia vaikutuksia tutkimuslaitoksissa työskenteleville. Kun tähän yh distetään vielä valtion edellyttämät muutkin säästötoimet, niin henkilöstö on taa tusti kovilla. Tutkimusta tekevien jäsentemme asema on tärkeä puolustettava, sillä ilman jatkuvaa tukimusta ja osaamisen kehittämistä ei talous lähde nousuun. Upeassa aurinkoisessa loppukesän säässä vietimme Seurasaaressa YKL:n 20-vuotisjuhlaa ison ystävä- ja yhteistyöjoukon kera. YKL on kasvanut, vahvistunut ja saanut niin vaikuttavuutta kuin näkyvyyttäkin viime vuosien aikana. Iloisena ja ylpeänä nostin maljan liitollemme. Samalla kuitenkin tiedostin vahvasti sen, että nykyisen kaltaisen tilanteen jatkuessa edunvalvontatyömme on entistäkin tärkeämpää ja jäsenemme tarvitsevat jatkuvasti apua ja turvaa työelämän vaikeissa tilanteissa. Tästä lähtökohdasta lähdemme tänäkin syksynä taas ponnistelemaan! Arja Varis Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton jäsenlehti 3/2013 Toimitus ja toimisto Osoitteenmuutokset Vuorikatu 22 A 15, Helsinki , , Puheenjohtaja Jouni Vainio, Sähköposti: Toiminnanjohtaja Pekka Ihalainen, Päätoimittaja Tuula Kilpeläinen, Toimituskunta Tuovi Kurttio, Vilja Varho, Tuula Kilpeläinen Seuraava numero Ilmoitushinnat 1/1 sivu 800 e, 1/2 sivua 550 e, 1/4 sivua 350 e, takakansi 1000 e Ilmoitukset Juha Halminen, , Paino ERWEKO, Helsinki Lehti on painettu Galerie Art Silk ja G-Print -papereille, jotka täyttävät joutsenmerkityn painotyön vaatimukset. Tilaushinta: 20 euroa vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN-L X IAET- kassa on YKL:n jäsenten työttömyyskassa Puhelinpalvelu: Faksi: Asiakaspalvelupiste: ma ja ke ja pe Ratavartijankatu 2, 4. kerros, Helsinki

4 edunvalvontaa TYÖMATKALLA Työtehtäviin liittyvä matkustaminen on arkea isolle joukolle jäseniämme. Usein jo työsopimukseen on kirjattu, että henkilö on velvollinen matkustamaan työn edellyttämässä laajuudessa tai sitten matkustusvelvoite ilmenee jo tehtävän luonteesta. Työmatkoihin liittyvät epäselvyydet ja erimielisyydet ovat myös varsin tavallisia edunvalvonnan asioita. Arja Varis, YKL Työmatkalla tässä tarkoitetaan työntekijän työtehtävien hoitamiseksi tekemää tilapäistä matkaa varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Vaikka asunnon ja varsinaisen työpaikan välisiä matkoja sanotaan arkikielessä työmatkoiksi, työnantaja ei voi niitä korvata verovapaasti, koska matkaa ei tehdä tilapäiseen kohteeseen tai tilapäisestä kohteesta suoraan kotiin. Varsinainen työntekemispaikka on yleensä helppo tunnistaa, koska siellä myös yleensä pääasiallisesti työskennellään. Jos tästä paikasta tai kotoa suoraan lähdetään esimerkiksi asiakkaan luokse tai koulutuspäiville, ollaan työmatkalla, ja matkat voidaan työntekijälle korvata verovapaasti. Varsinaisia työntekemispaikkoja voi olla enemmän kuin yksi. Jos työntekijä säännöllisesti työskentelee esimerkiksi kahdessa eri kunnassa tai työnantajan eri toimipisteissä, ovat ne molemmat hänen varsinaisia työntekemispaikkojaan. Näissä tilanteissa työnantaja voi poikkeuksellisesti maksaa matkakustannukset, kuten kilometrikorvauksen ja mahdollisen majoituksen, verovapaasti. Mahdollinen päiväraha on kuitenkin veronalainen, koska kyse ei ole tilapäisestä työmatkasta. Matka-aika ei ole työaikaa Työaikalaissa lähtökohta on, että matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla lueta työsuoritukseksi. Matkustamiseen työaikana käytettyä aikaa ei kuitenkaan sentään vähennetä. Työaikalaissa ei myöskään ole säännöksiä vapaaaikana matkustamisen korvaamisesta, mikä on usein varsin kohtuutonta. Tähän epäkohtaan yritetään saada jatkuvasti korjausta. Monissa työehtosopimuksissa onkin jo sovittu vapaa-aikana matkustamisen korvaamisesta vastaavalla vapaaajalla tai yksinkertaisella tuntipalkalla tuntia kohden. Valtion matkustussopimuksessa on myös omat korvausmääräykset matkapäivistä. Lisäksi on hyvä muistaa, että päivärahat eivät ole matka-ajan korvausta, vaan korvausta matkan aiheuttamista ylimääräisistä elantokuluista. Oikeus matkakorvauksiin Matkakorvauksiin liit tyy kaksi eri näkökulmaa. Ensinnäkin se, koska työnantaja on velvollinen maksamaan korvauksia työmatkasta, ja miten nuo korvaukset määräytyvät. Toinen kysymys on sitten näiden työmatkakorvausten verovapauden edellytykset, ja minkälaisia verottajan tulkinnat niistä ovat. Laki sinänsä ei velvoita työnantajaa maksamaan kilometrikorvauksia tai verovapaita päivärahoja työmatkoista, mutta työntekijää ei pääsääntöisesti voida velvoittaa maksamaan työmatkasta aiheutuvia kustannuksia itse. Matkakustannusten korvaamisesta on kuitenkin sovittu useimmissa työ- ja virkaehtosopimuksissa. Yleisin sopimusmääräys on se, että päivärahat ja kilometrikorvaukset maksetaan verottajan vuosittain vahvistamien verovapaiden enimmäismäärien mukaisesti. Muut kustannukset, kuten vaikka majoituskustannukset tai matkaliput korvataan yleensä maksutositteita vastaan. Selvitä ja sovi aina etukäteen Työmatkojen osalta kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa se, mitä oman alan virkatai työehtosopimus niiden korvauksista sanoo. Lisäksi pitää selvittää onko omalla työpaikalla vahvistettu erillistä tarkentavaa matkustusohjesääntöä. Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat tulee tarvittaessa yhteisesti selvittää työnantajan kanssa ennen matkalle lähtöä. Esimerkiksi se, milloin oman auton käytöstä saa laskuttaa kilometrikorvauksia tai kertyykö työmatkalla ylitöitä. Hankalia ja tulkinnanvaraisia tilanteita syntyy esimerkiksi silloin, kun henkilöllä on useampia työntekopaikkoja, joiden välillä matkustetaan säännöllisesti, kun työmatka on poikkeuksellisen pitkäkestoinen tai kun ollaan kenttätöissä. Näiden tilanteiden selvittämisessä auttaa työpaikan luottamusmies tai YKL:n lakimies. 4 Ympäristöasiantuntija 3/2013

5 VIHERTEK KUVITTELE TÄMÄ MAISEMA ILMAN VIHERRAKENTAMISTA VIHERTEK KIINTEISTÖ VIHERALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT ViherTek on vihertekniikan ja ympäristönsuunnittelun suurin sisätapahtuma Suomessa. Tapahtumassa esitellään alan uusimmat koneet, laitteet, tekniikka ja innovaatiot. Tarjolla on tietoiskuja ja koulutusta lannoitteista leikkivälineisiin ja viheralue suunnittelusta atk-järjestelmiin. Tervetuloa oppimaan lisää! JULKISIVU VÄRI&PINTA SÄHKÖ VIHERTEK ON OSA KIINTEISTÖ+TURVALLISUU -MESSUJA 7 AMMATTITAPAHTUMA YHDELLÄ KERTAA! Varmista sisäänpääsysi rekisteröitymällä ennakkoon: Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa. Aukioloajat: keskiviikko ja torstai klo 9 17 perjantai klo Ympäristöasiantuntija 3/2013

6 edunvalvontaa Työsuhteen päättämissopimukset ja niiden vaikutus työttömyysetuuksiin Työsuhteen päättymistilanteessa on mahdollista, että työnantaja tarjoaa irtisanomisen sijaan tai sen lisäksi sopimusta. Sopimuksen sisällöstä riippuen sopimuksella on erilaisia vaikutuksia työttömyysetuuden saamisen ajankohtaan ja suuruuteen. Sopimuksen tulkintatilanteissa kannattaa olla yhteydessä omaan ammattiliittoon, joka tarvittaessa selvittää työttömyyskassalta, miten sopimus vaikuttaa työttömyysetuuteen. Korotettu päiväraha Työsuhteen päätyttyä henkilöllä voi olla tietyissä tilanteissa oikeus korkeampaan päivärahaan, eli korotettuun ansio-osaan tai muutosturvan ansio-osaan. Ansiopäivärahaan maksettavien korotusosien saamisedellytykset tutkii aina maksaja, eli työttömyyskassan jäsenten osalta kassa. Työttömyyskassa tutkii asiaa työnantajan antamien asiakirjojen kuten työsuhteen päättymiseen liittyvän sopimuksen ja sen sisällön perusteella. Pääperiaate on, että ansiopäivärahaan oikeutetulle henkilölle maksetaan korotettua ansio-osaa pitkän työuran päätyttyä, IAET- kassa on YKL:n jäsenten työttömyyskassa Puhelinpalvelu: päiväraha-asiat , ma-to klo 10-15, pe klo jäsenyysasiat: , ma-to klo Faksi: Asiakaspalvelupiste: ma ja ke ja pe Ratavartijankatu 2, 4. kerros, Helsinki jos sen saa miseksi säädetyt kolme edellytystä täyttyvät. Ensinnäkin edellytetään, että työnantaja on irtisanonut työ- tai virkasuhteen tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Toinen edellytys on, että henkilö on ollut työssä vähintään 20 vuotta ennen työttömäksi jäämistään. Kolmanneksi edellytetään vielä, että henkilö on ollut palkansaajakassan jäsenenä vähintään viisi vuotta. Muutosturvan ansio-osan työvoimapoliittisista edellytyksistä päättää työ- ja elinkeinotoimisto. Mahdollisia esteitä korotetun päivärahan saamiseksi Kun työsuhde on päättynyt omaan irtisanoutumiseen tai yhteiseen sopimukseen, työsuhteen ei enää katsota työttömyysetuuden kannalta päättyneen tuotannollisista tai taloudellisista syistä, eikä pitkän työuran perusteella maksettavan korotusosan ensimmäinen edellytys enää täyty. Tällöin henkilölle maksetaan normaalia ansioiden perusteella laskettua työttömyysetuutta. Se, aiheutuuko irtisanoutumisesta tai sopimuksesta karenssi tai pääseekö henkilö työsuhteen päätyttyä muutosturvan piiriin, tulee tarkistaa omasta työ- ja elinkeinotoimistosta. Eri toimipisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta Kannattaa huomioida, että muutosturvan piiriin pääseminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilö automaattisesti saisi korkeampaa päivärahaa työttömyyden ajalta. Henkilöllä on oikeus muutosturvan ansio-osaan vain työ- ja elinkeinotoimiston kanssa sovittujen, työllistymissuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden tai palvelujen ajalta. Sopimuksien ja muiden työnantajalta saatavien asiakirjojen sanamuodot ratkaisevat Jos työnantajan kanssa tehdyssä sopimuksessa todetaan, että sen allekirjoittamisen jälkeen kummallakaan osapuolella ei ole enää mitään vaatimuksia työsuhteeseen tai sen päättymiseen liittyen taikka toisiaan kohtaan, on henkilö tosiasiallisesti luopunut työsuhteeseen liittyvistä oikeuksistaan. Tällainen luopuminen johtaa sosiaali- ja terveysministeriön antamien työttömyysturvalakia koskevien ohjeiden sekä vakuutusoikeuden vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan siihen, ettei henkilölle voida maksaa korotettua ansioosaa pitkän työuran perusteella. Työttömyyskassoilla on asiassa yhtenäinen linja ja kassat noudattavat saamiaan ohjeita sekä vakuutusoikeuden ratkaisukäytäntöä, joten merkitystä ei ole sillä, mihin työttömyyskassaan henkilö kuuluu. 6 Ympäristöasiantuntija 3/2013

7 Sopimuksessa oleva luopumislauseke voidaan toteuttaa monella eri tavalla ja sanamuodoilla. Myös itse asiakirja, jossa luopumislauseke on, voi olla nimeltään mikä tahansa, esim. irtisanomisilmoituksen liitteeksi tehty sopimus työvälineiden ja avainten palauttamisesta. Työnantajan tarkoitus on kuitenkin yleensä se, että työsuhteen päättymisasia käsitellään sopimuksessa lopullisesti, eikä asiaan ole tarkoitus enää palata. Toisinaan henkilölle voidaan maksaa ns. kertakorvaus tai eropaketti sopimuksen allekirjoittamista vastaan, mutta joskus luopumislauseke on sopimuksessa tai irtisanomisen liitteenä olevassa muussa asiakirjassa ilman, että henkilölle maksetaan mitään ylimääräistä työsuhteen päättymisen vuoksi. Pitkän työuran perusteella maksettavan korotusosan kannalta asiassa ei kuitenkaan ole merkitystä sillä, onko työsuhteen päättymisen vuoksi maksettu mitään ylimääräistä - ratkaisevaa on vain sopimuksen sisältö. Kannattaa ottaa yhteyttä omaan liittoon Mikäli työnantaja tarjoaa työsuhteen päättymistilanteessa sopimusta, se kannattaa luetuttaa läpi omassa ammattiliitossa. Vaikka kyse olisi vain irtisanomisilmoituksen lisäksi tehdystä muistilistasta, se kannattaa lukea huolella läpi, sillä monesti asiakirjoissa saattaa olla edellä mainitun kaltainen luopumislauseke, vaikka itse asiakirjaa tai tilannetta ei mielletä sopimukseksi. Kannattaa myös huomioida, ettei työnantaja voi luvata minkälaisia etuuksia henkilö työsuhteen päättyessä saa, sillä päätöksen työttömyysetuuteen maksamisesta tekee jäsentensä osalta aina työttömyyskassa. Työnantajalla voi olla myös vanhentunutta tai puutteellista tietoa. Sopimusta allekirjoittaessa on syytä huomioida työntekijän ikä, onko uusi työ jo tiedossa, kuinka pitkä työnantajan irtisanomisaika muutoin olisi, eläkkeen kertyminen (irtisanomisajan palkka kerryttää eläkettä, tukipaketti puolestaan ei), palkan tai paketin verotus yms. Näiden asioiden selvittämisessä on suositeltavaa olla yhteydessä omaan ammattiliittoon, joka voi auttaa jäsentään selvittämään kannattaako pakettia ottaa vai ei. IAET-kassa Työmarkkinatutkimus 2013 Vuosittain tehtävä työmarkkinatutkimus lähetetään liiton jäsenille jälleen 4. päivä marraskuuta. Tutkimuksen toteutuksesta vastaa Taloustutkimus Oy. YKL toteuttaa jäsenistön työmarkkinatutkimuksen tuttuun tapaan yhdessä kolmen muun 4L-liiton kanssa (Agronomiliitto, Luonnontieteen akateemisten liitto ja Metsänhoitajaliitto). Vahvasta kumppanista draivia tutkimustyöhön Tutkimuksen toteuttaa nyt toisen kerran Taloustutkimus, jolla on erinomaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet 4L-liittojen yhteisen työmarkkinatutkimuksen toteuttamiseen. Ammattitaitoiset tutkijat ja lähes neljän vuosikymmenen kokemus kuluttajille, yrityksille ja järjestöille tehdyistä tutkimuksista antavat vankan pohjan laadukkaalle tutkimusyhteistyölle. Nykyisellään Taloustutkimus teettää vuosittain noin miljoona tutkimusta eri menetelmiä hyödyntäen. Tutkimusyhteistyössä 4L-liittojen kanssa Talous tutkimuksen vastuulla on jäsenille suunnattavan tutkimuslomakkeen muotoilu siten, että sen avulla saadaan kerättyä kaikki oleellinen tieto jäsenten työmarkkinoille sijoittumisesta, palkkatasosta, ansiokehityksestä, työajasta ja muista edunvalvonnallisesti keskeisistä asioista. Tutkimuslomake toimitetaan liiton jäsenille marraskuun aikana Taloustutkimuksen sähköisen tiedonkeruujärjestelmän kautta. Kyselyyn vastaaminen helpottuu, kun muistaa varata palkkatietojen kirjaamista varten viimeisimmän palkkakuitin käden ulottuville. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan ipad ja leffalippuja. Ovathan yhteystietosi ajan tasalla? Työmarkkinatutkimus pohjana edunvalvonnalle Työmarkkinatutkimuksen perustavoitteet ovat samat kuin ennenkin: merkittävin syy tutkimuksen toteutukselle on jäsenistön vuosittaisten palkkatietojen keruu. Säännöllisesti kerättävällä tutkimusaineistolla varmistetaan, että liitoilla on neuvottelutoiminnassa hyödynnettävänään realistinen tieto jäsenkunnan palkkauksesta ja sijoittumisesta työmarkkinoille. Liittojen oman edunvalvontatyön ohella Akavan neuvottelujärjestö YTN:n hyödyntää työmarkkinatutkimuksen palk ka-aineistoa työehtosopimusneuvotteluissaan. Palkkatietojen ohella työmarkkinatutkimuksessa kysytään vaihtuvia teemakysymyksiä, joilla pyritään saamaan tietoa muista edunvalvonnallisesti merkityksellisistä teemoista. Viime vuosina palkansaajajäseniltä on kysytty esimerkiksi työajan ulkopuolella matkustamiseen, ylitöihin ja työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä, joita on voitu hyödyntää edunvalvontatyössä sekä työnantajaosapuolen kanssa neuvoteltaessa että jäsenten henkilökohtaisessa neuvonnassa. Työmarkkinatutkimuksen tulokset ovat vapaasti kaikkien jäsenten hyödynnettävissä. Tulosten valmistuttua ne julkaistaan kokonaisuudessaan liiton internet-sivujen tutkimusosiossa ja niistä viestitään myös Ympäristöasiantuntijassa. Onnistuneen ja luotettavan työmarkkinatutkimuksen edellytyksenä on, että mahdollisimman moni jäsenemme vastaa kyselyyn - kattavalla työmarkkinatutkimuksen vastausprosentilla liitto pystyy varmistamaan palkansaajajäsentensä laadukkaan ja ajantasaisen edunvalvonnan. Ovathan yhteystietosi siis ajan tasalla liiton jäsenrekisterissä? Toimivalla sähköpostiosoitteella varmistat, että saat marraskuussa sähköpostiisi kutsun työmarkkinatutkimukseen osallistumiseksi. Voit päivittää yhteystietojasi YKL:n verkkosivujen (www.ykl.fi) kautta kirjautumalla ja klikkaamalla sivun ylälaitaan ilmestyvästä palkista Omien tietojen päivitys. 7 Ympäristöasiantuntija 3/2013

8 Itämeren oppimispolku verkosto ja oppimateriaalipankki Tuija Brax Itämeren oppimispolku on verkosto, joka kokoaa Itämeren puolesta toimivat tahot yhteen. Mukana on hyvin erilaisia toimijoita, joita kaikkia yhdistää halu toimia Itämeren puolesta. Kyse ei kuitenkaan ole vain omasta toiminnasta, vaan verkoston tarkoitus on tehostaa yhteistyötä, jakaa ideoita ja koota verkkoportaaliin Itämeri-aiheista oppimismateriaalia kasvattajien käyttöön. Mukaan on otettu koko valuma-alue. Toimin verkoston puheenjohtajana nyt toista vuotta. Olen vuosien varrella tehnyt useita Itämeren suojeluun liittyviä projekteja, mutta tässä verkostossa toimimisen koen erityisen mielekkääksi siksi, kuva: Jarmo Vehkakoski että se yhdistää oppimisen, tekemisen ja kokemuksiin perustuvan luontosuhteen rakentamisen aivan toisella tavalla kuin yksittäiset, sinänsä tärkeät pistemäiset hankkeet. Iän ja kokemusten karttuessa olen entistä vakuuttuneempi siitä, että ympäristönsuojelun tuki juhlapuheiden ja vaalilupausten jälkeen on sitä vahvempaa, mitä voimakkaammin toimijalla on järjen lisäksi tunneside asiaan. Perheemme on purjehtinut vuosia, ja siinä olen päässyt näkemään, miten huoli Itämeren tilan heikkenemisestä tarttuu seuraaviin polviin kokemisen ja sitä kautta heräävän tiedonjanon kautta. Itämeren oppimispolkuverkosto yhdistää tiedon ja elämyksen laaja-alaisemmin ja paljon monipuolisemmin keinoin kuin mitä meistä kukaan voi omin neuvoin omassa tuttavapiirissään tehdä. Verkosto on avoin kaikille alan toimijoille (opettajille ja muille kasvattajille, viranomaisille, järjestöille, alan yrityksille, tutkimuslaitoksille ja projekteille), ja mukana onkin hyvin moninainen joukko toimijoita kansalaisjärjestöistä metsä- ja opetushallitukseen. 8 Ympäristöasiantuntija 3/2013

9 itamerenoppimispolku.fi Vetovastuu on biologian- ja maantiedon opettajien liitolla. Verkosto järjestää tapaamisia muutaman kerran vuodessa, ja näissä tapaamisissa ideoidaan toimintaa ja opitaan toisten toimijoiden tekemisistä. Verkostossa mukana olo ei vaadi suurta panostusta, mutta antaa mahdollisuuden tiedon ja materiaalien levittämiseen sekä uusien oivallusten nopeaan hyödyntämiseen. Verkoston näkyvin tulos on verkkoportaali, joka kokoaa Itämeri-aiheista materiaalia kasvattajien käyttöön. Sivusto päivittyy oppimispolun yhteistyöverkoston jäsenten materiaaliehdotusten pohjalta jatkuvasti. Sivusto on suunnattu erityisesti opettajille ja muille kasvattajille, ja se on jaettu luokkatasojen mukaan. Materiaalia löytyy varhaiskasvatuksesta lukioon asti, ja kaikki on vapaasti opettajien käytössä. Materiaaleista löytyy niin tietoa kuin tehtäviä Itämereen liittyen. Tuoreimpana projektina verkosto on koonnut saaristoaiheista materiaalia, jonka tarkoitus on saada Saaristomeren valuma-alueen koulut toimimaan puhtaamman Saaristomeren puolesta. Verkkoportaali pyrkii lisäämään Itämeren valuma-alueella asuvien lasten ja nuorten tietämystä Itämerestä ja sen tilasta. Ennen kaikkea tavoitteena on opettaa, että asioihin voi vaikuttaa omalla toiminnalla. Tieto ja halu muuttaa asioita pyritään sivustolla kanavoimaan teoiksi: omia toimintatapoja voi muuttaa, tietoa voi jakaa, päättäjiin voi vaikuttaa. Tällä hetkellä verkostolle on erityisen ajankohtaista olla mukana Suomenlahtivuoden 2014 suunnittelussa ja toteuttamisessa. Suomi, Venäjä ja Viro tekevät kyseisen vuoden tiimoilla merkittävää yhteistyötä niin viranomais- kuin kansalaistasoillakin, ja työn on määrä mm. tuottaa erillinen julistus, johon mahdollisimman monet Suomenlahden tilaan vaikuttavat tahot tulevat sitoutumaan. Vuosi luo oivan syyn ja mahdollisuuden mitä moni- naisimpiin tempauksiin ja suojelutoimiin ryhtymiselle. Luonnonsuojelutyö saa alati uusia muotoja ja hyvä niin. Yksi ehkä itselleni uusimmista ja innostavimmista ideoista on maallikoiden kouluttaminen ja sitouttaminen ympäristönsä tieteellisestikin pätevään tarkkailuun. Esimerkiksi koulut voivat säännöllisesti ottaa näytteitä valumavesistä, veneseurat sisä- tai ulkosaaristosta, perheet vakiopaikoiltaan. Tämä työ on vielä lapsenkengissä, mutta näen siinä kiinnostavan tavan tuottaa tärkeää tietoa päätöksentekoon ja samalla sitouttaa ihmisiä mielekkäällä tavalla tulokselliseen ympäristönsuojelutyöhön. 9 Ympäristöasiantuntija 3/2013

10 Kirja-arvio Mitä öljyn jälkeen? Rauli Partanen, Harri Paloheimo ja Heikki Waris (2013) Suomi öljyn jälkeen. 341 s. Into kustannus, Helsinki. Öljy pyörittää maailmaa. Ihmiskunta käyttää sitä 89 miljoonaa tynnyriä päivässä. Suomalaisten osuus tästä on tynnyriä päivässä, mikä tarkoittaa kuuden litran päivittäistä kulutusta henkeä kohti. Liikenteen, erilaisten raaka- ja voiteluaineiden, lämmityksen sekä teollisuuden energian lisäksi myös ruuantuotantomme perustuu halvan öljyn saantiin. Öljyn likaiset lonkerot ulottuvat jotakuinkin kaikkialle. Ei ihme että planeetta palaa. Rauli Partasen, Harri Paloheimon ja Heikki Wariksen kirjassa paneudutaan tulevan öljyhuipun todistusaineistoon, vaikutuksiin ja sen negatiivisten seurausten lievittämiseen. Öljyhuipusta on puhuttu vuosikymmeniä ja edelleen ollaan kaukana yhteisymmärryksestä siitä, kuinka paljon käyttämätöntä öljyä vielä maankamarassa on. Öljy ei ole loppumassa, mutta yhä useammat raportit alkavat päätyä samansuuntaisiin arvioihin siitä, että helpon ja halvan öljyn aika alkaa olla ohi. Maailmantalouden kasvunäkymät perustuvat oletukseen öljynsaannin jatkumisesta entisellään, mutta kone yskähtelee jo pahaenteisesti. Öljyä ryystetään syvänmerenpohjista ja puserretaan öljyhiekasta, mutta kasvuvauhtia ei näytetä voivan lisätä enää juurikaan. Samalla kun voimakkaimmin kasvavat taloudet vievät yhä suuremman osan maailman öljystä (ja pystyvät maksamaan siitä meitä muita enemmän), on länsimaiden näköpiirissä tuontiöljyn määrän nopeahkoa vähenemistä. Kirjan mukaan odotettavissa on lamaa, josta ei totuttuun tapaan öljyn vipuvoimin päästäkään ylös. Tärkeät jatkokysymykset koskevat esimerkiksi liikenteen, ruuantuotannon ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden energiaperustaa. Kirja nostaa ansiokkaasti esiin harmillisen vähän huomiota saavia aiheita. Yleisen öljyhuipun todistusaineiston ja öljyn erityislaatuisuuden lisäksi pohditaan öljyn mahdollisia korvikkeita, kallistuvan öljyn taloudellisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä, geopolitiikkaa sekä hallinnon ja liike-elämän oudolta tuntuvaa öljyn ainutlaatuisuuden aktiivista unohtamista. Teoksesta ilmenee, että suomalaista energiapolitiikkaa tehdään ainakin tältä osin päät puskassa. Kirja tekee sangen tärkeää työtä öljykysymyksen popularisoinnissa ja monien teknisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten kysymysten esittelyssä. Tätä kirjaa ei voi ainakaan ongelmien väheksymisestä moittia, niin voimallisesti kirjoittajat perustelevat tarvetta öljystä riippumattomammalle yhteiskunnalle. Keinoja tähän on jo tarjolla ja lisää on keksittävä melkoisella vauhdilla. Esimerkiksi liikenteen polttoaineiden saralla täyskäännöksen tarve on selvä, mutta vaihtoehdot öljylle eivät ole helppoja. Teos on kirjoitusasultaan selkeä ja nopealukuinen, mutta se olisi hyötynyt tarkemmasta toimitustyöstä. Paikoitellen argumentit kärsivät lähteiden puuttumisesta ja jotkin kirjoittajien omiksi tulkittavat näkemykset tuntuvat ennemmin poleemisilta heitoilta kuin analyysin perustelemilta johtopäätöksiltä. Lisäksi hakemisto olisi ollut tervetullut lisäys kirjaan, jotta sen monipuolisiin aiheisiin olisi helpompi palata. Kuitenkin teos on tervetullut keskustelunavaus ja hyvä tietopaketti öljyn merkityksiin ja moniin tulevaisuuden keskeisiin kysymyksiin. Sen lukeminen on nopea tapa päästä jyvälle öljyn ongelmasta. Öljyn merkitystä korostettaessa on helppo unohtaa, että yhteiskunnalliset olosuhteet ovat myös tekemällä tehtyjä, eivät vain deterministisiä energialähteidemme tuotteita. Normaaliksi koetun fossiilitalouden perustan murtuessa seuraa jotakin muuta. Ongelmia näköpiirissä riittää ja monet totutut tekemisen ja ajattelun mallit joutavat väistymään. Mutta ehkä fossiilitalouden loppu tarjoaa tilan aloittaa uudestaan, hyvinvoinnista lähtien. Öljyn jälkeen jotain parempaa? Tuomo Alhojärvi 10 Ympäristöasiantuntija 3/2013

11 Ympäristöaiheet ovat läsnä lastenkirjoissakin Olipa kerran ympäristöongelma Essi Aarnio-Linnanvuori Luontoa ja eläimiä lienee ollut lastenkirjallisuudessa niin kauan kuin on ollut lastenkirjallisuutta menneisyydessä ehkä jopa enemmän kuin viimeisen muutaman kymmenen vuoden aikana. Osassa teoksia luonto on tapahtumapaikka, seikkailumaasto, mutta monissa teoksissa myös tai ensisijaisesti myötätunnon tai ihailun kohde. Esimerkiksi Zachris Topeliuksen saduissa tai Selma Lagerlöfin Peukaloisen retkissä yksi keskeinen viesti on suhtautua myötätuntoisesti eläimiin. Purjehtivat pojat Valtteri ja Juri havaitsevat merellä ison öljylautan Johanna Försterin kirjassa Musta Possu Saaristomerellä. Lähes realistisessa seikkailutarinassa ei pyritäkään pelastamaan koko Itämerta, mutta pojat osaavat toimia vastuullisesti onnettomuuspaikalle osuessaan. Kuva Essi Aarnio-Linnanvuori 11 Ympäristöasiantuntija 3/2013

12 Samalla kun yhteiskunta on yleisesti havahtunut ympäristöongelmiin, ihmisen ongelmallinen ympäristösuhde on vakiintunut osaksi myös lastenkirjojen maailmaa luvulta alkaen ympäristöongelmia on kuvattu ja ratkottu lastenkirjoissa, kullekin ajalle tyypillistä ajattelua heijastaen. Paha tehdas Kaarina Helakisan kirjoittama ja Katriina Viljamaa-Rissasen kuvittama Elli-velli-karamelli (1973) kertoo Ellitytöstä, jonka kotikaupungista puut ja kukat joutuvat väistymään ikävän herra Hatun tehtaan laajentamisen tieltä. Tehdas tuottaa maailmalle mitä kummallisimpia kapineita, joita ihmiset rientävät ostamaan vaikka eivät niitä tarvitsekaan. Lopulta jäljellä on enää Ellin ja Heppu-koiran kiipeilypuu, joka sekin on käynyt ruskeaksi ilman laadun huonotessa. Tehtailija Hattu haluaisi kaataa tämän viimeisenkin puun, mutta itsevarma Elli suuttuu ja asettuu vastustamaan suunnitelmia. Apu löytyy lopulta puusta itsestään: kiipeilypuun oksalla on taikakukka, jonka sisältä löytyy puhelin. Elli soittaa sillä metsään ja pyytää kaupunkiin uusia puita, kukkia ja lintuja. Kaupungin asukkaat riemastuvat ja alkavat nauttia kaupunkiluonnosta yhdessä Ellin ja Hepun kanssa. Herra Hattu on harmissaan ja joutuu väistymään kaupungista tehtaineen. Ellin tarinassa ympäristöongelmat johtuvat välittömästi tehtaasta ja pohjimmiltaan ihmisten (herra Hatun sekä kapineita ostavien kaupunkilaisten) ahneudesta. Samantapainen asetelma on Marjatta Kurenniemen kirjassa Onneli, Anneli ja nukutuskello (1984), jossa huijarit perustavat hajuvesitehtaan ja pilaavat sillä Onnelin ja Annelin lähijoen. Molemmissa tarinoissa ihmisten ahneus on alkusyynä ongelmille ja ongelmat ratkeavat, kun tehtaan toiminta lakkaa. Lisäksi molemmissa tehtaissa valmistetaan tuotteita, joille ei oikeasti ole käyttöä irtoviiksisähköhammasharjoja tai kamalan hajuista hajuvettä. Lastenkirjoille tyypilliseen tapaan lapset saavat suoralla toiminnallaan ongelmat ratkaistua. Myös Marja-Leena Mikkolan saturomaanissa Anni Manninen (1977) tehdas on syypää ympäristöongelmaan, joen saastumiseen. Tehdas ei kuitenkaan ole tarpeeton, vaan se on Annin äidin ja muidenkin lähiseudun aikuisten työpaikka. Vaikka saturomaanissa koetaan taianomainen matka menneisyyteen ja maaemon puheille, ongelma ei ratkea taialla. Apu löytyy vasta, kun Annin isoveli kirjoittaa opettajan avustuksella vetoomuksen puhdistuslaitoksen rakentamiseksi. Paula Norosen suositun Emilian päiväkirja -sarjan osassa Supermarsu pelastaa silakat (2009). Tehtävä osoittautuu vaikeaksi mutta lopulta Emilia keksii keinon: hän kuljettaa kaikki Suomen järvet Venukseen, soittaa uutisiin ja yksinkertaisesti kieltää ihmisiä enää saastuttamasta. Itämeren pelastajat Paula Norosen suositun Emilian päiväkirja -sarjan osassa Supermarsu pelastaa silakat (2009) Emilia saa tehtäväkseen parantaa Itämeren tilaa supermarsuvoimillaan. Tehtävä osoittautuu vaikeaksi mutta lopulta Emilia keksii keinon: hän kuljettaa kaikki Suomen järvet Venukseen, soittaa uutisiin ja yksinkertaisesti kieltää ihmisiä enää saastuttamasta. Asiaa harkittuaan kaikki suomalaiset lupaavat, ja silakat pelastuvat. Purjehtivat pojat Valtteri ja Juri havaitsevat merellä ison öljylautan Johanna Försterin kirjassa Musta Possu Saaristomerellä (2009). Pojat soittavat ripeästi hätänumeroon ja opastavat öljyntorjunta-aluksen oikealle alueelle. Öljylautan leviäminen saadaan pysäytettyä ajoissa ja pahoilta vahingoilta säästytään. Lähes realistisessa seikkailutarinassa ei pyritäkään pelastamaan koko Itämerta, mutta pojat osaavat toimia vastuullisesti onnettomuuspaikalle osuessaan. Molemmissa kirjoissa ympäristöteema on yksi aihe monien joukossa. Tarinoissa ei myöskään ole varsinaista pääkonnaa, yhtä suurta saastuttajaa, tai ainakin tämä jätetään nimeämättä. Purjehtivat pojat eivät saa selville, mikä laiva on laskenut luvatta pilssivesiään mereen. Supermarsu sälyttää vesiensuojelun tasaisesti kaikkien suomalaisten harteille. Ehkä 2000-luvulla ympäristömyönteinen ajattelu on siinä määrin arkipäiväistynyttä, ettei hyvän ja pahan toimijan välistä jännitettä koeta tarpeelliseksi tai sopivaksi lastenkirjaan. Tavallisempaa on, että ympäristöaiheet nousevat pintaan arkisina tekoina muiden tapahtumien ohessa, kulutuskritiikkinä, pyöräilynä tai jätteiden lajitteluna. Lapsisankari ympäristönsuojelijana Lastenkirjojen sankari on aihepiiristä riippumatta usein aktiivinen, lähes kaikkivoipa lapsi, joka sisullaan ja nokkeluudellaan pystyy päihittämään aikuiset tarinan ratkaisun hetkillä. Myös ympäristöongelmia ratkovat lapset ovat usein tällaisia. Ratkaisu jää kuitenkin tosielämän näkökulmasta tällöin melko epäuskottavaksi, kuten Ellin puhelu taikapuhelimella tai Supermarsun Venus-temppu. Anni Mannisen vetoomus ja Valtterin ja Jurin hätäpuhelu ovat aktiivisen toiminnan muotoina realistisia vaikkakin useimpien lasten (ja aikuisten) arkielämässä epätodennäköisiä. Toisaalta lukija ei etsi lastenkirjasta omaan elämään sovellettavia käytännön neuvoja ympäristönsuojeluun sen enempää kuin ohjeita pimeyden voimilta suojautumiseen Harry Potter -kirjoista. Olennaista lukukokemuksessa ovat mukaansatempaava tarina sekä samaistumiskelpoiset henkilöhahmot. Tarinan voima on niissä tunteissa ja muistikuvissa, jotka lukemisesta jäävät. Kuka tietää, ehkä juuri ympäristöaiheisesta lastenkirjasta tulee lukijalle tärkeä tarina, joka kulkee mukana koko elämän ajan. 12 Ympäristöasiantuntija 3/2013

13 Kirja-arvio Mihin kaikki menee? Alex Frith Roskat pois! Tammi (ISBN: , Sivuja: 16, Sidottu, Suomentaja: Sari Kumpulainen, Kuvittaja: Peter Allen, Ilmestyi: ) Tässä on aika pienille lapsille suunnattu kirja jätehuollosta ja kierrätyksestä. Voisi luulla kuivakaksi aiheeksi, mutta ainakin siihen hurahti koekaniinina toiminut poika, joka oli juuri täyttänyt 4, kun sai kirjan. Lapsia koukuttavana juttuna kirjassa on joka sivulla valtava määrä pahvisia luukkuja, joiden alta löytyy lisätietoa tai vähän eri näkökulma asiaan, esim. näkymä viemärin tai roska-auton sisälle. Kirja käsittelee lyhyesti syitä kierrätykselle, mutta keskittyy esittelemään hyvinkin teknisesti, miten kierrätettäviä materiaaleja käsitellään. Jossain pienessä kuvassa muistutetaan, että voihan tavaroita käyttää uudelleen heittämättä niitä välillä pois, esim. viemällä ne kirpputorille. Kuitenkin päähuomio on erilaisilla laitteilla ja järjestelmillä, jotka muuttavat esim. vanhat säilykepurkit uusiksi. En olisi uskonut, että erilaiset kuljetushihnat, kaatopaikan maaperän suojaus tai muovipullojen litistys ja paalaus voisivat olla kovin mielenkiintoisia lastenkirjan aiheita, mutta insinöörin sielulla varustettu lapsi jaksaa loputtomasti seurata sormellaan jätteiden kiertoa lajittelukeskuksen hihnoilla. Ihan kaikki tieto ei vastaa Suomen olosuhteita. Aikuisen täytyy muistuttaa, että meillä ei ole tuollaisia jättilaitoksia, joihin yhdestä päästä menee roskapussit ja toisesta tulee erilaiset paalit valmiina, vaan ihan itse pitää osata erotella pahvi kartongista, metallista ja lasista. Silti kirja soveltuu kyllä hyvin Suomenkin oloihin peruspaketiksi. Ympäristönäkökulmaa ei kirjassa kovin paljon ole, ja osin se on vähän hassusti ilmaistua. Todetaan esim., että jos kaikki jätteet vaan kannetaan kaatopaikalle ilmasto lämpenee vaarallisen kuumaksi ja esitellään kuva maapallosta, jossa on kyltti Loppu. Toisaalta lasta ei kannata liikaa ahdistaakaan, ja asian ilmaiseminen yksinkertaisesti on varmaan hyvä asia. Olennaista on, että kirja tekee näkyväksi, mihin ne pihanperän eriväristen laatikoiden sisällöt menevät. Kierrätys tulee siten ymmärrettävämmäksi ja mielekkäämmäksi. Hyvin tuntuu oppi myös menneen perille, sillä neljävuotias osasi kertoa toiselle lapselle mm., että lasimassa sulatetaan ja se on sitten tosi kuumaa. Mutta ei kuulemma yhtä kuumaa kuin Afrikassa. Vilja Varho 13 Ympäristöasiantuntija 3/2013

14 Kai Myrberg nauttii yhtä lailla niin päätyöstään sekä sivutöistään että vapaa-ajastaan Työssä viihtyen pidempään työelämässä Kai Myrberg on merien suojelun parissa kolmannella urallaan. Hän työskentelee Suomenlahden tilan parantamiseksi, opettaa Itämerestä ja kirjoittaa nyt valtameristä. Häntä askarruttaa akateemisissa ammateissa työskentelevien työssä jaksaminen, josta hän pyrkii omalla kohdallaan pitämään huolta. Mia Hemming Merentutkija Kai Myrberg esitti lapsena televisiouutisia, jotka sisälsivät vain säätiedotuksen ja urheilua. Myrberg halusi isona tulla meteorologiksi. Sen tien ehdin kai kulkea loppuun valmistuttuani meteorologiksi. Sain työtarjouksen merentutkimusalalta, jolle alalle sitten siirryin. Kun Merentutkimuslaitos lakkautettiin, merien suojelusta aukesi tavallaan kolmas urani. Nyt työtehtäväni liittyvät enimmäkseen Suomenlahteen, johtava tutkija Myrberg Suomen Ympäristökeskuksesta (SYKE) selvittää. Suomenlahden ongelmat ovat samat kuin yleisesti ottaen koko Itämeren. Tanskan salmien kautta saadaan kovin niukasti uutta suolaista ja hapekasta vettä voimakkaasti kerrostuneeseen Itämereen. Toisaalta matalaan mereen valuu jatkuvasti liikaa ravinteita. Tuloksena on happikato. Ravinteet ovat sinänsä vain yksi ongelma muiden joukossa: ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, meriliikenne, vieraslajit, haitalliset aineet. Esimerkiksi hyvin vähän tunnetaan haitallisten aineiden vaikutuksia. Ennen kuin tutkimusaukot on täytetty, on vaikea sanoa, mikä Itämeren pelastaisi. Kai Myrbergin mielestä Suomenlahti-vuodella tavoitellaan uuden, yhteisen tutkimustiedon tuottamista Suomenlahden tilasta. Sillä tavoitellaan myös tilan edellyttämiin toimiin sitoutumista. Vuosi ulottuu vuoteen 2015, jonka aikana vielä pidetään tutkimusseminaareja ja julkaistaan tutkimustuloksia. 14 Ympäristöasiantuntija 3/2013

15 Myös työyhteisö vaikuttaa jaksamiseen: minusta on mukava työskennellä nykyisten työkavereideni ja Suomenlahtitiimin kanssa. Suomenlahti-vuosi on jo aloittanut uuden luvun kolmikantayhteistyössä Suomenlahden tilan kattavammaksi seuraamiseksi ollaan parhaillaan luomassa Suomen, Venäjän ja Viron yhteistä tutkimus- ja havaintoverkostoa. Verkosto on Kai Myrbergin koordinoiman Suomenlahti-vuoden 2014 tavoite. Suomi, Viro ja Venäjä ovat tehneet pitkään yhteistyötä merentutkimuksessa, mutta tutkimusaineiston saanti ei ole toiminut. Nyt uskon sen onnistuvan, sillä koskaan yhteistyö ei ole ollut näin korkealla tasolla, Myrberg sanoo optimistisena. Vuoden suojelija on presidentti Sauli Niinistö, ja kansalaisvaltuuskuntaa johtaa Suomen Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves on lupautunut Viron puolesta vuoden suojelijaksi. Myös Venäjällä vuosi saa ja tullee saamaan tukea korkealta tasolta. Pietarin kaupungin sekä Leningradin alueen kuvernöörit johtavat Venäjän kansalaisneuvostoa. Neuvostoon kuuluu muun muassa Eremitaasin johtaja, Marinskin teatterin taiteellinen johtaja ja Pietarin vesilaitoksen johtaja. Teemavuonna tehdään yhteistyötä muun muassa erilaisten järjestöjen, yhdistysten, liittojen ja säätiöiden kanssa. Kuten Centrum Balticum -säätiön, Itämerihaastekampanjan ja Baltic Sea Action Group -säätiön. Yhteistoiminnan lisäksi jaamme informaatiota toinen toisillemme. Emme tee päällekkäistä työtä, me olemme selkeästi tutkimukseen suuntautuva projekti. Suomenlahti-vuosi on väline uuden tiedon tuottamiseen laajassa yhteistyössä. Toivomme myös tuovamme projektilla muille Itämeri-toimijoille näkyvyyttä. Myrberg välittää ja vastaanottaa uusinta tutkimustietoa Kai Myrbergille eivät kuitenkaan Suomenlahti ja tehtävät SYKEssä riitä. Hän on lisäksi muun muassa Liettuassa sijaitsevan Klaipeidan yliopiston vieraileva professori sekä tietokirjailija. Olen kirjoittanut Itämerestä opiskelijoille ja tutkijoille - pidän tiedon välittämistä hyvin tärkeänä asiana. Kirjoitan parhaillaan professori Matti Leppärannan kanssa tietokirjaa valtameristä, joka ilmestyy ensi vuonna. Olen toimittanut tietokirjoja apurahoilla työstä vapaata ottaen, Myrberg kertoo. Myrberg myös opettaa Helsingin yliopiston opiskelijoille Itämeri aiheenaan. Hän käyttää kurssilla oppimateriaalina Itämeren fysiikkaa, tilaa ja tulevaisuutta käsittelevää tietokirjaansa. Kyseisen teoksen hän on kirjoittanut yhdessä Leppärannan sekä Harri Kuosan kanssa. Opetustyötä varten minun pitää pysyä hyvin kärryillä alan tutkimuskirjallisuudesta. Perehtyminen siihen harvoin onnistuu työpäivän aikana, jolloin käytän esimerkiksi odotukset lentokentillä tutkimusten ja tietokirjojen lukemiseen. Työssä viihtyen pidempään työelämässä Kai Myrberg muistelee olevansa Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton jäsen ainakin lähes liiton alusta asti. YKL:stä hän on saanut neuvoja työelämässä vastaan tulleisiin kysymyksiin. Olen esimerkiksi joissakin asioissa kääntynyt luottamusmiehen puoleen. YKL on myös mukana Suomenlahti-vuoden kansalaisvaltuuskunnassa, mikä onkin sille sopivaa sen jäsenistön kiinnostuksen kohteita ajatellen, Myrberg mainitsee. Pidän liittoon kuulumista tärkeänä - minulle jäsenyys on itsestään selvää. Myrberg on mielissään siitä, että niin YKL kuin Akava herättelevät työntekijöitä ymmärtämään harmaiden ylitöiden vahingollisuuden. Harmaat ylityöt saattavat ylikuormittaa, niistä ei makseta palkkaa eikä liioin eläkemaksuja ja veroja. Lisäksi työssä viihtyminen on ajankohtainen kysymys ja se, että työnkuvat olisivat realistisia. Itse uskon jaksavani työssä ainakin eläkeikään asti, jos työ ja sen puitteet säilyvät mielekkäinä. Myös työyhteisö vaikuttaa jaksamiseen: minusta on mukava työskennellä nykyisten työkavereideni ja Suomenlahti-tiimin kanssa. Työt jäävät työpaikalle Kai Myrberg pyrkii itse välttämään jatkuvia ylitöitä, jotta jaksaisi työssään ja ylipäänsä oman hyvinvointinsa tähden. Hän arvostaa vapaa-aikaa. Yritän lähteä tiettyyn aikaan töistä, jolloin käytän työajan tehokkaasti. Usein kävelen 40 minuutin mittaisen työmatkani, käyn klassisen musiikin konserteissa ja kirjallisuus on lähellä sydäntäni. Vapaa-ajalla työpuhelimeni on suljettu enkä yleensä lue työsähköpostia, Myrberg kertoo. Myrberg nostaa viimeksi kuulemansa sykähdyttävimmäksi konsertiksi Mariinski-teatterin sinfoniaorkesterin soittaman Šostakovitšin Sinfonian numero 10 Mikkelin Musiikkijuhlilla. Valeri Gergijev johti orkesteria kesällä kuullussa konsertissa. Kirjoista tulee mieleeni brittidiplomaatin teos Pohjois-Koreasta, Only Beautiful, Please: A British Diplomat in North Korea. Kävin itsekin maassa viime vuonna, ja hämmästelin sitä fantasiamaailmaa: kaikki näkemäni oli ikään kuin teatteria. Sellaisen paikan näkeminen maailmassa oli huikea elämys. 15 Ympäristöasiantuntija 3/2013

16 Työhyvinvointi Pitkittynyt stressi voi johtaa työuupumukseen Uuvuksissa Pitkään jatkuva stressi kuormittaa työhyvinvointia. Työssä ilmenevä stressi ei ole pelkästään kielteinen asia, mutta jos keinot sopeutua pitkittyneeseen stressiin epäonnistuvat, vaarana voi olla uupuminen. Krista Korpela-Kosonen Työuupumus ei koskaan kehity yhtäkkiä, vaan se syntyy vähitellen ihmisen persoonallisuuden, työn ja työyhteisön vuorovaikutuksessa. Työuupumukseen johtavia tekijöitä löytyy yleensä niin työstä kuin työntekijästäkin. Liialliset itselle tai työlle asetetut vaatimukset ja voimakas velvollisuudentunto sekä vähäiset tai haitalliset selviytymiskeinot stressitilanteessa ovat työntekijän ominaisuuksia, jotka voivat altistaa työuupumukselle. Työhön liittyviä riskitekijöitä taas ovat liian suuri työmäärä, rooliristiriidat ja -epäselvyydet, vähäiset vaikuttamismahdollisuudet, vähäinen sosiaalinen tuki ja koettu epäoikeudenmukaisuus työssä. Lievää työuupumusta neljänneksellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2011 tutkimuksen mukaan suomalaisista miehistä kaksi prosenttia ja naisista kolme prosenttia on vakavasti työuupuneita. Lievempää työuupumusta on lähes neljänneksellä työikäisistä. Työuupumuksen esiintymisessä ei ole eroa ikäryhmittäin. Työssään uupunut henkilö kokee voimakasta, kokonaisvaltaista väsymystä, joka ei mene levolla ohi. Samalla suhtautuminen työhön muuttuu kyyniseksi ja ammatillinen itsetunto heikentyy. Pitkään jatkuessaan työuupumus voi johtaa työkyvyn heikkenemiseen. Työuupumus ei ole sairaus, vaan oireyhtymä. Siksi työuupumusta ei pitäisi liiaksi medikalisoida, muistuttaa Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäri Jan Schugk. Selvitä uupumuksen syyt Jotta työuupumuksesta voi toipua, tarvitaan aina yksilöllinen arvio siitä, mikä työuupumuksen on aiheuttanut. Työpaikkaan kohdistuvilla toimilla voidaan vaikuttaa työn määrään ja kuormittavuuteen. Lisäksi voidaan tarvita stressinhallintaa, oireiden lääkintää tai psykoterapiaa. Työterveyslääkäri pystyy parhaiten arvioimaan sairausloman tarpeen. Työuupumus ei kuitenkaan yksinään riitä sairausloman perusteeksi. Nykyisessä sairausluokituksessa työuupumus on oirediagnoosi, jonka perusteella työnantajan ei tarvitse maksaa poissaoloajan palkkaa, eikä Kela maksa sairauspäivärahaa. Työuupumukseen liittyvä unettomuus, ahdistuneisuus, keskittymis- ja muistivaikeudet tai muut oireet saattavat vaatia lääketieteellisiä hoitotoimenpiteitä. Jos henkilö ei kykene työhön uupumuksen vuoksi, on erittäin tärkeää arvioida huolellisesti, ettei tilaan liity jokin psykiatrinen häiriö, kuten masennustila. Työuupumus voi yhtenä osatekijänä johtaa myös masennukseen, Schugk sanoo. Stressinhallintakeinoja muokattava Kun työuupumus ja masennus limittyvät, voidaan tarvita viikkojenkin sairausloma. Jos taas työuupumus ilmenee ilman psykiatrista tai elimellistä sairautta, ratkaisu ei Schugkin mukaan ole sairausloma, vaan työtä on kevennettävä tai järjesteltävä muuten. Vuosiloma tai vapaapäivät voivat tässä tilanteessa tuoda kaivattua taukoa työstä. Esimiehen voi olla kuitenkin vaikea ottaa tällaista vaihtoehtoa puheeksi. Siksi työuupumukseen pyydetään usein sairauslomaa esimerkiksi unettomuuden perusteella, Schugk kertoo. Sairausloma ei koskaan korvaa työuupumuksen muuta hoitoa ja seurantaa. Työuupumuksesta toipuminen vaatii aina työkuormituksen ja stressinhallintakeinojen selvittelyä ja muokkaamista. Jos työuupumukseen liittyvä oireilu on työyhteisössä yleistä, koko työpaikkaa koskevat toimenpiteet ovat yleensä välttämättömiä. Asiantuntijatukea työn kuormitustekijöiden selvittelyyn tarjoaa työterveyshuolto. 16 Ympäristöasiantuntija 3/2013

17 edunvalvontaa Vastavalmistuneiden työttömyyden kasvu pysäytettävä Nuorisotakuun toimet on räätälöitävä korkeasti koulutettujen tarpeisiin. Jaana Parkkola, Akava Vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen työttömyys kasvaa hälyttävällä vauhdilla. Huhtikuussa kasvua vuoden takaisesta tilanteesta oli 35 prosenttia. Vuoden alussa voimaan tulleesta nuorisotakuusta ei ole ollut apua korkeasti koulutetuille. Nuorisotakuun piiriin kuuluvista vuotiaista noin 60 prosentilla on korkeakoulututkinto, mutta heidän tilanteensa on jäänyt liian vähäiselle huomiolle. Edistysaskelia on toki otettu, mutta työllistämistoimista puuttuvat yhä korkeasti koulutetuille räätälöidyt palvelut, sanoo Akavan asiantuntija Miika Sahamies. Hän pitää erityisen huolestuttavana ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyyttä, joka on lisääntynyt vuodessa 45 prosentilla. On sanomattakin selvää, etteivät peruskoulun päättäneen 16-vuotiaan nuoren ja yliopistosta valmistuneen 29-vuotiaan aikuisen uraohjauspalvelut voi olla samanlaisia. Nuorisotakuu lupaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työ paikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Tästä huolimatta nuorisotakuun palveluvalikoimasta ei löydy riit tävästi työkaluja nuorten korkeasti koulutettujen työllistämiseksi. Akavan asiantuntijan Ida Mielityisen mu kaan yksi olennaisimmista epäkohdista ovat TE-toimistojen heikot palvelut korkeasti koulutetuille. TE-toimistoissa korkeasti koulutettujen työmarkkinoita ja erilaisia työllistymismahdollisuuksia tunnetaan huonosti. Lisäksi korkeasti koulutetuille räätälöityjä työvoimapalveluja on vähennetty, esimerkiksi Helsingistä Kluuvin palvelupiste lakkautettiin, Mielityinen huomauttaa. Opinto- ja uraohjaukseen resursseja Työttömyys kohtelee eri aloja kovin eri tavoin. Työttömyyden korkea taso tietyillä koulutusaloilla suhdanteista riippumatta kertoo siitä, että koulutusmääriä tulee näillä aloilla maltillisesti vähentää ja huolehtia sisäänotettujen mahdollisimman laadukkaasta koulutuksesta ja ohjauksesta. Korkeakouluilla pitäisi Mielityisen mielestä olla enemmän vastuuta kasvateistaan. Opiskelijoiden siirtyminen työelämään helpottuisi huomattavasti, jos korkeakoulut ja TE-toimistot tekisivät tiiviimpää yhteistyötä. Opinto- ja uraohjauksen pitäisi limittyä toi siinsa läpi opintojen. Ammatti-identiteetin kehittyminen on hidas prosessi ja sitä tulee tukea tavoitteellisesti opintojen ensimetreistä asti. Korkeakouluopintojen tavoite on aina päästä työmarkkinoille hyödyntämään tietoja, taitoja ja sivistystä. Sen sijaan erityisesti opintojen loppupuolella ura- ja rekrypalveluiden sekä työvoimatoimiston palveluiden pitäisi Mielityisen mukaan linkittyä saumattomasti toisiinsa. Uran alkuvaihe ja työmarkkinoille kiinnittyminen on kriittinen kohta koko työuran kannalta. Vastavalmistuneiden työttömyyteen on tarttuva kaikin mahdollisin keinoin erityisesti nyt, kun työvoiman kokonaiskysyntä laskee, Mielityinen sanoo. Koulutuksen tarjottava työllistymisen eväät Vastavalmistuneiden työllisyyteen voidaan Mielityisen mukaan vaikuttaa kustannustehokkaasti ja nopeasti kehittämällä opintoja, opetusta ja opiskeluympäristöjä. Korkeakoulutuksen on reagoitava voimakkaammin siihen kehitykseen, että tulevaisuudessa suuri osa korkeasti koulutettujen työ paikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yri tyksiin. Vastavalmistuneet tarvitsevat työllis tyäkseen erilaisia valmiuksia kuin kaksikymmen tä vuotta sitten. Mielityisen mielestä suomalaisopiskelijat kiinnittyvät työmarkkinoille hyvin jo opiskeluaikana pitkälti omaehtoisen työssäkäynnin an siosta. Tosin tätä halutaan hiukan suitsia, jotta opiskelijat keskittyisivät enemmän opiskeluun ja opintoajat lyhentyisivät. Lyhyemmät opiskeluajat eivät saa kuitenkaan johtaa siihen, että vastavalmistuneiden työllisyys heikkenee. Silloin joudumme ojasta allikkoon. Opintoja ja koulutusta kehittämällä voidaan ratkaista tätä yhtälöä. Kehitystyöhön tarvitaan kuitenkin enemmän resursseja ja sitä on arvostettava enemmän korkeakouluissa. Yrittäjävalmiuksia korkeakoulun penkiltä Yhä useampi tarvitsee työllistyäkseen yrit täjämäistä asennetta tai muita yrittäjävalmiuksia. Tämä on otettava huomioon korkeakouluopintojen sisällössä. Mielityinen ei sysäisi vastuuta yleisten työelämävalmiuksien, työelämätietouden ja yrittäjyystaitojen lisäämisestä erillisille kursseille. Jok ikisellä kurssilla on oltava omat ta voitteensa ja menetelmänsä. Jokaiseen kor keakoulututkintoon on lisäksi kuuluttava hyvin ohjattu, tavoitteellinen ja laadukas työ elämäjakso. Korkeakouluissa on jo nyt Mielityisen mukaan lukuisia hyviä käytänteitä, asenteita ja osaamista näiden valmiuksien edistämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi projektipohjaiset opetussuunnitelmat, työelämän toimijoiden haastattelut, työelämässä olevien vierailut, tavoitteelliset ja monipuoliset ryhmätyöskentelyt, sosiaalisen median käytännöt sekä yritysten tai muiden alojen opiskelijoiden kanssa yhteistyössä toteutetut kurssit. 17 Ympäristöasiantuntija 3/2013

18 ENNÄTYSRAHOITUS VAUHDITTAA NANORAKENTEIDEN KEHITTELYÄ HIUKKASTEN KERTYMINEN JA TOIMINTA LUONNOSSA PITKÄLTI ARVAILUJEN VARASSA EU panostaa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa miljardi euroa hiiliatomeista rakentuvan grafeenin tutkimukseen. Nanorakenteiden ympäristöriskit pitäisi selvittää ennen teollisen mittakaavan tuotantoa, ongelmien korjaaminen jälkikäteen on käytännössä mahdotonta. Vaikka hiilipohjaisten rakenteiden uskotaan olevan luonnossa hajoavia, myös erittäin kestävien nanohiukkasten tuottaminen on mahdollista. Heikki Jaakkola Vaikka nanomittakaavan rakenteita voidaan tuottaa jo monista aineista, huomion keskiössä ovat nyt hiilipohjaiset sovellukset. Hiiliatomeista osataan koota pallon muotoisia fullereeneja, hiilinanoputkia sekä grafeenia, missä atomit ovat järjestäytyneet tasopinnaksi. Grafeeniin liittyvää osaamista lisännee lähivuosina tuntuvasti EU:n myöntämä miljardin euron tutkimusrahoitus, joka jakaantuu kymmenelle vuodelle. Alan tutkijoiden mukaan rahoitusta on jakamassa suunnilleen 150 tutkimusryhmää eri puolilla Eurooppaa. Grafeenin ja muiden hiilipohjaisten uusmateriaalien käyttöönottoa on verrattu muovin tuloon markkinoille luvulla. Yhtäläisyyttä on ainakin siinä, että ympäristövaikutuksiin varautuminen on nytkin jäämässä taka-alalle kehityskaaren alkuvaiheessa. Nanorakenteiden yhteydessä ympäristöhaittojen ennaltaehkäisy olisi kuitenkin erityisen tärkeää, koska vahinkojen korjaaminen jälkikäteen lienee pitkälti mahdotonta. Yksi riskiä määrittävä tekijä on rakenteiden kestävyys. Synteettiset molekyylirakenteet voivat olla pahimmillaan erittäin kestäviä, mistä yksi esimerkki on juu ri ympäristöön kulkeutunut muovi. Nanomittakaavan hiilirakenteita syntyy luonnossa myös ilman ihmisen toimintaa. SYKE:en erikoistutkija Markus Sillanpää kertoo ainakin fullereenipalloja muodostuvan epätäydellisen palamisen sekä salamaniskujen yhteydessä. Hiilipohjaisten nanorakenteiden määrää luonnossa on vaikea arvioida koska tehokkaita määritysmenetelmiä ei ole. Fullereeneihin pystytään soveltamaan perinteisiä analyysimenetelmiä, kos ka rakenne ja siinä olevan hiilen määrä tunnetaan. Hiilinanoputkissa samoin kuin grafee nissa hiilen määrä ja rakenteen ko ko vaih telee minkä takia näiden etsimiseen ympäristöstä tarvittaisiin uusia määritysmenetelmiä. Fullereenia voi olla ympäristössä paikoitellen paljonkin, mistä on saatu näyttöä katalonialaisella vedenpuhdistamolla tehdyssä tutkimuksessa. Fullereenia löydettiin täällä useampia mikrogrammoja litrassa. Jos tulokset pitävät paikkansa näin suuri määrä edellyttää ympäristössä piilevää merkittävää fullereenilähdettä. Hiilirakenteen purkautumisen käynnistää usein hiiliatomien joukkoon kiinnittyvä 18 Ympäristöasiantuntija 3/2013

19 happiryhmä, joka hajottaa rakenteen valosta saatavan energian avulla. Ha jottamista voivat tehdä myös tietyt happiryhmiin tarttuvat bakteerit. Valot tomissa ja hapettomissa olosuhteissa na norakenteet ovat todennäköisesti pitkäikäisiä joten kertyminen sedimenttiin lienee mahdollista. Teknologia tarjoaa myös mahdollisuuden todella kestävien rakenteiden kokoamiseen. Riskiä nanohiukkasten spon taanista kopioitumisesta hullun lehmän tautia aiheuttavien prionien tavoin Sillanpää pitää vähäisenä. Reaktiivisuus lisää kemiallista arvaamattomuutta Hiilipohjaisia nanorakenteita pidetään lähtökohtaisesti ympäristölle turvallisina ja ainakin ihmiselle myrkyttöminä. Suoria terveysriskejä on silti tunnistettu ainakin sisäkkäisillä, moniseinäisillä hii linanoputkilla, jotka voivat toimia hengi tysteihin päädyttyään asbestin tavoin. Nanopartikkelit ovat kuitenkin voimakkaasti reaktiivisia, mikä lisää niiden kemiallista arvaamattomuutta. Reaktiivi suuden syy on partikkelin massaan ja ti la vuuteen nähden suuri pinta-ala, mikä tarjoaa laajan alustan kemiallisille tapahtumille. Vaikka partikkelilla itsellään ei olisi toksisia vaikutuksia, se voi kantaa mukanaan muita aineita sekä muuttaa tunnettujen haitta-aineiden vaikutuksia. Sillanpään mukaan fullereenien epäillään lisäävän haitallisten pah-yhdisteiden biosaatavuutta eli näiden valmiutta kulkeutua eliöihin. Nanorakenne toimii troijan puuhevosen tavoin kuljettaessaan haitallisen yhdisteen mukanaan elimistöön. Tutkimuksellisen näy tön saaminen kulkeutumisesta on kuitenkin vaikeaa ja edellyttää pitkiä ja hankalia testauksia. Testit pitäisi tehdä todellista luonnonympäristöä vastaavissa olosuhteissa, koska partikkelien toimintaan voivat vaikuttaa koon ja rakenteen ohella myös ympäristön kemialliset ja fysikaaliset tekijät. Ihmisille haitattomat aineet ja rakenteet voivat lisäksi olla vahingollisia muille eliöille. Esimerkin tästä tarjoaa hopea, joka on monille vesieliöille yk si myrkyllisimmistä metalleista. Hopeankin yhteydessä on vaikea saada näyt töä siitä, johtuvatko toksiset vaikutukset pelkästään hopeaioneista vai onko myös rakenteilla merkitystä. Sillanpää itse on tutkinut nanopartikkelien käyttäytymistä erilaisissa vesieliöissä. Rakenteet voivat Sillanpään mukaan olla eliöille kohtalokkaita vaikka eivät olisikaan myr kyllisiä. Uintielimiin kertyvät nanohiukkaset voivat estää lopulta kirpun liikkumisen tai kalojen kiduksiin kertyvät hapen tehokkaan kulkeutumisen. Myrkytönkin rakenne voi olla luonnossa tappava. Nanopartikkelien ympäristövaikutusten tutkimisessa ollaan kuitenkin pääsemässä vasta alkuun, myös ympäristöministeriö toteaa tiedon olevan hajanaista ja johtopäätösten tekemisen ennenaikaista. Juuri nyt tarvittaisiin ehkä eniten nanohiukkasten jäljityksessä käytettävien määritysmenetelmien nopeaa kehitystä. Myös lupaavia mahdollisuuksia Sillanpää ei silti näe nanorakenteiden kehittelyä pelkästään huonona asiana, osaamisesta voi olla tuntuvaa hyötyä myös ympäristölle. Nanoteknologiaan perustuvilla uusmateriaaleilla voidaan toivon mukaan korvata ympäristölle selvästi haitallisia aineita sekä kalliita ja saatavuudeltaan epävarmoja valmistusmateriaaleja. Teollisuus on samalla kiinnostunut mahdollisuudesta laajentaa funktionaalisten materiaalien tarjontaa. Nämä ovat aineita, jotka suorittavat tietyn toiminnon muuttamalla ominaisuuksiaan halutulla tavalla olosuhteiden mukaan. Materiaali voi muuttua tilanteesta riippuen esimerkiksi vettä hylkiväksi/kostuvaksi, jäykäksi/joustavaksi tai sähköä johtavaksi/eristeeksi. Parhaassa tapauksessa funktionaalinen materiaali yksinkertaistaa tuntuvasti tuotetta tai sen käyttöä. Nanoteknologia on avainasemassa funktionaalisten materiaalien kehittelyssä koska aineen makrotason ominaisuudet perustuvat pitkälti sen atomitason rakenteeseen. Nanorakenteita hyödynnetään lisäksi jo nyt myös ym päristöalalla. Pohjaveden ja maan puhdistukseen käytetään nykyäänkin raudasta tehtyjä nanomittakaavan rakenteita. Lisäksi juomaveden puhdistamiseen on kehitelty nanomateriaaleja hyödyntäviä pienen mittakaavan puhdistimia. Kehitystä kuitenkin varjostaa materiaalien kierrätyksen tuntuva hankaloituminen. Optimismiin ei ole aihetta, globaalissa mittakaavassa kierrätys tai perustava jätehuoltokin odottaa vielä monin paikoin keksimistään, eikä kehitys ole välttämättä menossa parempaan suuntaan. Erikoistutkija Markus Sillanpää SYKEstä on tutkinut nanopartikkelien käyttäytymistä erilaisissa vesieliöissä. Rakenteet voivat Sillanpään mukaan olla eliöille kohtalokkaita vaikka eivät olisikaan myrkyllisiä. 19 Ympäristöasiantuntija 3/2013

20 Kirja-arvio Worldwatch - instituutti: Maailman tila Gaudeamus, 2013 Onko liian myöhäistä? World Watch - instituutin pääjohtaja Robert Engelman esiintyi lehdistötilaisuudessa hillityn toiveikkaasti, vaikka kirja kertoo, että tärkeimmät ympäristömittarit näyttävät punaista. Monet ympäristötutkijat ovat tavattoman turhautuneita nykytilanteeseen. Kirja avaa erilaisia väyliä pois kestämättömän kehityksen suosta. Kirja kertoo vakavasti sairaan potilas Maapallon voinnista tosiasioita, jotka olisi tarpeen tunnistaa myös tunnetasolla, vaikka älyn tasolla ne tiedämmekin. - Ilmastonmuutos ei osoita mitään merkkejä laantumisesta tai pehmeästä laskusta kohti kestävää kehitystä. Kasvihuonekaasujen maailmanlaajuiset päästöt lisääntyvät pahimpien ennusteiden mukaisesti. - Pohjavesivarat kutistuvat ympäri maailmaa. Maapallon keskilämpötila nousee herkeämättä, sateet ja kuivuus muuttuvat ankarimmiksi ja merenpinta nousee. Hätätila on jo todellisuutta eri puolilla maailmaa. Jos ihmiskunta ei pysäytä kestämätöntä kehitystä, kehitys pysäyttää ihmiskunnan. Engelmanin mukaan tässä tilanteessa tarvitaan kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. - On tiedostettava, ettei aitoa kestävää kehitystä saavuteta ehkä vuosikymmeniin tai vuosisatoihin. Silti ihmiskunnan on käytettävä kaikki tilaisuutensa ohjatakseen kehitystä yhä kestävämpään suuntaan. Kestävän kehityksen puolestapuhujien on osoitettava samanlaista sinnikkyyttä kuin orjuuden vastustajien ja luvuilla. Heidän sitkeä työnsä jatkui sukupolvien ajan ja johti lopulta laillistetun orjuuden häviämiseen maailmasta. Hallituksia tulee painostaa! Tutkijajoukko on selvästi menettänyt toivoaan hallitusten suhteen. - Ihmiskunnan möhläyksiin kuuluu muuan muassa kokonaisten siviilisaatioiden romahtaminen sen takia, että johtajilta on puuttunut järkeä ja halua ratkaista ongelmia ajoissa, toteaa David W. Orr. - Syöksykierteen takana on iso annos vallanpitäjien vastuuttomuutta ja epäpätevyyttä sekä enemmän kuin ripaus toiveajattelua, tosiasioiden kieltämistä ja laumasieluisuutta, jota leimaa oman voiton pyynti eikä yhteisön menestyminen. Maailman luonnonsäätiö WWF:n vuoden 2006 Elävä planeetta - raportin mukaan Kuuba oli ainut maa, joka täytti kestävän kehityksen ehdot. Kirja kertookin rohkaisevasti Kuuban käytännöistä. - Kuubassa energiankulutuksella mitattu aineellinen vauraus on toissijaista, muut elämänlaatuun vaikuttavat seikat ensisijaisia. Viesti on selvä: rajattujen luonnonvarojen maailmassa ihmiskunta voi selviytyä ja jopa menestyä, jos se ottaa oppia Kuubasta, Orr kirjoittaa. Ihmiskunta tarvitsee ylipäätään suuria uudistuksia ihmiskuvan, arvojen, etiikan, instituutioiden ja talousmallin suhteen. Ulos mielen itsekeskeisyydestä ja jälkeen jääneisyydestä! - On luovuttava ajattelusta, jonka mukaan ihminen on luomakunnan kruunu ja muusta luonnosta erillinen. Evoluutiotutkimus, ekologia ja lähes kaikki uskonnolliset ja henkiset oppirakennelmat korostavat, että kahtiajako ihmisen ja luonnon välillä on perustava väärinymmärrys, toteavat Kathleen Dean More ja Michael P. Nelson. - Tähän vedoten joukko järjestöjä on vaatinut etiikan uudistamista. 20 Ympäristöasiantuntija 3/2013

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ Jouni Vainio Puheenjohtaja YKL ry Mikä YKL on? YKL on akavalainen ammattiliitto. YKL syntyi vuoden 1994 alussa Geologiliiton, Geofyysikkojen liiton ja Ympäristöalan ammattijärjestön

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Työnhakijan ja työnantajan muutosturva

Työnhakijan ja työnantajan muutosturva Työnhakijan ja työnantajan muutosturva te-palvelut.fi Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskeva toimintamalli parantaa työntekijän asemaa tilanteissa, joissa hän

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA Uudenmaan muutosturvayksikkö Hillevi Ceder 1 TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUT OVAT: avoimia kaikille valtakunnallisia luottamuksellisia maksuttomia 2 TYÖVOIMATOIMISTO

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1

SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014. www.hlu.fi 1 SEURA TYÖNANTAJANA VAASA 18.10.2014 1 Yhdistyksen maksamat korvaukset Palkka ja luontoisedut tehtävä ennakonpidätys ja vähennettävä sivukulut Työkorvaus => yrittäjälle maksettava ei sivukuluja ennakonpidätys,

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon Tekniset VETY

Lisätiedot

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään

Lisätiedot

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012 Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Millä tavoin haluaisit saada ajankohtaista tietoa maaseutupalveluista? Laita järjestykseen, mikä tavoittaa

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Työelämään.fi -kysely

Työelämään.fi -kysely Työelämään.fi -kysely Työelämään.fi -kysely Vastausaika 26.4-17.5. Vastaajina lähes 6 000 AMK -opiskelijaa Selvittää: Opiskelijoiden suhtautumista ja toiveita työelämäkoulutuksen suhteen Opiskelijoiden

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006 Risk Advisory Services Ernst & Young Oy Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 1 Asiakkaamme arvostavat työtämme Henkilöstön ammattitaito/ asiantuntemus Vastaajien mielestä tärkein tekijä Asiakaspalvelu

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

NUORTEN PSYKOLOGIEN TYÖT, PALKAT JA NEUVOTTELUT

NUORTEN PSYKOLOGIEN TYÖT, PALKAT JA NEUVOTTELUT NUORTEN PSYKOLOGIEN TYÖT, PALKAT JA NEUVOTTELUT 1. Sijoittuminen yhteiskunnan eri aloille: -> 4 isoa alaa: terveys, sosiaaliala, oppilaitokset, työ - psykologit laillistettu 1994 - Laki 559/94 - lainsäädäntö

Lisätiedot

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMe Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi 1. Tämä on Suomen Teatteriohjaajien Liiton suositus harrastajateatterikentän ohjaustariffiksi.

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Tehtäväkirja ryhmänohjaajien ja TOP-jaksoja ohjaavien opettajien tunneille opintojen eri vaiheissa.

Tehtäväkirja ryhmänohjaajien ja TOP-jaksoja ohjaavien opettajien tunneille opintojen eri vaiheissa. Tehtäväkirja ryhmänohjaajien ja TOP-jaksoja ohjaavien opettajien tunneille opintojen eri vaiheissa. Sisältää tehtäviä seuraavista aiheista: PerusKOODI Oma ala ja opiskelu Omaan alaan perehtyminen Millaista

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten YHDISTYS: Merkitse tähän kohtaan HAL RASTITA: Uusi jäsen jos liityt ensimmäistä kertaa Hätäkeskusammattilaisten liittoon EDELLINEN LIITTO JA EROAMISPÄIVÄ, mikäli kuulut johonkin toiseen liittoon HALiin

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi Hätäkeskusammattilaisten liitto 112 112 www.halry.fi TYÖTÄ SINUN TURVALLISUUTESI PUOLESTA Meidän HAL Me hätäkeskusammattilaiset teemme arvostettua ja vastuullista työtä yhteiskunnan turvallisuuden puolesta.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot