4/2011. Finanssimarkkina- Euroalueen julkistalouksien velkakriisi

Transkriptio

1 FK Finanssialan Keskusliitto 4/ Finanssimarkkina- katsaus Ajankohtaista finanssimarkkinoilla Kaija Erjanti Finanssialan yritysten vakaa tilanne Suomessa ja niiden kyky tukea talouden kehitystä on tämän katsauksen teema. Suomen talouden kilpailukyky on ensisijainen. Myönteisiä asioita on syytä tuoda esiin. Ylenmääräinen epävarmuuden korostaminen ja kielteisten uutisten vyöry ovat jo itsessään omiaan vahingoittamaan talouden kehitystä. Suomessa tilanne on edelleen monessa suhteessa normaali. Finanssialan yritykset pystyvät hoitamaan tehtävänsä hyvin ja luotottamaan sekä kotitalouksia että yrityksiä. Kotitaloudet ottavat luottoa suunnilleen aikaisempaan tapaan ja asuntokauppa käy kohtuullisesti. Erityisesti asuntojen remontointi ja peruskorjaus jatkuvat vilkkaana. Sijoittajien näkymä on vaikeampi. Kuitenkin sijoittajillakin on edelleen vaihtoehtoja. Yritykset ovat laajalti varautuneet tilanteeseen vahvistamalla rahoitusasemaansa. Yritykset ottavat myös edelleen luottoja, etenkin käyttöpääoman tarpeen kattamiseen. Työmarkkinaratkaisut vähensivät osaltaan epävarmuutta. Rahoitusalan hyvä kunto tukee Suomen taloutta VELI-MAttI MAttILA Euroalueen julkistalouksien velkakriisi on ajanut monet keski- ja eteläeurooppalaiset pankit vaikeuksiin. Suomen pankkisektorin vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat sen sijaan pysyneet hyvinä. Pankit ovatkin lisänneet edelleen luotonantoaan kotitalouksille ja yrityksille. Tämä tukee talouden kasvua ja työllisyyttä, mikä heijastuu myönteisesti myös julkiseen talouteen. Euroalueen julkistalouksien velkakriisi on jatkanut kärjistymistään syksyn aikana. Kreikan tilanne on erityisen vaikea, ja maan valtionvelan osittaisesta anteeksiannosta käydään parhaillaan neuvotteluja yksityisten velkojien kanssa. Samaan aikaan Italian valtion kyky selviytyä veloistaan on noussut markkinoilla suuren huolen kohteeksi. Uutena uhkana on kriisin tarttuminen luottoluokitukseltaan parhaimpiin maihin, ennen kaikkea Ranskaan. Velkakriisi on heijastunut voimakkaasti euroalueen rahoituslaitoksiin ja rahamarkkinoiden toimintaan. Kriisiin joutuneiden maiden pankkien samoin kuin näitä maita rahoittaneiden ulkomaisten pankkien varainhankinta on vaikeutunut huomattavasti. Monet keski- ja eteläeurooppalaiset pankit ovatkin joutuneet turvautumaan suuressa määrin Euroopan keskuspankin tarjoamaan rahoitukseen, kun niiden markkinaehtoinen rahoitus on ehtynyt. Kriisimaissa pankkien tilannetta on lisäksi vaikeuttanut talletuskannan supistuminen: esimerkiksi Kreikassa pankkien talletuskanta pienentyi liki neljänneksellä tammikuun 2010 ja lokakuun välisenä aikana (kuvio, sivu 4). Viime aikoina tilanne on todennäköisesti pahentunut entisestään. Talletusten väheneminen kuvastaa paitsi tallettajien kokeman epävarmuuden kasvua, myös sitä, että taloustilanteen heikentyessä yhä

2 useampi kotitalous ja yritys joutuu purkamaan talletuksiaan selviytyäkseen jokapäiväisistä menoistaan. Pankkien tilanne Suomessa vakaa Pankkien tilanne on säilynyt Suomessa vakaana euroalueen kriisistä huolimatta. Pankkien vakavaraisuus on kokonaisuudessaan hyvä. Tämä kävi ilmi mm. Euroopan pankkiviranomaisen EBA:n lokakuun lopulla julkistamista laskelmista, joissa arvioitiin 70 suuren eurooppalaisen pankin pääomatarpeita. EBA:n arviointiin osallistuneen OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuus ylitti selvästi eurooppalaisilta pankeilta edellytetyn tason. Samoin Nordeakonsernin sekä Danske Bank -konsernin vakavaraisuus oli tulosten mukaan riittävä. Nordea Pankki Suomi ja Sampo Pankki sisältyivät arviointiin edellä mainittujen emoyhtiöidensä kautta. Hyvän vakavaraisuutensa ja kriisimaiden valtionpapereihin tehtyjen sijoitusten vähäisyyden vuoksi Suomen pankkisektori on ollut houkutteleva kohde sijoittajille. Pankkien onkin ollut helppo hankkia lyhytaikaista rahoitusta markkinoilta. Myös pankkien liikkeeseen laskemille pitkäaikaisille katetuille joukkolainoille on ollut markkinoilla kysyntää. Talletuskannan vakaa kasvu on osaltaan tukenut pankkien varainhankintaa. Tosin määräaikaistalletusten korkojen nousu on myötävaikuttanut varainhankintakustannusten kallistumiseen. Sen sijaan tavanomaisten vakuudettomien joukkolainojen markkinat toimivat tällä hetkellä euroalueella erittäin huonosti. Tämä on koskettanut myös Suomen pankkeja. Vakuudettomien joukkolainojen kysyntä on ollut vähäistä ja korot sen myötä korkeat. Kokonaisuudessaan pankkien maksuvalmius on Suomessa hyvä. Tämä näkyy mm. siinä, että pankeilla ja muilla luottolaitoksilla on runsaasti talletuksia Suomen Pankissa. Samoin keskuspankkirahoituksen käyttö on säilynyt Suomessa hyvin vähäisenä. Asuntovelallisten tilanne edelleen hyvä Suomessa ULLA HALONEN Talouskriisin myötä talouden epävarmuus on lisääntynyt myös Suomessa. Tämä on näkynyt kuluttajien luottamuksen laskuna maan taloutta kohtaan, mutta ei juuri ole vaikuttanut kotitalouksien arkikäyttäytymiseen. Kotitalouksien tilanne on perustaltaan edelleen kokonaisuudessaan hyvä. Isoimmat ongelmat yksittäiselle kotitaloudelle tulevatkin vasta työttömyyden kautta, mutta jos työpaikka säilyy, silloin talouskriisin vaikutukset jäänevät varsin pieniksi. Kotitaloudet ottavat asuntolainoja yhä vilkkaasti. Tämän vuoden lokakuussa uusia asuntolainoja otettiin jopa enemmän kuin edellisten kolmen vuoden aikana lokakuussa. Uusien asuntolainojen kysynnässä on selviä kausittaisia vaihteluja. Vilkkainta asuntolainojen kysyntä on keväällä ja alkukesästä asuntokaupan piristyessä, kun taas loppu- ja alkuvuonna kysyntä on selvästi hiljaisempaa. Asuntolainakannan vuosikasvu oli lokakuussa 6,4 prosenttia. Luotonkysyntää on osaltaan pitänyt yllä kotitalouksien hyvänä pysynyt rahatilanne ja alhainen korkotaso. Pankeista nostettujen uusien asuntolainojen keskikorko oli lokakuussa 3 prosenttia. Matala korkotaso helpottaa asunnonhankintaa. Uusien asuntojen tarve ei ole vähentynyt etenkään kasvukeskuksissa, joissa varsinkin pienten kerrostaloasuntojen kauppa käy yleensä tasaisesti taloustilanteesta riippumatta. Mitä alhaisempi on korkotaso, sitä houkuttelevammalta vaihtoehdolta oman asunnon osto näyttää vuokralla asumiseen verrattuna. Omistusasumiseen liittyvä pakkosäästäminen asuntolainan lyhennyksen muodossa kasvattaa myös kotitalouden varallisuutta. Talouskriisin vuoksi luottojen korkotaso säilynee alhaalla jatkossakin korkomarginaalien nousupaineista huolimatta, mikä pitää asuntovelallisen lainanhoitokulut maltillisina. Tämä näkyy jo nyt siinä, että asuntovelallisilla hoitamattomia lainoja on vähän. Harva asuntoluotollinen ajautuu vaikeuksiin asuntolainansa takia. Vaikka kotitalouksien reaalitulojen kehityksen oletetaan pysyvän varsin myönteisenä, ei kotitalouksien asumismenojen osuus nettotuloista todennäköisesti kuitenkaan laske alhaisten luottokorkojen myötä, sillä entistä suurempi osa kotitalouksien tuloista menee muihin asumiskustannuksiin. Näihin vaikuttavat erityisesti energian ja veden hinnan nousu, kiinteistöverojen korotukset sekä asuntojen peruskorjausten kasvu. Mrd. EUR Kuvio: Kotitalouksien nostamat uudet asuntolainat kuukausittain

3 Luotonanto jatkanut kasvuaan Suomessa Taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta euroalueen pankkien yleisölle myöntämien luottojen määrä jatkoi syksyn aikana kasvuaan vaikkakin hitaasti. Erot maiden välillä olivat kuitenkin suuria. Vaikeimmassa asemassa olevissa maissa luotonanto polki paikallaan tai jopa supistui, kun pankkien oma varainhankinta oli vaikeuksissa ja luotonannon riskit nähtiin taloustilanteen vuoksi suurina. Monilla pankeilla on lisäksi ollut tarve parantaa pikaisesti vakavaraisuuttaan, mikä on voinut osaltaan vähentää niiden luotonantoa. Pankin taseen supistaminen luotonantoa rajoittamalla on yksi keino, jolla vakavaraisuutta voidaan yrittää kohentaa. Lisäksi eräät pankit ovat ilmoittaneet toimintansa uudelleensuuntaamisesta. Käytännössä tämä voi merkitä esimerkiksi sitä, että ne keskittyvät jatkossa aiempaa enemmän kotimarkkinoihinsa. Suomessa yleisölle myönnettyjen luottojen määrän kasvu jatkui syksyn aikana selvästi euroalueen keskiarvoa ripeämpänä. Yrityslainojen kannan kasvu jopa kiihtyi. Kokonaisuudessaan pankkiluottojen saatavuus onkin säilynyt Suomessa hyvänä. Myös luottojen korot ovat pysyneet edullisina korkomarginaalien nousupaineista huolimatta. Uusien asunto- ja yrityslainojen korot olivat alkusyksystä Suomessa euroalueen matalimmat. Pankkiluottojen hyvään saatavuuteen ja kilpailukykyiseen hinnoitteluun Suomessa viittaa myös se, että yrityksillä ei ole ollut erityistä tarvetta hakea työeläkeyhtiöistä TyEL-takaisinlainoja tai sijoituslainoja. Niiden yhteenlaskettu kanta aleni loppukesän ja alkusyksyn aikana alkuvuoden tasolta. Rahoitusalan hyvä kunto Suomen valttina Yritysten rahoituksen saatavuus vaikeutunut monessa Euroopan maassa ELINA SALMINEN Valtioiden velkakriisin kärjistyminen ja pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntelyn tiukentuminen vaikeuttavat yritysten rahoituksen saatavuutta monin paikoin Euroopassa. Suomessa pankkien lainanantokyky on edelleen hyvä. Pankeilla ja muilla luottolaitoksilla on tärkeä rooli eurooppalaisten yritysten rahoituksessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa suoraan markkinoilta hankittavan rahoituksen rooli on huomattavasti suurempi. Euroalueella keskimäärin 83 % yritysten hankkimasta uudesta rahoituksesta oli luottolaitosten myöntämiä lainoja ennen finanssikriisiä (kuvio) 1. Vuoden 2008 syksyllä yritysten lainansaanti vaikeutui, kun pankkien varainhankintakustannukset ja sen myötä lainamarginaalit nousivat finanssikriisin kärjistymisen seurauksena. Monet euroalueen pankit myös kiristivät lainaehtojaan ja luotonsaatavuutta. Luottolaitosten myöntämät yrityslainat supistuivatkin merkittävästi, ja suuret yritykset pyrkivät paikkaamaan rahoitustarvettaan muun muassa laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjojaan. Euroalueen yritykset ovat finanssikriisin kärjistymisestä lähtien saaneet joukkovelkakirjamarkkinoilta rahoitusta keskimäärin edullisemmin kuin euroalueen rahoituslaitokset, mikä heijastaa sijoittajien luottamusta hyvän luottoluokituksen ja vahvan taseen omaaviin yrityksiin. Osa euroalueen suuryrityksistä onkin siirtänyt varainhankintansa painopistettä markkinarahoitukseen pankkilainojen kustannuksella 2. Vuoden aikana pankkien lainananto yrityksille alkoi euroalueella hiljalleen kasvaa. Kuluvan vuoden alkusyksystä kärjistynyt euroalueen valtioiden velkakriisi on kuitenkin vaarassa pysäyttää hyvin alkaneen kehityksen. Pankkien varainhankinta on kallistunut ja osittain vaikeutunut, mikä on näkynyt myös yrityksille myönnettävissä luotoissa. Euroopan keskuspankin kyselytutkimuksen mukaan euroalueen pankit kiristivät luotonantoaan yrityksille vuoden kolmannella neljänneksellä. Lisäksi yritysten luotonkysyntä väheni vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, ja kysynnän odotetaan vähenevän entisestään vuoden loppupuolella. 3 Muutamat yksittäiset suuret pankit Euroopassa ovat jo ilmoittaneet rajoittavansa luotonantoa tietyille toimialoille ja maantieteellisille alueille. Lisäksi tiukentuvat vakavaraisuusvaatimukset voivat pakottaa pankit supistamaan yrityslainanantoaan, mikäli ne eivät onnistu hankkimaan riittävästi uutta pääomaa. Suomessa luottolaitosten yrityksille myöntämien lainojen kanta kasvaa tällä hetkellä huomattavasti nopeammin kuin euroalueella keskimäärin. Pankkien luotonantokyky on ensiarvoisen tärkeää Euroopassa, jossa etenkin pk-yritykset ovat hyvin riippuvaisia pankkilainoista Mrd. EUR /Q3 Joukkovelkakirjalainat Pankkilainat Lyhyet velkakirjat (enintään 1 v.) Osakkeannit Uusimpien ennusteiden mukaan euroalueen talouskasvu jää ensi vuonna nollan tuntumaan. Eräissä maissa tuotannon ennakoidaan supistuvan. Tätä huonompikin kehitys on hyvin Kuvio: Euroalueen yritysten nettomääräinen uusi rahoitus vuosittain 1 Tässä kuvataan vain yritysten keskeisimmät rahoituksen lähteet. 2 Fitch Ratings, otantatutkimus 161 euroalueen suuryrityksestä. 3 Bank Lending Survey, October

4 mahdollinen, jos julkistalouksien velkakriisiä ei saada euroalueella nopeasti hallintaan. Euroalueen talousvaikeudet heijastuvat väistämättä Suomeen sekä ulkomaankaupan että yritysten ja kotitalouksien luottamuksen kautta. Suomen talouskasvu onkin ennusteiden mukaan hidastumassa selvästi. Näissä oloissa on ensiarvoisen tärkeää, että kotimainen rahoitusala on hyvässä kunnossa ja kykenee välittämään rahoitusta yrityksille ja kotitalouksille. Tämä tukee talouden kasvua ja työllisyyttä, mikä heijastuu myönteisesti myös maamme julkiseen talouteen. Rahoitusala toimii siten tällä hetkellä Suomessa talouden ulkopuolelta tulevan häiriön vaimentajana - ei vahvistajana, niin kuin useissa muissa Euroopan maissa. Kuvio. Yleisön talletuskannan kehitys eräissä euroalueen maissa. Mrd. EUR Finanssialan toimijoiden tilanne TARJA KALLONEN Suomalaiset finanssimarkkinat ovat kokonaisuudessaan vakaammalla pohjalla kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Suomessa pankit rahoittavat luotonantoaan, muun muassa asuntorahoitusta, pääosin talletuspohjaisella varainhankinnalla. Toinen vakautta tuova piirre on konsernien toiminnan perustuminen useisiin finanssialan tukijalkoihin. Konserneihin kuuluu vakuutusta, rahoitusta sekä säästämis- ja sijoitustuotteita tarjoavia yksikköjä. Pankkien luottokanta on terve ja vakavaraisuus hyvä suus on laskelmien mukaan hyvällä tasolla. Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan haasteellinen vuosi Finanssialan Keskusliiton tekemän arvion mukaan vahinkoyhtiöiden maksutulo kasvaa tänä vuonna noin neljä prosenttia. Luonnonilmiöiden aiheuttamat tuhot kasvattavat maksettujen korvausten määrää arviolta noin 10 prosentilla vuodentakaiseen verrattuna. Henkivakuutuksen maksutulo jäänee arvioiden mukaan miljardiin euroon. Markkinatilanne on kuluneen vuoden aikana ollut haasteellinen, ja vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan tuotot jäänevät tältä vuodelta heikoiksi. Yleisen taloustilanteen heikkeneminen ei ole ainakaan toistaiseksi näkynyt pankkien asiakkaiden lainojen takaisinmaksukyvyssä. Pankkikonsernien kirjaamat arvonalentumistappiot olivat syyskuun loppuun mennessä vähentyneet verrattuna vuodentakaiseen tilanteeseen. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pankkisektorin luottokanta on terveellä tasolla. Hoitamattomia luottoja oli syyskuun lopussa yhteensä miljardia euroa. Ongelmalainojen määrä suhteessa luottokantaan on jopa hieman laskenut. Suomen pankkisektorin maksuvalmiustilanne on Finanssivalvonnan mukaan vakaa ja vakavaraisuus on hyvä. Lisäksi suurimpien Pohjoismaisten pankkikonsernien vakavarai- Kuvio: Hoitamattomien luottojen osuus prosentteina luottokannasta.

5 Komission ehdotus finanssitransaktioverosta TUOMAS MAJURI Komissio antoi ehdotuksen neuvoston direktiiviksi finanssitransaktioverosta (FTT) keskiviikkona Komission mukaan ehdotuksen pyrkimyksenä on muun muassa velvoittaa finanssisektori osaltaan osallistumaan finanssikriisin hoidosta aiheutuneisiin kustannuksiin, luoda rajoitteita liian riskipitoisiin toimintoihin ja täydentää tulevien finanssikriisien välttämiseksi tarvittavaa keinovalikoimaa. Lisäksi tavoitteena on saada aikaan lisätulonlähde yleisiin budjettitavoitteisiin tai erityisiin politiikkatavoitteisiin. Komission ehdotus laajapohjaisesta mutta verokannaltaan pienestä varainsiirtoverosta ei ole uusi. Taustalla on jo 1970-luvulta peräisin oleva ajatus niin sanotusta Tobinin verosta. Kyseessä on teoreettinen malli, jota alun perin ehdotettiin kitkemään kansainväliseen valuuttakauppaan liittyvää spekulaatiota. Vain globaali vero olisi toimiva EU-alueen verolla merkittäviä haitallisia seurannaisvaikutuksia Teoriasta on kuitenkin pitkä matka käytäntöön ja jo nyt on näkyvissä, ettei verolla tavoiteltuja asioita tulla saavuttamaan. Jotta vero olisi toimiva, edellytettäisiin käytännössä globaalia yhteisymmärrystä veron käyttöönotosta, verokannasta ja myös juridisteknisistä yksityiskohdista. Marraskuussa Cannesissa kokoontunut G20-valtioiden päämiesten kokous oli kuitenkin asiasta erimielinen eivätkä muut keskeiset teollisuusmaat ole ottamassa veroa käyttöön. EU:ssa veroasioista päätetään yksimielisesti. Merkittävä joukko jäsenvaltioista kuitenkin vastustaa veron käyttöönottoa tai suhtautuu siihen epäilevästi. Esimerkiksi Iso-Britannia ja Ruotsi ovat ilmoittaneet avoimesti vastustavansa veron käyttöönottoa. Veron puolestapuhujat sitä vastoin ovat esittäneet sen käyttöönottoa suppeamman jäsenvaltiojoukon kesken, esimerkiksi euroalueen verona. Keskustelussa jää kuitenkin huomaamatta yksi rahoitusmarkkinoiden keskeisimpiä ominaisuuksia. Ne eivät tunne valtioiden rajoja. Veron yksipuolinen käyttöönotto EU:n alueella siirtäisi komission omienkin arvioiden mukaan merkittäviä osia kaupankäynnistä EU:n ulkopuolisiin finanssikeskuksiin, jolloin esimerkiksi markkinoiden väärinkäytön valvonta hankaloituisi. Merkittäviä sisämarkkinaongelmia sitä vastoin syntyisi euroalueen erillisveron käyttöönotosta. Esimerkiksi Suomen tapauksessa merkittäviä osia finanssisektorista ja paikallisesta osaamisesta saattaisi siirtyä Suomenlahden yli Tukholmaan. Samoin suomalaisen arvopaperipörssin tulevaisuus olisi vaakalaudalla. Valtion verotulojen kannalta kokonaisvaikutus olisi todennäköisesti miinusmerkkinen, kun veron haitalliset vaikutukset talouteen ja sitä kautta muihin verotuloihin otetaan huomioon. Finanssisektorin näkökulmasta vero puolestaan vaikeuttaisi kriisistä elpymistä. Kansantaloudellisesti haitallisen veron sijaan EU:ssa tulisi keskittyä luomaan vahvat puitteet finanssisektorin vakavaraisuudelle ja välineet rajat ylittävien pankkikriisien torjuntaan. Vastaavasti koordinoidun ja ennakoivan rajat ylittävän finanssivalvonnan kehittäminen on koko yhteiskunnan edun mukaista.

6 Vakavaraisuussääntelyn valmistelu etenee REIMA LETTO Euroopan komission luottolaitosten vakavaraisuussääntelyä koskevien ehdotusten tavoitteena on sisällyttää Euroopan Unionin lainsäädäntöön Baselin pankkivalvontakomitean joulukuussa 2010 julkaisemat uudet vakavaraisuusja maksuvalmiussuositukset (Basel III). Nykyistä sääntelyä on myös tarkoitus täydentää erityisesti finanssikriisin aikana saatujen kokemusten perusteella. Euroopan komissio antoi luottolaitosten vakavaraisuussääntelyn uudistamista koskevat asetus- ja direktiiviehdotukset (ns. CRD IV -paketti). Ehdotusten käsittely puheenjohtajamaan Puolan johtamassa neuvoston työryhmässä alkoi ja kokouksia on pidetty tiiviisti syksyn aikana. Jo nyt on kuitenkin selvää, että jatkovalmistelu ja kompromissiesityksen valmistelu jää Tanskan pj-kaudelle keväällä. Euroopan parlamentin käsittely (ECON-komitea) ja äänestykset ovat helmi-kesäkuussa ja lopullinen hyväksyminen todennäköisesti vasta heinäkuussa. Uudet vaatimukset tulevat voimaan 1.1. lukien sisältäen kuitenkin useita voimaantulo- ja siirtymäsäännöksiä. Muista säännöksistä merkittävimpiä ovat yhtenäisen sääntökirjan (single rulebook) mukaiset muutokset olemassa olevien kansallisten sääntelyoptioiden merkittävästä supistamisesta sekä hallinnollisia sanktioita ja sisäistä hallintoa (corporate governance) koskevat vaatimukset. Pääosa uusista säännöksistä sisältyy suoraan kansallisesti sitovaan asetukseen (regulation), kun taas direktiiviin jäävät nykyiset luottolaitosten toiminnan harjoittamiseen liittyvät vaatimukset sekä uudet säännökset lisäpääomapuskureista. Nykyisestä luottolaitosdirektiivistä poiketen komissio esittää, että luottolaitosten taloudellisiin vaatimuksiin sovellettaisiin maksimiharmonisointiperiaatetta eräitä yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kaikki jäsenmaat eivät tältä osin tue komission ehdotusta vaan vaativat laajempaa kansallista harkintavaltaa mm. lisäpääomavaatimusten asettamiselle ja säännösten nopeutetulle voimaan saattamiselle. Toinen periaatteellinen esitys liittyy EU:n tasolla tehtäviin poikkeuksiin Basel III-kehikosta. Pääosa jäsenmaista (ml.suomi) pitää eräitä poikkeuksia perusteltuina ottaen huomioon komission esittämien säännösten laajempi soveltamisala (paikallispankit), finanssikonglomeraatteja koskevat erityissäännökset sekä pankkirahoituksen laajempi merkitys yritysten rahoituslähteenä EU:ssa. FK kannattaa komission lähestymistapaa FK on osallistunut aktiivisesti CRD IV-kehikon valmistelun seurantaan ja kommentointiin. FK kannattaa komission esityksiin sisältyvää lähestymistapaa, joka perustuu täysharmonisointiin ja siten yleiseen kieltoon asettaa esim. pääomavaatimuksiin liittyviä tiukempia kansallisia vähimmäistasoja. FK:n näkemyksen mukaan myös voimaantuloa tiukentavista kansallisista optioista tulisi jatkokäsittelyssä luopua. Lisäksi vakavaraisuuspääomaerien siirtymäsäännöstä tulisi muuttaa niin, että sen piirissä olisivat asetuksen lopulliseen vahvistamiseen mennessä liikkeeseen lasketut instrumentit. Ehdotetun vähimmäisomavaraisuusasteen (leverage ratio) osalta FK kannattaa vaatimuksen pitämistä pelkkänä valvojien seurantamittarina ilman sitovaa vähimmäisvaatimusta. Jos kuitenkin EU:n tasolla päätetään sitovan vaatimuksen käyttöön otosta, FK ei pidä kilpailuneutraliteettisyistä perusteltuna poikkeusten myöntämistä vain sellaisille toimijoille, jotka rahoittavat yksinomaan kuntia, muita julkisyhteisöjä tai niiden intressipiiriin kuuluvia yhtiöitä.

7 Talousennusteet Talousennusteet Taulukossa ovat finanssimarkkinoilla toimivien FK:n jäsenten viimeisimmät Suomea koskevat talousennusteet julkaisuajankohdan mukaisessa järjestyksessä. Lisäksi taulukossa on suomalaisten ja kansainvälisten ennustelaitosten ennusteita. Yhteenvetotaulukon yksittäisten ennusteiden eriäviin näkemyksiin on hyödyllistä tutustua syvällisemmin kunkin tahon ennusteista. Uusin talousennustetaulukko löytyy FK:n verkkosivuilta: LAATIJA JULKAISU- PVM BKT, YKSITYINEN KULUTUS, VIENTI, INVESTOINNIT, KULUTTAJAHINTA- INFLAATIO, % * Työttömyysaste, % Aktia Handelsbanken Tapiola Pankki Sampo Pankki Nordea POP Pankkiryhmä OP-Pohjola-ryhmä ,0 1,2 1,6 1,5 4,6 6,4 3,7 4,0 1,0 2,9 5,7 5,8 5,2 4,0 6,3 4,8 0,0 0,1 3,7 3,9 8,2 7,5 7,1 VM PTT Etla PT Suomen Pankki ,6 3,8-1,5 1,6-1,0 4,3 4,5 0,0 6,4-1,0 3,6 7,0 4,7 7,2 5,6 8,2 0,9-4,0 2,9 4,0 1,5 8,3 7,0 OECD Euroopan komissio IMF ,7 3,7 0,5-0,3-0,3 4,6 6,6 6,4 0,8 * OECD, IMF ja Euroopan Komissio: yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. Päivitetty Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on noin 460 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin työntekijää.