Pos.25. Käsittely "Raastupa ratkaisee, oikeus oikaisee" v.2000 Pos.3.1 Yrjö Reinikainen Todistelutarkoituksessa

Transkriptio

1 Pos.25. Käsittely "Raastupa ratkaisee, oikeus oikaisee" v.2000 Pos.3.1 Yrjö Reinikainen Todistelutarkoituksessa Yrjö Reinikaista kuullaan todistelutarkoituksessa ja ensimmäisenä kysyy Asianajaja Pekka Harju. Kuuleminen seuraavassa kokonaisuudessaan. Puheenjohtaja: Jos lähdettäisiin liikkeelle tästä teonkuvauksesta ja siitä että liittyykö Reinikainen tähän millään tavalla. Nämä asiat saatte varmasti kertoa sitten tarkentavien kysymysten yhteydessä, mutta että oikeus saisi tästä kokonaiskuvan. Että syyttäjä väittää Reinikaisen tietyllä tavalla osallistuneen tietynlaiseen menettelyyn ja meidän olisi tarkoitus päästä siihen että hän kertoisi lyhyesti taustaa. Sitten mä esittäisin suoria kysymyksiä. Onko sinulla jotain asemaa Citylink Oy:n hallinnossa? Reinikainen: Ei. Onko ollut? Reinikainen: Ei. Oletko käyttänyt määräysvaltaa Citylinkin toimintoon? Reinikainen: En. Miten suhde sinulla tai NTC:llä, jossa hallinnossa kai olet mukana on ollut sitten Citylinkiin? Eli mikä se suhde oli? Reinikainen: Asiakassuhde. Oliko asiakassuhde molemminpuolinen siis sillä tavoin, että kumpikin myi mahdollisesti toiselleen tarvikkeita? Reinikainen: NTC International toi maahan erilaisia kasettien valmistukseen tarvittavia komponentteja ja myi niitä asiakkailleen, mm. Citylinkille. Vuokrasin koneita ja laitteita muille ja mm. Citylinkille, siis asiakassuhde. Ostiko yhtiösi ladattuja kasetteja vain Citylinkiltä? Reinikainen: Ei, mm. Citylinkiltä. No mistä syystä ja mitkä ovat perusteet sille, että jossain vaiheessa ainakin runsaasti ryhdyttiin ostamaan Citylinkiltä? Reinikainen: Tämä Citylinkin suhde NTC:hen oli tällaisen tapahtumaketjun kautta syntynyt, itse asiassa tänä päivänä väittäisin vahinko. Scandexa oli tehnyt päätöksen lopettaa valmistaminen. Olimme 1989 siirtänyt Unkariin runkojen valmistuslinjan, automaattisen ns. raskaan konelinjan ja siihen liittyvän kokoonpanon. Scandexa oli keskittynyt markkinointiin ja siihen että osakkaiden 15 miljoonan markan arvoinen sijoitus ja vastuut yhtiöstä tulisi hoidettua pitkällä aikajänteellä. Kun Scandexa oli lopettanut tuotannon; Kuusistohan oli ollut Scandexalla piirimyyntipäällikkönä, erotettu vuonna 1989, kun Scandexa lopetti tämän komponenttituotannon ja kokoonpanon. Kuusisto kuitenkin kävi 90-luvun loppupuolella Scandexassa neuvotteluja siitä, että jos hän jatkaisi osaa kasettien valmistustoiminnasta, koska hänellä on myyntikanavia ja hänellä on kokemusta tästä alasta. Tietenkään en voi sanoa, että olisin ollut erittäin kiinnostunut siitä, puhumattakaan meidän johdosta, koska meillä oli suunnitelmia, että pystymme toimimaan Scandexassa tällä alalla niin kansainvälisten suhteiden kautta. Mutta tämä ajautui kuitenkin siihen, että pääsimme sopimukseen ja sopimus laadittiin silloin 1991 alkuvuonna, niin että hän perusti yhtiön ja Scandexa kun oli lopettanut tämän valmistuksen niin teki sopimuksen, jossa lupasi ostaa heiltä, siis Citylinkiltä, valmistettavia tuotteita ja samassa yhteydessä tällaista loppuvarastoa, Scandexan puolivalmiiden ja pakkausten ym loppuvarasto myyntiin heille. Silloinhan oli 1991 sellainen valtava exodus, jossa pankit, vakuutuslaitokset ja rahoituslaitokset sanoinkuvaamattomassa hässäkässä sanoivat irti luottojaan ja imuroivat rahaa sisään, korkoja pelattiin suuntaan sun toiseen, välillä korot olivat jopa %. Tapiola Sanoi irti luoton, jossa oli markan lyhennys tekemättä. Tämä haaste tästä maksamattomuudesta/hakemuksesta konkurssiin tuli hallituksen varajäsenelle, joka olin minä. Minä ilmoitin siitä toimitusjohtaja

2 Markku Roihalle, joka ilmeisesti asianajajansa välityksellä selvitti asiaa, että sen täytyy tulla hallitukselle tiedoksi, ei varajäsenelle. Ja niin Rantasila, joka oli Arpiaisen ja Roihan ystävä, tietämättä asian kulusta, heidän toimistonsa haki Scandexan konkurssiin ilman että ketään oli vastaajan puolelta paikalla. Scandexa meni konkurssiin toukokuun puolivälissä ilman että siinä oli pienintäkään suunnitelmaa. Suunnitelma oli ajaa tämä yhtiö alas rauhallisesti ja maksaa nämä sitoumukset. Ei kestänyt siitä kuin puoli vuotta kun Markku Roiha maksoi 4,5 miljoonaa markkaa Talouspankin tilille, maksoi oman takausosuutensa pois. Arpiainen joutui myymään Espanjan mökkinsä 2,5 miljoonan markan summasta, että pystyi maksamaan omia takausosuuksiaan pois Roihalle. Näin edettiin sitten edelleen siinä Scandexan jälkimainingeissa. Minulla oli johdettavana tämä NTC:n ryhmä, joka oli markkinointiin keskittynyt ja olin tilanteessa, että Kuusisto/Citylink oli tyhjän päällä. Ei siinä auttanut muu kuin lähteä kasettimarkkinoille, siis valmiiden tuotteiden markkinoille, jossa NTC ei ollut ollut aikaisemmin. Eikä NTC:n rooliin liittynytkään se, kun meillä oli tehdas, joka teki koteloita. Milloin olit ja mistä syystä olit mahdollisesti ostanut NTC:lle näitä koneita? Reinikainen: Jonkun oli ostettava ne koneet ja mahdollisimman hyvään hintaan ja ostin ne siis vuosina 1989 ja lienee ollut tämä kaikkein suurin osto, jonka loppusumma oli 5,5 miljoonan markan luokkaa. Verottaja kysyi minulta, miksi maksoitte näin paljon tästä koneesta ja kalustosta, ihmetteli siis sitä paljoutta. Minun vastakysymys oli, entä jos olisimme maksaneet vähemmän, mitäs sitten? mitä olisi seurannut? Mutta missä tarkoituksessa tämä osto tapahtui ja minne ne koneet sitten joutuivat? Reinikainen: No ne myytiin Unkariin. Kaikkiko? Reinikainen: Ei kaikkia. Osa niistä on Unkarissa, ei tarvittu niitä enää täällä. Keitäs muita siellä sitten oli? Reinikainen: No siellä oli niin kuin sanottu tämä Multimedia, sellainen Suomen suurimmalle kopiointitalolle kuuluva Multimedia Group of Finland, ja sitten oli tämä Werne yhtenä ja sitten oli joku siellä Katajanokalla, mutta en muista mikä se yritys oli, ja sitten oli tämä Citylink, mä en nyt muuta muista. Samanlaisia koneita vuokrattiin. Niitähän toimitettiin myös Ruotsiin ja Eestiin. Ne koneet vuokrattiin vai miten se on? Reinikainen: No kyllä. Se silloin näytti siltä, että kun ne olivat yhtä hyvin myynnissä, niin jostain syystä tällainen vuokraus - tällainen kone kuitenkin maksaa sen puolitoistasataatuhatta, niin tällainen vuokrausmenettely, jossa vuokrahinta on parin/kolmentuhannen markan luokkaa, näytti olevan se mitä ne asiakkaat oli valmiita tekemään. Se oli tällainen lyhytjänteiseen käyttöön suunniteltu tapa. Saimme myytyä niitä viisi kappaletta Saksaan, niitä samoja koneita sitten, mutta kyllä se myynti oli vaikeampaa kuin tämä vuokraaminen. Selittikös ajankohta sitä jotenkin? Reinikainen: Ehkä nimenomaan se taloudellinen tilanne silloin, se oli todella surkeaa taloudellista aikaa, se oli vuonna 1991 ja Se saattaa olla, että sillä oli vaikutuksensa. Reinikainen: Siis mä neuvottelin tämän vuokrasopimuksen enkä puuttunut millään tavalla Kuusiston tekemisiin. Itse asiassa mä vietin aikaani silloin sekä Unkarissa ja Eestissä, mutta varsinkin Unkarissa, jossa tämä uusi tehdaslaitos oli käynnistynyt ja käynnistysongelmia oli. Mä olin siellä joka viikko, ehdottomasti joka viikko, se näkyy passistani. No sitten kun näitä kasetteja ostettiin, niin miten se hinta, Citylinkin hinta, erosiko se jollakin tavalla sellaisesta mitä olisi muilta saatu? Reinikainen: No minulla on tässä vuodelta 1992 lasku, jossa Balstar - jossa olin 10 %:n osuudella mukana, osti muualta kasetteja puoleen siitä hinnasta mitä maksoimme Citylinkille. Tässä laskussa on kpl VHS kasetteja kysymyksessä. Meillä oli tarjoushinta koko tuotesortimentista. Siis NTC:llä oli hinnasto Citylinkin Kuusiston kanssa millä hinnoilla me ostetaan. Siinä oli kaikki eri hintaiset tuotteet. E-180-tuote, johtuen näistä markkinoista, jotka

3 osaltaan varmaankin voisi sanoa oli Teostonkin vika kun markkinoilla oli sellaisia tuotteita, joita myytiin jopa seitsemän satasella. Siis hinta oli vähän yli 14 markkaa ulos liikkeestä. Nimi oli Silver Shadow. NAUHA 2 / I Reinikainen: Me ihmetelimme kovasti, että miten voi olla mahdollista, että tällä hinnalla myydään kaupasta ulos tavaraa ja siihen ei kukaan puutu, kun on täysin mahdoton tilanne. Jos niitä aikoo siis, jos aikoo olla tässä mukana, niin vain kansainvälisen hinnan mukaan voi ostaa tällaisen. Se hintataso on noin dollarin se hinta, joka oli silloin noin 4 markkaa/dollari plus siihen tekijänoikeusmaksu ja muut, ja silloin ollaan hinnassa, joka on yli 12 markkaa. Me maksoimme hintaa, joka liikkui 12,70 ja vähän vajaa 15 markan välillä riippuen ajankohdasta niin Citylinkiltä. Alkuun maksettiin enemmän ja tämän matkan aikana laski, kunnes he myivät Etronian loppuvarastosta meille saadakseen rahaa, niin jonkun erän erittäin edullisesti. Ja tässä me ei haluttu olla mukana millään tavalla, meillä oli päätös jo, että Balstar valmistaa, ja on tänäkin päivä vielä toiminnassa, valmistaa NTC:n tarvitsemat tuotteet. Kuusisto tiesi sen ja tietysti hänellä oli oma tuskallinen tilanne, että hänen isoin asiakkaansa, jostakin muualta osti Alkuvaiheessa kun kauppaa ryhdyttiin tekemään, niin miten tuo rahoituspuoli? Joutuiko NTC maksamaan mahdollisesti joitakin ennakoita tai jollakin tavoin helpottamaan Citylinkin tuotantoa, toimitusten teille tuottamista? Reinikainen: Tässä oli sellainen tilanne NTC:ltä kuten kirjanpidosta näkyy, ei ole maksettu mitään ennakoita. Itse asiassa Citylinkhän rahoitti NTC:n toimintaa sillä lailla, että kun NTC:n kassavarat eivät aina yltäneet, niin laskuja jouduttiin maksamaan vähän myöhässä. Siis jos olisi ollut rahaa me olisi maksettu ne päivälleen, mutta tämä Unkarin projekti oli kallis projekti, muukin kansainvälistyminen, rahatilanne oli tiukka, rahaa ei yhtiöllä ollut, eikä sitä yhtiöön tule mistään, ei sinne niin vaan sitä laiteta ja sellaiseenkaan peliin en voinut lähteä, että minä vaan rahoittaisin ensiksi NTC:ltä kassaa ja sitten sieltä menisi, vaan joulukuussa, oliko se 1991, siis puoli vuotta kun oli tehty kauppaa, niin tuollaisen meidän Tiimari-ketjulle myymän kasetin valmistamiseen, niin minä henkilökohtaisesti lähetin Citylinkille rahoja noin markan summan, jonka sain saman kuukauden aikana takaisin, kun Citylink oli saanut rahat myynneistään ja pystyi maksamaan, ja se on toinen rahoitustoimi, joka minun tai NTC Internationalin kautta on Citylinkille annettu. Muu rahaliikenne toimi normaalissa järjestyksessä, joskin saattoi olla pienellä viiveellä. Mites sitten nuo vuokranmaksut näistä koneista niin onko ne... Reinikainen: Citylink maksoi ne käsitykseni mukaan laskujen perusteella normaalisti, tai sitten ne kuitattiin saatavista pois sitä mukaa kun laskuja tehtiin. Oliko sinun mielestäsi sitten pysyvässä liikesuhteessa olevien firmojen välillä kuittausmenettely jollakin tavalla poikkeuksellista? Reinikainen: Se on täysin jokapäiväistä toimintaa ja silloin puhuttiinkin, , voimakkaasti siitä, että tällaista minuuttirahaa, sen kanssa ei pidä leikkiä. Kuittausmenettely oli selkeä. Siinä ei raha käynyt ensiksi tällä tillillä ja sitten palautetaan takaisin, vaan ne saatavat puolin ja toisin kuitattiin siltä osin kuin oli selkeintä. Ja meidän yhtiössä, kuten todistajakertomuksesta näkyy, sen hoiti Matti Paananen itsenäisesti. Pitääkö väite siitä, että olisit sinä henkilökohtaisesti ohjannut Citylinkin kirjanpitoa, pitääkö se paikkansa? Reinikainen: Se on täysin käsittämätön asia. Minä olen ensimmäisen kerran nähnyt tämän kirjanpidon tänään täällä yhtä mappia lukuunottamatta, jonka Kuusisto esitti lääninoikeuden suullisessa käsittelyssä 1998, ja silloin kun minä sen näin niin minä näin nämä verottajan tekemät laskennalliset virheet ensimmäisen kerran. Ja sitten näin nyt kun se koko kirjanpito on tehty uudestaan tai käyty läpi. No oliko Citylinkillä ja NTC:llä yhteiset tilat? Reinikainen: Ei ollut, vaan Kuormakatu 2:han on valtava kiinteistökompleksi. Missä se on? Reinikainen: Orasniitty, vai?

4 Ei, vaan missä kaupungissa? Reinikainen: Turussa. Niin. Reinikainen: Mikäs se paikka nyt on? Me olimme siinä kiinteistökompleksissa kyllä kumpikin yritys. Meillä oli siellä myyntikonttori ja siellä töissä Taina Artukka, koska Taina oli fantastinen myynti-ihminen ja hän asui Turussa ja siitä syystä kun me tarvittiin tähän myyntiin ihminen, jota meillä ei aikaisemmin ollut, niin se myyntikonttori perustettiin sitten Turkuun. Se eittämättä tehtiin tämän Citylinkin toiminnan aikana, siis ei sen käynnistyessä, vaan sen jälkeen, olisiko puoli vuotta sen jälkeen. No oliko ne samoissa tiloissa? Reinikainen: Ei ollut siis samoissa tiloissa vaan samassa kiinteistössä, eri kerroksissa taloa ja eri tiloissa. No sitten on puhuttu myös siitä, että näissä Citylinkin valmistamissa kaseteissa ei välttämättä näkynyt Citylink valmistajana, vaan päällysmerkintöjen mukaan ne olisi ollut NTC:n markkinoimia tai valmistamia. Onko tähän joku selitys? Reinikainen: Se on hyvin yksinkertainen. NTC antoi mainostoimistolle tehtäväksi näiden pakkausten suunnittelun, siis niissä ei lukenut Scandexa. Scandexa-aineisto oli tämä NTC International, joka annettiin tehtäväksi 1991 sen jälkeen kun tämä yhteistyö käynnistyi, mainostoimistolle tehtäväksi, että he suunnittelee ja he laittoivat sinne tämän tekstin, mihin asiaan en tietenkään kiinnittänyt huomiota, koska myyntitoiminta oli NTC:llä. Olisiko se ollut mahdollista laittaa siihen Citylink mukaan, jos niitä ostettiin myös muualle? Reinikainen: No se ei tullut mieleenkään, että millään tavalla. Oleellisinta oli se että Citylink myi Olisiko ollut luontevaa, että sinne olisi aina pistetty määre, mistä mikin tavara on ostettu, eli mistä kasettiaihio nauhoineen ostettiin? Reinikainen: No se ei ainakaan ollut vallitseva käytäntö, että ei Nokia ole koskaan tehnyt yhtään videonauhuria, mutta kyllä niissä Nokia lukee. Milloin on Mitsubishia ja milloin on Grundigia, mutta ei niissä niiden valmistajien nimiä näy. Onko tämä vallitseva käytäntö myös nimen omaan näillä nauhoilla? Reinikainen: Mä olen käynyt Median tehtaalla Koreassa, joka valmistaa mm. kasetteja, se on yksi maailman suurimpia yrityksiä, lienee seitsemänneksi suurin, valmistaa mm. TDK-tuotteet. Ei niissä Median nimeä näy. Siis kun TDK markkinoi nauhoja, niin ei näy? Reinikainen: Ei näy Median tuotteita niissä bulkkituotteissa, jotka Media valmistaa TDK:lle. Ainakaan luvun alkupuolella. Puutuitko, oliko syytä puuttua jollakin tavalla siihen, miten Citylink ilmoittaa esimerkiksi Teostolle tekijänoikeusmaksuihin liittyviä ilmoituksia? Reinikainen: Ei tietenkään ollut syytä puuttua, mutta puutuin kenties. Ei mulla ollut edes tiedossa sitä asiaa mitä tapahtui Kuusistolle. Oletko nähnyt ennen näiden prosessien käynnistymistä, tarkoitan kun ensimmäiseksi käynnistyi veroprosessi, niin oletko nähnyt Citylinkin tekemiä ilmoituksia Teostolle? Reinikainen: En. No sitten liikevaihtoveroilmoitukset, oletko puuttunut Citylinkin vastaaviin ilmoituksiin liikevaihtoverotoimistoon. Reinikainen: En missään tapauksessa. Minä käsitin jossain myöhemmässä vaiheessa, että Paananen olisi laatinut. Tilasiko Citylink tämän kirjanpidon sen asteisen tarkastuksen sitten Paanaselta vai keneltä? Reinikainen: Minä ymmärsin, että kun Paananen kävi Turussa, että hänen tehtävänsä oli kasata tämä aineisto sellaiseksi, että kirjanpitäjä voi sen tehdä, koska tämä oli kuuleman mukaan

5 Kuusistolle vierasta ja Paananen oli asiantuntija. Kuusisto ei käsitykseni mukaan osannut kirjanpitoa, varsinaista kirjanpitoa. Niin, se on selvää, ettei osannut kirjanpitoa. Reinikainen: Joo, kirjanpitoa. No näitkö edes näitä ilmoituksia, liikevaihto veroilmoituksia? Reinikainen: En. Siinä vaiheessa ennen kuin veroprosessi käynnistyi? Reinikainen: En mä ole siinäkään vaiheessa niihin tutustunut, en mä ole tähän päivään mennessä tutustunut. No sitten on esitetty semmoinen näkemys, että NTC olisi ostanut tai sinä tai joku olisi ostanut Citylinkiltä sellaisia kasetteja huiman määrän, jotka eivät ole kummankaan yhtiön kirjanpidossa. Reinikainen: Se on täysin mieletön väite ja tämä jälkitarkastelu osoittaa, että ei se ole mahdollista. Löytyy kirjanpidon tarkastus, joka tulee ensi viikolla täällä todistelun alle. Reinikainen: Siis sehän on mahdoton väite. Mä en ymmärrä mitä vastausta tässä halutaan. No sitten siihen liittyen niin, oliko NTC:n asiakaskunta... Reinikainen: Anteeksi, niin tuohon äskeiseen vielä, että silloin myös verotarkastajat tarkastivat, ettei meillä ollut mitään puutteita. Olisiko NTC:n asiakaskunnassa ollut mahdollista suorittaa sellaisia kauppoja, joista NTC:n ei tarvitsisi antaa ulospäin kuitteja, vähennyskelpoisia kuitteja? Reinikainen: Meillä oli seitsemän työntekijää, joista myyjä Turussa, Taina Artukka. Meillä oli konttorinhoitaja ja varastonhoitaja. Meillä organisaatio hoiti nämä asiat, en minä. Minä en hoitanut maksuliikennettä, minä en hoitanut ostoliikennettä enkä myyntiliikennettä, minä hoidin tehdasta Unkarissa. Tämä on fakta. Kysynkin, että voisiko olla sellaisia asiakasryhmiä, jotka olisivat voineet ostaa sitä tavaraa ilman että he saavat asianmukaisen kuitin? Reinikainen: No se on minun mielestäni mahdoton väite, koska ei tällainen organisaatio voi toimia sillä tavalla, että se kävisi nyyttejä viemässä jossain ja toimisi kuiteitta, yhtiössä jossa valvotaan organisaation sisällä asiallisesti toimintoja. Se on täysin mahdoton väite. Myynnin hoitivat myyntiin liittyvät henkilöt ja tavaratoimitukset hoitivat sitten eri henkilöt. Eli myyntitoimeksianto annettiin ja siitä syntyi sitten rahtikirja? Puheenjohtaja: Eli myyntitoimeksiantoja annettiin ja siitä syntyi sitten rahtikirja? Lähetyslista, rahtikirja ja lasku, siinä järjestyksessä - tietokoneella. Ilman tätä tietokoneen myynti/lähetyslistaa ei meiltä lähtenyt yksikään tavara mihinkään. No semmoinen kysymys vielä sitten, että oliko Kuusisto sinun bulvaanisi ja Citylinkin/NTC:n bulvaaniyhtiö? Reinikainen: EI. Kuusistolla on yrittäjäkokemus, yrittäjäperheen jäsen. Hän oli ollut hallitustyöskentelyssä, hänellä oli yrityskokemusta, hänellä oli ollut yritys Riihimäellä, metallipinnoite yritys, jonka hän on myynyt, jossa myynnin jälkeen häntä on petetty eräissä takausasioissa. Sen jälkeen hän oli meillä, kerron vaan tämän Kuusiston historian, jonka minä tiedän, hän on ollut meillä myyntiedustaja/piirimyyntiedustaja, ja hänellä oli kenttäkokemus. Missään tapauksessa hän ei ollut bulvaani. Hän oli itsenäinen yrittäjä ja hän halusi v.1991, - tilanteen siinä valossa kun siis hänelle elämäntilanteessa on sopinut, toimia yrittäjänä. Hänellä oli kaksi työntekijää, kolmen hengen yritys. Hän pääsi siihen kiinni pienellä pääomalla ja Scandexan otollisella tilanteella - siihen elämäntilanteeseen, siihen kokonaistilanteeseen nähden hän pääsi mukaan. Ja tämä satuseura on kehitellyt tällaisen virityksen. Se perustuu siihen, että he ovat eri tilanteissa oikeudessa joutuneet nuolemaan näppejään väärillä syytöksistä. On sitten kysymys ollut verotuksesta, minun henkilökohtaisesta tai yrityksen, tämä perustuu siihen. Ja parhaillaankin meillähän on Teosto-asia vireillä, jossa laki ja asetuksen sisällön erimielisyys tulee punnittavaksi

6 oikeudessa, joka purkaa tämän jälkeenpäin tehdyn asetuksen sisällön, koska se on lainvastainen. Mitäs sitten Etronia. Sen historia oli suhteellisen lyhyt. Mitä tiesit Etroniasta? Reinikainen: En muuta tiedä kuin, että Kuusiston ilmeinen päättelytilanne Citylinkin ovien sulkeutuessa ja varaston ja koneiden ollessa, niin hän on ollut ilmeisesti ahdingossa ja perustanut tämän Etronian. Ja miksi se on jäänyt sellaiseen vaiheeseen, niin se on mulle käsittämätöntä, että kun hän on erittäin pedantti kaveri muuten niin miksi hän tuota on toiminut näin. Mutta sehän on tiedossa, että me ryhdyimme Balstarissa toimiin kasetin valmistamiseksi. Tehdasrakennusta rakennettiin Orivedellä ja se valmistui vuonna Tiesitkö että Etronian kirjanpito ei ollut oikein kunnossa? Reinikainen: En tiennyt missään tapauksessa Etronian kirjanpidosta ja sen kunnossaolosta, mutta tiedän että Paananen kasasi sen enkä epäile etteikö hän olisi tehnyt sen niin hyvin kuin hänen erittäin hyvään ammattitaitoonsa liittyi. Puheenjohtaja: Joo, seuraavaksi syyttäjä (Rinkinen Anja-Riitta kihlakunnansyyttäjä) Syyttäjä: Oliko tämä NTC myynyt tai markkinoinut kasetteja ennen Scandexaa, tuletteko vaikka tuohon mun luokse... Reinikainen: Minä istun nyt tässä. Minä voin vastata paikaltani Puheenjohtaja: Reinikainen ei tarvitse siirtyä hän voi vastata paikaltaan. Syyttäjä: No joo. Reinikainen: Niin, ennen? Syyttäjä: Ennen Scandexan konkurssia. Reinikainen: Teimme ainoastaan kasettikoteloita, joita NTC:n omistama tehdas Eestissä valmisti. Syyttäjä: Mutta siinä vaiheessa sitten kun Scandexa meni konkurssiin niin se ei pystynyt markkinoimaan näitä? Reinikainen: Se oli ajopuu. Tämä oli pakkotilanne. Meillä ei ollut siihen edes myyntiorganisaatiota. Sen takia me Taina Artukka sitten palkattiin siihen. Syyttäjä: Mistä syystä NTC ei valmistanut niitä kasetteja niin kuin Scandexa oli tehnyt? Reinikainen: Siitä syystä, että minä en missään vaiheessa halunnut teolliseen toimintaan mukaan - tämän NTC:n. Se näkyy jo siitä 1997 tehdystä NTC:n kaupparekisteriotteesta. Siitä näkyy selvästi, että siinä ei ollut mitään viittauksia tuotannolliseen toimintaan, vain ainoastaan myyntiin ja markkinointiin. Minä olin kyllä otsaani myöten täynnä tästä tuotannollisesta toiminnasta. Puheenjohtaja: Puhut ilmeisesti 80-luvusta? Reinikainen: Joo, 80-luvusta, mulla menee nämä vuosikymmenet sekaisin. Syyttäjä: Sanoitte tuossa, että te neuvottelitte Kuusiston kanssa vuokrasopimuksen Citylinkin ja NTC:n välillä? Syyttäjä: Neuvottelitteko te muuten tästä Citylinkin perustamisesta? Reinikainen: Ei, se ei kuulunut minulle. Ennen kaikkea en halunnut olla missään tekemisissä sen kanssa. Syyttäjä: Te ette ollut millään tavalla yhteydessä Kuusistoon tämän Citylinkin valmistustoiminnan alkuvaiheessa? Reinikainen: Luonnollisesti olin yhteydessä, mutta en, mulla ei ollut mitään tekemistä hänen perustamansa yhtiön kanssa, sen sisällöstä tai tavoista tai konstruktiosta. Se oli täysin sellainen seikka, joka ei kuulunut minulle. Syyttäjä: No sitten NTC:n ja Citylinkin sijainnista oli puhetta äsken, että ne oli Kuormakatu 2:ssa samassa talossa. Syyttäjä: Oliko niitten välillä mitään yhteyttä silloin, ne oli eri kerroksissa? Syyttäjä: Eli toisesta toiseen ei päässyt?

7 Reinikainen: Ei. Tietenkin pääsee, kun menee. Syyttäjä: Niin mutta ulko-oven kautta, että ei sisäkautta? Reinikainen: Tietysti, tietysti. Ne oli täysin erilliset tilat. Ja tässä on muistettava, että siinä oli ainakin puoli vuotta aikaeroa. Pääsimmekö me sinne joskus 1992 alussa vai, jossain semmoisessa vaiheessa. Syyttäjä: Sitten mä kysyisin tuosta liiketoiminnan laajuudesta Citylinkin ja NTC:n välillä. Mikä teidän käsitys on, kuinka suuri osa ostoista oli Citylinkiltä? Reinikainen: 57 piste jotain prosenttia, 57 pilkku promilleja. Syyttäjä: Entäs sitten toisin päin? Kuinka paljon myynneistä kohdistui Citylinkille? Reinikainen: Vähän toistakymmentä prosenttia varmasti. Vetäisen vaan hatusta näitä, että mitähän se vois olla, mutta jotakin sitä luokkaa. Syyttäjä: Joo, sitten noista asiakirjoista näkyy, että NTC vuokrasi Citylinkille laitteita. Oliko siinä kaikki laitteet, mitä Citylink tarvitsi, niin oliko ne NTC:ltä? Reinikainen: Kasettien valmistukseen tarvittavat laitteet lukuunottamatta saattoi olla jotain pienkoneita, mutta nämä laitteet mitä tämän kelauskoneen, siis tämän latauskoneen, on aivan poikkeuksellista tuotantokalustoa. Ne oli vaan varalla, koska olimme ostanut kaiken kaluston Scandexalta ja niitä me vuokrasimme ja tämän lisäksi niin vuokrasimme sinne trukin vielä sillä episodilla, että me emme saaneet tätä kalustoa kaikkea takaisin. Me jouduimme käymään siitä oikeutta. Nostin kanteen tätä vuokraisäntää vastaan ja joskus 90-luvun puolivälissä me saimme tämän kaluston pois sieltä. Vuokraisäntä pidätti ne vuokrasaatavistaan. Niin - kun hän oli sulkenut ne ovet, niin sinne jäi. Syyttäjä: Vuokrasiko Citylink kaikki tarvitsemansa laitteet teiltä? Reinikainen: Niin kuin mä sanoin, niin minä en tiedä. Minun mielestäni ei voitu kaikkea vuokrata, että ei se nyt ihan sillä lailla toiminut, että kyllä heillä on täytynyt olla muutakin kalustoa. En tiedä mitä vois tulla mieleen, en osaa sanoa. Syyttäjä: Sitten Citylinkin alkuvarasto. Mistä se sai sen? Reinikainen: Niin, minä en tiedä, mistä Citylink on saanut alkuvaraston, en ole tutustunut sen sisältöön. Mutta tiedän, että pakkaustavaraa Scandexalta lähti. Sellaisia pakkauksia ja tavaroita, puolivalmisteita, raaka-aineita, kaikkea tällaista lippua ja lappua, etikettiä, ohjekirjaa, mitä nyt vaan saattoi olla varaosia. Niin tällaista myytiin hyvin runsas määrä Scandexasta Citylinkille ja sellaisella sopimuksella, Kuusiston erityisvaatimus, neuvottelua käytiin pitkään, ettei Citylink ole heti seinää vasten tämän oston jälkeen. Siinä otettiin kaikki huomioon. Syyttäjä: Te olette täällä poliisille kertonut, että Scandexa myi Citylinkille vaihtoomaisuuden. Puheenjohtaja: Viittaako syyttäjää nyt johonkin esitutkintaan? Syyttäjä: Sivu 23:een, sitä juuri tarkoitin, siis onko tästä kysymys, kun sanoitte? Reinikainen: On.Ja Puheenjohtaja: Jos mä saan muistuttaa pöytäkirjoihin, niin kuin hyvin tiedetään, niin tämä tulee oikeudenkäyntiaineistoksi siinä tapauksessa, että vastaaja kertoo ristiriitaisesti tai ei muista ja kaikki muu hoidetaan suorin kysymyksin. Syyttäjä: Joo. Puheenjohtaja: Siis oliko tässä nyt joku epäselvyys. Tämä oli esitutkintapöytäkirjan sivu 23. Syyttäjä: Joo, no mulla oli se täsmennys vain, että puhuttiinko tässä samasta asiasta. Puheenjohtaja: Ja mikä oli vastaus? Syyttäjä: Puhuttiin, eli hän puhui juuri tästä muistelusta myös esitutkinnassa. Puheenjohtaja: Joo, selvä on, jatkakaa vaan. Syyttäjä: Tuossa jättämässänne asiakirja-aineistossa oli kaksi laskua, jotka NTC oli maksanut Citylinkin puolesta. Reinikainen: Mikähän se todistekappale nyt sitten olisi? Puheenjohtaja: Hetkinen, mikä kirjallinen todistenumero? Syyttäjä: Hetkinen, se on 14 ja 16. Reinikainen: Saanko mä kysymyksen vielä uudestaan?

8 Syyttäjä: Tässä näitten laskujen mukaan NTC on maksanut Citylinkin laskuja. Puhutaanko me nyt ensin tästä neljästätoista vai... Syyttäjä: Joo. Puheenjohtaja: Onko se tämmöinen, missä on saajana N. A. Engström? Syyttäjä: Joo, Engströmille. Puheenjohtaja: Mitä? Syyttäjä: Joo, Engströmille. Puheenjohtaja: Selvä. Syyttäjä: Onko tämä NTC:n tili tämä veloitettava tili jne? Reinikainen: Saanko mä esittää yhden kysymyksen siihen, että mistä näkyy, että se olisi veloitettu tililtä, se tilinumero on tossa, mutta Syyttäjä: Tää on merkitty käteislaskuna maksetuksi. Syyttäjä: Missä siinä sanotaan, että se olisi käteislasku? Reinikainen: Maksu kassasta, lukee siinä alhaalla. Mä en näe mistään, että se olisi maksettu pankista. Syyttäjä: Joo, no onko tämä maksettu NTC:ltä? Reinikainen: Tämä tosite kertoo, että tämä on maksettu Turussa Vesa Kuusiston pankkitilille - pankissa, pankin kuitti, pankin kuittaama, niin miten ihmeessä tämä liittyy... Se on pankin kuitti Reinikainen: Ahaa. Mikäs kuitti tämä sitten on? Täällä on Vesa Kuusiston kuittaus tässä. NTC on maksanut ilmeisesti Citylinkille eikö niin rahaa. Nauha 1 / II Reinikainen: En minä tiedä kuka on. Syyttäjä: Mikä teidän käsitys on tästä asiasta? Reinikainen: Minä en muista sitä asiaa, minä en tiedä siitä mitään. Syyttäjä: Entäs sitten miten tämä Kuusiston Otari lasku Reinikainen: Tämän episodin minä tunnen aika hyvin. Tässä on jokin merkillinen vääntö, Kuusisto/Taina Artukka /meidän yhtiö. Citylink on tilannut koneen, jota se ei ole pystynyt lunastamaan, se ei ole pystynyt sitä maksamaan. Tämän jälkeen meille on heitetty pallo asiassa, että he ovat tilanneet koneen, ja että se täytyy lunastaa kun se kone tulee, jonka jälkeen me olemme sen lunastaneet, ostanut ja vuokrannut Citylinkille. Tämä on tällainen ajopuu, joka on heitetty eteemme Syyttäjä: Joo. Reinikainen: Otari, koneen myyjä, laskuttaa Citylinkkiä/Vesa Kuusistoa Kuormakadulta. Vesa Kuusisto/Citylink ei ole varallisuudessa lunastamaan tätä kun se on jälkivaatimus, siis se on maksettava se kone kun se tulee maahan. NTC International on joutunut valinta tilanteeseen, että tällaista. Minä en tiedä, Vesa Kuusisto varmaan voi kertoa, mikä tämä episodi on. Minulla on tällainen käsitys. Me ei nyt oltu ihan tyhjiä, että me pystyttiin toimimaan ja yhtiöllä oli asiallinen maine niin pankkeihin kuin rahoittajiin ja myös minulla huolimatta sen Scandexan konkurssista. Syyttäjä: Sitten numero 17, täällä on tällainen Finnairin lasku, josta ei sinänsä tämä ilmene, mutta verotarkastuskertomuksessa on todettu, että tämä olisi NTC:lle kuuluva lasku ja tämä olisi Citylinkin kirjanpidossa. Pitääkö se paikkansa, muistatteko? Reinikainen: Minä en tiedä Citylinkin kirjanpidosta. Minä en tiedä mihin tämä muuhun liittyy, mutta tässä on tällainen puhdistusnauha, cleaning tape, jota käytetään näissä latauskoneissa. Me emme tällaista tarvitse, mutta Citylink tarvitsee. Onko niin, että kielitaidoton Kuusisto - ulkopuolella Suomenniemen on ollut tilanteessa, että me olemme tämän tilanneet Turkuun, lähettäneet hänelle asiapaperit, että koska se on teidän tavaraa niin käykää se noutamassa. Meillä yhtiössä oli kielitaitoa ja pystyimme selviytymään myöskin tällaisista ulkomaalaisista hankinnoista. Minulla on sellainen käsitys, että tässä on jokin tällainen apu, joka on tehty meidän nimissä ja suoristaaksemme väylää, niin Citylink, 320 markkaa tämä on ilmeisesti maksanut tai 363 markkaa, on selviytynyt tästä hankkeesta. Puheenjohtaja: Onko tämä määrä 363 Suomen markkaa?

9 Reinikainen: Syyttäjä: Reinikainen: On, joo. Se näkyy siitä, siis sehän on siinä kahteen kertaan. No niin on, mä vaan ihmettelin summan pienuutta. Kyllä tämä on varsin olennainen osa tätä asiaa varmasti. Syyttäjä: Mikä teidän asemanne oli Toimisto- ja Tilipalvelu Yrjö Reinikaisen Ky:ssä? Reinikainen: Kuten kerroin tässä aikaisemmin niin tämä Ky on perustettu 1983 välittömästi siinä yhteydessä kun myin tämän Finn-Mairey nimisen yhtiön, joka harjoitti muoviteollisuustoimintaa. Minä kerron siitä vielä, se on osa Ortex osakeyhtiötä Syyttäjä: Se ei kuulu nyt tähän. Vastatkaa kysymykseen. Reinikainen: Aha. Siis minä olin sen vastuunalainen jäsen. Syyttäjä: Joo. Mihin saakka ja mistä alkaen? Reinikainen: Siis tämä Yrjö Reinikainen Ky oli silloin kun tuli tämä Scandexan konkurssi ja tämä selvitystilanne, jossa arvelin että menee pitkä aika Jos sä vastaisit nyt kysymykseen, etkä selitä hirveästi. Reinikainen: Niin, minä jäin silloin pois tästä yhtiöstä. Syyttäjä: Niin, minä puhun tästä Toimisto- ja tilipalvelu Yrjö Reinikaisesta. Reinikainen: Ahaa, no sehän on perustettu, oliko se Syyttäjä: Kertokaa ihan vain, mikä teidän asemanne oli. Reinikainen: Mä olin sen vastuunalainen yhtiömies. Syyttäjä: Sitten tämä toinen eli alunperin Yrjö Reinikainen Ky ja sitten myöhemmin Takaraja Vesa Kuusisto Ky ja sitten sen jälkeen Takaraja Partners Ky. Jos tämä kuvio sitten saatais selittyyn. Reinikainen: Joo, tämä on lyhyt. Yrjö Reinikainen Ky, seuraavaksi Takaraja Partners Ky, joka fuusioitiin sen jälkeen kun minä olin sen Takarajan ostanut. Kun ei Kuusisto sitä tarvinnut ja Paananen oli lähtenyt pois Takarajalta. Hänhän lähti verottajaksi - verottajan palvelukseen Hämeenlinnaan. Minä ostin tämän takaisin markan summalla, jolla olin myynyt sen. Minulla ei ollut sille yhtiölle mitään käyttöä. Ostin sen takaisin ja liitin sen tähän minun Toimistoja tilipalvelu Yrjö Reinikainen Ky:n osaksi sitä KY:tä, niin kuin tänä päivänä se on. Siis tämä Takarajan, ei ollut syytä pitää kahta erillistä ky:tä, vaan ne liitettiin yhdeksi yhtiöksi, fuusioitiin. Syyttäjä: Mistä syystä tämä kauppa tapahtui sitten Kuusistolle? Reinikainen: Sen jälkeen kun tämä konkurssihakemus tuli, minulla ei ollut mitään käyttöä minkäänlaiseen toimintaan. Ajattelin nyt jauhot yhteen pussiin ja nyt selvitetään tämä ja lopetetaan kaikenlainen muu toiminta. Mutta kun se Scandexa selkiytyi hyvin nopeasti ja minullekin selkiytyi, että ei tästä nyt olla viittä vuotta piinassa, niin aloitin harjoittamaan liiketoimintaa sillä osaamisella kuin kykenin ja perustin tämän ky:n uudestaan. Mutta sitten hän myi sen myöhemmin. Ei hän sitä Takarajaa tarvinnut sitten enää kun Paananen oli pois. Eihän siellä ollut mitään. Ei ollut ketään töissä. Syyttäjä: Toimiko tämä Takaraja Kuusiston aikana? Reinikainen: Toimi täysillä niin kauan kuin Paananen lähti, oli kyse sitten 1993 alussa tai jossain tässä vaiheessa. Syyttäjä: Olitteko te sinä aikana mukana siinä toiminnassa? Reinikainen: Luonnollisesti olin katsomassa päältä sellaisia asioita, mitkä liittyivät vanhaan historiaan tai suhteisiin. Paananenhan hoiti useiden yritysten tilejä. Siis eihän se ollut yksin Scandexa tai NTC Internationalia, vaan siellä oli kauppoja, oli kenkäliikkeitä ym. ja ne hän hoiti siellä. Syyttäjä: Oliko teillä työsuhde? Reinikainen: Ei ollut mitään palkkaa, että se oli kyllä ihan tällainen luottamussuhde, että jos siihen tuli asiaa, niin minä olin siellä. Syyttäjä: Sinä aikana kun Kuusistolla oli tämä yritys, niin missä se toimi fyysisesti? Reinikainen: Kuusisto ei koskaan muuttanut tätä yrityksen kotipaikkaa, vaan se oli aina Riekontie 13, eli minun silloinen kotini ja tämänpäiväinenkin vaimoni kotiasunto. Minä olen itse

10 joutunut Hämeenlinnasta muuttamaan. Syyttäjä: Anteeksi, toimisto. Reinikainen: Kyllä siis hyvin vaatimattomassa muodossa. Syyttäjä: Sitten mä kysyn näistä Sukabun osakkeiden myynnistä Tehän myitte ne Yrjö Reinikainen Ky:ltä - Citylinkille? Syyttäjä: Mikä käsitys teillä on, miksi Kuusisto ne osti? Reinikainen: Sitä kysyi Harju minulta. Ja minä kerron sen teille samalla tavalla. En minä olisi ostanut. Kuusisto osti ne ja mitä tulee Scandexaan, Scandexan hallitus tai omistajat, Arpiainen ja Roiha olivat hyvin karismaattisia henkilöitä ja myöskin varakkaita. Kyllä Arpiaisen tulo helikopterilla pihaan vaikuttaa keneen tahansa. Ja kyllä sellaisen yrityksen osakkeet, minäkin olin ostanut niitä pienen osan lisää aikaisemmin, niin ilmeisesti ne pystyy myymään, ja saattoi siihen tietenkin vaikuttaa tämä yhteistyö Scandexan kanssa. Sehän oli kuitenkin vain minoriteetti, ei majoriteetti, joka myytiin. Siis pääomistushan oli yhä edelleen pääomistajilla Roihalla ja Arpiaisella. Syyttäjä: No tämä hinta oli markkaa ja Sukabuhan meni konkurssiin pian tämän jälkeen. Reinikainen: Niin, ikävä kyllä. Syyttäjä: Onko ymmärrettävissä niin että tekin olette sitä mieltä, että tämä oli ylihintainen? Reinikainen: Jälkeenpäin tarkasteltuna on luonnollisesti myönnettävä, että asia on näin. Ei siitä pääse mihinkään, mutta tilanne oli silloin tämä ja se on eri asia. Tästä tietenkin voidaan haarukoida tätä jälkeenpäin. Jälkiviisaus, se ei oikeastaan kuulu minunkaan analysoitavaksi, vaan se on sitten Kuusiston analysoitava. Syyttäjä: Sitten mä kysyn tuosta Citylinkin kirjanpidosta. Te jo vastasitte kysymykseen, että te ette millään lailla ohjaillut sitä. Paananenhan oli työsuhteessa tähän teidän yritykseenne. Reinikainen: Silloin? Syyttäjä: Joo. Reinikainen: Kuusiston yritykseen! Syyttäjä: Kuinka paljon, annoitteko te Paanaselle missään vaiheessa ohjeita, että hän pitäisi huolta tästä Citylinkin kirjanpidosta? Reinikainen: Kuusisto, Paananen ja Reinikainen kävivät lyhyen keskustelun Hämeenlinnassa, jossa Kuusisto kertoi että hän tarvitsee sitten apua tämän atk-järjestelmän pystyttämisessä, sen sisällön kouluttamisessa ja aineiston käsittelyssä. Syyttäjä: Silloin alussa? Reinikainen: Joo, hyvin varhain ja Paananen kertoi, että kyllä hän voi siinä auttaa. Minä olin samaa mieltä, että ilman muuta, että jos Paananen on valmis, niin hän on oikea henkilö kouluttamaan ja auttamaan sinua tässä. Ja niin Paananen teki. Ei siinä sen enempää keskusteltu. Hän hoiti sitä itsenäisesti ja kuten hän on kirjallisessa lausunnossaan, - joka täällä tulee kyllä myöhemmin esille, - kertonut niin hän on juuri sillä tavalla toiminut. Hän on hoitanut reskontraa, hän on pistänyt sen aineiston mappiin sellaisessa järjestyksessä ja sillä tavalla, että se on kirjanpidollisesti mahdollisimman hyvin tallennettu mappiin ja Haapalehto suoritti tämän kirjanpidon, siis itse fyysisen kirjanpidon. Syyttäjä: Sanoitte tuosta kasetin ostohinnasta, että se olisi ollut 12,70-15,00 markkaa Citylinkiltä. Mitä mieltä te olette itse, oletteko te myynyt tuolla hinnalla kasetteja? Reinikainen: Kun otetaan huomioon tämä kokonaisuus, jossa näiden lyhkästen tuotteiden myyntikate liikkui % välillä - niin kun on tutkittu. Kun sieltä tulee sitten tällainen 180, joka on tällainen markkinaongelma, se on varsinainen dilemma tässä, että se 180:n maailmanmarkkinahinta oli sellainen, ettei siitä voinut enempää maksaa. Joko niitä ostetaan tai ei. Jos tehdään kokonaiskauppaa niin silloin ne ostetaan sellaiseen hintaan, joka maailmanmarkkinoilla on mahdollista. Tuottajan tehtävä on tehdä se siihen hintaan. Mutta se on ihan kylmä sääntö, siinä ei

11 ollut muuta mahdollisuutta. Me ostimme heiltä kokonaispaletin ja sen kokonaispaletin keskiarvo oli varmasti järkevä. Ainakin tähän tulokseen Kuusisto tuli, kun nämä hintaneuvottelut ja tämä neuvottelut käytiin. Puheenjohtaja: Nyt olisi sopiva kohta pitää ruokatauko. Pidetään ruokatauko. Puheenjohtaja: Jatketaan Reinikaisen kuulemista. Syyttäjä, olkaa hyvä. Syyttäjä: Lainasitteko te tai NTC Citylinkille rahaa? Reinikainen: NTC:n kohdalta mielestäni ei. Itse kyllä. Syyttäjä: Minkälaisista summista oli kysymys? Reinikainen: Marraskuussa 1991, jos muistan oikein, niin noin markkaa erilaisina summina, jonka sain myös takaisin noin kuukauden sisällä erilaisina summina. Mutta en muista tarkkaan muuta kuin mitä tässä tarkastuskertomuksessa esiintyy. Syyttäjä: Liitteessä 11 on tosite, jossa NTC on lainannut markkaa. Syyttäjä: Mikä numero, kirjallinen todiste? Syyttäjä: 11. Reinikainen: Onko se jokin vekseli? Kun minun mielestäni tämä vekselin on ottanut Caravan Raisio. Syyttäjä: Siinä ensimmäisellä sivulla on laina Citylink Oy:lle. Ei mutta se vekseli, mistä se raha on tullut. Syyttäjä: Niin on alunperin, mutta sen jälkeen. Reinikainen: Minulla on sellainen käsitys, että NTC toimi tässä jonkinlaisena takaajana ja Caravan Raision ja Citylinkin asia tämä oli jotenkin, mutta NTC takasi tämän. Tämä liittyi johonkin Caravan Raision ja tämän Citylinkin väliseen suhteeseen, jossa me autoimme. Minä en muuta muista, mutta tämä ei ollut niin meidän rahaamme. Minä en tämän taustaa tiedä, muuta kuin että muistamani mukaan, että me olisimme olleet tässä jollain tavalla takaajana ja tämä Caravan Raisio maksajana, niin kuin tästä vekselistä näkyy, että Caravan Raisio on ottanut vekselin. Syyttäjä: Joo. Saitteko te jotain vakuuksia näille lainoille? Reinikainen: Ei. Syyttäjä: Olisiko Citylink saanut lainaa muualta? Reinikainen: En tunne asiaa. Syyttäjä: Miksi te ette pyytänyt mitään vakuuksia näille lainoille? Reinikainen: Siksi, että meillähän oli se erinomainen tilanne, että pääsääntöisesti Citylinkiltä oli huomattavaa laskusaatavaa meidän yhtiölle. Syyttäjä: Sitten kun Kuusisto perusti tämän Etronian, keskustelitteko te hänen kanssaan siitä? Reinikainen: En millään muotoa. Syyttäjä: Kuinka laajaa liiketoiminta oli NTC:n ja Etronian välillä? Reinikainen: Se on sellaista kuin näistä asiapapereista on esiintyy ja se oli selkeästi päättyvää. Se oli loppuvaa, siinä oli päätepiste olemassa. Syyttäjä: Mikä teidän mukaan on kasetin ostohinta Etronialta NTC:lle? Reinikainen: En ole asiaan lainkaan perehtynyt. En ole käynyt yhtään laskua läpi, joten en osaa siitä sanoa. Syyttäjä: Mikä teidän käsityksenne on, maksoivatko Citylink ja Etronia liikevaihtoverot ja kasettimaksut? Reinikainen: En tunne asiaa. Syyttäjä: Entäs mikä teidän käsityksenne on, olisiko tällä myyntihinnalla, millä ne myivät kasetteja NTC:lle, niin olisiko he pystyneet maksamaan? Reinikainen: En tunne asiaa. En muista, mikä oli ostohinta ja en tiedä niiden sisältöä, se on vierasta. Syyttäjä: Oletteko te joskus saanut henkilökohtaiselle tilillenne suorituksia kasettimyynnistä? Reinikainen: Olen saanut markkaa.

12 Syyttäjä: Missä vaiheessa? Onko se tässä asiakirjassa? Reinikainen: On, ja siinä lukee että kaseteista ja siihen liittyvä maksukuitti NTC:n tilille on edelleen olemassa. Syyttäjä: Sitten kysyn, oletteko te saanut Heikki Metsäpurolta huomattavia suorituksia vuosina 1991, 1992, 1993 ja Reinikainen: Olen. Syyttäjä: Liittyykö nämä kasettimaksuihin? Reinikainen: Ei, yhtä lukuun ottamatta. Syyttäjä: Selvä, ei muuta sitten. Puheenjohtaja: Teosto Mäntylä Lähdetään nyt ihan siitä Reinikaisen alkuun kertomasta, eli eikö ollut niin että Scandexa velvoitettiin noin markan kasettimaksuvelvollisuuteen Scandexan loppuaikana eli 1992 keväällä, anteeksi 1991 juuri ennen Scandexan konkurssia? Ja sitten saman tien, että... Puheenjohtaja: Kysyisittekö kysymyksen kerrallaan ja antaisitteko vastata? Joo. Reinikainen: Tiedän mistä on kysymys. Tiedän sen, että Scandexahan joutui tilittämään miljoonia kasettimaksua, mutta kasettimaksuja oli maksamatta konkurssivaiheessa jokin tietty summa. En millään tavalla osallistunut sen selvittämiseen enkä itse prosessiin, koska se ei kuulunut minulle. Minä en sitä tapausta tunne. Sitten täällä on teidän henkilökohtainen maksuvelvollisuus Scandexan ajoilta. Reinikainen: Sitä minä en muista, minkälainen se on. Minun mielestäni siellä asetettiin kaikki hallituksessa joskus olleet vastuuseen. Ja nämä ovat Scandexan tapahtumia, kasettimaksuja. Ja sen tuomion jälkeen Scandexahan meni konkurssiin. Siis sen tuomion jälkeen Scandexa velvoitettiin maksamaan markkaa. Reinikainen: Siis minä en oikein ymmärrä mistä puhutaan. On aika vaikea muistaa päivämääriä tarkalleen varmaan nyt kahdeksan vuoden takaa. No ne käy kaikki ilmi kirjallisesta aineistosta. Ajattelin vain että ihan näitä... Reinikainen: Että Scandexa olisi käynyt oikeutta Teoston kanssa ja olisi tuomittu Scandexa maksamaan jotain? Minun täytyy sanoa, että minä en muista tämmöisiä asioita enkä tiedä päätöksistä. Lähinnä nyt ajan takaa sitä, että tuossa puhuitte tällaisesta ajojahtiteoriasta ja olisin vain tarkentanut sitten sellaisen, että kun sanoitte että 1992 tuli Teoston ja lääninhallituksen miehet tekemään tarkastusta, niin voiko se ajankohta pitää paikkansa? Reinikainen: NTC Internationalin osalta pitää paikkansa. No jos kerron nyt sellaisen asian, että laki muuttui 1995 alussa ja vasta tuolloin lääninhallitus sai tarkastusoikeuden. Reinikainen: Tästä juuri sitä oikeutta käytiin ja siitä löytyy oikeuden päätös ja siitä voi tarkistaa nämä ajankohdat ja tapahtuman kulun. Koska tämä ei tullut aikaisemmin esille niin niitä ei taida olla tuolla liitettynä mutta vuonna Anteeksi sopisiko niin, että kun minun asiakkaani muistelee nämä ajankohdat, hänellä ei ole käytettävissään näitä oikeudenkäynnin pöytäkirjoja, niin jos ei kannattaisi turhaan väitellä milloin, kun kaikki muistelee väärin. Joka tapauksessa, jos kertoisitte että siinä riidassa oli kyse siitä, että markkinoilta oli löytynyt näitä Dexa-kasetteja, joissa lukee Valmistaja NTC ja sen lisäksi oli löydetty myyntilaskuja, joissa myyjänä oli NTC ja silloin pyrittiin velkomaan näiden perusteella NTC:tä ja koska NTC ei suostunut näyttämään kirjanpitoa, niin sitä velkomiskannetta ei voitu jatkaa. Ja sitten seuraava yhteydenotto Teostosta tai Teoston puolelta on tapahtunut 1995, jolloin laki muuttui ja tuli velvollisuus myöskin jälleenmyyjille antaa perinnässä tarvittavat tiedot, tai

13 ylipäätänsä antaa tiedot myydyistä kaseteista, ja tuolloin lääninhallituksen tarkastajat menivät tarkastamaan NTC:tä, jonka oli havaittu myyvän, mutta joka ei suostunut antamaan ilmoituksia. Ja tuosta tapauksesta teitte rikosilmoituksen sekä lääninhallituksen tarkastajia että meidän tarkastajiamme vastaan. NAUHA 2 / Ajattelin vain painottaa tuota ajojahtiteoriaa, että siinä on aika monta vuotta aina välissä ja nimenomaan Teosto on pyrkinyt selvittämään, että mikä on tosiasiallinen tilanne, mutta ei ole saanut siitä tietoa. Puheenjohtaja: Vaikka ei tässä ole nyt käyty oikeutta kuin puolitoista päivää, niin käräjäoikeudelle on tullut harvinaisen selväksi, että Reinikainen ei rakasta verottajaa eikä Teostoa, eikä Teosto eikä verottaja rakasta Reinikaista. Mä toivoisin että pysyttäisiin syytteessä ja siitä esitettävässä näytössä. Syytteessä on rajattu teon kuvaus ja teon ajankohta ja kaikki mikä menee sen ulkopuolelle, jos ei se suoranaisesti vaikuta siihen asiaan näyttönä, niin pidetään se tästä ulkona. Meillä on täällä muutakin tekemistä kuin puida Reinikaisen ja viranomaisten välejä tässä suhteessa. Että pysytäänpäs syytteessä nytten. Olkaa hyvä ja jatkakaa. Selvä, puheenjohtaja. Olisin vain halunnut muistuttaa Reinikaista siitä, että tässä ei todellakaan ole kyseessä ajojahti, vaan yritetään vain selvittää että... Puheenjohtaja: Anteeksi nyt vain Teosto. Tässä on kysymyksessä syyte, jota ajaa virallinen syyttäjä ja te olette asianomistajan puolesta te ja verottaja yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja esittänyt omat korvausvaatimukset ja ne on tämän oikeudenkäynnin kohteena, ei Reinikaisen väittämä ajojahti, oli se sitten keksitty tai todellinen. Se ei käräjäoikeutta tässä asiassa kiinnosta, koska mä en näe mitä merkitystä sillä olisi näyttönä edes koko asiassa. Syyte, jonka syyttäjä on nostanut eikä ole edes väitettäkään, ei se ole syyttäjän syytä, jos aihetta olisi, niin sekin käsiteltäisiin jossain muualla kuin täällä. Nyt käsitellään tätä syytettä ja pysytään tässä syytteessä. Hyvä, eli teidän asemanne Scandexassa oli tehtaanjohtajan asema ja sitten sen jälkeen te perustitte tämän NTC:n. Tai siinä samoihin aikoihin NTC alkoi jo markkinoida kertomanne mukaan ja kerroitte, että perustettiin Unkariin yhteisyritys ja yhteisyritys myös Eestiin. Olisin ihan vain tarkentavana kysynyt, että mitä niissä tehtiin niissä tehtaissa. Puheenjohtaja: Vastatkaa kysymykseen, sen minkä tiedätte. Reinikainen: Unkarissa tehtiin V-nollia sekä valmiita kasetteja ja tiedoksi, että myöskin Nokia-merkkisiä tuotteita ja ensimmäisiä Nokia-merkkisiä kasetteja, joita on maailmalla tehty. Eestissä taas valmistetaan videokasettikoteloita, on valmistettu jo vuotta tänä päivänä. Joo, eli olitteko tietoinen tästä kasettimaksuasiasta Scandexan ajoilta. Olitteko tietoinen? Reinikainen: Siis mikä tämä kysymys nyt on? Olitteko tietoinen valmistajan ja maahantuojan ilmoitus-velvollisuudesta? Kertoisitteko nyt oman käsityksenne, minkälainen se valmistajan velvollisuus on ollut. Reinikainen: Se on täällä jo tullut tarkkaan esille, minä en pysty sitä kuvaamaan sen paremmin, että siis valmistaja on velvoitettu Teostolle kertomaan valmistamistaan määristä ja myynneistä ja Teostolla on oikeus tämän tarkastamiseen yhtiön kirjanpidossa. Eli tuossa syötyäni jo kävinkin läpi näitä hintoja, ostohintoja, joilla NTC on ostanut ja ilmoitukset. Ilmoititte, että ette tunne asiaa. Olisiko niistä Citylink pystynyt maksamaan tämän niin kutsutun kasettimaksun. Millä perusteella sitten tuossa markkinointikirjeessä, eli kirjallinen todiste 37, ja siihen jätetty lisäsivu? Reinikainen: Koskeeko se Etroniaa, jos oikein ymmärsin? No minä kysyn sitten sen saman asian NTC:n ja Citylinkin välisestä

14 kaupankäynnistä, että oliko hinta sen tasoinen että se sisälsi tai että se olisi voinut sisältää kasettimaksun? Eli minkälaiseksi te katsotte sen kasetin valmistuskustannuksen ja mistä ne muodostuu? Reinikainen: Siis kasettihan yksiselitteisesti muodostuu siitä rungosta, jota Scandexa mm. valmisti myöhemmin Unkarissa. Tällainen tyhjä runko, sitten on olemassa latauskone, joka toimii täysin automaattisesti, se ei tarvitse mitään fyysistä apua, joka lataa oikean minuuttimäärän tällaiseen tyhjään kasettirunkoon ja siitä syntyy valmis kasetti. Tässä kasetin valmistamisessa ei ollut muita toimenpiteitä. Sen pakkaaminen on asia erikseen. Kasetin kustannus syntyy V-nollasta, niin sanotusta kasettirungosta, magneettinauhan metreistä ja siitä kustannuksesta, joka lasketaan tämän työn osuudeksi sillä automaattikoneella. Tämä kone tekee tällaisen tuotteen muutamista sekunneista pisimmillään vajaaseen minuuttiin, ehkä puoleen minuuttiin. Eli teillä ei ole käsitystä niistä kustannuksista. Paljonko ne markkamääräisesti olivat? Reinikainen: Minähän juuri kerroin niistä. Paljonko ne markkamääräisesti olivat? Reinikainen: Näitä on erilaisia hintoja, että tänä päivänä tuollainen runko, jota meidän tehtaamme ostaa, siis kun puhutaan Ruotsista tai Eestistä, niin se maksaa noin markan. Magneettinauha maksaa noin markkaa. Siis 50 markkaa maksaa sellainen kela, jossa on noin 6000 metriä. No, tuotemaksukustannuksia joka tapauksessa on tämä kirjallinen selvitys 37. Tässä on kaksi sivua, molemmissa markkinoidaan Dexa-kasettia. Luen itse täältä jos haluatte. Reinikainen: Ei, se on tässä. Eli siinä tekstikohdassa NTC:n myyntihintojen jälkeen kerrotaan sisältävän Teosto-maksun. Mihin tämä perustuu? Reinikainen: Kuten laki edellyttää, se perustuu siihen, että Teosto-maksusta vastaa maahantuoja tai valmistaja. Ja kun me ostimme näitä joko maahantuojalta tai valmistajalta, niin ne sisälsivät tekijänoikeusmaksun. Maksu kyseisestä kasetista on ollut 8,10 markkaa. Reinikainen: Siitä huolimatta. No muutitteko markkinointitietojanne tuossa vaiheessa? Reinikainen: En. Entä sitten tässä samassa kirjallisessa todisteessa toimitusehto vapaasti tehtaalla heti sen sisältävän Teosto-maksun samaten kuin toisessa markkinointikirjeessä toimitusehto vapaasti tehtaalla. Millä perusteella käytitte tällaista markkinointitietoa? Reinikainen: Väitän, että yhtään sellaista lähetyslistaa tai laskua ei ole, jossa esiintyisi että tavara olisi toimitettu muualta kuin Hämeenlinnasta. Jos tässä puhutaan tehtaasta Hämeenlinnassa, joka on tehdasrakennus, on siellä ollut Scandexan tehdas, niin sillä tarkoitetaan juuri tätä Hämeenlinnan toimipistettä, sen varastoa ja sitä teollisuusrakennusta. Miten sitten tässä markkinointikirjeessä puhutaan myynti Kuormakatu 2"? Reinikainen: Koska Kuormakadulla 2:ssa toimi Taina Artukka, joka tuli yhtiön palvelukseen, jos en väärin muista niin aivan 1992 alussa ja hänellä oli myynti- ja markkinointi NTC Internationalilta siitä ajankohdasta. Eli palaan tähän kohtaan vielä hetken päästä, mutta tuossa kun puhuitte siitä, että kun se Dexa-kasetin kansi tilattiin mainostoimistolta, niin milloin se tilattiin? Reinikainen: Anteeksi? Milloin se Dexa-kasetin kansi tilattiin sieltä mainostoimistosta. Kansioon merkittiin Valmistaja NTC. Reinikainen: Uskoisin että se työ on tehty empilossa No mitä sitten 1992 vielä Dexa News:ssa, eli kyseessä on ilmeisestikin Dexakasetti, joka sisältää sen tiedon että valmistaja on NTC International, niin miten vielä tuossa

15 vaiheessa olette voinut sitten ilmoittaa tällaisia myyntiehtoja, kun äsken puhuitte siitä, että Scandexa valmisti ne kasetit. Eli ilmeisesti tarkoititte, että tässä vaiheessa Citylink valmisti ne kasetit 1992? Reinikainen: En minä ole väittänytkään, että Scandexa valmisti ne. Aha, no sitten kuulin väärin. Eli Citylink valmisti ne ja NTC myi Dexanimellä? No missä se Citylinkin tehdas sitten sijaitsi? Reinikainen: Kuormakatu 2:ssa. Niin, sehän on Turussa? Mielestäni äsken te sanoitte, että ne oli Hämeenlinnassa valmistettu. Reinikainen: Mä en oikein ymmärrä tätä. Miten tää tässä nyt menee? Pakkaus ja päälikuoret Hämeenlinnassa. Eli vapaasti tehtaalla Hämeenlinnassa te myitte kasetteja silloin kun tehdas toimi Kuormakadulla Turussa? Reinikainen: Kyllä, siis kaikki toimitukset tapahtuivat Hämeenlinnasta, Hämeenlinnan varastosta, kaikki laskutus tapahtui Hämeenlinnasta Hämeenlinnan varastosta. Mitään toimituksia ei ole tapahtunut mistään muualta NTC:n nimissä. Yhtään rahtikirjaa tai lähetyslistaa ei ole, jossa olisi jokin muu kuin Hämeenlinnan osoite NTC:n toimituksissa. Mikä tehdas siellä sitten oli? Reinikainen: Siellä oli Scandexan vuonna 1988 rakentama tehdaskiinteistö, jossa NTC toimi, jonka ostin Scandexan konkurssin jälkeen siinä realisointihuutokauppatilanteessa, joka Hämeenlinnassa silloin pidettiin ja NTC toimi siinä. Ja Citylinkin tehdas oli Turussa? Reinikainen: No kyllä. Jaa, no. Miten te tiesitte sitten, että kun tässä asiassa väittämänne mukaan Citylink valmisti ja Citylinkillä oli tehdas, niin miten te tiesitte siellä Hämeenlinnassa, että paljonko niitä kasetteja on mahdollista myydä vapaasti tehtaalla, eli että voi mennä hakemaan? Reinikainen: Anteeksi? Eikö vapaasti tehtaalla tarkoita sitä että ne on saatavissa siellä? Reinikainen: Hämeenlinnassa? Me emme ole koskaan myyneet tavaraa mistään muualta kuin Hämeenlinnasta. Mutta miten tässä markkinointikirjeessä lukee, että myynti Turussa Kuormakatu 2? Reinikainen: Siellä oli meillä myyntikonttori. Taina Artukka tuli meidän palvelukseen vaihteessa, kuten aikaisemmin kerroin. Mitä sitten käsityksenne mukaan tällä vapaasti tehtaalla tarkoitetaan? Reinikainen: Että myytiin tavara Hämeenlinnasta, Hämeenlinnan varastosta ja me käytimme Hämeenlinnan kiinteistöstä sanaa tehdas. No valmistettiinko siellä kasetteja? Reinikainen: Ei valmistettu. Mitä siellä tehtaalla valmistettiin? Reinikainen: Ei siellä valmistettu mitään. NTC toimi aikanaan siellä. Siellä ei valmistettu yhtään mitään, mutta meillä oli työntekijä varastossa, hänen nimensä oli... tai joka tapauksessa, hän hoiti meidän lähetystoimintaa ja myöskin tuotteiden pakkaustoimintaa. Hän pakkasi tuotteita, eli siihen tuotepakkaukseen. Eli jos nyt vielä palataan sitten siihen kansimerkintään eli 1991 sen oli mainostoimisto tehnyt ja se on nyt teidän mielestänne virheellinenkö? Reinikainen: Siis se on tehty vuonna , eikä se ole millään tavalla virheellinen. Se pääsääntöisesti kertoo oikeat asiat. Eli oliko se mainostoimiston ratkaisu, että siihen kirjoitetaan Valmistaja

16 NTC? Reinikainen: Ei mainostoimisto ole sitä varmaan meiltä kysynytkään. Me olemme tilanneet tämän pakkauksen ja he ovat käyttäneet sitä sellaisena tekstinä kuin he ovat asian ymmärtäneet, siis laatineet, siihen ei ole ilmeisesti ollut syytä sen syvemmin paneutua. No reklamoitteko te siitä mainostoimistolle, siitä tekstistä? Reinikainen: Ei ollut ennen tarpeen, koska eihän kukaan ole reklamoinut ennen tätä tilaisuutta. No entä sitten teidän kirjalliseksi todisteeksi jättämänne maailmanmarkkinahintaiset tarjoukset tai ne, jotka todistavat maailmanmarkkinahintaan. Eli ne sisältävät kasetteja, niin vastaavatko nuo tarjoukset Dexa-kasetin laatua? Reinikainen: Tähän on helppo vastata. 80-luvun lopulla Dexa osti näitä kasetteja maailmanmarkkinahintaan ja pakkasi niitä omiin pakkauksiinsa, juuri samoja tuotteita Hong Kongista, ja vain pakkasi ne omiin pakkauksiinsa. Niistä käytettiin nimeä Dexa copy. Asiapaperit löytyy kyllä, jos välttämätöntä, Scandexan kirjanpitoaineistosta. Eli niihin merkittiin Dexa copy? No mitä sitten ne, joihin ei merkitty Dexa copy? Reinikainen: Saattoi olla esimerkiksi Dexapro-merkkisiä, tai oliko tässä minkähän merkkisiä, tässä myydään Dexa HGX merkkisiä, ja niihin ja Dexa Pro HGX ja ynnä muuta. Merkit saattoivat olla siis mitä tahansa. Useimmiten niillä pyrittiin luomaan mielikuvia. Eli sama tuote pakattiin vain eri lailla? Tällä Pro:lla ei ollut mitään merkitystä? Reinikainen: Kyllä,se oli muovipakkauksessa. Se pakattiin Hämeenlinnassa. Ja teidän mukaan näiden tarjouskirjeiden mukainen laatu vastasi kaikkia Dexa-kasetteja? Reinikainen: Tämän asian tuntee paremmin sitten tämä valmistaja, että minkälaista nauhaa hän käytti. On parempi, että kysytte häneltä mitä eroa näissä on. Puheenjohtaja: Seuraavaksi asianvalvoja Kemppainen (uudenmaan lääninverovirasto) Kemppainen: Palaan hieman tähän Scandexan aikaan, eli mikä teidän asema oli Scandexassa, tai silloin sen nimi oli jo Sukabu, siinä konkurssiin asettamisen aikoihin? Reinikainen: Hallituksen varajäsen. Kemppainen: Kuka sen liikkeen toiminnasta silloin vastasi konkurssihetkellä tai siinä keväällä 1991? Reinikainen: Jälkeenpäin mä olen ymmärtänyt, että siitä vastasi Roiha ja Arpiainen, jotka olivat edellisen hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja vielä vuoden alkuun tai siihen viimeiseen hallituksen muutokseen. Minullahan oli ainoastaan tehtaanjohtajan virka koko aikana. En koskaan siis ollut toimitusjohtaja enkä hallituksen puheenjohtaja. Kemppainen: Oliko teillä oikeus kirjoittaa Scandexan toiminimi silloin keväällä 1991? Reinikainen: No en ole ihan varma, mulla on ollut sellainen käsitys, tästä mä en ole ollut kyllä varma, että poistettiinko multa prokura vai ei. Sitä ei ole kukaan kritisoinut, en mä tiedä enkä muista. Kemppainen: Puheenjohtaja, minä viittaan siihen keskiviikkona huomiota herättäneisiin lisätodisteisiin liite I, siinä ne seikat sinänsä todettiin riidattomiksi ja nyt vähän niin kuin Reinikaisen muistin virkistämiseksi totean että tähän on merkitty, että prokura on lakannut ja teidät on merkitty hallituksen varajäseneksi, kuten sanoitte. Kuka on hallituksen varsinainen jäsen Vesa Pakarinen? Reinikainen: En muista. Kemppainen: Kuka teidän käsityksenne mukaan silloin edustaa ensisijaisesti osakeyhtiötä, hallituksen jäsen vai hallituksen varajäsen?

17 Reinikainen: Hallituksen jäsen. Kemppainen: Pyydän, että Harju näyttää Reinikaiselle todistetta 40. Saattaa olla, että se on myös todisteessa 2, mutta tarkoitus on näyttää tätä Scandexan ja Citylinkin välistä sopimusta, onko se.. Se ei ole meillä. Kemppainen: Ottakaa myös esille se todiste numero 2. Se on kahteen eri otteeseen. Mulle on pikkuisen epäselvää nämä 40 ja nämä todisteet. Puheenjohtaja: Todiste 40 käsittää sivun 315, 316, 317, 318. Sitten tässä on näköjään se sopimus, se on kuitenkin tässä jossain yhteydessä ollut. Puheenjohtaja: Se on 313, 314. Niin, 313, mihin tämä nyt sitten loppujen lopuksi kuuluu? Puheenjohtaja: Se kirjallinen todiste loppuu sivuun 320, mutta tässä on jostain syystä sivujen 319 ja 318 välillä, siis se on sivu 313 ja 314. Onks nyt neljääkymmentä? Puheenjohtaja: On näköjään, mutta alkaa sivulta 315. Ne on ilmeisesti näiden vastatodistusten liitteenä jostakin syystä nämä pöytäkirjat ja sopimukset. Kemppainen: Jos Harju ottaa todisteen 2 ja todisteen 40.Ilmeneekö todisteesta numero 2, missä ominaisuudessa Reinikainen allekirjoitti sopimuksen Scandexa Oy:n nimissä? Reinikainen: Tehtaanjohtajana. Tuossa sitä ominaisuutta nyt ei näy, mutta ei tuota sopimustakaan kukaan aikaisemmin kritisoinut, ei myöskään yhtiön hallitus. Kemppainen: Sitten tätä sopimusta ei ole allekirjoittanut hallituksen varsinainen jäsen Vesa Pakarinen. Reinikainen: Ei ole harmaata tietoa. Kemppainen: Jolla on ensisijainen oikeus edustaa yhtiötä. Nyt mennään taas syytteen sisällöstä ja merkityksestä aika pitkälle, jos pitäydytään tässä Scandexassa ja sopimuksen allekirjoituksessa. Kemppainen: Sitten kysyn todistetta numero 40 ja sitten laskuja 313 ja 314 ja kuka nämä on laatinut NAUHA 3 / I Reinikainen: Siis mitä se laatiminen tarkoittaa, kirjoittanut puhtaaksi, vai? Kemppainen: Niin, kirjoittanut puhtaaksi. Reinikainen: En osaa sanoa. Kemppainen: Osaatteko sanoa, miksi siinä todisteessa 2 sopimuksen ehdossa 7 annetaan osapuoliksi Dexa ja NTC kun sopimuksen 1 kohdassa puhutaan Dexasta ja Citylinkistä? Reinikainen: En osaa sanoa. Kemppainen: Osaatteko sanoa todisteen 2 kohdassa 6, miksi siihen on kirjoitettu ehto, että siinä tapauksessa että Dexa ajautuu suoritustilaan tai konkurssiin, ei Citylink ole velvollinen suorittamaan ostoistaan maksamattomalta tai kuittaamattomalta osin Dexalle muuta kuin 30 % saatavan bruttosummasta. Reinikainen: Neuvottelujen tuloksena ja Kuusiston vaatimuksesta. Kemppainen: Saattoiko Kuusisto olla tietoinen Dexan mahdollisesta suoritustilaan ajautumisesta? Reinikainen: Ei ollut kukaan tietoinen, mutta sopimus pyrittiin tekemään kaiken kattavaksi, ettei kukaan huijaa. Kemppainen: Pyydän Harjua näyttämään Reinikaiselle sivuilla 313 ja 314 olevaa sopimusta. Miksi siinä on kirjoitettu, että jos jompikumpi osapuoli ajautuu suoritustilaan tai konkurssiin, on osapuolilla oikeus palauttaa maksamattomat tuoteostoksensa myyjälle ilman että myyjällä olisi oikeutta eri korvaukseen. Miksi tässä ei todeta, että siinä tapauksessa että Dexa ajautuu suoritustilaan tai konkurssiin?

18 Reinikainen: Anteeksi? Kemppainen: Mistä mahtaa johtua, että joulukuussa 1990 tehdyssä sopimuksessa tämä ehto 7 on mielestäni huomattavasti erilainen kuin kolmea kuukautta myöhemmin tehty sopimus, sopimuksen kohta 6? Reinikainen: Olihan siinä ihan eri osapuolet sopineet asiasta. On painettu lomake, joka tehdään kaikille. Kaikki hyväksyvät saman niin kuin itsestään selviönä. Näistä neuvotellaan ja sovitaan ja tässä on ollut kaksi täysin eri osapuolta täysin eri lähtökohdista. Kemppainen: Kun te olette edustanut siinä Scandexaa molemmissa sopimuksissa... Reinikainen: En ole. Kemppainen: No teidän nimi on siellä Scandexan edustajana. Anteeksi, joo... Markku Roiha on, joo, korjaan. Reinikainen: Musta tässä on ihan riittävä selvitys. Kemppainen: Miksi tässä Scandexan ja Citylinkin välisessä sopimuksessa puhutaan Scandexasta, vaikka yhtiön nimi oli muutettu jo aikaisemmin? Reinikainen: Kuten kerroin niin nämä neuvottelut käytiin Nämä sopimusneuvottelut käytiin 1990 loppuvuonna. Tuli vahvasti tässä aikaisemmin hyvin esille. Kemppainen: Siis sitä ei ole sopimukseen korjattu? Mitähän tämä nyt vaikuttaa syytteeseen, että jossain olisi väärä nimi ja vielä semmoinen yhtiö, joka ei tähän syytteeseen edes liity. Onko tämä nyt turhaa tenttaamista? Käydään nyt siihen asiaan, siihen syytekuvaukseen vihdoinkin. Reinikainen: Eihän niitä jatkuvasti uusita. Kemppainen: Pyytäisin Harjua näyttämään Reinikaiselle todistetta 41, liittyy vaihtoomaisuuskauppaan Scandexan ja Citylinkin välillä. Missä ominaisuudessa Reinikainen myi tämän vaihto-omaisuuden Scandexan nimissä Citylinkille? Reinikainen: Tehtaanjohtajan ominaisuudessa. Syyttäjä: Miksi myyjänä ei ole Vesa Pakarinen, joka on vastannut yhtiön toiminnasta varsinaisena jäsenenä? Reinikainen: Niin kyllähän se osakeyhtiössä on sillä tavalla niin, että asiat on niin, että hallituksen jäsenet harvemmin päivittäistoiminnoissa ja rutiineissa ottavat osaa, se on ani-harvoin. Kyllä ne hallituksen kokoukset tapahtuvat joskus, mutta ei siellä kauppakirjoja ja kauppaa tehdä, vaan ne tekee toimiva organisaatio, johonka minä kuuluin tehtaanjohtajana. Kemppainen: Oliko teillä oikeus edustaa sitä osakeyhtiötä Citylinkin ja Scandexan välisissä sopimusneuvotteluissa ja sopimuksen allekirjoitushetkellä ja tämän vaihto-omaisuuden myynnin hetkellä, kun teillä ei ollut enää prokuraoikeutta ja te toimitte ainoastaan hallituksen varajäsenenä? Mä en nyt ymmärrä tätä kysymystä. Tämä ei koske syytettä, jos se yhtiö on sen hyväksynyt, niin mitä teillä on siihen nyt mitään tekemistä enää? Miten se liittyy tämän syytteen kuvaan? Me jauhetaan tässä loputtomiin ja onko tässä mitään järkeä? Kemppainen: Kyllä me ollaan aika pitkään.. Puheenjohtaja: Ennen kuin jatketaan niin mä kysyisin ensiksi syyttäjältä tai jos jollain muulla on parempaa tietoa, että niin kuin kaupparekisteristä ilmeni niin Scandexan toimivaan johtoon kuuluivat Arpiainen ja Roiha, eikö niin. Nämä olivat sen muodollisia vastuuelimiä, eikö niin. Ja Reinikainen oli hallituksen varajäsen sillä hetkellä kun nämä asiat tapahtui. Onko nyt syyttäjän tai jonkun muun tiedossa jotain tähän Scandexaan tai Sukabuun tai sen konkurssiin, olis liittynyt jotain rikollista tai muuta tällaista. Onks tässä mistään muusta kysymys tän Scandexan osalta kun siitä, että tässä on mennyt yritys nurin? Kemppainen: On kyse siitä, että Citylink on saanut avun, tällä on ajallinen yhteys ja.. Puheenjohtaja: Citylink on saanut avun Arpiaisen ja Roihan yhtiöstä, jossa vain Arpiaianen ja Roiha on ollut hallituksessa. Kemppainen: Arpiainen ja Roiha eivät ole olleet hallituksen jäseninä ainakaan enää helmikuun 1991 jälkeen. Kumpikaan ei ole ollut. Puheenjohtaja Kukas silloin on ollut?

19 Kemppainen: Hallituksen puheenjohtajaa ei ole, varsinainen jäsen on Vesa Pakarinen, varajäsen Yrjö Reinikainen. Tässä lukee toimitusjohtaja Markku Roiha on eronnut, Yrjö Reinikaisen prokura on lakannut. Herra puheenjohtaja, jopa verottajan edustajan pitäisi tietää, että erilaisissa yhtiöissä erilaiset henkilöt, joilla ei välttämättä ole kaupparekisterin mukaista nimenkirjoitusoikeutta ehkä enää, tekevät sopimuksia yhtiön puolesta, jos yhtiö nämä hyväksyy, siihen on ollut joku etukäteinen tai jälkikäteinen tai joku muu ihmeen valtuus ja tämän asian jauhamisesta ei ole yhtään mitään hyötyä. Se on nyt järjetöntä yksinkertaisesti. Puheenjohtaja: Mitä te yrittätte näyttää? Kemppainen: En mä varmaan yritä enempää, jos tuli selväksi, että Roiha ja Arpiainen eivät ole olleet hallituksen jäsenenä. Hallituksen varsinainen jäsen ei ole toiminut millään tavoin yhtiön lukuun ja hyväksi keväällä... Mihinkähän tämä perustuu? Kemppainen: Ei ole näytetty mitään, täällä on varajäsen joka.. Mulla on Scandexan kaikki asiakirjat, ette te voi väittää että joku ei ole mitään tehnyt koskaan. Täällä on pari kolme asiakirjaa Scandexalta. Kemppainen: Saanko mä kertoa loppuun? Mä en nyt ymmärrä mitä tämä... Puheenjohtaja: Annetaan Harjun ensin vastata. Ei edes päädytä siitä asiasta mihinkään. Mä en ymmärrä tätä asennetta, että sillä pitäisi olla jotain niin kuin merkitystä siinä. Kemppainen: Täällä on todisteeksi hyväksytty tämä Scandexan ja Citylinkin välinen sopimus ja nämä vaihto-omaisuutta koskevat kauppakirjat. Riidattomana on pidetty tätä Scandexan tai Subakun organisaatiota keväällä Puheenjohtaja: Niin tästä käytiin keskiviikkona keskustelua ja nyt mä odotan, että mihin nämä todisteet johtaa. Kemppainen: Niin, ainut joka yhtiön hyväksi ja lukuun on keväällä 1991 toiminut, on näiden seikkojen perusteella hallituksen varajäsen Yrjö Reinikainen ja tässä väitetään että se suunnitelmallisuus lähtee täältä. Tässä on yksi ainut henkilö toiminut tämän Scandexa nimissä ja vaikuttanut siihen. Hänellä on ollut se vaikutusvalta ja mahdollisuus Citylinkin toiminnan aloittamiseen. Minusta tässä on niin kuin täällä on käsitykseni mukaan, niin kuin joku sanoikin, ainakin ajallinen yhteys. Minä väitän, että tässä on myös asiallinen yhteys Scandexan loppumisella ja Citylinkin toiminnan aloittamisella. Näillä kaikilla pyritään sitä näyttämään. Puheenjohtaja: Selvä Minun päämieheni tässä huomautti, että hänellä on vuonna 1990 annettu tehtaanjohtajana tehtävä myydä nämä laitteet, koneet, laitteet, muut tarvikkeet. Se näkyy siitä edellisestä paperista, että ehkä se valtuutus on, jos ei sitä ole lakkautettu, niin edelleen toimii. Jos me sanomme, että täällä on kolme tai kaksi asiakirjaa sieltä keväältä 1991 Scandexasta, niin on minusta vähän pelottavaa väittää, että vain herra Reinikainen on toiminut yhtiön puolesta. Siellä on varmaan syntynyt jotain muitakin papereita. Eihän näin pienestä asiakirja-aineistosta voinut tehdä päätelmää. Puheenjohtaja: Tämä rupee olemaan sitten loppulausuntojen asia, että jatketaan. Mutta kun kysely menee nyt semmoisiin, millä ei ole tekemistä. Kemppainen: Muutamalla sanalla palaan siihen Scandexan osakkeiden kauppaan, kun Yrjö Reinikainen Ky myi osakkeet Kuusistolle, eli te sanoitte, että te ette olisi itse niitä ostanut silloin. Kerroitteko te mitään... Reinikainen: En sanonut. Kemppainen: Minä en olisi ostanut Scandexan osakkeita tänne on kirjoitettu teidän sanoneen. Mutta tässä menee nyt turhaa aikaa myös, että tässä käydään läpi nämä. Mitä te kerroitte Kuusistolle Scandexan taloudellisesta tilasta silloin keväällä Reinikainen: En muista. Useissa asioissa Kuusistolla on kyllä huomattavasti parempi muisti kun mulla. Kaikkea en muista.

20 Kemppainen: Sitten haluaisin tarkentaa sitä, että kun olitte myyneet tämän Yrjö Reinikainen Ky:n yhtiöosuuden Vesa Kuusistolle, niin missä asemassa te siellä sitten sen jälkeen toimitte, kun muistan teidän sanoneen, että niitä vanhoja asiakassuhteita hoiditte. Reinikainen: Minulla ei ollut mitään virallista asemaa, mutta minä olen melko avoin luonne, että ei minulla ollut mitään estettä auttaa Kuusistoa tämän osakeyhtiön hoidossa, sikäli kuin ne jos ne liittyi jotenkin minuun tai kuului sinne Hämeenlinnaan, koska Paananen oli siellä. Tällaisissa asioissa olen saattanut auttaa, mutta mitään sellaista virallista minä en tehnyt Takarajan asioiden puolesta. Kemppainen: Näistä Citylinkin ja NTC:n välisistä kuittauskäytännöistä on ollut paljon puhetta, eli kenen aloitteesta näitä kuittauksia on tehty. Reinikainen: Kuten asiakirjoista ilmenee, Paanasen poliisikuulustelu, hän kertoo että hän on kysynyt minulta voidaanko tehdä kuittauksia. Olen vastannut, että selvitä se laillisuuspuoli. Hän selvitti laillisuuspuolen eikä sen jälkeen enää kysynyt näiden kuittausten osalta, vaan suoritti ne henkilökohtaisesti sen mukaan kuin katsoi itse tarpeelliseksi. Kemppainen: Sellainen kysymys tästä videokasettien pakkauksesta, kun siellä luki, että valmistus Oy NTC International Ltd. Kuka teidän mielestänne oli valmistajana vastuussa siitä videokasetin laadusta? Reinikainen: Kyllä muuten myyjällä niin kuin yleensä on, niin myyjä ja markkinoija ottaa ns. reklamaatiovastuun. Jos meille reklamoitiin, niin kyllä me sitten annoimme tilalle uudet tuotteet ja näin kieltämättä, eittämättä aina joskus kävi. Kemppainen: Miten teidän mielestänne asiakas, jonka nauhuri esimerkiksi meni epäkuntoon siitä, niin miten hän löysi sen videokasetin valmistajan? Reinikainen: Kuten sanottu niin Dexan tuotemerkin omistaja oli hyvin tiedossa, että se NTC International mainittiin tässä pakkauksessa ja jos jotain reklamoitavaa oli, niin se tapahtui meille ja me vastasimme näistä reklamaatioista. Yleinen käytäntö oli meillä, että tämä reklamaatio hoidetaan aina hyvin, koska se on paras myyntivaltti mitä me voidaan tehdä, että reklamointitilanteet sieltä hankitaan aina hyvä asiakaskontakti. Meillä hoidettiin hyvin, se oli semmoinen perusperiaate. Kemppainen: Mikä mahtoi olla NTC:n myyntikate näissä videonauhoissa, puhutaan nyt tämmöisestä kolmen tunnin nauhasta? Jätetään nämä erikoisnauhat pois, siihen jo vastasitte. Reinikainen: Katehan oli kohtuu pieni, mutta täällä on hyvä esimerkki siitä, että nähdään tuossa selkeä hinta, jolla me myydään, niin siitä voi laskea sen. Se on täällä todisteaineistossa, että sitä on multa turha kysyä. Kemppainen: Mikä teidän mielestänne on sitten kohtuupieni myyntikate? Reinikainen: Se on se kilpailutilanteen edellyttämä myyntikatetaso, että en kyllä muista sitä. Myyntitarjouksesta, joka täällä on, niin siitä näkee selkeästi näiden tuotteiden myyntikatteen. Kemppainen: No voisitteko sanoa jonkun haarukan siihen? Reinikainen: Kuten sanoin niin jos minä nyt otan sen silleen, että ryhdytään laskemaan niin siitä sen sitten näkisi. Kemppainen: Puheenjohtaja Kemppainen: Sitten pyydän, että otetaan se todiste 37 esiin, vaikkapa sieltä se sivu 173. Tässä on eri hintaisia nauhoja, niin jos Reinikainen kertoisi tuommoisen E-200 nauhan myyntikatteen, Pro HGX. Reinikainen: Minä otan tästä noin hatusta, niin se lienee ollut noin parinkymmenen prosentin, hieman vajaata, ehkä viidentoista prosentin luokkaa. Kemppainen: Eli se on markkoina? Reinikainen: Niin, ehkä 2-3 markkaa, siinä nurkilla. Kemppainen: Pyydän, että Reinikaiselle näytettäisiin todistuskappale 39, sieltä sivuja Kysymys kuuluu, että marras-joulukuussa 1991 NTC:n ostama E-200 Pro -kasetin hinta on ollut 12,18 markkaa, niin onko siinä Reinikaisen mielestä silloin prosentin myyntikatteesta kysymys, kun ulosmyyntihinta on 20,50 markkaa? Reinikainen: Kyllä siinä on. Kun siihen liitetään kansilehti, kolmen markan muovikotelo,