HANKKEEN YDINPROSESSIEN KEHITYSTILANNE

Transkriptio

1 HANKKEEN YDINPROSESSIEN KEHITYSTILANNE Keski-Suomen sote-foorumi Keski-Suomen SOTE 2020 Marja Heikkilä

2 KESKI-SUOMEN SOTE HANKKEEN KUULUMISIA 1. Kuntakierrokset ovat alkaneet 2. Tuotantorakennetyöryhmän työ edistyy 3. Palveluohjaus kiinnostaa uskomattoman paljon 4. Palveluprosessien uudistaminen käynnissä 5. Sote-integraatio toteutuu vaiheittain 6. Koonti

3 1. KUNTAKIERROKSEN 1. Henkilöstöiltapäivä KUNTAPÄIVÄT Tietoisku sote-uudistuksesta Keskustelua odotuksista, peloista, huhuista Työpajatyöskentely aiheena asukaslähtöisyys sosiaali- ja terveyspalveluissa mikä turvaa, mikä estää Hyvien käytäntöjen kokoaminen 2. Kuntalaisilta

4

5 ENSIMMÄISET PALAUTTEET Hankasalmella puhuttiin paljon taloudesta Multialla puhuttiin lähipalveluista Tärkeimmät lähipalvelut (tähän mennessä): Tiet /verkot/yhteydet Terveyskeskuksen avovastaanotot Vanhusten palvelut Lapsiperheiden tuki (koulu, päivähoito, kotipalvelu) Kuntalaiset tavattoman tyytyväisiä nykypalveluihin ja pelkäävät niiden menetystä! Paljon toiveita siitä, että kuntalaiset pidetään ajan tasalla ja heitä kuullaan Huomioitava, keitä paikalla on! -> Kommentteja tarvitaan myös kokemusasiantuntijoilta mm. päihde- ja mielenterveyspalveluista

6 KUNTAPÄIVÄT KALENTERIIN! Löytyy myös HANKASALMI JOUTSA JYVÄSKYLÄ 9.3., ja KANNONKOSKI KARSTULA KEURUU KINNULA KIVIJÄRVI KYYJÄRVI KONNEVESI LAUKAA LUHANKA MULTIA MUURAME PETÄJÄVESI PIHTIPUDAS SAARIJÄRVI TOIVAKKA UURAINEN VIITASAARI ÄÄNEKOSKI

7 2. TUOTANTORAKENNETYÖRYHMÄ Kokoontunut kaksi kertaa edellisen seurantaryhmän/sote-foorumin jälkeen Puheenjohtaja Raija Kolehmainen, Äänekoski, vpj. Jarkko Määttänen, Muurame Keskustelu ja arviointi tuotantomallin suunnittelun strategisista periaatteista Tuotannon organisoinnin eri vaihtoehtojen vertailu ja arviointi kuntien päätöksentekoa varten Tällä hetkellä arvioitavana 5 eri mallia Työryhmän jäsen voi ehdottaa omaa mallia

8 PERIAATE TAVOITE MITEN TOTEUTETAAN MISSÄ VAIHEESSA SOTE-INTEGRAATIO ASUKAS/ASIAKAS/POTILAS- LÄHTÖISYYS KUSTANNUSTEHOKKUUS PALVELUIDEN TUOTTAMINEN LÄHIPALVELUINA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ ENNALTAEHKÄISY PERUSPALVELUJEN VAHVISTAMINEN JOHTAMISOSAAMISEN PARANTAMINEN HENKILÖSTÖN MUKAAN OTTAMINEN KEHITYSTYÖHÖN YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN PALVELUIDEN HUOMIOIDEN MUU/MITÄ LISÄISIT/POISTAISIT 8

9 Työryhmän aloitus SOTE-TUOTANTORAKENTEEN SUUNNITTELU Keskustelu strategisista periaatteista ja tuotantorakenteen ideaalimalleista tuotantorakenteen strategiset periaatteet - yhteenveto Prosessikuvausten ja tuotantomallivaihtoeht ojen tarkastelu versio rakennemallista Peurunka II 2. versio rakennemallista Keski-Suomen malli Valmiina tuotantoalueelle virtuaalitoimintasuunni telma, -budjetti, henkilöstösuunnitelma, jne. Sote-alue käynnistyy Tarjous sote-alueelle tuotantoalueen täysi käynnistäminen Uusi SOTE toimii

10 3. PALVELUOHJAUS Palveluohjaus työmuotona kiinnostaa todella paljon Myös uusi terveyden- ja sosiaalihuollon lainsäädäntö edellyttää sitä Seminaari täyttyi muutamassa päivässä 210 asiantuntijaa 30 eri organisaatiosta kohtaa! Kyselyyn tuli 219 vastausta ilman yhtään karhua! -> Pohja kehittämistyölle Työryhmä aloittaa tiukalla työohjelmalla Edellyttää asiakastiedon parantamista, segmentointia, parhaiden käytäntöjen tutkimista, vertailua ja sovittamista Keski-Suomen oloihin Kevään 2015 tavoite: Yhteisen käsityksen luominen palveluohjauksen malleista

11 PALVELUOHJAUS KEINO SOTE- UUDISTUKSEN TOTEUTUKSEEN Turvaa asukkaille yhdenvertaiset palvelut (keinona mm. keskitetty palvelutarpeen arviointi ja sähköiset palvelut, uudet lähipalvelut) Sähköiset palvelut kaikille niille, jotka niitä pystyvät käyttämään Henkilökohtaista neuvontaa niille, jotka siitä hyötyvät Henkilökohtaista palveluohjausta niille, joilla paljon palvelutarpeita ja niiden yhteen sovittamista Varmistaa paljon palveluja tarvitsevien henkilöiden palveluiden sujuvuuden (välineenä mm. integraatio) jotta 20/80 suhdetta saadaan pienemmäksi ja voidaan estää asiakkaiden pompottelua paikasta toiseen Pelkästään palvelujärjestelmä ei ole monimutkaistunut myös asiakkaiden ongelmat ovat monimutkaistuneet. Integraatiosta huolimatta tullaan tarvitsemaan toimialat ylittävää osaamista ja työotetta yhteistyön nivelkohtiin. Tähän palveluohjaus sopii mainiosti.

12 PALVELUN TARVE Tiedon hankinta itsepalveluna Palveluohjaus ASIAKKAAN PALVELUTARPEEN MUKAAN Palveluihin ohjaus Palveluissa ohjautuminen palveluohjaus Asiakas etsii, löytää ja saa tietoa EHKÄISEVÄT PALVELUT Neuvonta/ ohjaus Palveluohjaus työotteena Yksilökohtainen palveluohjaus Yleinen palveluohjaus Voimavarakeskeinen palveluohjaus Intensiivinen palveluohjaus Self Management Care management Case Management Palvelutarve 1 Rutiinipalvelu Standardipalvelu Asiakaskohtainen palvelu Itsenäisesti asioiva Pienellä tuella toimentuleva Erityistä tukea tarvitseva Sähköiset Vaivaton palvelut, pikapalvelu Joustava Yksittäisiä Paljon palveluja yhtenäispalvelu Kohdennettu erikoispalvelu omatoimipalvelut Käyttäjäsuhde Asiointisuhde ajanvarauksia, tarvitsevat henkilöt, Yksilöllinen suhde Kohdeasiakas Kuluttaja-asiakas akuutteja tarpeita tarvitaan henkilökohtainen Palveluasiakas Omatoimimatkailija Pakettimatkalaiset Yksilöllisesti työntekijä räätälöidyt matkat Asiakas saa neuvoja/ ohjausta HOITAVAT PALVELUT Asiakkaan palvelutarve kartoitetaan Palvelutarve 2 KORJAAVAT PALVELUT Asiakas valitsee palvelut/ päätös palveluista Palvelutarve 3 Palveluohjauksen toteutuminen/ seuranta KUNTOUTTAVAT PALVELUT

13 PALVELUOHJAUSTYÖRYHMÄ Miia Autiomäki, Oiva/Jyväskylä (+julkinen ja yksityinen palvelutuotanto) Tarja Kettunen, Jyväskylän yliopisto, Matias Malinen, sosiaaliohjaaja, aikuissosiaalityö Sirpa Tulla (Sovatek-säätiö) Heli Kantola (Toivakka) Heli Vertanen (Saarikka) Jonna Hyppönen (Jyväskylä neuvonta) Anna-Leena Pusa, Jyväskylä/työllisyyspalvelut Laila Paananen, KSSHP Tuire Lahtinen, KSSHP Mika Luomansivu (kokemusasiantuntija) Ritva Siukkonen (Kokemusasiantuntija) Minna Teiskonen (SeutuTK, Laukaa) RYHMÄ TÄYDENTYY KEVÄÄLLÄ 2015 Tarvitaan mm. ICT osaaja!

14 4. PALVELUPROSESSIEN Hankkeen 1. alatavoite: UUDISTAMINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmä uudelleen organisoimalla Laajan palveluintegraation toteutus asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina 1. Vanhustenhuolto 2. Lapset ja perheet 3. Monialainen kuntoutus

15 4.1 VANHUSPALVELUT JA TULEVA SOTE-TUOTANTO Hankekunnissa 75 vuotta täyttäneitä asuu tällä hetkellä noin heistä 43% on jyväskyläläisiä 75 vuotta täyttäneiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä Noin puolet hankekunnista asuvista 75 vuotta täyttäneistä asuu yksin Hankekunnissa on noin ikäihmistä, jolla on keskivaikea tai vaikea muistisairaus, heidän määränsä myös lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä Vanhuspalvelulain seurantaindikaattorit toteutuvat vaihtelevasti hankekunnissa, keskimäärin hankekunnissa on kaikkien indikaattorien osalta tavoiteltavaa

16 65 VUOTTA TÄYTTÄNEET HANKEKUNNISSA (ennuste)

17 MISSÄ 75 -VUOTIAAT ASUVAT NYT 2 % 1 % 1 % 1 % 1 % 6 % 2 % 2 % 6 % 1 % 2 % 1 % 5 % 1 % 9 % 6 % 3 % 3 % 3 % 1 % 43 % Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski

18 MUISTISAIRAIDEN MÄÄRÄ HANKEKUNNISSA

19 VANHUSPALVELULAIN INDIKAATTORIEN TOTEUTUMINEN HANKEKUNNISSA PALVELURAKENNESUOSITUS Kotona 75 -vuotiaista asuu 91-92% Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotiaista SOTKANET HANKEKUNNAT ,3 % 11,7 % asiakkaana 13-14% Omaishoidon tuen piirissä 6-7% 75 vuotiaista Tehostetun palv.asumisen piirissä 6-7% 75 vuotiaista Laitoshoidossa 75 vuotiaista 2-3% 4,7 % 7,4 % 3,3%

20 5000 STRATEGISELLA VALINNALLA ON MERKITYS YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON PAIKKAMÄÄRÄÄN Nykytila 10% Ymp vrk 9% Ymp vrk 8% Ymp vk 7%

21 NYKYTILASTA TAVOITETILAAN - PAIKKATARVE Nykytila n. 10% Tavoite 7%

22 NYKYTILASTA TAVOITETILAAN - HENKILÖSTÖTARVE Nykytila n. 10% Tavoitetila 7%

23 NYKYTILASTA TAVOITETILAAN KUSTANNUKSET M Nykytila n. 10% Tavoitetila 7%

24 VANHUSPALVELUT JA STRATEGISET VALINNAT Vanhuspalveluiden osalta on merkittävää tehdä strateginen valinta sen suhteen kuinka iso osa ikäihmisistä asuu kotona (palvelurakennesuosituksen mukaan 91-92% 75 vuotta täyttäneistä; EKSOTEssa on päästy tavoitteessa 93%:iin) Integroidulla sote-tuotantoalueella tulisi yhteiseksi visioksi asettaa kotona asumisen ensisijaisuus Voimavarat tulisi keskittää toimintakykyä ylläpitäviin ja edistäviin ja arjessa pärjäämistä edesauttaviin toimenpiteisiin sekä kotona asuvien palveluiden kehittämiseen ja tehostamiseen

25 VANHUSPALVELUT JA INTEGRAATIO Johtaminen ja laadunhallinta VOIMAVARALÄHTÖINEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI; PALVELUKRITEERIT ; PALVELUOHJAUS Yli 75 - Itse Omaiset Kunta Sote Sote Sote ASUU KOTONA 91-92% Omaehtoinen varautuminen ikääntymisen tuomiin muutoksiin; sosiaalisten suhteiden vaaliminen Matalan kynnyksen kohtaamispaikat * muorisotalot Esteetön ympäristö ja asuminen Yhteisölliset asumisratkaisut Lähipalvelut * joukkoliikenne, päivittäistavarakaupat *vapaa-aika, osallistuminen, järjestöt, vapaaehtoistyö Neuvonta, ohjaus, valistus, ehkäisevä työ, HEHKOT * ravitsemus * lääkehoito Riskiryhmien Riskiryhmien tunnista tunnistaminen * päihteet * kaatumistapaturmien ehkäisy OMH tuki 6-7% Kansalnen ohjeistus Tarvitaan SÄÄN KOHO 13-14% Tehostettu / ymp. vrk koho Kotikuntoutus Kotisairaala Kotiutukset 7 pnä/ vko Teknologian Toimintaohjeet, sääntökirjat, sopimukset, palvelusetelit YMP VRK hoiva 8-9% kiinteistöt hankinnat Omaishoitajien tuki hyöd. Toiminnanohjaus Uusia palvel umuo toja Voimavaralähtöiset PAHOSUt ja työtavat, hoitotyön sisältö Muistisairaiden ja heidän läheistensä erityinen neuvonta, ohjaus, tuki, kuntoutus, hoito Akuuttien ja pitkäaikaissairauksien hyvä hoito, toimintakyvyn ylläpitäminen

26 4.2. LAPSET, PERHEET, LASTENSUOJELU - PROSESSI Lasten ja perheiden palveluilla tuetaan vanhempia kasvatuksessa, edistetään ja tuetaan lapsen tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistetaan lapsen edun ja oikeuksien toteutumista. Vastuu lapsista on viime kädessä vanhemmilla. Siksi palvelujärjestelmä rakentuu kumppanuudelle ja osallisuuden vahvistamiselle. Palveluiden vaikuttavuus ja laatu syntyvät palveluverkon saumattomasta yhteistyöstä ja varhaisesta tuesta. Palvelutarpeen arviointi ja ohjaus korostuvat esim. lastensuojelutapauksissa, siksi toiminnan tulisi olla tasalaatuista koko Keski-Suomessa

27 TAVOITETILA Lapsiperheitten tuki tulee toteuttaa lasten ja perheitten arjessa: kotona, päivähoidossa, koulussa ja vapaa-ajan harrastuksissa. Lapsiperheiden osalta moniammatillisen yhteistyön tarve korostuu arjessa, peruspalveluiden tasolla, joihin erityispalvelut tulee kytkeä tukemaan kokonaisuutta, lisäten ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta Korjaavassa palvelukokonaisuudessa korostuu työntekijöiden vankka osaaminen, sen jakaminen, sekä palveluiden tuominen nuorten arkeen esim. erityispalveluita jalkauttamalla

28 LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJENPROSESSI KESKI-SUOMEN SOTE-TUOTANTOALUEELLA V. 1

29 LASTEN JA PERHEIDEN TYÖRYHMÄ Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmän hyödyntäminen tavoitetilaan pääsemiseksi Työryhmä rakentuu palveluiden kautta - edistävät ja ehkäisevät palvelut, korjaavat palvelut ja opetus, sekä koulutus-, tutkimus-, kehitystyö - huomioiden mahdollisuuksien mukaan maakunnallisuus ja kokemusasiantuntijuus (asukas- ja asiakasnäkökulma). Tällä hetkellä työryhmään on lupautunut 34 henkilöä yli 20:sta eri palvelusta. Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran ja seuraavan kerran

30 ALATYÖRYHMÄNÄ LASTENSUOJELURYHMÄ Lastensuojelutyöryhmän hyödyntäminen lastensuojelun avo- ja sijaishuollon, sekä avo- ja perhetyön kehittämisessä: Aiheena 1/2015: Sujuva lastensuojeluprosessi asiakkaan näkökulmasta, mm. perheiden ohjautuminen lastensuojeluun, lastensuojeluilmoitusten vastaanotto ja käsittely, lastensuojelutarpeen arviointi mikä toimii, mitä tulisi vahvistaa? Maakunnan yhteiset mallit. Aiheena 3/2015: Palveluohjaus lastensuojelussa, lasten ja perheiden palveluissa, käytännöt ja mahdollisuudet Aiheena 5/2014: Lastensuojelun hyvät mallit ja menetelmät Keski-Suomessa TAVOITTEENA: Erityispalvelujen tarvittava integrointi ja konsultaatio ja tukirakenne peruspalveluille.

31 4.3 MONIALINEN KUNTOUTUS Klemetz, Vauramo (2013): Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhuspalvelulaitosten inventaario Erikoissairaanhoidon kuntoutus on keskittynyt aivoverisuonitaudin ja leikkausten jälkeisten tilojen kuntoutukseen, mutta vanhusten pärjäämättömyyden kuntoutus on järjestämättä Nykyisessä suomalaisessa hoivajärjestelmässä kuvataan kuntoutuksen olevan läsnä joka portaassa, mutta todellisuudessa kukaan ei ole vastuussa kuntoutuksen järjestämisestä, seurannasta ja tuloksellisuudesta Toiminta on otettava tarkasteluun maakunnallisena kokonaisuutena. Kuntoutus on nähtävä laajana tehtävänä, jonka keinovalikoimaan sisältyy fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutus; yksi osa-alue on myös kuntoutuksen mahdollistaminen ja esteiden poistaminen Kohteena on laaja kuntoutustarve alkaen pitkäaikaistyöttömästä, sisältäen sairauksista kuntouttamisen, kunnon ylläpitämisen vanhenevassa ikärakenteessa ja päätyen lähipalveluna tuotettuun kotikuntoutukseen

32 SELVITYKSEN TULOKSIA Hankkeessa on selvitetty Keski-Suomen lääkinnällisen kuntoutuksen tilaa (fysio-, toiminta- ja puheterapian osalta) ja tehty yhteistyötä Uusi sairaala hankkeen kuntoutuksen integraatioryhmän kanssa. Painotus ollut kotikuntoutuksessa. Huomioita 1. Kotikuntoutuksen järjestäminen on hajanaista ja konsultaatioluontoista (apuvälineet ja kodinmuutostyö arviot). Intensiivistä kotikuntoutusta on vähän tai ei lainkaan. 2. Kuntoutusresurssit ovat jakautuneet maakunnassa epätasaisesti. Varsinkin toiminta- ja puheterapeutteja on vähän ja kuntoutus järjestetään paikoin pelkästään ostopalveluna. (Toimintaterapeutteja Jyväskylässä on 9,5 ja muualla maakunnassa 2,5.) 3. Monialainen yhteistyö on vähäistä esimerkiksi kuntoutussuunnitelmien laadinnassa. Yleistä on että terapeutit laativat yksin suunnitelman jolloin monialainen yhteistyö ei toteudu.

33 JATKUU Jatkossa tulisi keskittyä monialaisten kotikuntoutusmallien luomiseen asiakkaiden kotona selviytymisen tukemiseksi. Näitä on jo hyviä olemassa (esim. Eksote, veteraanikuntoutus), joista voi muokata Keski-Suomeen soveltuvan. Tähän mennessä työskennelty lähinnä fyysisen kuntoutuksen parissa Kokonaisuuteen liittyvät myös Päihde- ja mielenterveyskuntoutus -> Työryhmä Aikuissosiaalityö/typ-yhteydet sosiaalinen kuntoutus -> Työryhmä Vammaistyö -> Työryhmä käynnistyi Palvelurakennemuutoksen tarve -> Uusi rakenne antaa mahdollisuuden parantaa erityisosaamista ja toisaalta panostaa peruspalveluihin Kokonaisuus liittyy myös paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden työn organisointiin ja palveluohjaukseen Koska kuntoutuksen kenttä on niin sekava, hankitaan mallinnukseen apua ulkopuoliselta osaajalta (Vrt. Klemetz,Vauramo)

34 MONIALAINEN KUNTOTUS VANHUSTEN KUNTOUTUS TYÖIKÄISTEN KUNTOUTUS LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUS PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUS VAIKEAVAMMAISTEN KUNTOUTUS

35 6. SOTE-INTEGRAATIO SOTE-UUDISTUKSEN TOTEUTUKSEN KEINONA Muista! Markkanen-Puro(2011): Integraatio ratkaisuna sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistarpeisiin Mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena selkeä ja tehokas hallinto Palvelujen yhdistäminen aiheuttaa muutoksia useilla eri tasoilla Edellyttää kaikkien mukanaolijoiden osallistamista sekä kuntalaisten ja asukkaiden mukaan ottamista alusta asti suunnittelu- ja kehittämistyöhön Integraation toteutus, laajentaminen ja syventäminen vievät aikaa useita vuosia (suunnitelmallinen vaiheistus, aikataulutus, tuki)

36 ESH PTH - SOS PALVELUINTEGRAATION TOTEUTUKSESTA Nyt integraatio eri vaiheissa Keski-Suomen sote-organisaatioissa Laaja yhdentäminen edellyttää paikallisesti räätälöityä koulutusta ja muuta tukea jo suunnitteluvaiheessa? Organisaatio- ja tuotantorakenteilla on vaikutusta palvelujen integraatioon esim. funktionaalinen rakenne selkiyttää vastuita, elämänkaarimalli vahvistaa ammattilaisten yhteistyötä ja alueellisesti integroidut palvelut kunta-sote-yhteistyötä Integraatiosta hyötyvät eniten seuraavat asiakasryhmät: Pitkäaikaissairaat (mm. krooniset kansantaudit) lapsiperheet, vanhukset, syrjäytymisuhan alla olevat nuoret päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, vammaiset sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sekä yhteistyö paikallistason muiden toimijoiden ja yhteisön kanssa korostuu riittävä tuki erikoissairaanhoidosta ja muista erityispalveluista perustasolle (joustavat konsultaatiot, sähköiset palvelut, osaajien liikkuminen ) toimintakyvyn ylläpitäminen ja arjessa pärjääämisen tukeminen keskiössä

37 PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON INTEGRAATIOSSA TÄRKEÄÄ Sitoutunut johtaminen (tavoitteet, kannusteet ym. tukevat asiakaslähtöistä hoitoa ja omahoitoa) Väestölähtöisyys (keskeisten kansantautien hyvä hoito, alihoidetut, sairastumisriskissä olevat, omahoidon tuki, terveyden edistäminen) Perusterveydenhuollon vahvistaminen, jonojen purkaminen, lähete- ja konsultaatiokäytännöt Yhteydenottomahdollisuus 24/7; neuvonta- ja ohjaus, hoidontarpeen/palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus Hoidon suunnitelmallisuus, koordinointi ja jatkuvuus (pth esh vastuut; vastuuhenkilö/case manager) Potilastietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen Räätälöidyt palvelut asiakaslähtöisen palvelu- ja hoitosuunnitelman avulla

38 ESIMERKKEJÄ INTEGRAATIOTA TUKEVISTA KÄYTÄNNÖISTÄ KESKI-SUOMESSA 1. Ammattiryhmien välinen työnjako, moniammatillinen yhteistyö ja tiimit 1. lääkärit, sh:t/th:t, lähihoitajat; hammaslääkärit, suuhygienistit; fysioterapeuttien suora vo, lääkkeitä määräävät sh:t 2. Yhdistetty kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) 3. Asiakaslähtöinen terveys- ja hoitosuunnitelma (esim. Huhtasuo) 4. Toiminnallisesti integroitu sote-organisaatio (esim. Äänekoski, Saarikka, Wiitaunioni) 5. Päivystyspalvelut - Sosiaali-, th- ja kriisipäivystyksen kehittäminen työn alla 6. Uusi sairaala hanke - Esh:n prosessien kuvaaminen potilas edellä ; osaamiskeskukset - Potilastietojärjestelmien kehittäminen ja kytkeminen toiminnanohjaukseen 7. Erikoislääkärien vastaanotot terveyskeskuksissa (fysiatri, ortopedi, kardiologi, gynekologi) 8. Toiminnan ja kustannusten raportointi työkalut (esim. Tere-hanke)

39 PROSESSI SISÄLTÖ AIKATAULU VANHUSTYÖ PROSESSIEN AIKATAULU KEVÄT 2015 NYKYTILA TYÖRYHMÄ UUSI PROSESSI V.1. UUSI PROSESSI V. 2 - PILOTOINNIT MENNESSÄ ALKAEN MENNESSÄ MENNESSÄ ALKAEN SOTE-INTEGRAATIO NYKYTILA TYÖRYHMÄ PTH-ESH INTEGR. UUDET PROSESSIT V.1 UUDET PROSESSIT V.2 - PILOTOINNIT MENESSÄ ALKAEN MENNESSÄ MENNESSÄ ALKAEN MONIALAINEN KUNTOTUTUS LAPSET,PERHEET,LASTENSUOJE LU NYKYTILA ( FYYSINEN) TYÖRYHMÄT (ALA) UUSI PROSESSI V. 1 UUSI PROSESSI V. 2 - PILOTOINNIT NYKYTILA TYÖRYHMÄ UUSI PROSESSI V. 1 UUSI PROSESSI V. 2 - PILOTOINNIT MENNESSÄ ALKAEN MENNESSÄ MENNESSÄ ALKAEN MENNESSÄ ALKAEN MENNESSÄ MENNESSÄ ALKAEN

40 6. KOONTI: PEURUNKA 2 -SEMINAARI Peurungassa aloitusseminaarin tyyliin mutta enemmän aikaa työpajoille Kuntakierros käyty Laki hyväksytty!? vaalit Työpajat, joissa käsitellään mm: 1. Tuotantorakenteesta 1 versio 2. Prosesseista 1 versio 3. Palveluohjausmallista 1 versio 4. Lähipalveluista haetaan konsensusta 5. Palveluverkko kartoitettu optimointi menossa 6. Tietojohtamisen ajattelutavan lanseeraus käynnissä

41 41