KESKI-SUOMEN SOTE 202O HANKKEEN TILANNEKATSAUS. Ohjausryhmä Marja Heikkilä

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SOTE 202O HANKKEEN TILANNEKATSAUS Ohjausryhmä Marja Heikkilä

2 HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE hankkeen tavoite on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmä uudelleen organisoimalla Laajan palveluintegraation toteutus asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina 2. Koska uudessa mallissa järjestämis- ja tuotantovastuuta keskitetään, varmistetaan lähipalveluiden toimivuus useilla eri tavoilla. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisosaamisen parantaminen kaikilla tasoilla 4. Uuden alueellisen kehittämis-, koulutus- ja tutkimus-rakenteen luominen sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja kehittymisen varmistamiseksi

3 KESKI-SUOMEN SOTE NYT MENEILLÄÄN 1. Palveluverkon kartoitus etenee 2. Tuotantorakennetyöryhmän työ edistyy 3. Palveluohjaus kiinnostaa uskomattoman paljon 4. Palveluprosessien uudistaminen käynnissä 5. Sote-integraatio toteutuu vaiheittain

4 1.PALVELUVERKKO -TYÖN ETENEMINEN Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteet sekä yksityiset sosiaalipalveluiden toimipisteet kartoitettu ja viety kartalle (500) Yksityisten terveydenhuollon tuottajien tiedot hankittu Valviralta. Viedäänkö kaikki kartalle (800!) Huhtikuussa esitys lähipalveluiden määritelmäksi/sopimukseksi tuodaan lausunnolle kuntiin Palveluverkon optimointimallin kilpailutus helmikuussa ja selvitys valmiina kesään mennessä. Vahva yhteys kuntien muihin palveluihin kunta-sote yhteistyö!

5 2. TUOTANTORAKENNETYÖRYHMÄ Kokoontunut kaksi kertaa edellisen ohjausryhmän jälkeen Keskustelu ja arviointi tuotantomallin suunnittelun strategisista periaatteista (esimerkki) Pohditaan siirtymää vanhasta uuteen (esimerkki) Tuotannon organisoinnin eri vaihtoehtojen vertailu ja arviointi kuntien päätöksentekoa varten Tällä hetkellä arvioitavana 5 eri mallia (ideaalimallit) Työryhmän jäsen voi ehdottaa omaa mallia Viimeiset vastaukset saatu eilen 14 työryhmän jäsentä vastasi Hyvä aineisto!

6 PERIAATE TAVOITE MITEN TOTEUTETAAN MISSÄ VAIHEESSA SOTE INTEGRAATIO Täysi integraatio viim. vuoteen 2018 mennessä rajapintojen täydellinen häivyttäminen eri palvelujen väliltä Moniammatillinen valmistelu tuotantoprosessien rakentamisessa Päätöksenteko mukaan valmistelutyöhön Henkilökunnan sitouttaminen nyt, valmisteluvaiheessa V hankkeen kautta ja v valittujen johtajien työnä ASUKAS/ASIAKAS/POTILASL ÄHTÖISYYS osallisuuden määrittely kuntalaiset, asiakkaat/potilaat mukaan jo valmisteluvaiheessa tehokas tiedottaminen palveluohjaus ja yhdenluukun periaate Omahoitaja Kuntalaisten kuuleminen eri keinoin Säännöllinen vahva tiedottaminen Prosessin joka vaiheessa KUSTANNUSTEHOKKUUS Huomio poikkihallinnollisia palveluja tarvitsevien palvelujen järjestämiseen (20/80) huomio ennakointiin sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen asiakkaille 6 Vaikuttavuuden varmistaminen Vaatii rankkoja toimintatapojen muutosta Kustannusten leikkaaminen tuottajalta ei saa aiheuttaa kustannusten nousua Riittävästi työntekijöitä perustyöhön Huomioidaan uusien palveluprosessien suunnitteluvaiheessa Koko henkilökunnan talousosaamisen vahvistaminen Kilpailutus ja hankintaosaamisen lisääminen Tulosvastuu kaikissa

7 VAHVUUDET/UUDET MAHDOLLISUUDET Parhaat käytänteet ICT Palvelujen rajaton käyttö tuotantoalueella MITEN TOTEUTETAAN Uskotaan tilastoihin ja seurantaan ja opitaan muilta Uusi sairaalahankkeen ICTprojektia laajentaen? Sopimuksessa sovitaan, palvelujen mitoittaminen jatkossa käytön mukaan ja ICT:n toimivuus KRIITTISET KOHDAT/UHKAT Kulujen kasvu tosiasiassa Demokratia ja osallisuus Ministeriö/SOTEalueen sitova ohjaus MITEN VÄLTETÄÄN Mielestäni ei voida välttää, koska Uusi sairaala hanke ei ole taloudellisesti hallittavissa enää Luotava toimivia yhteistyömalleja kunnan ja tuotantokuntayhtymän välille ja jo sopimusvaiheessa tuettava tätä kehitystä Aktiivinen ja yhtenäinen toiminta Keski Suomelta SOTEaluueella ja omat hyvät käytänteet siihen valttikortiksi NYKYJÄRJESTELMÄN HYVÄT ASIAT MITEN SÄILYTETÄÄN KOKONAAN HYLÄTTÄVÄT ASIAT MITEN PÄÄSTÄÄN EROON Kunnat voivat ohjata Luotava suuntaviivoja jo yhtymäsopimuksessa, mutta myös johtamisjärjestelmän tuettava sitten kuntien ohjausmahdollisuutta Osaoptimointi Hyvinvoinnin ja Laitetaan terveydenedistämisen hyv.vointikertomusten laadinta poikkihallinnollisuus tuotantokuntayhtymän tehtäväksi ja tavoitteiden asetanta aina kunnan ja kuntayhtymän yhteisen koordinaatioryhmän tehtäväksi (ja tavoitteet molempia sitovia sitten TA:ssa) 7 Ei rakennetuta erikoissairaanhoidon ehdoilla Tarpeettomat tilat ja henkilöstö siirtyy Määritellään heti perustamisvaiheessa lähipalvelut ja muita voidaan keskittää Ei luoda uutta kuntayhtymää nykyisen sairaanhoitopiirin jatkoksi, vaan luodaan kokonaan uusi kuntayhtymä Ei anneta niin käydä, tehdään heti aluksi tehokas yhtymä, jolla on tarpeeseen nähden olevat tilat ja henkilöstö

8 3. PALVELUOHJAUS Palveluohjaus työmuotona kiinnostaa todella paljon Myös uusi terveyden- ja sosiaalihuollon lainsäädäntö edellyttää sitä Seminaari täyttyi muutamassa päivässä 200 asiantuntijaa 30 eri organisaatiosta kohtasi! Kyselyyn tuli 219 vastausta ilman yhtään karhua! -> Pohja kehittämistyölle Työryhmä aloitti tiukalla työohjelmalla Edellyttää asiakastiedon parantamista, segmentointia, parhaiden käytäntöjen tutkimista, vertailua ja sovittamista Keski-Suomen oloihin Kevään 2015 tavoite: Yhteisen käsityksen luominen palveluohjauksen malleista

9

10 PALVELUOHJAUS KEINO SOTE- UUDISTUKSEN TOTEUTUKSEEN Turvaa asukkaille yhdenvertaiset palvelut (keinona mm. keskitetty palvelutarpeen arviointi ja sähköiset palvelut, uudet lähipalvelut) Sähköiset palvelut kaikille niille, jotka niitä pystyvät käyttämään Henkilökohtaista neuvontaa niille, jotka siitä hyötyvät Henkilökohtaista palveluohjausta niille, joilla paljon palvelutarpeita ja niiden yhteen sovittamista Varmistaa paljon palveluja tarvitsevien henkilöiden palveluiden sujuvuuden (välineenä mm. integraatio) jotta 20/80 suhdetta saadaan pienemmäksi ja voidaan estää asiakkaiden pompottelua paikasta toiseen Pelkästään palvelujärjestelmä ei ole monimutkaistunut myös asiakkaiden ongelmat ovat monimutkaistuneet. Integraatiosta huolimatta tullaan tarvitsemaan toimialat ylittävää osaamista ja työotetta yhteistyön nivelkohtiin. Tähän palveluohjaus sopii mainiosti.

11 PALVELUN TARVE Tiedon hankinta itsepalveluna Asiakas etsii, löytää ja saa tietoa EHKÄISEVÄT PALVELUT Palveluohjaus ASIAKKAAN PALVELUTARPEEN MUKAAN Palveluihin ohjaus Palveluissa ohjautuminen palveluohjaus Neuvonta/ ohjaus Palveluohjaus työotteena Yksilökohtainen palveluohjaus Yleinen palveluohjaus Voimavarakeskeinen palveluohjaus Intensiivinen palveluohjaus Self Management Care management Case Management Palvelutarve Rutiinipalvelu 1 Palvelutarve 2 Palvelutarve 3 Standardipalvelu Asiakaskohtainen palvelu Itsenäisesti asioiva Pienellä tuella toimentuleva Erityistä tukea tarvitseva Sähköiset Vaivaton palvelut, pikapalvelu Joustava Yksittäisiä Paljon palveluja yhtenäispalvelu Kohdennettu erikoispalvelu omatoimipalvelut Käyttäjäsuhde Asiointisuhde ajanvarauksia, tarvitsevat henkilöt, Yksilöllinen suhde Kohdeasiakas Kuluttaja asiakas akuutteja tarpeita tarvitaan henkilökohtainen Palveluasiakas Omatoimimatkailija Pakettimatkalaiset Yksilöllisesti työntekijä räätälöidyt matkat Asiakas saa neuvoja/ ohjausta HOITAVAT PALVELUT Asiakkaan palvelutarve kartoitetaan KORJAAVAT PALVELUT Asiakas valitsee palvelut/ päätös palveluista Palveluohjauksen toteutuminen/ seuranta KUNTOUTTAVAT PALVELUT

12 4. PALVELUPROSESSIEN UUDISTAMINEN 1.Vanhustenhuolto 2.Lapset ja perheet 3.Monialainen kuntoutus

13 4.1 VANHUSPALVELUT JA TULEVA SOTE-TUOTANTO Hankekunnissa 75 vuotta täyttäneitä asuu tällä hetkellä noin heistä 43% on jyväskyläläisiä 75 vuotta täyttäneiden määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä Noin puolet hankekunnista asuvista 75 vuotta täyttäneistä asuu yksin Hankekunnissa on noin ikäihmistä, jolla on keskivaikea tai vaikea muistisairaus, heidän määränsä myös lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä Vanhuspalvelulain seurantaindikaattorit toteutuvat vaihtelevasti hankekunnissa, keskimäärin hankekunnissa on kaikkien indikaattorien osalta tavoiteltavaa

14 65 VUOTTA TÄYTTÄNEET HANKEKUNNISSA (ennuste)

15 MISSÄ 75 -VUOTIAAT ASUVAT NYT 2 % 1 % 1 % 1 % 1 % 6 % 2 % 2 % 6 % 1 % 2 % 1 % 5 % 1 % 9 % 6 % 3 % 3 % 3 % 1 % 43 % Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski

16 MUISTISAIRAIDEN MÄÄRÄ HANKEKUNNISSA

17 VANHUSPALVELULAIN INDIKAATTORIEN TOTEUTUMINEN HANKEKUNNISSA PALVELURAKENNESUOSITUS Kotona 75 -vuotiaista asuu 91-92% Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotiaista SOTKANET HANKEKUNNAT ,3 % 11,7 % asiakkaana 13-14% Omaishoidon tuen piirissä 6-7% 75 vuotiaista Tehostetun palv.asumisen piirissä 6-7% 75 vuotiaista Laitoshoidossa 75 vuotiaista 2-3% 4,7 % 7,4 % 3,3%

18 5000 STRATEGISELLA VALINNALLA ON MERKITYS YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON PAIKKAMÄÄRÄÄN Nykytila 10% Ymp vrk 9% Ymp vrk 8% Ymp vk 7%

19 NYKYTILASTA TAVOITETILAAN KUSTANNUKSET M Nykytila n. 10% Tavoitetila 7%

20 VANHUSPALVELUT JA STRATEGISET VALINNAT Vanhuspalveluiden osalta on merkittävää tehdä strateginen valinta sen suhteen kuinka iso osa ikäihmisistä asuu kotona (palvelurakennesuosituksen mukaan 91 92% 75 vuotta täyttäneistä; EKSOTEssa on päästy tavoitteessa 93%:iin) Integroidulla sote tuotantoalueella tulisi yhteiseksi visioksi asettaa kotona asumisen ensisijaisuus Voimavarat tulisi keskittää toimintakykyä ylläpitäviin ja edistäviin ja arjessa pärjäämistä edesauttaviin toimenpiteisiin sekä kotona asuvien palveluiden kehittämiseen ja tehostamiseen

21 VANHUSPALVELUT JA INTEGRAATIO Johtaminen ja laadunhallinta VOIMAVARALÄHTÖINEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI; PALVELUKRITEERIT ; PALVELUOHJAUS Yli 75 Itse Omaiset Kunta Sote Sote Sote ASUU KOTONA 91 92% Omaehtoinen varautuminen ikääntymisen tuomiin muutoksiin; sosiaalisten suhteiden vaaliminen Matalan kynnyksen kohtaamispaikat * muorisotalot Esteetön ympäristö ja asuminen Yhteisölliset asumisratkaisut Lähipalvelut * joukkoliikenne, päivittäistavarakaupat *vapaa aika, osallistuminen, järjestöt, vapaaehtoistyö Neuvonta, ohjaus, valistus, ehkäisevä työ, HEHKOT * ravitsemus * lääkehoito Riskiryhmien Riskiryhmien tunnista tunnistaminen * päihteet * kaatumistapaturmien ehkäisy OMH tuki 6 7% Kansalnen ohjeistus Tarvitaan SÄÄN KOHO 13 14% Tehostettu / ymp. vrk koho Kotikuntoutus Kotisairaala Kotiutukset 7 pnä/ vko Teknologian Toimintaohjeet, sääntökirjat, sopimukset, palvelusetelit YMP VRK hoiva 8 9% kiinteistöt hankinnat Omaishoitajien tuki hyöd. Toiminnanohjaus Uusia palvel umuo toja Voimavaralähtöiset PAHOSUt ja työtavat, hoitotyön sisältö Muistisairaiden ja heidän läheistensä erityinen neuvonta, ohjaus, tuki, kuntoutus, hoito Akuuttien ja pitkäaikaissairauksien ikä ik i i ki hyvä ähoito, toimintakyvyn i ylläpitäminen ä i

22 4.2. LAPSET, PERHEET, LASTENSUOJELU PROSESSI Lasten ja perheiden palveluilla tuetaan vanhempia kasvatuksessa, edistetään ja tuetaan lapsen tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistetaan lapsen edun ja oikeuksien toteutumista. Vastuu lapsista on viime kädessä vanhemmilla. Siksi palvelujärjestelmä rakentuu kumppanuudelle ja osallisuuden vahvistamiselle. Palveluiden vaikuttavuus ja laatu syntyvät palveluverkon saumattomasta yhteistyöstä ja varhaisesta tuesta. Palvelutarpeen arviointi ja ohjaus korostuvat esim. lastensuojelutapauksissa, siksi toiminnan tulisi olla tasalaatuista koko Keski-Suomessa

23 TAVOITETILA Lapsiperheitten tuki tulee toteuttaa lasten ja perheitten arjessa: kotona, päivähoidossa, koulussa ja vapaa-ajan harrastuksissa. Lapsiperheiden osalta moniammatillisen yhteistyön tarve korostuu arjessa, peruspalveluiden tasolla, joihin erityispalvelut tulee kytkeä tukemaan kokonaisuutta, lisäten ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuutta Korjaavassa palvelukokonaisuudessa korostuu työntekijöiden vankka osaaminen, sen jakaminen, sekä palveluiden tuominen nuorten arkeen esim. erityispalveluita jalkauttamalla

24 LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJENPROSESSI KESKI SUOMEN SOTE TUOTANTOALUEELLA V. 1

25 LASTEN JA PERHEIDEN TYÖRYHMÄ Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmän hyödyntäminen tavoitetilaan pääsemiseksi Työryhmä rakentuu palveluiden kautta - edistävät ja ehkäisevät palvelut, korjaavat palvelut ja opetus, sekä koulutus-, tutkimus-, kehitystyö - huomioiden mahdollisuuksien mukaan maakunnallisuus ja kokemusasiantuntijuus (asukas- ja asiakasnäkökulma). Tällä hetkellä työryhmään on lupautunut 34 henkilöä yli 20:sta eri palvelusta. Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran ja seuraavan kerran

26 ALATYÖRYHMÄNÄ LASTENSUOJELURYHMÄ Lastensuojelutyöryhmän hyödyntäminen lastensuojelun avo- ja sijaishuollon, sekä avo- ja perhetyön kehittämisessä: Aiheena 1/2015: Sujuva lastensuojeluprosessi asiakkaan näkökulmasta, mm. perheiden ohjautuminen lastensuojeluun, lastensuojeluilmoitusten vastaanotto ja käsittely, lastensuojelutarpeen arviointi mikä toimii, mitä tulisi vahvistaa? Maakunnan yhteiset mallit. Aiheena 3/2015: Palveluohjaus lastensuojelussa, lasten ja perheiden palveluissa, käytännöt ja mahdollisuudet Aiheena 5/2014: Lastensuojelun hyvät mallit ja menetelmät Keski-Suomessa TAVOITTEENA: Erityispalvelujen tarvittava integrointi ja konsultaatio ja tukirakenne peruspalveluille.

27 4.3 MONIALINEN KUNTOUTUS Klemetz, Vauramo (2013): Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhuspalvelulaitosten inventaario Erikoissairaanhoidon kuntoutus on keskittynyt aivoverisuonitaudin ja leikkausten jälkeisten tilojen kuntoutukseen, mutta vanhusten pärjäämättömyyden kuntoutus on järjestämättä Nykyisessä suomalaisessa hoivajärjestelmässä kuvataan kuntoutuksen olevan läsnä joka portaassa, mutta todellisuudessa kukaan ei ole vastuussa kuntoutuksen järjestämisestä, seurannasta ja tuloksellisuudesta Toiminta on otettava tarkasteluun maakunnallisena kokonaisuutena. Kuntoutus on nähtävä laajana tehtävänä, jonka keinovalikoimaan sisältyy fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kuntoutus; yksi osa-alue on myös kuntoutuksen mahdollistaminen ja esteiden poistaminen Kohteena on laaja kuntoutustarve alkaen pitkäaikaistyöttömästä, sisältäen sairauksista kuntouttamisen, kunnon ylläpitämisen vanhenevassa ikärakenteessa ja päätyen lähipalveluna tuotettuun kotikuntoutukseen

28 SELVITYKSEN TULOKSIA Hankkeessa on selvitetty Keski-Suomen lääkinnällisen kuntoutuksen tilaa (fysio-, toiminta- ja puheterapian osalta) ja tehty yhteistyötä Uusi sairaala hankkeen kuntoutuksen integraatioryhmän kanssa. Painotus ollut kotikuntoutuksessa. Huomioita 1. Kotikuntoutuksen järjestäminen on hajanaista ja konsultaatioluontoista (apuvälineet ja kodinmuutostyö arviot). Intensiivistä kotikuntoutusta on vähän tai ei lainkaan. 2. Kuntoutusresurssit ovat jakautuneet maakunnassa epätasaisesti. Varsinkin toiminta- ja puheterapeutteja on vähän ja kuntoutus järjestetään paikoin pelkästään ostopalveluna. (Toimintaterapeutteja Jyväskylässä on 9,5 ja muualla maakunnassa 2,5.) 3. Monialainen yhteistyö on vähäistä esimerkiksi kuntoutussuunnitelmien laadinnassa. Yleistä on että terapeutit laativat yksin suunnitelman jolloin monialainen yhteistyö ei toteudu.

29 JATKUU Jatkossa tulisi keskittyä monialaisten kotikuntoutusmallien luomiseen asiakkaiden kotona selviytymisen tukemiseksi. Näitä on jo hyviä olemassa (esim. Eksote, veteraanikuntoutus), joista voi muokata Keski-Suomeen soveltuvan. Tähän mennessä työskennelty lähinnä fyysisen kuntoutuksen parissa Kokonaisuuteen liittyvät myös 1. Päihde- ja mielenterveyskuntoutus -> Työryhmä (SHP:n ja Kosken tr:t) 2. Aikuissosiaalityö/typ-yhteydet sosiaalinen kuntoutus -> Työryhmä 3. Vammaistyö -> Työryhmä käynnistyi Palvelurakennemuutoksen tarve -> Uusi rakenne antaa mahdollisuuden parantaa erityisosaamista ja toisaalta panostaa peruspalveluihin Kokonaisuus liittyy myös paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden työn organisointiin ja palveluohjaukseen Koska kuntoutuksen kenttä on niin sekava, hankitaan mallinnukseen apua ulkopuoliselta osaajalta (Vrt. Klemetz,Vauramo)

30 MONIALAINEN KUNTOTUS VANHUSTEN KUNTOUTUS TYÖIKÄISTEN KUNTOUTUS LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUS PÄIHDE JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUS VAIKEAVAMMAISTEN KUNTOUTUS

31 6. SOTE-INTEGRAATIO SOTE-UUDISTUKSEN TOTEUTUKSEN KEINONA Muista! Markkanen-Puro(2011): Integraatio ratkaisuna sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistarpeisiin Mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena selkeä ja tehokas hallinto Palvelujen yhdistäminen aiheuttaa muutoksia useilla eri tasoilla Edellyttää kaikkien mukanaolijoiden osallistamista sekä kuntalaisten ja asukkaiden mukaan ottamista alusta asti suunnittelu- ja kehittämistyöhön Integraation toteutus, laajentaminen ja syventäminen vievät aikaa useita vuosia (suunnitelmallinen vaiheistus, aikataulutus, tuki)

32 INTEGRAATION VAHVISTAMINEN ERI TASOILLA Toiminnallinen integraatio Hallinnollinen integraatio Työntekijät Tuotantoorganisaatio ja organisaatiokulttuuri(t) Palveluprosessit ja työyksiköt Sote alue Valtio EU; Kv normit ja trendit ASIAKKAAT, PERHE JA LÄHEISET, lähiyhteisö ja palvelut, Kela, järjestöt, muut toimijat Ehkäisevät, korjaavat ja hoitavat, kuntouttavat sekä muut sote palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena Toiminta ja palveluajatus, strategia Organisaatio ja palvelurakenne Yhteinen hallinto ja budjetti Johtaminen; toiminnan organisointi, ohjaus, arviointi ja seuranta; tutkimus, koulutus, kehittäminen Henkilöstöresurssit, osaaminen, työnjako Tietojärjestelmät ja toiminnanohjaus, tilat, laitteet Tuotannon ohjaus ja rahoitus (järjestämispäätös: esim. asiakaslähtöisen integraation toteutuminen palveluissa) Lainsäädäntö; STM: ohjaus; THL: suositukset ym. Ostopalvelut

33 PULLONKAULOJA TÄLLÄ HETKELLÄ (ESIMERKKEJÄ) Vaihtelevat (ja usein pitkät) jonotusajat perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle, sosiaalityöntekijöille ja muihinkin palveluihin Lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden vajaus; sijaisten vaikea saatavuus muissakin ammattiryhmissä Laitoshoidon vähentäminen edellyttää monipuolista ja räätälöityä, mutta myös koordinoitua tukea ihmisten arkeen Sote-toimijoiden keskinäisen sekä sote-toimijoiden ja muiden toimijoiden välisen (3. sektori, yritykset) yhteistyön suunnitelmallisuus ja laajuus vaihtelee paljon paikkakunnittain ja työyksiköittäin Asiakastietojärjestelmät Eivät tue tietojen yhteiskäyttöä sotessa eivätkä ole käyttäjäystävällisiä Tukevat huonosti asiakaslähtöisyyttä, hoidon koordinointia sekä toiminnan arviointia ja suunnittelua

34 PALVELUJEN TARVETTA KUVAAVAT INDIKAATTORIT V (THL) Keski-Suomen shp:ssä yli maan keskiarvon: Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Työttömät, % työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 40 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Keski-Suomen shp:ssä alle maan keskiarvon: Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Kuntakohtaiset erot huomattavia useimmissa indikaattoreissa!

35 PALVELUJEN KÄYTTÖÄ KUVAAVAT KESKEISET INDIKAATTORIT V (THL) Keski-Suomessa yli maan keskiarvon: Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät 0-74-vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä Hoitopäivät ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä 75 vuotta täyttäneillä/ 1000 vastaavanikäistä Laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä / 1000 asukasta Keski-Suomessa alle maan keskiarvon: Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / vastaavanikäistä Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / vastaavanikäistä Yksityislääkärikäynneistä korvausta saaneet, % väestöstä Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta

36 PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON INTEGRAATIOSSA TÄRKEÄÄ Sitoutunut johtaminen (tavoitteet, kannusteet ym. tukevat asiakaslähtöistä hoitoa ja omahoitoa) Väestölähtöisyys (keskeisten kansantautien hyvä hoito, alihoidetut, sairastumisriskissä olevat, omahoidon tuki, terveyden edistäminen) Perusterveydenhuollon vahvistaminen, jonojen purkaminen, lähete- ja konsultaatiokäytännöt Yhteydenottomahdollisuus 24/7; neuvonta- ja ohjaus, hoidontarpeen/palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus Hoidon suunnitelmallisuus, koordinointi ja jatkuvuus (pth esh vastuut; vastuuhenkilö/case manager) Potilastietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen Räätälöidyt palvelut asiakaslähtöisen palvelu- ja hoitosuunnitelman avulla

37 37

38 ESIMERKKEJÄ INTEGRAATIOTA TUKEVISTA KÄYTÄNNÖISTÄ KESKI-SUOMESSA 1. Ammattiryhmien välinen työnjako, moniammatillinen yhteistyö ja tiimit 1. lääkärit, sh:t/th:t, lähihoitajat; hammaslääkärit, suuhygienistit; fysioterapeuttien suora vo, lääkkeitä määräävät sh:t 2. Yhdistetty kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) 3. Asiakaslähtöinen terveys- ja hoitosuunnitelma (esim. Huhtasuo) 4. Toiminnallisesti integroitu sote-organisaatio (esim. Äänekoski, Saarikka, Wiitaunioni) 5. Päivystyspalvelut - Sosiaali-, th- ja kriisipäivystyksen kehittäminen työn alla 6. Uusi sairaala hanke - Esh:n prosessien kuvaaminen potilas edellä ; osaamiskeskukset - Potilastietojärjestelmien kehittäminen ja kytkeminen toiminnanohjaukseen 7. Erikoislääkärien vastaanotot terveyskeskuksissa (fysiatri, ortopedi, kardiologi, gynekologi) 8. Toiminnan ja kustannusten raportointi työkalut (esim. Tere-hanke)

39 6. KOONTI: PEURUNKA 2 -SEMINAARI Peurungassa aloitusseminaarin tyyliin mutta enemmän aikaa työpajoille Kuntakierros käyty Laki hyväksytty!? vaalit Työpajat, joissa käsitellään mm: 1. Tuotantorakenteesta 1 versio 2. Prosesseista 1 versio 3. Palveluohjausmallista 1 versio 4. Lähipalveluista haetaan konsensusta 5. Palveluverkko kartoitettu optimointi menossa 6. Kunta-sote yhteistyön mallintaminne 7. Jne.

40 40

41 KIITOS!