Korjausrakentamisessa vilkasta

Transkriptio

1 Korjausrakentamisessa vilkasta Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri: Taloudellinen epävarmuus varjostaa vuottaa Peräti joka kolmannella taloyhtiöllä on vuonna 2014 jonkinlainen korjaushanke menossa s. 2 Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi Rautatienkatu 2 A, 5. krs Kotka p kaakkois-suomi@kiinteistoliitto.fi Muista hyödyntää esteettömyysja hissiavustukset Hissi- ja esteettömyysavustuksia voi hakea ympäri vuoden, eivätkä ne poissulje toisiaan. Avustusta on saatavilla jopa 50 %. Avustuksen hakija ja saaja on rakennuksen omistaja, esim. asuntoosakeyhtiötalossa asunto-osakeyhtiö s. 4.

2 Sisältö Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomen kuulumiset... 2 Korjaushanke haltuun kiertue Kotkassa Talousarvioennusteet... 2 Taloyhtiö 2015 messutapahtuma Uuutisia Kiinteistöliitosta... 2 Korjausrakentamisessa on vilkasta... 2 Kiinteistöliiton lakimieheksi Minna Anttila... 4 Kiinkon uudeksi toimitusjohtajaksi Jarno Tuimala... 4 Ajankohtaista... 4 Muista hyödyntää esteettömyys- ja hissiavustukset... 4 Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,6 prosenttia... 5 Kiinteistöliiton suositus isännöitsijätodistuksen tietosisällön kehittämiseksi... 5 Verohallinto tiedottaa: Verovelkarekisteri avautunut Tavarat taloyhtiön tiloissa - Kiinteistöliiton lakipähkinä blogi... 5 Talvityöt talkoovoimin - Kiinteistöliiton lakipähkinä blogi... 6 Antenniverkkoon lisää sisältöä ja tarkempaa kuvaa... 6 Oikeustapauksia... 8 Itä-Suomen hovioikeus nro 732 dnro 732 S 14/ Helsingin hovioikeus nro 2007 dnro S 14/ Itä-Suomen hovioikeus / R 14/ Helsingin hovioikeus nro 2013 dnro S 14/ Asiantuntija-artikkeli... 8 Energiatodistuksista todelliseen energiatehokkuuden tavoitteluun... 8 Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2015! Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi 1

3 KIINTEISTÖLIITTO KAAKKOIS-SUOMEN KUULUMISET Korjaushanke haltuun kiertue Kotkassa Lappeenrannassa järjestetty korjaushanke haltuun kiertue saapuu Kotkaan Paikka: Kotkan kirjasto, Kirkkokatu 24, Kotka Aika: Ammattilaisten iltapäivä; näyttely avoinna klo alkaen, luennot klo Hallitusten koulutusilta; näyttely avoinna klo alkaen, luennot klo Ohjelma erillisenä liitteenä! Lisätietoa tapahtumista osoitteessa: Tervetuloa! Talousarvioennusteet Päivitetyt talousarvioennusteet vuodelle 2015 löytyvät erillisenä liitteenä. Taloyhtiö 2015 messutapahtuma Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi järjestää kuljetuksen Taloyhtiö 2015 tapahtumaan Helsingin Messukeskukseen. Kuljetuksesta ja tapahtumasta lisää seuraavassa tiedotteessa ja osoitteessa UUUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Korjausrakentamisessa on vilkasta Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri: Taloudellinen epävarmuus varjostaa vuotta 2015 Peräti joka kolmannella vastanneella taloyhtiöllä on vuonna 2014 jonkinlainen korjaushanke menossa. Tässä on lisäystä seitsemän prosenttiyksikköä vuodentakaiseen. Myös suunnitteluvaiheen hankkeita on jonkin verran vuoden takaista enemmän. Vuoden 2015 suhteen ollaan taloyhtiöissä kuitenkin varovaisia. Taloustilanteen haasteet lyövät varjonsa korjausrakentamisen kasvulle. Taloustilanteen arvioidaan vaikuttavan aiempaa enemmän heikentävästi korjaushankkeiden ja ylläpitotoimenpiteiden toteutumiseen. Piharakenteet, putkistoremontit, märkätilat ja vesikatto yleisimmät korjaukset 2014 Korjausrakentaminen jatkuu vilkkaana. Vastaajien taloyhtiöistä 68 prosentilla on ollut kuluvana vuonna jokin korjaushankkeen prosessin osa-alue, kuten hankesuunnittelu-, suunnittelu-, tarjouspyyntö- tai korjausvaihe käynnissä. Tässä on tuntuva nousu vuoden takaiseen (+9 % -yks.). Piharakenteiden ja putkistojen korjaaminen ovat vuoden 2014 yleisimmät korjauskohteet. Niitä koskevia korjaustoimenpiteitä oli miltei 12 prosentissa vastaajayhtiöitä. Vesikattoa, märkätiloja sekä ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset koskettivat seuraavaksi yleisimmin. Seuraaville viidelle vuodelle noin kolmanneksella vastaajista on korjaustarvetta piharakenteissa. Vastaajista hieman alle 30 prosenttia ennakoi korjauksia vaativan ikkunat, ovet ja julkisivu. Vesikattoa ja putkistoja koskevia yhtiöitä arvioidaan olevan runsaat 20 prosenttia vastanneista. 2

4 Viemärikorjausten kustannusten nousu on tasaantunut - hybridiratkaisujen osuus kasvanut Syksyllä 2014 perinteisillä tavoilla saneerattujen viemäreiden keskimääräiset kokonaiskustannukset olivat vastanneilla yhtiöillä koko Suomessa 600 euroa, pääkaupunkiseudulla keskiarvo oli 700 euroa, ja muualla Suomessa 500 euroa huoneistoneliöltä. Pääkaupunkiseudulla tässä oli 40 euron mediaanikustannusten lasku. Muualla Suomessa taso pysyi ennallaan. Koko Suomen taso laski 50 euroa syksystä Taustalla on ainakin se, että barometrissa nyt raportoiduissa korjauksissa oli toteutettu aiempaa vähemmän oheiskorjauksia. Viitteitä on myös siitä, että erilaisten korjausmuotojen yhdistelmiä sovelletaan aiempaa enemmän. Nämä ns. hybridiratkaisut rekisteröityvät barometrissa perinteisten korjaustapojen puolelle. Sisäpuolisten viemärikorjaustapojen kustannukset olivat koko Suomen mittakaavassa viime syksyn tasolla, 300 euroa huoneistoneliöltä. Pk-seudun kustannustaso oli kuitenkin edellisvuotta korkeampi, 480 euroa (vs. 350 euroa syksyllä 2013). Myös muualla Suomessa kustannustaso hieman nousi. Nyt mediaanikustannus oli 250 euroa, kun vuosi sitten lukema oli 230 euroa huoneistoneliöltä. Sisäpuolisten korjausten puolella on toteutettu nyt aiempaa enemmän oheiskorjauksia, mikä on yksi nostava tekijä kustannuksissa. Lainamarginaalin mediaani hieman laskenut - rahoituksen ehtojen heikentymisvauhdin uskotaan hidastuvan Korjaushankkeiden rahoitusta on melko hyvin saatavissa. Vastaajien suuri enemmistö - 80 prosenttia - raportoi, että rahoituksen saaminen on pysynyt ennallaan. Hallitusten edustajat kuitenkin odottavat, että lainaolosuhteet heikentyvät. Hallitusedustajista 36 prosenttia odottaa lainaehtojen heikentymistä ja 56 prosenttia niiden pysymistä ennallaan. Lainaehtojen parantumista odottaa vain seitsemän prosenttia hallitus-vastaajista. Lainaa kysytään yhä useammalta pankilta. Vähintään kahdelta pankilta lainaa kysyy 75 prosenttia yhtiöistä. Ainoastaan yhdeltä pankilta lainaa kysyneiden osuus ei kuitenkaan enää supistunut nykyisestä 25 prosentista. Lainatarjouksia saadaan erittäin hyvin, sillä kolme tai useampia tarjouksia oli saatu 48 prosentissa yhtiöitä. Toisaalta vain yhdeltä pankilta saatuja lainatarjouksia on miltei 30 prosentilla vastaajien yhtiöitä Korjauslainojen marginaalien mediaani on hieman kutistunut. Nyt mediaani oli 1,6 prosenttiyksikköä, kun keväällä taso oli 1,7 prosenttiyksikköä, mikä oli tilanne myös syksyllä Lainoissa pitkien laina-aikojen osuus on kasvanut. Mutta yhä noin puolet taloyhtiöiden lainoista on alle kymmenen vuoden pituisia. Lyhyemmät lainat ovat yleensä pienempien hankkeiden lainoja. Lisä- ja täydennysrakentamista pohtineet vasta harvat Barometrin erikoisteemana oli tällä kertaa taloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentaminen. Vain kolme prosenttia vastaajista oli tällaista hanketta selvittänyt ja hanke on etenemässä. Vastaajista 16 prosenttia raportoi lisä- ja täydennysrakentamishanketta selvitetyn, mutta hanketta ei ole liikkeellä. Vastaajista 44 prosenttia raportoi, ettei asiaa ole selvitetty ja miltei kolmannes totesi, ettei asiasta ole keskusteltu. Tiedontarve onkin ilmeinen, sillä 55 prosenttia vastaajista ei tunne lisä- ja täydennysrakentamisen menettelyä, eikä 15 prosenttia osannut sanoa mielipidettään asiassa. Vastaajissa oli enemmän niitä (36 %), joiden mielestä lisä- ja täydennysrakentamista pitäisi toteuttaa mieluummin yhdessä muiden taloyhtiöiden kanssa kuin yksin (19 %). Kuntien tukea lisä- ja täydennysrakentamisen toteuttamiseen toivottiin, sillä 59 prosenttia vastaajista painotti, että kunnat voisivat tukea rakentamista maankäyttökorvausten tai autopaikkavaateen pienentämisen avulla. Taloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentamisen halukkuuden arvioidaan riippuvan eniten taloudellisten resurssien tilanteesta ja kannattavuusnäkymistä. Lisätietoja: Pääekonomisti Jukka Kero, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi, (09) Kehityspäällikkö Jari Virta, jari.virta@kiinteistoliitto.fi, (09) Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri: Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Syksyllä 2014 korjausrakentamisbarometri tavoitti 1327 vastaajaa. Vastaajista 1015 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia ja 256 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä. Syksyllä 2014 oli erityisteemana lisäja täydennysrakentaminen. Syksyn kierroksella painottuu nykyisin korjaushankkeet ja putkistokorjaukset. Keväisin on painopisteenä energia-asiat ja ylläpitotoimet. Kysely toteutettiin nettikyselynä Tutustu kyselyn tuloksiin osoitteessa: 3

5 Kiinteistöliiton lakimieheksi Minna Anttila Kiinteistöliiton lakimieheksi on nimitetty OTM, KTM, VT Minna Anttila. Hän aloittaa tehtävässään Anttila on toiminut lakimiehenä muun muassa VVO-Yhtymä Oyj:n sekä Sponda Oyj:n palveluksessa. Lisäksi on Anttila on suorittanut tuomioistuinharjoittelun Vantaan käräjäoikeudessa sekä toiminut kuluttajariitalautakunnassa sivutoimisena esittelijänä etenkin huoneenvuokra- ja asumisoikeusasioissa. Anttila on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2007 ja kauppatieteiden maisteriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna Kiinkon uudeksi toimitusjohtajaksi Jarno Tuimala Tekniikan tohtori Jarno Tuimala on valittu Kiinkon toimitusjohtajaksi (Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö). Hän siirtyy Kiinkoon Hyria koulutus Oy:n toimitusjohtajan ja johtavan rehtorin tehtävistä Tuimala toimii nykyisin myös Hyvinkään-Riihimäen ammattikoulutussäätiön asiamiehenä sekä Suomen ympäristöopisto Syklin hallituksen puheenjohtajana. Ennen Hyriaa hän on toiminut lähes kymmenen vuotta Hämeen ammattikorkeakoulussa koulutusohjelmajohtajana ja tätä ennen Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa lehtorina ja tutkijana. AJANKOHTAISTA Muista hyödyntää esteettömyys- ja hissiavustukset Hissi- ja esteettömyysavustuksia voi hakea ympäri vuoden, eivätkä ne poissulje toisiaan. Avustusta on saatavilla jopa 50 %. Avustuksen hakija ja saaja on rakennuksen omistaja, esim. asunto-osakeyhtiötalossa asunto-osakeyhtiö. Hissiavustus Kerrostalohissien rakentamiseen voidaan hakea avustusta ARA:lta. Hissiavustuksen kohteena on uuden hissin asentaminen kerrostaloon, jonka porrashuoneessa ei ole ennestään hissiä. Porrashissin ei katsota korvaavan normaalia henkilöhissiä. Avustuksen määrä on enintään 50 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Hissiavustuksen myöntää ARA. Päätös avustuksen myöntämisestä on lähtökohtaisesti saatava ennen töiden aloittamista. Esteettömyysavustus - avustus liikkumisesteen poistamiseen Esteettömyysavustuksella tarkoitetaan avustusta liikkumisesteen poistamiseen. ARA myöntää avustusta sellaisen liikkumisesteen poistamiseen, millä tehdään mahdolliseksi liikuntarajoitteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai muihin tiloihin. Avustettavia toimenpiteitä liikkumisesteen poistamiseksi voivat olla esim. kulkuluiskien rakentaminen, ulko-ovien leventäminen tai kaiteiden rakentaminen. Tavoitteena on saada esteetön kulku rakennuksen ulkopuolelta rakennukseen tai siinä oleviin asuntoihin ja yhteistiloihin. Apuvälineitä, kuten rollaattoria tai pyörätuolia, käyttävillä on oltava esteetön kulkumahdollisuus rakennuksessa. Esteettömyysavustuksen määrä on enintään 50 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Avustuksen myöntää ARA. Päätös avustuksen myöntämisestä on lähtökohtaisesti saatava ennen töiden aloittamista. Lisätietoja avustuksista ja niiden hakemisesta: : 4

6 Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,6 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 1,6 prosenttia vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä vuoden 2013 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2010=100. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat erilliskustannukset ja käyttö- ja jätevesikustannukset. Erilliskustannukset nousivat 4,5 prosenttia ja käyttö- ja jätevesikustannukset 4,4 prosenttia. Kaukolämpökustannukset kasvoivat 3,5 prosenttia, kunnossapitopalvelun kustannukset 2,5 prosenttia, työkustannukset 2,4 prosenttia, hoitopalvelukustannukset 1,1 prosenttia, tarveaineiden kustannukset 0,9 prosenttia ja lämpökustannukset 0,5 prosenttia vuodentakaisesta. Kiinteistön käyttösähkön kustannukset laskivat 1,1 prosenttia ja kevyen polttoöljyn kustannukset 6,8 prosenttia. Lisätietoa Kiinteistöliiton suositus isännöitsijätodistuksen tietosisällön kehittämiseksi Kiinteistöliitto suosittelee, että varautuipa asunto-osakeyhtiö tuleviin hankkeisiin yleisesti tai yksilöidysti nimetyllä ennakkorahastoinnilla tai asuintalovarauksen kautta, ilmoitettaisiin kunkin huoneiston euromääräinen osuus ennakkoon tehdystä varautumisesta isännöitsijäntodistuksessa. Isännöitsijäntodistuksen tietosisällön lisääminen parantaa yhtiön taloudellisen tilan läpinäkyvyyttä, tyydyttää ostajien tiedontarpeita ja voi vaikuttaa osakkeiden myyntihintoihin. Lisätietoa osoitteessa: Verohallinto tiedottaa: Verovelkarekisteri avautunut Verovelkarekisteriin on päässyt joulukuun ensimmäisestä päivästä lähtien yritys- ja yhteisötietojärjestelmän eli YTJ:n kautta ( Verovelkarekisteri koskee yrityksiä ja elinkeinonharjoittajia, joilla on verovelkaa yli euroa tai voimassaolevia ilmoituspuutteita. Rekisteristä voi tarkistaa minkä tahansa yrityksen tai elinkeinonharjoittajan tiedot. Verovelkarekisterissä ei ole henkilöasiakkaiden tietoja. Lisätietoa osoitteessa: FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Osakeyhtio_ja_osuuskunta/Maksuvaikeudet/Verovelkarekisteri(34171) Tavarat taloyhtiön tiloissa - Kiinteistöliiton lakipähkinä blogi Tilanne on tuttu: yhtiön nurkat ja kellarit pursuavat tavaroita, joista osasta voi jo pölykerroksen paksuudesta päätellä, että ne eivät ole aktiivisessa käytössä. Yhtiö ei kuitenkaan voi noin vain ryhtyä kuljettamaan näitä tavaroita keräykseen tai kaatopaikalle. Kuinka siis toimia, jotta yhtiön tilat säilyvät siistinä ja turvallisina samalla kunnioittaen perustuslain turvaamaa omaisuudensuojaa? Tilat, joita ei ole nimenomaisesti jaettu osakkaiden hallintaan kuuluvat yhtiölle. Yhtiön hallitus huolehtii näiden tilojen siisteyden ja järjestyksen järjestämisestä. Mikäli yhtiön tiloissa on tavaraa, josta halutaan päästä eroon, tulee ensin toimittaa jokaiselle asukkaalle ilmoitus, jossa kehotetaan määräpäivään mennessä poistamaan yhtiön tiloissa olevat rojut ja roskat ja esim. merkitsemään pyöräkellarissa olevat pyörät. Suositeltava määräaika tavaroiden siirtämiselle ja merkitsemiselle on vähintään kaksi viikkoa ja ilmoituksessa tulee myös mainita, että määräajan jälkeen yhtiön tiloihin jääneet asiattomat tavarat kuljetetaan pois tai hävitetään. Ilmoitus on syytä paitsi toimittaa asukkaiden postiluukuista myös asettaa näkyviin esim. yhtiön ilmoitustaululle. 5

7 Tavarat, joita ei ole määräajan umpeuduttua viety pois tai merkitty, tulee yhtiön toimesta luetteloida ja varmuuden vuoksi valokuvata. Mikäli tämän jälkeen voidaan olla riittävän varmoja siitä, ettei tavaralle löydy omistajaa, voidaan esinettä pitää hylättynä ja sen omistusoikeuden siirtyneen yhtiölle. Tällöin yhtiö voi omistajana itse päättää mitä esineelle tekee: vähäarvoinen tavara voidaan toimittaa kaatopaikalle, mutta hyväkuntoiset tavarat voidaan myydä. Yhtiöllä ei ole velvollisuutta säilyttää hylättyjä tavaroita tiloissaan odottaen, että joku ilmaantuisi omaisuuttaan peräämään, joten asukkaiden on syytä olla aktiivisia silloin kun esim. polkupyörien merkitsemistä pyydetään. Kirjoittaja on Kiinteistöliiton lakimies Joachim Lindholm. Kiinteistöliiton lakipähkinä -blogi Talvityöt talkoovoimin - Kiinteistöliiton lakipähkinä blogi Talvi tekee tuloaan ja talvikunnossapitotyöt kuten lumi- ja hiekoitustyöt ovat taas pian ajankohtaisia. Useissa pienissä rivitalo- ja paritaloyhtiöissä päätetään hoitaa talvikunnossapitotyöt talkootyönä. Joskus ongelmia aiheutuu siitä, että kaikki osakkeenomistajat eivät halua sitoutua ja osallistua talkootyöhön. Mitä yhtiö voi tehdä osakkaan kieltäytyessä talkootyöstä? Osakkeenomistajat voivat yhtiökokouksessa päättää esimerkiksi lumi- ja hiekoitustöiden tekemisestä osakkaiden voimin talkootyönä vuorotellen. Kyseisenlainen yhtiökokouspäätös ei kuitenkaan sido niitä osakkeenomistajia, jotka eivät ole paikalla kokouksessa tai eivät suostu talkootyöhön. Koska talkootyöt perustuvat vapaaehtoisuuteen, talkoista kieltäytyvää osakkeenomistajaa ei voida velvoittaa osallistumaan yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvien tehtävien suorittamiseen. Kieltäytyvältä osakkaalta ei voida myöskään periä suurempaa vastiketta kuin muilta osakkailta eikä hänen osuuttaan kunnossapitotöistä voida teettää hänen kustannuksellaan ulkopuolisella palveluntarjoajalla. Osakkaan kieltäytyessä talkootyöstä on mahdollista, että muut osakkaat niin halutessaan tekevät myös kieltäytyvän osakkaan osuuden töistä. Toinen toimintavaihtoehto on, että yhtiö teettää kustannuksellaan talvikunnossapitotyöt ulkopuolisella palveluntarjoajalla. On huomattava, että yhtiö on kiinteistön omistajana tai haltijana vastuussa lumenpoistosta ja liukkaudentorjunnasta kiinteistön alueella ja mahdollisesti myös tontin kohdalla olevalla jalkakäytävällä, jos kunta ei ole ottanut vastuulleen jalkakäytävän kunnossapitoa. Näin ollen yhtiöllä on velvollisuus järjestää talvikunnossapito, jos osakkaat eivät talkoovoimin saa kunnossapitotöitä hoidettua. Kirjoittaja on Kiinteistöliiton lakimies Minna Anttila. Kiinteistöliiton lakipähkinä blogi Antenniverkkoon lisää sisältöä ja tarkempaa kuvaa Antennitelevisioverkon lähetystekniikka on uudistumassa. Jo nyt käytössä oleva, teräväpiirtokuvaa entistä tehokkaammin välittävä DVB-T2 -tekniikka otetaan käyttöön nykyistä useammilla tv-kanavilla vuoden 2017 alusta alkaen. Noin puolessa Suomen kotitalouksista televisiota katsotaan antenniverkon kautta. Näille katsojille lähetystekniikan muutos tarkoittaa entistä enemmän televisiokanavia ja lisää HD-tasoista katsottavaa. Oleellista on, että katsojilla on käytössään televisio tai digiboksi, jolla uuden tekniikan lähetyksiä voi vastaanottaa. Tällaisen laitteen tunnistaa Antenna Ready HD - merkinnästä, joka tarkoittaa myös, että laite on Suomessa testattu ja toimii moitteettomasti suomalaisissa antenniverkoissa. "Laitteiden perusteellisella testaamisella haluamme varmistaa, että suomalaisille on tarjolla teknisesti toimivia ja Suomen olosuhteissa testattuja vastaanottimia. Hankkimalla Antenna Ready HD -hyväksytyn laitteen voi varmistua siitä, että laite toimii tulevaisuudessakin ja että siinä on DVB-T2 - viritin, jolla voi jo nyt katsella teräväpiirtolähetyksiä", sanoo testijärjestelmää organisoivan FiCom ry:n toimitusjohtaja Reijo Svento. Nykytelkkarin voi päivittää digiboksilla Vaikka tekniikka kehittyy, ei nykyinen digitelevisio muutu käyttökelvottomaksi. Jos televisiossa ei ole antenniverkon teräväpiirtolähetyksien katsomiseen tarvittavaa DVB-T2 -viritintä, siihen voi liittää Antenna Ready HD -digiboksin. 6

8 Uutta televisiota ostaessaan kannattaa kuitenkin tarkistaa myyjältä, että vastaanotin toimii myös antenniverkon uudella DVB-T2 -lähetystekniikalla. Näin pääsee heti nauttimaan teräväpiirtolähetyksistä. "Teräväpiirto antaa huikeasti lisää elämyksellisyyttä television katseluun: elokuviin, urheiluun ja musiikkiviihteeseen. Nyt antennikotienkin isot televisioruudut pääsevät kunnolla oikeuksiinsa, kun teräväpiirto on saapunut vahvasti myös antenniverkkoon", toteaa DNA:n viihdeliiketoiminnan johtaja Jarno Haikonen. "Uusi teknologia mahdollistaa myös kanavamäärän lisääntymisen paremman kuvanlaadun ohella", lisää Digitan liiketoiminnasta ja palveluista vastaava johtaja Markus Ala-Hautala. Kahdella antennilla koko tarjonta Suomessa on kaksi antenniverkkoa, jotka toimivat eri taajuusalueilla. Digita tarjoaa palveluita UHF- ja DNA VHF-verkossa. Koko antenniverkon teräväpiirtotarjonnan näkee, kun talossa on kummatkin antennit. Eri verkoissa näkyvät kanavat sekä ohjeet antennin suuntaamiseksi löytyvät Digitan ja DNA:n verkkosivuilta. Antenniverkossa televisiokanavat lähetetään ilmassa eri taajuuksilla, ja yhdelle taajuusalueelle mahtuu rajallinen määrä kanavia. Uusi DVB-T2 -lähetystekniikka mahdollistaa taajuuksien tehokkaamman käytön, jolloin voidaan lähettää entistä useampia kanavia entistä parempilaatuisina. Osa TV-kanavien taajuuksista muuttuu tulevina vuosina Osa UHF-antenniverkon taajuusalueesta siirretään mobiililaajakaistan käyttöön. Tässä yhteydessä nykyisten televisiokanavien lähetystaajuuksia tullaan muuttamaan. Näillä näkymin muutoksia aletaan tehdä alueittain ensi keväänä ja ne saatetaan päätökseen vuoden 2016 loppuun mennessä. Viestintävirasto tiedottaa taajuusmuutoksista alueellisesti, kun niiden aikataulu tarkentuu. "Mobiililaajakaistan käyttö lisääntyy kovalla vauhdilla. Tästä syystä Suomessa 700 MHz taajuusalue on päätetty siirtää mobiililaajakaistalle vuonna Taajuuksien käyttötarkoituksen muutos pohjautuu kansainvälisiin ja kotimaisiin viestintäpoliittisiin linjauksiin. Samalla Suomessa otetaan käyttöön laajemmin DVB-T2-tekniikka", sanoo toimialajohtaja Jarno Ilme Viestintävirastosta. Antenniurakoitsijat tekevät taloyhtiöissä tarvittavat muutokset, jonka jälkeen kodeissa tulee tehdä kanavahaku uudelleen. Pientaloissa antennijärjestelmään ei yleensä tarvitse tehdä päivityksiä taajuusmuutoksen takia, mutta koko antenniverkon tarjonnan vastaanottamiseksi kaksi antennia on kuitenkin tarpeen. Edellä kerrotut muutokset eivät vaikuta kaapeli-, satelliitti- tai iptv-lähetyksiin. Lisätietoja antenniverkon muutoksista löytyy -sivustolta. Uuden television ostajan muistilista 1. Tarkista, missä verkossa kotitaloutesi on. Suomalaisista kotitalouksista noin puolet on liitetty antennija puolet kaapeliverkkoon. Lisäksi suurella osalla kotitalouksista on mahdollisuus hankkia laajakaistaverkossa välitettäviä iptv-palveluita tai seurata satelliittilähetyksiä. 2. Varmista, että hankittava laite on Antenna- ja/tai Cable Ready HD -hyväksytty. FiComin organisoiman laitteiden testaamisen ja sertifioinnin tavoitteena on varmistaa, että kuluttajille on tarjolla kaikkien eri operaattoreiden verkoissa toimivia televisioita, kortinlukijoita ja digibokseja. Luettelo hyväksytyistä laitteista löytyy osoitteesta 3. Kannattaa muistaa, että tärkein lähtökohta television valinnassa on oma käyttötarve. Mieti siis, millaisia lisäpalveluita tarvitset. - Haluatko esim. katsella maksullisia kanavapaketteja? Tällöin tarvitset erillisen kortinlukijan ja ohjelmakortin, jotka linkitetään keskenään. Tämä hoituu operaattorin asiakaspalvelussa. - Entä haluatko tallentaa ohjelmia? Tallentamiseen on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja: kiintolevyllä varustettuja digibokseja sekä operaattoreiden tarjoamia iptv-palveluita pilvitallennuksineen, jotka useimmiten tarjoavat myös etäkäyttömahdollisuuden. 4. Televisioiden ns. älytelevisio-ominaisuudet (esim. Yle Areena, Katsomo, Ruutu) vaihtelevat tuotemerkeittäin. Kannattaa tutustua tarjolla oleviin vaihtoehtoihin huolellisesti ennen ostopäätöstä. 7

9 5. Antenniverkossa olevan kuluttajan kannattaa huomioida, että asteittain vuodesta 2017 koko antennitelevisioverkossa käyttöön otettava uusi lähetystekniikka tulee kasvattamaan televisiokanavien määrää ja laajentamaan teräväpiirtolähetysten tarjontaa. Jos haluaa varmistua siitä, että nyt hankittu televisio palvelee vielä pitkään, kannattaa tarkistaa, että uudessa televisiossa on DVB-T2-viritin. Kaikissa Antenna Ready HD -sertifioiduissa laitteissa näin on. Lähde: FiCom ry OIKEUSTAPAUKSIA Itä-Suomen hovioikeus nro 732 dnro 732 S 14/806 Hovioikeuden mukaan jatkuvat myöhästelyt vuokranmaksussa oikeuttivat vuokranantajan purkamaan asuinhuoneiston vuokrasopimuksen vaikka vuokrarästien määrä ei missään vaiheessa ollut kovin suuri. Tapauksessa vuokralainen oli maksanut vuokransa säännönmukaisesti myöhässä ja osissa pääosin kuukauden lopussa, vaikka vuokranmaksun eräpäivä oli kuun 10. päivä. Helsingin hovioikeus nro 2007 dnro S 14/2321 Hovioikeus katsoi, että vuokralaisen jätettyä vuokran kokonaan maksamatta usealta kuukaudelta vuokranantajalla oli oikeus purkaa asuinhuoneiston vuokrasopimus. Itä-Suomen hovioikeus / R 14/520 Hovioikeus tuomitsi henkilön salakatselusta sakkorangaistukseen tapauksessa, jossa henkilön kiinteistölleen asentamat riistakamerat oli suunnattu siten, että ne kuvasivat osittain naapuritalon piha-aluetta. Helsingin hovioikeus nro 2013 dnro S 14/1527 Vuokranantajalla ei hovioikeuden mukaan ollut oikeutta purkaa tai irtisanoa asuinhuoneiston vuokrasopimusta, koska ei kyennyt näyttämään vuokralaisen viettäneen häiritsevää elämää huoneistossaan. Tapauksessa oli kyse väitetystä äänekkäästä musiikin kuuntelusta. ASIANTUNTIJA-ARTIKKELI Energiatodistuksista todelliseen energiatehokkuuden tavoitteluun Rakennusten energiatehokkuuden kuvaamisessa ja laskennassa on siirrytty ns. kokonaisenergiatarkasteluun ja energiamuotokertoimien käyttöön. Uusi rakennusten energiatodistuksia käsittelevä laki sekä lakiin liittyvä ympäristöministeriön asetus (asetus rakennuksen energiatodistuksesta) astui voimaan Energia-asiantuntija Matti Hellgrén Talokeskus Yhtiöt Oy:stä sanoo suoraan, ettei lain edellyttämä uusi energiatodistus kerro rakennuksesta paljonkaan. Se perustuu enemmän teoriaan kuin rakennuksen todelliseen tilanteeseen. 8

10 Energiatehokkuutta kuvaamaan tarkoitettu energiatehokkuusluvun laskentatapa ei valitettavasti huomioi millään tavoin rakennuksen ylläpitoon ja käyttöön liittyviä tekijöitä, jotka ensisijaisesti vaikuttavat merkittävästi rakennuksen todelliseen energiatehokkuuteen, Matti Hellgrén sanoo. Energiatodistuksessa esitetään nykyisin kaikille rakennuksille energianmuotokertoimilla korjattu laskennallinen arvio siitä, kuinka paljon rakennus kuluttaisi energiaa, jos se on toteutettu suunnitelmien mukaisesti ja rakenteet ja tekniset järjestelmät ovat uutta vastaavassa kunnossa. Hellgrénin mukaan energiatodistus ei ota huomioon esimerkiksi sitä, onko rakennus toteutettu suunnitelmien mukaan, mikä on ollut rakentamisen laatu, mikä on rakenteiden todellinen kunto ja energiatehokkuus, mikä on taloteknisten järjestelmien todellinen kunto ja energiatehokkuus tai vastaako rakennuksen oikea energiatehokkuus todistuksessa esitettyä teoreettista kulutustasoa. Hellgrén muuttaisikin nykymuotoisen energiatodistuksen laadinnan vapaaehtoiseksi ja näkisi hyödyllisempänä, jos kattava ja ongelmiin reagoiva kulutusseuranta ja rakenteiden sekä taloteknisten järjestelmien kunnon ja toiminnan säännöllinen tarkastaminen olisivat lakisääteisiä. Näihin seikkoihin todellisiin keinoihin energiatehokkuuden parantamiseksi olisikin syytä taloyhtiöissä kiinnittää huomiota, kun pakollinen energiatodistus on hankittuna. Huomio energiatehokkuuden parantamiseen On tärkeää ymmärtää mihin rakennukseen ostettu energia kuluu, jotta rajalliset resurssit voidaan kohdistaa järkevästi ja taloudellisesti kannattavimpiin toimenpiteisiin. Asukkaat harvoin tiedostavat, että rakennukseen ostetusta lämpöenergiasta kuluu keskimäärin n % lämpimän käyttöveden tuottamiseen ja joutuu lopulta viemäriin, n % johdetaan ilmanvaihdon kautta lämpimänä ilmana ulos, samalla kun ulkoseinien sekä ikkunoiden lämpöhäviöiden osuus rakennukseen ostetusta kokonaislämpömäärästä on yhteensä vain n. 25 %, Matti Hellgrén kertoo. Hellgrénin mukaan jo 20 % vedensäästöllä vaikutetaankin rakennuksen lämmitysenergiankulutukseen yhtä paljon kuin ikkunoiden vaihdolla tai rakennuksen ulkovaipan lisäeristämisellä. Jos taas julkisivun korjaus on jo muutenkin ajankohtaista, on ikkunaremontin sekä ulkovaipan lisäeristämisen mahdollisuus tällöin järkevää ja tarkoituksenmukaista selvittää. Tätä nyt voimaan astuneet laki ja asetuskin edellyttävät. Rakennuksen käytön ja energiatehokkuuden kannalta on oleellisinta huolehtia siitä, että kulutusseuranta on ajantasaista ja olemassa olevat tekniset järjestelmät ovat kunnossa ja niitä käytetään oikein, Hellgrén painottaa. Asiantuntijan käyttö maksaa itsensä takaisin Jotta kiinteistön omistaja ja käyttäjä voivat varmistaa, että kiinteistö toimii suunnitellusti ja energiatehokkaasti ja mahdolliset kiinteistössä suoritettavat korjaus- ja muutostyöt suunnitellaan ja toteutetaan kiinteistön ja sen osakkaiden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, on erityisen tärkeää käyttää korjaushankkeissa alusta alkaen apuna ammattitaitoista ja pitkän kokemuksen omaavaa asiantuntija-apua. Valitettavan usein ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttäminen koetaan edelleenkin kustannuksena, jota pyritään minimoimaan, on sitten kyse suunnittelusta, valvonnasta tai kiinteistön käyttöön, ylläpitoon tai energianhallintaan liittyvistä asioista. Väärässä kohdassa lyhyellä aikavälillä säästetty euro muuttuu useimmiten kiinteistölle kuitenkin pitkällä tähtäimellä kustannukseksi, Hellgrén sanoo. Suomalaisissa taloyhtiöissä tulisikin käydä osakkaiden kesken arvokeskustelu siitä, mikä on yhtiön tahtotila kiinteistö arvon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Onko tavoitteena minimoida investointikustannukset vai pitkän aikavälin energiakustannukset ja halutaanko toimenpitein vaikuttaa energiatehokkuuteen, viihtyvyyteen, turvallisuuteen, ja terveellisyyteen tms. Jos yhtiöissä ollaan valmiita panostamaan suunnitelmallisiin jatkuvan kunnossapidon ja energianhallinnan palveluihin, voi omistaja varmistua siitä, että mahdolliset käyttötekniset ongelmat ja laitteiden vikaantumiset havaitaan ajoissa ennen kuin ne aiheuttavat kustannuksia. Hellgrén painottaa, että korjaushankkeissa riittävän ajoissa suoritettujen esiselvityksien (kuten kuntoarvioiden ja -tutkimusten) sekä hankesuunnittelun myötä löydetään yhtiön kannalta parhaat toteutusvaihtoehdot osakkaiden päätöksentekoa varten. Asiantunteva suunnittelu, valvonta ja vastaanotto puolestaan varmistavat hankkeiden toteutuksen kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Kirjoittaja Essi Routasuo, Talokeskus Yhtiöt Oy, Helsinki 9

11 JÄSENEDUT Neuvontapalvelu - Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomen neuvontapalvelut, toiminnanjohtaja Sami Tammisto. - Suomen Kiinteistöliiton lakimiesten neuvontapalvelut. - Kiinteistöalan kirjanpitokysymyksiin ja verotukseen perehtyneet ja erikoistuneet asiantuntijat opastavat jäsenkiinteistöjen isännöitsijöitä, hallituksen jäseniä sekä tilintarkastajia. - Kiinteistönpitoon liittyvä neuvontapalvelu. Kiinteistöliiton tutkimusosasto palvelee jäsenkiinteistöjen edustajia antamalla tietoa mm. asuinkiinteistöjen hoitokuluista, energian- ja vedenkulutuksesta, isännöinti- ja kiinteistönhoitopalveluiden ostamisesta sekä korjausrakentamisesta ja kunnossapidosta. - Energianeuvonta tarjoaa tietoa taloyhtiöiden toimijoille liittyen energiankäyttöön ja -säästöön sekä energiatehokuutta parantaviin korjauksiin. Julkaisut - Suomen Kiinteistölehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa - Kaakkois-Suomen jäsentiedote ilmestyy 5-6 kertaa vuodessa - Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaisut, alennus jäsenille - 10 % Koulutukset ja messumatkat - Ensi vuoden tapahtumista lisää seuraavassa tiedotteessa ja nettisivuilla. Sähkö- ja öljyalennus - Polttoöljyn jäsenalennus sekä kiinteistösähkön puitesopimukset Internet-palvelut - Taloyhtio.net sivuilla on jäsenille omat sivut joihin kirjaudutaan jäsennumerolla. Sivuilla voi lukea mm. yhdistyksen tiedotteet ja koulutusaineistot. Osoite on - Taloyhtiökohtaiset nettisivut asukasviestinnän tehostamiseksi. Taloyhtiösivut avaavat uuden ajantasaisen kanavan yhteydenpitoon asukkaan, hallituksen ja isännöitsijän välille. Sivuja ylläpidetään ja päivitetään taloyhtiön toimesta, Kiinteistöliitto tarjoaa pohjan tiedon tuottamiseen. Lisätietoa osoitteessa Talokeskus Yhtiöt Oy - katso oheinen tarjous jäsenille vuodelle 2015 JÄSENNEUVONNAN PALVELUNUMEROT Neuvontapalveluihin pääsy edellyttää jäsennumeroa. Jäsennumero löytyy jäsentiedotteen ja Suomen Kiinteistölehden osoitekentästä. Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomi - Toiminnanjohtaja Sami Tammisto sami.tammisto@kiinteistoliitto.fi puh Suomen Kiinteistöliitto Lakineuvonta - jäsenkiinteistöjen isännöitsijät, hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat puh maanantaista - torstaihin klo ja perjantaisin klo Talous- ja veroneuvonta - puh , maanantaista - torstaihin klo Energianeuvonta (suljettuna asti) - puh , maanantaista perjantaihin klo Kiinteistöpitoon liittyvä neuvontapalvelu - puh

12 TARJOUS KIINTEISTÖLIITON JÄSENTALOYHTIÖILLE Taloyhtiöiden energia- ja vesikustannukset ovat suurin vuosittainen menoerä, noin 40-60% kiinteistön hoitomenoista. Näiden kustannusten saaminen kuriin onnistuu vain laadukkailla ratkaisuilla. Näillä palveluilla varmistatte, että kiinteistön energiakustannukset ovat hallinnassa, kun kulutuksia seurataan jatkuvasti ja tekniset järjestelmät tarkastetaan säännöllisesti. Palveluidemme avulla kaikki kiinteistöjen energiankulutuksiin ja teknisiin järjestelmiin liittyvä oleellinen tieto löytyy helposti ja nopeasti yhdestä paikasta. Lisäksi järjestelmä valvoo puolestanne kulutuksia ja hälyttää automaattisesti kulutuspoikkeamista. Kulutusseurantapalvelu Hinta: 285 /vuosi (norm. 405 /vuosi)* Perustamismaksu: 0 (norm. 124 ) *ensimmäisen vuoden jälkeen normaalista hinnasta -15% Tekninen Tarkastuspalvelu Hinta: 345 /vuosi (norm. 475 )* Perustamismaksu: 0 (norm. 124 ) * ensimmäisen vuoden jälkeen normaali hinta Tarjous voimassa *Tarjous koskee vain Kiinteistöliiton jäseniä ja heidän uusia sopimuksia. Hinnat ensimmäiselle vuodelle, jonka jälkeen normaalit hinnat, kuitenkin jatkuva 15% alennus jäsenille Kulunet -kulutusseurantapalvelusta. Hinnat sisältävät ALV:n 24%. Hinnat ovat lämmönjakohuonekohtaisia. Talokeskus Yhtiöt Oy

13 Kulutusseurantapalvelu ja Tekninen tarkastuspalvelu ratkaisuna Nämä palvelut yhdessä pienentävät tutkimusten mukaan taloyhtiöiden energiankulutusta jopa 10-20%. Tämä tarkoittaa n.50 asunnon kiinteistössä keskimäärin 4000 euron säästöä vuosittain. Näin palvelut maksavat itsensä takaisin jo ensimmäisten kuukausien aikana. KuluNet-kulutusseurantapalvelu on osa Tampuuri-kiinteistötietojärjestelmää. Verkkoselaimella (Internet Explorer) toimivalla helppokäyttöisellä liittymällä voit seurata kiinteistön kulutuksia sekä tulostaa kaikki energiaraportit helposti ja vaivattomasti. OTA YHTEYTTÄ! Tulemme mielellämme esittelemään palveluitamme tarkemmin luoksenne. Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää. Myynti Kulutusseuranta Tekninen tarkastuspalvelu Matti Hellgrén asiakaspalvelupäällikkö energia-asiantuntija puh: Päivi Pääkkönen yksikön päällikkö energia puh: Tapio Matila yksikön päällikkö tarkastukset puh: Talokeskus Yhtiöt Oy

14