Pos.25. Käsittely "Raastupa ratkaisee, oikeus oikaisee" v.2000 Pos.3.2 Vesa Kuusisto todistelutarkoituksessa

Transkriptio

1 Pos.25. Käsittely "Raastupa ratkaisee, oikeus oikaisee" v.2000 Pos.3.2 Vesa Kuusisto todistelutarkoituksessa Vesa Kuusistoa kuullaan todistelutarkoituksessa ja ensimmäisenä kysyy Asianajaja Harri Niinimäki. Kuuleminen seuraavassa kokonaisuudessaan. Nauha 4.1 Niinimäki: Mä pyytäisin aivan lyhyesti aluksi kertomaan työhistoriasi 80-luvulla ja sitten miten oli Scandexassa, mitä tehtäviä siellä teit. Kuusisto: Herra puheenjohtaja, arvoisat oikeuden jäsenet, syyttäjä. Vuonna 1978 ostin tällaisen pintakäsittelyalan konkurssipesän. Vuokrasin tilat täältä - se oli Helsingissä, Malmilla toimiva yritys ja pyöritin sitä Helsingissä niin kauan kunnes Helsingin kaupunki osti tämän kiinteistön, teki vuoden vuokrasopimuksen ja vuoden jälkeen ilmoitti, että se laitos tai rakennus puretaan. Tilalle oli asemakaavassa merkitty linja-autojen kääntöpaikka. Niinimäki: Kauanko tuo yritys toimi, missä vaiheessa sinä luovuit siitä? Kuusisto: No siinä vaiheessa sitten - Riihimäen kaupungin kanssa - neuvottelujen jälkeen kaupunki rakensi meille hallin sinne ja siellä alkoi toiminta tuossa 80-luvun alkupuolella, anteeksi Totesin, että toiminta ei kannata ja myin yrityksen pois 1983 syksyllä. Sen jälkeen olin pintakäsittelylaitoksella työnjohtajana Tampereella, kunnes 1985 syksyllä siirryin Scandexa Oy:n palvelukseen piirimyyntipäällikön ominaisuudessa, alueena Länsi-Suomi ja tässä tehtävässä toimin kasettimyynnissä Länsi-Suomen alueella vuoteen Loppuvaiheessa toimin jonkin aikaa täällä myöskin tehtaalla tällaisissa tuotannonjohtotehtävissä ja sen jälkeen olin työttömänä, tai tein töitä mitä sain ihan loppuvuodesta menin sitten tapamaan Reinikaista, tavallaan ihan vain moikkaamaan kun ei oltu pitkään aikaan nähty ja siinä yhteydessä siten tuli, minä olin vähän saanut hajua siitä, että Scandexa oli lopettanut tämän videokasettivalmistuksen ja se tuli jutuksi siinä yhteydessä sitten ja taisi samalla kertaa olla käymässä siellä myöskin Heikki Metsäpuro ja asiasta keskusteltiin ja neuvotteluja jatkettiin sitten 1991 heti alkuvuodesta ja perustin sitten tämän tai ostin tällaisen pöytälaatikkoyhtiön Citylink Oy:n. Heikki Metsäpuron kanssa käytiin se tuolta Heinolasta ostamassa ja minä olin ainoa osakkeenomistaja. Siitä lähti sitten Citylink käyntiin. Niinimäki: Esittäisin todisteen numero 2, se on tämä päivätty Scandexan ja Citylinkin välinen sopimus, sanoisinko yhteistoimintasopimus. Pyytäisin Kuusistoa kertomaan, että mitkä olivat tavallaan hänen mielestään tuolloin ne edellytykset, joilla Citylink saattoi ryhtyä sitä liiketoimintaansa suunnittelemaan ja käynnistämään? Mihinkä seikkoihin se perustui? Kuusisto: No se perustui niihin seikkoihin, että rahaa ei liiemmälti ollut käytettävissä, joten ostaminen, laitteiston ostaminen ei voinut tulla kysymykseen. Täytyi yrittää päästä sellaiseen sopimukseen, että siihen pääsee melko pienin kustannuksin, jolloin ainoa vaihtoehto oli tämä, että koneet ja laitteet vuokrataan ja minulle mahdollisimman edullisin ehdoin. Tässä saattaa olla jotain sellaisia ehtoja, joita ei yleensä ole, mutta se johtuu siitä että mä halusin turvata myöskin omaa osuuttani. Niinimäki: No sitten asiakirjoista käy ilmi, että tämä Scandexa ajautui konkurssiin. Mitenkä se sitten taas vaikutti Citylinkin ja sinun asemaasi? Kuusisto: No se aiheutti erittäin vaikean tilanteen, että siinä ei vähään aikaan oikein tiennyt mitä tehdään tänään. Että tapahtuuko vielä jotain pahempaa, vaiko ei Niinimäki: Tästä sopimuksesta todistetta 2 siihen kuin asiakirjojen mukaan Citylink on sitten aloittanut toiminnan on kulunut monta kuukautta. Mitä näinä kuukausina sitten tapahtui? Kuusisto: No siitä meni hyvin suuri osa ajasta toimitilojen etsimisessä ja niitten, ennen kuin ne löydettiin ja mistä, niin siihen kului tämä väliaika. Se oli hyvin pitkä prosessi. Niinimäki: Tuliko tämä Scandexan konkurssi sinulle yllätyksenä? Olitko siihen osannut varautua? Kuusisto: Täysin yllätyksenä. Niinimäki: Mitä silloin oli puhuttu, kun täältä käy ilmi toisaalta, että sinä olet ostanut nämä Scandexan osakkeet Yrjö Reinikainen Kyiltä, niin mitä tietoa silloin tästä Scandexasta sait?

2 Kuusisto: No minähän tunsin yrityksen varsin hyvin vanhastaan ja tunsin myös henkilökohtaisesti nämä pääomistajat, enkä tiedä oliko siinä sitten muita omistajia ollenkaan, tarkoitan siis Roihaa ja Arpiaista, ja tiesin minkälaisia henkilöitä he ovat, että pitävät varmaan tarkkaan maineestaan kiinni, eikä tapahdu mitään tällaisia äkkinäisiä. Tää oli sitten yllätys, että Scandexa menikin yhtäkkiä konkurssiin. Niinimäki: Tuliko tämä NTC sitten sen jälkeen kuvioihin mukaan kun Scandexan taru oli päättynyt konkurssiin? Niinimäki: Miltä perustalta sitten NTC:n kanssa sopimuksia alettiin neuvottelemaan? Kuusisto: No tarkoitus oli, että saisin turvattua mahdollisimman pitkälle taas oman osani näissä sopimuksenteoissa ja että Scandexa ryhtyisi sitten markkinoimaan näitä kasetteja, anteeksi NTC ryhtyisi markkinoimaan kasetteja, koska se homma oli Scandexan kanssa jäänyt kesken. Sen piti olla sellainen pitkäaikainen systeemi Scandexan kanssa ja tietenkin toivoin, että se tulee olemaan NTC:n kanssa vastaavanlainen. Niinimäki: Mikä sitten oli kokemuksesi tästä kasettien tuotantotoiminnasta, mitä Citylink alkoi hoitamaan. Eli millä tavalla olit siellä Scandexassa sitten tähän puoleen osallistunut? Kuusisto: Anteeksi nyt mä en ymmärtänyt. Niinimäki: Että oliko tämä kasettien tuotantotoiminto jollakin tavalla sulle tuttua Scandexan ajoilta, kun kuitenkin Citylink alkoi siinä tiettyyn tuotannolliseen toimintaan? Kuusisto: Oli sillä tavalla, että olin seurannut sitä, mutta kun jossain vaiheessa on sanottu, että mä olisin ladannut videokasetteja Scandexalla, niin en ainoatakaan kappaletta, mutta kyllä mä muuten sen prosessin tiesin ja taas sitten tämä käytännön ammattitaito löytyi muualta, koulutus siihen työntekijöille. Niinimäki: No minä ajankohtana Citylink varsinaisesti aloitti sitten sen tuotannollisen toimintansa siellä Turussa. Kuusisto: Se alkoi aivan toukokuun loppupuolella, ihan touko-kesäkuun vaihteessa. Niinimäki: Kerro sitten, mikä oli sitten sen Citylinkin tavallaan henkilöstö ja mitä kukin siellä teki. Aloita omasta toiminnastasi, mitä sinä siellä teit, ja mitä muita henkilöitä oli ja mitä he tekivät? Kuusisto: No minä hoidin niin kokonaisvaltaisesti tätä toimintaa, hoidin myöskin laskutuksen, tavaroiden lähetystoiminnan, tilaushankintaa ja siellä oli kaksi työntekijää, jotka tekivät sitten, latasivat videokasetteja ja kaksi ihmistä niin periaatteessa tekivät kaikki muutkin tuotantotyöt, joihin osallistuin tosin itsekin mahdollisuuksien mukaan. Niinimäki: No milläs tavalla tämä byrokratiapuoli hoidettiin, tämä paperisota yhtiöön. Toisaalta siis laskutuksesta jo kerroit, että hoidit sen itse, oliko näin? Kuusisto: Joo, laskutuksen hoidin itse. Niinimäki: Millä tavoin hoidit niistä reskontran, liikevaihtoverotuksen ja sitten toisaalta kirjanpidon. Kuusisto: Matti Paananen kävi tekemässä noin kerran kuukaudessa reskontran, valmistamassa kirjanpitoaineiston kirjanpitoa varten, elikkä mapitti siis laskut ja päivitti reskontran ja sen lisäksi hän myöskin opetti minulle tätä atk:n käyttöä, joka oli jonkin verran outoa. Niinimäki: Kuka hoiti sitten sen kirjanpidon, varsinaisen kirjanpidon? Kuusisto: Varsinaisen kirjanpidon hoiti, en mä muista firman nimeä, mutta Vesa Haapalehdon yritys Turusta. Niinimäki: Kun Citylink aloitti tämän toimintansa silloin touko-kesäkuun vaihteessa kertomallasi tavalla, niin mitenkä itse näit ne liiketoimintaedellytykset. Mihinkä seikkoihin katsoit, että sulla on mahdollisuus yrittää harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa? Kuusisto: Kyllä mä siinä vaiheessa uskoin, että se onnistuu. Kasettien hinnat alkuvaiheessa oli mielestäni kohdallaan enkä nähnyt mitään estettä siihen, että se ei olisi onnistunut. Tämä kilpailu kiristyi sitten hyvin nopeassa tahdissa ja oli suorastaan epätervettä koskien nimenomaan kolmen tunnin videokasetteja, joilla kilpailtiin koko maassa. Muilta osin toiminta oli takuulla kannattavaa, niin kuin se oli alkuun myöskin kolmetuntisen osalta, mutta hyvin pian kilpailu meni hyvin epäterveeksi, että ei se varmaan kolmen tunnin kasetin osalta enää ollut kovin pitkään kannattavaa.

3 Oli pakko tulla alaspäin hinnoissa. Niinimäki: Ymmärsinkö oikein, että yhtiön tuotteiden hinnat toiminnan alkuvaiheessa olivat korkeammat kuin mitä myöhemmin, ainakin tämän kolmetuntisen osalta? Nimen omaan koskien näitä ns. merkkituotteita, joihin tämä kolmetuntinen kilpailu radiokaupan Costa Rica niin kuin mä olen sanonut joskus aikaisemminkin, niin sitä lukuunottamatta, niin kyllä se oli kannattamatonta. Niinimäki: Muistatko millä hinnalla sitten tätä radiokaupan Costa Rica pakettia eli satakasikymppistä syksyllä myytiin? Kuusisto: Syksyllä se myyntihinta, tämä meidän myyntihinta, se oli jotain noin 11,78 markkaa, sitä luokkaa, 12 markan luokkaa lvv 0%. Niinimäki: Voitko kertoa, millä hinnalla havaitsit sitä myytävän vähittäismyyntiliikkeissä eli sen jakeluketjun viimeisessä portaassa? Kuusisto: Kyllä, vähittäiskaupassa myytiin silloin kolmen tunnin videokasetteja ympäri Suomen 7 kappaletta 100 markalla, mikä tekee vähittäismyyntikappalehinnaksi jotain 14,20 markkaa, jotain sitä luokkaa. Niinimäki: Mikäs oli sitten toiminnan alkuvaiheessa, puhutaan kesäkuusta 1991, niin muistatko, että mikä olisi ollut tämän kolmetuntisen hinta sinulle? Kuusisto: Se oli alkuvaiheessa muistamani mukaan... Nauha 3 / II Kuusisto: Alkuvaiheessa muistamani mukaan noin 18 markkaa, sitten seuraavassa vaiheessa noin 15 markkaa. Niinimäki: Mitä muita pituuksia yrityksesi myi ja mille asiakaskunnalle tällainen myynti sitten suuntautui. Kuusisto: No kasettien pituudet oli pääsääntöisesti, joskus tehtiin 5 minuutin mittaisia kasetteja, 10 minuutista 240 minuuttiin aina 5 minuutin väleillä kaikkia pituuksia sai. Ja kauppa suuntautui enimmäkseen tälle ammattikäyttäjäpuolelle, jotka teki ohjelmia, kopioi niitä, joita sanotaan ammattikäyttäjiksi. Niinimäki: Oliko siinä asiakaskannassa sellaisia, joihin olit tutustunut toimiessasi Scandexan myyntipäällikkönä? Kuusisto: Kyllä oli. Niinimäki: Oliko sinulla jokin näkemys siitä, että millä tavalla tämän Citylinkin liiketoiminta sitten lähtee siitä kehittymään ja aloitko sitä kehittää? Jos oli niin kerro siitä. Kuusisto: Tarkoitus oli, että sitä kehitetään lähinnä tätä ammattikäyttöpuolta, koska kaikki tällä vähittäiskaupan sektorilla oli heikommat ja tällaisen eripituisen bulk-kasetin valmistus on yleensä kannattavaa. Niinimäki: Mikä oli sitten tällaisen sanotaanko asiakkaan tilaus, joka tuli, oliko se pelkästään jotakin mittaa, vai oliko kasettierissä eri pituisia kasetteja, joita asiakkaille myytiin? Kuusisto: Oli hyvin paljon eripituisia, lähes joka erässä. Niinimäki: Millä tavalla sitten sinun tehtaasi tai sinun yrityksesi sitten markkinoi näitä kasetteja näille omille asiakkaillesi? Kohdistuiko se nyt sitten eri tyyppisiin kasetteihin eri tavalla? Millä tavalla ylipäätään myyntityö tehtiin sun toimistossa? Kuusisto: No myyntityö tehtiin sillä tavalla, että jos ja kun saatiin johonkin mä puhun nyt ammattikäyttäjistä sellainen suhde aikaan, että he hyväksyivät meidän laadun ja toimitukset, niin sen jälkeen silloin tällöin soittelin, että paljonko nyt eikä siitä sen kummempaa ollut, kun he totesivat että toimii. Varsinaisesti tällaisen vähittäiskaupan puolelle, missä hintataso oli heikko, emme suunnanneet mitään markkinointitoimenpiteitä, mutta oli monta asiakasta, jotka käyttivät sekä eri pituisia nauhoja missä oli katetta, sitten myöskin tätä kilpailukasettia, niin ei voida sanoa näille asiakkaille että muut saavat, mutta et sitä tuutista. Se ei oikein onnistu. Niinimäki: Mennään sitten NTC:n osuuteen tästä myynnistä. Osaatko arvioida sen, mikä oli NTC:n osuus siitä myynnistä?

4 Kuusisto: Mä olen jossakin poliisikuulustelussa aikanaan heittänyt ilman minkäänlaista aineistoa, että se oli ollut 70 %, mutta tosiasiassa se on alle 60 % ollut. Niinimäki: Mä kyllä haluaisin perustelua sille, että miksi kerrot näin. Onko jotakin todellista tietoa, mihin tämä arvio perustuu kun se poikkeaa siitä poliisikuulustelusta. Mikä on tämä peruste, miksi? Kuusisto: Se perustuu Citylinkin kirjanpitoon, joka on tehty valmiiksi eikä se ole arvio. Niinimäki: Jos NTC:n osuus oli nyt kertomasi 50 % ja risat, mikä oli sen osuus sitten ostoista, mitä Citylink osti? Kuusisto: Joo, arvioisin että se olisi ollut 20 vai 20plus. Niinimäki: Mistä muualta sitten tämä muu 80 % ostoista tehtiin, jos se ei tullut NTC:ltä? Kuusisto: Se tehtiin pääasiassa Kauko-Idästä tyhjinä videokasetteina, myöskin videonauhana osittain ja Basfilta hyvin suuri määrä, sieltä tuli videonauhaa. Myöskin Ruotsista tuli videokasettikoteloita, siis näitä tyhjiä kasetteja. Niinimäki: Ja millä tavalla yhtiö sitten tätä omaa toimintaansa rahoitti, mistä kertyi rahat tähän liiketoimintaan? Kuusisto: Jaa, sehän lähti hyvin pienestä liikkeelle ja totuus on se, että kyllä me jouduimme käyttämään näitä liikesuhteita siinä että jos tuli isompi tilaus jostakin, niin ne ei nyt ollut ennakkomaksuja, mutta sanotaan että esimerkiksi NTC joskus avusti tässä materiaalin hankinnassa, että pystyttiin aloittamaan ja valmistamaan nämä tuotteet. Niinimäki: Eli ymmärsinkö oikein, että mitään pankkilainaa tai muuta yhtiö ei ottanut, vaan käytännössä aloitti sen käyttöpääoman rahoituksella hyvin pienestä? Kuusisto: Yhtiöllä ei olisi ollut mitään pankkilainan vakuudeksi osoitettavaa omaisuutta. Niinimäki: Sitten mennään tuohon Teoston ja Citylinkin väliseen suhteeseen. Mä ottaisin esille sieltä kirjallisen todisteen numero 34. Se on Vesa Kuusiston kirje Teostolle Siinä on näköjään liitekirjeenä , eli Teoston kirje on kaikille tuon päivämäärän pohjalta. Muistatko koska tällainen kirje on sitten Teostolle lähtenyt? Kuusisto: Tässä ei nyt näy päivämäärää, koska tämä on kirjoitettu. Niinimäki: Ei olekaan, mutta... Kuusisto: Mutta ihan muutama päivä tämän tapahtuman jälkeen mä olin vastaanottanut tämän kirjeen, joka on päivätty Niinimäki: No olitko ennen tuota kirjettä ottanut Teostoon yhteyttä? Jos niin koska ja mitä siinä yhteydenotossa oli sitten tapahtunut? Kuusisto: Otin yhteyttä kesäkuussa, kesäkuun alkupuolella ja tarkoituksella saada Teoston kanssa aikaan kolmikantasopimus, josta olin kuullut puhuttavan. Sieltä kuitenkin sanottiin, että asiaa hoitava henkilö, mä en tiedä oliko ehkä ainoastaan yksi talossa niin hän oli lomalla ja saapuu vasta joskus heinäkuussa ja että tässä asiassa käytäntö muuttuu elokuussa ja että näillä henkilöillä kenen kanssa keskustelin, nimeä en muista, niin ei ollut tietoa, että millä tavalla se muuttuu, että niin kuin, että mitään ei tapahdu ennen kuin joskus elokuussa. Niinimäki: Oliko tämä sitten, tämä Teoston kirje ensimmäinen yhteydenotto, mikä Teostosta tuli? Kuusisto: Muistaakseni se oli siinä sitten elokuussa, että mitä tehdään ja kirjettä en kuitenkaan lähettänyt. Tämä Teoston kirje varmaan perustuu joka mulle on tullut niin perustuu sitten siihen, että oli mun puhelinsoitto, niin sen jälkeen sieltä on vastattu jotakin. Niinimäki: Sitten mä esittäisin tuon kirjallisen todisteen numero 24, joka on sitten tuon Teoston ja Citylinkin välinen sopimus Ja kysyisin vaan siitä, että millä tavalla nämä sopimusneuvottelut käytiin ja koska niihin ryhdyttiin? Kuusisto: Niin ei siinä sen kummemmin sitten neuvotteluja käyty. Sieltä vaan tuli tämä sopimus allekirjoitettavaksi. Niinimäki: Oliko niin että sitä ei ole tapahtunut niin että olisitte jonkun Teoston henkilön kanssa sitten käyneet sitä sopimusta läpi, vaan että sieltä tuli sopimus jonka te tai jonka sinä sitten allekirjoitit? Kuusisto: No olihan siellä sellainen vaihe, minä yritin tai olin koko ajan uskonut, että tämä

5 astuu voimaan sieltä niin kuin takautuvasti valmistuksen alusta saakka, mutta Teostosta ilmoitettiin, että ei se näin käy, että ei sitä sillä tavalla, että se astuu siitä päivästä kun tämä sopimus on allekirjoitettu. Niinimäki: Mihin näkemyksesi, että olisi pitänyt takautuvasti ryhtyä soveltamaan sitä käytäntöä, perustuu? Kuusisto: No sen takia, että en mä ainakaan yhteydenotossa ollut mitenkään jälkijunassa, että mä hyvissä ajoin olin ottanut yhteyttä saadakseni tämän kyseisen sopimuksen. Sillä perusteella, että se voisi olla sieltä kun yritetty saada sopimus aikaan silloin kun ensimmäisen kerran yritettiin. Niinimäki: Niin siinä meni neljä kuukautta tästä yhteydenotosta sopimuksen tekemiseen. Oliko sillä väliajalla mitään kirjallista tai muuta kontaktia ennen kuin tämä varsinainen sopimus todella käynnistyi? Kuusisto: Olihan siinä kirjeenvaihtoa. Niinimäki: Niin tämä kirjeenvaihto, mitä äsken käytiin. Kuusisto: Tämä niin, Teosto on kirjoittanut minulle päin ja minä olen vastannut Teoston kirjeeseen. Niinimäki: Onko tässä mielessä ihan kattavasti koko kirjeenvaihto, mitä sinun ja Teoston välillä asiasta on käyty? Kuusisto: Tähän en pysty vastaamaan. Niinimäki: Mutta muistatko että muita kirjeitä tästä olisi käyty? Viittaan sitten vielä tuohon tuohon todisteeseen numero 35 eli kirjeesi Teostolle eli tuon sopimuksenteon jälkeen, Kerro siitä, miksi olet tuollaisen kirjeen sitten Teostolle lähettänyt? Kuusisto: No juu. Kerronko mitä tässä lukee? Niinimäki: Ei tarvitse, kerro vain että onko se nyt jonkinlainen niin kuin mielipiteen ilmaisu. Oma käsityksesi miksi halusit Teostolle tuon kirjeen lähettää. Kuusisto: Joo, mä olen lähettänyt sellaisen kirjeen, jossa olen ilmoittanut Teostolle oman käsitykseni siitä, että millä... tai siitä, että minun käsitykseni tästä asiasta olisi niin, että tällaisille asiakkaille jotka ovat oikeutettuja kasettimaksun palautukseen voitaisiin aivan hyvin, voisimme tai olisimme voineet toimittaa sen ilman Teosto-maksua, ettei tarvitsisi rahan kiertää mutkan kautta, maksaa ja antaa taas palautusta. Niinimäki: No sitten asiakirjoista käy ilmi, että tapahtui tarkastus, eli Tilintarkastustoimisto Wideri tarkasti Citylinkin kirjanpidon. Koska yhteydenotto tästä tarkastuksesta tapahtui? Kuusisto: Se tapahtui heti tuossa jonkun verran ennen joulua Soitettiin ja hän olisi tullut tarkastamaan kirjanpitoaineiston jo joulun ja uuden vuoden välissä, mutta kun kerroin että se on mahdotonta, kun tehdas on silloin kiinni. Sitten ottivat uudelleen yhteyttä heti alkuvuodesta ja ilmoittivat päivän, koska hän tulee ja tulivat jossakin 10. päivän tienoilla ja suorittivat tarkastuksen. Niinimäki: Saiko Teosto tuolloin kaiken haluamansa materiaalin yhtiön kirjanpidosta? Kuusisto: Kyllä sai kaikki myyntilaskut. Niinimäki: Riidattomaksi on todettu nuo ilmoitukset, jotka Teostolle syksyllä 1991 olet tehnyt. Siellä on viimeisimmät päivät 9. joulukuuta Mitenkä sitten suhtauduit sen jälkeen tähän raportointiin loppuvuonna 1991, kun tuli ilmoitus siitä että Teosto tulee tarkastamaan, oliko sillä joku vaikutus siihen, että mitä sitten ajattelit tämän osalta? Kuusisto: Oli, en minä nähnyt enää tarkoituksenmukaiseksi tehdä mitään ilmoituksia, koska he tulevat sen tarkastamaan, niin se oli mielestäni turhaa. Niinimäki: No seuraavaksi kun tapahtumat etenevät niin päädytään siihen että todisteena numero 36 on tämä sopimuksen purkukirja. Voitteko kertoa sen koska olisitte tämän kirjeen saanut tiedoksi? Kuusisto: Se oli 10. helmikuuta tienoilla, helmikuun alkupuolella joka tapauksessa. Niinimäki: Ja nyt, onko se nyt sitten niin, että tämän jälkeen kun Teosto kävi tarkastamassa, niin mitään raportointia Citylink ei näistä kaseteista Teostolle ole lähettänyt? Kuusisto: En ole lähettänyt - koska heillähän oli oikeus tulla tarkastamaan koska tahansa ja ajattelin, että kun tälle tielle on lähdetty niin mennään sitten näin. Niinimäki: Okei. Teosto on esittänyt muistaakseni syyskuussa 1992 kirjeen, jossa se on sitten

6 pyytänyt Citylinkiltä tätä raportointia. Koska se Citylink lopetti toimintansa? Kuusisto: Elokuussa 1992 Niinimäki: Jos puhutaan tästä Widerin tarkastuksesta siihen kun Citylink lopetti toimintansa, tuliko Teostolta mitään kehotusta näiden ilmoitusten tekemiseen? Kuusisto: Muistaakseni sinä aikana ei tullut. Niinimäki: Ilmoititteko Teostolle missään vaiheessa, että Citylink olisi lopettanut tämän kasettien teon? Kuusisto: Ei minun taholtani. Niinimäki: Mennään sitten tuohon takavarikkoon, jota koskee todiste numero 39. Se on takavarikkopöytäkirja Siellä on liitteenä erittely siitä, mitä Citylinkiltä tuossa vaiheessa on takavarikoitu. Voitko kertoa, että mitä näille takavarikoiduille esineille tapahtui? Kuusisto: Jaa, se mitä niille lopulta tapahtui, siitä en tiedä mitään. Kun me lähdimme sieltä Citylinkistä pois, se oli perjantai-päivä (21.08) kun veimme viimeiset nämä tuotantolaitteistot, osan pakkaustavaraa, niin sinne jäi vielä hyvin paljon sellaista tavaraa, joka oli tarkoitus hakea sieltä vielä pois, sen lisäksi sinne jäi kaikki ne tavarat, mitä takavarikkoon oli asetettu. Tai parempi sanoa niin päin että kaikkien takavarikkoon asetettujen tavaroiden lisäksi sinne jäi paljon muuta, niin kalustoa kuin pakkausmateriaalia. Sen jälkeen ei ole mitään asiaa ollut, lukot vaihdettiin viikonvaihteessa ja ei siellä päässyt käymään sen jälkeen ollenkaan. En tiedä mitä niille on tapahtunut. Niinimäki: Sitten on riidatonta että ryhdyit harjoittamaan liiketoimintaa tällaisessa Etronia Oy:ssä. Vietiinkö Citylinkistä jotakin loppuvarastoa Etroniaan ja jos vietiin niin mitä? Kuusisto: Vietiin sinne kasetteja, kasettikoteloita, videonauhaa, pakkausmateriaalia, kaikkea sellaista mitä katsottiin tarvittavan. Niinimäki: Muistatko, voitko ottaa kantaa siihen, että paljonko vietiin joko niin kuin kasetteja tai kasettirunkoja? Kuusisto: Jaa, muistamani mukaan kasettirunkoja olisi ollut noin kpl ainakin. Niinimäki: Tehtiinkö niistä joku myyntilasku, jossa Citylink myi nämä tavarat Etronialle. Kuusisto: Muistamani mukaan tehtiin. En ole varma. Niinimäki: Nyt tässä olisi aika keskeistä se väite, että mikä oli Yrjö Reinikaisen asema tässä. Voitteko kertoa, tekikö Reinikainen jotakin työtä tai muita toimia Citylink Oy:ssä tai sen lukuun? Kuusisto: Ei tehnyt. Niinimäki: Osallistuiko hän yhtiön päätöksentekoon? Kuusisto: Ei osallistunut. Niinimäki: Nyt tämä kirjanpidon hoitaminen. Kerroit että Haapalehto teki sitä ja ymmärsinkö oikein, että tämä Paananen teki reskontraa. Niinimäki: Onko teidän tiedossanne, että Reinikainen olisi antanut näille henkilöille ohjeita, joko kirjanpidosta Haapalehdolle? Kuusisto: Ei varmaankaan ole antanut mitään ohjeita. Niinimäki: Sehän me kuullaan Haapalehdolta varmasti. Niinimäki: Sitten tähän sisältyy myöskin kappaleen hävikki väitetään, ja se vaikuttaa aika moneen asiaan, vahingonkorvauksiin myöskin. Kysyisin siitä. Tuo takavarikkoasia käsiteltiin sekä loppuvaraston myynti Etronialle. Oliko jotakin muita seikkoja, jotka voisivat selittää tällaista väitettyä hävikkiä? Tuhoutuiko tuotteita tai jotain muuta, mikä tulisi ottaa huomioon? Kuusisto: Kyllä me saimme - kaukoidästä tuotiin silloin nämä kasettirungot ja varsinkin yksi kontti, jossa oli, mitä se kappalemäärä mahtoi kontissa olla, niin siinä oli hyvin paljon sellaista epäkuranttia tavaraa, että niissä tuli asiakkailta palautuksia tai reklamaatiota ja meillä valmistusvaiheessa todettiin, että niistä särkyy siinä latauksen yhteydessä hyvin paljon tavaraa, niin sitten niitä ajettiin kaatopaikalle. Kappalemäärää en muista, sellaisia ihan käyttämättömiä kasetteja, ei uskallettu käyttää enää, koska se oli täysin epäkuranttia. Niitä oli tuhansia ja tuhansia, viisikymmenentuhatta. En osaa sanoa määrää, ne vain lyötiin auton lavalle ja pois. Ei niillä ollut mitään

7 arvoa. Niinimäki: Kuka yhtiön työntekijöistä, oliko siinä yhtiön työntekijöitä mukana, kun niitä sitten vietiin pois? Kuusisto: Kyllä siinä oli tämä Peter Jaller ja sitten oli myöskin Santtu Hämäläinen, eikä meillä ketään muita ollutkaan, kun niitä lyötiin sinne kuormalavalle, mikä oli siinä pihalla. Taidettiin parikin lavaa niitä lyödä, kun ei yksi riittänyt. Mutta kappalemäärästä ei ole mitään tietoa, eikä niitä laskettu. Niinimäki: Menisin tuon Etronian toimintaan. Missä vaiheessa se aloitti sen liiketoimintansa ja missä vaiheessa se lopetti? Kuusisto: Se aloitti syyskuussa, olisiko ollut puolen kuun maissa liiketoiminnan ja lopetti huhtikuun lopussa Niinimäki: Millä tavalla se liittyy toimisuhteessa Citylinkkiin. Oliko toimintatavat samanlaiset ostojen ja myyntien suhteen, vai oliko siinä jotain eroa? Kuusisto: Suurin piirtein samanlaiset. Niinimäki: Seuraavaksi kysymys tuosta verotuksesta lyhyesti. Mikä on oma liikevaihtoverotuksen tällaisten asioiden tuntemuksesi? Hoiditko niitä Citylinkissä tai onko sinulla muuten ehkä niistä asioista tietoa? Kuusisto: Yrittäjätaustasta huolimatta en periaatteessa ole koskaan hoitanut näitä liikevaihtoveroilmoituksia, ne on tehnyt aina kirjanpitäjä aikaisemmissa yrityksissämme. Nyt ne teki Matti Paananen Citylinkissä. Mulle on aina tehty kaikki valmiiksi, mä en ole valmistellut näitä asioita milloinkaan. En ole sillä tavalla ollut tekemisissä liikevaihtoveron kanssa. Niinimäki: Tehtiinkö ne Citylink Oy:ssä oman muistamasi mukaan nämä liikevaihtoveroilmoitukset? Kuusisto: Muistaakseni tehtiin. Niinimäki: Oliko verottajalla siitä toiminnasta mitään huomautuksia, siitä liikevaihtoveroilmoituksista tai lisätiedusteluja tai jotain muuta vastaavaa? Kuusisto: Tuli joskus joku huomautus siitä, että ilmoitus oli myöhässä. Muuta en muista. Niinimäki: Tuossa äsken kun sivuttiin Yrjö Reinikaisen lainoitusta Citylinkille, niin mitä tästä muistatte, minkälainen Yrjö Reinikaisen henkilökohtaisesti antama laina oli, mikä oli markkamäärä, koska se olisi annettu ja millä tavalla sitä maksettiin takaisin? Kuusisto: Ajankohtia en tarkkaan muista. Se ajoittui tänne kun oli joku suurempi kauppa tehty, niin sen valmistuksen rahoittamiseen ja se oli 1991 lopulla, marras-joulukuuta varmaankin, ja lainasin, oliko se nyt markkaa tai hiukan alle, taisi olla hiukan alle markkaa, ja se maksettiin sitten myöhemmin takaisin. Se ei kerralla tullut tämä lainakaan muistamani mukaan, ei me kerralla maksettu kaikkia. Niinimäki: Näyttäisin tätä kirjallista todistetta numero 12, siellähän sisällä on jonkun tekemä tällainen yhteenveto siitä laina-asiasta, tai lainaksiannosta, toisaalta takaisinmaksu, näyttäisin sitä Kuusistolle ja kysyisin ihan muistikuvaa siitä, että muistatko olisiko tuo laina noin mennyt mitä nuo jonkun raapustukset osoittavat, eli ensimmäinen lainaerä olisi annettu markkaa, sitten markkaa, ja markkaa. Kuusisto: Mikä se on? Niinimäki: Se on siinä, se on keskellä sitä, tämä on useampisivuinen, 12. Kuusisto: Joo. Syyttäjä: Se on 26/10 merkitty. Niinimäki: Eli tuossahan nyt näkyy näitä, onks tämä nyt muistikuvia tukeva lappu, niin että näin tämä asia olisi tapahtunut? Kuusisto: Niin, tässä on summat , ja Tämä on vajaa markkaa, niin kuin mä muistin ja tullut useammassa erässä. Niinimäki: No entäs nämä takaisinmaksut, ne on näköjään maksettu niin että olisi maksettu viimeinen erä. Menikö se niin että saman vuoden aikana se maksettiin loppuun? Kuusisto: Kyllä me varsin piankin tästä, kuukauden sisällä.

8 Niinimäki: No oliko muistissa että Reinikainen olisi henkilökohtaisesti lainannut mitään muuta kuin tämän mikä tässä näkyy. Kuusisto: En muista, jos joku ihan pienempi joskus on ollut, mutta en muista. Niinimäki: Ja nyt sitten vielä tähän Citylinkin ja NTC:n, voi sanoa että keskinäiseen kuittauskäytäntöön. Nauha 4 II Niinimäki: Kuusisto: Niinimäki: Kuka sitä asiaa hoiti? Matti Paananen, ihan yksinomaan Matti Paananen. Ei tässä vaiheessa muuta. Puheenjohtaja: Syyttäjä - Rinkinen Anja-Riitta kihlakunnansyyttäjä Syyttäjä: Miksi teidän työsuhteenne Scandexaan päättyi? Kuusisto: Jaa, taas tällainen kaksitahoinen kysymys. Ensiksikään siellä ei tarvittu henkilökuntaa. Päättyi sen takia toisekseen, että minä sain sieltä potkut. Syyttäjä: Mistä syystä? Kuusisto: No olin käyttäytynyt vähän huonosti. Syyttäjä: Liittyikö tähän jotain alkoholin käyttöä? Kuusisto: Esimerkiksi alkoholia Syyttäjä: Käytittekö paljon alkoholia? Kuusisto: Ainakaan omasta mielestäni en. Syyttäjä: Mutta oliko teillä tiedossa, että Scandexa oli laiminlyönyt kasettimaksujen suorittamista? Kuusisto: Ei. Syyttäjä: Tiesittekö te tällaisesta kasettimaksuvelvollisuudesta? Kuusisto: Kyllä tiesin. Syyttäjä: Siitä että on velvollisuus ilmoittaa kasettien määrästä Teostolle? Kuusisto: Sitä en siinä vaiheessa kun Scandexan palveluksessa olin, niin en tiennyt tästä ilmoitusvelvollisuudesta, mutta tiesin kyllä että sellainen on olemassa. Syyttäjä: Keskustelitteko te Reinikaisen kanssa siitä, että mistä syystä NTC ei pystynyt itse valmistamaan kasetteja niin kuin Scandexa oli tehnyt? Kuusisto: Käsitykseni mukaan Reinikainen halusi päästä varsinaisesta tuotantotoiminnasta eroon, eli tavallaan saanut tarpeekseen. Syyttäjä: No oliko tämän kasettien valmistustoiminnan aloittaminen Citylinkissä teidän oma idea? Kuusisto: Minä muistasin että se putkahti siinä keskustelussa silloin 1989 lopulla. En tiedä mistä se tuli, saattaa olla minunkin ideani. Syyttäjä: Keskustelitteko te Reinikaisen kanssa siitä? Kuusisto: Kyllä ja muistamani mukaan mä näin että Heikkikin oli mukana, sattumalta kun menin käymään täällä yrityksessä. Syyttäjä: No oletteko te itse sitä mieltä, että te olette kykenevä tällaiseen yritystoimintaan? Kuusisto: No kyllä mä ainakin siinä vaiheessa katsoin niin. Syyttäjä: Selvitittekö te jonkun kanssa tai jostakin kannattavuutta, siis esimerkiksi millä hinnalla kannattaa ryhtyä myymään kasetteja? Kuusisto: Ei varsinaisesti. Mulla oli jonkinlainen näppituntuma siitä. Syyttäjä: Oliko se sen aikaisemman Scandexassa toimitun perusteella? Kuusisto: Osittain. Syyttäjä: No Citylinkin alkupääoma. Mistä te saitte sen ja paljonko sitä tarvittiin? Kuusisto: No yrityksen hankkimiseen ei tarvittu kuin markkaa. Sen sain kavereilta. Syyttäjä: Keneltä kavereilta? Kuusisto: No, useammilta. Syyttäjä: No mitä hankintoja te teitte sitten Scandexalta siinä alkuvaiheessa. Mitä sopimuksia?

9 Kuusisto: Scandexalta hankittiin Scandexan sellainen vaihto-omaisuus, jota Scandexa ei enää tarvinnut ja Citylinkillä oli niille, ainakin osalle niistä, käyttöä. Syyttäjä: Minkä hintaisesta oli kysymys? Kuusisto: Se oli yhteissummaltaan jotain markkaa. Syyttäjä: Maksoiko Citylink sen? Kuusisto: Ei. Tarkoitus oli maksaa se työllä. Syyttäjä: Jäikö se kokonaan maksamatta? Kuusisto: Sitä en muista. Syyttäjä: Oliko muita hankintoja Scandexalta? Kuusisto: Ei. Syyttäjä: Tuosta osoitteesta olikin jo muutaman kerran kyse. Pitääkö se paikkansa, niin kuin tämä Reinikainen täällä aikaisemmin sanoi, että te olitte Citylink ja NTC:n konttori samassa talossa, mutta ne tilat sinällään olivat erillisiä? Kuusisto: Se pitää paikkansa, joo. Tilat olivat aivan eri kerroksissa ja erilliset tilat täysin. Syyttäjä: Täällä oli liitteenä 3 olevassa tullauslaskussa, Citylinkin tullauslaskussa, merkitty NTC:n osoite eli Asentajantie 8, Hämeenlinna. Mistäköhän se mahtaisi johtua? Kuusisto: Onko tämä nyt sellainen lähtevän tullauksen lasku vai? Syyttäjä: Joo. Kuusisto: Tuohon aikaan ei ollut mitään lauttayhteyksiä. NTC:lle toi rekka Leningradin kautta tavaraa ja sitten vei pois ja nämä ovat menneet paluukuormassa ja nämä tavarat oli toimitettu tänne Hämeenlinnaan NTC:n osoitteeseen ja se rekka saatiin sieltä siihen paluukuormaan mukaan ja vie Tallinnaan. Sen takia tässä esiintyy tämä Citylinkin osoite. Hämeenlinna on tosiasiallinen paikka, missä ne on lastattu. Syyttäjä: Sitten tuosta Citylinkin kasettimyynnistä. Te sanoitte muistaakseni äsken, että valtaosa oli ammattimaiseen myyntiin tarkoitettua. Kuusisto: Kyllä, mielestäni suurin osa kappalemäärästä. Syyttäjä: Joo. Täällä esitutkinnassa te sanoitte poikkeavasti sivulla 43, 4. kappale: Citylink Oy:n valmistamista kaseteista 50 % oli tavallisia kotikäyttöön soveltuvia E180 videokasetteja. Muut yhtiön valmistamat kasetit olivat nk. ammattikäyttöön soveltuvia videokasetteja. Kuusisto: Tämä perustuu siihen poliisikuulusteluun, siis tähän esitutkintaan, eikö vain? Syyttäjä: Kyllä. Kuusisto: Joo, tilanne oli se, että mä jouduin monen vuoden jälkeen yhtäkkiä poliisikuulusteluun, jossa kyseltiin asioita. Ne oli siinä vaiheessa jo vissiin viiden vuoden takaisia juttuja ja ne mitä siellä lukee, mä olen joutunut ihan siinä paikassa tässä ja nyt sanomaan jotain johonkin kysymykseen, mikä esitetään yhtäkkiä. Mulla ei ollut mitään, ei paperin paperia, mistä mä olisin voinut mitään tavallaan luntata. Sitten täytyi kaikki olla, perustui hataraan muistiin ja miten minä asian ajattelin. Mitään tilastointia ei ollut suoritettu. Syyttäjä: Onko teillä nyt sitten muistikuva parantunut vai oletteko mahdollisesti tarkistanut tämän jostakin? Kuusisto: No nyt olen saanut sen verran tarkistettua tämän jutun yhteydessä ja Citylinkin kirjanpito on suoritettu ja tänä päivänä on vähän erilaista tietoa, parempaa tietoa. Syyttäjä: No osaatteko te sanoa tällaisen E180-kasetin valmistuskustannuksen ilman kasettimaksua ja liikevaihtoveroa? Kuusisto: Siis mitä se oli silloin? Syyttäjä: Niin. Kuusisto: En minä sitä jaksa muistaa enää mitä ne hinnat, mitä mikäkin hinta oli. Syyttäjä: Anteeksi, nyt en kuullut kyllä yhtään mitään. Kuusisto: En jaksa muistaa mikä minkäkin hinta oli, mitä silloin maksoi videonauha ja mitä maksoi tämä tyhjä kasettikotelo. Syyttäjä: Te olette esitutkinnassa sivulla 36, viimeinen lause, sanonut, silloin oli kysymys mikä oli yksittäisen NTC:n videokasetin valmistuskustannus ilman Teostolle kuuluvaa kasettimaksua ja liikevaihtoveroa. Vastaus on ollut 11,50 markkaa.

10 Kuusisto: No silloin mä olen muistanut jotain paremmin. Nyt on kulunut jo pidempi aika tapahtumista. Syyttäjä: Osaatteko sanoa tuolloiseen arvioon, perustuiko siinä sitten, tai oletteko laskenut siihen yleiskustannukset niin kuin vuokrat ja palkat. Kuusisto: En jaksa muistaa niin vanhoja asioita. Syyttäjä: No mikä oli Citylinkin kannattavuus? Kuusisto: No ei se, ei voi väittää että se olisi ollut hyvä. Mutta tiettyjen tuotteiden osalta se oli kohdallaan, toisten ei. Syyttäjä: Mikä käsitys teillä on, millä myyntihinnalla, kasettien myyntihinnalla, olisi ollut toiminta kannattavaa? Kuusisto: Kun tässä on nyt puhuttu koko ajan siitä E180-kasetista, niin jos yleensä meinasi kasettien valmistusta harjoittaa, sitä piti roikottaa siinä mukana, koska se oli niin, en mä väitä että se olisi ollut kannattavaa missään tapauksessa, mutta yleensä on väärin puhua pelkästään, niin kuin täällä on puhuttu, ei mistään muusta kuin E180-kasetista. Se on vaan yksi osa tätä ja muilta osin se olisi saattanut olla hyvinkin kannattavaa, kun olisi voinut kokonaan jättää pois tämän kilpailuartikkelin. Ei voi väittää että se satakasikymppisen osalta mitään kannattavaa olisi ollut. Syyttäjä: Oliko myyntihinta kasettien osalta sama NTC:lle ja sitten muille ostajille? Kuusisto: Kyllä saattaa olla että NTC:n hinta oli hiukan edullisempi. En jaksa muistaa pidemmälle. Syyttäjä: Mistä syystä näin? Kuusisto: Heillä oli, he ostivat suurempia määriä, ja sitten he ostivat myöskin näitä lyhyempiä kasetteja hyvin huomattavia määriä, joissa se hinta ei ollut mitenkään pahasti poskellaan. Syyttäjä: Osaatteko sanoa kuinka monta markkaa tämä heitto olisi ollut keskimäärin? Kuusisto: En osaa sanoa. Syyttäjä: Sanoitte tuolla esitutkinnassa sivulla 36 ja 37, että keskimääräinen myyntihinta NTC:lle olisi ollut noin 12 markkaa ja muille noin 15 markkaa. Kuusisto: Saattaa olla. Niinimäki: Ihan tarkentava kysymys. Puhutaanko tässä koko ajan E180:stä? Teosto: Kyllä Syyttäjä: Se on ihan oleellinen kysymys. Syyttäjä: Kyllä, aivan. Puheenjohtaja: Mihin syyttäjä tässä vetosi, sivu 37 ja... Syyttäjä: 36 ja 37. Puheenjohtaja: Joo, ja mikä siellä? Syyttäjä: Sivulla 36 puolessa välissä kysymys millä hinnalla Citylink Oy on myynyt kasetteja NTC:lle. Vastaus: En muista ihan tarkkaa hintaa, mutta se oli muistini mukaan noin 12 markkaa ilman liikevaihtoveroa ja Teosto ry:lle kuuluvaa maksua. Sitten seuraavalla sivulla 37 sivun noin puolessa välissä kysymys: Millä hinnalla Citylink Oy on myynyt kasetteja muille ostajille kuin NTC:lle. Vastaus oli korkeampi eli noin 15 markkaa. Puheenjohtaja: Ja mikä oli kysymys? Syyttäjä: Että millä hinnalla myytiin, oliko hinta NTC:lle sama kuin muille ostajille? Puheenjohtaja: Niin ja sen jälkeen Kuusisto vastasi että saattoi olla halvempi. Syyttäjä: Joo Puheenjohtaja: Ja sen jälkeen te luitte tämän ja mikä oli kysymys tältä pohjalta? Jos te siteeraatte esitutkintaa Kuusistolle, niin esittäkää nyt kysymys siitä. Onko hän sanonut näin vai pitääkö tämä paikkansa vai... Syyttäjä: Minun mielestäni hän vastasi siihen. Pitääkö se paikkansa mitä minä luulin, oletteko te edelleen samaa mieltä kuin mitä olette kertonut esitutkinnassa? Kuusisto: Ei mulla mitään muutakaan ole, ei tästä voi kumotakaan, mutta niin kuin mä sanoin esitutkinta on ihan Syyttäjä: Keskustelitteko te Reinikaisen kanssa, jos Citylinkillä oli tarvetta rahaan esimerkiksi tavarantoimittajille, neuvottelitteko te rahoituksesta, eli siitä että NTC maksaisi osan

11 laskuistaan tai että saisitte lainaa Reinikaiselta tai NTC:ltä. Kuusisto: Enimmäkseen keskustelin Matti Paanasen kanssa. Hän reagoi tähän pääasiallisesti. Syyttäjä: Joo. No sitten Etroniaan. Etronian toiminta, mistäs te saitte alkupääoman tähän? Kuusisto: No, siinä ei paljon alkupääomia tarvittu. Syyttäjä: Oliko koneet ja laitteet samoja? Syyttäjä: Muistatteko, mikä olisi ollut myyntihinta Etronialle jälleen tämän E180-kasetin osalta? Kuusisto: Samaa luokkaa kuin Citylinkille ja muille. Syyttäjä: Mistä syystä sitten te jatkoitte Etronian toimintaa samalla kaavalla eli samalla hinnoittelulla kuin oli Citylinkissäkin ollut, kun osoittautui että se Citylinkin toiminta ei kannattanut? Kuusisto: Ei siinäkään vaiheessa ollut mahdollisuutta saada markkinahintaa korkeampaa hintaa mistään tuotteesta. Syyttäjä: Mulle on jäänyt vähän epäselväksi, että jos ei ollut mahdollisuutta saada korkeampaa hintaa, niin miksi ylipäänsä te harjoititte tätä kasettien valmistus- tai myyntiä vielä sen kaaduttua Etroniastakin. Eikö joku muu yritystoiminta olisi sitten ollut järkevämpää? Kuusisto: Joo, siirtyä kilometritehtaalle eli työttömäksi. Ei ollut mitään muuta kuin kaksi vaihtoehtoa, tehdä jotain tai ei tehdä mitään. Syyttäjä: Mutta se ei kannattanut sitten. Senhän te huomasitte jo Citylinkin kohdalla? Kuusisto: No joo. Siitä sai jollain tapaa elantonsa kuitenkin. Syyttäjä: No saitteko te elantoa itsellenne siitä, saitteko te palkkaa? Kuusisto: Ihan sen verran että tulin nippa nappa toimeen. Syyttäjä: Sitten mä kysyn vielä näistä kaupoista Reinikaisen kanssa. Te ostitte tämän keväällä 1991 Yrjö Reinikainen Ky:n yhtiömiesosuuden ja sitten myitte sen takaisin syksyllä Syyttäjä: Miksi te teitte nämä kaupat? Kuusisto: Siitä syystä, että ensinnäkin Reinikaisella oli sellainen tilanne, että hän halusi päästä irti kaikista hommista siinä vaiheessa ja siks toisekseen niin Matti Paananen oli hoitanut Citylinkin asioita, siis tätä reskontran hoitoa ja niin kuin tässä on tullut ilmi, että mitä hän teki ja saadakseni Matti Paanasen palvelut pysymään tässä yritykseni piirissä niin katsoin tarkoituksenmukaiseksi ostaa tämän yrityksen, koska Paanasen palvelut tuli siinä mukana. Syyttäjä: Mikä se hinta oli? Kuusisto: Muistamani mukaan markkaa. Syyttäjä: Maksoitteko te sen? Syyttäjä: No mitä toimintaa tällä yrityksellä sitten oli sinä aikana kun te omistitte tämän yhtiön? Kuusisto: Minulla ei mitään muita intressejä ollut siinä kuin saada Matti Paanasen palvelut, että mä en tiedä, hän teki paljon muuallekin töitä kuin Citylinkille. Syyttäjä: No hoiditteko te sitä yritystä käytännössä, mitä te teitte siellä, kuka sitä hoiti? Kuusisto: En. Syyttäjä: Kuka sitä hoiti? Kuusisto: No Matti Paananen teki työt, muusta minä en tiedä. Syyttäjä: Entäs mikä oli Reinikaisen osuus? Kuusisto: En tiedä. Syyttäjä: Oliko hänellä työsuhdetta siihen? Kuusisto: Ei ollut. Syyttäjä: Anteeksi? Kuusisto: Ei ollut työsuhdetta. Syyttäjä: Mutta tekikö hän myös mitään sen yrityksen hyväksi sinä aikana kun te omistitte sen?

12 Kuusisto: En tiedä, mutta ei hän varmaan ainakaan palkkaa siitä saanut. Syyttäjä: Entäs sitten Sukabun osakkeiden osto huhtikuussa markalla. Mistä syystä te ostitte, teitte tämän kaupan? Kuusisto: Niin ensinnäkään minä en ostanut Sukabun osakkeita vaan Scandexa Oy:n osakkeita ja ei mulla ollut mitään... Syyttäjä: Joo, niinhän se taisi olla siinä vaiheessa. Kuusisto: Ei mulla ollut mitään syytä epäillä, koska niin kuin aikaisemmin kerroin, niin nämä olin tuntenut pitkään, sekä Markku Roihan että Mika Arpiaisen, ja olin ihan varma siitä ettei he mitään huonoa yritystä pyöritä. Kumpikin ovat yrittäjiä, hyvin vahvoja yrittäjiä. Olivat varsinkin silloin. Ei mulla mitään epäiltävääkään siinä ollut. Syyttäjä: Kun puhutaan Citylinkin ja Etronian toiminnasta, niin onko ne jotenkin joutunut joustamaan erityisesti NTC:n ja Reinikaisen suuntaan tässä kaupankäynnissä. Kuusisto: No en mä sanoisi Reinikaisen suuntaan. NTC:n suuntaan sikäli. että NTC toimi joustavasti meitä kohtaan. Jos meillä oli tilanne että tarvittiin rahaa, niin mä otin yhteyttä Matti Paanaseen ja hän katsoi mitä hän voi tehdä ja teki sitten. Ei meillä ollut pankkiin mitään asiaa, ei kummallakaan yrityksellä, siis Citylinkillä eikä Etronialla, ettei mitään pankkilainausta ollut, mistä olisi saanut. Vaikeissa tilanteissa sieltä sai apua, mutta yleensä se oli niin, että apua tarvittiin johonkin isomman tuotannon tai valmistuksen aloittamiseen. Sitä löytyi sitä kautta, oli niin kuin joustavuutta. Syyttäjä: NTC:n taholta siis luotettiin tai haluttiin vahvistaa teidän toimintaa. Kuusisto: Ilmeisesti luotettiin, kai heillä omat intressinsä sitten oli, että saivat niitä kasetteja, niin ehkä se jousto perustui siihen. Syyttäjä: Selvä, ei muuta kysyttävää. Puheenjohtaja: Teosto Mäntylä Teosto: Toimitte siis Scandexa Oy:ssä piirimyyntipäällikkönä sinne vuoteen 1989? Teosto: Sitten tuossa totesitte, että Scandexan tarun päättyessä NTC tuli mukaan. Niin mitä se tarkoittaa? Kuusisto: Anteeksi, minä en kuullut. Teosto: Anteeksi, ehkä tämä hyppää vähän kauas, mutta joka tapauksessa sanoitte myöskin, että saitte potkut ja silloin ei tarvittu henkilökuntaa Scandexassa. Kuusisto: Ei, koska siellä ei ollut mitään. Scandexa kun oli viime vaiheessa, niin siinä olin tuotantopuolen hommissa kyllä. En ollut ihan viime vaiheessa valmistuksessa ja koska valmistustoiminta lopetettiin niin ei tarvittu. Teosto: Eli silloin Scandexa lopetti valmistuksen ja kuka niitä kasetteja ryhtyi sitten sen jälkeen valmistamaan. Onko siitä teillä mitään tietoa? Kuusisto: En tiedä muuta kuin sen, että Citylink alkoi silloin kun se pystyi. Teosto: 1990? Kuusisto: En mä tiedä kuka siinä välillä teki, tekikö sitä kukaan. Teosto: Jäikö Scandexalle mitään toimintaa tuossa vaiheessa? Kuusisto: Siis 1989 lopussa? Teosto: Niin. Teosto: Mitä toimintaa Scndexalla silloin oli vielä? Kuusisto: Silloin viimeksi kun minä siellä olin, niin heillä oli videokoteloita hyvinkin paljon ja myöskin kasetteja jonkin verran varastoon ja ostivat kasetteja muualta ja myivät eteenpäin. En minä muuta tiedä. En tiedä mitä 1990 sitten tapahtui. Teosto: Silloin kun toimitte piirimyyntipäällikkönä, niin mihin asti se oli? Kuusisto: Ihan pääasiallisesti ainoastaan myynnissä toimin 1988 vuoden loppuun, josta sen viimeisen vuoden paremminkin siellä tuotantopuolella. Teosto: No mitä silloin kun lopetitte piirimyyntipäällikkönä, niin lopetettiinko silloin Scandexan myyntitoiminta?

13 Kuusisto: Ei, minä vain lopetin silloin. Teosto: Just. Toimiessanne piirimyyntipäällikkönä ilmoititte, tai kerroitte tuossa äsken, olitte tietoisia tästä ilmoitusvelvollisuudesta Teostolle. Kuusisto: En ollut tietoinen. Teosto: Ette ollut, olitteko te tietoinen että semmoinen on olemassakaan? Kuusisto: Olin tietoinen että tällainen maksu oli olemassa. Teosto: Maksu on olemassa, mutta tiesittekö siitä ilmoitusvelvollisuudesta? Kuusisto: En tiennyt. Teosto: Tiesittekö tuossa vaiheessa sitten tällaisesta ammattikäyttöön liittyvästä kasettikaupan poikkeavuudesta? Kuusisto: Joo, mä tiesin sen verran, että siinä oli jotakin poikkeavuutta, mutta kun en ihan tarkkaan tiedä, että oliko se sillä tavalla, että he saivat sen kasettimaksun silloin anomuksesta takaisin vai oliko silloin jo Teosto: Tiesitte kuitenkin että oli olemassa jotakin erityisiä järjestelyjä? Kuusisto: Oli poikkeavuutta normaalikäytäntöön, sen verran tiesin. Teosto: Kävittekö missään vaiheessa Scandexan tällaisia kolmikantasopimuksia läpi toimiessanne piirimyyntipäällikkönä? Teosto: Silloin kun te nimen omaan myitte Scandexan nimissä niin myittekö myös ammattikäyttäjille vai myittekö pelkästään vähittäiskauppiaille? Kuusisto: Vähemmän ammattikäyttäjille, pääasiassa vähittäiskäyttöön. Teosto: Entä siinä vaiheessa kun aloititte tämän Citylinkin toiminnan ja kerroitte ottaneenne yhteyttä kesäkuussa 1991 puhelimitse Teostoon, niin minkä takia otitte silloin yhteyttä? Kuusisto: Koska olin kuullut tällaisesta kolmikantasopimuksesta, että sellainen olisi hyvä olla olemassa. Teosto: Niin siinä vaiheessa tiesitte sellaisesta mahdollisuudesta? Kuusisto: Asiakkaalta olin kuullut, että olisi hyvä jos tällainen olisi tehty. Teosto: Entä tiesittekö tuossa vaiheessa tai otitteko selvää muusta ilmoitusvelvollisuudesta? Kuusisto: Siis mitä se tarkoittaa? NAUHA 5 / I Teosto: Kun otitte yhteyttä Teostoon niin halusitteko tietää mitään muuta kuin tämän ammattikäyttöön liittyvän kolmikantasopimuksen. Kuusisto: Niin, halusin saada Citylinkille tällaisen kolmikantasopimuksen, se oli minun pääasiallinen syy miksi otin yhteyttä sen jälkeen. En tiennyt minkälainen sopimus se oli. Teosto: Mitä teille oli asiakkaat kertoneet sitten tästä kolmikantasopimuksesta? Kuusisto: Se jäi sillä tavalla epäselväksi, että se oli aika lailla Teosto: Mutta sen jälkeen kun olitte ollut yhteydessä Teostoon, niin olitte tietoisia tästä kasettimaksuilmoitusvelvollisuudesta? Kuusisto: Tähän sanoisin, että noin periaatteessa tiesin, että tällainen on olemassa. Teosto: Mutta tiesitte kuitenkin, että on olemassa tällainen kuin Teosto-maksu? Teosto: Jota sitten käytetään Teosto-maksu tai kasettimaksu nimeä. Ja tiesitte että tällaisia kolmikantasopimuksia on olemassa? Teosto: Joo. Puheenjohtaja: Tämä on neljäs kerta kun kysyttiin samaa asiaa, että mentäiskö nyt eteenpäin. Teosto: Joo. Piti vaan tarkentaa, että mitä tiedetään. Puheenjohtaja: Se on selvä, että tarkennetaan, mutta neljä kertaa, se on vähän liikaa. Teosto: Sitten semmoinen kysymys, että maksoiko Citylink Oy jossain vaiheessa näitä kasettimaksuja? Kuusisto: En muista. Teosto: Ja minkä merkkisiä kasetteja Citylink Oy valmisti?

14 Kuusisto: Dexa ja Link. Teosto: Minkä merkkisiä kasetteja Etronia Oy valmisti? Kuusisto: Saman merkkisiä. Teosto: Minne näitä kasetteja myytiin tai keille? Kuusisto: Mitä se tarkoittaa? Vähittäiskauppaan. Teosto: Mille tahoille niitä myytiin? Ei tarvitse luetella, mutta se että Kuusisto: Vähittäiskauppaan ja ammattikäyttöön. Teosto: Sanoitte, että NTC:n osuus oli myynnistä 60 %. Kuusisto: Koko myynnistä alle 60 %. Teosto: Koskien Citylinkiä ja Etroniaa? Kuusisto: Joo, Citylinkiä. Teosto: Citylinkin myynnistä alle 60 % oli NTC:lle. Teosto: Ja sanoitte että mikä osuus oli ammattikäyttöön menevällä myynnillä? Kuusisto: En mä sitä koskaan ollut laskenut. Teosto: Äsken sanoitte että valtaosa oli ammattikäyttöön. Kuusisto: Kappalemääristä valtaosa, koska ne oli lyhyitä, hyvin lyhyitä. Teosto: Oliko NTC:lle tapahtunut myynti ammattikäyttöön tapahtunutta myyntiä? Kuusisto: Anteeksi, mikä myynti? Teosto: Ammattikäyttöön tapahtunutta myyntiä. Kuusisto: Kyllä näitä pituuksia myytiin NTC:llekin. Lyhyitä siis, mutta ei NTC:lle mitään ammattikäyttöön. Teosto: Ja NTC:lle tapahtunut myynti ei ollut ammattikäyttöön tapahtunutta myyntiä. Kuusisto: No, ei se ollut mikään ammattikäyttäjä siinä mielessä. Teosto: Aivan. Mikä osuus Citylinkin valmistamista ja myymistä Dexa-merkkisistä kaseteista ja vastaavasti Link-merkkisistä. Valmistettiinko niitä suunnilleen yhtä paljon? Kuusisto: Ei sitä ole varmaan tällä tavalla koskaan laskettu. Teosto: Miten ne erosivat nämä Dexa ja Link? Kuusisto: Lähinnä pakkaus ja tuotemerkki. Teosto: Myytiinkö näitä Link-merkkisiä kasetteja myös NTC:lle? Kuusisto: Muistamani mukaan ei. Teosto: NTC:lle myytiin Dexaa. Kuusisto: Dexaa. Teosto: Silloin kun teitte tällaisia Dexa-merkkisiä kasetteja, niin pakkasitteko te ne? Teosto: Täällä on ollut sellainen kasetti esillä, jossa on ollut se pakkausmerkintä Valmistaja NTC. Kuusisto: Nyt puhutaan siitä mikä oli muovikoteloon pakattu? Teosto: Joo. Kuusisto: Niitä me emme pakanneet. Teosto: Eli te ette pakanneet. Ei muuta kysyttävää. Puheenjohtaja: Selvä. Kemppainen: Puheenjohtaja, jos tää katkee tämä kysely, niin parempi ehkä sitten, että lopetetaan tältä päivältä. Kun on tässä kuitenkin, mä olin kysymykset luonnostellut ja tähän menee aikaa, kun minä kysyn vasta letkan viimeisenä, niin tämä on hidasta. Harju: Herra puheenjohtaja. Kuusisto, kerroit sellaisesta kontista, jossa oli hurjan paljon epäkuranttia tavaraa ja ajautui sitten kaatopaikalle. Lausumasi määrästä oli tuhansia, tuhansia, tuhansia. Se oli vähän epämääräinen. Sanoit että kaksi lavallista sitten, toista lavallista niitä meni. Onko mitään arviota, mitä se olisi ollut? Kuusisto: Sanoisin, että se oli Osittain ne oli siellä sekaisin, osittain laitettiin valmiissa laatikoissa. Niitä ei edes avattu. Puheenjohtaja: Voinko mä keskeyttää. Päätetään, että jatketaan maanantaina.

15 Nauha 5 / II Puheenjohtaja: Jatketaan Kuusiston kuulemista todistelutarkoituksessa ja Teosto kysyy, olkaa hyvä. Teosto: Miten ammattikäyttöön tarkoitettu videokasetti eroaa kuluttajakäyttöön tarkoitetusta videokasetista teknisesti? Kuusisto: Ei se teknisesti eroa, mutta se eroaa siinä, että ammattikäyttöön tarkoitetussa kasetissa ei ole minkäänlaista pakkausta. Se on yleensä pakattu kalvoon. Teosto: Se on sama kasetti? Kuusisto: Periaatteessa. Teosto: Entä sitten, jos tällä ostajalla ei ole ostosopimusta, niin mistä myyjä tietää, että ostaja on ammattikäyttäjä? Kuusisto: Siitä, mitä tämä ostaja tekee - minkä tyyppistä työtä. Teosto: No entä veloittiko Citylink ja Etronia myyyntihinnastaan kasettimaksua? Kuusisto: No ainakin tarkoitus oli. Teosto: Anteeksi mitä? Kuusisto: Tarkoitus ainakin oli veloittaa. Teosto: Myös niissä Etronian laskuissa, joissa hinta oli 7,80 mk kolmen tunnin kasetilta? Kuusisto: Se oli sellainen tavallaan loppuunmyynti. Toiminta lopetettiin ja varastot tyhjennettiin, vaihtoehto sille, että ne olisi viety kaatopaikalle. Teosto: Varautuiko Citylink ja Etronia maksamaan tätä kasettimaksua? Kuusisto: Kyllä alun perin oli varauduttu. Teosto: Liittyen loppuvaraston myyntiin, jos Harju voisi esittää, anteeksi Niinimäki voisi lähettää ja Harju myöskin ja Reinikaiselle, mutta Niinimäki voisi lähettää Kuusistolle kirjallisen todisteen 56. Sitä ensimmäistä laskua , lasku numero 006. Niinimäki: Siis se oli 56? Teosto: Kyllä. Se on se Etronian lasku. Niinimäki: Puhummeko nyt Etronian laskusta? Teosto: Joo. Loppuvaraston myynti. Niinimäki: Mikä oli sieltä se? Teosto: Eli ensimmäinen lasku, joka on sen tosite numero 635 jälkeinen lasku ja laskun numero on 6, päivämäärä Eli tämä lienee ajalta, jolloin Etronia aloitti? Kuusisto: Kyllä siltä näyttää, joo. Teosto: Ja sitten jos otatte siitä samasta todistenipusta kolmanneksi viimeisen paperin. Pyydän että pitäkää ne molemmat laskut sitten siten että voidaan verrata. Eli toinen paperi ja kolmanneksi viimeinen paperi siinä verottajan nipussa. Niinimäki: Mikä on se kolmanneksi viimeinen paperi? Teosto: Eli se on lasku numero ja päiväys on Jos katsotaan nyt sitten tästä viimeisestä laskusta eli tämä on ajallisesti nyt viimeinen tässä nipussa olevista laskuista, niin siinä on, hetkinen, seitsemäs laskurivi, jossa lukee E180 Dexa HGX ja hinta 8,80/kpl ja sitten siinä laskussa numero 6, joka on silloin Etronian alkuajoilta, ensimmäisellä rivillä E180 Dexa HGX, hinta 7,70. Voiko Kuusisto selittää miten loppuvaraston alennusmyynnissä hinta nousi loppua kohti? Kuusisto: No en pysty tätä selittämään enkä muista näin pitkän ajan takaa, mistä nämä. Muistan vain kun loppuvarastoa myytiin alas. Teosto: Entä sitten näihin samoihin laskuihin liittyen, eli näihin Etronian laskuihin. Otetaan edelleen se kolmanneksi viimeinen paperi eli lasku numero 28 esimerkkinä ja samaten se lasku numero 6 esimerkkinä ja myöskin nämä muut laskut. Eli kun näissä Reinikainen sanoi että Dexakaseteissa oli ainoastaan eroa tai ei ollut väliä mitä nauhaa sinne laitettiin sisälle, niin mistä nämä erilaiset lyhennelmät ja merkinnät tulevat. Esimerkiksi mikä ero on Dexa HGX:llä ja Dexa High Grade Miniboxilla? Kuusisto: Periaatteessa pakkauksessa on se ero. Teosto: Mikä on esimerkiksi pakkaus. Minkälaisessa pakkauksessa on Dexa HGX tai High Grade Minibox? Näyttää siltä että Dexa HGX on kauttaaltaan ollut halvempi kuin High Grade Minibox.

16 Kuusisto: Tässä on tämä High Grade Minibox ensinnäkin E-200-minuuttinen. Teosto: Tässä laskussa on, mutta sitten näissä muissa? Kuusisto: Kyllä ne mun ymmärtääkseni pakattiin, se on vain tuolla tavalla merkitty tänne koneellinen pakkaustyö ja materiaali on tullut sitten tullut täältä NTC:n puolelta. Teosto: Eli pakattiin NTC:n tavaroilla. Kuusisto: Me ei ole pakattu valmiiksi. Puheenjohtaja: Mikä on tämä Grade Minibox? Kuusisto: Se on minikoteloon pakattu kasetti. Teosto: Lähinnä kyseessä on se, että miten eroaa nämä merkinnät, jos niissä on voinut olla samaa nauhaa. Ymmärtääkseni Kuusisto kävi läpi että se miten ne eroavat nämä laskuissa olevat merkinnät toisistaan, niin ero on se että niissä on eri pakkaukset. Teosto: Eli kyseessä ei ollut tarkoitus verrata mitään kahta, vaan ylipäätänsä että tuotteiden erot ovat pakkauksissa ja siitä johtuu eri hinnat. Teosto: Kertokaa sitten tästä kasetin valmistusprosessista, että miten videokasetti valmistetaan, kun sitä ei täällä vielä varsinaisesti ilmeisesti kauhean tarkasti käyty vielä läpi. Kuusisto: Mitäs merkitystä sillä on? Teosto: Vain johdantona tähän että... Kuusisto: Mitä merkitystä sillä on? Se tapahtuu ihan automaattisesti enkä mä ymmärrä miten se tähän liittyy. Teosto: Mitä koneita teillä oli käytössä? Kuusisto: Automaattisia videon latauskoneita, Otari-merkkisiä. Teosto: Oliko teillä muita laitteita kuin latauslaitteita? Kuusisto: Oli pakkauskoneita. Teosto: Pakkasiko Citylink ja Etronia valmistamansa kasetit? Kuusisto: Osan pakkasi, tällaiset jotka pakattiin kartonkipakkauksiin eli pahvipakkauksiin, niin sitä varten oli olemassa kone. Teosto: Oliko näissä kartonkipakkauksissa laadussa eroa? Kuusisto: Pakkauksen merkinnässä oli eroa. Niitä myytiin eri nimikkeillä. Teosto: Pakkasiko Citylink ja Etronia NTC:lle myymiään kasetteja myös pahvipakkauksiin? Kuusisto: Myöhemmin pakkaukset tehtiin valmistajan toimesta. Teosto: Mistä tuotteista oli kysymys silloin kun laitettiin tämä pakkaus? Oliko tuote NTC:n vai Citylinkin? Eli silloin kun siihen laitettiin pakkaus, jossa luki Dexa, niin kumman tuote oli, Citylinkin, Etronian vai NTC:n? Kuusisto: Eihän tämä valmistustyö, kenen se tuote sitten oli, niin en mä siihen ota kantaa. Teosto: Tiedättekö tavaramerkin haltijan? Teosto: Kuka tai mikä oli Dexa-tavaramerkin haltija? Kuusisto: Käsittääkseni se oli NTC. Teosto: Reinikainen on puhunut tuotemerkistä, mutta tiedättekö tavaramerkin haltijasta? Kuusisto: En tunne mitä eroa on tuotemerkillä, mitä eroa siinä sitten on. Teosto: Täällä on käsitelty sitä vuokrasopimusta näistä laitteista, joita olitte vuokrannut NTC:ltä, mutta mistä muualta Citylink ja Etronia vuokrasi koneita tai laitteita kuin NTC:ltä? Kuusisto: Citylinkillä ainakin oli vuokralla paineilmakompressori ja paineilmakuivain. Teosto: Mistä ne oli vuokralla? Kuusisto: Kompressori oli Indoor Oy:ltä muistaakseni. Teosto: Ja sitten tämä toinen? Kuusisto: En ole ihan varma oliko se Ryderiltä vai oliko tuolta Suomi Wangilta. Teosto: Entä sitten konttorikoneet? Kuusisto: Ne oli täältä, muistamani mukaan Reinikainen Ky:ltä. Teosto: Sitten jos otatte esille vielä kirjallisen todisteen 16. Nämä ovat ne paperit, joita jo

17 viimeksi käsiteltiin Reinikaista kuultaessa. Kyseessä ovat siis Otari T 320 videonauhan latauskoneet, jotka on tilattu Otari Deutschland GmbH:lta. Miten tilasitte tällaisen koneen. Kuusisto: Jaa miksi tilasin ne? Teosto: Ei vaan miten, muistatteko sopimusneuvottelut? Kuusisto: Jaa, se oli varmaan Taina Artukka meillä oli silloin Turussa ja hän oli kielitaitoinen, niin muistaakseni hän tilasi sen faxilla. Teosto: Mitä sovitte hinnasta? Kuusisto: Mitä sovimme hinnasta? Otarilla oli koneiden myyntihinta eikä siinä ollut sen parempaa sopimista. Teosto: Miten maksoitte sen koneen? Kuusisto: En muista, tässähän näkyy että NTC on maksanut tämän ennakkomaksun siitä. En minä muista myöhemmistä vaiheista. Teosto: Teidän omistuksenne sitten päättyi. Kuusisto: NTC:n. Teosto: No miksi Citylink ei ostanutkaan sitä, vaan päätyi vuokraamaan, jos oli alun perin tarkoittanut ostaa sen? Kuusisto: Eikö se alun perin tarkoitus ollut, että NTC ostaa sen ja vuokraa sen. En muista. Tästä tuli jotakin sekaannuksia toimituksen yhteydessä ilmeisesti. Teosto: Jos sitten vielä ottaisitte esille kirjallisen todisteen 2. Tätäkin käytiin jo perjantaina läpi, mutta.. Niinimäki: Mikä se kakkonen nyt oli? Teosto: Tämä on sopimus Scandexa Oy:n ja Citylink Oy:n välillä. Niinimäki: Scandexan ja Cilylinkin? Teosto: Kyllä Niinimäki: Joo, hetki vain. Onko nämä nyt eri nipussa. Teosto: Tästä sopimuksen kohta 5, jossa ostaja Link voi, mikäli katsoo tarpeelliseksi tai ei ole kyennyt edelleen myymään ostamiaan tuotteita tai myyjä on joutunut lopettamaan toimintansa, palauttaa maksamattomat tai kuittaamattomat ostonsa Dexalle. Sen lisäksi kohdassa 6: Siinä tapauksessa että Dexa ajautuu suoritustilaan tai konkurssiin, ei Link ole velvollinen suorittamaan ostoistaan maksamattomalta tai kuittaamattomalta osin Dexalle muuta kuin 30 % saatavan bruttosummasta. Reinikainen sanoi perjantaina, että nimenomaisesti te vaaditte tällaiset tiukat ehdot tähän allekirjotettuun sopimukseen, pitääkö tämä paikkansa. Teosto: Eli varauduitte Scandexan suoritustilan ja konkurssin varalta? Kuusisto: En mä siihen tiennyt varautua sen kummemmin, olin vain jossain nähnyt, että tällaisia vuokrasopimuksissa oli lukenut, siis muussa yhteydessä. Teosto: Miten sitten uskalsitte tarkemman Scandexa Oy:n toimintaan ja tilinpäätöksiin tutustumatta ostaa Scandexa Oy:n enemmistön Yrjö Reinikainen Ky:ltä kuukautta tämän äsken läpikäydyn sopimuksen jälkeen? Kuusisto: Ei mikään viitannut siihen, että se olisi ollut loppumassa. Teosto: Sitten vielä Etroniasta pari kysymystä. Tekikö Etronia muuta kuin valmisti kasetteja ja myi niitä? Kuusisto: Ei. Teosto: Myikö Etronia näitä videokasetteja muille kuin NTC:lle? Kuusisto: En minä muista. Teosto: Myikö Etronia suhteessa myydyistä kaseteista NTC:lle paljon vai vähän? Kuusisto: En muista suhdetta. Teosto: Muistatteko mitään muuta asiakasta kuin NTC Etronian ajoilta? Kuusisto: Ainakin Balstar Oy oli. Teosto: Ja määristä ette muista? Kuusisto: En. Ei ole mitään numerotietoa olemassa. Teosto: Selvä.

18 Harju: Muistatteko Kuusisto oliko tämän teidän ja NTC:n välisen vuokrasopimuksen mukaiset viisi konetta kaikki heti käytettävissä, vai tuliko se viides vasta vuoden lopulla? Kuusisto: Se oli se viides joka tuli silloin vuoden lopulla. Harju: Kun se jotenkin näkyy, jos te olette katsonut näistä liitteistä 18 ja 19, eli siellä on silloin kun NTC vuokrasi Scandexalle niitä, niin niitä oli neljä ja sitten piti lisäksi hankkia yksi Otari lisää. Teidän sopimuksessa sen sijaan tässä Citylinkin sopimuksessa kyllä lukee suoraan jo viisi, mutta oliko niin että se tuli vasta sitten myöhemmin se viides? Tapahtuiko siellä koneiden vaihtoa? Kuusisto: Muistaakseni silloin oli vanhempaa teknologiaa. Harju: Selvä, ei muuta. Kemppainen: Te olitte siellä Scandexan aikana piirimyyntipäällikkönä ja oliko niin että syksyllä jouduitte pois? Kemppainen: Mitä te teitte sen jälkeen? Kuusisto: Olin osittain työttömänä ja sitten tein myöskin sitä mitä löytyi, ei mitään varsinaista työtä. Kemppainen: Oliko teillä vaikeuksia alkoholin kanssa silloin? Kuusisto: Mitä se tähän kuuluu? Kemppainen: Kun te vastasitte syyttäjän kysymykseen, että teillä oli, niin jatkuiko vaikeudet? Kuusisto: Ei. Niinimäki: Muistan vastauksen eri tavalla. Kuusisto: Ei omasta mielestäni ollut eikä niitä jatkunut. En mä osaa sanoa miten tämä nyt liittyy asiaan sitten. Kemppainen: Pyydän että Niinimäki ottaa sen todisteen 2 siihen eli kuka teki aloitteen näihin sopimusneuvotteluihin Scandexan ja Citylinkin välillä? Kuusisto: Olin kuullut ns. kylillä että Scandexa on luopumassa kasettivalmistuksesta ja siitä se varmaan heräsi sitten ajatus. Menin tosin ihan muuten vain käymään Scandexalla, mutta asia tuli siellä puheeksi. Siitä se lähti käyntiin, se oli 1990 ihan loppuvuotta. Kemppainen: Missä ominaisuudessa teidän mielestänne Yrjö Reinikainen edusti Scandexaa noissa sopimusneuvotteluissa? Kuusisto: Tehtaanjohtajana. Kemppainen: Kun te mainitsitte ja myös tiesitte, että siellä taustalla on Roiha ja Arpiainen, niiin keskustelitteko heidän kanssaan näistä sopimusneuvotteluista? Kuusisto: En keskustellut. Kemppainen: Miksi ette? Kuusisto: Eivät he ole edes olleet Hämeenlinnassa. Kemppainen: Teidän mielestänne Reinikainen edusti koko yhtiötä myös Roihan ja Arpiaisen suostumuksella tai että Reinikaisella oli Roihan ja Arpiaisen siunaus tähän myyntiin. Kuusisto: Alkuvaiheessa kyllä hän varmaan joutui kysymään Roihalta ja Arpiaiselta, kun tämmöinen asia tuli puheeksi, mutta kyllä varmasti oli sitten kun sopimuksia tehtiin. Kemppainen: Tässä sopimuksen kohdassa 5 mainitaan Dexan mahdollisesta suoritustilasta tai konkurssisa, niin oliko teillä mitään varasuunnitelmaa tällaisen ehdon varalle? Kuusisto: Ei ollut. Kemppainen: No oliko tässä teidän mielestänne Citylinkillä yrittäjäriskiä? Kuusisto: Yrittäjällä on riski. Kemppainen: Mikä se tämän sopimuksen perusteella se riski oli? Kuusisto: Tähän sopimukseen liittyvää riskiä en osaa sanoa, mikä se olisi ollut. Yleensä yrittäjällä on riski. Kemppainen: Jos te käytte tämän sopimuksen ehdot läpi, niin olisiko Citylink joutunut taloudellisiin vaikeuksiin siinä tapauksessa että Scandexa ajautuu konkurssiin? Kuusisto: Varmaankin niitä on tehty silloin kun niitä on tähän merkitty. Kemppainen: Miten sitten yhteistyö NTC:n kanssa alkoi?

19 Kuusisto: Sehän oli tavallan jatkoa tälle Dexalle, tosin eri yrityksen kanssa, mutta aika pitkälti niin kuin samaan perustui. NAUHA 6 / I Kemppainen: Kuka hoiti yhteistyötä NTC:n kanssa ja kuka näitä sopimusneuvotteluja johti? Kuusisto: Minä ehdotin, että niitä voitaisiin jatkaa sitten sillä tavalla kun kerran Dexa... Kemppainen: No mihin te sitä NTC:tä sitten tarvitsitte yhteistyö-partnerina? Kuusisto: Asiakkaana. Kemppainen: Mutta kun te olette aikaisemmin toiminut piirimyyntipäällikkönä, niin teillähän oli ne asiakaskontaktit olemassa. Kuusisto: Ei sillä tavalla, että ne olisi tällä ammattipuolella pitänyt, ei ollut, että ne oli tällaisia yksittäisiä liikkeitä, mitä ne nyt oli, lähinnä radioliikkeitä. Kemppainen: No mistä te saitte idean ostaa tämän Scandexan vaihto-omaisuusvaraston, eli puhun todisteesta 41? Kuusisto: Sehän on oikeastaan aika luonnollista, kun nämä oli tällaista Scandexalle tarpeetonta tavaraa ja Citylinkille ne oli hyvinkin tarpeellisia siinä ainakin aloitusvaiheessa. Niitä ei tarvinnut lähteä haalimaan erikseen kaikkia laitteita, olemassaolevaa materiaalia, jota voitiin käyttää osittain. Kemppainen: Mutta ette olleet olleet Scandexan toiminnassa puoleentoista vuoteen, niin itsekkö te esititte Reinikaiselle, että minähän voin ostaa Dexan loppuvaraston, vai kuka sen ehdotuksen teki? Kuusisto: Kyllä minä tietysti sopivilla ehdoilla ja riittävän pitkällä takaisinmaksusopimuksella, niin se olis hyvinkin tarpeen. Kemppainen: No missä ominaisuudessa Reinikainen näissä kaupoissa edusti Scandexaa? Kuusisto: Tehtaanjohtajan ominaisuudessa. Kemppainen: Keskustelitteko te näistä kaupoista Arpiaisen tai Roihan kanssa? Kuusisto: En keskustellut. Eivät edes suoraan liittyneet tähän, edes toimineet, niin kuin miten se sanotaan hienosti, operatiivisessa johdossa. Kemppainen: No miten Citylink suunnitteli maksavansa nämä vaihto-omaisuushankinnat, noin markkaa? Kuusisto: Vähitellen. Kemppainen: Voitteko vähän tarkentaa sitä? Kuusisto: Kysymys oli silloin alun perin neuvotteluissa, että noin kymmenen vuoden aikana sitten, joko kuittaamalla tai osittain osasuorituksin maksamalla hoidetaan pois. Kemppainen: Entäs kun se Dexa meni konkurssiin, niin miten se kymmenen vuoden maksuaika siihen suhtautui? Kuusisto: No eihän sitä sitten enää voinut olla mukana, kun ei ollut Dexaakaan. Kemppainen: Miten te sitten ajattelitte maksaa sen vaihto-omaisuuden? Kuusisto: En muista, kauan aikaa. Kemppainen: Oliko Citylinkillä varallisuutta maksaa tuota vaihto-omaisuutta? Kuusisto: Ei. Tarkoitus oli, että sitä tulee toiminnan kautta sitten hoidettua. Kemppainen: Minkälaisia kannattavuuslaskelmia teillä oli, että se tulee hoidettua? Kuusisto: En muista enää, kyllä sitä laskettiin. En muista miten. Kemppainen: No te kerroitte, että ette kirjanpitoasioita tunne ettekä näitä liikevaihtoveroasioita, niin kuka teille kertoi tästä liikevaihtoveron ennakkopalautuksesta? Se on todiste 42, jos katsotte siitä. Kuusisto: Kyllä mä tavallaan sen muistan, mutta en muista kuka siitä on kertonut. Kemppainen: Muistatteko tai tunnistatteko tämän käsialan sivulta 336. Kenen käsialaa se on? Niinimäki: Tuota, meidän täytyy taas kaivaa. Siis se oli 42. Kemppainen: Joo, todiste 42 ja siinä kakkossivu. Toinen sivu oli 336. Kuusisto: Tämä on minun käsialaani. Kemppainen: Oletteko te sen itse täyttänyt kokonaan? Kuusisto: En, tämä alaosa ei ole minun. Kemppainen: No, kuka nuo numerot on tuohon laittanut?

20 Kuusisto: Osin lääninverovirasto ja osittain minä. Kemppainen: Lääninverovirasto ei ainakaan täällä tunne teidän allekirjoituksen yläpuolella olevaa osuutta, niin kuka sen on täyttänyt? Kuusisto: Minä. Kemppainen: Mistä te olette nuo luvut saanut? Kuusisto: En muista. Kemppainen: Kun te juuri sanoitte, että ette tunne kirjanpitoa ettekä veroasioita, niin mistä, kenen avustuksella tämä lomake on täytetty? Kuusisto: En kyllä muista tämmöistä asiaa, kuka siinä nyt on avustanut. Jostain mä olen neuvoja siihen saanut. Kemppainen: Milloin te olette ensimmäisen kerran keskustellut Matti Paanasen kanssa, kun puhutaan nyt tätä kevät 1991? Kuusisto: Paanasen kanssa olen keskutellut huomattavasti aikaisemmin ensimmäisen kerran. Kemppainen: Kun te teitte tätä kevättä 1991? Kuusisto: Mistäs sellaisen voi muistaa? Kemppainen: Kun te jouduitte Scandexalta pois syksyllä 1989, niin olitteko te säännöllisesti yhteydessä Matti Paanaseen? Kuusisto: Silloin tällöin nähtiin. Kyllä, ei meillä mitään säännöllisyyttä ollut siis. Tehtiin treffejä liikeasioissa. Kemppainen: No näistä Scandexan osakkeista kysyn sen, että te olitte ollut puolitoista vuotta pois Scandexan toiminnasta, niin miten te silti uskalsitte ne osakkeet ostaa ja mitä te sitten todellisuudessa tiesitte yhtiön tilasta? Kuusisto: En mä silloin yhtiön tilasta tiennyt sen parempaa, mutta tiesin ja tunsin nämä, olin tuntenut jo pitkään, nämä Roihan ja Arpiaisen, että he nyt on kunnollisia kavereita, että heillä on asiat kunnossa. Ja minun ymmärtääkseni olikin. Kemppainen: Tiesittekö te, että Roiha ja Arpiainen eivät olleet enää yhtiön toiminnassa mukana. Roiha ei ainakaan osakkaana eikä kumpikaan hallituksen jäseninä keväällä 1991? Kuusisto: En tiennyt. Kemppainen: Kuka tämän markan kauppahinnan määritteli? Kuusisto: En muista. Kemppainen: No mihin se kauppahinta perustuu? Kuusisto: En muista sitäkään. Nämä on niin vanhoja asioita, ettei ne ne... Kemppainen: Suostuitteko te sitten maksamaan ikään kuin pyydetyn hinnan, vai kävittekö te siitä keskusteluja? Kuusisto: Kyllä siitä varmaan keskusteltiin. En muista soviteltiinko hintaa. Kemppainen: Sen verran pitää perjantaihin palata, että minulla oli merkintä Kuusiston kertomaksi, että Citylink ei tarvinnut, tai Citylinkin pankkiasiointi oli vähäistä. Muistatteko tai oliko Citylinkillä pankkilainaa? Kuusisto: Ei ollut, ei ollut mitään vakuuksia, mitä vastaan olisi saanut pankkilainaa, ei ainakaan mitään pidempiaikaista ollut, jos tarkoitetaan, jos jotakin vekseleitä on ollut, se on eri juttu. Kemppainen: Mitäs vakuuksia sitten Citylink antoi Scandexalle, kun osti sen vaihto-omaisuuden? Oliko se järkevä, hyvä kauppa Scandexan kannalta? Kuusisto: En minä pysty sanomaan, oliko se hyvä kauppa, mutta sehän on aikaisemminkin tullut, muistaakseni siinä ei mitään vakuuksia ollut, koska ne piti tulla aikaa myöten toiminnan kautta takaisin sitten, jos tarvittiin. Ei meillä tarvinnut siinä ollut mitään vakuuksia. Kemppainen: Kun te sanoitte, että Citylinkillä ei ollut pankkilainaa, voisitteko ottaa sen todistenipun 21 ja kommentoida sieltä liitettä 39, jossa Citylink on ottanut markan luoton. Millä vakuuksilla Citylink sai tuon luoton? Niinimäki: Siis mikä se tosite oli? Kemppainen: Liite 39 ja ykkönen. Niinimäki: Joo, anteeksi, meillä oli väärin.