Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen. (Kansa-hanke)

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen. (Kansa-hanke)"

Transkriptio

1 OHJAUS XX/2015 Maarit Laaksonen, Heidi Berglind, Mikko Huovila, Konstantin Hyppönen & Tiina Peksiev Hankesuunnitelma vuosille THL Ohjaus nro/2015 1

2 Kirjoittaja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kannen kuva: ISBN xxx-xx(verkkojulkaisu) ISSN X (verkkojulkaisu) THL Ohjaus nro/2015 2

3 Lukijalle Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan strategiaa vuoteen 2016 saakka. SoTe-tieto hyötykäyttöön 2020 tiedonhallinnan strategia valmistui syksyllä Siinä yhtenä strategisena toimenpiteenä palvelujärjestelmän kehittämiseksi on esitetty sosiaalihuollon tietovarantoratkaisun toteuttamista osana Kanta-palveluita. Tietovaranto mahdollistaa organisaatio- ja sektorirajat ylittävän tiedonvälityksen ja tiedon hyödyntämisen myös valtakunnallisten ja alueellisten tilastojen toteuttamiseksi. Tietovarannon toteuttamisella varmistetaan tiedonkulku sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisistä asiakkaista ja sosiaalihuollon yhteys sosiaaliturvaan. Hankesuunnitelma perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tekemään linjaukseen sosiaalihuollon valtakunnallisen arkistopalvelun toimeenpanosta osana Kantapalveluja 2. Sosiaalihuollon valtakunnallinen tiedonhallinnan kokonaisvaltainen kehittäminen käynnistyi vuonna 2005 osana Sosiaalialan kehittämishanketta ja myöhemmin omana erillishankkeena Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa (Tikesos-hanke ). Hankkeen päättyessä tiedonhallinnan valtakunnallista kehittämistyötä on tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL). Tämä suunnitelma täydentää sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista kokonaisarkkitehtuuria ja sen toimeenpanoa. Yhtäaikaisesti tämän julkaisun kanssa on valmistelu sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisarkkitehtuuria. Työn tuloksena on valmistunut Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuri sosiaalihuollon asiakastietojen käsittely ja valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut julkaisu. Tämä hankesuunnitelma yhdessä kokonaisarkkitehtuurikuvausten kanssa kuvaa sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämissuunnan vuoteen 2020 saakka. Julkaisu on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaalihuollon valtakunnallisten asiakastiedon arkiston ja muiden tietojärjestelmäpalvelujen toteutusten ja käyttöönottojen suunnittelun tueksi niitä suunnittelevien, toteuttavien ja tietojärjestelmäpalveluihin liittyville toimijoille. Hankesuunnitelma kuvaa keskeiset kehittämiskokonaisuudet ja tehtävät, jotka suunnitellaan tarkemmin ja toteutetaan vuodesta 2014 lähtien tarkempien toteutussuunnitelmien perusteella. Hankesuunnitelma tulee ohjaamaan sisällöllisesti ja ajallisesti sosiaalihuollon valtakunnallisia palveluja suunnittelevien ja toteuttavien viranomaisten yhteistä kehittämistä ja tekee kehittämistyötä läpinäkyväksi myös sosiaalihuollon palvelunantajille. Yksityiskohtaisemmat toteuttamissuunnitelmat tarkentavat konkreettisia toimenpiteitä ja aikatauluja, jotka tulevat vaikuttamaan erityisesti sosiaalipalveluja antavien organisaatioiden tiedonhallinnan kehittämiseen. Tämä hankesuunnitelma on julkisesti lausuttavana Ennen lausuntokierrosta sitä on käsitelty sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin arkkitehtuuriryhmässä , sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisessa yhteistyöryhmässä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunnassa Voit kertoa mielipiteesi tästä julkaisusta kyselyn avulla. Vastauksia hyödynnetään kehittämistyössä ja julkaisujen viimeistelyssä. 1 SoTe-tieto hyötykäyttöön -strategia vuoteen Hallitusohjelma THL Ohjaus nro/2015 3

4 Tiivistelmä Maarit Laaksonen, Heidi Berglind, Mikko Huovila, Konstantin Hyppönen & Tiina Peksiev. Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden (Kansahanke). Hankesuunnitelma Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ohjaus XX/2015. XXX sivua. Helsinki ISBN xxx-xx(verkkojulkaisu) Kansa-hanke on sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kirjaamisen toimeenpanohanke. Hankkeen keskeinen tavoite on toteuttaa muutos, jonka avulla sosiaalihuollon asiakastiedot yhdenmukaistetaan ja saatetaan tietojärjestelmien avulla sinne, missä asiakasta palvellaan. Muutoksella tuetaan toiminnan tehostamista ja sosiaalipalveluiden kehittämistä. Tämä hankesuunnitelma on tehty vuosille Hankeen keskeisiä toteuttajia ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Sosiaalija terveysministeriö (STM), Kansaneläkeläitos (Kela), sosiaalipalveluja antavat organisaatiot ja sosiaalihuollon asiakastietoja käsittelevien tietojärjestelmien toteuttajat. Hankesuunnitelman alussa on kuvattu sosiaalihuollon tiedonhallinnan nyky- ja tavoitetilaa ja sen yhteyttä ja riippuvuutta Kanta-palveluihin. Hankkeen toteuttaminen edellyttää lainsäädännön kehittämistä, joka kuvataan lyhyesti alkupuolella suunnitelmaa. Toiminnalliset ja strategiset tavoitteet on eroteltu toisistaan ja niiden avulla konkretisoituu hankkeen myötä toteutuva toiminnallinen muutos sosiaalipalvelujen toimintaympäristössä. Myös taloudelliset hyödyt on kuvattu osana hankkeen lähtökohtia. Toimijoiden ja sidosryhmien kuvaaminen osoittaa hankkeen monitoimijaympäristön ja sen tuomia haasteita. Hankkeen toteuttaminen ja siihen liittyvät kehittmäiskokonaisuudet ja tehtävät ovat hankesuunnitelman keskeisin sisältö. Kehittämiskokonaisuudet konkretisoituvat ja niitä kuvataan tarkemmin erikseen laadittavissa projektisuunnitelmissa kehittämiskokonaisuuksittain. Hankkeen keskeisimmät vaiheet ovat lainsäädännön valmistelu, hankkeen organisointi, sosiaalihuollon asiakastietomallin katselmointi ja kehittäminen, määrittelyjen tarkennukset ja tekninen suunnittelu, valtakunnallisten palveluiden hankinta ja toteututtaminen, yhteistestaus, arkistonpalvelun pilotointi ja valtakunnallisten tietosisältöjne ja palveluiden käyttöönotto. Lisäksi hankkeen rinnalla toteutetaan liittyvien järjestelmien hankintaa, suunnittelua tai muutosten toteuttamista nykyisiin järjestelmiin erilaisissa kehittämis- ja käyttöönottoprojekteissa. Hankeorganisaatio on kuvattu alustavasti ja se tarkentuu hankkeen käynnistyessä virallisten asettamispäätösten jälkeen vuoden 2015 aikana. Avainsanat: sosiaalihuolto, sosiaalipalvelut, Kanta-palvelut, tietojärjestelmät THL Ohjaus nro/2015 4

5 Sisällys Lukijalle... 3 Tiivistelmä... 4 Johdanto... 7 Hankkeen tausta... 7 Sosiaalialan tietoteknologiahanke ja Tikesos-viimeistelyt -projekti... 9 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri... 9 Kansa-hankeen lähtökohdat ja tavoitteet Lainsäädäntö Hankkeen strategiset ja toiminnalliset tavoitteet Laadulliset hyödyt Taloudelliset hyödyt Toimijat ja sidosryhmät Hankkeen rajaukset ja reunaehdot Riippuvuudet Hankkeen onnistumisen kriteerit Kansa-hankkeen toteuttaminen Hankkeen vaiheet ja kehittämiskokonaisuudet Valtakunnallisten toimijoiden vastuulla olevat kehittämiskokonaisuudet Perusedellytysten luonti Asiakastietomallin katselmointi ja pilotointi Määrittelyjen tarkentaminen ja tekninen suunnittelu Valtakunnallisten palveluiden hankinta ja järjestelmätoteutukset Sosiaalihuollon toimijoiden kehittämiskokonaisuudet Määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönotto Asiakastietojärjestelmien hankinta Valtakunnallisten palveluiden käyttöönotto Yhteistestaus Pilotointi Valtakunnallisia palveluita käyttävien tietojärjestelmien käyttöönotot Käyttöönottojen tuki Organsiaatioiden liittymiset ja käyttöönotot Hankkeen päättäminen Kokonaisaikataulu tiivistetysti Vastuut ja roolit Hankkeen organisoituminen Hankeorganisaatio, johtaminen ja päätöksenteko Hankkeen vaiheiden hallinta Projektimalli Viestintä ja sidosryhmien hallinta Hankkeen muutoshallinta Hankkeen resursointi Riskienhallinta Lähteet THL Ohjaus nro/2015 5

6 Kuvat Kuva 1. Yhteentoimivuuden viitekehys Kuva 2. Yhteenveto sosiaalihuollon järjestelmäarkkitehtuurista Kuva 3. Kansa-hankkeen kustannukset ja hyödyt vuositalolla Kuva 4. Kansa-hankkeen kumulatiivinen kannattavuus Kuva 5. Sosiaali- ja terveydenhuollon sidosryhmät Kuva 6. Kansa-hankkeen kehittämiskokonaisuudet ja niiden aikataulutus Kuva 7. Sosiaalihuollon valtakunnallista tietojärjestelmäpalvelukokonaisuutta tukevat tietojärjestelmäpalvelut Kuva 8. Keskeisimmät Kansa-toteutuksessa käytettävät standardit Kuva 9. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkartta Kuva 10. Kehittämisvaiheiden muodostamat osahankkeet Taulukot Taulukko 1. Kansa-hankkeen laadulliset hyödyt Taulukko 2. Henkilöstö sosiaalipalveluissa Taulukko 3. Aikataulu ja tehtävät, yhteenveto Taulukko 4. Sidosryhmien roolit ja vastuut Kansa-hankkeessa Taulukko 5. Kelan ja THL:n yksiköiden välinen työnjako ja vastuut Taulukko 6. Kansa-hankkeen kustannukset vuosittain Taulukko 7. Hankkeen riskit THL Ohjaus nro/2015 6

7 Johdanto Johdanto Hankkeen tausta Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on valmistellut tiedonhallinnan strategiaa SOTE-tieto hyötykäyttöön Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena 3. Sen keskeinen tavoite on tukea kansalaisten aktiivisuutta oman hyvinvoinnin ylläpidossa ja edistää palvelujärjestelmän vaikuttavuutta paremman tiedonhallinnan ja sähköisten palveluiden avulla. Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden kirjaamisen toimeenpano hanke on yksi osa strategian toteutusta. Tavoitteiden toteutukseen liityy oleellisesti myös lainsdäännön muutokset. Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista ja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisen käsittelystä edellyttävät toimeenpanoa, jota toteutetaan tässä valtakunnallisessa hankkeessa. Vuodesta 2005 alkaneessa sosiaalihuollon tiedonhallinnan valtakunnallisessa kehittämisessä tavoitteena on ollut määritellä ja toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kokonaisuus, joka koostuu valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista ja niihin tukeutuvista alueellisista tietojärjestelmäratkaisuista. STM:n on aiemmin linjannut, että ensin toteutetaan sähköinen lääkemääräys ja kansallinen terveysarkisto. Niiden rinnalla kehitetään sosiaalihuollon valtakunnallista asiakastiedon arkistoa, joka toteutetaan vaiheittain Potilastiedon arkiston käyttöönoton jälkeen. 4 Sosiaalihuollon tiedonhallinnan valtakunnallinen kehittäminen käynnistyi osana Sosiaalialan kehittämishanketta vuonna 2005, jossa teknologian hyödyntäminen sosiaalipalveluissa oli yksi hankkeen osakokonaisuuksista. Sosiaalialan tietoteknologiahanke (Tikesos) toimi omana hankekokonaisuutenaan vuosina luoden pohjaa tietotekniikan hyödyntämiseksi sosiaalipalveluissa. Tikesos-hankkeen päätyttyä sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallista kehittämistä on jatkettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL). Sosiaalihuollon asiakastietojen sähköisen arkistoinnin toteuttamisen esiselvitystyö toteutettiin vuonna Työn aikana tarkasteltiin sosiaalihuollon tarpeita asiakirjallisen tiedon saatavuuden edistämiseksi ja arkistoinnin toteuttamiseksi. Mahdollisia sähköisen arkistoinnin toteutusvaihtoehtoja tunnistettiin seitsemän, joita arvioitiin suhteessa arkistoinnille asetettuihin tarpeisiin. Sosiaalihuollon tarpeita, arkistointiratkaisun toiminnallisuutta ja rajapintoja tarkasteltiin STM:n ohjauksen mukaisesti erityisesti suhteessa terveydenhuollon valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin eli Kanta-palveluihin. Esiselvitystyön lopputuloksena STM:n johtama Tikesos-hankkeen johtoryhmä linjasi keskeiset päävaatimukset toteutettavasta sosiaalihuollon arkistoratkaisusta, mikä tarkoitti käytännössä terveydenhuollon Kanta-ratkaisuihin perustuvaa viranomaisen hallinnoimaa keskitettyä tietovarantoa. Kanta-palveluihin perustuva malli tarkoittaa nojautumista terveydenhuollon valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin sekä terveydenhuollossa jo tehtyyn määrittely- ja toteutustyöhön ja toimintamalleihin. Valintaa perusteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeiden samankaltaisuudella, päällekkäisen määrittelyja toteutustyön vähentämisellä, kustannustehokkuudella sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja tiedonhallinnan yhteistyöllä sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Tikesos-hankkeen aikana sosiaalihuollon sähköinen arkisto sai työnimekseen KanSa (Kansallinen sosiaalihuollon asiakastietovaranto). Vuonna 2008 tehtyjen linjausten pohjalta sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon ja laajemmin sosiaalihuollon tiedonhallintaan liittyvää määrittelytyötä on jatkettu ja tarkennettu sekä sosiaalihuollon asiakastietomallin että tietojärjestelmäpalveluiden toteutuksen osalta. Sekä sosiaalihuollon asiakastietomallia että tietojärjestelmäpalveluita on määritelty oletuksella, että sosiaalihuoltoon saadaan keskitetty viranomaishallinnointiin perustuva toiminnallinen, reaaliaikaista asiakastietoa sisältävä, kaikkien sosiaalihuollon palve- 3 SoTe-tieto hyötykäyttöön STM 2010 THL Ohjaus nro/2015 7

8 Johdanto lunantajien yhteiskäyttöinen keskitetty asiakastiedon arkisto ja sitä tukevia muita tietojärjestelmäpalveluja, kuten Omakanta sosiaalihuollon tarpeisiin sovitettuna. Tavoitteena on, että sosiaalihuollon palvelunantajien asiakastietojärjestelmät ovat yhteentoimivia ja käyttävät avoimia rajapintoja, yhteisiä tietojärjestelmäpalveluja ja valtakunnallisia tietovarantoja. Valtakunnalliset määritellyt semanttisesti yhdenmukaiset asiakasasiakirjat tallennetaan valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon, ja niitä käytetään ja luovutetaan sieltä tietosuojasäännösten mukaisesti asiayhteyden perusteella. Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto hoitaa myös asiakasasiakirjojen pysyväissäilytyksen. Lisäksi sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä käytetään yhdenmukaista ja avoimiin rajapintoihin perustuvaa teknologiaa siltä osin kuin se on kansallisten palveluiden käytön kannalta tarpeellista. Kansa-hanke sisältää kaksi isoa kehittämisnäkökulmaa. Toinen on määrämuotoisen kirjaamisen ja asiakastietomallin valtakunnallinen kehittäminen ja niiden käyttöönotto alueellisissa tai paikallisissa tietojärjestelmissä. Toinen näkökulma muodostuu valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden ja asiakastiedon arkiston määrittelystä, pilotoinnista ja käyttöönotosta. Se sisältää valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteutuksen ja käyttöönoton sekä liittyvien asiakastietoja käsittelevien järjestelmien vaatimus- ja toiminnallisten määrittelyjen tekemisen paikallisella ja alueellisella tasolla, koulutuksen ja ohjeistuksen järjestämisen sekä hankkeen organisoinnin ja vastuut eri viranomais- ja sidosryhmätasolla. Näiden vaiheiden jälkeen siirrytään ylläpitovaiheeseen ja pohditaan jatkokehitysmahdollisuuksia saadun palautteen ja käyttökokemusten sekä lainsäädännön perusteella. Kaikkien vaiheiden yhteinen tavoite on luoda toimiva valtakunnallisella ja paikallisella tasolla käyttäjiä ja asiakkaita palveleva tietojärjestelmäkokonaisuus, jossa asiakkaan tiedot ovat siellä missä asiakasta palvellaan. Ensimmäiset tekniset asiakastiedon arkiston pilotoinnit on tavoitteena käynnistää vuosien 2017 ja 2018 aikana. Tätä edeltää mittava määrittely- ja toteutustyö. Asiakastiedon arkiston täysimittaisen käyttöönoton aikataulusta tullaan säätämään lailla ja astuksella. Laissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (668/2008) sekä laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007, myöhemmin asiakastietolaki) on säädetty, että THL vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisen käsittelyn, siihen liittyvän tietohallinnon, valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja yhteisten hallinnonalakohtaisten tietovarantojen käytön ja toteuttamisen suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelujen ja tietohallinnon strategisesta ohjauksesta osana terveys ja hyvinvointi -kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin ohjausta. Lisäksi STM vastaa lainsäädännön valmisteluista, jotka mahdollistavat valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönoton sosiaali- ja terveyspalveluja antavissa organisaatioissa. Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (myöhemmin tietohallintolaki) astui voimaan Tietohallintolaki edellyttää arviointimenettelyä kaikille kustannuksiltaan yli 5 miljoonan euron tietojärjestelmähankkeille. Tätä hankesuunnitelmaa voidaan hyödyntää tietohallintolain edellyttämää arvioinnissa, mutta se ei kata kaikkia arvioinnin kohteena olevia osa-alueita. Tämän hankesuunnitelman lisäksi tuotetaan erillisiä yhteentoimivuuskuvauksia arvioinnin toteuttamiseksi. THL Ohjaus nro/2015 8

9 Johdanto Sosiaalialan tietoteknologiahanke ja Tikesos-viimeistelyt -projekti Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa -osaprojekti ( ) käynnisti sosiaalihuollon tiedonhallinnan systemaattisen ja valtakunnallisen kehittämisen osana Sosiaalialan kehittämishanketta 5. Vuodesta 2008 eteenpäin kehittämistyötä jatkettiin omana erillishankkeena, Sosiaalialan tietoteknologihankkeessa (Tikesos-hanke), vuoteen 2011 saakka. Tikesos-hankkeen tehtävänä oli laatia sosiaalihuollon omista kehittämistarpeista lähtevä kokonaissuunnitelma siitä, mitä eri toimenpiteitä tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa edellyttää valtakunnan tasolla, alueellisesti ja paikallisesti sekä missä järjestyksessä toimenpiteet tulee toteuttaa. 6 Tikesoshankkeen tärkeimpänä tehtävänä oli määritellä sosiaalihuoltoon yhtenäiset asiakirjarakenteet ja valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut siten, että hyödynnetään terveydenhuollossa aiemmin tehty työ ja turvataan asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhteensopivuus. Asiakastietojärjestelmiin liittyvä kehittämistyö ajoitettiin tehtäväksi vuosina siten, että tehdyt määritykset olisivat otettavissa käyttöön vuonna Tikesos-hankkeen tuloksena syntyi taustaselvityksiä ja toiminta-, tieto- ja tietojärjestelmämäärityksiä. Kokonaisarkkitehtuurityön käyttöönotto julkisella sektorilla oli tuloillaan hankekauden loppuaikana. Tikesos-hankkeessa määriteltiinkin ensimmäinen versio sosiaalihuollon kansallisesta kokonaisarkkitehtuurista (SOKKA). Osana kokonaisarkkitehtuurityötä laadittiin muun muassa vuoden 2011 määritysten mukainen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämispolku vuosille Vuoden 2011 jälkeen toteutettiin vuoden kestänyt Tikesos-viimeistelyt -projekti. Tikesos-hankkeen jälkeen järjestelmämäärittelyistä on vastannut THL, jossa tiedonhallinnan kehittämisen kokonaissuunnittelusta vastaa Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö (OPER). Kansa-hankkeen toteuttaminen perustuu pitkälti Tikesos-hankkeen aikaisiin selvityksiin, linjauksiin ja määrittelyihin. Jo tehtyä työtä tarkennetaan tässä hankkeessa ja toimeenpannaan käytännön toteutuksissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuuria on kuvattu STM:n ja THL:n yhteistyössä vuosien 2013 ja 2014 aikana 7. Työhön ovat osallistuneet myös Kela ja kuntakentän edustajat. Kokonaisarkkitehtuurityössä on kuvattu toimialalle yhteiset periaatteet ja linjaukset sekä tarkemmin terveydenhuollon potilastietojen käsittelyn kokonaisuus (Kanta) sekä sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyn kokonaisuus (Kansa). Tämän lisäksi Kuntaliitto on valmistellut alueellisen viitearkkitehtuurin (VAKAVA). Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri kuvaa valtakunnallisen tavoitetilan vuoteen Tämä hankesuunnitelma on tiiviissä yhteydessä kokonaisarkkitehtuuriin ja kuvaa sen mitä kehittämisvaiheita ja toimenpiteittä tarvitaan kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilaan pääsemiseen. Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuurityö pohjautuu Tikesos-hankkeessa tehtyyn Sosiaalihuollon kansalliseen kokonaisarkkitehtuuriin (SOKKA). Sosiaalihuollon valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuuriprojektin tavoitteena on päivittää ja yhtenäistää SOKKA-kuvaukset vastaamaan Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin yhteisiä linjauksia ja periaatteita. Kokonaisarkkitehtuurityössä tiivistetään olemassa olevien määritysten ja linjausten oleelliset osat osaksi kokonaisarkkitehtuuria, tunnistetaan määritysten puutteet ja kehittämiskokonaisuudet toteutussuunnitelman pohjaksi. Kokonaisarkkitehtuurityön lopputuloksista olennaisimpia ovat sosiaalihuollon tiedonhallinnan tukiprosessit, tietovirtakuvaukset sekä tietojärjestelmäpalvelukuvaus, jossa kuvataan valtakunnallinen tietojärjestelmäratkaisu ja yhteiset tietojärjestelmäpalvelut. Lisäksi kuvataan Gap-analyysi Kanta-ratkaisun soveltuvuudesta sosiaalihuollon tarpeisiin. Tikesos-hankkeessa linjattiin vuonna 2008, että sosiaalihuollossa hyödynnetään mahdollisimman paljon terveydenhuollossa tehtyä määrittelytyötä. Lähtökohtaisesti sosiaalihuollon tarvetta vastaavia määrittelyjä 5 STM 2005:1 6 Sahala ym Huovila ym. 2014a, Huovila ym b, Huovila ym c THL Ohjaus nro/2015 9

10 Johdanto on tehty Kanta-arkkitehtuurin päälle ja määrittelyjä on lähinnä laajennettu sosiaalihuollon tarvetta vastaaviksi niiltä osin, kuin terveydenhuollon tarpeisiin tehdyt määrittelyt eivät ole soveltuneet sosiaalihuoltoon. Sosiaalihuollon näkökulmasta kehittämistyön haaste on ollut kommunikoida terveydenhuollon määrittelytyön kanssa siten, ettei Kanta-kehittämistyössä lähtökohtaisesti rajattaisi sosiaalihuollon tarpeita vastaavia ratkaisuja ja toisaalta huomioitaisiin jo hyvissä ajoin sosiaalihuollon tarpeet terveydenhuollon tarpeisiin toteutetuissa ratkaisuissa. Sosiaalihuollon tarpeisiin tehdyssä määrittelytyössä on voitu hyödyntää ja oppia terveydenhuollon kehittämistyöstä, jolloin määrittelytyö on ollut nopeampaa ja suoraviivaisempaa. Määrittelyjen osalta sosiaalihuollon valmiudet toimeenpanoon ja tekniseen testaukseen olivat kohtuullisella tasolla vuonna Toimeenpanoon ja testaukseen ei ole kuitenkaan voitu edetä, koska terveydenhuollon Kanta-palvelujen laajin käyttöönottovaihe vuodesta 2012 alkaen on vaatinut suurimman osan kehittämisresursseista Kelassa, THL:ssa, STM:ssä ja kunnissa. THL Ohjaus nro/

11 Kansa-hankeen lähtökohdat ja tavoitteet Kansa-hankeen lähtökohdat ja tavoitteet Kansa-hankkeella tarkoitetaan hankekokonaisuutta, jossa kehitetään ja otetaan käyttöön kaikissa sosiaalipalveluja tuottavissa yksityisissä ja julkisissa organisaatioissa asiakastiedon määrämuotoinen kirjaaminen sekä sosiaalihuollon valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut tiedon saatavuutta edistämään. Kansa-hankkeessa ei ole ensisijaisesti kyse tietojärjestelmien kehittämisestä, vaan yhtä tärkeä osa Kansa-hanketta on sosiaalihuollon määrämuotoisten asiakasasiakirjojen ja asiakirjastandardin mukaisen kirjaamisen ja tietomallin käyttöönottoon tähtäävä kehittäminen. Kehittämisellä tavoitellaan kokonaisvaltaista toiminnan muutosta sosiaalipalveluja antavissa organisaatioissa. Hankkeessa tavoitellaan toiminnan muutosta, joka tukee asiakaslähtöistä ja tehokasta sosiaalihuollon toimintaa tietojärjestelmien avulla. Hankkeen tavoitteita voidaan jäsentää yhteentoimivuuden viitekehyksen avulla. Kansa-hankkeen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sitä, että on ratkottava yhteentoimivuuden haasteita eri näkökulmista. Kansa-hankkeeseen liittykiin kehittämistyötä niin lainsäädännön, organisaatioiden prosessien, tietojen rakenteiden ja semantiikan kuin teknistenkin kysymysten parissa. Jotta tavoitteet voidaan saavuttaa, tulee nämä kaikki yhteentoimivuuden näkökulmat huomioida. Yhteentoimivuuden viitekehtys on kuvattu kuvassa 1. Kuva 1. Yhteentoimivuuden viitekehys. Määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönotto tulee vaikuttamaan jokaisen sosiaalihuollon asiakastietoja käsittelevän henkilön toimintaan, kun dokumentointikäytännöt ja asiakirjarakenteet yhdenmukaistetaan. Muutos näkyy myös asiakkaille, kun asiakirjat ja toiminta sosiaalipalveluissa yhdenmukaistuu. Kansallisesti ohjatut toimintaprosessit vaikuttavat myös sosiaalipalveluja tuottavien organisaatioiden toimintatapaan. Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönoton myötä paikallisia tai alueellisia asiakastietoja käsitteleviä tietojärjestelmien toiminnallisuuksia tullaan ohjaamaan valtakunnallisesti. Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönotto edellyttää joko merkittäviä muutoksia nykyisiin sosi- THL Ohjaus nro/

12 Kansa-hankeen lähtökohdat ja tavoitteet aalipalveluissa käytettäviin asiaskastietojärjestelmiin tai uuden tietojärjestelmäsukupolven käyttöönottoa. Valtakunnallisen sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönotto vaikuttaa lisäksi tietojärjestelmien kehittäjiin ja niitä tarjoaviin yrityksiin sekä nykyisiin ohjelmistoratkaisuihin ja niiden kehittämistyöhön. Sosiaalihuollon valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuri on kuvattu kuvassa 1. Kuvassa ylimmällä rivillä sosiaalihuollon tietovarantoja käyttävät tahot on esitetty rooleina. Rooleilla on tiettyjä käyttötarpeita, jotka on kuvattu toimintoina toisella rivillä. Keskivälin laatikot kuvaavat sovelluksia tai järjestelmiä, joiden kautta eri rooleista ja toiminnoista voidaan päästä käyttämään asiakastietovarantoja. Asiakastietovarannot muodostuvat tässä kuvaustavassa sosiaalihuollon asiakastiedon arkistosta ja sosiaalihuollon tiedonhallintapalvelusta. Kuvassa sosiaalihuollon omat tietojärjestelmät on kuvattu oransilla ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset järjestelmät sinisellä. Keskeisimmät sosiaalihuollossa käyttöönotettavat sähköiset palvelut ovat Omakanta, sosiaalihuollon valtakunnallinen asiakastiedon arkisto ja tiedonhallintapalvelu sekä ammattilaisen käyttöliittymäpalvelut. Kokonaisarkkitehtuuridokumentaatiossa on kuvattu tarkemmin myös muut kokonaisuuteen vaikuttavat tietovarannot, tietovirrat ja tietojärjestelmät. Kuva 2. Yhteenveto sosiaalihuollon järjestelmäarkkitehtuurista. Lainsäädäntö Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisessa kokonaisarkkitehtuurissa 8 on kuvattu sosiaalihuollon tiedonhallintaan vaikuttava keskeinen lainsäädäntö ja valtakunnalliset strategiat. Kansa-hankkeen kannalta keskeisimmät lakiuudistukset ovat parhaillaan valmistelussa ja osittain jo käsittelyvaiheessa. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain valmistelu ja voimaantulo on ensimmäinen merkittävä askel kohti määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa sosiaalihuollossa. Asiakasasiakirjalain voimaantulon myötä sosiaalipalveluja antavat organisaatiot ottavat käyttöön asiakastyön kirjaamiseen kansallisesti määriteltyjä 8 Huovila ym. 2014a THL Ohjaus nro/

13 Kansa-hankeen lähtökohdat ja tavoitteet asiakirjarakenteita. Asiakirjalain tarkemmasta soveltamisesta THL antaa tarkempia asiakirjoja ja kirjaamista koskevia määräyksiä. Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (519/2007) on säädetty toimialoilla käytettävistä valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista. Sosiaalihuollon valtakunnallisen asiakastietojen säilyttämisen ja tiedonjaon palvelut edellyttävät asiakastietolain laajennuksia sosiaalihuollon tarpeisiin. Valmistellulla lakimuutoksella mahdollistetaan sosiaalihuollon kansallisen sähköisen asiakasasiakirja-arkiston perustaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakastietojen yhteinen hyödyntäminen. Tikesos-hankkeessa tehtiin ensimmäinen selvitys lainsäädännön kehitystarpeista 9 ja säädöstarpeita on tarkennettu edelleen osana sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen arkkitehtuuria 10. Arkkitehtuurityössä tunnistettuja lainsäädäntöä edellyttäviä asioita ovat sosiaalihuollon suostumus- ja kieltomallin täsmentäminen siten, että tietojenkäsittely voisi perustua asiakkaan informointiin toimialan sisällä sosiaalihuollon valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut viranomaisten rooli sosiaalihuollon tietojärjestelmäpalvelujen toteutuksessa sosiaalihuollon ammattihenkilöiden rekisteröinti tai muu menettely ammattilaisten yksilöimiseen rekisterinpito ja tiedon luovutusta koskeva sääntely asiakkaalle, ammattilaisten kesken sekä eri toimijoiden välillä. Käynnissä oleva sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus vaikuttaa myös sosiaalihuollon toimintaan lähivuosina. Sosiaalihuoltolakia (710/1982) ja lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta (812/2000) ollaan uudistamassa. Uusi sosiaalihuoltolaki on hyväksytty ja se tulee voimaan Sosiaalihuollon yleislakeina ne ovat merkittävimmin toimintaa ohjaavat säädökset. Näiden lisäksi sosiaalihuollon erityislaeista muutoksessa ovat ainakin Isyyslaki (700/1975), Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) ja Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987). Myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain uudistaminen ja kuntarakenneuudistus tulee huomioida sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisessä. Näiden lakiuudistusten vaikutukset ovat huomattavat, ja lainsäädösten yhteensovittaminen ja valmistelu yhtenä kokonaisuutena on erityisen tärkeää. Lainsäädännön edellyttämiä toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia pystytään tukemaan tietojärjestelmätoteutuksilla, kunhan järjestelmien suunnittelun varataan riittävästi aika ja muutosten toimeenpanossa huomioidaan myös tietojärjestelmien vaatimuksia.. Hankkeen strategiset ja toiminnalliset tavoitteet Kansa-hankkeen keskeinen tavoite on lisätä tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja asiakastietojen saatavuutta ensisijaisesti sosiaalihuollon toimialan sisällä mutta myös muiden toimialojen välillä (esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon tai muiden sidosryhmien välillä). Yhteentoimivuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallista yhteentoimivuutta, asiakastietojen semanttista yhteentoimivuutta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien teknistä yhteentoimivuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessien yhteentoimivuus on edellytys asiakaslähtöisten palveluketjujen toteuttamisessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa järjestetään yhteisillä rajapinnoilla esimerkiksi päihdehuollossa ja ikääntyneiden palveluissa. Sosiaali- ja terveydenhuolto toimii myös alueilla, joilla ei ole yhtymäkohtia toisiinsa kuten perhehoikeudelliset palvelut ja suun terveydenhuolto. Kansahankkeessa huomioidaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnoilla että muiden toimialojen rajapinnoilla tapahtuva sosiaalihuollon asiakaskohtainen työ. 9 Sahala & Mykkänen Laaksonen ym THL Ohjaus nro/

14 Kansa-hankeen lähtökohdat ja tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien teknistä yhteentoimivuutta tuetaan hyödyntämällä mahdollisimman paljon terveydenhuollon Kanta-palveluissa tehtyjä määrityksiä ja teknisiä toteutuksia. Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallisen kehittämisen lähtökohtana on ollut yhdenmukaistaa asiakastiedon sisältöjä ja käsittelyä sekä edistää asiakastiedon saatavuutta ja hyödyntämistä. Asiakastiedon semanttinen ja tekninen yhdenmukaistaminen lisää asiakastiedon hyödynnettävyyttä riippumatta siitä, missä asiakastieto on laadittu. Toisessa organisaatiossa laaditun tiedon hyödyntämisen tavoitteena on muun muassa vähentää päällekkäistä kirjaamista sosiaalipalveluissa. Yhdenmukaisesti tuotettu tieto mahdollistaa myös tiedon vertailun, kuten asiakasmäärät tai palvelujen myöntämisen perusteet Toisen organisaation laatiman tiedon hyödyntämisen edellytyksenä on tiedon saatavuuden edistäminen. Kansa-hankkeen tavoite on mahdollistaa asiakastiedon saatavuus siellä, missä asiakastieto on tarpeen asiakkaan palvelun suunnittelemiseksi tai järjestämiseksi. Tämä tavoite voidaan toteuttaa tallentamalla tiedot keskitetysti yhteen paikkaan, josta se on saatavilla niille, jotka ovat siihen oikeutettuja. Kyseessä oleva palvelu ja sitä ohjaava lainsäädäntö määrittää, kuka on oikeutettu saamaan tiedon kussakin tilanteessa Kansa-hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on myös hillitä tietojärjestelmäkustannuksia ja tehostaa sosiaalihuollon palvelutuotantoa, asiakirjahallintaa ja tietohallintoa. Strategiset tavoitteet asiakastietojärjestelmien tekninen ja semanttinen yhteentoimivuus on parantunut asiakastietojen saatavuus on parantunut asiakastiedon päällekkäinen kirjaaminen on vähentynyt asiakastiedon laatu on parantunut asiakastietojen vertailukelpoisuus on parantunut asiakastietojen hyödynnettävyys on parantunut asiakasprosessia tukevat tietojärjestelmät ovat lisääntyneet sosiaalihuollon tietohallinto, asiakirjahallinta ja palvelutuotanto ovat tehostuneet Toiminnalliset tavoitteet yhdenmukaiset asiakirjamääritykset on otettu käyttöön ja ne ohjaavat kirjaamista yhdenmukaiset toimintaprosessit on otettu käyttöön ja ne ohjaavat palvelutoimintaa asiakastiedon kirjaamista ohjataan valtakunnallisesti asiakastiedot tallennetaan valtakunnalliseen asiakastiedon arkistoon asiakastiedot ovat saatavilla valtakunnallisesta asiakastiedon arkistosta asiakastietojen hyödyntäminen asiakastyössä on lisääntynyt Kansa-hankkeen jälkeisinä tavoitteina voidaan pitää 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat voivat hyödyntää sosiaalihuollon valtakunnallisesta arkistopalvelusta ja valtakunnallisesta potilastiedon arkistosta tietoja asiakasprosessin tarpeiden mukaan. 2. Sosiaalihuollon palvelunantajien mahdollisuudet kehittää sähköistä asiointia ovat lisääntyneet. 3. Valtakunnallisia tietovarantoja voidaan hyödyntää myös sekundäärisessä toiminnassa, kuten tilastoinnissa, tutkimuksessa tai raportoinnissa. Jokaisen tavoitteen toteutuminen edellyttää useita toimenpiteitä. Kansa-hankkeen toteuttamisen vaiheissa, vaiheiden kehittämiskokonaisuuksissa ja niiden tehtävissä nämä toimenpiteet realisoituvat erilaisissa kehittämis-, määrittely- ja käyttöönottoprojekteissa. Laadulliset hyödyt Kansa-hankkeen tavoitteena on ottaa käyttöön yhdenmukainen asiakastietojen käsittely sekä keskitetty tietojen säilytys ja tiedonsaantipalvelu ammattilaisille ja asiakkaille. Näiden käyttöönotosta hyötyvät sosiaalihuollon asiakkaat ja ammattilaiset sekä asiakirja- ja tietohallinto. THL Ohjaus nro/

15 Kansa-hankeen lähtökohdat ja tavoitteet Tavoitetilassa asiakastietojen käsittely perustuu kansallisesti määriteltyjen prosessien mukaiseen toimintatapaan, jota noudatetaan toimintayksiköstä riippumatta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asiakkaasta kirjataan samoja tietoja yhtenäisellä tavalla riippumatta siitä, missä palveluyksikössä asiakasta palvellaan. Tämä vaikuttaa kirjaamiskäytäntöihin ja ammattilaisten tapaan jäsentää omaa työtään. Tavoitteena on, että asiakkaalla on pääsy omiin tietoihin ajasta ja paikasta riippumatta Omakantapalvelun kautta, jollei niitä ole erityisestä syystä rajattu kansalaisen näkymän ulkopuolelle. Sosiaalihuollon asiakastyö tulee näkyvämmäksi asiakkaalle, ja asiakas pystyy osallistumaan oman asiansa hoitamiseen sähköisten kansallisten palveluiden kautta. Asiakas näkee, minne häntä koskevia tietoja on luovutettu ja mitä asiakastietoa hänestä kirjataan. Asiakas hyötyy siitä, että hän tietää mitä ja miten hänen asioitaan hoidetaan sosiaalihuollossa. Asiakkaan ei myöskään tarvitse säilyttää itseään koskevia asiakirjoja paperisina versioina, koska ne ovat aina saatavilla keskitetysti yhdestä paikasta. Ammattilaisten näkökulmasta keskitetty asiakastietojen säilyttäminen mahdollistaa sen, että kerran kerätty tieto on saatavilla aina, kun sitä tarvitaan. Tämä vähentää päällekkäistä kirjaamista, eikä asiakkaan tarvitse selvittää aikaisempia tausta- tai historiatietoja useaan kertaan. Kansa-hankkeen myötä kuntien ja muiden sosiaalipalveluja antavien yksiköiden asiakirjahallintoa yhdenmukaistetaan. Sosiaalihuollon asiakirjoille määritellään esimerkiksi yhtenäiset säilytysajat 11 ja keskitettyyn tietovarantoon tallennettaville asiakirjoille laaditaan yhteinen arkistonmuodostussuunnitelma. Lisäksi yhdenmukaistetaan sosiaalipalveluissa syntyvien asiakasasiakirjojen metatiedot, jäsentäminen, käsittelyprosessit ja käsittelysäännöt. Sosiaalihuollon palvelunantajat hyötyvät siitä, että asiakirjahallintoa ohjataan valtakunnallisesti ja osalle asiakirjoista annetaan valmis arkistonmuodostussuunnitelma. Kansa-hankkeen myötä tietohallinnon ja tietojärjestelmäratkaisujen toteuttamista aletaan ohjata kansallisesti. Asiakasasiakirjojen rakenteet, käsittelyn periaatteet ja toimintamallit yhdenmukaistetaan. Esimerkiksi käyttövaltuuksien ja pääsynhallinnan mekanismit yhdenmukaistetaan, palvelukokonaisuuden muodostaminen ja asianhallinta toteutetaan paikallisissa järjestelmissä yhdenmukaisten määrittelyjen ja toimintamallien mukaan. Tietojärjestelmien toteuttajat, kehittäjät ja käyttäjät hyötyvät siitä, että kehittämisvastuuta jaetaan monen toimijan kesken, ja tietojärjestelmien perustoiminnallisuudet toteutetaan yhdenmukaisesti eri järjestelmissä. Määrämuotoinen kirjaaminen mahdollistaa aikaisempaa tehokkaamman tiedon hyödyntämisen myös muuhun käyttötarkoitukseen kuin mitä varten se on alun perin tallennettu. Valtakunnallisen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisen yhtenä tavoitteena on, että asiakastietoa voidaan hyödyntää toissijaisessa käyttötarkoituksessa myös toiminnan kehittämiseen ja johtamiseen, resurssien allokointiin ja talouden suunnitteluun, tilastointiin, tutkimukseen, valvonnan tarpeisiin tai muihin organisaation tai hallinnon tarpeisiin. Paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset toimijat hyötyvät siitä, että asiakastiedosta voidaan jalostaa vertailukelpoista tietoa eri käyttötarkoituksiin. Kansa-hankkeen myötä tietojärjestelmätoteutusten valtakunnallista ohjausta laajennetaan merkittävästi. Nykyisin jokainen organisaatio ja palveluyksikkö ovat joutuneet ratkomaan yksin monia asioita, koska keskitetty tietohallinnon ohjaus ei ole ollut mahdollista. Valtakunnallisesti ohjeistetut tietojärjestelmämääritykset mahdollistavat keskitettyjen ratkaisujen toteuttamisen sellaisten tietojärjestelmäpalvelujen osalta, joita ei kannata toteuttaa itsenäisesti kaikissa tietojärjestelmissä tai organisaatioissa. Valtakunnallisen teknisen perusinfrastruktuurin rakentaminen mahdollistaa erilaisten valtakunnallisesti tarjottavien palveluiden käyttöönoton pidemmällä aikavälillä. Sähköisiä palveluja voidaan toteuttaa isompina kokonaisuuksina, mikä tehostaa tietojärjestelmäratkaisujen toteuttamista. Sosiaalihuollon infrastruktuurin rakentaminen osaksi Kanta-palveluita mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon tiivistämisen ja toimialojen yhteisten ratkaisujen toteutuksen. Taulukossa 1 on kuvattu yhteenveto taloudellisista hyödyistä. 11 Arkistolaitos 2014 THL Ohjaus nro/

16 Kansa-hankeen lähtökohdat ja tavoitteet Taulukko 1. Kansa-hankkeen laadulliset hyödyt. Hyöty 1 Hyödyn tarkempi kuvaus - miten syntyy - kenelle kohdistuu Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat saatavilla yhdestä paikasta ja tietojen saatavuus paranee. Arkisto toimii 24/7 ja sinne tallennetut asiakastiedot ovat saatavilla siellä missä asiakasta palvellaan, kun työntekijällä on käytössään arkistoon liittynyt järjestelmä. Aikaisemmin asiakastiedot ovat hajautuneet eri tietojärjestelmiin yhden kunnan sisällä ja eri organisaatioissa ja asiakkaan aikaisempi palveluhistoria ei ole ollut työntekijän saatavilla teknisten käyttöyhteyksien puuttuessa, tai kun ei ole tiedetty asiakkaan aikaisempia palveluja/palveluorganisaatioita. Arkiston käyttöönoton jälkeen kaikki asiakasta koskeva tieto on saatavilla heti riippumatta siitä, missä organisaatiossa tai järjestelmässä tieto on tuotettu. Valtakunnallinen arkisto antaa asiakastiedot nähtäväksi myös Omakanta -palvelun kautta asiakkaalle, jos niiden näkyvyyttä ei ole erikseen rajattu. Hyöty kohdistuu sosiaalihuollon asiakkaille, asiakastyötä tekeville ja arkistonhoitajille. Mittari, jolla hyödyn toteutumista voi todentaa 1. Arkistoon liittyneiden järjestelmien määrä. 2. Henkilöiden määrä, jotka ovat katsoneet asiakastietojaan Omakannan kautta. 3. Kansalaisten tekemien tietojen hakujen tai muiden tapahtumien määrä. Milloin hyöty alkaa realisoitua Hyödyn realisoimiseen tarvittavat erityiset toimenpiteet Sosiaalihuollon ammattilaisille heti kun arkistoon on liittynyt usempi kuin yksi järjestelmä. Sosiaalihuollon asiakkaalle heti, kun ensimmäinen asiakirja on tallennettu arkistoon. Arkiston käyttö on velvoitettava lainsäädännöllä. Omakanta-kehityksessä (tuotannossa oleva tietojärjestelmä, joka on toteutettu terveydenhuollon tarpeisiin) on huomioitava sosiaalihuollon toiminnan tarpeet. Vastuu hyödyn toteutumisesta Erityiset taustaoletukset, jotka vaikuttavat hyödyn toteutumiseen STM: strateginen toimeenpano ja lainsäädännön valmistelu, THL liittyvien järjestelmien ohjaus, Kela arkiston toteuttaminen. Laki tule velvoittamaan kaikkia palvelunantajia liittymään arkistoon. Hyöty 2 Hyödyn tarkempi kuvaus - miten syntyy - kenelle kohdistuu Mittari, jolla hyödyn toteutumista voi todentaa Asiakkaalla on mahdollisuus rajata ja seurata asiakastietojen luovuttamista ja luottamus palvelunantajaan kasvaa. Asiakkaan sähköiset asiointimahdollisuudet paranevat. Omakanta-palvelu näyttää tiedot asiakkaan asiakirjoista tehdyistä luovutuksista. Asiakas näkee, mihin toimintayksikköön hänestä laadittuja asiakirjoja on käytetty tai mikä toimintayksikkö niitä on pyytänyt. Asiakkaalla on myös mahdollisuus rajata omien asiakastietojen näkyvyyttä Omakannassa. Asiakkaan luottamus sosiaalihuollon toimintaan vahvistuu kun hän kokee voivansa itse vaikuttaa tietojen saatavuuteen ja jos väärinkäytöksiä ei havaita. Asiakkaan luottamus palvelunantajiin on edellytys vaikuttavalle palvelujärjestelmälle. Asiakas voi myös Omakannan kautta laittaa sosiaalihuollon asioitaa vireille ja toimittaa mm. asiakirjoja tai muita tietoja sähköisesti palvelunantajalle. Tämä hyöty kohdistuu suoraan asiakkaalle. Asiakkaan tietoihinsa kohdistamien kieltojen määrät. Asiakkaan lokitietojen tarkastukseen johtaneiden pyyntöjen määrät. Asiakkaan asiointimäärät Omakannassa. THL Ohjaus nro/

17 Kansa-hankeen lähtökohdat ja tavoitteet Milloin hyöty alkaa realisoitua Hyödyn realisoimiseen tarvittavat erityiset toimenpiteet Omakanta -palvelun kielto-ominaisuuden käyttöönoton jälkeen. Omakannan luovutuslokien käyttöönoton jälkeen. Omakantaan toteutettavien asiointipalvelujen käyttöönoton jälkeen. Omakanta-palvelun laajentaminen ja toiminnallisuuksien käyttöönotto sosiaalihuollon toiminnan tarpeisiin. Omakanta -palvelun kehittämistyö.omakanta - palvelun määrittäminen lainsäädännöllä sosiaalihuoltoon. Vastuu hyödyn toteutumisesta Erityiset taustaoletukset, jotka vaikuttavat hyödyn toteutumiseen Kela palvelun teknisenä toteuttajana, THL toiminnalliset omainaisuuksien määrittäjänä. Asiakkaan kielto-mahdollisuus edellyttää tiedon luovutusta ja saantia koskevien säädösten tarkistamista tai ohjeistamista (STM). Hyöty 3 Hyödyn tarkempi kuvaus - miten syntyy - kenelle kohdistuu Mittari, jolla hyödyn toteutumista voi todentaa Asiankäsittely- ja palveluprosessit ovat yhdenmukaisia Arkiston käyttöönotto edellyttää kirjaamiskäytäntöjen ja tietojärjestelmien asiankäsittelyprosessien yhdenmukaistamista. Kansalliset toimintaprosessit yhdenmukaistavat asiakirjahallintoa ja asiakirjallisen tiedon muodostamista. Kansalliset tiedonhallinnan tukiprosessit puolestaan yhdenmukaistavat tietojärjestelmien toimintaa ja niiden välistä työnjakoa liittyvien ja valtakunnallisten järjestelmien välillä. Tämä prosessiohjaus näkyy asiakkaalle siten, että sosiaalihuollon asioita hoidetaan samalla tavalla (prosessit ovat samankaltaisia) riippumatta siitä, kuka palvelun järjestää. Myös sosiaalihuollon ammattilaiset hyötyvät siitä, että sosiaalihuollon asioiden hoitaminen perustuu yhteisesti sovittuun prosessiin, eikä työntekijän tarvitse opetella organisaatiokohtaisia prosesseja. Tietojärjestelmien toteuttajat hyötyvät siitä, että prosessit ovat yhdenmukaisempia kuin aiemmin. Mitattu asiakastyytyväisyys asiankäsittelyprosessin sujuvuuteen. Mitattu työntekijöiden tyytyväisyys asianhallinnan prosessien sujuvuuteen sosiaalihuollon asioiden käsittelyssä. Milloin hyöty alkaa realisoitua Hyödyn realisoimiseen tarvittavat erityiset toimenpiteet Prosessihyödyt voidaan saavuttaa jo ennen arkiston käyttöönottoa, mikäli prosessiohjaus otetaan käyttöön jo ennen arkiston liittymistä. Hyöty realisoituu viimeistään arkiston käyttöönottovaiheessa. Sosiaalipalveluja antavissa organisaatioissa: sosiaalihuollon ammattihenkilöiden, asiakirjahallinnon ja tietohallinnon ammattilaisten kouluttaminen, prosessiohjaus toiminnallisuuksien käyttöönotto asiakastietoja käsittelevissä järjestelmissä. Vastuu hyödyn toteutumisesta Erityiset taustaoletukset, jotka vaikuttavat hyödyn toteutumiseen THL: prosessimäärittelyt, tietojärjestelmätoimittajat prosessien toteuttamiseksi asiakastietoja käsitteleviin järjestelmiin. Toimintaprosessien tueksi sosiaalihuollon substanssilainsäädäntö ohjaa palveluprosessia riittävästi, josta saadaan tukea valtakunnalliseen määrittelyyn. Hyöty 4 Hyödyn tarkempi kuvaus - miten syntyy - kenelle kohdistuu Asiakirjat ovat semanttisesti ja teknisesti yhdenmukaisia Valtakunnallisen arkiston käyttö edellyttää teknistä yhdenmukaisuutta sitä käyttäviltä ja siihen liittyviltä tietojärjestelmiltä, jotta liittyvä järjestelmä pystyy hakemaan arkiston tietokannasta toisen järjestelmän tallentamia asiakirjoja. Teknisten asiakirjarakenteiden lisäksi asiakirjat on yhdenmukaistettu semanttisesti. Tekninen THL Ohjaus nro/

18 Kansa-hankeen lähtökohdat ja tavoitteet Mittari, jolla hyödyn toteutumista voi todentaa ja semanttinen yhdenmukaistaminen mahdollistavat tehokkaamman tiedon uudelleenkäytön asiakastyön toteuttamiseksi (esitäytetyt asiakirjat, päällekkäisen kirjaamisen väheneminen) ja myös muuhun tarkoitukseen, johon tieto on aluksi kerätty. Jo kerran kirjattua tietoa voidaan poimia ja yhdistää kun tiedetään mitä tietoa ja missä muodossa asiakirjoihin on tallennettu (rakenteistettua tietoa). Yhdenmukaisesti tuotetut asiakirjat ja niiden tietosisällöt mahdollistavat erilaisten raporttien ja tilastojen koontien muodostamisen paikallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin tarpeisiin. Haku ei edellytä palvelun järjestäjiltä tai tuottajilta erillisiä toimenpiteitä, kun hakuja voidaan kohdentaa valtakunnallisesti koko asiakastietomassaan esimerkiksi johtamisen, (poliittisen) päätöksenteon, tilastoinnin, valvonnan ja tutkimuksen tarpeisiin. Asiakirjojen tietosisältöjen yhdenmukaistaminen tehostaa asiakastyön kirjaamista, kun jokaiselle tiedolle on paikka tietyssä asiakirjarakenteessa ja kaikki organisaatiot tuottavat tiedot samalla logiikalla. Sekä asiakkaat että ammattilaiset tietävät, missä rakenteessa ja missä kohdassa tietty tieto sijaitsee. Tiedon etsimiseen käytetty työaika vähenee ja päällekkäisen tiedon kirjaamisen väheneminen tehostavat ja sujuvoittavat kirjaamista ja siten koko asiakasprosessia. Tämän hyödyn saajina ovat sosiaalipalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta vastaavat organisaatiot, sosiaalihuollon ammattilaiset, sosiaalihuollon asiakkaat, päätöksentekijät, tilasto- ja valvontaviranomaiset sekä päättäjät. Kuinka moni eri järjestelmä käyttää valtakunnallisesti yhdenmukaista asiakastietomallia ja teknisiä rakenteita, kuinka paljon tilastoja tai muuta johtamisen tietoa muodostetaan asiakastietomallin pohjalta Milloin hyöty alkaa realisoitua Hyödyn realisoimiseen tarvittavat erityiset toimenpiteet Vertailukelpoista tietoa voidaan saada heti, kun asiakastietoja käsittelevissä järjestelmissä siirrytään rakenteiseen kirjaamiseen. Arkiston käyttöönoton jälkeen tietoa on saatavilla laajemmin ja tietojen koontia voidaan tehdä keskitetysti (tehokkaammin). Lainsäädäännön kehittäminen, asiakirjarakenteiden ja arkiston käyttöönotto, raportointitoiminnallisuuksien toteuttaminen valtakunnalliseen tietovarantoon. Vastuu hyödyn toteutumisesta Erityiset taustaoletukset, jotka vaikuttavat hyödyn toteutumiseen THL määrittää asiakirjojen tietosisällöt, Kela määrittää tekniset asiakirjarakenteet ja teknisen asiakirjastandardin sekä toteuttaa tarvittavat raportointitoiminnallisuudet. STM vastaa lainsäädännöstä, jolla yhdenmukainen kirjaaminen edellytetään. Yhdenmukaista kirjaamista edellyttävä lainsäädäntö. Lainsäädäntö ei estä (anonymisoitujen ) tietojen uudelleenkäyttöä myös muuhun tarkoitukseen kuin se on alun perin kerätty. Valtakunnallisena palveluna tarjotaan "tilastointi ja raportointi" käyttöliittymää tietyille käyttäjäryhmille, kuten aluellisen tilaston tekijät, valtakunnalisen tilaston tekijät jne. Hyöty 5 Hyödyn tarkempi kuvaus - miten syntyy - kenelle kohdistuu Asiakastietojen käyttöä seurataan, ohjataan ja valvotaan, jolloin asiakkaan tietosuoja paranee. Asiakastietojen sähköinen käsittely mahdollistaa paperista asiakirjojen käsittelyä paremman käytön seurannan. Arkistoon kohdistetut tietojen haut lokitetaan. Tietojen käyttö ja luovutus arkistosta edellyttävät käyttävän järjestelmän ja järjestelmää käyttävän ammattilaisen tunnistamista. Tiedot tietoa käyttäneestä tai hakeneesta henkilöstä tallentuu arkiston käyttölokirekisteriin ja siten jokainen haku voidaan THL Ohjaus nro/

19 Kansa-hankeen lähtökohdat ja tavoitteet Mittari, jolla hyödyn toteutumista voi todentaa tarvittaessa yksilöidä. Osa lokitiedoista palautuu Omakanta -palveluun (ks. hyöty 2) ja lokeja seurataan myös Kelassa ja liittyvissä järjestelmissä. Lokitietojen valvontamekanismeja tehostamalla (automaattiset lokien seurantajärjestelmät) saadaan mahdolliset väärinkäytökset nykyistä paremmin tunnistettua. Valtakunnalliset toimintamallit lokien toteuttamisessa mahdollistaa myös tehokkamman valtakunnallisen ohjauksen ja tietyt valvontaan liittyvät tehtävät ovat edellytys arkistoon liittymiselle (tietosuojaa ja -turvaa koskevat auditointikriteerit). Sosiaalihuollon ammattilaisen oikeusturva paranee, kun tietojen käyttöä ohjataan ja valvotaan. Tietojen käsittelyn seurannasta hyötyvät sosiaalihuollon asiakas, sosiaalihuollon ammattilainen ja valvontaviranomaiset. Valvontamekanismeja on kehitetty ja niitä on toteutettu järjestelmiin. Milloin hyöty alkaa realisoitua Hyödyn realisoimiseen tarvittavat erityiset toimenpiteet Arkiston käyttöönottojen jälkeen kaikki tietojen haku ja käyttö lokitetaan valtakunnallisesti. Paikallisesti tietojen käytön ja luovutuksen lokittaminen tulee olla jo nyt toteutettu. Lokivalvontamekanismeja edellytetään kehitettäväksi. Vastuu hyödyn toteutumisesta Erityiset taustaoletukset, jotka vaikuttavat hyödyn toteutumiseen Kela: tekninen toteutus osaksi arkistoa, asiakastietojärjestelmien toimittajat: tekninen toteutus järjestelmään, sosiaalipalveluja antava organisaatio: vaatimus tietojärjestelmälle Suunnitellut auditontivaatimukset vahvistetaan. Auditointimallissa pohjaudutaan terveydenhuollon auditointikriteereihin. Hyöty 6 Hyödyn tarkempi kuvaus - miten syntyy - kenelle kohdistuu Mittari, jolla hyödyn toteutumista voi todentaa Asiakkaalle näkyvä prosessi tehostuu ja on laadukkaampi Asioiden käsittely sosiaalipalveluissa yhdenmukaistuu ja sähköistä toimintaympäristöä (mm. Omakanta) aletaan hyödyntämään. Manuaalista asiakirjojen käsittelyä pyritään vähentämään ja asiointia jouhevoittamaan sähköisillä palvelutavoilla.toimintojen yhdenmukaistaminen eri palveluissa tehostaa prosesseja, saatavilla oleva muiden kirjaama tieto vähentää päällekkäisten tietojen kysymistä ja tallentamista. Julkisten ja yksityisten toimijoiden välinen tiedonjako tehostuu. Prosessit ja asiakirjat vastaavat voimassa olevaa lainsäädäntöä ja poistavat virheellisiä toimintatapoja. Tästä hyötyvät erityisesti asiakkaat mutta myös sosiaalihuollon ammattihenkilöt. Asioiden käsittelyn läpimenoaika, virheettömyys prosesseissa ja asiakirjoissa (esim. valitusmäärät), asiakaskokemus palveluista. Milloin hyöty alkaa realisoitua Hyödyn realisoimiseen tarvittavat erityiset toimenpiteet Toimintamallien muutosten jälkeen kun valtakunnallisia palveluita otetaan käyttöön. Valtakunnallisten palveluiden käyttöönotto. Vastuu hyödyn toteutumisesta Erityiset tausta- Sosiaalipalveluja antavat organisaatiot. Myös yksityiset palveluntuottajat liitetään osaksi valtakunnallisia tietojärjestelmä- THL Ohjaus nro/

20 Kansa-hankeen lähtökohdat ja tavoitteet oletukset, jotka vaikuttavat hyödyn toteutumiseen palveluja. Omakanta -toiminnallisuudet saadaan käyttöön kuten on suunniteltu tavoitetilassa. Hyöty 7 Hyödyn tarkempi kuvaus - miten syntyy - kenelle kohdistuu Mittari, jolla hyödyn toteutumista voi todentaa Sosiaalihuollon tietoperusta vahvistuu ja tutkimusmahdollisuudet kasvavat Asiakastyön rakenteinen kirjaaminen yhdenmukaistaa tiedon tuottamista. Asiakastyössä tuotettu tieto on yhdenmukaista muiden palvelunantajien kanssa, jolloin tiedon vertailukelpoisuus lisääntyy. Standardoitu tiedontuotanto luo yhteistä tietoperustaa, josta voidaan jalostaa aikaisempaa tehokkaammin yhteismitallista tietoa. Vertailevan tutkimuksen tekeminen helpottuu.tieto on myös helpommin saatavilla kun se tuotetaan sähköisesti ja sitä voidaan parhaimmillaan koostaa keskitetystä palvelusta alueellisella tai valtakunnallisella kattavuudella. Tietojen pysyvä säilyttäminen on kustannustehokkaampaa. Tästä hyötyvät tutkijat, poliittiset päätöksentekijät, palvelunantajaorganisaatioiden johtotehtävissä toimivat, palvelunantajaorganisaatiot, palvelujen kehittäjät, opetuksesta vastaavat ja yhteiskunnallisista ilmiöistä kiinnostuneet (kuten tutkijat). Tuotettujen raporttien ja analyysien määrä, jotka perustuvat asiakastietovarannosta saatuun tietoon, tai valtakunnallisten määritelyjen pohjalle laadittuihin otantohin. Milloin hyöty alkaa realisoitua Hyödyn realisoimiseen tarvittavat erityiset toimenpiteet Asiakirjarakenteiden ja raportointitoiminnallisuuksien käyttöönton jälkeen. Valtakunnallisen arkistopalvelun sekä raportointi ja tilastointi -käyttöliittymän käyttöönotot. Palvelunantajaorganisaatioiden tulee liittyä järjestelmään ja tuottaa tietoa standardoidussa muodossa ennen kuin sitä voidaan alkaa jalostaa. Vastuu hyödyn toteutumisesta Erityiset taustaoletukset, jotka vaikuttavat hyödyn toteutumiseen STM, velvoittava lainsäädäntö, THL ohjaus, Kela tekninen toteutus, palvelunantajaorganisaatiot liittyminen. Valtakunnallisesta arkistopalvelusta on mahdollista tehdä poimintoja otantoja teknisesti ja juridisesti. Hyöty 8 Hyödyn tarkempi kuvaus - miten syntyy - kenelle kohdistuu Mittari, jolla hyödyn toteutumista voi todentaa Sosiaalihuollon tiedonhallinnan valtakunnallinen ohjaus tehostuu Yhteiset toimintamallit mahdollistavat tehokkaamman toiminnanohjauksen, kun organisaatiokohtaisista toimintatapoja korvataan valtakunnallisesti määritetyillä malleilla. Osa organisaatioiden määrittelytyöstä toteutetaan kokonaan valtakunnallisesti viranomaistoimintana. Toimijoita on mahdollista ohjata paremmin, kun toteutustapa ja perusrakenteet ovat kaikille samat. Tästä hyötyvät sosiaalipalveluja antavat organisaatiot, asiakastietojärjestelmien tuottajat sekä valtakunnallisesta ohjauksesta vastaavat viranomaiset. Valtakunnallisten ohjeiden, määrittelyjen ja koulutusten määrä. Milloin hyöty alkaa realisoitua Hyödyn realisoimiseen tarvittavat erityiset Kun määritykset valmistuvat ja niillä on lainsäädännön edellyttämä käyttöönottovelvoite. Eri viranomaiset ja muut toimijat tarvitsevat vastuut, velvoitteet ja yhdessä sovitut toimintatavat, jotta valtakunnallinen ohjaus on ehjä kokonaisuus, eikä viranomai- THL Ohjaus nro/

21 Kansa-hankeen lähtökohdat ja tavoitteet toimenpiteet set toteuta päällekkäistä ohjaamista. Vastuu hyödyn toteutumisesta Erityiset taustaoletukset, jotka vaikuttavat hyödyn toteutumiseen THL ja STM toiminnallisten määrittelyiden osalta sekä Kela teknisten määrittelyiden osalta. Kansa-hanke toteutetaan kokonaisuudessaan suunnitellun mukaisesti. Ohjaavien viranomaisten roolit ja vastuut ovat yksiselitteiset. Ohjaukseen on osoitettu riittävät osaaminen ja henkilöstöresurssit. Taloudelliset hyödyt Kansa-hankkeen tuottamien taloudellisten hyötyjen arviointiin osallistui kuntatoimijota (kuntakysely valitulle joukolle), THL:n OPER-yksikkö ja Kela. Arvioinnin toteutukseta vastasi THL:n Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö CHESS:in toimesta. Kansa-hanketta koskevassa kustannus-hyötyanalyysissä taloudellisina hyötymittareina käytettiin 1. Tiedon hakemisen ja jakamisen tehostuminen 2. Kirjaamisen tehostuminen 3. Arkistoinnin tehostuminen 4. Postituksen väheneminen Näiden lisäksi tunnistettiin taloudellisiksi hyödyiksi 1. Mahdolliset uudet tulot 2. Toiminnan tehostumisesta aiheutuvat säästät (tuottavuushyödyt, hallinnolliset ja rakenteelliset hyödyt) 3. Poistuvat ICT- tai muut kustannukset (nykyisten järjestelmien kehitys ja ylläpito sekä mahdolliset päällekkäisyydet) 4. Muut säästöt (materiaalit, logistiikkakustannukset tms.) Viimeksi mainittujen taloudellisia hyötyjä ei ole laskettu euromääräisesti, koska niiden arviointi olisi perutunut liian suuriin olettamiin. Ensiksi mainittujen hyötymittarien tuottamat höydyt arvioivat sosiaalihuollon ammattilaiset Helsingin sosiaalivirastosta. Lisäksi hyödynnettiin Päijät-Hämeestä Oivaliikelaitoksen ja Aava:n organisaatioista tuotettuja tilastoja. Laskennassa on tehty minmi-, maksimi- ja keskiarvoskeanaariot. Alla olevat kuvat (Kuva 3 ja Kuva 4) ovat keskiarvon mukaisia. THL Ohjaus nro/

22 Kansa-hankeen lähtökohdat ja tavoitteet Kuva 3. Kansa-hankkeen kustannukset ja hyödyt vuositalolla Kuva 4. Kansa-hankkeen kumulatiivinen kannattavuus Tarkempi erittely kustannushyötyanalyysista on tehty erillisenä selvityksenä ja sen julkaisutavasta ja saatavuudesta ei ole lausunotkierrosvaiheessa sovittu. THL Ohjaus nro/

23 Kansa-hankeen lähtökohdat ja tavoitteet Toimijat ja sidosryhmät Sosiaalihuollon valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut, niiden suunnittelu, käyttöönotto ja tuotantokäyttö vaikuttavat useisiin toimijoihin. Sosiaalihuollon valtakunnallisessa kokonaisarkkitehtuurissa on kuvattu keskeisimmät toimijat ja kuvattu kunkin toimijoiden rooli ja tehtävä kokonaisuudessa 12. Alla olevassa kuvassa (Kuva 5) punainen viittaa sosiaalihuollon, valkoinen terveydenhuollon ja keltainen sosiaali- ja terveydenhuollon sidosryhmään. Sidosryhmät ovat sekä sisäisiä (asiakkaan asioiden hoitamiseen osallistuvia) että ulkoisia (sosiaalihuollon toimialaan tai toimintaan osallisia) sidosryhmiä. Tarkemmin sidosryhmien merkitystä on kuvattu kokonaisarkkitehtuurissa 13. Kuva 5. Sosiaali- ja terveydenhuollon sidosryhmät. Kansa-hankkeeseen osallistuvat toimijat voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin toimijoihin. Keskeisinä sisäisinä toimijoina ovat hankkeen strategisesta ohjauksesta vastaava Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), operatiivisesta ohjauksesta, suunnittelusta ja seurannasta vastaava Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä tietojärjestelmäpalvelut toteuttava Kansaneläkelaitos (Kela). Vastuu uusi- 12 Laaksonen ym Laaksonen ym THL Ohjaus nro/

24 Kansa-hankeen lähtökohdat ja tavoitteet en toimintamallien ja asiakastietojärjestelmätoteutusten osalta on julkisilla ja yksityisillä sosiaalihuollon palvelunantajilla. Lisäksi Väestörekisterikeskuksella ja Valviralla on vastuunsa omien kokonaisuuksien toteuttamisessa. Kansa-hankkeen välillisiä toimijoita tai toimeenpanijoita ovat Sosiaalialan osaamiskeskukset, Suomen Kuntaliitto, ammattiliitot ja koulutusorganisaatiot. Hankkeen toteutus koskettaa kansalaisten lisäksi ennen kaikkea sosiaalipalveluissa työskenteleviä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteli ammattihenkilöä vuonna , joista osa sosiaalihuollon ja osa terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Kansa-hankkeen myötä käyttöön tulevat uudet kirjaamismallit ja tietojärjestelmäpalvelut vaikuttavat erityisesti sosiaalihuollon ammattihenkilöiden päivittäiseen työhön.taulukossa 2 on kuvattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden määrää sosiaalipalveluissa. Taulukko 2. Henkilöstö sosiaalipalveluissa. Henkilöstö sosiaalipalveluissa Sosiaalihuolllon ammattihenkilöt Terveydenhuollon ammattihenkilöt Sosiaalityöntekijät 7400 Lääkärit 270 Sosionomit (AMK) ja vastaava opistotaso Sairaanhoitajat, teveydenhoitajat, kätilöt Lähihoitajat ja vastaavat Röntgen- ja laboratoriohoitaja 140 Sosiaalialan ylempi amk Fysioterapeutit 840 Sosiaalihuollon johtajat 1820 Toimintaterapeutit 440 Terveydenhuollon kandidaatit 510 ja vastaavat Terveydenhuollon amktutkinto 250 Psykologit 870 Puheterapeutit 100 YHTEENSÄ YHTEENSÄ Hankkeen rajaukset ja reunaehdot Hankkeen toteuttamisen ensimmäinen edellytys on, että eduskunta säätää tarvittavat lait ja niiden toimeenpanemiseksi varataan riittävät taloudelliset resurssit. Osana Kansa-hanketta otetaan käyttöön sosiaalihuollon määrämuotoinen kirjaaminen sen mukaan, mitä laissa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista tullaan säätämään. Lisäksi hankkeessa otetaan käyttöön valtakunnalliset sosiaalihuollon tietojärjestelmäpalvelut osana Kanta-palvelujen kokonaisuutta siinä ajassa ja laajuudessa, miten asiakastietolaissa tullaan säätämään. Sosiaalihuollon valtakunnallisen asiakastiedon arkiston edellyttämien varmennepalvelujen käyttöönotto ja kehittäminen ovat osa Kansa-hanketta. Hankkeen toteutusaikataulua tarkennetaan sen mukaan mitä lainsäädännössä tullaan säätämään käyttöönotoista. Kansa-hankkeen edetessä valtakunnallisia asiakirja- ja prosessimäärityksiä sekä tietojärjestelmäpalveluja kehitetään edelleen sosiaalihuollon tarpeita ja toimintaa vastaavaksi. Niin sanotun perustoiminnallisuuden (asiakasasiakirjojen arkistoinnin ja hakemisen) lisäksi, ja niihin perustuen, voidaan kehittää myös erilaisia hyödykepalveluita. Näitä hyödykepalveluita ja niiden kehittämistä ei kuitenkaan liitetä osaksi Kan- 14 THL 2011 THL Ohjaus nro/

25 Kansa-hankeen lähtökohdat ja tavoitteet sa-hanketta. Hyödykepalveluita ovat esimerkiksi erilaiset sähköistä asiointia edistävät ja kehittävät palvelut, toimijoiden yhteistyötä ja hallintoa tukevat palvelut tai tiedon jalostamista tukevat palvelut. Kansa-hankkeessa ei kehitetä valtakunnallisen palveluarkkitehtuurin tai palveluväylän toiminnallisuuksia sosiaalihuollon tarpeita vastaavaksi. yhteys kansalliseen palveluväylään ja palveluarkkitehtuuriin selvitetään osana sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuria ja siinä toteutettavissa projekteissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rajapintapalveluiden toimintamallien, kirjaamismallien ja rekisterinpidon kehittäminen eivät ole pelkästään Kansa-hankkeen vastuulla olevia asioita. Nämä tarpeet kuitenkin huomioidaan Kansa-hankkeen toimeenpanossa niiltä osin kuin mitä lainsäädäntö edellyttää. Yhteistyö terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kanssa on kuitenkin keskeistä, ja nämä yhteistyötarpeet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan hankkeessa. Riippuvuudet Hankkeen kanssa samaan aikaan tapahtuva suuri sosiaalialan kenttään vaikuttava muutos on sote-uudistus. Uudistuksen myötä sosiaalihuollon järjestäminen ja tuottaminen kootaan uusille organisaatioille. Tällä on suuri vaikutus myös tiedonhallinnan kehittämiselle, ja tilanne voi aiheuttaa haasteita Kansan toimeenpanolle. Toisaalta uudistus on myös mahdollisuus, jolloin uusissa organisaatioissa voidaan siirtyä suoraan uuden valtakunnallisen toimintamallin mukaiseen toimintatapaan. Tämä on myös hyvä mahdollisuus asiakastietojärjestelmien uusimisille. Hankkeen toteuttaminen riippuu erityisesti lainsäädännön voimaantuloaikatauluista ja mahdollisesta vaiheistusasetuksesta. Kela tarvitsee laissa annetun tehtävän voidakseen toteuttaa teknisen käyttöympäristön asiakasasiakirjojen arkistoinnille ja jakamiselle sosiaalihuollon valtakunnallisen arkistopalvelun ja muidena tietojärjestelmäpalveluja avulla. Lainsäädännössä annettu käyttöönottoaikataulu vaikuttaa kuntien/sote-alueiden ja muiden sosiaalipalveluja antavien toimijoiden käyttöönottoihin valmistautumiseen. Kunnat/sote-alueet ja muut toimijat resursoivat kehittämistyöhön vasta, kun käyttöönotto on vahvistettu lainsäädännössä. Kehittämistyötä ohjaavien viranomaisten, Kelan, tietojärjestelmätoimittajien ja paikallisten palveluja tuottavien organisaatioiden kehittämisresurssit ovat rajalliset. Lähtökohtaisesti oletetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönottoa ei voida toteuttaa yhtä aikaa. Sosiaalihuollon palveluissa käytettävien tietojärjestelmien tekniset valmiudet vaikuttavat myös huomattavasti asiakastietojen säilyttämisen ja tiedonjakopalvelun käyttöönottoon. Hankkeen onnistumisen kriteerit Kansa-hanke on valtakunnallinen hanke, ja se toteutetaan monitoimijaympäristössä. Hanke vaikuttaa sekä yksityisiä että julkisia sosiaalipalveluja antaviin organisaatioihin. Hankkeen onnistunut läpivienti edellyttää selkeää ja avointa viestintää sekä selkeää päätöksentekorakennetta. Läpinäkyvä päätöksentekorakenne helpottaa hankkeen toimeenpanon seuraamista, ja se vaikuttaa mukana olevien viranomaisten ja hankkeen kohteena olevien organisaatioiden sitoutumista käyttöönottoihin. Hanke ja sen kehittämisvaiheet tulee valmistella ja projektoida huolellisesti. Jokaisen osahankkeen toteuttaminen vaatii sitoutumista kokonaishankkeen tavoitteisiin, jotta kokonaisaikataulu pystytään toteuttamaan tavoitteen mukaisesti. Hankkeeseen tulee varata riittävät taloudelliset edellytykset onnistua. STM:n, THL:n ja Kelan roolit ovat merkittävät, ja riittävät henkilöstöresurssit ovat perusedellytys onnistuneen hankekokonaisuuden toteuttamiseksi. Hankkeeseen liittyy monen tasoisia osaamistarpeita. Hankkeeseen osallistuvilta tahoilta ja henkilöiltä edellytetään sosiaalihuollon toimialan, julkisen hallinnon toiminnan ja poliittisen päätöksenteon tuntemista. Hankintaosaaminen on myös keskeistä. Hankkeeseen tarvitaan henkilöitä, joilla on osaamista tietojärjestelmien suunnittelusta, kehittämisestä ja käyttöönotoista. Lisäksi tarvitaan vahvaa teknistä osaamista ja sosiaalihuollon toimintaympäristön tuntemista. THL Ohjaus nro/

26 Kansa-hankeen lähtökohdat ja tavoitteet Hankkeen voidaan katsoa onnistuneen kun seuraavat tavoitteet ovat toteutuneet 1. Sosiaalipalveluja antavat organisaatiot kirjaavat sosiaalihuollon asiakastyötä valtakunnallisten asiakirjarakenteiden ja lainsäädännön edellyttämällä tavalla määrämuotoisina asiakirjoina. 2. Sosiaalipalveluissa käytettävät tietojärjestelmät pystyvät tallentamaan ja välittämään asiakirjoja standardoidussa muodossa valtakunnalliseen sosiaalihuollon arkistopalveluun. 3. Sosiaalipalveluissa käytettävät tietojärjestelmät pystyvät hakemaan toisen organisaation laatimia asiakasiakirjoja sosiaalihuollon valtakunnallisesta arkistopalvelusta. 4. Tallennettaessa tai haettaessa tietoja sosiaalihuollon valtakunnallisesta arkistopalvelusta käyttäjät (järjestelmät, organisaatiot ja ammattilaiset) todennetaan luotettavasti ja asiaton tiedon käyttö estetään. 5. Sosiaalihuollon asiakkaat näkevät heistä laadittuja asiakasasiakirjoja kansalaisen käyttöliittymän kautta ja pystyvät hoitamaan tiettyjä sosiaalihuollon asioita sähköisesti. Tavoitteiden saavuttaminen ja hankkeen onnistuminen edellyttävät 1. Kansa-hanke ja sen osahankkeet suunnitellaan huolellisesti 2. STM:llä, THL:lla, Kelalla ja muiden sidosryhmien edustajilla on hankkeen läpiviennin edellyttämät resurssit käytössään 3. Kansa-hankkeen toimeenpanoon liittyvä päätöksentekorakenne on sovittu ja toimijat sitoutuvat hankkeen toteuttamiseen 4. Valtakunnalliset määrittelyt ovat laadukkaita ja ne valmistuvat ajoissa 5. Kunnat ja muut palvelunantajat sekä tietojärjestelmien toteuttajat sitoutuvat annettuun käyttöönottoaikatauluun 6. Käyttöönottajille on tarjolla riittävästi koulutusta ja (alueellista) tukea 7. Sosiaalihuollon koulutusorganisaatiot osallistuvat ammattilaisten kouluttamiseen 8. Sosiaalialan osaamiskeskuksille tai muille alueellisille toimijoille annetaan riittävät resurssit ja selkeä rooli määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanossa ja alueellisessa tuessa 9. Sosiaalihuoltoon saadaan alueelliset toimijat, joille annetaan rooli tietojärjestelmien yhteensovittamisessa ja sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen teknisessä käyttöönotossa THL Ohjaus nro/

27 Kansa-hankkeen toteuttaminen Kansa-hankkeen toteuttaminen Tässä luvussa kuvataan Kansa-hankkeen karkean tason toteuttamissuunnitelma, sen eri vaiheet ja niissä toteutettavien kehittämiskokonaisuudet. Hankkeen jokainen vaihe sisältää tietyn määrän kehittämiskokonaisuuksia, joihin liittyy tehtäviä. Vaiheet ja niihin kuuluvat kehittämiskokonaisuudet tehtävineen kuvataan tässä julkaisussa yleisellä tasolla. Kehittämiskokonaisuuksien tehtävien toteuttamista varten muodostetaan projekteja, ja niistä laaditaan omat projektisuunnitelmat. Kansa-hanke edellyttää toimenpiteitä valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Lisäksi hankkeessa on mukana sidosryhmiä ja toimijoita, joilla on kullakin oma roolinsa ja vastuunsa hankkeen eri vaiheissa. Sidosryhmien ja muiden toimijoiden roolit ja vastuut määritellään projektikohtaisesti tarkemmissa projekti- tai hankesuunnitelmissa. Hankkeen vaiheet ja kehittämiskokonaisuudet Kansa-hanke muodostuu yhdeksästä kehittämiskokonaisuudesta (Kuva 6). Jokainen kehittämiskokonaisuus pitää sisällään tehtäviä, jotka toteutetaan projekteissa. Hankkeen vaiheet sijoittuvat ajallisesti vuosille STM, THL ja Kela vastaavat valtakunnallisesta kehittämisestä ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilla on omat tehtävänsä. Hankkeen viimeisinä vaiheina tapahtuu liittyminen valtakunnallisiin palveluihin, joka tapahtuu valtakunnallisten toimijoiden ja sosiaalihuollon organisaatioiden yhteistyönä. Kuva 6. Kansa-hankkeen kehittämiskokonaisuudet ja niiden aikataulutus. THL Ohjaus nro/

28 Kansa-hankkeen toteuttaminen Valtakunnallisten toimijoiden vastuulla olevat kehittämiskokonaisuudet Perusedellytysten luonti Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luodaan edellytykset Kansa-hankkeen varsinaiselle toteutukselle. Vaihe 1 sisältää kaksi kehittämiskokonaisuutta: lainsäädännön valmistelun, joka on eduskunnan tehtävä sekä pysyvien toimintojen organisoinnin, jonka vastuullinen toimija on STM yhteistyössä THL:n ja Kelan kanssa. Vaiheen arvioitu toteutus on vuosina Lainsäädännön valmistelu Sosiaalihuollon asiakastietojen valtakunnallisen arkistopalvelun kirjaamisen täysimääräinen hyödyntäminen edellyttävät, että lainsäädäntö velvoittaa niiden käyttöönottoon 15. Käytännössä tämä tarkoittaa asiakastietolain laajennuksia sosiaalihuoltoon arkistopalvelun ja muiden tietojärjestelmäpalveluiden osalta, näiden käyttöönottoa vaiheistavan asetuksen ja lakia sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista ja niiden säilytysajoista. Olennaista säädösvalmisteluissa on eri viranomaisille tai muille toimijoille annettavien tehtävien ja roolien vahvistaminen. Esimerkiksi Kela ei pysty toimimaan valtakunnallisen arkistopalvelun toteuttajana sosiaalihuollossa, koska tätä tehtävää ei ole sille laissa annettu. Myös Väestörekisterikeskuksen ja Valviran roolit on vahvistettava lainsäädännössä. Lainsäädäntö tulee ohjaamaan muun muassa arkistopalvelun päätoiminnallisuuden ja vaatimukset menettelyistä asiakkaan informoinnissa, tiedon luovutuksissa ja suostumusmenettelystä. Jo tehtyjä määrittelyjä tarkennetaan vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Kansa-hankkeen kokonaisaikataulu on tehty sillä oletuksella, että eduskunta säätää tarvittavat lait nykyisellä hallituskaudella. Mikäli lainsäädännön toteuttaminen siirtyy seuraavalle hallituskaudelle, tulee se vaikuttamaan merkittävästi hankkeen kokonaisaikatauluun. Kehittämiskokonaisuuden tehtävät tarvittavien lakimuutosten valmistelu ja vahvistaminen arkkitehtuurin määrittely sosiaalihuollon valtakunnallisen tietojärjestelmäpalvelukokonaisuuden toiminnallisuuksien ja päävaatimusten kuvaaminen Pysyvien toimintojen organisointi Pysyvien toimintojen organisoinnilla tarkoitetaan kehittämiskokonaisuutta, jossa luodaan edellytykset laajamittaisen kehittämisen ja käyttöönottojen toimeenpanolle. Kehittämiskokonaisuuteen kuuluu Kansahankkeen päätöksentekorakenteen ja johtamisrakenteen suunnittelu, vahvistaminen ja toimeenpano. Hankeorganisaatio tulee suunnitella siten, että sillä on riittävät edellytykset linjata hankkeeseen kuuluvista määrityksistä ja toimintatavoista, jotka liittyvät valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönottoon ja toimintaedellytyksiin. Hankkeen toteuttamisaikana hankkeen tavoitteiden toteuttamista edellyttävässä päätöksenteossa tulee voida hyödyntää hankkeen päätöksentekorakennetta. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin mukaisesti 16 tulee tunnistaa ne hankkeessa käsiteltävät asiat, joiden käsittely tai hyväksyntä edellyttää arkkitehtuuriryhmän, arkkitehtuurin ohjausryhmän tai sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelu- 15 Laaksonen ym. 2013, SoTe KA-hallintamalli THL Ohjaus nro/

29 Kansa-hankkeen toteuttaminen kunnan hyväksyntää ennen hankkeen tai siinä toteutettavan kehittämisprojektin käynnistämistä. Hankkeen substanssiin liittyvien määrittelyjen ylläpito ja kehittämisvastuu tulee yksilöidä ja suunnitella niille päätöksenteko ja hallintamalli. Esimerkiksi sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta on jo suunniteltu ja toiminnassa 17. Vastaava hallintamalli tarvitaan myös toiminnallisille määrittelyille (mukaan lukien esimerkiksi sosiaalihuollon toimintaprosessit, tiedonhallinnan tukiprosessit) ja tietojärjestelmämäärittelyille. Kansa-hankkeessa käyttöönotettavien asiakirjamääritysten ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönotto edellyttää hyvin suunniteltua ja organisoitua toimeenpanorakennetta. Kehittämiskokonaisuudessa suunnitellaan toimeenpanon edellyttämät rakenteet, joissa hyödynnetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevia rakenteita kuten kokonaisarkkitehtuuriryhmiä. Toimeenpanorakenteisiin saattaa vaikuttaa menossa oleva kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain uudistukset. Sosiaalihuollon asiakastietojen valtakunnallisen arkistopalvelun käyttöönotto edellyttää myös tietohallintolain mukaisesti hankittavan tietojärjestelmäpalvelun arviointia. Arvioinnin toteuttaminen edellyttää muun muassa tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja kokonaisarkkitehtuurin kuvaamista. Kehittämiskokonaisuuden tehtävät sopiminen valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurityön ja siihen liittyvien työryhmien käytöstä Kansa-hankkeessa hankkeen päätöksentekomallin suunnittelu, hyväksyntä ja toimeenpano toimeenpanorakenteiden suunnittelu Kansa-hankkeen ja siihen liittyvien tietojärjestelmäkokonaisuuksien arviointi tietohallintolain edellyttämällä tavalla Asiakastietomallin katselmointi ja pilotointi Sosiaalihuollon asiakastietomallin kehittämistyötä on tehty vuodesta 2008 alkaen. Vuosien aikana asiakastietomallia tarkennetaan ja täsmennetään erillisten kehittämishankkeiden avulla. Asiakastietomallin pilotointi tarkoittaa määrämuotoisen kirjaamisen, asiakirjojen tietosisältöjen, toimintaprosessien sekä sosiaalipalvelujen luokituksen ja muiden luokitusten käyttöönottoon tähtäävää testausta todellisessa toimintaympäristössä ja asiakastietojärjestelmissä. Näitä pilotteja rahoitetaan ensisijaisesti valtionavustusprojekteina. Vuosina toteutetaan ASKO-projekti, eli sosiaalihuollon asiakastietomallin katselmointiprojekti. Siinä katselmoidaan senhetkisten asiakirjojen tietosisällöt. ASKO-projektin keskeinen tavoite on saada sosiaalihuollon ammattihenkilöiltä palautetta asiakirjojen tietosisällöistä ja poistaa mahdollisia mallinnusvirheitä ennen laajamittaisempaa tuotantokäyttöä. ASKO-projektissa keskitytään asiakasasiakirjarakenteiden sisältömäärittelyihin ottamatta kantaa niiden tekniseen toteutukseen järjestelmässä. ASKO päättyy vuoden 2015 lopussa, johon mennessä on saatu palaute noin 280 asiakirjarakenteesta. Katselmointipalaute käsitellään asiakastietomallin hallintomallin mukaisesti vuosien aikana. ASKO-projektin lisäksi käynnistetään valtionavustushankkeina toiminta- ja tietomääritysten pilotointeja tuotantokäytön tietojärjestelmiin eri järjestelmissä ja palveluorganisaatioissa. Pilotteja ohjataan projektikohtaisesti, ja päävastuu ohjaamisesta on THL:lla. Asiakastietomallin pilotointiin voi osallistua palvelunantajan lisäksi useampi sidosryhmä. Pilotteja ohjataan keskitetysti ja toteutetaan alueellisesti. Kuntien lisäksi pilotointeihin voivat osallistua sosiaalialan osaamiskeskukset, palveluja tuottavat yhdistykset ja yritykset sekä tietojärjestelmätoimittajat. Asiakastietomallin kehittämisessä ja pilotoinneissa asiakirjojen kannalta suurin ennakoimattomuus liittyy substanssilainsäädännön kehittymiseen. Uusi sosiaalihuoltolaki, vammaislainsäädäntö, itsemääräämisoikeuslaki, toimeentulotuen vastuu- ja lakimuutokset ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien laki esi- 17 Ailio & Kärki 2014 THL Ohjaus nro/

30 Kansa-hankkeen toteuttaminen merkiksi tulevat vaatimaan muutoksia määrityksiin. Näitä voidaan aikatauluttaa vasta kun lait on hyväksytty eduskunnassa. Todennäköisesti työ ajoittuu vuosille Kehittämiskokonaisuuden tehtävät virheiden poistaminen asiakastietomallista käyttäjäpalautetteen saaminen toiminta- ja tietomäärityksien kehittämiseksi tarvetta vastaavaksi määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoihin tähtäävien projektien toteuttaminen ja tukeminen koulutusmateriaalin ja käyttöönottomallien saaminen määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottojen tueksi Määrittelyjen tarkentaminen ja tekninen suunnittelu Toisessa vaiheessa tarkennetaan Tikesos-hankkeessa ja sen jälkeen tehtyjä määrittelyjä ja suunnitellaan niiden ylläpitomallit. Vaiheen arvioitu kesto on Määrittelyt kattavat valtakunnallisesti määriteltäviä mutta paikallisesti toteutettavia sekä valtakunnallisesti määriteltäviä ja toteutettavia toiminnallisia ja ei-toiminnallisia vaatimuksia. Vaiheen päätavoitteena on valtakunnallisten määrittelyjen, ja prosessien ja vaatimusten valmistelu eri toimijoiden käyttöön, jotta sosiaalihuollon valtakunnallisen arkistopalveluun ja muihin tietojärjestelmäpalveluihin liittyminen olisi mahdollista. Vaihe 2 koostuu neljästä kehittämiskokonaisuudesta: sosiaalihuollon toimintaa kuvaavat määrittelyt, asiakastietomallin määrittely, tietojärjestelmien määrittelyt ja standardien määrittely. Vaiheen päävastuu on pääasiassa THL:lla, mutta osin myös Kelalla. Sosiaalihuollon toimintaa kuvaavat määrittelyt Sosiaalihuollon toimintaa kuvaavan määrittelyn tehtävänä on tarkentaa sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaisia toimintaprosesseja muun muassa lainsäädännön muutosten edellyttämällä tavalla ja pilotoida niiden toimivuutta asiakaslähtöisten palveluprosessien kuvaamisessa. Tätä työtä toteutetaan osittain valtionavustettavissa projekteissa, joista ensimmäiset ovat käynnistyneet vuoden 2014 alusta 18. Kehittämiskokonaisuuteen kuuluu sosiaalipalvelujen luokituksen ja sitä tukevan dokumentaation ylläpito. Tätä työtä toteutetaan jo osittain vuonna 2013 käynnistyneessä SAKKE-projektissa 19. Kehittämiskokonaisuudessa valmistellaan myös asiakirjahallinnossa tarvittavia luokituksia julkaistavaksi koodistopalvelussa ja muuta määrittelytyötä varten. Osana kehittämiskokonaisuutta kunnille laaditaan ohje arkistonmuodostussuunnitelmien laatimisesta kansallisten prosessi- ja asiakirjamääritysten pohjalta. Ensimmäinen versio ohjeesta valmistuu vuoden 2014 lopussa. Kehittämiskokonaisuuden tehtävät palvelutehtäväkohtaisten toimintaprosessien ja sosiaalipalvelujen luokituksen ylläpito toiminnallisten käyttötapausten laatiminen tiedonhallinnan tukiprosessien mallintaminen asiakirjahallinnollisten luokitusten valmistelu valtakunnallisesti arkistoitavien asiakirjojen arkistonmuodostussuunnitelman laatiminen 18 ks. Kehittämisprojektit 19 SAKKE-projekti THL Ohjaus nro/

31 Kansa-hankkeen toteuttaminen Asiakastietomallin määrittely Tavoitteena on, että sosiaalihuollon toimijat käyttävät yhtenäisiä asiakastietomalliin perustuvia asiakasasiakirjoja ja tallentavat ne standardoidussa muodossa valtakunnalliseen arkistopalveluun. Tämän tavoitteen edellytyksenä on, että sosiaalipalveluissa käytettävät sisällölliset asiakirjarakenteet ja niissä käytettävät luokitukset ja koodistot on virallisesti julkaistu Koodistopalvelimella (tai muussa mahdollisessa vastaavassa julkaisuformaatissa). Tämän kehittämiskokonaisuuden keskeinen tehtävä on tuottaa sosiaalihuollon sisällölliset ja tekniset asiakirjarakenteet ja asiakirjojen hallinnan edellyttämät metatietomäärittelyt sosiaalihuollon asiakastietoja käsitteleville toimijoille sekä toimintaympäristön, joka mahdollistaa niiden hallinnan, ylläpidon ja kehittämisen. Kehittämiskokonaisuuden tehtävät toteutetaan arviolta vuosina Kehittämiskokonaisuudessa sosiaalihuollon käsitemallia päivitetään ja sovitetaan yhteen soveltuvin osin terveydenhuollon käsitemallin kanssa. Toisena tehtävänä on valmistella sosiaalihuollon asiakirjarakenteita, luokituksia ja koodistoja, joista suurin osa julkaistaan Koodistopalvelussa vuosina mutta tarvittavin osin myös muissa formaateissa tai julkaisukanavissa. Kokonaisuuden keskeinen tehtävä on suunnitella ja toteuttaa tarvittavat julkaisu- ja hallintakanavat asiakirjarekenteiden jakamista varten. Metatieto- ja viestinvälitysmäärittelyt päivitetään, kun ratkaisuarkkitehtuuri ja asiakirjastandardin kehittäminen ovat riittävän pitkällä. Kehittämiskokonaisuuden tehtävät sosiaalihuollon käsitemallin kehittäminen sisällöllisten asiakirjarakenteiden, luokitusten ja koodistojen valmistelu ja niiden julkaisu tarvittavin osin koodistopalvelussa (versiot 1.0) asiakastietomallin hallintaympäristön suunnittelu ja toteutus asiakastietomallin testaus- ja kommentointiympäristön suunnittelu ja toteutus asiakirjastandardin kehittäminen ja teknisten asiakirjamallien (-rakenteiden) suunnittelu ja julkaisu metatietomäärittelyjen päivittäminen ja julkaisu Tietojärjestelmäratkaisujen määrittely Tietojärjestelmien määrittelyä tehdään kahdesta eri näkökulmasta. Valtakunnallisesti toteutettavat tietojärjestelmäpalvelut ja niiden käyttö edellyttää valtakunnallista määrittelyä ja keskitettyä toteutusta. Lisäksi tarvitaan valtakunnalliset määrittelyt valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittyville, asiakastietoa tuottaville järjestelmille. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri on kuvattu kuvassa 4. Kehittämiskokonaisuuden arvioitu toteutusaika on vuonna Työssä tukeudutaan Tikesos-hankkeessa tehtyyn työhön. Valtakunnallisten tietojärjestelmien toteuttaminen tulee olemaan Kelan tehtävä, ja niihin liittyvien määritysten toteuttaminen osittain myös THL:n tehtävä. Tämän lisäksi Valviralla ja VRK:lla on omat tehtävänsä heidän vastuullaan olevien tietojärjestelmätoteutusten rakentamisessa. Tietojärjestelmissä tarvittavat toiminnallisuudet on määritelty osana Kansa KA projektia, ja tiivistys niistä on esitetty kuvassa 7. THL Ohjaus nro/

32 Kansa-hankkeen toteuttaminen Kuva 7. Sosiaalihuollon valtakunnallista tietojärjestelmäpalvelukokonaisuutta tukevat tietojärjestelmäpalvelut. Kehittämiskokonaisuudessa toteutetaan Kansa KA -projektin jälkeen ratkaisuarkkitehtuurin määrittely ja tietojärjestelmäpalvelujen määrittelyt. Ratkaisuarkkitehtuurin määrittelyn yhteydessä arvioidaan muun muassa asiakastiedon arkiston tallennusratkaisu, tarvittavat ohjelmistot ja laitteet. Valtakunnallisen asiakastiedon arkiston lisäksi määritellään Omakanta-palvelun toiminnallisuus, sosiaalihuollon tiedonhallintapalvelun toiminnallisuus ja sisältö (asiakkaan palveluyhteenvedon sisältö) ja arkistopalvelua hyödyntävän valtakunnallisen tilastointi, raportointi ja tutkimus -palvelun esiehdot, toiminnallisuus ja toimintaperiaatteet. Tämä sosiaalihuollon valtakunnallista tietojärjestelmäkokonaisuutta tukevien tietojärjestelmäpalvelujen ja tietojärjestelmien arkkitehtuuri kuvataan vuosina , ja niiden määrittely- ja toteutusaikataulut vuosille tarkentuvat lainsäädäntötyön edetessä ja arkkitehtuurin valmistuessa. Toteutusaikataulu esitellään osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin kehittämispolkua. Kehittämiskokonaisuuden tehtävät sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ratkaisuarkkitehtuurin määrittely kansallisesti määriteltävien ja toteutettavien tietojärjestelmien ja niiden toiminnallisuuksien määrittely tai aiempien määrittelyiden tarkennukset (sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto, tiedonhallintapalvelu, Omakanta ja Tilastointi ja raportointi tietojärjestelmä) kansallisesti määriteltävien ja alueellisesti/paikallisesti toteutettavien palveluiden määrittelyt varmennepalvelun ja sosiaalihuollon ammattioikeuksien rekisterin määrittely liittyvien tietojärjestelmien teknisten ja toiminnallisten vaatimusten määrittely ja kokoaminen olennaisiin vaatimuksiin THL Ohjaus nro/

33 Kansa-hankkeen toteuttaminen Standardien määrittely Sosiaalihuollon standardisalkun ensimmäinen versio on määritelty ja julkaistu Tikesos-hankkeen tuotoksena ja sen ylläpito on jatkuvaa. Standardisalkun hallinnassa ja kehittämisessä on otettava huomioon Suomessa ja Euroopassa meneillään olevat merkittävimmät alueelliset tietojärjestelmäprojektit, kuten APOTTIhanke ja valtionavustusta saavat tietojärjestelmien kehittämisprojektit ja niiden tarpeet. Keskeisin standardointiin liittyvä kysymys on sosiaalihuollon asiakirjastandardi. Asiakirjastandardi luotiin Tikesos-hankeessa, mutta se pitää arvioida uudelleen nykyisiä teknologioita ja arkkitehtuuria vastaavaksi. Kuva 8. Keskeisimmät Kansa-toteutuksessa käytettävät standardit Kehittämiskokonaisuuden tehtävät sosiaalihuollon asiakirjastandardin kehittäminen standardisalkun päivittäminen ja ylläpito THL Ohjaus nro/

34 Kansa-hankkeen toteuttaminen Tekninen suunnittelu Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston, Omakanta-palvelun, tiedonhallintapalvelun ja muiden tietojärjestelmien ja niiden toiminnallisuuksien tekninen suunnittelu toteutetaan omina projekteinaan arviolta vuosina Tekninen suunnittelu on pääasiassa Kelan vastuulla. Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto toteutetaan osana Kanta-palvelujen infrastruktuuria. Kantainfrastruktuurin hyödyntäminen luo edellytykset tiedonvaihtoon sosiaali- ja terveydenhuollon välillä, jos lainsäädäntöä uudistetaan samanaikaisesti. Teknisessä suunnittelussa huomioidaan paitsi voimassa oleva lainsäädäntö, myös tehty arkkitehtuurityö ja strategiset painopistealueet 20. Muita tekniseen suunnitteluun vaikuttavia linjauksia ovat Omakanta-palvelun tai muiden mahdollisten asiointiportaalien käyttö sosiaalihuollossa, tilasto- ja rekisteritietojen poiminta arkistopalvelusta sekä sosiaalihuollon yhteys sosiaaliturvaan. Tekninen suunnittelu pitää sisällään muun muassa sosiaalihuollon asiakirjastandardia vastaavan asiakirjavalidaattorin ja raportointijärjestelmän kehittämisen. Myös Omakanta-palvelun toiminnallisuuksien kehittäminen sosiaalihuollon tarpeisiin sisältyy tähän kehittämiskokonaisuuteen. Kehittämiskokonaisuuden tehtävät valtakunnallisen arkiston ja tarvittavien tietojärjestelmien toiminnallisuuksia tukevan teknisen ympäristön suunnittelu valtakunnallisen arkiston ja tarvittavien tietojärjestelmien teknisen toteutusympäristön tek ninen määrittely asiakirjavalidaattorin kehittäminen raportointijärjestelmän kehittäminen Omakanta:n ominaisuuksien kehittäminen sosiaalihuollon tarpeisiin Valtakunnallisten palveluiden hankinta ja järjestelmätoteutukset Lainsäädännön valmistelun edetessä ja tietojärjestelmiin liittyvien määrittelyjen edettyä riittävän tarkalle tasolle lähdetään valmistelemaan teknistä arkiston toteutusympäristöä osana Kanta-infrastruktuuria. Vaiheen keskeisin tavoite on hankkia tarvittava tekninen infrastruktuuri ja rakentaa toteutusympäristö. Vaiheen päävastuullinen toimija on Kela. THL osallistuu ja vastaa yksittäisistä kehittämiskokonaisuuden tehtävistä. Lisäksi VRK ja Valvira vastaavat omalla vastuullaan olevista järjestelmistä. Tässä vaiheessa liittyvien organisaatioiden tehtävä on valmistautua ottamaan käyttöön valtakunnallisia palveluja. Vaiheen arvioitu toteutusaikataulu on Seuraavassa kuvassa (Kuva 9) on kuvattu sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten palveluiden tietojärjestelmät. 20 Esimerkiksi SoTe-tieto hyötykäyttöön 2020 THL Ohjaus nro/

35 Kansa-hankkeen toteuttaminen Kuva 9. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkartta. Valtakunnallisten palveluiden perustoiminnallisuuden toteutus Kehittämiskokonaisuuden päätavoitteena on toteuttaa kansallisen arkistopalvelun perustoiminnallisuudet. Kehittämiskokonaisuudessa valmistellaan arkistopalvelun perustoiminnallisuuden edellyttämien tietojärjestelmien, ohjelmistojen ja muun tarvittavan teknisen infrastruktuurin hankinnat ja toteutetaan ne. Hankintaa voi edeltää eri toteutusvaihtoehtojen ja tallennusratkaisujen arviointi ja testaus. Hankinnoissa huomioidaan jo toteutettu Kanta-infrastruktuuri, jota hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan sosiaalihuollon ratkaisuissa. Vuosien aikana toteutettavan tietojärjestelmäkokonaisuuden tavoitteena on mahdollistaa yhteistestaus ja ensimmäisten asiakastietojärjestelmien liittymiset, joilla toteutetaan arkistopalvelun pilotointi. Arkistopalvelun perustoiminnallisuuteen kuuluu rakenteisten ja PDF/A-muotoisten asiakirjojen arkistointi, kuvailutietojen hallinta sekä kuvailutietojen ja asiakirjojen hakuja mahdollistavat interaktiot. Lisäksi toteutetaan sosiaalihuollon asiakkaille tarkoitettu asiakasasiakirjojen katselutoiminnallisuus ja suostumustenhallinnan edellyttämät toiminnallisuudet Omakantaan. Kanta-ympäristöön sijoittuvien tietojärjestelmien lisäksi kehittämiskokonaisuudessa toteutetaan sosiaalihuollon ammattihenkilöiden rekisteri (Valviran tehtävä) sekä sosiaalihuollon varmennepalvelut (Väestörekisterikeskuksen tehtävä). Kehittämiskokonaisuuden tehtävät teknisten toteutusvaihtoehtojen arviointi ja testaus hankintojen valmistelu ja toteutus arkistopalvelun perustoiminnallisuudessa tarvittavan teknisen toimintaympäristön rakentaminen arkistopalvelun perustoiminnallisuudessa tarvittavien tietojärjestelmäratkaisujen toteuttaminen yhteistestaus -, pilotointi- ja käyttöönottovaiheiden toimintaedellytysten luonti THL Ohjaus nro/

36 Kansa-hankkeen toteuttaminen Valtakunnallisten palveluiden toiminnallisuuden laajentaminen Kehittämiskokonaisuudessa rakennetaan tarvittavaa teknistä ja toiminnallista infrastruktuuria, jolla arkistopalvelun perustoiminnallisuutta laajennetaan muilla tarvittavilla tietojärjestelmäpalveluilla. Kehittämiskokonaisuus jakautuu useampaan projektiin, jotka käynnistetään kehittämiskohteiden priorisoinnin ja suunnittelun edetessä. Kehittämisjoiden avulla testausta, pilotointeja ja käyttöönottoja voidaan alkaa toteuttamaan Kelassa. Toteutetaan arkistopalvelu, kohteina on muun muassa vanhojen tietojen arkistointipalvelu, raportointi-, tilastointi- ja tutkimuspalvelu sekä Omakanta-palvelun toiminnallisuuksien lisääminen sekä näitä tukevat muut tietojärjestelmäpalvelut osaksi Kanta-kokonaisuutta. Kehittämiskokonaisuuden sisältöä tarkennetaan vuonna Kehittämiskokonaisuuden tehtävät kehittämiskohteiden priorisointi ja kehittämispolun ylläpito valtakunnallisten palveluiden toiminnallisuuden asteittainen kasvattaminen Käyttöönottonottojen valmistelu käyttöönottoaikataulu tullaan säätämään lailla tai asetuksella, ja sen valmistelu on STM:n vastuulla. Tavoiteaikataulun mukaisesti ensimmäiset käyttöönotot voisivat alkaa vuonna Käyttöönottoja tukemaan tarvitaan kansalliset ohjeet ja menettelyt, joilla tuetaan liittyvien organisaatioiden valmistautumista käyttöönottoihin sekä varsinaista käyttöönottoja ja sen jälkeistä aikaa. Kanta-palveluiden käyttöönotoissa on kehitetty hyväksi havaittuja käytäntöjä ja toimintamalleja, joiden soveltaminen sosiaalihuollossa on perusteltua. Asiakastietomallin mukaisen kirjaamisen ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen tueksi tulee ennen käyttöönottoja olla yhdenmukaiset ohjeet, joilla käyttöönottavien organisaatioiden tehtäviä voidaan tukea ja helpottaa. Käyttöönottosuunnitelmat tulee tehdä kahdella tasolla. Valtakunnallisen ohjauksen tueksi tarvitaan valtakunnalliset käyttöönottoaikataulut ja seurantamallit. Sen lisäksi tarvitaan liittyvien organisaatioiden ohjausta ja tukea varten käyttöönottosuunnitelmamalleja. Käyttöönoton käsikirjat ovat olleet toimiva malli terveydenhuollossa, ja niiden pohjalta toteutetaan käyttöönoton käsikirjat sosiaalihuoltoon huomioiden myös tietojärjestelmätoimittajien ohjeistuksen tarpeet. Lisäksi tarvitaan tiedonhallinnan peruskoulutuksen lisäämistä ammatillisiin koulutuksiin ja osaksi sosiaalihuollon täydennyskoulutuksia. Tämä edellyttää kokonaissuunnitelmaa osaamisvajeiden täyttämiseksi. Kehittämiskokonaisuuden tehtävät valtakunnallisen koulutussuunnitelman laatiminen valtakunnallisen käyttöönottosuunnitelman laatiminen asiakirjarakenteiden käyttöönottoa tukevien koulutusaineistojen ja toimintamallien laatiminen toiminta- ja liittymismallen laatiminen arkistopalvelun käyttöönottoon käyttöönottoa tukevien paikallisten tai alueellissten suunnitelmien laatiminen alueellisten tukiorganisaatioiden rakentaminen (vrt. aluehankepäällikkö rakenne ja sairaanhoitopiirien rooli terveydenhuollossa) valtakunnallisen tukiorganisaation rakentaminen (vrt. VIILA-, VARJO- ja YTY-ryhmät, sekä alueiden erikoissuunnittelijoiden rooli terveydenhuollossa) valtakunnallisen viestintärakenteen luominen (vrt. Kelan rooli kansalaisviestinnässä) valtakunnallisten tukimateriaalien toteuttaminen (vrt. verkkokoulut, toimintamallikoulutukset, valmiin koulutusmateriaalin tuottaminen organisaatioiden sisäisiä koulutuksia varten, Kelan tuottama materiaali asiakkaan informoinnin tueksi) THL Ohjaus nro/

37 Kansa-hankkeen toteuttaminen Sosiaalihuollon toimijoiden kehittämiskokonaisuudet Määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönotto Määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönotto on osa sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanoa. Laki tulee voimaan keväällä Lain tarkoituksena on edistää asiakastietojen tarkoituksenmukaista käsittelyä ja hyödyntämistä. Lain myötä yhtenäistetään asiakasasiakirjoihin tallennettavia tietosisältöjä sekä asiakasasiakirjojen laatimista, säilyttämistä ja muuta käsittelyä. Tällä tavoitellaan sosiaalihuollon tehtävien asianmukaista hoitamista. Asiakasasiakirjalaki tuo uusia velvotteita sosiaalipalveluja antaville toimijoille. Uusi laki muuttaa nykyisiä toimintatapoja 21. Osahakkeessa luodaan tukirakanne asiakirjalain toimeenpanolle Kehittämiskokonaisuuden tehtävät henkilökunnan kouluttaminen asiakasasiakirjalain mukaiseen toimintaan asiakasasiakirjalain mukaiseen toimintaan siirtyminen tarvittavien muutosten toteutus asiakastietojärjestelmiin Asiakastietojärjestelmien hankinta Ennen valtakunnallisten palveluiden käyttöönottoa tulee sosiaalihuollon toimijoiden tietojärjestelmät päivittää uusien vaatimusten mukaisiksi. Tämä voidaan toteuttaa joko muokkaamalla nykyisin käytössä olevia järjestelmiä tai hankkimalla uusia järjestelmiä. Päävastuu järjestelmämuutoksista on julkisten toimijoiden piirissä nykyisillä kunnilla ja tulevilla sote-alueilla. Sote-uudistus antaa hyvän mahdollisuuden asikastietojärjestelmien uusimiseen. Uudistuksen yhteydessä vastuu julkisten palveluntuottajien asiakastietojärjestelmistä tulee olemaan joko sote-alueilla tai tuotantoalueilla. Näin ollen olisi luontevaa, että järjestelmien hankinta tapahtuisi alueellisesti uusien rakenteiden mukaisesti. Ihanteellisessa tilanteessa uudet organisaatiot voisivat ottaa käyttöönsä uusien toimintatapojen mukaiset järjestelmät, kun joka tapauksessa järjestelmäkenttää joudutaan muokkaamaan. Järjestelmien uusiminen on merkittävä ponnistus, johon liittyy paljon muutakin huomioitavaa kuin valtakunnallisten asiakirjarakenteiden ja arkistopalvelun käyttöönotto. Tässä yhteydessä on ratkaistava monia kysymyksiä, jotka liittyvät mm. toiminnanohjaukseen, sosiaalihuollon maksuliikenteeseen sekä soteintegraatioon. Julkisten sote-toimijoiden tulee ratkaista sote-uudistuksen yhteydessä mm. se, että hankitaanko järjestelmät jatkossa tuotantoalueille vai sote-alueille. Järjestelmien hankinnan yhteydessä THL ohjaa sote-organisaatioita ja tietojärjestelmätoimittajia mm. valtakunnallisten määrittelyjen tuottamisella sekä järjestämällä seminaareja ja tapaamisia. THL laatii myös tietoturvaan ja tietosuojaan kohdistuvan sertifioinnin kriteerit asiakastietojärjestelmiä varten. Sertifiointi on valtakunnallisiin palveluihin liittymisen edellytyksenä. Asiakastietojärjestelmien uusinnassa yksi mahdollisuus on hankintayhteistyö. Esimerkiksi Kuntaliiton KL-kuntahankinnat ovat yksi harkinnanarvoinen mahdollisuus järjestelmien yhteishankintaan. Kehittämiskokonaisuuden tehtävät tietojärjestelmien alueellisen nykytilan kartoittaminen alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu sosiaalihuollon osalta alueelisen hankintayhteistyön edistäminen liittyvien ärjestelmien vaatimusmäärittelyn ja olennaisten vaatimusten laatiminen liittyvien järjestelmien hankinta tai muutosten toteuttaminen olemssa oleviin järjestelmiin liittyvien järjestelmien käyttöönotto tai uusien ominaisuuksien käyttöönotto nykyisiin järjestelmiin 21 HE 345/2014 vp THL Ohjaus nro/

38 Kansa-hankkeen toteuttaminen Valtakunnallisten palveluiden käyttöönotto Yhteistestaus Yhteistestauksen valmistelutestaus-vaiheessa laaditaan testausmenettelyt ja liittymismallit. Yhteistestaus-jaksoissa sekä toteutetaan valtakunnallisen arkistopalvelun testaaminen asiakastietojärjestelmiällä. Testauk-sen päätavoitteena on käyttöönotettavien tietojärjestelmien laadun varmistus, ensisijaisesti niiden yhteen-toimivuuden ja vaadittujen toimintaprosessien tuen osalta. Vaiheen toteutuksesta vastaa Kela. Yhteistestaussuunnitelmassa Testausvaiheessa määritellään ne testitapaukset ja toimenpiteet, joita eri toimijat suorittavat yhteistestauksessamillaista tekemistä testausprosessiin eri toimijoilla liittyy sekä määritellään hyväksymiskriteerit tietojärjestelmille ja suoritetaan toiminnallisuuden testaus. Testausvaihe on olennainen osa laadunvarmistusta, ja. Tällä tarkoitetaan niitä kriteerejä, joiden avulla voidaan todeta tietojärjestelmän toteuttavan Kansa-liittymisen edellyttämät toiminnallisuudet. Suunnitelmassa huomioidaan myös tietoturvaan ja tietosuojaan kohdistuvan erikseen suoritettavan sertifioinnin siinä määritellään hyväksymis- ja auditoin kritikriteerit. järjestelmille sekä määritellään se, miten testauksen tuloksia arvioidaan. SertifiointiTällä tarkoitetaan niitä kriteerejä, joiden avulla voidaan todeta tietojärjestelmän toteuttavan Kansa-liittymisen edellyttämät toiminnallisuudet. Auditointiprosessin ja -kriteereiden määrittäminen voidaan toteuttaa myöstoteutetaan erillisenä tehtävänän aiemmissa kehittämiskokonaisuuksissa. Testausvaiheessa laaditaan testaussuunnitelma valtakunnallisen arkistopalvelun testaamista sekä liittyvät tietojärjestelmän testaamista varten. Testaussuunnitelman laatimisen jälkeen tehdään varsinainen testaus testaussuunnitelmassa määrittelyjen prosessien ja ohjelmistojen avulla. Testaus suoritetaan arkistopalvelun asiakastestiympäristössä. Testausprosessissa hyväksytään tai hylätään toiminnallisuuksien toteutus tietyssä tietojärjestelmän versiossa. Testitulokset arvioidaan ja raportoidaan, ja tarvittaessa tehdään testauksen uusintakierros. Testausprosessiin ja määrittelyihin kuvataan päivitystarpeet ja sovitaan jatkotoimenpiteistä hyväksyttyjen järjestelmien liittymisenvarsinaisten käyttöönottojen toteuttamiseksi. Päivitystarpeet otetaan huomioon seuraavissa yhteistestausjaksoissa. Ensimmäisessä vaiheessa testausprosessin lopputuloksena laaditaan ohjeistus siitä, miten testaus suoritetaan liityttäessä sosiaalihuollon valtakunnalliseen arkistopalveluun. Pilottien jälkeen testausprosessin lopputuloksena on joukko hyväksyttyjä/hylättyjä tietojärjestelmiä sekä listaus testauksen aikana havaituista testausprosessin ja määrittelyiden päivitystarpeista, jotka otetaan huomioon seuraavissa yhteistestausjaksoissa. Kehittämiskokonaisuuden tehtävät yhteistestaussuunnitelman ja hyväksymiskriteerien laatiminen arkiston ja siihen liittyvien järjestelmien ristiintestaus järjestelmien hyväksyminen/hylkääminen yhteistestaussuunnitelman päivittäminen ja ylläpito Pilotointi Pilotoinnilla tarkoitetaan sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston koekäyttöä, joka on mahdollisesti maantieteellisesti tai ajallisesti rajoitettu. Pilotoinnin tavoitteena on todentaa arkistopalvelun käytön toimivuus todellisessa käyttötilanteessa sekä saada tietoa arkistoa käyttävien organisaatioiden ja sosiaalihuollon ammattihenkilöiden käyttökokemuksista, jotka otetaan huomioon valtakunnallisten palveluiden jatkokehittämisessä. Arkiston toiminnallisuuden lisäksi pilotoinnilla voidaan testata asiakirjarakenteiden toimivuutta sosiaalihuollon palveluprosesseissa. Pilotissa hyödynnetään kaikkia siihen mennessä toteutettuja valtakunnallisia palveluita, muun muassa valtakunnallista koodistopalvelua, sosiaalihuollon arkistoa, varmennepalveluita ja sosiaalihuollon ammattihenkilöiden rekisteriä, sekä paikallista asiakastietojärjestelmää. Pilotointia toteuttavat organisaatiot voivat osallistua myös valtakunnallisten palveluiden kehittämiseen tai yhteistestauksen suunnitteluun. Pilotointia THL Ohjaus nro/

39 Kansa-hankkeen toteuttaminen ei voida tehdä ennen kuin valtakunnalliset palvelut ovat tuotantoympäristössä eikä niitä siirretä tuotantoon ennen ensimmäistä hyväksyttyä yhteistestausjaksoa. Kehittämiskokonaisuuden tehtävät teknisten asiakirjarakenteiden koekäyttö liittyvässä järjestelmässä valtakunnallisen arkiston koekäyttö tuotantojärjestelmällä valtakunnallisen varmennepalvelun koekäyttö sosiaalihuollossa sosiaalihuollon ammattihenkilöiden rekisterin koekäyttö arkistopalvelun ja Omakannan toiminnallisuuden pilotointi Valtakunnallisia palveluita käyttävien tietojärjestelmien käyttöönotot Käyttöönottovaihe sisältää kaksi kehittämiskokonaisuutta. Ensimmäisessä kehittämiskokonaisuudessa toteutetaan tarvittavat tukirakenteet käyttöönotoille ja toinen kehittämiskokonaisuus toteuttaa varsinaisia käyttöönottoja. Vaiheen kehittämiskokonaisuudet käynnistyvät vuosista 2015 (asiakirjojen tietosisällöt) ja 2018 (asiakastiedon arkisto) alkaen. Käyttöönottojen tuki Organisaatioiden käyttöönotot pohjautuvat valtakunnallisiin käyttöönoton käsikirjoihin ja suunnitelmiin, toimintamallikoulutuksiin ja alueellisesti tarjottavaan tukeen, jotka on suunniteltu jo aiemmassa vaiheessa. THL:n OPER-yksikön asiakkuustiimin rooli on keskeinen, koska he ovat aidosti toimijoita lähellä olevia tukiresursseja. Lisäksi Kela tarjoaa käyttöönoton aikaista teknistä tukea. Organisaatioiden käyttöönottoja ohjataan ja tuetaan. Tukea tarjotaan mm. viestintään, koulutuksiin ja auditointeihin. Alueiden tai organisaatioiden (esimerkiksi yksityisten toimijoiden) liittymisen tueksi voidaan perustaa myös tukiorganisaatioita, kuten terveydenhuollossa on ollut. Liittymiskokouksilla tuetaan organisaatioita arkiston käyttöönoton lähestyessä, mutta jo aikaisemmin organisaatiot tarvitsevat tukea ja koulutusta määrämuotoisen kirjaamisen omaksumisessa. Kehittämiskokonaisuuden tehtävät määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönoton tuki ja ohjaaminen liittyvien organisaation itseauditoinnin tukeminen liittyvien oranisaatioiden toimintamallikoulutukset (kansalliset toimintamallikoulutukset organisaatioiden kouluttamisesta vastaaville henkilöille) tietojärjestelmätoimittajien tukeminen liittyvien organisaatioiden alueelliset käyttöönoton tukikokoukset paikallisten ja alueellisten koulutustapahtumien tukeminen (erikseen pyydettäessä) paikallisen ja alueellisen viestinnän tuki Organsiaatioiden liittymiset ja käyttöönotot Organisaatioiden liittymiset Kansa-palveluihin ja käyttöönotot ovat merkittävä ponnistus sosiaalihuollon toimijoille. Tämä edellyttää hyvää organisoitumista, henkilökunnan kouluttamista ja ison joukon teknisiä toimenpiteitä. THL Ohjaus nro/

40 Kansa-hankkeen toteuttaminen Organisaatioiden liittymisen tukena on OPER:n ja Kelan käyttöönottojen tueksi tuotettu materiaali ja asiakkuustiimin antama tuki. Liittymisessä ja käyttöönotoissa seurataan sähköisen lääkemääräyksen ja potilastiedon arkiston käyttöönotoissa saatuja hyviä käytäntöjä ja kokemuksia. Kehittämiskokonaisuuden tehtävät organisaatioiden auditointi (omavalvontasuunnitelmat 2015 alkaen) varmenteiden hankinta ja jakelu SOTE-organisaatiorekisterin tarkistaminen ja rekisterinpitäjä rekisterin perustaminen arkistojen ja asiakirjahallinnan läpikäynti teknisen ympäristön toteutus toimintamallinen paikallistaminen henkilöstön koulutus kantapalvelusopimusten tekeminen käyttöönotto tuotantokäytön ylläpito ja tuki Hankkeen päättäminen Hankkeen päättämisvaiheen tavoitteena on päästä suunnitellusti organisoidusta kehittämistoiminnasta kohti pysyvän toiminnan rakenteita. Tämä tarkoittaa sekä valtakunnallisen Kansa-hankkeen päättämistä että paikallisten käyttöönottoprojektien päättämistä ja siirtymistä kohti muutostenhallintaa. Hankkeen päättämisestä vastaa THL ja Kela omien toimintojensa ja vastuidensa mukaisesti. Kehittämiskokonaisuuden tehtävät muutoshallinnan suunittelu, organisointi ja toimeenpano tuotantokäyttöön siirtyminen hallitusti hankerakenteen purkaminen ja pysyviin toimintoihin siirtyminen jatkokehitystarpeiden tunnistaminen seuranta- ja ylläpitomallista sopiminen Kokonaisaikataulu tiivistetysti Kansa-hankkeen kokonaisuus on jaettu seitsemään vaiheeseen, joista kukin sisältää yhden tai useamman kehittämiskokonaisuuden. Kehittämiskokonaisuuksilla on kullakin omat erityiset tehtävänsä, jotka voidaan käsittää myös kehittämiskokonaisuuden tavoitteina. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 3) on tiivistetysti Kansa-hankeen vaiheet, kehittämiskokonaisuudet ja niiden tehtävät. THL Ohjaus nro/

41 Kansa-hankkeen toteuttaminen Taulukko 3. Aikataulu ja tehtävät, yhteenveto Valtakunnallisten toimijoiden vastuulla olevat kehittämiskokonaisuudet Vaihe Kehittämiskokonaisuus Tehtävät Perusedelltysten luonti Lainsäädännön valmistelu Pysyvien toimintojen organisointi Asiakastietomallin katselmointi ja pilotointi Asiakastietomallin pilotointi Tarvittavien lakimuutosten valmistelu ja vahvistaminen Arvioitu toteusajankohta Arkkitehtuurin määrittely Sosiaalihuollon valtakunnallisen tietojärjestelmäpalvelukokonaisuuden toiminnallisuuksien ja päävaatimusten kuvaaminen Sopiminen valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurityön ja siihen liittyvien työryhmien käytöstä Kansahankkeessa Hankkeen päätöksentekomallin suunnittelu, hyväksyntä ja toimeenpano Toimeenpanorakenteiden suunnittelu 2015 Kansa-hankkeen arviointi tietohallintolain edellyttämällä tavalla 2015 Virheiden poistaminen asiakastietomallista Käyttäjäpalautteen saaminen toiminta- ja tietomäärityksien kehittämiseksi tarvetta vastaavaksi Määrittelyjen tarkentaminen ja tekninen suunnittelu Sosiaalihuollon toimintaa kuvaavat määrittelyt Asiakastietomallin määrittely Määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoihin tähtäävien projektien toteuttaminen ja tukeminen Koulutusmateriaalin ja käyttöönottomallien saaminen määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottojen tueksi Palvelutehtäväkohtaisten toimintaprosessien ja sosiaalipalvelujen luokituksen ylläpito Toiminnallisten käyttötapausten laatiminen 2015 Tiedonhallinnan tukiprosessien mallintaminen Asiakirjahallinnollisten luokitusten valmistelu Valtakunnallisesti arkistoitavien asiakirjojen arkistonmuodostussuunnitelman laatiminen 2015 Sosiaalihuollon käsitemallin kehittäminen 2015 Sisällöllisten asiakirjarakenteiden, luokitusten ja koodistojen valmistelu ja julkaisu koodistopalvelussa (versiot 1.0) Asiakastietomallin hallintaympäristön suunnittelu ja toteutus THL Ohjaus nro/

42 Kansa-hankkeen toteuttaminen Tietojärjestelmäratkaisujen määrittely Asiakastietomallin testaus- ja kommentointiympäristön suunnittelu ja toteutus Asiakijrastandardin kehittäminen ja teknisten asiakirjamallien (-rakenteiden) suunnittelu ja julkaisu Metatietomäärittelyjen päivittäminen ja julkaisu ratkaisuarkkitehtuurin määrittely Kansallisesti määriteltävien ja toteutettavien tietojärjestelmien ja niidn toiminnallisuuksien määrittely Kansallisesti määriteltävien ja alueellisesti/paikallisesti toteutettavien palveluiden määrittelyt Standardien määrittely Tekninen suunnittelu Varmennepalvelun ja sosiaalihuollon ammattioikeuksien rekisterin määrittely Liittyvien tietojärjestelmien teknisten ja toiminnallisten vaatimusten kokoaminen olennaisiin vaatimuksiin Sosiaalihuollon asiakirjastandardin kehittäminen Standardisalkun päivittäminen ja ylläpito Valtakunnallisen arkiston ja tarvittavien tietojärjestelmien toiminnallisuuksia tukevan teknisen ympäristön suunnittelu jatkuva Valtakunnallisen arkiston ja tarvittavien tietojärjestelmien taknisen toteutusympäristön määrittely Asiakirjavalidaattorin kehittäminen Raportointijärjestelmän kehittäminen Valtakunnallisten palveluiden hankinta ja järjestelmätoteutukset Omakanta:n ominaisuuksien kehittäminen sosiaalihuollon tarpeisiin Valtakunnallisten palveluiden perustoiminnallisuuden toteutus Teknisten toteutusvaihtoehtojen arviointi ja testaus Hankintojen valmistelu ja toteutus Arkistopalvelun perustoiminnallisuudessa tarvittavan teknisen toimintaympäristön rakentaminen Arkistopalvelun perustoiminnallisuudessa tarvittavien tietojärjestelmäratkaisujen toteuttaminen Yhteistestaus-, pilotointi- ja käyttöönottovaiheiden toimintaedellytysten luonti Valtakunnallisten palveluiden toiminnallisuuden laajentaminen Kehittämiskohteiden priorisointi ja kehittämispolun ylläpito alkaen THL Ohjaus nro/

43 Kansa-hankkeen toteuttaminen Käyttöönottojen valmistelu Valtakunnallisten palveluiden toiminnallisuuden asteittainen kasvattaminen 2017 alkaen Valtakunnallisen koulutussuunnitelman laatiminen 2015 Valtakunnallisen käyttöönottosuunnitelman laatiminen Asiakirjarakenteiden käyttöönottoa tukevien koulutusaineistojen ja toimintamallien laatiminen Toiminta- ja liittymismallien laatiminen arkistopalvelun käyttöönottoon Käyttöönottoa tukevien paikallisten tai alueellissten suunnitelmien laatiminen Alueellisten tukiorganisaatioiden rakentaminen Valtakunnallisen tukiorganisaation rakentaminen (vrt. VIILA ym, ja OPER erikoissuunittelijat) Valakunnallisen viestintärakenteen luominen (vrt. Kelan rooli kansalaisviestinnässä) Valtakunnallisten tukimateriaalien toteuttaminen (vrt. verkkokoulut, toimintamallikoulutukset) alkaen 2015 alkaen 2016 alkaen 2016 alkaen 2016 alkaen 2015 alkaen SOSIAALIHUOLLON TOIMIJOIDEN VASTUULLA OLEVAT KEHITTÄMISKO- KONAISUUDET Määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönotto Määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönotto Asiakastietojärjestelminen hankinta Asiakastietojärjestelmien hankinta Henkilökunnan kouluttaminen asiakasasiakirjalain mukaiseen toimintaan Asiakasasiakirjalain mukaiseen toimintaan siirtyminen Tarvittavien muutosten toteutus asiakastietojärjestelmiin Tietojärjestelmien alueellisen nykytilan kartoittaminen Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu sosiaalihuollon osalta Alueellisen hankintayhteistyön edistäminen Liittyvien ärjestelmien vaatimusmäärittelyn ja olennaisten vaatimusten laatiminen Liittyvien järjestelmien hankinta tai muutosten toteuttaminen olemssa oleviin järjestelmiin Liittyvien järjestelmien käyttöönotto tai uusien ominaisuuksien käyttöönotto nykyisiin järjestelmiin 2015 alkaen 2015 alkaen 2015 alkaen 2015 alkaen 2015 alkaen 2015 alkaen 2015 alkaen YHTEINEN LIITTYMINEN Valtakunnallisten palveluiden käyttöönotto Yhteistestaus Yhteistestaussuunnitelman ja hyväksymiskriteerien laatiminen Arkiston ja siihten liittyvien järjestelmien ristiintestaus alkaen THL Ohjaus nro/

44 Kansa-hankkeen toteuttaminen Pilotointi Käyttöönottojen tuki Organisaatioiden liittymiset ja käyttöönotot Järjestelmien hyväksyminen/hylkääminen Yhteistestaussuunnitelman päivittäminen ja ylläpito Teknisten asiakirjarakenteiden koekäyttö liittyvässä järjestelmässä Valtakunnallisen arkiston koekäyttö tuotantojärjestelmällä Valtakunnallisen varmennepalvelun koekäyttö sosiaalihuollossa Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden rekisterin koekäyttö Arkistopalvelun ja Omakannan toiminnallisuuden pilotointi Määrämuoitoisen kirjaamisn käyttöönottojen tuki ja ohjaaminen 2018 alkaen 2018 alkaen alkaen Liittyvien organisaation itseauditoinnin tukeminen 2017 Liittyvien oranisaatioiden toimintamallikoulutukset Tietojärjestelmätoimittajien tukeminen Liittyvien organisaatioiden alueelliset käyttöönottokokoukset Paikallisten ja alueellisten koulutustapahtumien tukeminen Paikallisen ja alueellisen viestinnän tuki Organisaatioiden auditointi 2016 alkaen 2015 alkaen 2018 alkaen 2015 alkaen 2015 alkaen 2015 alkaen Varmenteiden hankinta ja jakelu 2017? SOTE-organisaatiorekisterin takistaminen ja rekishterinpitäjän rekisterin perustaminen Arkistojen ja asiakirjahallinnan läpikäynti Teknisen ympäristön toteutus Toimintamallien paikallistaminen Henkilöstön koulutus Kanta-palvelusopimuksen tekeminen Käyttöönotto Tuotantokäytön ylläpito ja tuki 2017 alkaen 2015 alkaen 2016 alkaen 2017 alkaen 2017 alkaen 2017 alkaen 2018 alkaen 2018 alkaen Hankkeen päättäminen Hankkeen päättäminen Muutoshallinnan suunittelu, organisointi ja toimeenpano 2018 Tuotantokäyttöön siirtyminen hallitusti 2019 Hankerakenteen purkaminen ja pysyviin toimintoihin siirtyminen 2020 Jatkokehitystarpeiden tunnistaminen 2020 Seuranta- ja ylläpitomallista sopiminen 2020 THL Ohjaus nro/

45 Vastuut ja roolit Vastuut ja roolit Kansa-hanke on suuri kokonaisuus, jonka toimeenpano koskettaa useita viranomaisia ja jokaista sosiaalipalveluja tarjoavaa organisaatiota sekä joukkoa muita toimijoita. Tässä luvussa Kansa-hankkeen toteutuksen vastuut ja roolit on esitetty hankkeen vaiheistuksen näkökulmasta. Alla olevaan taulukkoon vastuut on kuvattu yleisellä tasolla. Tätä hankesuunnitelmaa tarkentavissa osahankkeiden projektisuunnitelmissa tulee kuvata tarkemmin projektien tehtävät ja vastuut. Hankkeen päävastuulliset toimijat ovat Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansaneläkelaitos sekä sosiaalihuollon julkiset ja yksityiset toimijat. Hankkeen tehtävänjako perustuu pitkälti valtakunnallisen ohjauksen lainsäädännöllisiin tehtäviin. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa lainsäädännöstä ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos valtakunnallisiin palveluihin liittyvistä määrittelyistä, viranomaisohjauksesta ja käyttöönottojen tuesta. Kansaneläkelaitoksen tehtävä on vastata valtakunnallisten palveluiden toteutuksesta ja ylläpidosta. Kunnat/tulevat sote-alueet taas vastaavat sosiaalihuollon palveluista ja tätä kautta heidän vastuullaan on valtakunnallisten toimintamallien mukaiseen toimintaan siirtyminen ja näiden mukaisten tietojärjestelmätoteutusten hankinta. Lisäksi Sosiaalialan osaamiskeskuksilla, Kuntaliitolla, Väestörekisterikeskuksella, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla sekä tietojärjestelmätoimittajilla on jokaisella oma merkittävä roolinsa hankkeen eri vaiheessa. Hankkeeseen osallistuvien toimijoiden roolit ja vastuut on kuvattu taulukossa 4. Taulukko 4. Sidosryhmien roolit ja vastuut Kansa-hankkeessa. Yllä olevassa taulukossa vastuut hankkeen vaiheista on kuvattu RACI-mallin mukaan. Taulukossa toimijoiden roolia hankkeen eri vaiheessa on kuvattu kirjain koodilla. Rooleja on neljä: jokaisella tehtävällä on valvoja (A=accountable), joka huolehtii, että vaiheen tehtävät on suoritettu. Jokaisen vaiheen tehtäville on suunniteltu suorittajat (R=responsible), jotka vastaavat siitä, että vaiheen tavoitteet tulevat saavutetuksi THL Ohjaus nro/

46 Vastuut ja roolit ja muodostavat yhdessä vaiheen tehtävien suorittamiseen osallistuvan ryhmän. Näiden lisäksi vaiheen tehtäviä suoritettaessa muita toimijoita voidaan konsultoida (C=consulted) tai informoida (I=informed) tarpeen mukaan. Osana tarkempia aiheiden projektisuunntelmia eri toimijoiden vastuita, rooleja ja tehtäviä kuvataan konkreettisella tasolla. THL Ohjaus nro/

47 Hankkeen organisoituminen Hankkeen organisoituminen Hankkeen tavoitteiden toteutumisen edellytyksenä on sen hyvä organisointi. Onnistunut johtaminen, päätöksenteko, hankehallinnta, projektimenettelyt ja viestintä luovat edellytykset sille, että hanke ja osahankkeet pystyvät toteuttamaan niille annetut tehtävät annetuin resurssein määräajassa. Siksi hankkeen hallintaan tulee resursoida riittävästi ja se tulee toteuttaa selkein menettelytavoin. Hankeorganisaatio, johtaminen ja päätöksenteko Kansa-hankkeen läpivienti edellyttää selkeää päätöksentekorakennetta, joka on yhteensovitettu valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin kanssa. Mukana olevien toimijoiden tulee pystyä erottamaan hankkeen päätöksentekorakenne organisaatioiden sisäisestä päätöksentekorakenteesta. Hankkeen päätoksentekovastuu ja -valta tulee määritellä heti hankkeen organisoitumisvaiheessa. Esimerkiksi hankkeessa valmistuvat määritykset voidaan hyväksyä osana hankkeen päätöksentekorakennetta, mutta muihin toimialoihin (erityisesti terveydenhuoltoon) vaikuttavat arkkitehtuuriset linjaukset tulee hyväksyttää kansallisen kokonaisarkkitehtuurimallin yhteydessä ja tarvittaessa eri virastojen päätäntävallan mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin mukainen kokonaisarkkitehtuurin ohjausryhmä on OPER-yhteistyöryhmä. Ryhmän tehtäviin kuuluu kokonaisarkkitehtuurin lisäksi toimia myös eri toimijoiden välisenä yhteistyöfoorumina ja tilannekuvan ylläpitäjänä. Ryhmän alaisuudessa toimii arkkitehtuuriryhmä, joka vastaa kokonaisarkkitehtuurin valmistelusta ja projektien arkkitehtuurinmukaisuuden tarkastamisesta. OPERin projektimalli määrittelee toimintatavat joiden mukaan projektit hallitaan OPERin vastuulla olevissa projekteissa. Tässä keskeisessä roolissa on projektinsalkun ohjausryhmä, joka vastaa salkunhallinasta ja resurssien kiinnittämisestä projekteihin. Kansa-hankkeessa ylintä päätöksentekovaltaa käyttää hankkeen ohjausryhmä. THL asettaa Kansahankkeen ohjausryhmän. Ohjausryhmän puheenjohtaja on STM:n hanketta ohjaava virkamies. Hankejohtaja toimii ohjausryhmän sihteerinä. Ohjausryhmään nimetään jäsenet hankkeen keskeisimmistä sidosryhmistä. Ohjausryhmän tehtävät ovat hanketta koskeva päätöksenteko tuotosten hyväksyminen laadunvarmistusmekanismeista päättäminen aikataulumuutosten hyväksyminen (sellaiset muutokset, joilla on vaikutuksia muiden vaiheiden toteuttamiseen) merkittävimpien vaihekohtaisten muutosten (sisällölliset asiat) hyväksyminen, mikäli muutos vaikuttaa muihin vaiheisiin ja niiden toteuttamiseen vaiheiden etenemisen seuranta vaihekohtaisten edistymisraporttien hyväksyminen Hankkeen kehittämisvaiheiden toteutusta varten käynnistetään osahankkeet. Jokaiselle kehittämisvaiheelle on oma osahankkeensa ja vastuullinen projektipäällikkö. Osahankkeiden tehtävät toteutetaan projekteissa. Projektien tuotokset hyväksytään hankkeen ohjausryhmässä. Hankepäällikkö vastaa hankekokonaisuuden hallinnasta ja yhdessä osahankkeiden projektipäälliköiden kanssa muodostavat hanketason projektiryhmän. Projektiryhmä muodostuu hankepäälliköstä ja käynnissä olevien osaprojektien projektipäälliköistä, projektisihteeristä ja hankkeen pääarkkitehdistä. Projektiryhmän tehtävät ovat: THL Ohjaus nro/

48 Hankkeen organisoituminen Hanketason projektiryhmän tehtävät Kansa-hankkeeseen kuuluvien osahankkeiden ja projektien aikataulujen ja sisältöjen yhteensovittaminen linjausten valmistelu ohjausryhmälle päätöksentekoa varten projektin sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä huolehtiminen vähäisten muutosten hyväksyminen projektisuunnitelmiin Hankepäällikön ja hanketason projektiryhmän tueksi hankintaan hankehallinnan tukipalvelua, joka auttaa hankkeen läpiviennissä ja hoitaa mm. teknisen sihteerin tehtäviä. Kela:n vastuulla olevien osahankkeiden ja projektien resurssien varaus ja toteutus hyväksytään THL:n ja Kelan välisessa IT-ohryssa. Kela toteuttaa vastuullaan olevat projektit omien projektienhallintamenettelyidensä mukaisesti. Kela:n vastuulla olevien projektien eteneminen raportoidaan vastaavalla tavalla hankkeen ohjausryhmälle kuin muutkin osahankkeet. Hankkeen vaiheiden hallinta Osahankkeet toteuteutaan OPER:n projektimallin mukaisesti. Osahankkeiden toteutus etenee projektimallin vaiheiden mukaisesti: esisuunnittelu, suunnittelu, toteutus ja päättäminen. Koko hankkeen kannalta on keskeistä, että osahankkeiden suunnittelussa kiinnitetään huomioita erityisesti seuraaviin asioihin: Osahankkeiden suunnittelussa kuvattava: Kansa-hankkeeseen kuuluvien osahankkeiden ja projektien aikataulujen ja sisältöjen yhteensovittaminen tieto vaiheesta ja kehittämiskokonaisuudesta, johon projekti liittyy tai joiden tehtäviä projektissa toteutetaan osahankkeen tehtävät ja tulokset ja yhteys hankesuunnitelman vaiheisiin ja kehittämiskokonaisuuksiin osahankkeen projektien toteutusaikataulu osahankkeen projektien riippuvuudet muihin hankesuunnitelmassa kuvattuihin vaiheisiin tai kehittämiskokonaisuuksiin osahankkeen projektien työmääräarviot ja muut taloudelliset resurssit osahankkeen projektien toteutuksen kustannusarvio ja toteumat osahankkeen riskit ja niihin varautuminen Jokaisen Kansa-hankkeen osahankkeen projektisuunnitelman hyväksyy Kansa-hankkeen ohjausryhmä. Jokaisella vaihekohtaisella toteutusprojektilla tulee olla oma projektiryhmä tai muu tukiryhmä projektipäällikön tukena. Kaikkien vaiheiden toteutusaikatauluun liittyvät muutokset käsitellään Kansa-hankkeen ohjausryhmässä. Alla olevassa kuvassa on yksi mahdollinen malli siitä, miten hankkeen kehittämisvaiheet voisi osahankkeistaa. Lopulliset päätökset osahankkeiden käynnistämisestä tehdään hankkeen käynnistämisen jälkeen. THL Ohjaus nro/

49 Hankkeen organisoituminen Kuva 10. Kehittämisvaiheiden muodostamat osahankkeet THL:n henkilöresurssien käyttöä eri osahankkeissa on hahmoteltu alla olevassa taulukossa (Taulukko 5) RACI-mallin mukaisesti. Toimijat ovat pääsääntöisesti OPER-yksikön henkilökuntaa. Lisäksi taulukossa on kuvattu Kela:n rooli eri kehittämisvaiheissa. Kela nimeää itse omat henkilönsä osahankkeita suunniteltaessa. Taulukko 5. Kelan ja THL:n yksiköiden välinen työnjako ja vastuut. Jokainen vaihe raportoi tekemisistään valtionhallinnon hankesalkunhallintavälineen (Improlity) avulla. Lisäksi vaiheiden etenemistä seurataan projektissa sovittuja muita välineitä tai menettelyjä. Projektien THL Ohjaus nro/

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kanta-palvelut Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin

Kanta-palvelut Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin Kanta-palvelut Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin Sote-uudistukset ja yksityinen sektori Sosiaali- ja terveysalan ajankohtaiskatsaus 25.11.2015 Joensuu Riitta Häkkinen THL Sisältö Kansallisten

Lisätiedot

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon

Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto näkymiä toimeenpanoon Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 12.-13.5.2015 Tampere 18.5.2015 Maarit Laaksonen / THL 1 Esitykseni tänään Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden käyttöönotto I-vaihe Tueksi pilottihankkeen suunnitteluun 4.9.2015 THL/OPER-yksikkö 1 Käyttöönoton vaiheistus I vaihe: PDF- tallennus ja tiedon saatavuus

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

MIKÄ ON KANSA? Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta

MIKÄ ON KANSA? Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojapäivät 11.-12.11.2015 Jyväskylä 12.11.2015 12.11.2015 / Maarit Rötsä 1 MIKÄ ON KANSA?

Lisätiedot

. Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi

. Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi . Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi Pohjois-Suomen Kick Off 12.6.2015 15.6.2015 Maarit Laaksonen / THL 1 Esitykseni tänään

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

Miten sosiaalihuollon tiedonhallinta on kehittynyt jo nyt?

Miten sosiaalihuollon tiedonhallinta on kehittynyt jo nyt? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Miten sosiaalihuollon tiedonhallinta on kehittynyt jo nyt? johtaja Pirjo Marjamäki 1 Sosiaalihuollon tiedonhallinnan tavoitetila 2020 Kansallinen sosiaalihuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisarkkitehtuurin määrittely (KanSa KA)

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisarkkitehtuurin määrittely (KanSa KA) PROJEKTISUUNNITELMA 1(14) Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisarkkitehtuurin määrittely () PROJEKTISUUNNITELMA Maarit Laaksonen, Anna Aaltonen 1.2.2014 PROJEKTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Sote-uudistuksen toimeenpano Kanta-palveluissa (Soutu-hanke) Erja Vornanen Kela

Sote-uudistuksen toimeenpano Kanta-palveluissa (Soutu-hanke) Erja Vornanen Kela Soteuudistuksen toimeenpano Kantapalveluissa (Soutuhanke) Erja Vornanen Kela 7.11.2017 Soutu hankkeen sisältö Sote ja maakuntauudistuksen aiheuttamien muutosten toimeenpano Kantapalveluissa Hankkeessa

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Mikko Huovila THL / Oper 26.9.2013 26.9.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1 Esityksen sisältö 1. Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä 2. Potilasturvallisuus kokonaisarkkitehtuurikehyksessä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Jarmo Kärki & Erja Ailio 24.6.2014 Asiakastietomallin hallinta / Kärki & Ailio 1 Esityksen sisältö Millainen ylläpidon ja kehittämisen rakenne on sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella

Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella Kansallisen kehittämisen kehto Kuopion kampuksella Sote-tiedonhallinnan keskustelufoorumi, Kuopio 9.10.2015 Antero Lehmuskoski, erikoissuunnittelija, THL 9.10.2015 Antero Lehmuskoski 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönoton valmistelu käynnistyy

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönoton valmistelu käynnistyy Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönoton valmistelu käynnistyy Pohjois-Suomen Kansa hankkeen KickOff tilaisuus Tellervo Alanärä, erikoissuunnittelija, THL/OPER Ohjelmamme KickOff -tilaisuudessa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanohanke (Kansa-hanke)

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanohanke (Kansa-hanke) OHJAUS Sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanohanke Hankesuunnitelma vuosille 2016-2020 Maarit Rötsä Heidi Berglind Mikko Huovila Konstantin

Lisätiedot

Kanta-palvelut ja sosiaalihuolto, Kansa-hanke ja Kansa-koulu-hanke

Kanta-palvelut ja sosiaalihuolto, Kansa-hanke ja Kansa-koulu-hanke Kanta-palvelut ja sosiaalihuolto, Kansa-hanke ja Kansa-koulu-hanke Mitä, kuka, kenelle ja milloin?? 18.1.2017 18.1.2017 Maarit Rötsö / THL 1 Sisältö Sosiaalihuollon Kanta-palvelut ja Kansa-hanke Miksi

Lisätiedot

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen

Lisätiedot

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM 24.3.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen

Lisätiedot

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena anne.kallio@stm.fi Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Terveydenhuollon ATK-päivät 27.5.2009 SESSIO 12 Antero Lehmuskoski Projektipäällikkö Sosiaalialan tietoteknologiahanke Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1 Sessio

Lisätiedot

Kansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena

Kansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena Kansa-koulu-hanke Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena 30.3.2017 Tampere Sosiaalihuollon Kanta-palveluihin valmistautuminen lainsäädäntöä, tukea ja ohjausta sote-toimijoille Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE 7.11.2007 Projektipäällikkö Heli Sahala Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaalihuollossa hanke 2004-2007 Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelman kehittämishanke

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Sosiaalihuollon Kanta-palvelujen käyttöönoton myötä kohti sote tietointegraatiota

Sosiaalihuollon Kanta-palvelujen käyttöönoton myötä kohti sote tietointegraatiota Sosiaalihuollon Kanta-palvelujen käyttöönoton myötä kohti sote tietointegraatiota Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 23.-24.5.2018 Helsinki Maarit Rötsä, THL/OPER 23.5.2017 Maarit Rötsä / THL 1 Mitä

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Kansa-hanke Liittyminen sosiaalihuollon Kantapalveluihin. Pohjois-Suomen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kuntatyöpaja Maarit Rötsä, THL/OPER

Kansa-hanke Liittyminen sosiaalihuollon Kantapalveluihin. Pohjois-Suomen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kuntatyöpaja Maarit Rötsä, THL/OPER Kansa-hanke Liittyminen sosiaalihuollon Kantapalveluihin I-vaiheessa Pohjois-Suomen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kuntatyöpaja 8.6.2016 Maarit Rötsä, THL/OPER 8.6.2016 THL/OPER 1 Teitä pohdituttanut

Lisätiedot

Kansalliset palveluprosessit ja sähköinen asiointi (Kapsa) -hanke Jaakko Penttinen

Kansalliset palveluprosessit ja sähköinen asiointi (Kapsa) -hanke Jaakko Penttinen Kansalliset palveluprosessit ja sähköinen asiointi (Kapsa) -hanke Jaakko Penttinen 20.4.2015 Jaakko Penttinen 1 Esityksen sisältö Kapsa-projekti pähkinänkuoressa Kapsa-projektin tavoitteet Kapsa-projekti

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa KAOS-tilaisuus: SOTE-toiminnan kehittäminen ja kokonaisarkkitehtuuri ti 21.10 Jukka Lähesmaa, erityisasiantuntija

Lisätiedot

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Esityksen sisältö Tikesos-hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Sanastotyö osana Tikesos-hankkeen tietoarkkitehtuurityötä

Lisätiedot

Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa

Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa Marja Penttilä, erityisasiantuntija/stm YTM,VT Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 23.-24.5.2017 Finlandia-talo 1

Lisätiedot

Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa

Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon koulutuspäivä 4.2.2016 Hanna Lohijoki sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Kaakkois- Suomen

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Tikesos-hanke Kuopion yliopisto Jari Savolainen Materiaali jakelua varten. (*) Merkinnällä varustettuja dioja ei ajanpuutteen vuoksi välttämättä käsitellä

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tietojärjestelmät

Sosiaalihuollon tietojärjestelmät Sosiaalihuollon tietojärjestelmät Tulevaisuudessa osa Kantapalveluita Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston määrittelyt sosiaalihuollon valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut rakennetaan ja otetaan

Lisätiedot

Kansallinen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehitys

Kansallinen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehitys Kansallinen sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehitys Valtakunnallinen tilanne, kokonaisarkkitehtuuri ja palvelutehtäväluokitus 6.10.2015 Oulu 6.10.2015 /Maarit Laaksonen 1 MIKÄ ON KANSA? 6.10.2015 Oulu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 157/2009 Jussi Holmalahti, johtaja Lupaosasto Tietojärjestelmät

Lisätiedot

G4-arkkitehtuuriryhmä. Kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuvat kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Juha Rannanheimo

G4-arkkitehtuuriryhmä. Kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuvat kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Juha Rannanheimo G4-arkkitehtuuriryhmä Kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuvat kehittämiskohteet ja toimenpiteet Juha Rannanheimo Neljän yliopistosairaanhoitopiirin yhteisen kehitystyön tavoitteet VSSHP, PSHP, PSSHP ja

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja

TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS. Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja TERVEYDENHUOLLON LOMAKKEIDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylän Paviljongissa Timo Siira, neuvonantaja Terveydenhuollon lomakkeet Lomakkeesta voidaan yleistäen

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Määräys käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista sosiaalihuollon asiakastietoihin

Määräys käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista sosiaalihuollon asiakastietoihin Määräys käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista sosiaalihuollon asiakastietoihin 2017 THL / OPER 1 Käytönvalvonnan kokonaisuus Ammattioikeus ja organisaation määrittelemät työtehtävät Lokivalvonta Ammattihenkilön

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma

Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Kanta-palvelut, Kelan näkökulma Pia Järvinen-Hiekkanen Lääkäriliitto 6.3.2014 Kela Kanta-palvelujen toteuttajana Kela on myös iso IT-talo Tietohallinnon toimialalla toimii IT-osasto, Tietohallinto-osasto

Lisätiedot

Sosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala

Sosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala Sosiaalialan tietoteknologian valtakunnallinen kehittäminen vuoteen 2011 (www.tikesos.fi) Projektipäällikkö Heli Sahala Hankkeen tavoitteita 2004-2007 ja edelleen 2008-2011 kehittää sosiaalialan tietotuotantoa

Lisätiedot

Kiila-viitearkkitehtuuri. Jani Harju,

Kiila-viitearkkitehtuuri. Jani Harju, Kiila-viitearkkitehtuuri Jani Harju, 8.4.2015 Käytetty arkkitehtuurimalli Arkkitehtuurimalliksi valittiin Kartturi-malli Jatkokehitetty JHS-179:stä Kartturi-mallia on käytetty mm. VAKAVA:ssa sekä Etelä-Suomen

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Kansallinen organisoituminen - ohjausmalli. Anne Kallio

Kansallinen organisoituminen - ohjausmalli. Anne Kallio Kansallinen organisoituminen - KanTa-työnjako ja ohjausmalli Anne Kallio kehittämispäällikkö i äällikkö Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset tiedonhallintahankkeet KanTa-palvelut eresepti earkisto ekatselu

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle

Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta, 1 Valinnanvapaus on osa sote-uudistusta Tavoitteena on, että valinnanvapaus

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Osahankkeesta hankkeeksi

Osahankkeesta hankkeeksi Tikesos - hankkeesta pysyväksi toiminnaksi Projektipäällikkö Heli Sahala 26.5.2010 www.tikesos.fi Esihistoriaa Kuntien sosiaalihuollossa asiakasjärjestelmiä 1980 luvun lopulta lähtien Valtion tietokonekeskuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Kansa- koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano

Kansa- koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Kansa- koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 28.10.2015 Keski- Suomen sosiaali- ja terveysjohdon työkokous Maarit Hiltunen- Toura, Hanna Lohijoki & Teppo Taskinen Kansa- koulu- hankkeen

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Sote-tieto hyötykäyttöön Strategian sisältö ja toimeenpano

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Sote-tieto hyötykäyttöön Strategian sisältö ja toimeenpano Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Sote-tieto hyötykäyttöön Strategian sisältö ja toimeenpano Julkisen hallinnon tietoarkkitehtuuriryhmä 27.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Tietojen käytön valvonta ja seuranta helpommaksi: käyttölokien kansalliset linjaukset ja määrittelyt

Tietojen käytön valvonta ja seuranta helpommaksi: käyttölokien kansalliset linjaukset ja määrittelyt Tietojen käytön valvonta ja seuranta helpommaksi: käyttölokien kansalliset linjaukset ja määrittelyt Terveydenhuollon ATK-päivät, Lahti 24.5.2016 Riitta Konttinen, Juha Mykkänen THL/OPER 1 Tässä esityksessä

Lisätiedot

Posken alueen kirjaamisvalmentajaverkostopäivät. Nina Peronius Kansa-koulu hanke, Aluekoordinaattori Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa

Posken alueen kirjaamisvalmentajaverkostopäivät. Nina Peronius Kansa-koulu hanke, Aluekoordinaattori Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa Posken alueen kirjaamisvalmentajaverkostopäivät 30. ja 31.10.2017 Nina Peronius Kansa-koulu hanke, Aluekoordinaattori Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa Ohjelma, noin Avaus ja lyhyt esittäytyminen Vierailijoiden

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP Mikä ihmeen G4? Yliopistosairaanhoitopiirit paitsi HUS: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois- Pohjanmaa,

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain. toimeenpano 25.09.2015

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain. toimeenpano 25.09.2015 Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 25.09.2015 Kansa-koulu hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

AKUSTI-sihteeristön ja Kuntaliiton lausunto Kansahankesuunnitelmasta. Lausunto perustuu kuntatoimijoiden esittämiin näkemyksiin ja huomioihin

AKUSTI-sihteeristön ja Kuntaliiton lausunto Kansahankesuunnitelmasta. Lausunto perustuu kuntatoimijoiden esittämiin näkemyksiin ja huomioihin AKUSTI-sihteeristön ja Kuntaliiton lausunto Kansahankesuunnitelmasta Lausunto perustuu kuntatoimijoiden esittämiin näkemyksiin ja huomioihin Sisältö Kokonaisuutta koskevat huomiot Hankkeen visio ja tavoitteet

Lisätiedot

THL:n sosiaalihuollon palvelutehtäviä koskeva määräys, käyttöoikeuksien perusteet ja muut määräykset

THL:n sosiaalihuollon palvelutehtäviä koskeva määräys, käyttöoikeuksien perusteet ja muut määräykset THL:n sosiaalihuollon palvelutehtäviä koskeva määräys, käyttöoikeuksien perusteet ja muut määräykset Maarit Rötsä Kehittämispäällikkö THL/OPER 16.11.2016 Maarit Rötsä / OPER 1 Sisältö Palvelutehtäväluokitusta

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Valtuutussäännökset. Voimassaoloaika. Määräys tulee voimaan pp. päivänä [x]kuuta 2015 ja se on voimassa toistaiseksi.

Valtuutussäännökset. Voimassaoloaika. Määräys tulee voimaan pp. päivänä [x]kuuta 2015 ja se on voimassa toistaiseksi. MÄÄRÄYS 3/2015 1(5) Määräys valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen avulla terveydenhuollon ulkopuolisille toimijoille luovutettavista todistuksista ja lausunnoista (SV6, lääkärintodistus A) Valtuutussäännökset

Lisätiedot

Kansa-koulu-hanke Kanta-palvelut ja sosiaalihuolto

Kansa-koulu-hanke Kanta-palvelut ja sosiaalihuolto Kansa-koulu-hanke Kanta-palvelut ja sosiaalihuolto Matti Karvonen 05.09.2016 Aluekoordinaattori, erikoissuunnittelija Kansa-koulu-hanke/Pikassos matti.karvonen@pikassos.fi p. 050 599 64 11 www.pikassos.fi

Lisätiedot

Miten tiedon hyödyntämistä voisi kehittää?

Miten tiedon hyödyntämistä voisi kehittää? Miten tiedon hyödyntämistä voisi kehittää? Kohti sote-johtamisen valtakunnallisia tietopalveluja Tietojohtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa seminaari 6.6.2016 6.6.2016 6.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston 2. vaihe

Potilastiedon arkiston 2. vaihe Potilastiedon arkiston 2. vaihe THL, Operatiivisen toiminnan yksikkö 24.8.2015 Potilas arkiston 2.vaihe / Paasitorni 26.8.15 1 Potilastiedon arkisto:julkinen terveydenhuolto 15.08.2015 7 Potilastietojärjestelmää

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä

Lisätiedot

Kansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena

Kansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena Kansa-koulu-hanke Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena 27.4.2017 Jyväskylä Sosiaalihuollon Kanta-palveluihin valmistautuminen lainsäädäntöä, tukea ja ohjausta sote-toimijoille Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallinen kehittäminen

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallinen kehittäminen Sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallinen kehittäminen Taina Jokinen, erikoissuunnittelija, THL Operatiivisen toiminnan ohjaus Pikassos Infopäivä sos.huollon tiedonhallinnan kehittämisestä 14.1.2015,

Lisätiedot

LUONNOS Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Liitteet

LUONNOS Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Liitteet MÄÄRÄYS 3/2015 1(7) Määräys sosiaalihuollon palvelutehtävien luokituksesta Valtuutussäännökset Sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain (254/2015) 22 1 Kohderyhmät Voimassaoloaika Sosiaalihuollon

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen Terveydenhuollon ATK-päivät Turun kongressikeskus Logomo 28. 29.5.2013 Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden kokonaisuus

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Sote ja THL. Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kehittämispäällikkö Nina Knape

Sote ja THL. Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kehittämispäällikkö Nina Knape Sote ja THL Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 10.-11.11.2016 Kehittämispäällikkö Nina Knape 10.11.2016 Sote ja THL / Nina Knape 1 THL tukenut aktiivisesti sote-uudistuksen

Lisätiedot

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko

Lisätiedot

Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden

Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Leena Kononen 25.10.2013 1 Yhteentoimivuustyö EU:ssa ja Suomessa Tavoitteena

Lisätiedot

ONION-HANKKEEN TAVOITTEET

ONION-HANKKEEN TAVOITTEET ONION ONION-HANKKEEN TAVOITTEET Avoin, modulaarinen arkkitehtuuri tulevaisuuden terveyden ja hyvinvoinnin ekosysteemille Nykytilan kartoitus ja kehitystarpeiden selvitys Strategiset vaatimukset täyttävän

Lisätiedot

Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila. Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.

Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila. Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9. Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.2011 Mitä on dokumentointi? Dokumentointi asiakirjojen laatimista ja kirjoittamista

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS Järvenpää 25.4.2006 Projektipäällikkö Jarmo Kärki Tikesos-hanke Sosiaalialan tietoteknologiahanke tukee sosiaalialan omista tarpeista lähtevää tietoteknologian

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT

Lisätiedot