SILMÄPOTILAAN KIVUN HOITOTYÖ

Transkriptio

1 SILMÄPOTILAAN KIVUN HOITOTYÖ Sanna Salanterä, kliinisen hoitotieteen professori, TY sivutoimnen ylihoitaja, VSSHP Kalvojen teossa mukana TtK Emmi Henriksson TtM Laura-Maria Murtola

2 Potilan kivun hoitotyö Terveyspalvelujärjestelmä ja hoidon organisointi Potilaan kivunhoidon toteutus Potilaan kivunhoidon onnistumisen arviointi Organisaatiokulttuuri Tiedonkulku Potilaan kivunhoidon tarpeen arviointi ja suunnittelu Potilas ja perhe Terveydenhuollon ammattilainen, hoitaja Kivunhoidon koulutus Potilaan kivun tunnistaminen Potilaan ohjaus Kivunhoidon arvoperusta ja etiikka

3 SILMÄKIPUA AIHEUTTAVAT SILMÄSAIRAUDET

4 MITÄ ON SILMÄKIPU? Silmäkivulla tarkoitetaan silmäluomissa, itse silmässä tai laajemmin silmän seudulla tuntuvaa kipua. Usein kivunaiheuttaja on tulehdus silmässä tai jokin sairaus, mutta myös mm. hermostoon, purentaan, allergiaan, niskalihaksiin tai poskien/otsan onteloiden tulehdukseen liittyvät ongelmat voivat aiheuttaa silmiin säteilevää kipua. Hermostollisista ongelmista mm. kolmoishermosärky tai näköhermon tulehdus saattaa aiheuttaa silmäkipuja. Myös silmäoperaatioiden jälkeen silmän alueen kipua voi esiintyä. Kaikki silmäsairaudet eivät kipua aiheuta ja dioissa onkin listattu ne sairaudet ja vaivat, jotka pääsääntöisesti aiheuttavat silmäkipua.

5 SILMÄTULEHDUKSEEN JA NÄÄRÄNNÄPPYYN LIITTYVÄ KIPU Silmätulehdus voi aiheutua monista eri syistä ja eri alueet silmästä voivat altistua silmätulehdukselle. Silmätulehdus aiheuttaa yleensä aina jonkin asteista kipua silmän alueella. Tulehdus oireet ja sijainti vaihtelevat tulehdusalueesta riippuen, mutta yhteistä tulehduksille on yleensä; - kipu - punoitus - kutina - aristus - vetistäminen - rähmiminen - tunne vieraasta esineestä/roskasta silmässä Näärännäppy Näärännäppy on ylä- tai alaluomeen muodostuva talirauhasen tulehdus. Näärännäppyyn liittyvä kipu on usein silmäluomessa jolloin luomi on punoittava, turvoksissa ja arka, kipu ilmenee luomea liikutettaessa ja silmää koskiessa etenkin turvonneella alueella.

6 Sidekalvon tulehdus SILMÄTULEHDUSTYYPPEJÄ JA KIVUN AIHEUTTAJAT Ylähengitysteiden infektio tai muusta syystä heikentynyt vastustuskyky aiheuttavat yleisimmin silmän sidekalvon tulehduksen. Kipu: Silmästä erittyy rähmää, silmä punoittaa, turvottaa ja kirvelee. Sarveiskalvon tulehdus Sarveiskalvon tulehduksen aiheuttaa yleensä virus esimerkiksi Herpes tai joskus myös piilolinssien käyttö. Kipu: Silmä on arka valolle ja silmästä vuotaa kirkasta eritettä tai silmä rähmii. Luomitulehdus Luomitulehduksen taustalla on usein allergia tai atopiataipumus. Kipu: Silmä on turvonnut ja punainen mikä aiheuttaa kipua. Värikalvotulehdus Silmän värillisen osan tulehdustilassa silmän valkoinen osa on yleensä punainen ja verestävä. Kipu: Silmän vaalean alueen kova kipu, valoarkuus ja turvotus.

7 Kovakalvon tulehdus: SILMÄTULEHDUSTYYPPEJÄ Aiheuttajana mm. jokin yleistilaa heikentävä sairaus. Kipu: Silmän sektorimainen kipu ja punoitus sekä arkuus kylmälle ilmaviralle. Silmän sisäinen tulehdus: Silmän sisäinen tulehdus on vakava, näköä uhkaava tulehdus, joka vaatii välitöntä hoitoa, sen voi aiheuttaa silmää vakavasti vaurioittava vamma tai silmäleikkauksen jälkitila. Kipu: Silmä punoittaa ja verestää voimakkaasti ja erittää huomattavasti eritettä, myös näkötarkkuus alenee merkittävästi. Silmäluomien märkäinen sidekudostulehdus: Alentunut vastustuskyky tai hoitamaton silmän alueen haava altistavat tulehdukselle. Kipu: Silmän ympäristön turvotus ja silmän punoitus. Kipu ja arkuus voivat ulottua poskeen saakka. Silmäkuopan alueen tulehdus: Yleisempi lapsilla, ylähengitysinfektioiden yhteydessä esiintyvä tulehdus. Kipu: Voimakas silmänalueen kipu ja turvotus luomissa sekä näön ja yleiskunnon alentuminen ja silmänliikkeiden hankaloituminen.

8 MUITA SILMÄKIPUA AIHEUTTAVIA TILOJA Sarveiskalvon hankauma tai naarmut aiheuttaa tuntemuksen vieraasta esineestä silmässä, joka ilmenee silmää liikuteltaessa/räpsytellessä, kipu on voimakas ja yleensä toispuoleinen. Sarveiskalvon repeytymään liittyvä kipu on tuntemusta vieraasta esineestä silmässä, vaiva on kivulias ja silmä saattaa punoittaa. Trauma silmän alueella (esim. kemiallinen trauma tai vieraan esineen aiheuttama trauma). Kipu riippuu trauman laajuudesta ja sijainnista. Jos silmään on joutunut vieras esine on kipu usein ärsytystä, kutinaa, vetistämistä ja punoitusta. Poskiontelon tai otsaontelon tulehdus saattaa myös äityä silmän alueen kivuksi ja turvotukseksi, joka vaihtelee pään asennosta riippuen. Toistuvat päänsäryt ja migreeni voivat myös aiheuttaa vaihtelevia kipuja silmänkin alueella kuten auramaisia näkökentän häiriöitä tai valoarkuutta. Silmän alueen herpes on kivulias ja ilmenee mm. roskan tunteena silmässä, joskus voi aiheuttaa rakkulamaisia kipeitä alueita yleensä toiseen silmään ja voi johtaa myös sarveiskalvotulehdukseen.

9 KOHONNUT SILMÄNPAINE, GLAUGOOMA Näköhermoa vaurioittava sairaus, joka hoitamattomana voi johtaa merkittävään näön heikkenemiseen kohonneen silmänpaineen vuoksi. Glaukooma on usein alussa oireeton ja hoito saattaa siitä syystä viivästyä. Glaukoomaan liittyvä kipu: Akuutissa glaukoomassa/ silmänpainekohtauksessa silmänpaine kohoaa äkillisesti korkealla ja voi aiheuttaa kovia kipuja kuten voimakasta päänsärkyä ja pahoinvointia, silmän alueen kipua, voimakasta punoitusta ja näön hämärtymistä. Pitkälle edennyt glaukooma voi johtaa vakaviin näkökenttäpuutoksiin, voimakkaasti etenevä glaukooma voi aiheuttaa ns. putkinäön, jossa vain pieni osa keskeistä näkökenttää on jäljellä. Hoitona pääsääntöisesti silmänpaineen lasku.

10 TAULUKKO ERI SILMÄSAIRAUKSIEN/TULEHDUSTEN EROTUSDIAGNOSTIIKASTA JA KIVUN VOIMAKKUUDESTA Conjunctivitis=sidekalvontulehdus, Episcleritis Scleritis=silmän kovakalvon tulehdus, Keratitis= sarveiskalvontulehdus, Iritis acuta= värikalvontulehdus, Glaucoma acutum= akuutti silmänpainetauti Kuva: Paula Summanen. Näköhäiriöt. Therapia Fennica.

11 SILMÄKIPUJA AIHEUTTAVAT HERMOSTOLLISET SAIRAUDET JA VAIVAT Kolmoishermosärky: Kolmihaarainen kasvohermo jonka kiputila on kohtauksellinen kasvonalueen kiputila. Kipu: On tyypillisesti sarja todella kovia sähköiskumaisia kiputuikkauksia. Kipu on toispuoleinen ja erittäin kova, kipu ei kohdistu silmään vaan kolmoishermon alueelle, toiseen puoleen kasvoja mutta aiheuttaa myös kipua silmän alueelle. Näköhermon tulehdus: Taustalla usein tulehdusreaktiosta johtuva hermon rakenteen vaurio. Näköhermon tulehduksessa näkö heikkenee useimmiten muutamien päivien aikana. Kipu: Silmän takana tuntuva lievä kipu, erityisesti silmää eri suuntiin liikuteltaessa. Aiheuttaa näön heikkenemistä ja voi hankaloittaa silmän liikuttamista.

12 KYYNELTEIDEN ONGELMAT; KYYNELTIETUKOS JA KYYNELPUSSIN TULEHDUS Kyynelteiden sairaudet ovat pääasiassa tulehduksia ja kyynelteiden tukkeutumisia. Toistuvat kyynelvuodot ja silmän rähmiminen ovat vaivoja joiden yleisin syy on kyynelteissä oleva tukos. Kyyneltietukoksen tyypilliset kivut aiheutuvat silmän jatkuvasta vetistämisestä ja toistuvasta rähmimisestä. Silmän seudun kivut ovat ajoittaisia ja ilmenevät mm. kirvelynä ja kaiherruksena silmässä, myös näöntarkkuudessa esiintyy vaihtelua. Kyynelrauhasen tulehdus on harvinainen. Sen aiheuttama kipu johtuu silmän alueella ilmenevästä turvotuksesta, kyynelrauhasen kivusta ja punoituksesta, tulehdus on äkillinen ja yleensä toispuoleinen. Tulehdusta aiheuttavat bakteerien ja virusten lisäksi eräät sairaudet kuten reumasairaudet. Kyynelteiden tulehdusta epäiltäessä on aina syytä hakeutua lääkäriin, hoitona on antibioottikuuri, joskus märkäpesäke joudutaan operoimaan kirurgisesti.

13 REUMASAIRAUS JA SILMÄKIVUT Usein reumasairaudet aiheuttavat silmäongelmia kuten kuivasilmäisyyttä, toistuvia värikalvon tai kovakalvon tulehduksia, mitkä puolestaan aiheuttavat silmäkipuja tai epämiellyttäviä silmätuntemuksia. Toistuvat väri - tai kovakalvon tulehdukset voivat ennakoida myös diagnosoimatonta reumasairautta. Kuivasilmäisyys (tai kuivat limakalvot; Sjögrenin oireyhtymä) ja niihin liittyvä kipu johtuu mm. silmän; - Kutinasta - Kirvelystä - Roskantunteesta silmässä - Rähmimisestä - Punoituksesta - Silmät myös ärtyvät herkästi olosuhteiden vaikutuksista kuten kuiva/kylmä ilma. Kuivasilmäisyyden hoitona käytetään kostutushoitoa.

14 LÄHTEET: Eye pain. The Merck Manuals: The Merck Manual for Healthcare Professionals. pain&alt=sh Galor A., Zlotcavitch, L., Walter, S., Felix, E., Feuer, W., Martin, E., Margolis, T, Sarantopulous, K & Levitt, R Dry eye symptom severity and persistence are associated with symptoms of neuropathic pain. Br J Ophthalmol doi: /bjophthalmol Juha Seppä, Grigori Smirnov, Kai Kaarninraita & Henri Tuomilehto Aikuisten alakyyneltietukosten kirurginen hoito. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. mized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&viewtype=viewarticle&tunnus=duo10055 Kubal, W. Imaging of orbital trauma Radiographics Oct;28(6): Matti Seppänen Silmänpainetauti (glaukooma). Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. Matti Seppänen Silmätulehdus. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. Matti Seppänen Näköhermontulehdus. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. Osmo Saarelma Kyynelteiden sairaudet. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. Paula Summanen. Näköhäiriöt. Therapia Fennica. Kandidaattikustannus Oy.

15 LÄHTEET: Pekka Puustinen & Juhani Määttä Silmäkipu. Klinik Quigley, H Glaucoma. Lancet Apr 16;377(9774): doi: /S (10) Royal Liverpool University Hospital. Arthritis and inflammatory eye disease. Rheumatology (October 2005) 44 (10): Pp doi: /rheumatology/kei027 Suomen Reumaliitto ry. Reumataudit ja silmä. Suomen Migreeniyhdistys ry. Kolmoishermosärky. Wilhelmus, K Antiviral treatment and other therapeutic interventions for herpes simplex virus epithelial keratitis. Cochrane Database Syst Rev Dec 8;(12):CD doi: / CD pub4. Yoon, M. & McCulley, T Orbital Disease in Neuro-Ophthalmology. Neurologic Clinics, vol. 28, issue 3, 2010 pp

16 SUOSITUSTEN TAVOITE Esittää mitä tieteellistä näyttöä on olemassa kirurgiseen toimenpiteeseen liittyvän lyhytkestoisen kivun hoitotyön prosessin eri vaiheisiin potilaan kivun tunnistamisesta, kivun arvioinnista, hoitotyön auttamiskeinoista, hoidon onnistumisen arvioinnista ja kirjaamisesta, sekä ohjauksesta ja hoidon organisoinnista. Edistää aikuispotilaan kirurgiseen toimenpiteeseen liittyvän lyhytkestoisen kivun hoitotyön potilaslähtöistä ja oikea-aikaista toteutumista sekä auttamaan sairaanhoitajia kivun hoitotyön päätöksenteossa. Yhtenäistää toimenpiteen jälkeisen kivun hoitotyön käytäntöjä ja näin tasa-arvoistaa potilaiden saamaa hoitoa. HOITOTIETEEN LAITOS

17 SUOSITUSTEN TYÖRYHMÄ Ahonen Pia, TtT, Koulutuspäällikkö, yliopettaja, varakoulutusjohtaja, Turun ammattikorkeakoulu, terveysala. Armanto Annukka, TtM, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos; lehtori Diakonia ammattikorkeakoulu Arvinen Kaija, TtM, Rauman Ammattiopisto, tuntiopettaja Danielsson-Ojala Riitta, TtM, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Heikkinen Katja, TtT, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Häsänen Marjatta, TtM, lehtori Turun ammattikorkeakoulu Kauppila Marjo, TtM, ylihoitaja, VSSHP, TYKS, naistenklinikka Kiviniemi Kirsi, TtT, kehittämispäällikkö, THL, Ikäihmisten palvelut yksikkö Kurikka Tarja, TtM, hoitotyön asiantuntija, Loimaan aluesairaala, V-SSHP Kuusisto Päivi, sairaanhoitaja, TYKS, ATEK-klinikka Laine Marja, osastonhoitaja, TYKS, naistenklinikka Litokorpi Teija, TtM, Naantalin ammattiopisto, hoitotyön opettaja Lundgren-Laine Heljä TtM, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Murtola Laura-Maria, TtK, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Nurminen Marja, sairaanhoitaja, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Salanterä Sanna, TtT, professori, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Siltanen Hannele, shyamk, TtM, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Uronen Leena, TtM, Työterveyden kehittämispäällikkö, Mehiläinen Työterveys, Helsinki HOITOTIETEEN LAITOS

18 SUOSITUSTEN LAATIMISPROSESSI Tiedonhaku Artikkelien arviointi Lausuntokierros Korjaukset Julkaisu HOITOTIETEEN LAITOS

19 MITÄ TUTKIMUSTIETOA ETSITTIIN? Miten kirurgiseen toimenpiteeseen liittyvää kipupotilasta tulee ohjata? Miten kirurgiseen toimenpiteeseen liittyvää lyhytkestoista kipua tulee arvioida? Miten kirurgiseen toimenpiteeseen liittyvä kivun lääkehoitoa tulee toteuttaa? Mitä näyttöä hoitotyön auttamiskeinoista on kirurgiseen toimenpiteeseen liittyvän lyhytkestoisen kivun lievittämiseksi? Miten kirurgiseen toimenpiteeseen liittyvän lyhytkestoisen kivun hoitotyö tulisi toteuttaa? Mitä kirurgiseen toimenpiteeseen liittyvästä lyhytkestoisen kivun hoitotyöstä tulisi kirjata? Miten kirurgiseen toimenpiteeseen liittyvän lyhytkestoisen kivun hoitotyön onnistumista tulisi arvioida? HOITOTIETEEN LAITOS

20 TUTKIMUSTEN NÄYTÖN ASTE A (I) B (II) C (III) D (IV) Meta-analyysi, hyvä järjestelmällinen katsaus Järjestelmällinen katsaus, yksi satunnaistettu hoitokoe (rct) tai useita hyviä kvasikokeellisia tutkimuksia, joiden tulokset ovat samansuuntaiset Yksi hyvä kvasikokeellinen tutkimus tai useita muita kvasikokeellisia tutkimuksia, joiden tulokset ovat samansuuntaiset. TAI Useita määrällisesti kuvailevia tai korrelatiivisia tutkimuksia, joiden tulokset ovat samansuuntaiset. TAI Useita hyviä laadullisia tutkimuksia, joiden tulokset ovat samansuuntaiset. Yksittäiset hyvät muut tutkimukset, tapaustutkimukset, konsensuslausumat ja asiantuntijaarviot. HOITOTIETEEN LAITOS

21 SUOSITUSTEN RAKENNE Yhteensä 1830 artikkelia, joista 173 artikkelia valittiin suositusten perustaksi. Suosituslausekkeet kahdeksalle keskeiselle kivun hoitotyön osa-alueelle. Jokainen suosituslauseke perustuu tutkimustietoon tai asiantuntijalausuntoihin. Jokaisen suosituslausekkeen näytön aste on määritelty. HOITOTIETEEN LAITOS

22 AIKUISPOTILAAN KIRURGISEN TOIMENPITEEN JÄLKEISEN LYHYTKESTOISEN KIVUN HOITOTYÖN SUOSITUS 1 Kirurgisen potilaan ohjaus osana kivun hoitotyötä 2 Potilaan kivun tunnistaminen 3 Potilaan kivun arviointi 4 Kivun lääkehoidon toteutus 5 Muiden kivun hoitomenetelmien käyttö 6 Potilaan voinnin seuranta kivunhoidon aikana 7 Kivun hoitotyön kirjaaminen 8 Kivun hoitotyön laadun varmistaminen HOITOTIETEEN LAITOS

23 1 KIRURGISEN POTILAAN OHJAUS OSANA KIVUN HOITOTYÖTÄ Potilas tarvitsee tietoa kivusta sekä sen arvioinnista ja hoidosta, sillä potilasohjaus vähentää leikkaukseen liittyvää pelkoa ja ahdistusta (B) sekä lisää potilaan kivunhallintakeinoja (C). Potilasohjaus lisää potilaan tyytyväisyyttä kivunhoitoon (C) ja tietoa kivusta (C) sekä edistää potilaan paranemista (C). HOITOTIETEEN LAITOS

24 2 POTILAAN KIVUN TUNNISTAMINEN Kivun tunnistamisessa huomioidaan potilaan pelko, ahdistus, masennus (B), sukupuoli (B) sekä potilaan aikaisemmat kipukokemukset (C) ja toimenpiteen luonne (D) koska ne vaikuttavat potilaan leikkauksen jälkeiseen kivun kokemiseen ja arviointiin. HOITOTIETEEN LAITOS

25 3 POTILAAN KIVUN ARVIOINTI Potilaalta kysytään hänen omaa arviotaan kivun voimakkuudesta (C). Kivun voimakkuutta arvioidaan potilaan itse valitsemaa kipumittarilla (B). Potilaan valitsema kipumittari kirjataan potilasasiakirjoihin ja samaa kipumittaria käytetään koko hoitojakson ajan (B). Kipua arvioidaan erilaisissa tilanteissa säännöllisesti ja tarvittaessa (C). Potilaalta kysytään kivun laatua ja sijaintia (D) sekä havainnoidaan potilaan kipukäyttäytymistä (D). Kommunikoimaan kykenemättömän potilaan kipua arvioidaan havainnoimalla kipukäyttäytymistä (D). Havainnointimittarit ovat vielä kehittämisasteella, mutta niitä arvioitaessa kommunikoimaan kykenemättömän potilaan kipua (B). HOITOTIETEEN LAITOS

26 KIPUMITTARIETA

27 KOMMUNIKOIMAAN KYKENEMÄTTÖMÄN POTILAAN KIVUN MITTAAMINEN

28 4 KIVUN LÄÄKEHOIDON TOTEUTUS Lääkäri vastaa kivun lääkehoidosta, mutta sairaanhoitajalla on tärkeä rooli lääkehoidon toteuttajana. Kivun lääkehoito toteutetaan suunnitelmallisesti. Lääkehoito perustuu potilaan tarpeisiin ja se toteutetaan noudattaen annettuja lääkemääräyksiä. Kipulääkkeen määrä, antoajankohta, antoreitti ja kotilääkitys suunnitellaan potilaalle yksilöllisesti kivun arviointiin perustuen (C). HOITOTIETEEN LAITOS

29 5 MUIDEN KIVUN HOITOMENETELMIEN KÄYTTÖ Potilaan kivunhoidossa käytetään sekä fysikaalisia että kognitiivisia hoitomenetelmiä lääkehoidon rinnalla. Näistä saattaa olla hyötyä joillekin potilaille. Sairaanhoitajalla tulee olla tietoa näistä menetelmistä voidakseen suositella niitä potilaalle. Osa hoitomenetelmistä edellyttää sairaanhoitajan erityiskoulutusta. Fysikaalisina hoitomenetelminä käytetään hierontaa (B), akupunktiohoitoa (B), kylmähoitoja (C), sekä asento- ja liikehoitoja (D). Kivunhallintamenetelminä käytetään musiikkia (B), rentoutusmenetelmiä (B), huomion suuntaamista pois kivusta (B), ohjattua mielikuvittelua (C) sekä kofeiinia (A). HOITOTIETEEN LAITOS

30 6 POTILAAN VOINNIN SEURANTA KIVUNHOIDON AIKANA Potilaan kipua ja lääkityksestä johtuvia haittavaikutuksia seurataan aktiivisesti ja säännöllisesti hoidon aikana, koska potilaat eivät aina pyydä oma-aloitteisesti apua tai kerro kivustaan tai lääkkeiden haittavaikutuksista (B). Lääkkeiden haittavaikutuksista on ajankohtaista tietoa terveysportissa. HOITOTIETEEN LAITOS

31 7 KIVUN HOITOTYÖN KIRJAAMINEN Kivun hoitotyö kirjataan asetukseen perustuen täsmällisesti potilasasiakirjoihin. Tehdyistä merkinnöistä näkyy, mitä päätöksiä kivunhoidosta on tehty ja millä perustein (C). Akuuttiin kivunhoitoon on olemassa minimikirjausvaatimukset Kipuviestissä 2/2012. HOITOTIETEEN LAITOS

32 8 KIVUN HOITOTYÖN LAADUN VARMISTAMINEN Hoitohenkilökunnalle järjestetään säännöllisesti kivun hoitotyön koulutusta (C). Potilaiden tyytyväisyyttä saamaansa kivunhoitoon kartoitetaan säännöllisesti (C). Potilaan kivunhoito on moniammatillista ja hyvin organisoitua (C). Hoitohenkilökunnan vastuualueet määritellään (C). Potilaan kivunhoidon jatkuvuus turvataan (C). HOITOTIETEEN LAITOS