kahden tutkinnon suorittaminen TEUVAN LUKIO

Transkriptio

1 Te Opinto-opas kahden tutkinnon suorittaminen TEUVAN LUKIO

2 y h t e y s t i e d o t Teuvan lukion Nybacka Ilpo ilpo.nybacka@teuva.fi rehtori Teuvan lukion Kivislahti Veijo veijo.kivislahti@teuva.fi vararehtori Teuvan lukion Kivistö Jaana jaana.kivisto@teuva.fi toimistosihteeri opinto-ohjaaja Ainikkamäki Arto arto.ainikkamaki@kauhajoki.fi englanti Lähdesmäki, Anna-Maija anna-maija.lahdesmaki@kauhajoki.fi matematiikka, Eno, Kaarlo kaarlo.eno@kauhajoki.fi lyhyt ruotsi Soini, Terttu terttu.soini@kauhajoki.fi terveystieto Talja, Jaana jaana.talja@kauhajoki.fi äidinkieli Koivu, Outi outi.koivu@teuva.fi 2

3 k a k s i t u t k i n t o a r i n n a k k a i n 2Olet nyt aloittanut suorittamaan ammatillisen perustutkinnon ja yotutkinnon rinnakkain. Tätä kaksoistutkintoa voit suorittaa Suupohjan Ammatti-instituutin eri oppilaitoksissa sekä lukio-opinnot yhteistyössä Teuvan lukion kanssa. Ammatillista tutkintoa opiskellessasi suoritat osan perustutkintoon kuuluvista opinnoista lukiossa ja voit osallistua ylioppilastutkinnon kokeisiin. Suoritettuasi ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilaskirjoitukset hyväksytysti, olet ylioppilas. Saat ammatillisen perustutkintotodistuksen sekä ylioppilastodistuksen. 51) ja vähintään 10 syventävää lukiokurssia. Yhteensä pitää olla suoritettuna 75 kurssia. Saat hyväksi luettaviksi osan ammatillisista opinnoista lukioopintoihin. Kahden tutkinnon suorittaminen parantaa jatko-opintomahdollisuuksia. Jatkoopintoihin esim. ammattikorkeakoulussa saat erittäin hyvän pohjan, koska osaat jo ammatin perusasiat ja sen lisäksi osaat lukiotasoisesti jo äidinkieltä, englanti, ruotsia sekä matematiikkaa. Työelämässä on myös suurta hyötyä näistä. Kahden tutkinnon suorittaminen on haasteellinen tehtävä. Opintojen onnistumisen kannalta on tärkeätä, että opiskeltavissa lukioaineissa on riittävän hyvät perustaidot (arvosana vähintään 7). Opiskelutahti on melko tiivis ja sinun on tehtävä töitä heti alusta asti. Jos haluat vielä saada lukion päättötodistuksen, sinun on suoritettava kaikki puuttuvat lukion pakolliset kurssit (47-3

4 l u k i o o p i n n o t 2Ammatillinen perustutkinto (120ov) on kolmivuotinen. Lukio-opinnot jakautuvat mahdollisimman tasaisesti tälle ajalle. Teuvan lukio pitää rekisteriä opintosuorituksista ja antaa opintojen kuluessa jaksotodistuksia opintojen etenemisestä. Lukio-opintojen päättyessä saat todistuksen suoritetuista lukioopinnoista. Lukio-opinnot sisältävät ylioppilaskirjoitusaineita: äidinkieli, englanti, ruotsi ja matematiikka. Reaaliaineita kuten psykologiaa, terveystietoa ja yhteiskuntaoppia järjestetään tarpeen mukaan. Matematiikassa voi opiskella joko pitkän (A) tai lyhyen (B) oppimäärän. Nuorille annettavat lukio-opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin LUKIO-OPINNOT 1.vuosi 2.vuosi Äidinkieli 3 kurssia kurssit 1,2,3 3 kurssia kurssit 4,5,7 Englanti 3 kurssia 3 kurssit (pitkä oppimäärä) kurssit 1,2,3 kurssit 4,5,6 Ruotsi 2 kurssia 2 kurssia (keskipitkä oppimäärä) kurssit 1,2 kurssit 3,4 Matematiikka 3 kurssia 2 kurssia (lyhyt oppimäärä) kurssit 1,2,3 kurssit 4,5,6 Matematiikka 5 kurssia 4 kurssia (pitkä oppimäärä) Kauhajoen lukiolla kurssit kurssit 5,6,7,8 1,2,3,4,16 Terveystieto kurssi 1 kurssit 2.3 Psykologia Kauhajoen lukiolla kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. 4

5 k u r s s i t j a o p p i k i r- j a t ÄIDINKIELI ÄI1 (pakollinen kurssi) Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Oppikirja: PISTE Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3 ISBN (978) Kurssin sisältö: Kurssi on luonteeltaan perusvalmiuksien kurssi, jonka aikana vahvistetaan vuorovaikutuksessa ja opiskelussa tarvittavaa kielitaitoa ja kielenkäytön taitoja. Syvennetään lukemisessa, keskustelemisessa ja muussa tiedonkeruussa, -jäsentelyssä ja välittämisessä tarvittavia taitoja. Käsitellään puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Opiskelijan kirjallisuuskäsitys ja lukijahistoria lähtökohtana eritellään lukemistapahtumaa. ÄI2 (pakollinen kurssi) Tekstien rakenteita ja merkityksiä Sama oppikirja kun ÄI1:ssä Kurssin sisältö: Kurssilla tutustutaan fiktion ja esittävien taiteiden, esim. teatterin ja elokuvan lajeihin ja tutkitaan niiden ilmaisutapoja. Etsitään opiskelijan omia ilmaisutapoja ja monipuolistetaan sekä puheilmaisun että kirjallisen ilmaisun taitoja. ÄI3 (pakollinen kurssi) Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Sama oppikirja kun ÄI1:ssä Kurssin sisältö: Kurssilla harjaannutaan tekstin erittelyyn ja tulkintaan. Opiskelijaa ohjataan oman kirjoitetun ja puhutun tekstin suunnitteluun, muokkaamiseen ja viimeistelyyn. Perehdytään kirjakielen ohjailun periaatteisiin ja opastetaan kielen omatoimiseen huoltoon. ÄI4 (pakollinen kurssi) Tekstit ja vaikuttaminen Oppikirja: PISTE Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 4-6 ISBN (978) X Kurssin sisältö: Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. ÄI5 (pakollinen kurssi) Teksti, tyyli ja konteksti Sama oppikirja kun ÄI4:ssä Kurssin sisältö: Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. ÄI7 (syventävä kurssi) Puheviestinnän taitojen syventäminen Ei oppikirjaa Kurssin sisältö: Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. ENGLANTI (A1-kieli) perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkaneen kielen oppimäärä EN1 (pakollinen kurssi) Nuori ja hänen maailmansa Oppikirja: ProFiles Course 1 ISBN Kurssin sisältö: Aihepiirit: Tapaaminen, kommunikointi, hyvinvointi, ystävyys, asuminen, Suomesta kertominen. Rakenteet: sanajärjestys, kysymyslauseet, liitekysymykset, aikamuodot. Kurssi on luonteeltaan niveltävä ja vankentaa peruskoulussa opitun sanaston ja rakenteiston hallintaa. Suullinen viestintä keskeistä EN2 (pakollinen kurssi) Viestintä ja vapaa-aika Oppikirja: ProFiles Course 2 ISBN Kurssin sisältö: Aihepiirit: Matkailu, harrastukset, vapaa-aika, USA, erilaiset mediat, sosiaaliset verkostot. Rakenteet: persoonapronominit, omistusmuodot, muodollinen subjekti, passiivi, adjektiivit ja adverbit. Harjoitellaan kaikkia kielitaidon osa-alueita. EN3 (pakollinen kurssi) Opiskelu ja työ Oppikirja: ProFiles Course 3 ISBN

6 Kurssin sisältö: Aihepiirit: Opiskelu, työ ja ammatinvalinta. Rakenteet: yksikkö ja monikko, artikkelit, epäsuora kerronta,indefiniittipronominit. Harjoitellaan kaikkia kielitaidon osa-alueita. Kurssin sisältö: Vapaa-aika ja perhe, koulu sekä harrastukset, suullisen kielitaidon kehittäminen, kuullun ymmärtämistä sekä lyhyitä viestinnällisiä kirjoitustehtäviä Rakenteet: substantiivit, verbit, adjektiivit, sanajärjestys EN4 (pakollinen kurssi) Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Oppikirja: ProFiles Course 4 ISBN Kurssin sisältö: Aihepiirit: Erilaiset elämänkatsomukset, uskonto, vapaaehtoistyö, Australia, lehdistö, yhteiskunnallisten kysymysten käsittely yleisönosaston kirjeissä, suomalaisen yhteiskunnan esittely. Rakenteet: apuverbit, paljoussanat, relatiivipronominit Kurssilla painotetaan entistä vaativamman kielen käyttämistä ja ymmärtämistä; luetun ymmärtäminen keskeistä. EN5 (pakollinen kurssi) Kulttuuri Oppikirja: ProFiles Course 5 ISBN Kurssin sisältö: Aihepiirit: Kulttuuri laaja-alaisesti ja yhteiskunnallisena ilmiönä, elokuva, musiikki, kirjallisuus, kuvataiteet. Rakenteet: kansallisuussanat, aikamuotojen käyttö, välimerkit, lauselyhenteet Kirjoittamisen harjoittelu keskeistä. EN6 (pakollinen kurssi) Tiede, talous ja tekniikka Oppikirja: ProFiles Course 6 ISBN Kurssin sisältö: Aihepiirit: Eri tieteenalat, tieteen ja tekniikan saavutukset, talouselämä ja Etelä- Afrikka. Rakenteet: lukusanat, infinitiivi ja ing-muoto, verbi/substantiivi/adjektiivi+prepositiot, latinalaisperäiset sanat englannissa. Entistä vaativamman kieliaineksen käyttöä eri osa-alueilla. RUB2 (pakollinen kurssi) Arkielämää Pohjoismaissa Magnet, kurs 2 ISBN (978) WSOY Kurssin sisältö: Tukholma, Pohjoismaat, ruoka ja asuminen, työ ja rahankäyttö, terveys ja kännykän käyttö, suullisen ja kirjallisen viestinnän vahvistaminen, Rakenteet: pronomineja, adjektiivin vertailu, adverbit, lukusanat, prepositioita RUB3 (pakollinen kurssi) Suomi ja suomalaisuus Oppikirja: Magnet, kurs 3 ISBN (978) WSOY Kurssin sisältö: Suomi, Ahvenanmaa, suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset. Suullisen kielitaidon kehittäminen sekä kuullun ja luetun ymmärtämistä sekä lyhyitä viestinnällisiä kirjoitustehtäviä Rakenteet: pronominit, erisnimen suku, prepositioilmauksia RUB4 (pakollinen kurssi) Ihmissuhteet ja kulttuurien väliset kohtaamiset Oppikirja: Magnet, kurs 4 ISBN (978) WSOY Kurssin sisältö: Ihmissuhteet, sukupolvien ja kulttuurien välinen kohtaaminen sekä elämänkatsomukset; Tanska ja Norja. Suullisen ja kirjallisen viestinnän vahvistaminen Rakenteet: sanajärjestys, verbioppi RUOTSI (B1-kieli) perusopetuksen vuosiluokalla 7 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä RUB1 (pakollinen kurssi) Koulu ja vapaa-aika Magnet, kurs 1 Bulut-Kajander-Laurén ISBN (978) WSOY MATEMATIIKKA (lyhyt oppimäärä) MAB1 (pakollinen kurssi) Lausekkeet ja yhtälöt Oppikirja: VARIAABELI 1, Lausekkeet ja yhtälöt ISBN Kurssin sisältö: Suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus, ongelmien muotoileminen yhtälöiksi, yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen, ratkaisujen tulkinta ja 6

7 arvioiminen, toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen, lineaarinen optimointi, lukujono, aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa MAB2 (pakollinen kurssi) Geometria Oppikirja: VARIAABELI 2, Geometria ISBN Kurssin sisältö: kuvioiden yhdenmuotoisuus, suorakulmaisen kolmion trigonometria, Pythagoraan lause, kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminengeometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa MAB3 (pakollinen kurssi) Matemaattisia malleja Oppikirja: VARIAABELI 3, Matemaattisia malleja I ISBN(978) Kurssin sisältö: lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen, potenssiyhtälön ratkaiseminen ja eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla MAB4 (pakollinen kurssi) Matemaattinen analyysi Oppikirja: VARIAABELI 4, Matemaattinen analyysi ISBN (978) Kurssin sisältö: polynomifunktion derivaatta, polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen, polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen, graafisia ja numeerisia menetelmiä TERVEYSTIETO TE 1 (pakollinen kurssi) Terveyden perusteet Oppikirja: VIRTAA, Terveyden perusteet (Atena) ISBN (978) Kurssin sisältö: Terveyden arvot, etiikka ja ulottuvuudet, terveyden jakautuminen, ilmenemismuodot ja rakennusaineet, erveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen. Kansantaudit ja muut sairaudet, niihin vaikuttavat tekijät ja ehkäisyperiaatteet. Ravitsemus ja painonhallinnan periaatteet. Liikunta elämäntapana sekä liikunnan terveyshyödyt ja riskit sekä uni ja lepo. TE2 (syventävä kurssi) Nuoret, terveys ja arkielämä VIRTAA, uuden sukupolven terveystieto (Atena) Kannas-Eskola-Räsänen-Mustajoki. ISBN (978) Kurssin sisältö: kroppasuhde, mielihyvä ja riippuvuus, päihteiden käyttö; terveysriskit, kulttuuri sekä vaikutukset yksilöön ja yhteiskuntaan, seksuaaliterveys, mielenterveys, henkiset voimavarat ja kriisien kohtaaminen, työhyvinvointi, tapaturmat, sairauksien ja vammojen hoito ja ensiapu, terveys ja media; terveen ja epäterveen markkinoinnin kriittinen arviointi ja terveysviestien analysointi. MAB5 (pakollinen kurssi) Tilastot ja todennäköisyys Oppikirja: VARIAABELI 5, Tilastot ja todennäköisyys ISBN (978) Kurssin sisältö: jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen, normaalijakauma ja jakauman normittaminen, kombinatoriikkaa. MAB6 (pakollinen kurssi) Matemaattisia malleja II Oppikirja: VARIAABELI 6, Matemaattisia malleja II ISBN (978) Kurssin sisältö:kahden muuttujan lineaariset yhtälöt, lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen TE3 (syventävä kurssi) Terveys ja tutkimus VIRTAA (TE3) Terveys ja tutkimus (Atena) Eskola Kannas-Mustajoki-Räsänen. ISBN (978) Kurssin sisältö: sairauksien ja tautien historia, kansanterveystyö, terveystottumusten arvioiminen ja seuranta, tieteellisen terveystutkimuksen tekeminen, sairauksien ja terveyden diagnosointi ja tutkiminen, menetelmät ja mittarit, terveydenhuoltojärjestelmä Suomessa.Terveys ja yhteiskunta vuorovaikutuksessa, asiakkaan ja potilaan oikeudet, terveydenhuoltoalasta ammatti. Kertauskirja yo-kirjoituksiin: VIRTAA, kertauskirja (Atena), Javanainen. ISBN (978)

8 Kertauskirja tiivistää terveystiedon keskeisiä sisältöjä ja vahvistaa keskeisten käsitteiden hallintaa ja ymmärtämistä. Kirjassa tuodaan esille terveystietoon liittyviä ajatusmalleja, joiden soveltaminen auttaa vastaamaan monipuolisesti reaalikokeen kysymyksiin. Tätä varten tärkeimmät asiat ja syy-seuraussuhteet on esitetty oppimista tukevien käsitekarttojen avulla. Kirja on tarkoitettu käytettäväksi oppisisältöjen kertaamiseen, mutta se ei ole oikotie reaalikokeessa menestymiseen. Varsinaiset oppisisällöt ovat joka tapauksessa terveystiedon kolmen kurssin omissa oppikirjoissa. Kertaavan aineiston lisäksi kirjassa on myös täydentävää tietoa esimerkiksi ympäristöterveydestä. Kertauskirjassa on mukana myös terveystiedon reaalikokeessa olleita kysymyksiä ja oikeita esimerkkivastauksia. Joihinkin reaalikysymyksiin on laadittu myös vastausohjeita, jotka havainnollistavat sitä, minkälaisia asioita ja näkökulmia vastauksessa voi tuoda esille. l u k i o o p i s k e l u 2 Ensimmäisenä opiskeluvuonna kurssit koostuvat pääasiassa pakollisista kursseista. Kurssit arvostellaan toisistaan riippumatta kurssin päätyttyä. Kurssien arvostelu pohjautuu kurssin tavoitteisiin ja perustuu mahdollisiin kirjallisiin tai suullisiin kokeisiin, opintojen jatkuvaan havainnointiin tunnilla sekä opiskelijan tuotosten arviointiin. opettajalla. Tämän jälkeen kurssi on suoritettava kokonaan uudelleen. Tarkemmat tiedot arvostelu on tuonnempana kohdassa opiskelijan oppimisen arviointi. poissaolot Jos poissaoloja kertyy kuusi (6) seuraa kurssin keskeytyminen. Jos kuitenkin kaikista poissaoloista on tehty hyväksyttävä selvitys, voidaan kuudes poissaolo korvata vielä lisätehtävillä. Pitkissä sairaustapauksissa keskustellaan asianosaisten kanssa. uusintakuulustelut Kurssin saa uusia kerran jakson päättymisen jälkeisessä uusintakuulustelussa. Opiskeltuja kursseja Hylättyjä kursseja yhteensä saa olla enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 > kurssia 3 Kurssi vanhenee viikko kurssin uusintakuulustelupäivän jälkeen, jolloin kaikki puuttuvat työt on oltava ko. kurssin 8

9 9

10 w i l m a Opiskelijat - näkevät siellä kurssit - seuraavat suorituksiaan - lukevat tiedotteita - viestivät opettajien kanssa. Opettajat - syöttävät sen kautta arvioinnit ja poissaolot - päivittävät henkilötietojaan - viestivät opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Huoltajat - seuraavat ja selvittävät sen kautta opiskelijan poissaoloja - viestivät opettajien kanssa - lukevat koulun tiedotteita. Wilman käyttö Kaikki käyttäjät saavat käyttäjätunnuksen ja salasanan kansliasta. Siitä vaan kokeilemaan eri toimintoja. Muista lopuksi kirjautua ulos Wilmasta. mene: Kirjaudu Wilmaan syöttämällä saamasi käyttäjätunnuksesi ja salasanasi. Paina tämän jälkeen Kirjaudu sisään painiketta > Aukeaa Wilman etusivu 10

11 o p i s k e l i j a n ARVIOINNIN 2TAVOITTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti." (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17 1 mom) Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja o p p i m i s e n a r v i o i n t i opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arvioin nin menetelmistä ja käytänteistä päätetään seuraavaa: Poissaolot vaikuttavat arviointiin. Jos poissaoloja on enemmän kuin viisi oppituntia, kurssi keskeytyy paitsi erityisen pätevästä syystä se voi jatkua; tällöin voidaan opiskelijalta edellyttää lisäsuorituksia. "Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti." (Lukioasetus 810/1998, 4 1 mom) "Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta." (Lukioasetus 810/1998, 4 2 mom) Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Opetussuunnitelmassa päätetään itsenäisesti opiskeltaviksi edellytettävistä opinnoista ja niiden suoritusperiaatteista oppiaineittain. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laajaalaisesti. Tietojen antaminen "Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa." (Lukioasetus 810/1998, 6 1 mom) 11

12 Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä. Numeroarvostelu ja suoritusmerkinnät "Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. " (Lukioasetus 810/1998, 6 2 mom) Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätavasta voidaan päättää opetussuunnitelmassa. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 7, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 7 sekä vieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin 7 arviointi Toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän syventävän kurssin 7, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 7 sekä vieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 ja B1-oppimäärän syventävän kurssin suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4 10, kuten muutkin opetussuunnitelmien perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa arvioidaan erillisellä kokeella, jonka laatimisesta vastaa Opetushallitus. Suullisen kielitaidon kokeen sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella. (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17 3 mom) Lukiolain 17 :n 3 momentissa tarkoitettu suullisen kielitaidon koe koostuu tehtävistä, joissa arvioidaan opiskelijan ääntämistä sekä kerronta- ja keskustelutaitoa. Koe arvioidaan numeroin käyttäen 2 momentissa tarkoitettua asteikkoa. Suullisen kielitaidon kurssin arvosana perustuu suullisen kielitaidon kokeeseen sekä muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. (Lukioasetus 810/1998, muutettu valtioneuvoston asetuksella 1117/2008, 6 4 mom) Kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen suoritus ja muut kurssin aikaiset näytöt arvioidaan asianomaisen kielen ja oppimää- 12

13 rän puhumiselle opetussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita vasten. Kurssin arvioinnin edellytykset täyttyvät, kun opiskelija on antanut kurssin suorittamiseksi sovitut näytöt ja suorittanut kurssiin kuuluvan suullisen kielitaidon kokeen. Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen "Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17a ) "Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen." (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17 2 mom) Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Opinnoissa eteneminen "Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen." (Lukioasetus 810/1998, 7 1 mom) Opiskelijan opintojen etenemistä seurataan. Etenemiseste muodostuu pakollisissa sekä valtakunnallisissa syventävissä kursseissa seuraavasti: Opiskeltuja kursseja Hylättyjä kursseja saa olla enintään 1-2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Etenemisesteen poistuttua opiskelija voi jatkaa oppiaineen opiskelua. Muiden aineiden opiskelu voi jatkua jonkin aineen etenemisesteestä huolimatta. Osaamisen tunnustaminen "Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 17 ja 17 a :ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. 1998, muutettu L 1116/2008, 23 1 mom). Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 2 mom) Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 ) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällek- 13

14 käisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Opiskelijan tulee hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamista. Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. Muutoin hankitun osaamisen arvioinnissa menetellään, kuten opetussuunnitelman perusteissa ja opetussuunnitelmassa on kurssien ja oppimäärän arvioinnista määrätty. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosanaasteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: a r v i o i n t i t a u l u k k o kiitettävä 3 erinomainen 10 kiitettävä 9 hyvä 2 hyvä 8 tyydyttävä 7 tyydyttävä 1 kohtalainen 6 välttävä 5 Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät uoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille -oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä - kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molemmista. Oppiaineen oppimäärän arviointi "Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kurs- 14

15 seihin." (Valtioneuvoston asetus 955/2002) Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päättään opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana, ja sen laatiminen ohjaa opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti. Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1-2 kurssia hylättyjä arvosanoja kurssia hylättyjä arvosanoja kurssia hylättyjä arvosanoja 2 9 kurssia tai enemmän hylättyjä arvosanoja 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. "Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioasetus 8 3 mom) Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi: - koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä - opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, on hän oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritetyt muut lukion tehtävään liittyvät soveltavat opinnot arvioidaan siten kuin siitä kyseisen kurssin kohdalla erikseen määrätään. 15

16 Lukion oppimäärän suoritus Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. " (Lukioasetus 1 1 mom) Opiskelijan henkilökohtaiseen opintoohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus 955/2002). oikaisua lääninhallitukselta. Lääninhallitus voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava." (Lukioasetus 13 2 mom) Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta. Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu "Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 13 1 mom) "Jos opiskelija on tyytymätön 1 momentissa tarkoitetusta pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin 16

17 t o d i s t u k s e t ja n i i h i n m e r k i t t ä v ä t t i e d o t "Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta." (Lukioasetus 810/1998, 8 1 mom.) Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan todistukseen sovelletaan mitä 6 :ssä on säädetty." Todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä. (Lukioasetus 810/1998, muutettu valtioneuvoston asetuksella 1117/2008, 8 2 mom) Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia: 1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Lukioasetuksessa säädetty todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä. 2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. 3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Suoritetut opinnot Todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus Tiedot oppilaitoksen todistuksenantooikeudesta Arvosana-asteikko Selvitys kielten opetuksen tasoista ÄO/M= perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkaneen kielen oppimäärä S2/R2= perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä A= perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä B1= lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä. B2= äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (suomi/ruotsi) S2= suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille* * Suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2/R2) merkitään todistuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan. Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla "Opiskelijan oma äidinkieli". Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu). Lukion todistusten tulee sisältää seuraavat tiedot: Todistuksen nimi Koulutuksen järjestäjän nimi Oppilaitoksen nimi Opiskelijan nimi ja henkilötunnus Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion 17

18 oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Lukioasetuksella säädetyn suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta annettavaan todistukseen merkitään seuraavat tiedot: todistuksen nimi koulutuksen järjestäjän nimi oppilaitoksen nimi opiskelijan nimi ja henkilötunnus kokeessa suoritettu kieli ja sen oppimäärä ja kokeesta saatu arvosana todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus tiedot oppilaitoksen todistuksenantooikeudesta arvosana-asteikko Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin. Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty). Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat. Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla. Todistuksiin merkitään lukion oppimäärän kokonaiskurssimäärä. Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta. 18

19 Sisältö Y H T E Y S T I E D O T... 2 K A K S I T U T K I N T O A R I N N A K K A I N... 3 L U K I O O P I N N O T... 4 K U R S S I T J A O P P I K I R- J A T... 5 ÄIDINKIELI... 5 ENGLANTI (A1-KIELI)... 5 RUOTSI (B1-KIELI)... 6 MATEMATIIKKA (LYHYT OPPIMÄÄRÄ)... 6 TERVEYSTIETO... 7 L U K I O O P I S K E L U... 8 POISSAOLOT... 8 UUSINTAKUULUSTELUT... 8 W I L M A WILMAN KÄYTTÖ O P I S K E L I J A N O P P I M I S E N A R V I O I N T I OPISKELIJAN KURSSISUORITUKSEN ARVIOINTI TIETOJEN ANTAMINEN NUMEROARVOSTELU JA SUORITUSMERKINNÄT ARVIOINNIN SUORITTAJAT JA ARVIOINTIPERUSTEISTA TIEDOTTAMINEN OPINNOISSA ETENEMINEN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN A R V I O I N T I T A U L U K K O OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI PÄÄTTÖTODISTUKSESSA NUMEROIN ARVIOITAVAT OPPIAINEET LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS ARVIOINNIN UUSIMINEN JA OIKAISU T O D I S T U K S E T JA N I I H I N M E R K I T T Ä V Ä T T I E D O T