Käsittely: Neuvosto Tilintarkastaja Neuvosto Valtuusto TASEKIRJA 2013

Transkriptio

1 Käsittely: Neuvosto Tilintarkastaja Neuvosto Valtuusto TASEKIRJA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Yleiskatsaus Hallinto Henkilöstö Väkiluku Talousarvion toteutuminen Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi Käyttötalousosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Verotulojen erittely Investointiosan toteutuminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kirkkoneuvoston esitys tilikauden tuloksen käsittelyä koskeviksi toimenpiteiksi TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tuloslaskelman liitetiedot Henkilöstön lukumäärä tehtäväalueittain Vastuut ja vakuudet Taseyksikkönä hoidettujen rahastojen tilinpäätöslaskelmat ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ KIRJANPITOKIRJOJA JA TOSITTEITA KOSKEVAT LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista... 72

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Yleiskatsaus Seurakuntatyön kehityksen olennaiset muutokset ja tapahtumat Puolangan seurakunnassa vuosi oli seurakuntatyön osalta melko tavallinen. Työmuodoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Perinteiseen seurakuntatyöhön osallistutaan Puolangalla edelleen melko aktiivisesti. Seurakunnan väkiluvun väheneminen jatkui. Väkiluku väheni 79 henkeä. Katsaus talouteen Seurakunnan tulorahoitus perustuu toimintatuottoihin, verotuloihin ja Kirkon keskusrahaston avustuksiin. Vuonna seurakunnan tuotot jakaantuivat seuraavasti: Toimintatuotot ,13 20,8 % 34,6 % 12,6 % Verotulot ,19 74,9 % 65,0 % 77,9 % Avustukset ,00 4,6 % 0,3 % 8,8 % Muut satunnaiset tuotot ,01-0,3 % 0,0 % 0,7 % Yhteensä ,31 100,0 % 100,0 % 100,0 % Toimintatuottoihin kirjataan varsinaisten toiminnasta saatujen tuottojen lisäksi puunmyyntitulo sekä työllistämistuki ja Kela-korvaukset. Kokonaisverotulo nousi 4,6 % (Lisäystä ) edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosikate Voitto ennen satunnaiseriä, tilinpäätössiirtoja ja tuloveroja on seurakunnan tuloslaskelmassa vuosikate. Se on tuloslaskelman ehdottomasti tärkein tunnusluku. Seurakunnasta se kertoo saman kuin voitto yrityksestä. Vuosikatteesta näkyy, miten tulorahoitus riittää investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Seurakuntien tuloslaskelmassa suunnitelman mukaiset poistot vähennetään vasta vuosikatteesta. Jos vuosikate riittää poistoihin, seurakunnan tulos on positiivinen. Seurakunta on tehnyt aiempina vuosina ylijäämäisen vuosikatteen. Vuoden vuosikate osoittaa ,52 euron alijäämää (vuonna ,92 ylijäämä ja vuonna ,21 ylijäämää). 1

4 Kun verrataan vuoden vuosikatetta edellisiin vuosiin, on huomioitava vertailuvuosina tehdyt kiinteistökaupat. Vuonna ei ole tuotoissa mitään suurta kertatuottoa, joten alijäämä kertoo varsin totuudenmukaisesti nykyisen kulu-tuottorakenteen alijäämäisyyden. Vuosikatetta analysoitaessa on myös todettava, että toimintakulut kaiken kaikkiaan alenivat edelliseen vuoteen verrattuna ,76. Tämä osoittaa vääjäämättä tiukan työalakohtaisen budjetoinnin toimivuuden seurakuntatasolla tarkasteltaessa. Tulos Seurakunta teki kolmen peräkkäisen ylijäämäisen vuoden jälkeen vuonna alijäämäisen tuloksen. Vuoden tuloslaskelma osoittaa lopullista ,03 euron alijäämää (vuonna ,05 ylijäämä ja vuonna ,29 ylijäämä). Puolangan seurakunta Tilikausi Tilikausi 2012 Toimintatuotot , ,45 Toimintakulut , ,01 Toimintakate , ,56 Vero- ja rahoitus tuotot (netto) , ,48 Toiminta-avustukset , ,00 Vuosikate , ,92 Tilikauden poistot , ,37 Satunnaiset tuotot / kulut ,01 280,47 Poistoerojen muutos 1 625, ,03 Tilikauden yli/ali -jäämä , ,05 Kokonaisuutena seurakunnan talous vuoden tilipäätöksen mukaan osoittaa jotakuinkin todellista tilannetta. Mitään satunnaisia suuria eriä ei ole tuotoissa eikä kuluissa. 2

5 Olennaiset muutokset tilikaudella ja sen jälkeen Kirkkoneuvosto on ryhtynyt tasapainottamaan taloutta perustamalla työryhmän etsimään säästökohteita. Samoin kirkkoneuvosto on tarkistanut voimassaolevia hautaustoimen hintoja Kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaan sekä rippikoulumaksuja on korotettu vastaamaan paremmin kustannuksia. Hinnanmuutokset astuvat voimaan vuoden 2014 alusta. Vuodesta 2010 vuoteen on kirkollisvero- % ollut 1,65 % kokouksessaan kirkkovaltuusto vahvisti kirkollisvero-%:n noston 1,75 %:iin vuodesta 2014 alkaen. Samassa kokouksessa kirkkovaltuusto vahvisti myös 30-vuotisten hautapaikkojen hinnat niin oman kunnan asukkaille kuin ulkokuntalaisillekin. Tilinpäätöksen sisäiset erät Edellisten vuosien tapaan vuoden tilinpäätökseen lasketaan sisäisinä kuluina kiinteistökustannukset todellisen käytön mukaan ja hallintokulut vyörytetään suhteellisesti perustoimintojen kesken. Budjetoinnin ja seurannan tarkoituksena on saada kokonaiskuva kunkin palvelun todellisesta hinnasta. Siitä johtuen seurataan myös sisäisiä kustannuksia. Tämä tieto on hyvä pohja tulevan toiminnan suunnittelulle. Vakuutukset Puolangan seurakunta tekee yhteistyötä Kainuun hankintarenkaan kilpailuttaman NOVUM vakuutusmeklaripalvelut -nimisen yrityksen kanssa. Seurakunnan vakuutukset ovat Vakuutusyhtiö Pohjolassa. Kiinteistöistä kirkkorakennuksen ja seurakuntakeskuksen omavastuuosuus on euroa ja muun omaisuuden omavastuuosuus on euroa. Pakollisten työntekijävakuutusten lisäksi seurakunnalla on vapaaehtoinen vastuuvakuutus, joka korvaa henkilövahinkoja seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa. Vuonna seurakunta maksoi vakuutusmaksuja palo- ja kiinteistövakuutuksista ,92 ( ,43 ja ,24). Suurimmat hankkeet Huosiusniemen jätekatos päätettiin rakentaa investointina kesällä. Kokonaiskustannukseksi hankkeelle tuli ,55. 3

6 1.2. Hallinto Kirkolliset vaalit Vuoden aikana ei ollut kirkollisia vaaleja Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuustoon kuuluu 15 vaaleilla valittua luottamushenkilöä, joista naisia on kahdeksan ja miehiä seitsemän. Vuonna 2010 valitun kirkkovaltuuston kokoonpano on vuosina : puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet Martti Köngäs, Martti Turunen Heikkinen Hannele, Heikkinen Matti, Holappa Anna-Liisa Juntunen Johanna, Karjalainen Anneli, Karvonen Maila Kemppainen Eeva-Stiina, Mikkonen Reijo, Moilanen Riitta Moilanen Ritva, Nuorala Juha, Taipale Helinä Tuomaala Risto varajäsenet Moilanen Mikko, Karhu Seppo, Loukko Leena, Kemppainen Eero, Hamunen Irja Toimialan toiminta-ajatus Kirkkovaltuusto käyttää seurakunnan ylintä päätäntävaltaa kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja muissa säännöksissä säädetyllä tavalla seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi. Toimintasuunnitelma ja tavoitteet Seurakunnan toimintatavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta. Hyväksytään vuosittain seuraavan vuoden toiminta ja talousarvio sekä kahden seuraavan vuoden toiminnan ja talouden suunnitelmat. Seurataan toimintatavoitteiden toteutumista. Koulutus Luottamushenkilöille järjestetään tarvittavaa, ajankohtaista koulutusta. 4

7 Kokoukset Kirkkovaltuusto kokoontuu kahdesta neljään kertaa vuodessa. Tarvittaessa järjestetään yhteisiä tilaisuuksia kirkkoneuvoston ja työntekijöiden kanssa. Talousarvion perustelut Kirkkovaltuuston jäsenille tilataan Kotimaa-lehti. Kirkkovaltuuston jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 20 kokoukselta. Puheenjohtajan palkkio on 50 % :lla korotettu. Matkakustannukset korvataan virkaehtosopimuksen matkakustannusten korvaussäännöstön mukaan. Toiminnan kuvaus Kirkkovaltuusto piti kolme kokousta ja käsitteli niissä mm. seuraavia asioita Asuntotonttien vuokrasopimusten uusiminen Seurakunnan ja hautainhoitorahaston vuoden 2012 tilinpäätöksen, tilintarkastus- ja toimintakertomuksen hyväksyminen Vastuuvapauden myöntäminen seurakunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille tilivelvollisille Veroprosentin vahvistaminen vuodelle 2014 Suolijärven hautausmaan osan ostaminen Hautapaikkojen hinnoista päättäminen Vuoden 2014 talousarvion ja toimintasuunnitelman hyväksyminen Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvostoon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja seitsemän jäsentä. Kirkkoneuvoston kokoonpano 2014 Varsinainen jäsen puheenjohtaja Henkilökoht. varajäsen Hannes Seppänen varapuheenj. Risto Tuomaala Mikko Moilanen 5

8 jäsenet Reijo Mikkonen Hannele Heikkinen Ritva Moilanen Anna-Liisa Holappa Juha Nuorala Matti Heikkinen Johanna Juntunen Terttu Kähkönen Anneli Karjalainen Marjatta Mikkonen Riitta Moilanen Tiiti Piipponen Leena Loukko Seppo Karhu Kokouksiin osallistuvat lisäksi valtuuston puheenjohtaja Martti Köngäs ja varapuheenjohtaja Martti Turunen. Sihteerinä on ollut Hannu Kokkonen. Toimialan toiminta-ajatus Kirkkoneuvosto johtaa seurakunnan toimintaa, hallintoa sekä talouden ja omaisuuden hoitoa kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja muissa säädöksissä säädetyllä tavalla käyttäen perusteena kirkkovaltuuston toiminta- ja taloussuunnitelmassa asettamia tavoitteita seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi. Toimintasuunnitelma ja tavoitteet Seurakunnan toiminnan kehittäminen ja suunnittelu Henkilöstön, kirkkoneuvoston ja valtuuston yhteistyötä lisätään. Henkilöstöä kutsutaan kuultavaksi kirkkoneuvoston kokouksiin tarvittaessa. Koulutus Kirkkoneuvoston jäsenille annetaan mahdollisuus osallistua hiippakunnalliseen ja valtakunnalliseen koulutukseen määrärahojen puitteissa. Kokoukset Kirkkoneuvosto kokoontuu tarvittaessa, noin 10 kertaa vuodessa. Kirkkoherra ja talouspäällikkö valmistelevat ja esittelevät oman alansa asiat kirkkoneuvostolle. Talousarvion perustelut Kirkkoneuvoston jäsenille tilataan Kotimaa-lehti. Kirkkoneuvoston jäsenille maksetaan kokouspalkkiota 20 kokoukselta. Puheenjohtajan palkkio on 50 %:lla korotettu. 6

9 Matkakustannukset korvataan virkaehtosopimuksen matkakustannusten korvaussäännöstön mukaan. Toiminnan kuvaus Kirkkoneuvosto piti kahdeksan kokousta, joissa se valmisteli asiat kirkkovaltuustolle sekä päätti mm. seuraavat asiat: Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen v 2012 käsittely Hautausmaiden katselmus Osa-aikaisen diakoniatyöntekijän valitseminen Toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelu Seurakunnassa on ollut seuraavat johtokunnat Diakoniatyön johtokunta Varsinaiset jäsenet Leena Juntunen pj. Jäsenet Mirja Turunen, Terttu Herukka, Ilmari Aho, Reijo Mikkonen, Pirkko Holappa (Suolijärvi, Hytti) Matti Heikkinen Varajäsenet Helinä Taipale, Hannele Heikkinen, Anna-Liisa Holappa Muut osallistujat Johanna Juntunen, kirkkoneuvoston edustaja sihteeri Helena Tolonen Lisäksi kokouksiin on osallistunut kirkkoherra Hannes Seppänen. Johtokunta piti 4 kokousta. Lähetystyön johtokunta Varsinaiset jäsenet Jäsenet Anna Lehmikangas pj. Aila Holappa, Reijo Mikkonen, Seppo Karhu, Kaarina Köngäs, Kyllikki Keränen, Eero Kemppainen Varajäsenet Pirkko Väisänen (Leipivaara), Irene Väisänen, Maila Karvonen Vapaaehtoisena lähetyssihteerinä on ollut Anneli Karjalainen, joka osallistui myös johtokunnan kokouksiin. Samoin kokouksiin on osallistunut kirkkoherra Hannes Seppänen. Johtokunta piti kaksi kokousta. 7

10 Lapsi- ja nuorisotyön vastuuryhmä Leena Loukko, Sami Haapalainen, työntekijät: Marjo Karhu, Tuula Kinnunen, Aikuistyön-musiikkityön vastuuryhmä Työntekijät, Leena Loukko, Helinä Taipale Kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastajat: Martti Turunen pj, Juha Nuorala ja Risto Tuomaala Tarkastajat suorittivat tarkastuksen kiinteistöissä. Siitä on annettu erillinen lausunto. Tarkastajat olivat oli mukana kiinteistöjen korjauksia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Tarkastajat vuosien hallinnon ja tilien tarkastusta varten: Hallinnon sisäinen tarkastus Kirkkoneuvoston asettamat tarkastajat Anneli Karjalainen ja Juha Nuorala. Tarkastuksessa pidettiin välivuosi. Tilintarkastus: Oy Audiator Ab:n tarkastaja osalta JHTT Simo Paakkola suoritti tilintarkastukset vuoden 2012 osalta. Vuoden tilintarkastuksia ovat jo alkuvuoden osalta tehneet em. Simo Paakkola yhdessä Anne Soikkelin kanssa Johtokuntien ja työalojen toiminta on esitetty tarkemmin kohdassa 1.5. Talousarvion toteutuminen 8

11 1.3. Henkilöstö Seurakuntatyön hyvän palvelun lähtökohtana on seurakunnan osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta. Ilman sitä ei seurakunnassa voi olla toimintaa. Tästä syystä on henkilökunnan jaksamista ja hyvinvointia pyritty edistämään ottaen huomioon ne taloudelliset resurssit ja valtuuston päätökset, joilla seurakunnan toimintaa on hoidettava Toiminnan kuluista palkkoja ja palkkiota on: 49,4 % 48,2 % 49,1 % Vuonna kaikki virat ja toimet olivat täytettyinä koko vuoden. Henkilöstön määrä kokoaikaisia virkasuhteisia kokoaikaisia työsuhteisia osa-aikaisia työsuhteisia määräaikaisia työsuhteisia Henkilötyövuosia Henkilötyövuodet saadaan laskemalla kokoaikaisen työaika + osa-aikaisen työaika = henkilötyövuosien määrä. Osa-aikaisten työaika muunnetaan ensin suhteelliseksi kokotyöajaksi. Puolangan seurakunnassa oli sijaiset ja kausityöntekijät mukaan lukien 13,5 henkilötyövuotta (HTV3) vuonna. Lisäksi seurakunnassa on vapaaehtoinen lähetyssihteeri ja vapaaehtoisia työntekijöitä tarvittaessa, esimerkiksi myyjäisten valmisteluissa ja kirkkokahvituksissa. Henkilöstön sukupuolijakauma miehiä/naisia kokoaikaisia virkasuhteisia 3/5 3/5 2/6 kokoaikaisia työsuhteisia -/1 -/1 -/1 osa-aikaisia työsuhteisia 1/- 1/- 1/- Yhteensä 4/6 4/6 3/7 9

12 Henkilöstön rakenne Henkilöstö jakaantui suhteessa henkilötyövuoteen eri työaloille seuraavasti: Seurakuntatyö Hallinto Hautausmaatyö Kiinteistö- ja kirkonpalvelu Henkilöstön ikä alle 30 vuotta vuotiaat vuotiaat vuotiat vuotiaat Keski-ikä Koko vakinaisen hlöstön keski-ikä Viranhaltijat Työsuhteiset Henkilöstökoulutus Koulutus lisää työntekijöiden motivaatiota ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto vähentää sairaus poissaoloja ja auttaa työssä jaksamiseen. Koulutuskustannukset Henkilökunta 1 907, , ,55 Luottamushenkilöt - 478,38 152,45 Koulutuskustannuksiin on laskettu kurssimaksut matkustuskustannuksineen. 10

13 Alati uudistuvat ohjeet ja määräykset sekä toimintatapojen ja muiden asetettujen vaatimusten mukainen osaaminen aiheuttaa lisäkoulutustarvetta, niinpä koulutusta onkin suunnattu työtapojen ja ammattitaidon ylläpitävään koulutukseen. Lisäksi työntekijöillä on ollut mahdollisuus osallistua oman työalansa neuvottelupäiville Koulutus palkoista ja palkkioista 0,6 % 0,6 % 1,3 % Kustannus / henkilötyövuosi 141,32 170,34 378,86 Työkyky ja terveys Sairauspoissaolojen lukumäärä kalenteripäivinä ilmoitetun keston mukaan: päivää päivää päivää yli 60 päivää Yhteensä sairaspäiviä Muita palkattomia vapaapäiviä Vuorotteluvapaat Vanhempainvapaat Muut palkattomat vapaat Seurakunnalla on lakisääteinen sopimus työterveydenhoidosta, joka sisältää terveystarkastukset ja niiden yhteydessä sovitut lääkärissäkäynnit. Työterveystarkastuksia on tehty työterveyssopimuksen mukaisesti ja lisäksi erityisen tarpeen vaatiessa Työterveyshuollon kustannukset mikä on henkilötyövuoteen suhteutettuna Seurakunnan henkilöstölleen järjestämä virkistystoiminta: 11

14 Työntekijöiden työkyvyn ja hyvinvoinnin säilyttämiseksi on seurakunta järjestänyt jokaviikkoisen vesiliikuntavuoron Mäntykodin allasosastolta. Vuoro on kerran viikossa maanantaisin työajan jälkeen. Kustannuksia henkilöstölle järjestetyistä virkistäytymisistä ja em. allasvuoroista aiheutui seurakunnalle: Palkkakustannuksilla tarkoitetaan säännöllistä palkkaa, lisä- ja ylityökorvauksia, muita lisäpalkkioita tai palkanlisiä sekä lomapalkkaa ja lomarahaa. Palkkakustannukset ovat olleet: t 348 t 314 t Henkilöstökustannuksilla tarkoitetaan palkkakustannuksia, joihin on lisätty sivukulut eli sosiaaliturvamaksut ja muut välilliset kustannukset, esim. eläke- ja vakuutusmaksut Henkilöstökustannukset 457 t 450 t 391 t Matkakustannukset Henkilökunta Luottamushenkilöt + muut

15 Työntekijät: Hannes Seppänen, kirkkoherra Maria Niinivaara, osa-aik. srk.pastori Leena Laurinkari, osa-aik. srk.pastori Helena Tolonen, diakoni Marjo Karhu, nuorisotyönohjaaja Elisa Ojala, kanttori virkavapaalla Tuula Kinnunen, lastenohjaaja Anna Maija Korkatti, toimistosihteeri Kari Tervonen, seurakuntamestari-hautausmaanhoitaja Voitto Karhu, hautausmaatyöntekijä Hannu Kokkonen, talouspäällikkö Sijaiset: Maarit Seppänen, kanttorin sijainen Leena Juntunen, kanttorin sijainen Helinä Taipale, kanttorin sijainen Timo Aittokallio, kanttorin sijainen Kyösti Juntunen, papin sijainen Leila Suorsa, toimistosihteerin sijainen Kesätyöntekijät: Reijo Heino, hautausmaatyö - Kari Tervosen ja Voitto Karhun lomittaja Raili Heikkinen, leiriemäntä Anni Leinonen, Latvan hautausmaa Heimo Kinnunen, Suolijärven hautausmaa Brita-Maria Korteniemi, Voipuan hautausmaa Panu Siira, opiskelija nurmikot ja siivoustyöt - Kesätyöseteli Janne Mähönen, opiskelija nurmikot ja siivoustyöt - Kesätyöseteli Petrus Korkatti, kirkonopas 13

16 1.4. Väkiluku Selvitys väestössä tapahtuneissa muutoksista kertomusvuonna Lisäys: Syntyneitä (= kastettuja) Seurakuntaan muuttaneita Kirkkoon liittyneitä Yhteensä Vähennys: Kuolleita Seurakunnasta muuttaneita Kirkosta eronneita Yhteensä Seurakunnan väkiluku Ulkomailla asuvat Seurakunnan jäsenmäärä

17 1.5. Talousarvion toteutuminen Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi Vuodelle tehdyn talousarvion toteutuminen Kirkkoneuvoston kokouksessaan tekemän ja Kirkkovaltuuston käsittelemän ja hyväksymän Puolangan seurakunnan Talous- ja toimintasuunnitelman vuosille mukainen alijäämä alitettiin. Lopulliseksi alijäämäksi tuli ,03. Seuraava taulukko on talousarvio raportoinnista, jossa tulot ovat miinus-merkkisiä ja kulut ilman etumerkkiä. Puolangan seurakunta TP edellinen vuosi 2012 TA kuluva TA toteuma Yli-ali T-% Toimintatuotot , , , ,87 63,78 Toimintakulut , , , ,75 84,20 TOIMINTAKATE , , , ,88 92,19 Verotulot , , , ,81 94,25 Verotuskulut , , , ,83 146,99 Keskusrahastomaksut , , , ,62 119,41 Toimita-avustukset , , , ,00 406,73 Rahoitustuotot- ja kulut , , , ,86 178,22 VUOSIKATE , , , ,48 37,73 Poistot ja arvonalentumiset , , ,50-586,50 102,87 Suunnitelman mukaiset poistot , , ,50-586,50 102,87 Satunnaiset tuotot ja kulut -280,47-500, , ,01 Erilliskirjanpitona hoidetut rahastot - 416,60 Tuotot , , ,53 0,00 Kulut 9 620, , ,40 0,00 Siirrot rahastosta/rahastoon 202, , ,13 0,00 TILIKAUDEN TULOS , , , ,97 59,86 Poistoerojen lisäys (-) tai vähennys (+) , , ,00-250,00 86,67 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,97 59,13 Taloushallinto Toimialan toiminta-ajatus Taloushallinto tuottaa seurakunnan talous- ja henkilöstöpalvelut ja antaa niihin liittyvää tietoa luottamushenkilöille, johdolle, henkilöstölle ja seurakuntalaisille sekä hoitaa kiinteistöpalveluiden työnjohdon, kiinteistöasioista metsä- ja tonttiasiat sekä osan hautausmaahallintoon liittyvistä 15

18 asioista. Taloustoimisto vastaa myös hautainhoitorahastoon liittyvistä asioista. Talouspäällikkö on palkka-asiamies ja työsuojelupäällikkö. Toimintasuunnitelma ja tavoitteet Opastetaan työntekijöitä laskentatoimen käytännön kysymyksissä. Kehitetään sisäistä laskentaa, valvontaa ja raportointia Kirkkohallituksen vaatimien kirjanpito-ohjeiden muutosten toteuttaminen ja informointi Toiminnan kuvaus Vuosi on jatkettu edellisen vuoden loppupuolella alkanutta yhteistyötä KiPan henkilöstön kanssa yhteistyön rajapintoja sekä rutiineja kehittäen. Myös uudet ohjelmistot Sap, Populus ja HP ovat hioutuneet käyttäjäystävällisimmiksi pitempiaikaisen käytännön työn myötä. Työkokeilussa oleva henkilö suoritti arkiston järjestämistä. Suuri määrä tarpeetonta materiaalia hävitettiin ja säilytettävää järjesteltiin. Arvio tavoitteiden toteutumisesta Työntekijöiden opastuksessa KiPa ohjelmistoihin on onnistuttu suhteellisen hyvin. Päivittäisten rutiinien; ostolaskujen sähköinen käsittely, laskutus ja matka- ja kululaskujen tekeminen sähköisesti ovat sujuneet hyvin. Sisäistä laskentaa on muutettu jonkin verran vuoden aikana. Aiemmat Sielunhoidon ja Aikuistyön työalat on yhdistetty Yleiseen seurakuntatyöhön. Aiemmat Varhaisnuorisotyön ja Nuorisotyön työalat on yhdistetty Kasvatustyön toimialaksi Kirjanpidon ja raportoinnin osalta tavoitteet ovat toteutuneet vuonna suhteellisen hyvin. Kirkonkirjojen ylläpito Toimialan toiminta-ajatus Seurakunnan on pidettävä yllä kirkonkirjoja. Nykyisin virallisena väestörekisterinä on valtion maistraatti. Seurakunta huolehtii jäsentensä tietojen ilmoittamisesta maistraattiin. Kirkkoherranvirastossa pidetään kirjaa seurakunnan jäsenten kirkollisista toimituksista, syntyneistä, kastetuista, avioliitoista, muutoista ym. Rekisterien perusteella annetaan virkatodistuksia ja sukuselvityksiä. 16

19 Toimintasuunnitelma ja tavoitteet Koko kirkon yhteinen Kirjuri-hanke käynnistyi vuonna Se mahdollistaa tulevaisuudessa laajemman seurakuntien yhteistyön jäsenkirjanpidossa. Seurakunnan vanhat kirkonkirjat ja perhelehdet digitoitiin. Tämän jälkeen ne ovat nähtävillä tietokoneelta. Niiden tarkastustyötä voidaan joutua jatkamaan myös vuonna. Kun digitointi on suoritettu, joitakin vanhoja kirkonkirjoja toimitetaan maakunta-arkistoon säilytettäväksi. Toiminnan kuvaus Digitoitujen kirkonkirjojen tarkastustyötä jatkettiin. Työ eteni hyvin, mutta jäi vielä kesken, koska kaikkea materiaalia ei saatu tarkastettavaksi. Määrä-aikainen, ylimääräinen toimistotyöntekijä suoritti tarkastustyötä. Edellisenä vuonna oli otettu käyttöön koko kirkon yhteinen Kirjuri-järjestelmä. Siirtymävaihe aiheutti edelleen paljon haasteita työn tekemiseen. Arvio tavoitteiden toteutumisesta Muutoksista on selvitty hyvin. Kirkkoherranvirasto Toimialan toiminta-ajatus Kirkkoherranvirastossa hoidetaan kaikkia työaloja palvelevia toimistotehtäviä. Toimintasuunnitelma ja tavoitteet Kirkkoherranvirasto on auki arkisin klo Seurakunnan toiminnasta tiedotetaan lehdissä, kotisivuilla ja ilmoitustauluilla. Hoidetaan sisäistä tiedottamista pitämällä yllä ajanvarauskirjaa ja välittämällä puheluita. Kirkkoherranvirastoon kuuluu seurakunnan arkiston hoito. Seurakunnan arkiston järjestämistä jatketaan. Kotisivut pidetään ajan tasalla. Toiminnan kuvaus Olennaisia muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna ei kirkkoherranvirastossa eikä sen työtehtävissä ole vuoden aikana tapahtunut. Työkokeilussa oleva henkilö suoritti arkiston järjestämistä. Suuri määrä tarpeetonta materiaalia hävitettiin ja säilytettävää järjesteltiin. 17

20 Kirkkoherranviraston töistä huolehti toimistosihteeri ja hänen sijaisensa. Arvio tavoitteiden toteutumisesta Tavoitteet saavutettiin kohtalaisen hyvin. Yleinen seurakuntatyö Kustannuspaikan toiminta-ajatus Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. (KL 1. Luku 2 ) Toimintasuunnitelma ja tavoitteet Sivukylillä pidetään seuroja ja kinkereitä. Vuoden aikana pidetään pieni rukoushetki sunnuntai-iltaisin srk-keskuksessa. Kaksi kertaa vuodessa pidetään naisten iltakahvit. Järjestetään Raamattu- ja lähetyspäivät keväällä ja syksyllä yhdessä Kainuun Kansanlähetyksen kanssa. Siionin virsi seuroja pidetään Herättäjäyhdistyksen kanssa. Järjestetään aikuisille suunnattu luentosarja/srk-koulu. Toteutetaan retki vuoden aikana sovittavaan kohteeseen tai tapahtumaan (Kirkkopäivät Kuopiossa ) Julkisen ja kaikille avoimen julistuksen lisäksi seurakunta tarjoaa mahdollisuuden yksityiseen sielunhoitoon: Ripittäytymiseen, yksityiseen ehtoollisenviettoon ja sielunhoidolliseen keskusteluun. Toiminnan kuvaus Toiminta sivukylien kinkeripiireissä hiljeni entisestään. Kinkeri- tai seurapaikkoja ei enää löydy joka kylältä. Seuroja järjestettiin kuitenkin 67 kertaa, joissa osallistujia yhteensä Muu toiminta jatkui kutakuinkin entisellään. Kirkkopäiville ei tullut tarpeeksi lähtijöitä, joten retki peruttiin. Naisten iltakahvit toteutettiin kahdesti, osallistujia noin 100 kummassakin. Miesten adventtitapahtumaan osallistuttiin. Raamattupiiri kokoontui srk-keskuksessa ja Kesärannassa. Erilaisia hartaushetkiä ja vierailuja laitoksissa pidettiin 94 kertaa. Arvio tavoitteiden toteutumisesta Tavoitteet saavutettiin hyvin. 18

21 Jumalanpalveluselämä Kustannuspaikan toiminta-ajatus Kirkkojärjestyksen mukaan jumalanpalvelus pidetään seurakunnan kirkossa sunnuntaisin ja kirkollisina juhlapäivinä. Toimintasuunnitelma ja tavoitteet Kirkon jumalanpalvelusten lisäksi pidetään jumalanpalvelus noin kaksi kertaa vuodessa Joukokylässä ja Paljakassa. Koululaisille pidetään koululaisjumalanpalvelukset keväällä, syksyllä ja joulun aikaan. Seurakunta on mukana jumalanpalveluksen kehittämishankkeessa, jonka Kirkkohallitus järjestää. Uusien liturgisten vaatteiden suunnittelu aloitetaan. Toiminnan kuvaus Jumalanpalvelukset pidettiin kuten ennenkin. Kirkon lisäksi jumalanpalveluksia pidettiin kaksi kertaa Joukokylässä ja Paljakassa. Jumalanpalvelusten osallistujamäärä pysyi entisellään. Tilastotietoa Jumalanpalveluksia / osallistujia 71/ / / /5244 Muita jumalanpalveluksia 11/1522 6/868 6/955 6/942 Väkilukuun suhteutettu keskimääräinen osallistujamäärä: 2,4% 2,4% 2,8% 2,5% Merkittävät poikkeamat talousarvioon Ei merkittäviä poikkeamia. Hautaan siunaaminen Kustannuspaikan toiminta-ajatus Hautaan siunaamisen toimittaa pappi kirkossa, siunauskappelissa, haudalla tai vainajan kotona sen mukaan kuin asianosaiset siitä papin kanssa sopivat. (KJ 2. Luku 22 ) 19

22 Toimintasuunnitelma ja tavoitteet Hautaan siunaaminen on Puolangalla kaikkein tavallisin pyhä toimitus. Niissä tavataan paljon seurakuntalaisia. Toimituskeskustelut hoidetaan huolellisesti ja itse toimitus hienotunteisesti. Tilastotietoa Hautaan siunattiin/ osallistujia 68/ / / /1853 Muut kirkolliset toimitukset Seurakunnan jäsen kohtaa seurakuntansa eri elämäntilanteihin kuuluvissa pyhissä toimituksissa. Niissä evankeliumi tulee keskelle elämää. Ne välittävät Jumalan siunauksen. Näitä ovat: Kaste Avioliittoon vihkiminen Konfirmaatio Kirkkoon liittyminen Kodin siunaaminen Toimintasuunnitelma ja tavoitteet Seurakunta toimittaa pyhiä toimituksia pyydettäessä. Tilastotietoa Toimituksia/tilaisuuksissa läsnä Kastettiin 20/360 19/323 29/522 26/494 Avioliittoon vihittiin 3/131 8/427 2/38 12/558 Konfirmoitiin Musiikkityö Kustannuspaikan toiminta-ajatus Musiikkityön tehtävä on vastata musiikista seurakunnan jumalanpalveluksissa, kirkon pyhissä toimituksissa ja muissa tilaisuuksissa. Musiikkityöhön kuuluu kaikki ikäryhmät kattava musiikkikasvatus seurakunnassa. 20

23 Toimintasuunnitelma ja tavoitteet Kirkkokuoro harjoittelee ja osallistuu jumalanpalveluksiin. Jumalanpalveluksissa voi urkumusiikin lisäksi olla soitinryhmiä, laulajia tai lauluryhmiä. Virsikasvatusta annetaan eri-ikäisille ja eri muodoissa kouluissa, virsipiireissä ja seuroissa ym. Kanttori osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan seuroihin, kinkereille, laitosvierailuihin ja muihin seurakunnan tilaisuuksiin ja juhliin. Rippikouluissa huolehditaan nuorten musiikkiopetuksesta. Kutsutaan mahdollisuuksien mukaan vierailevia musiikin tekijöitä Osallistutaan Kainuun Kirkkomusiikkipiirin toimintaan. Ylläpidetään yhteistyötä naapuriseurakuntien kanssa. Pyritään saamaan sijainen kanttorin virkavapauden ajaksi. Toiminnan kuvaus Kanttori Elisa Ojala oli virkavapaalla koko vuoden. Tehtäviä ovat hoitaneet sijaiset. Pysyvää sijaista ei saatu. Nuorisotyönohjaaja on oman työnsä lisäksi osallistunut erilaisiin soittoihin ja lauluprojekteihin. Kirkkokuoro kokoontui säännöllisesti ja osallistui jumalanpalveluksiin 10 kertaa. Musiikkitilaisuuksia pidettiin yhteensä 13 tilaisuutta ja niissä oli yhteensä 1740 osallistujaa. Useita konsertteja kirkkoon saatiin ilman, että seurakunta joutui maksamaan esiintyjille palkkioita. Arvio tavoitteiden toteutumisesta Suunnitellut asiat on toteutettu melko hyvin. Vakituisen kanttorin puuttuminen rajoitti toimintaa. Toiminta oli kuitenkin melko monipuolista. Varhaiskasvatus Kustannuspaikan toiminta-ajatus Varhaiskasvatuksen (1-6 v)tehtävänä on edistää lasten ja heidän perheidensä kristilliseen uskoon perustuvaa elämää, kasvatusta ja opetusta. Varhaiskasvatus haluaa olla vanhempien mukana jakamassa kasvatusvastuuta ja huolenpitoa seurakuntamme alueella. 21

24 Toimintasuunnitelma ja tavoitteet Perhekerho kokoontuu perjantaisin klo Perhekerho on seurakunnan perhetyötä. Siinä kootaan pienten lasten vanhempia lapsineen yhteen. Perhekerhon tavoitteena on saada seurakunnan toiminta tutuksi nuorille perheille ja tukea heitä kasvatustyössä. Päiväkerhossa pyritään tavoittamaan mahdollisimman laajasti kunnan alueella asuvat alle kouluikäiset lapset ja heidän perheensä. Kerhoihin kutsutaan henkilökohtaisella kirjeellä. Päiväkerhot alkavat syyskuussa ja jatkuvat toukokuun loppuun. Kerhoja pidetään 3, 4 ja 5- vuotiaille.(4 ja 5-vuotiaille kahtena päivänä viikossa, muille kerran viikossa.) Kerhoa pidetään myös Väyrylässä. Seurakunta järjestää perhekirkkoja. 1-vuotiaille lähetetään seurakunnan tervehdys. Seurakunta pitää yhteyttä esikouluun, koteihin ja kunnan perhetyöhön. Kesällä pidetään leiripäivät alle kouluikäisille. Toiminnan kuvaus Päiväkerhoja on pidetty seurakuntakeskuksessa sekä kevätkaudella Väyrylän koululla.kerhoihin on kutsuttu syksyllä henkilökohtaisella kirjeellä. Kerhot alkoivat viikolla kolme ja päättyivät keväällä viikolla 20. Syksyn kerhot alkoivat viikolla 36 ja päättyivät viikolla 50. Ohjaajina päiväkerhoissa ovat toimineet lastenohjaaja Tuula Kinnunen. Marjo Karhu on ollut mukana isommissa lapsiryhmissä. Syyskaudella lasten määrä on ollut suurempi kuin keväällä. Perhekerho on kerännyt osallistujia runsaasti ja näin ollen on vakiinnuttanut paikkansa seurakunnan lapsityössä. Päiväkerhotyöntekijä osallistuu edellä mainittujen lisäksi varhaisnuorisotyöhön sekä kesäaikana on mukana rippikoulutyössä. Myös vierailut perhetuvalla ovat kuuluneet työhön. Lasten ja perheiden jumalanpalvelukset: 1.4 Lasten tapahtuma, jonka yhteydessä pienimuotoinen hartaus kirkossa.(105 osallistujaa.) 29.5 Lasten kevätkirkko 13.8 Kouluun lähtevien siunaaminen koulutielle koululaisjumalanpalveluksessa. Joulukirkko. Syksyn aikana pidettiin kolme musiikkihartautta kirkossa. 22

25 Vierailut, leirit ja juhlat: 7.4 Taapero-ilta seurakuntatalolla ( 7 lasta sekä 8 aikuista) 11.6 alle kouluikäisten leiri seurakuntatalolla ( 9 lasta) 12.6 alle kouluikäisten leiri seurakuntatalolla ( 9 lasta) Yksivuotiaille lähetettiin seurakunnan syntymäpäivätervehdys Arvio tavoitteiden toteutumisesta Toiminta lapsityössä on ollut vuoden aikana vakiintunutta ja melko monipuolista sekä tavoittanut hyvin lapsiperheitä seurakunnan yhteyteen. Perhekerho pidetään seurakuntakeskuksessa ja on tavoittanut edellisvuoden tapaan runsaan kävijämäärän. Päivähoidon väelle järjestettiin syksyllä musiikkihartauksia kirkossa kolme kertaa. Ne ovat tavoittaneet lapsiryhmiä sekä muitakin seurakuntalaisia mukavasti. Työntekijäresurssit huomioon ottaen, toimintaa ollut runsaasti. Ljudmila Kähkönen sekä Pirjo Tervonen ovat suorittamassa lastenohjaajan tutkintoa Kajaanin ammattiopistossa ja näin ollen ovat olleet mukana harjoittelujaksoillaan. Merkittävät poikkeamat talousarvioon Ei merkittäviä poikkeamia talousarvioon. Kasvatus Kustannuspaikan toiminta-ajatus Kasvatustyössä (7-18 v) toiminnan tarkoitus on tukea nuoren kasvua ja vahvistaa kristityn identiteettiä. Nuorisotyö pyrkii siihen, että nuori voisi löytää kristillisen uskon pohjalta nousevia vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät nuoren omaan elämään ja sen todellisuuden kohtaamiseen. Oman paikan löytyminen seurakunnan yhteydessä on yksi nuorisotyön tavoitteista. Toimintasuunnitelma ja tavoitteet Vuoden erityisenä tavoitteena Puolangan seurakunnassa on tehdä seurakunta tutuksi ja turvalliseksi paikaksi kerhotyön kautta. Srk-keskuksessa pidetään puuhis- kerho maanantaisin ja keskiviikkoisin. Väyrylän kerho maanantaisin. Kerhotyöhön koulutetaan uusia kerhonohjaajia. Leiripäiviä pidetään kesäkuussa. 23

26 Varhaisnuorten yöleiri kesä-heinäkuussa yhdessä kunnan nuorisotoimen kanssa. Päivänavauksia pidetään ala-asteella joka toinen viikko. Kymppisynttäriretki/tapahtuma järjestetään syksyisin. Koululaisjumalanpalvelukset pidetään jouluna, keväällä ja syksyllä. 2- luokkalaisten retki toukokuussa järjestetään yhteistyössä kunnan kanssa. Nuorteniltoja pidetään talvikaudella viikoittain keskiviikkoisin. Päivänavauksia pidetään ylä-asteella ja lukiolla perjantaisin. Retki johonkin lähiseudun rovastikunnalliseen tapahtumaan. Musiikkiprojekti nuorten kanssa pääsiäiseksi tai toukokuulle. Konsertti rippikoulun aloitukseen Katupäivystystyötä käynnistetään syksyn aikana yhteistyössä kunnan nuorisotoimen kanssa. Järjestetään Pieni Suuri seikkailu bändin vierailu syksyllä. Toiminnan kuvaus Päivänavauksia pidettiin alakoululla joka toinen viikko (18 kertaa) Väyrylän koulun kerho toteutettiin kouluaikana (5 poikaa ja 7 tyttöä) Puuhis-kerho kokoontui maanantaisin ja keskiviikkoisin seurakuntatalolla. Mukana oli 31 varhaisnuorta. Kesäkerho järjestettiin Monitoimitalolla yhteistyössä kunnan nuorisotyön, MLL:n sekä 4 H:n kanssa. Osallistujina oli 18 lasta. 10-synttärit yhdessä Hyrynsalmen seurakunnan kanssa juhlittiin ( 22 puolankalaista lasta,( ikäluokka 25) ) Koululaisjumalanpalveluksia pidettiin 2 (kevät ja syksy). Varhaisnuorten leiri järjestettiin Suolijärvellä Tuulentuvassa Mukana 20 lasta. II luokan luokkaretki suuntautui Ouluun. Vierailukohteena Tietomaa sekä Utajärven kirkko..( 22 lasta ) Nuorteniltoja on pidetty 13 kertaa seurakuntakeskuksessa./ osallistuja 186. Päivänavaukset yläasteella/ lukiossa 20 kertaa perjantaisin. Ryhmänohjaajakoulutus kokoontui n 1x/kk syyskuusta maaliskuuhun. Syksyn koulutus aloitettiin lokakuun alussa. Isoskoulutettavien yhteismäärä oli 21nuorta. Lankafest goes to Christmas- kirkossa 7.12 keräsi 450 osallistujaa 24

27 Arvio toiminnan toteutumisesta Ottaen huomioon Puolangan kunnassa järjestettävien kerhojen määrän, seurakunnan puuhiskerho on vetänyt mukavasti varhaisnuoria mukaan. Väyrylän varhaisnuorten kerho pidetään kouluaikana, joten kävijämäärä on vakio. Kymppisynttärit on ollut kestosuosikki vuosien ajan ja retkille osallistui hyvin lapsia. Varhaisnuorten leirille saatiin osallistujia pitkästä aikaa. Luultavasti puuhiskerhon suosio näkyy tässä. Kerhonohjaajakoulutukset ovat olleet viime vuosina niin kaukana Kainuusta, joten retkiä niihin ei ole järjestetty. Järjestettyihin toimintoihin on riittänyt osallistujia. Nuoret ovat osanneet tulla mukaan luontevasti toimintaan. Suuria muutoksia ei tapahtunut. Kunnan nuorisotoimen kanssa yhteistyö on ollut joustavaa ja sitä kehitetään edelleen. Vapaaehtoisia nuorten kanssa toimivia aikuisia kaivataan työhön mukaan. Srk on osallistunut myös kaksi kertaa nuorten shoppailureissuihin Ouluun yhteistyössä kunnan kanssa. Mukana on ollut molemmilla kerroilla linja-autollinen nuoria. Yhteistyö on ollut lähinnä työntekijäapua. Katupäivystys ryhmää ei yrityksistä huolimatta saatu kokoon. Merkittävät poikkeamat talousarvioon Ei merkittäviä poikkeamia talousarvioon. Rippikoulu Kustannuspaikan toiminta-ajatus Rippikoulu on seurakunnan järjestämää kasteopetusta. Rippikoulussa pyritään siihen, että nuori voisi löytää omaan elämäänsä rakennusaineksia sen kristillisen uskon pohjalta, johon hänet on kastettu. Toimintasuunnitelma ja tavoitteet Rippikoulua koostuu seuraavista osiosta: Rippikoulun aloitus marraskuun alussa Seurakuntaan tutustuminen, joulunajan tapahtuma Yhteisvastuu-tapahtuma, sekä erilliset konserttitapahtumat tms. päiväkoulupäivä 27.1 ja viikonloppuleiri , kesäleiri Auhon Lomarannassa, konfirmaatio

28 Rippikouluun otetaan isoskoulutuksen käyneitä nuoria ryhmänohjaajiksi. Vuonna pidettävä rippikouluikäluokka on suuruudeltaan 26. Kaikki nuoret käyvät rippikoulun samassa ryhmässä. Rippikouluun tehdään turvallisuussuunnitelma sekä kartoitetaan työntekijämäärä turvallisuusmääräysten mukaisesti. Toiminnan kuvaus Isosen tehtävään koulutettiin konfirmoituja nuoria leiriavustajiksi Isoskoulutus muodostaa tärkeän osan nuorisotyötä niiden kohdalla, jotka ovat jo käyneet rippikoulun. Yksi rippikoululeiri pidettiin kesäkuussa, johon liittyen erillisiä opiskelupäiviä talven aikana. Rippikoulusta pyrittiin luomaan nuoren elämässä mieleenpainuva kokemus pidettiin viikonloppuleiri Taivalkoskella Rippikoululaiset keräsivät YV-keräykstä kirkonkylän alueella, pidettiin diakoniaoppitunnit sekä Iltajumalanpalvelus toteutettiin leirijakso Auholla. Konfirmaatio oli Rippikoululaisten yhteismäärä oli 25. Leirillä olivat kokoaikaisesti mukana nuorisotyönohjaaja Marjo Karhu, pastori Maria Niinivaara sekä diakoniaharjoittelija Marikka Luukkonen. Hannes Seppänen ja Tuula Kinnunen olivat osittain mukana. Isosina toimivat seuraavat nuoret: Eetu Hartikainen, Valeri Rytkönen, Antti Ryynänen, Neea-Veera Mäkäräinen, Susanna Kähkönen, Katri Heikkinen, Julia Hiltunen, Sani Hyyryläinen, Marjut Väyrynen, Merja Holappa. Puolangan Martat korjasivat talkootöinä rippikoululaisten alboja. Diakoniatyö Toiminta-ajatus Diakoniatyö on yksilöiden, perheiden ja ryhmien henkistä, hengellistä ja aineellista auttamista työntekijöiden ja vapaaehtoisten voimin. 26

29 Diakoniatyön tavoitteena on: Yksityisten ihmisten ja perheiden hädän lievittäminen ja myötäeläminen ilossa ja surussa. Tarjota seurakuntalaisille mahdollisuus yhdessäoloon, yhdessä tekemiseen ja virkistäytymiseen ja näin ennalta ehkäistä syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Tarjota mahdollisuus elää uskoa todeksi auttaen lähimmäistä lähellä ja kaukana Varainhankinta YV -keräykseen. Lisätä tietoisuutta siitä, että diakoniatyö on jokaisen seurakunnan jäsenen asia. Seurakuntalaisten hengellisen elämän tukeminen. Kaiken toiminnan pohjana on kristillinen ihmiskäsitys. Toimintasuunnitelma ja asetetut tavoitteet Tavoitteisiin pyritään järjestämällä seuraava toimintaa: Työntekijöiden ja vapaaehtoisten tekemä kotikäyntityö sekä asiakastyö vastaanotolla. Taloudellinen avustustyö, neuvonta ja ohjaus sekä EU-elintarvikejakelu vuosittain Ryhmätoiminta: ystäväkerhot kirkolla, Kotilassa ja Joukokylässä. Omaishoitajaryhmä yhdessä Puolangan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Ystävänkahvilatoiminta. Sururyhmä tarvittaessa. Vanhemman väen joulujuhla yhdessä veteraanien kanssa. Työseura-toiminta Osallistuminen rovastikunnalliseen toimintaan: näkövammaisten alueellinen leiripäivä ja joulujuhla, omaishoitajien kirkkopyhä, syöpäpotilaiden yhteyspäivä. Taloudellinen avustaminen. Leiripäivä vanhemmalle väelle kesällä. Retket: retki vapaaehtoistyössä mukana oleville, ystäväkerhojen kevätretki, seurakuntaretki, perheretki yhdessä lapsi- ja nuorisotyön kanssa. Yhteistyö eri yhdistysten ja tahojen kanssa: osallistuminen Vammaisyhdistyksen toimintaan, näkövammaisten toimintaan, yhteistyö MIETE ry:n kanssa, työttömien yhdistyksen kanssa( jouluaterian järjestäminen työttömille vuosittain) Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveystoimen, työntekijöiden kanssa. Yhteistyö velkaneuvojien kanssa. Laitoshartaudet. Vierailut pyydettäessä kouluissa ja rippikoulussa. Palvelevan puhelimen toiminta, kehitysvammaistyö ja perheasiainneuvottelukeskuksen tekemä työ. 27

30 Toiminnan kuvaus Toiminta on ollut pääsääntöisesti suunnitelman mukaista. Seurakuntalaisia on kohdattu yksityisesti, perheinä ja ryhmätoiminnassa. Työmuotoina kotikäyntityö ja työ vastaanotolla sekä ryhmissä. Diakonian asiakkaista suurin osa on yksin asuvia työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeellä olevia ihmisiä. Seurakuntalaisia pyritään muistamaan merkkipäivinä ( 80v.;85v:90v; 91v jne.) mikäli he haluavat seurakunnan työntekijän tekevän kotikäynnin kotiinsa. Heille lähetetään kirje seurakunnasta ennen ko. merkkipäivää. 70v. täyttäville seurakunta järjestää vuosittain yhteisen juhlan. Diakonian vastaanotolla käyvien pääasiallinen käynnin syy on taloudellisen avun pyytäminen. Taloudellista apua on annettu v. aikana 140 kertaa, yhteensä n Lisäksi EUelintarvikkeita on annettu 136 pakettia. Jako on tapahtunut diakoniatoimistossa. Jokaisen paketin hakijan kanssa on pyritty keskustelemaan sen hetkisestä perheen tilanteesta. Lisäksi diakoniaavustuksia on haettu ja saatu yksityisiin perheisiin rovastikunnan diakoniatoimikunnalta, Kirkon diakoniarahastolta. Kerhotoimintaa, joka on eräänlaista vertaistukitoimintaa on järjestetty seuraavasti: ystäväkerhot kirkolla, Joukokylässä ja Kotilan kylällä Paljakka-talossa. Porinaryhmä kokoontuu Metsätyömieskodilla. Omaishoitajien ryhmä on kokoontunut muutaman kerran vuoden aikana. Yhteistyötä on tehty usean yhdistyksen kanssa. mm. työttömien yhdistyksen, Vammaisyhdistyksen, Mieteyhdistyksen ja Kainuun näkövammaisten kanssa. ( kerhotoimintaa 1 x kuukaudessa seurakuntasalissa. Kajaanin rovastikunnan diakoniatyön järjestämiin tapahtumiin on osallistuttu ahkerasti Puolangalta. Näkövammaisten leiripäivä pidettiin Puolangalla kesäkuussa ja joulujuhla joulukuussa Ämmänsaaressa.. Omaishoitajien kirkkopyhään Ämmänsaaressa syyskuussa osallistui 6 omaishoitajaa Puolangalta. Rovastikunnallista syöpäpotilaiden yhteyspäivää vietettiin toukokuussa Puolangalla. Mukana päivässä oli 120 henkilöä. Omassa seurakunnassa järjestetty leiripäivä vanhemmalle väelle Askanmäessä kesäkuussa mukana 42 leiriläistä sekä joulujuhla yhdessä veteraanien kanssa, mukana n. 110 henkeä. Retkiä tehtiin vuoden aikana mm. vapaaehtoistyössä olevien retki Paljakkaan Heikkisen lomakylään toukokuussa. Omaishoitajien kesäretkeä ei tehty eikä nuorisotyön kanssa suunnitteilla ollutta perheretkeä. Isompaa seurakuntaretkeä ei tänä vuonna järjestetty, sen sijaan oli kaksi yhden päivän retkeä. Kesäkuussa tehtiin kirkkokierrosretki Oulunjärven ympäri ja elokuussa tehtiin retki Oulun hiippakunnan lähetysjuhlille Taivalkoskelle. 28

31 Hartaustilaisuuksia on pidetty työntekijöiden ja vapaaehtoisvoimin palvelukodeissa ja laitoksissa. Ystävänkahvila-toiminta on jatkunut seurakuntakeskuksessa maanantaisin. Käytännön asiat hoitavat vapaaehtoiset (aina kaksi henkilöä kerrallaan) ja hartauksia ovat pitäneet työntekijät vuorollaan. Ystävän kahvila on kokoontunut v. aikana 27 kertaa mukana n henkeä. Tulot kahvista ja arpajaisista menevät syksyllä lähetystyölle ja keväällä yhteisvastuukeräykseen. Yhteisvastuukeräyksen nettotuotto oli v ,07 euroa ja sijoitus valtakunnan tilastossa oli 3. sija. Uutena toimintana seurakunnassa aloiteltiin v. ns. ystäväpalvelutoimintaa. Tammikuussa järjestettiin siihen liittyvä koulutustapahtuma. Kiinnostus asiaan on ollut aika vähäistä. Muutamia ystäväpareja on alkanut toimia. Toimintaa pyritään pitämään yllä ja kehittelemään jatkossa. Diakoniatyön johtokunta piti vuoden aikana neljä kokousta. Seurakunnassa on yksi diakonian virka. Sosionomi-diakoniharjoittelija Marikka Luukkonen oli työharjoittelussa diakoniatyössä 10 viikkoa. Merkittävät poikkeamat Vuodelle asetetut budjettitavoitteet toteutuivat hyvin. Arvio tavoitteiden toteutumisesta Tavoitteet saavutettiin hyvin. Toiminta oli monipuolista. Lähetystyö Toiminta-ajatus: Lähetystyö perustuu Jeesuksen antamaan lähetyskäskyyn ja lupaukseen hänen läsnäolostaan joka päivä. Lähetys on sisäänrakennettu kaikkeen seurakunnan toimintaan. Toimintasuunnitelma ja tavoitteet: Lähetystyön tunteminen ja tukeminen pyritään saamaan koko seurakunnan asiaksi. Jatketaan säännöllisesti seurakunnan perinteisiä toimintamuotoja joita ovat: kirkkokolehdit, seurat, lähetysjuhlat ja -ateriat myyjäisineen, arpajaiset, pilkkikilpailut sekä tukirengastoiminta. 29

32 Lähetystyö toteutetaan ja tuki kanavoidaan kirkon lähetysjärjestöjen kautta omia nimikkolähettejä tukien. Heihin pidetään yhteyttä, heidän tilannettaan seurataan ja heidän puolestaan rukoillaan. Nimikkolähetteinä ovat Oskari ja Anna-Riitta Holmström Tansaniassa maasaityössä ja Mirjami Uusitalo raamatunkäännöstyössä Etiopiassa. Vienan Karjalan työtä tuetaan edelleen. Seurakunnalla on nimikkosopimus radiolähetystyön tukemisesta Intiassa ja kummisopimus namibialaisen päiväkodin tukemisesta Kannatusmaksut budjettivaroista jakaantuvat seuraavasti: Suomen Lähetysseura Suomen Ev. Lut. Kansanlähetys Suomen Pipliaseura 500 Sanansaattajien radiolähetystyö 500 Vienan Karjalan työ Nimikkosopimuksin sitoudutaan tukemaan: SLS: Nimikkolähetit (Holmströmit) (budjetista 1.400, loput vap.eht.) SEKL: Nimikkolähetti (Mirjami Uusitalo) (1.400 budjetista, loput vap.eht.) Sanansaattajien radiotyö Intia Kutch 850 (500 budjetista, loput vap.eht) Kummikohteet 300 (budjetista) Summat koostuvat yllä olevista avustuksista ja vapaaehtoisesti koottavista varoista, joita arvioidaan vuonna kertyvän Jos vapaaehtoisesti kerätään enemmän kuin sopimukset velvoittavat, se jaetaan tasan Lähetysseuran, Kansanlähetyksen, Sanansaattajien ja Vienan Karjalan työn kesken. Toiminnan kuvaus Erilaisia lähetystilaisuuksia pidettiin 13 tilaisuutta, joissa oli osallistujia yhteensä n. 662 henkeä. Vapaaehtoisena lähetyssihteerinä toimi Anneli Karjalainen. Vapaaehtoisella toiminnalla kerättiin ,22. Se jaettiin järjestöille seuraavasti: SLS 7365,13, SEKL 3394,83, Sansa 1115,13, Vienan Karjala 765,13 30

33 Summat kasvoivat edellisestä vuodesta. Kirpputoritapahtumat tuottivat hyvin. Lähetystyölle tuli lahjoituksina syntymäpäivälahjakeräyksiä ja hautajaisadresseja. Pilkkikilpailut, markkinakahvit, ystävänkahvila ja lähetysateriat lähetystyön hyväksi järjestettiin edellisten vuosien tapaan ja ne tuottivat varoja hyvin. Lähetystyön vieraita seurakunnassa kävi seuraavasti: Kroatian lähetit Raili Tapio ja Neno Hadzihajdic, Gennadi Shaulov Qatsrinin päihdehoitokodista Israelista ja Vienan Karjalan pappi Andrei Tuhkanen. Järjestettiin retki Oulun Hiippakunnan lähetysjuhlille Taivalkoskelle. Arvio tavoitteiden toteutumisesta Vuoden aikana toteutettiin suunnitellut asiat. Tavoitteet saavutettiin. Merkittävät poikkeamat talousarvioon Ei merkittäviä poikkeamia. Hautaustoimi Hautaustoimen tehtävänä on huolehtia seurakunnan omistamien hautausmaiden ja niillä olevien kiinteistöjen hoidosta ja ylläpidosta sekä hautaustoimintaan liittyvistä palveluista kirkkolain ja järjestyksen, hautaustoimen ohjesäännön ja muiden säännösten ja päätösten mukaisesti. Hautaustoimen työntekijät huolehtivat hautapaikkojen näytöstä omaisille, hautojen kaivamisesta, peittämisestä ja siistimisestä. Lisäksi huolehditaan siunauspaikan ulkonaisista puitteista siunausta varten. Puolangan seurakunnalla on viisi käytössä olevaa hautausmaata ja kaksi vanhaa käytöstä poistettua hautausmaata. Käytössä ovat Huosiusniemen hautausmaa laajennusosineen; hautausmaan laajennusosaa otetaan käyttöön ja kunnostetaan tarpeen vaatiessa vahvistetun käyttöönottosuunnitelman mukaisesti sekä Latvan, Lylykylän, Suolijärven ja Voipuan hautausmaat. Käytöstä poistettuja ovat kirkon läheisyydessä oleva vanha hautausmaa sankarihautoineen ja Suolijärven saarihautausmaa. 31

34 Toimintasuunnitelma ja tavoitteet Hautausmaa alueita hoidetaan siten, että ne muodostavat rauhalliset, viihtyisät ja kauniit puistoalueet. Jätehuollon lajittelua tehostetaan edelleen. Hautausmailla olevat huolto- ja varastorakennukset pidetään kunnossa. Osa Suolijärven hautausmaasta on vielä yksityisomistuksessa. Maa-alue pyritään saamaan seurakunnan omistukseen. Sivuhautausmaille ja osin myös Huosiusniemeen haudat kaivetaan käsin lapiolla. Syvähaudat kaivetaan ostopalveluna koneella. Toiminnan kuvaus Hautausmaiden kunnosta ja yleisilmeestä huolehtivat seurakuntamestari-hautausmaanhoitaja ja osa-aikainen hautausmaatyöntekijä. Huosiusniemen hautausmaalla haudat kaivetaan käsin lapiolla tai ostopalveluna koneella. Koneellinen kaivu ostetaan Tmi Jorma Riipiltä. Seurakuntamestarin ja haudankaivajan kesälomatuuraajana oli yksi henkilö 1,5 kuukauden ajan. Palkkakustannukset kesälomatuuraajasta menivät 60 % Huosiusniemen hautausmaalle ja 40 % Seurakuntakeskukselle. Sivuhautaismailla Latvassa, Suolijärvellä ja Voipualla oli tuntityöläisinä kolme henkilöä huolehtimassa kasteluista ja siistimisestä kesällä. Puolangan kunta on tukenut nuorten opiskelijoiden työllistymistä ns. kesätyösetelillä. Kesällä oli kaksi tällaista nuorta molemmat kahden viikon ajan Huosiusniemen hautausmaan hoidossa ja nurmikon leikkuussa. Seurakunta hankkii multaa ja soraa omaisten käytettäväksi hautojen kunnostamiseen. Samoin kaikilla hautausmailla on tarvittavat työkalut omaisten käytettävissä. Hartaushetki ja siivoustalkoot pidettiin jokaisella hautausmaalla. Kyläläiset olivat runsaslukuisina mukana. Talkoissa oli kahvitarjoilu, josta vastuun kantoivat vapaaehtoiset kyläläiset. Seurakunta kustansi tarvikkeet. Hautaustoimen hinnastoa tarkistettiin vuodelle. Haudankaivuun ja kunnostuksen hintoihin lisättiin 20 ja haudan peittämisen hintaan 10. Muutoin hinnat säilytettiin entisellään. Tällä muutoksella pyrittiin saamaan hautaustoiminnan ostopalveluiden kustannuksille parempi kattavuus. 32