FinDM II. Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen. Tekninen raportti

Transkriptio

1 FinDM II Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen Tekninen raportti Sund Reijo, Koski Sari

2 FinDM II Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen Tekninen raportti Sund Reijo, Koski Sari Julkaisija: Suomen Diabetesliitto ISBN: (painettu) (pdf-julkaisu) Ulkoasu ja taitto: Aino Myllyluoma Paino: Kirjapaino Hermes Oy, 2009 Tampere

3 Sisällys Taustaa... 5 Diabetes... 6 Diabeteksen ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden luokittelu... 6 Diabeteksen esiintyvyys... 6 Diabetekseen liittyvät lisäsairaudet... 7 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet... 7 Aineistot ja määritelmät... 8 Diabeetikkojen tunnistaminen... 8 Seurantatiedot Tutkimusaineisto ja määritelmät Diabeetikkojen luokittelu Seurannassa käytettyjen indikaattorien kuvaaminen Perusaineiston kuvaus Diabeteksen esiintyvyys Diabeteksen ilmaantuvuus Yhteenveto Rekisteritietojen luotettavuus ja tulkinta Johtopäätökset Viitteet Liite

4 FinDM II 4 Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma DEHKO Tyypin T 2 diabeteksen ehkäisy Diabeteksen hoidon ja hoidon laadun kehittäminen Diabeetikon omahoidon tukeminen Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma väestöstrategia korkean riskin strategia varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia Ehkäisyohjelman toimeenpano: Dehkon 2D -hanke (D2D) Hoito-organisaatio Laatukriteerit ja laadun seurantajärjestelmät Terveydenhuoltohenkilöstön perus- ja täydennyskoulutus Nykyaikainen lääkehoito Hoidonohjaus Kuntoutus Vertaistukiryhmät Yhdistysten ja terveydenhuollon yhteistyö Kuntavaikuttaminen

5 5 FinDM II Taustaa Diabetesta sairastavien henkilöiden hoidon järjestämiseen tarvitaan paljon taustatietoa. Kansallisessa terveyspolitiikassa tieto diabeteksen esiintyvyydestä ja sen etenemisestä, sairauden aiheuttamista lisäsairauksista ja kustannuksista valtakunnallisesti on olennaista. Sairaanhoitopiirien ja perusterveydenhuollon päättäjät tarvitsevat vastaavat alueelliset ja kuntakohtaiset tiedot hoidon järjestämistä varten. Lisäksi toteutuneen hoidon laadusta on tarpeen saada tietoa. Voimavarojen oikea kohdentaminen edellyttää selkeää kuvaa tärkeimpien kansantautien vaatimista hoitoresursseista, hoidettavien määristä sekä hoidon tuloksellisuudesta, vaikuttavuudesta ja laadusta. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmassa (DEHKO ) on asetettu tavoitteeksi diabeetikkojen sydän- ja verisuonisairastavuuden vähentäminen vähintään kolmanneksella, alaraaja-amputaatioiden vähentäminen puoleen, silmän verkkokalvosairauden vähentäminen vähintään kolmanneksella ja munuaistaudin vähentäminen vähintään kolmanneksella vuodesta 2000 vuoteen 2010 (1). Tavoitteisiin on mahdollista päästä diabeteksen hyvällä hoidolla. Diabeetikoiden hyvän hoidon varmistamiseksi on Suomeen ehdotettu seurantajärjestelmää, joka antaisi tietoa diabeetikoiden hoidon tilasta ja kehittymisestä hoitoyksiköissä niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin (2). Ehdotuksen seurauksena käynnistettiin Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes), Kansaneläkelaitoksen (Kela) ja Diabetesliiton yhteistyönä Diabetes Suomessa (FinDM I) -hanke, jossa selvitettiin hallinnollisten rekisterien käyttökelpoisuutta diabeteksen ja sen lisäsairauksien ilmaantuvuuden ja niiden alueellisten erojen seurantaan vuosina (3). Nyt käsillä oleva Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Diabetesliiton (Dehkon) yhteistyössä organisoima FinDM II -tutkimus on jatkoa FinDM I -hankkeelle, ja tarkasteltavina ovat vuodet FinDM II -ohjausryhmä: Pirjo Ilanne-Parikka Tiina Jarvala Ilmo Keskimäki Timo Klaukka Sari Koski Olli Nylander Antti Reunanen Reijo Sund Klas Winell

6 FinDM II 6 Diabetes Diabetes on etiologialtaan monisyinen sairaus, jonka peruspiirre on verensokerin eli plasman glukoosin pitoisuuden suurentuminen eli hyperglykemia. Hyperglykemia johtuu joko vähentyneestä tai puuttuvasta insuliinin erityksestä tai insuliinin heikentyneestä vaikutuksesta tai molemmista. Diabetes vaikuttaa sairastuneiden elämänlaatuun, aiheuttaa lisäsairauksia ja lisää kuolleisuutta. Sen hoitamisessa tarvitaan suuria, jatkuvasti lisääntyviä voimavaroja. Diabeteksen ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden luokittelu WHO:n kriteerien mukaan diabetesdiagnoosi perustuu oireettomalla henkilöllä joko plasman glukoosipitoisuuden toistetusti suurentuneeseen paastoarvoon (vähintään 7 mmol/l) tai glukoosirasituskokeen plasman glukoosin suurentuneeseen kahden tunnin arvoon (yli 11 mmol/l). Jos paastoarvo on 6,1 6,9 mmol/l, puhutaan plasman glukoosipitoisuuden suurentuneesta paastoarvosta (impaired fasting glucose, IFG). Jos kahden tunnin arvo on 7,8 11 mmol/l, puhutaan heikentyneestä glukoosinsiedosta (impaired glucose tolerance, IGT). Myös näiden diabeteksen esiasteiden löytäminen on tärkeää diabeteksen ehkäisyssä. Gestaatiodiabeteksen (raskausdiabeteksen) osalta noudatetaan erilaisia diagnostisia kriteerejä. (5) Diabetes voidaan jakaa alatyyppeihin taudinkuvan tai etiologian perusteella. Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee diabetestyypit seuraavasti (6): tyypin 1 diabetes: syynä insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutuminen autoimmuuniprosessin seurauksena tyypin 2 diabetes: syynä insuliinin vaikutuksen heikentyminen (insuliiniresistenssi) tai insuliininerityksen häiriintyminen tai molemmat raskausdiabetes: syynä hormonimuutosten aiheuttama insuliinin lisääntynyt tarve muista syistä johtuva diabetes: syynä esim. haimatulehdus, hormonitoiminnan häiriö, haiman poisto, hemokromatoosi eli raudanvarastoitumistauti. Kaikkien diabetestyyppien sisällä voi olla erilaisia ilmenemismuotoja. Diabeteksen esiintyvyys Suomessa on noin hoidossa olevaa diabeetikkoa, joista valtaosa (noin 85 %) on tyypin 2 diabeetikkoja. Diabetes on ollut Kelan lääkkeiden erityiskorvausrekisterin tietojen perusteella viime vuosina yksi nopeimmin yleistyvistä kansansairauksista Suomessa. (4) Kelan rekisteritietojen mukaan henkilöä sai sairausvakuutuskorvauksia diabeteslääkkeistä vuonna Lisäksi on arvioitu, että noin suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään (9). Hoidossa olevien diabeetikkojen määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan maassamme nykyvauhdilla 12 vuoden välein ilman pontevia ehkäisytoimia. (7) Diabetes Suomessa (FinDM I) -tutkimuksessa havaittiin diabeteksen esiintyvyydessä suuria alueellisia eroja. Tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys on suurinta Itä-Suomessa ja vähäisintä Pohjois-Suomessa. Tyypin 2 diabetesta esiintyy eniten Pohjanmaalla ja Itä-Savossa, vähiten Ahvenanmaalla. (3) Tyypin 2 diabeteksen yleistymiseen ovat todennäköisesti vaikuttaneet väestön ikääntyminen sekä ylipainon ja lihavuuden lisääntyminen väestössä. Finriski-tutkimuksen tutkimusalueilla vuotiaiden miesten keskimääräinen painoindeksi oli vuonna 1972 hieman alle 26 kg/m 2 kun se vuonna 2007 vaihteli 26,7 kg/m 2 :sta 27,7 kg/m 2 :iin. Saman ikäisillä naisilla painoindeksin kehitys on vuosien kuluessa ollut aaltoilevaa, eikä naisilla ole havaittavissa samanlaista tasaisesti nousevaa trendiä kuin miehillä. Vuonna 2007 kaikkien tutkimusalueiden iän ja alueen suhteen painotettu painoindeksin keskiarvo oli miehillä 27,0 kg/m 2 ja naisilla 26,5 kg/m 2. Normaalipainoisia (painoindeksi alle 25 kg/m 2 ) iän

7 7 FinDM II ja alueen suhteen painotettuna oli kaikilla tutkimusalueilla 34 % miehistä ja 47 % naisista. (8) Vyötäröympärys on vuosien kuluessa kasvanut molemmilla sukupuolilla vuotiaiden miesten vyötärönympärysmitta oli vuonna 1987 keskimäärin cm. Vuonna 2007 se vaihteli 96 cm:stä 99 cm:iin. Samanikäisillä naisilla vyötärönympärys oli suurentunut vuodesta cm:stä vuoteen 2007 mennessä cm:iin. (8) Diabeetikoiden määrän lisäykseen ovat osaltaan vaikuttaneet myös parantunut diagnostiikka ja parempi hoito ja tätä myöten diabeetikoiden eliniän nousu (7,9). Tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen yhä nuoremmilla on huolestuttava ilmiö, ja se asettaa vaatimuksia sekä primaari- että sekundaariehkäisyn tehostamiselle. Tyypin 1 diabeetikkojen osuus diabeetikoiden kokonaismäärästä on noin 15 % eli tyypin 1 diabeetikkoja on noin (3) Diabetes on myös yksi tavallisimmista lasten pitkäaikaissairauksista. Uusien lapsidiabeetikoiden määrä kasvaa nykyisin noin 3 % vuosivauhdilla. (10) Diabetekseen liittyvät lisäsairaudet Pitkäaikaisesti kohonnut plasman glukoosipitoisuus ja diabeteksessa yleinen metabolinen oireyhtymä altistavat vuosien kuluessa erilaisille lisäsairauksille. Diabetekseen liittyvät lisäsairaudet voidaan jakaa diabetesspesifisiin ja muihin diabeetikoilla muita yleisimmin tavattaviin lisäsairauksiin. Diabeteksen ominaisia lisäsairauksia ovat mikroangiopaattiset, hiusverisuonten vaurioitumisesta johtuvat sairaudet, kuten diabeettinen verkkokalvosairaus (retinopatia), diabeettinen munuaissairaus (nefropatia) sekä hermostomuutokset (neuropatia). (11) Muita diabeetikoilla muita yleisemmin todettavia sairauksia ovat erilaiset valtimotautien ilmentymät, kuten alaraajojen verenkiertohäiriöt, sepelvaltimotauti sekä aivoverenkiertohäiriöt. Näiden sairauksien pääsyynä on ateroskleroosi, jolle altistavat diabeteksen ohella myös monet muut tekijät. (12) Diabeteksen kansanterveydellinen merkitys perustuu suurelta osin sairauteen liittyviin lisäsairauksiin. Lukumääräisesti suurimman ryhmän diabeteksen lisäsairauksista muodostavat valtimosairaudet. Diabetes on merkittävin syy sairastettuihin sydän- ja aivoinfarkteihin sekä alaraajojen valtimosairauksiin liittyviin alaraaja-amputaatioihin. Diabetekseen liittyvät myös vakavat munuaisten ja silmien lisäsairaudet. (3) Diabetes on kallista yhteiskunnalle. Se vie 15 % terveydenhuollon menoista. Kustannuksista vähintään kaksi kolmannesta koituu vältettävissä olevien lisäsairauksien hoidosta. (13,14) Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kehittää edelleen valtakunnallisten rekisteritietojen perusteella tehtävää diabeteksen ja sen lisäsairauksien ilmaantuvuuden ja esiintyvyyden seurantaa. Tutkimus toteutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Suomen Diabetesliiton yhteistyönä. Tutkimus on jatkoa aikaisemmalle Diabetes Suomessa (FinDM I) -hankkeelle. Tavoitteena on muodostaa diabeteksen ja sen lisäsairauksien seurantaan sopiva tutkimusrekisteri yhdistämällä valtakunnallisia rekisteriaineistoja täsmentää diabeteksen esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden ja diabeteksen lisäsairauksien (sydäninfarktien, aivoinfarktien sekä alaraajojen valtimotautiin liittyvien alaraajaamputaatioiden) seurannassa käytettävät indikaattorit laskea rekisteritietojen perusteella indikaattorit vuosille selvittää, voidaanko rekistereitä käyttää diabeteksen aiheuttamien silmän ja munuaisten lisätautien ilmaantuvuuden seurantaan tuottaa tietoa lisäsairauksien esiintyvyyden muutoksista eri ajanjaksoina ja alueellisesti tarkastella mielenterveysongelmien ja diabeteksen yhteisesiintyvyyttä.

8 FinDM II 8 Aineistot ja määritelmät Tutkimusrekisterin muodostamiseen käytettiin valtakunnallisia rekisteriaineistoja. Tutkimusrekisterin tarkoitus on mahdollistaa diabeteksen ja sen lisäsairauksien ilmaantuvuuden, esiintyvyyden ja hoidon laadun seuranta Suomessa (FinDM II -hanke). Tutkimusrekisteriä käytetään myös diabeteksen aiheuttamien yhteiskunnallisten kustannusten kehityksen selvittämiseen ja kustannusten alueellisten erojen analysoimiseen sekä diabetesta sairastavien kahta viimeistä elinvuotta koskevien terveydenhuoltopalvelujen käytön ja kustannusten tarkastelemiseen (CoDiF) sekä useisiin muihin yksittäisten tutkijoiden ja tutkijaryhmien tarvitsemiin tarkoituksiin. Tutkimusaineisto muodostuu THL:n, Kelan, Tilastokeskuksen, Munuais- ja maksaliiton sekä Eläketurvakeskuksen rekisteritiedoista. THL:n omistamien tietojen käyttölupa perustuu THL:n ja Diabetesliiton yhteistyösopimukseen ja sen lisäsopimukseen (Dnro 2790/504/2007). Kelasta, Tilastokeskuksesta, Munuais- ja maksaliitosta sekä Eläketurvakeskuksesta tiedot saadaan kultakin erikseen anotun luvan perusteella (Kela 34/522/2008, TK , Munuaistautirekisterin johtoryhmän kokous , Eläketurvakeskuksen eläkerekisteriaineiston luovuttaminen diabeteksen taloudelliset kustannukset Suomessa tutkimukseen ). Diabeetikkojen tunnistaminen Tutkimusrekisterin muodostaminen aloitettiin tutkimuskohortin muodostamisella. Tavoitteena oli identifioida mahdollisimman kattavasti kaikki hoidon piirissä olevat diabeetikot Suomessa. Potentiaalisina diabeetikkoina pidettiin henkilöitä, joille löytyi: diabetesdiagnoosi Poistoilmoitusrekisteristä ICD-8 aikana ( ) diabetesdiagnoosi Poistoilmoitusrekisteristä ICD-9 aikana ( ) diabetesdiagnoosi Hoitoilmoitusrekisteristä ICD-9 aikana ( ) diabetesdiagnoosi Hoitoilmoitusrekisteristä ICD-10 aikana ( ) diabetesdiagnoosi Benchmarking-tietokannasta ( ) diabetesmerkintä (insuliini_aloitettu=k tai diabetes=k) tai -diagnoosi syntymärekisteristä vuosina (ICD-9 ja ICD-10) tietoja Diabetes Suomessa (FinDM I) -hankkeen aineistosta diabetesdiagnoosi Kuolemansyytilastosta minä tahansa kuolemansyynä vuosina erityiskorvausoikeus diabeteslääkkeisiin (koodi 103) Kelan erityiskorvausrekisterissä ( ) ostomerkintä diabeteslääkkeistä (ATC-koodit A10) Kelan reseptitiedostossa vuosina Diabetespopulaation identifioinnissa käytetyt diagnoosikoodit on esitetty taulukossa 1.

9 9 FinDM II Taulukko 1. Identifioinnissa käytetyt diabetesdiagnoosit ICD-8 ICD-9 ICD-10 Tyyppi 1 250?B (DM tyyppi I) E10 (nuoruustyypin diabetes) O24.0 (raskautta edeltänyt insuliinihoitoinen diabetes) Tyyppi 2 250?A (DM tyyppi II) E11 (aikuistyypin diabetes) O24.1 (raskautta edeltänyt ei-insuliinihoitoinen diabetes) Muu 250?C (MODY) E12 (aliravitsemukseen liittyvä diabetes) E13 (muu diabetes) O24.2 (raskautta edeltänyt aliravitsemukseen liittyvä diabetes) P70.2 (vastasyntyneen diabetes) Raskausdiabetes 7611 (diabetes mellitus matris) 6480 (diabetes mellitus) 7750 (diabeetikkoäidin lapsi) O24.4 (raskausdiabetes) O24.9 (määrittämätön raskauden aikainen diabetes) P70.0 (äidin raskausdiabeteksen vaikutus vastasyntyneeseen) P70.1 (diabeetikkoäidin lapsi) Määrittämätön 250 (diabetes mellitus) 250?X (DM tarkemmin määrittämätön) 3620 (retinopathia diabetica) E14 (määrittämätön diabetes) G59.0 (diabeteksen yhden hermon sairaus) G63.2 (diabeteksen monihermosairaus) H28.0 (diabetekseen liittyvä kaihi) H36.0 (diabeettinen verkkokalvosairaus) I79.2 (diabeteksen perifeerinen angiopatia) M14.2 (diabeteksen nivelsairaus) M14.6 (diabeteksen neuropaattinen nivelsairaus) N08.3 (diabeteksen munuaiskeräsairaus) O24.3 (määrittämätön raskautta edeltänyt diabetes) Z83.3 (diabeteksen esiintyminen suvussa) Kuvassa 1 on kuvattu tutkimuskohortin identifiointi graafisesti. Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan diabetesta sairastaneiden henkilöiden henkilötunnukset sekä THL:n rekistereistä identifioidut muodollisesti oikeat henkilötunnukset lähetettiin Kelaan, jossa niihin lisättiin Kelan rekistereistä löytyneiden diabeetikoiden henkilötunnukset. Kustannustutkimuksen (CoDiF) tarpeita varten Kelassa poimittiin myös vuonna 2006 kuolleille diabeetikoille diabetesta sairastamattomat väestöverrokit. Kelan yleistietoja käyttäen pystyttiin ottamaan huomioon henkilöiden muuttuneet henkilötunnukset ja saatiin tiedot kohorttiin kuuluvien henkilöiden kotikunnista vuosien loppupäivinä. Lopulliseen kohorttiin kuului potentiaalisesti diabetesta sairastavaa henkilöä ja diabetesta sairastamatonta verrokkia.

10 FinDM II 10 Hilmo Bench Erityiskorvaukset Poisto Reseptit Synre Yleistiedot Kuolinsyyt hetua henkilöä Kuva 1. Diabeteskohortin identifiointi Seurantatiedot Kuvassa 2 on esitetty, mitä seurantatietoja identifioidulle kohortille poimittiin. Vuodeosastohoitojaksojen tiedot vuosilta saatiin Poistoilmoitusrekisteristä ja vuosilta Hoitoilmoitusrekisteristä. Päiväkirurgiset toimenpiteet vuosilta poimittiin Hoitoilmoitusrekisteristä ja erikoissairaanhoidon avokäynnit vuosilta Benchmarking-tietokannasta. Poimitut rekisteritiedot sisältävät muuttujia, jotka kuvaavat mm. palvelun tuottajaa, palvelualaa, erikoisalaa, saapumispäivää, saapumistapaa, lähtöpäivää, jatkohoitoa, pää- ja sivudiagnooseja, päätoimenpidettä ja toimenpidepäivää sekä muita toimenpiteitä. Syntymärekisteristä poimittiin tiedot kaikista kohorttiin kuuluneiden synnytyksistä ja syntymätiedoista vuosilta Syöpärekisteristä poimittiin tiedot kohorttiin kuuluvien henkilöiden diagnosoiduista syövistä vuosilta (vuosi ja diagnoosikoodi). Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta poimittiin kohorttiin kuuluvien henkilöiden kuolinpäivä, tilaston kuolinsyy, lääkärin antama kuolemansyy, peruskuolemansyyhyn liittyvä diagnoosi, välitön kuolemansyy, välivaiheen kuolemansyy ja myötävaikuttaneet kuolemansyyt. Munuais- ja maksaliiton munuaistautirekisteristä poimittiin tiedot kohortin munuaispotilaiden hoitokerroista, hoitojen ajankohdista ja diagnooseista. Kelan erityiskorvausrekisteristä poimittiin tiedot erityiskorvausoikeuksista vuosilta Aineisto sisältää tiedot myöntämisajankohdasta ja mahdollisesta päättymisajankohdasta sekä uudemmilta vuosilta myös täsmentäviä diagnoosikoodeja. Kelan reseptitiedostosta poimittiin vuosilta tutkimusaineistoon kuuluvien henkilöiden korvauksiin oikeuttavat lääkeostot ostokerroittain sisältäen ATC-koodin, pakkauskoon, ostopäivän, kustannusten ja keskimääräisten päivittäisten annosten (DDD) muuttujat. Lisäksi poimittiin kohorttiin kuuluvien henkilöiden tiedot Kelan korvaamista sairauspäivärahoista ja Kelan maksamista eläkkeistä. Kohorttiin kuuluvilta poimittiin myös yksityisen ja julkisen sektorin eläketietoja Eläketurvakeskuksen eläketiedoista.

11 11 FinDM II hetua henkilöä Sairauspäiväraha Erityiskorvaukset Munuais Raskausdiabeetikoiksi luokiteltiin ne fertiili-ikäiset naiset, joille (raskaus)diabetesmerkintöjä löytyi vain raskauksien yhteydestä (eli pelkkiä raskausdiabetesdiagnooseja, diabeteslääkeostoja vain raskauksien yhteydessä tai merkintä diabeteksesta vain syntymärekisterissä). Luokittelu insuliiniriippuvaisiin ja muihin diabeetikoihin tehtiin ensisijaisesti lääkeostojen perusteella. Oletettiin että käytännössä kaikki tyypin 1 diabeetikot tarvitsevat jatkuvaa insuliinihoitoa (ATC: A10A) mutta että he eivät käytä haiman insuliinieritystä lisäävää tablettilääkitystä (sulfonyyliureat A10BB, sitagliptiini/vildagliptiini A10BH, repaglinidi A10BX02, nateglinidi A10BX03 tai eksenatidi A10BX04). Oletuksen perusteella muihin diabeetikoihin kuuluviksi luokiteltiin henkilöt, jotka olivat ostaneet haiman insuliinineritystä lisääviä lääkkeitä tai joilla oli tablettilääkkeiden (ATC: A10B) ostovuosia useampia kuin insuliinin ostovuosia. Tämän jälkeen insuliiniriippuvaisiksi diabeetikoiksi puolestaan katsottiin ne henkilöt, jotka olivat ostaneet säännöllisesti insuliinia ja joilla tämän lisäksi oli insuliinin ostovuosia enemmän kuin tablettilääkkeiden ostovuosia. Jos sairastumisikä oli korkeintaan 40 vuot- Reseptit Syöpä Kuolinsyy Eläke Hilmo Eläke Bench Poisto Perus Kust Synre Kuva 2. Seurantatietojen poimiminen diabeteskohortille Tutkimusaineisto ja määritelmät Poiminnassa käytetyt henkilötunnukset korvattiin tutkimusnumeroilla, ja seurantatiedot tallennettiin tietokantaan. Diabeteksen alkupäivästä saatiin arvio etsimällä aineistoista ensimmäinen diabetesmerkintä. Diabetesmerkinnällä tarkoitetaan tässä yhteydessä diabetesdiagnoosia poistoilmoitusrekisterissä, hoitoilmoitusrekisterissä, Benchmarkingtietokannassa tai kuolemansyytilastossa, tietoa erityiskorvausoikeudesta diabeteslääkkeisiin tai ostotietoa diabeteslääkkeistä. Diabeetikkojen luokittelu Vuosien aikana elossa olleet potentiaaliset diabeetikot jaettiin rekisteritietojen perusteella kolmeen ryhmään: insuliiniriippuvaisiin diabeetikoihin (tyypin 1 diabeetikoihin), muihin diabeetikoihin (pääasiassa tyypin 2 diabeetikoihin) ja raskausdiabeetikoihin. Ensin rajattiin luokittelusta pois henkilöt, jotka olivat kuolleet ennen vuotta Seuraavaksi luokiteltiin omaan ryhmäänsä henkilöt, joille ei löytynyt diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeutta, diabeteslääkeostoja tai selvää diabetesdiagnoosia.

12 FinDM II 12 ta ja jos insuliinin ostovuosia oli yhtä paljon kuin tablettilääkkeiden ostovuosia, henkilö luokiteltiin insuliiniriippuvaiseksi diabeetikoksi. Lisäksi insuliiniriippuvaisiksi diabeetikoiksi katsottiin henkilöt, joille oli vuoden 1999 jälkeen myönnetty erityiskorvausoikeus tyypin 1 diabetesdiagnoosilla. Loput henkilöt luokiteltiin ryhmään muut diabeetikot. Eri luokkiin kuuluvien henkilöiden lukumäärät on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Diabeetikkojen määrät kohortin eri luokissa Luokka Lukumäärä Ennen vuotta 1997 kuolleet Ei varsinaisia diabetesmerkintöjä Raskausdiabeetikot Insuliiniriippuvaiset diabeetikot (tyyppi 1) Muut diabeetikot (tyyppi 2) Yhteensä Seurannassa käytettyjen indikaattorien kuvaaminen Tutkimusta varten tarkennettiin Diabetes Suomessa -julkaisussa raportoituja indikaattoreita. Indikaattorikuvaukset tehtiin Diabetes Outcome Indicators -raportin (15) mallin mukaisesti ja tutkimuksen tarpeiden mukaan soveltamalla mahdollisuuksien mukaan Diabetes Suomessa -tutkimuksessa käytettyjä indikaattorimääritelmiä. Indikaattorikuvausten yhteydessä esitetään kunkin indikaattorin tavoite, perusteet ja mahdollisia käyttömahdollisuuksia. Jokaisen indikaattorin mahdollisia rajoitteita on puntaroitu, jotta indikaattorin perusteella tehtävät tulkinnat olisivat mahdollisimman totuudenmukaisia. Indikaattorikuvaukset ovat liitteessä 1. Perusaineiston kuvaus Diabeetikoiden identifiointiin käytettiin tässä tutkimuksessa lukuisia eri rekistereitä. Rekisterien tietosisällön perusteella nämä voidaan jakaa lääkehoitoa heijasteleviin rekistereihin (erityiskorvausoikeudet diabeteslääkkeille, diabeteslääkkeiden ostot), palvelujen käyttöä kuvaaviin rekistereihin (hoito- ja pois- toilmoitusrekisterit, Benchmarking-tietokanta) sekä demografisiin rekistereihin (syntymärekisteri, kuolemansyyrekisteri). Taulukoissa 3 ja 4 on esitetty, mistä aineistolähteistä vuosien aikana elossa olleet diabeetikot identifioituivat. Taulukko 3. Diabeetikot aineistotyypeittäin Insuliiniriippuvaiset Muut Raskaus Pelkkä lääkehoito Pelkät palvelut Pelkkä demografia Lääkehoito ja palvelut Lääkehoito ja demografia Palvelut ja demografia Lääkehoito ja palvelut ja demografia Yhteensä

13 13 FinDM II Taulukko 4. Diabeetikot aineistolähteittäin Insuliiniriippuvaiset Muut Raskaus Lääkehoito, jossa: Vain erityiskorvausoikeus Vain lääkeostoja Erityiskorvausoikeus ja lääkeostoja Palvelujen käyttö, jossa: Vain hoitoilmoitus Vain avokäynti sairaalassa Hoitoilmoitus ja avokäynti Demografiset rekisterit Syntymärekisteri Kuolemansyyrekisteri Yhteensä Diabeteksen esiintyvyys Diabeetikoiden vuosittaiseen lukumäärään vaikuttavat uusien diabetestapausten diagnosoinnin lisäksi diabeetikoiden kuolleisuus. Tarkasteltaessa diabeetikoiden lukumääriä vuosittain havaittiin, että vuoden 1997 lopussa diabeetikoiden kokonaismäärä oli , joista insuliiniriippuvaisia (tyypin 1) diabeetikoita oli (19 %) ja muita (tyypin 2) diabeetikoita (81 %). Vuoden 2007 lopussa diabeetikoiden kokonaismäärä oli noussut :een. Tällöin tyypin 1 diabeetikoita oli 39 Taulukko 5. Diabeetikkojen lukumäärä vuosittain, vuosien viimeisinä päivinä Vuosi Diabeetikkojen lukumäärä Naisten osuus (%) Tyyppi 1 lukumäärä Naisten osuus (%) Tyyppi 2 lukumäärä Naisten osuus (%) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1

14 FinDM II (13 %) ja tyypin 2 diabeetikoita (87 %). Diabeetikoiden kokonaismäärä kasvoi 65 % vuodesta 1997 vuoteen 2007 (taulukko 5). Tyypin 1 diabeetikoiden kokonaismäärässä kasvua oli 19 %, ja tyypin 2 diabeetikoiden kokonaismäärän kasvu oli 77 %. Vuotuisia kasvuprosentteja tarkasteltaessa diabeetikoiden kokonaismäärä kasvoi keskimäärin 4,7 % vuodessa: tyypin 1 diabeteksen vuotuinen kasvuprosentti oli 1,3 ja tyypin 2 diabeteksen 5,5. Diabetes Suomessa -tutkimuksessa (9) havaittiin, että naisten osuus diabeetikoista vähenee koko ajan. Sama ilmeni myös tässä tutkimuksessa diabeetikoiden sukupuolijakaumia tarkasteltaessa. (taulukko 5) Tyypin 1 diabeetikoissa naisten osuus on huomattavasti vähäisempi kuin miesten. Naisia oli vuonna 1997 tyypin 1 diabeetikoista 44,1 %, ja asteittain naisten määrä vähentyi 42,1 %:iin vuoteen 2007 mennessä. Tyypin 2 diabeetikoista naisia on ollut enemmistö. Vuonna 1997 naisten osuus tyypin 2 diabeetikoista oli 55,9 %, mutta vuoteen 2007 mennessä naisten osuus pieneni 50,1 %:iin. Diabetes on siis molempien diabetestyyppien osalta muuttumassa yhä enemmän miesten sairaudeksi. Diabeteksen ilmaantuvuus Tutkimuksessa tarkasteltiin myös uusien diabeetikoiden vuosittaista määrää (taulukko 6). Uusia diabeetikoita tunnistettiin vuonna 1997 yhteensä Heistä tyypin 1 diabeetikoita oli (8 %) ja tyypin 2 diabeetikoita (92 %). Vuonna 2007 uusia diabeetikoita tunnistettiin , joista tyypin 1 diabeetikoita oli (7 %) ja tyypin 2 diabeetikoita (93 %). Vuosittain tunnistettujen uusien diabeetikoiden määrä kasvoi 83 % vuodesta 1997 vuoteen Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuuden kasvu oli 53 % ja tyypin 2 diabeteksen 86 %. Naisten osuus diabetekseen sairastuneista pieneni edelleen molemmissa diabetestyypeissä. Tyypin 2 diabeteksen suurta kasvua selittänevät viime vuosien varhaisen diabeteksen tunnistamisen ja aktiivisen diagnosoinnin kehittäminen, tehokas lääkehoidon aloittaminen hoitosuositusten muuttumisen seurauksena sekä väestötasolla ravitsemuksen ja liikuntatottumusten epäsuotuisa kehitys ja lihavuuden voimakas lisääntyminen väestössä sekä väestön ikääntyminen. Taulukko 6. Uudet diabetestapaukset vuosittain vuosina Vuosi Tyyppi 1 Naisten osuus (%) Tyyppi 2 Naisten osuus (%) Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

15 15 FinDM II Yhteenveto Tutkimuksen tavoitteena oli päivittää tietoja diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyydestä ja ilmaantuvuudesta Suomessa. Käytettävissä olevien rekisterien avulla tuotettiin uutta tietoa diabeteksen ja sen eräiden lisäsairauksien esiintyvyydestä ja ilmaantuvuudesta Suomessa sekä niiden alueellisesta jakautumisesta sairaanhoitopiireittäin. Lisäksi saatiin tietoa diabeetikoiden ikärakenteesta, sukupuolijakaumasta sekä kuolleisuudesta. Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys ja ilmaantuvuus lisääntyvät voimakkaasti. Toistaiseksi tasoittumista ei ole näkyvissä. Myös tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys ja ilmaantuvuus kasvavat vuosittain. Rekisteritietojen luotettavuus ja tulkinta Tutkimuksessa käytetyt rekisterit on muodostettu hallinnollisia tarkoituksia varten eikä niitä ole tarkoitettu ensisijaisesti diabeteksen ja sen lisäsairauksien tutkimiseen. Vaikka suomalaiset rekisterit ovat yleisesti korkeatasoisia, liittyy niiden käyttöön tieteellisessä tutkimuksessa monia haasteita. Diabetesta sairastavien tunnistaminen tehtiin yhdistämällä erityyppisten rekisterien tietoja. Kelan lääkkeiden erityiskorvausrekisteri ja reseptitiedosto ovat hyviä peruslähteitä lääkehoitoa käyttävien diabeetikoiden tunnistamisen osalta. Lääkerekistereistä ei kuitenkaan pystytä tunnistamaan pysyvässä laitoshoidossa olevia tai ruokavaliohoitoisia diabeetikoita eikä niitä henkilöitä, jotka eivät ole ostaneet heille määrättyjä glukoosilääkkeitä. Hoitoilmoitustiedoista nämäkin henkilöt on kuitenkin mahdollista tunnistaa, jos henkilö on ollut vuodeosastohoidossa tai käynyt sairaalan poliklinikalla ja jos rekisteriin kirjautuviin hoitotietoihin on merkitty diabetesdiagnoosi. Valitettavasti perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon avokäynneistä ei ole käytettävissä koko maan kattavaa rekisteritietoa, joten kaikkia hoidon piirissä olevia ruokavaliohoitoisia diabeetikoita ei saada tunnistettua myöskään hoitoilmoitustietojen avulla. Haasteita diabeetikoiden tunnistamiseen tuotti myös diagnoosien, erityisesti sivudiagnoosien, käytön ja kirjaamisen vaihtelut eri alueilla ja eri vuosina. Diabetekseen sairastumisikä määriteltiin tässä tutkimuksessa ensimmäisen käytetyistä rekistereistä löytyvän diabetesmerkinnän perusteella. Tyypin 1 diabeetikoiden kohdalla tällaista tietoa voidaan pitää hyvänä arviona sairastumisajankohdasta, mutta tyypin 2 diabeetikoiden kohdalla todellinen sairastumisajankohta voi olla 5 10 vuotta aikaisempi. Vaikka diabeteksen etiologia on heterogeeninen ja vaikka selkeä luokittelu eri diabetestyyppeihin (äärimuotoja lukuun ottamatta) voi olla vaikeaa luokittelun perustuessa lääkärin subjektiiviseen arvioon (13), haluttiin tässä tutkimuksessa saada käsitys myös eri diabetestyyppien ilmaantuvuuden, esiintyvyyden ja ennusteen kehittymisestä. Diabetestyypin määrittely rekisterien avulla oli haastavaa. Tässä tutkimuksessa pyrittiin löytämään teoreettisesti perusteltu määritelmä, joka olisi sopusoinnussa rekisteritietojen mahdollisuuksien ja tietosisällön kanssa. Siksi peruslähtökohdaksi otettiin lääkityksen eroavaisuudet eri diabetestyyppien välillä. Lääkkeiden ostotiedot kertovat todellisuudessa käytössä olleesta lääkehoidosta, ja ne tarjoavat näin aineistolähtöisen tavan luokitella diabetesta sairastavat henkilöt. Siten tässä tutkimuksessa diabetestyypit on jaettu mieluummin insuliiniriippuvaiseen diabetekseen ja muuhun diabetekseen kuin tyypin 1 tai tyypin 2 diabetekseen, vaikka käytetty määritelmä näitä erittäin pitkälti vastaakin. Rekisterien rajoituksista huolimatta ei ole mitään syytä uskoa, etteivätkö rekisterit antaisi jokseenkin oikeaa kuvaa diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyydestä ja ilmaantuvuudesta maamme eri osissa ja eri ikäryhmissä. Johtopäätökset Tutkimuksen tuloksia voi tarkastella sekä valtakunnallisena että alueellisena ajallisena trendinä. Sairaanhoitopiirien välisten erojen tarkastelun sijasta kannattaa kussakin sairaanhoitopiirissä keskittyä oman vuositrendin tarkasteluun ja arvioida tilan-

16 FinDM II 16 teen kehittymistä hoitokäytäntöjen ja resurssien sekä väestön ikä- ja sukupuolirakenteen muutosten avulla. Tässä teknisessä raportissa on aineistonmuodostuksen, indikaattorimääritysten ja analyysitapojen lisäksi kuvattu tulostietona diabeteksen esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden trendejä valtakunnallisesti. Hankkeessa on lisäksi selvitetty diabeteksen lisäsairauksien esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta sekä valtakunnallisesti että sairaanhoitopiireittäin. Nämä tulokset julkaistaan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ( että Diabetesliiton ( nettisivuilla.

17 17 FinDM II Viitteet 1. Suomen Diabetesliitto Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma Winell K Diabeteksen hoidon laatu ja seurantajärjestelmät. DEHKO-raportti 2002:2. Suomen Diabetesliitto, Tampere. 3. Niemi M, Winell K. Diabetes Suomessa. Esiintyvyys ja hoidon laadun vaihtelu. Stakes Raportteja 8, Kansaneläkelaitos (KELA) Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet Kelan tilastotiedote World Health Organization Definition and diagnosis of diabetes mellitus and intermediate hyperglycemia. Report of a WHO consultation. Geneva Switzerland. 6. World Health Organization Definition, diagnosis and classification of diabetes mellitus and its complications. Report of a WHO consultation. Part 1: Diagnosis and classification of diabetes mellitus. Geneva. WHO Department of Noncommunicable Disease Surveillance. WHO/NCD/NCS/ Winell K, Reunanen A. Diabetesbarometri Diabetesliitto, Tampere. 8. Peltonen M, Harald K, Männistö S, Saarikoski L, Peltomäki P, Lund L, Sundvall J, Juolevi A, Laatikainen T, Aldén-Nieminen H, Luoto R, Jousilahti P, Salomaa V, Taimi M, Vartiainen E. Kansallinen FINRISKI terveystutkimus - Tutkimuksen toteutus ja tulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B34/2008. Helsinki Peltonen M, Korpi-Hyövälti E, Oksa H, Puolijoki H, Saltevo J, Vanhala M, Saaristo T, Saarikoski L, Sundvall J & Tuomilehto J. Lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys suomalaisessa aikuisväestössä. Suomen Lääkärilehti 2006;3: Harjutsalo V, Sjöberg L & Tuomilehto J. Time trends in the incidence of type 1 diabetes in Finnish children: a cohort study. Lancet 2008;371: The Diabetes Control and Complications Trial Research Group (DCCT). The effect of intensive treatment of diabetes on long-term complications in insulin-dependent diabetes mellitus. N Engl J Med 1993;329: UK Prospective Diabetes Study Group (UKPDS). Association of glycaemia with macrovascular and microvascular complications of type 2 diabetes (UKPDS 35): prospective observational study. BMJ 2000;321: Diabeteksen Käypä hoito suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2007 (viitattu ). Saatavilla Internetissä: Sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryhmän raportti Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 2/2008. Yliopistopaino, Helsinki. 15. Home P, Coles J, Goldacre M, Mason A, Wilkinson E (toim) Health Outcome Indicators: Diabetes. Report of a working group to the Department of Health. Oxford: National Centre for Health Outcomes Development.

18 FinDM II 18 LIITE 1. Indikaattorit FinDM II Diabeteksen esiintyvyys Tavoite Kuvaus Tekninen kuvaus Rajoitukset Perusteet Käyttömahdollisuudet Diabeetikoiden määrän kehityksen seuraaminen toimenpiteiden suuntaamiseksi diabeteksen sairastumisriskin vähentämiseksi ja tarkoituksenmukaisten diabeteksen ehkäisy- ja seulontamenetelmien kehittämiseksi sekä tulevaisuudessa tarvittavien hoito- ja kuntoutusresurssitarpeiden arvioimiseksi. Diabeteksen esiintyvyys suomalaisessa väestössä. Diabeteksen esiintyvyys taulukoidaan valtakunnallisesti ja sairaanhoitopiireittäin iän, sukupuolen, diabetestyypin ja vuoden mukaan. Diabeetikot identifioidaan ja luokitellaan eri diabetestyyppeihin seuraavien tietojen avulla: diabetesdiagnoosi Poistoilmoitusrekisteristä diabetesdiagnoosi Hoitoilmoitusrekisteristä diabetesdiagnoosi Benchmarking-tietokannasta diabetesmerkintä tai -diagnoosi syntymärekisteristä diabetesdiagnoosi Kuolemansyytilastosta erityiskorvausoikeus diabeteslääkkeisiin Kelan erityiskorvausrekisterissä ostomerkintä diabeteslääkkeistä Kelan reseptitiedostossa tietoja Diabetes Suomessa (FinDM) -hankkeen aineistosta Ruokavaliohoitoinen diabetes jää tunnistamatta. Hoitosuositusten muutokset vaikuttavat diabeetikoiksi tunnistamiseen. Rekisteritietojen perusteella ei pystytä yksiselitteisesti erottamaan eri diabetestyyppejä. Diabeteslääkkeitä käytetään osittain myös muilla indikaatioilla (raskausdiabetes, PCO). Diabetes Suomessa (2005) tutkimuksessa selvitettiin diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyttä Suomessa. Tutkimuksessa tunnistettiin Stakesin ja Kelan terveydenhuollon rekistereistä yhteensä yli diabeetikkoa. Tutkimuksen mukaan noin 5,1 %:lla suomalaisista on diabetes. Kansallisen trendin seuraaminen, vertailujen tuottaminen terveydenhuollon ja poliittisen päätöksenteon tarpeisiin. Liite 1 Käyttäjät Lähteet Terveydenhuollon yksiköt, terveydenhuollon päättäjät, poliittiset päättäjät kansallisella tasolla. Niemi M, Winell K. Diabetes Suomessa. Esiintyvyys ja hoidon laadun vaihtelu. Stakes raportteja 8/2005.

19 19 FinDM II Diabeteksen ilmaantuvuus Tavoite Kuvaus Tekninen kuvaus Rajoitukset Perusteet Diabetekseen vuosittain sairastuvien määrän kehityksen seuraaminen toimenpiteiden suuntaamiseksi diabeteksen sairastumisriskin vähentämiseksi ja tarkoituksenmukaisten diabeteksen ehkäisy- ja seulontamenetelmien kehittämiseksi sekä tulevaisuudessa tarvittavien hoito- ja kuntoutusresurssitarpeiden arvioimiseksi. Diabeteksen ilmaantuvuus suomalaisessa väestössä. Diabeteksen ilmaantuvuus taulukoidaan valtakunnallisesti ja sairaanhoitopiireittäin iän, sukupuolen, diabetestyypin ja vuoden mukaan. Diabeetikot identifioidaan ja luokitellaan eri diabetestyyppeihin seuraavien tietojen avulla: diabetesdiagnoosi Poistoilmoitusrekisteristä diabetesdiagnoosi Hoitoilmoitusrekisteristä diabetesdiagnoosi Benchmarking-tietokannasta diabetesmerkintä tai -diagnoosi syntymärekisteristä diabetesdiagnoosi Kuolemansyytilastosta erityiskorvausoikeus diabeteslääkkeisiin Kelan erityiskorvausrekisterissä ostomerkintä diabeteslääkkeistä Kelan reseptitiedostossa tietoja Diabetes Suomessa (FinDM) -hankkeen aineistosta. Ruokavaliohoitoinen diabetes jää tunnistamatta. Hoitosuositusten muutokset vaikuttavat diabeetikoiksi tunnistamiseen. Rekisteritietojen perusteella ei pystytä yksiselitteisesti erottamaan eri diabetestyyppejä. Diabeteslääkkeitä käytetään osittain myös muilla indikaatioilla (raskausdiabetes, PCO). Diabetes Suomessa (2005) tutkimuksessa selvitettiin diabeteksen ja sen lisäsairauksien ilmaantuvuutta Suomessa. Tutkimuksessa tunnistettiin Stakesin ja Kelan terveydenhuollon rekistereistä yhteensä yli diabeetikkoa. Tutkimuksen mukaan uusien diabeetikoiden lukumäärä kasvoi 38 % vuodesta 1989 vuoteen Sairastuvuus tyypin 1 diabetekseen on kasvanut voimakkaasti, etenkin nuorimpien lasten sairastuvuus. (Harjutsalo ym. 2008). Käyttömahdollisuudet Kansallisen trendin seuraaminen, vertailujen tuottaminen terveydenhuollon ja poliittisen päätöksenteon tarpeisiin. Käyttäjät Lähteet Terveydenhuollon yksiköt, terveydenhuollon päättäjät, poliittiset päättäjät kansallisella tasolla. Harjutsalo V, Sjöberg L & Tuomilehto J. Time trends in the incidence of type 1 diabetes in Finnish children: a cohort study. Lancet 2008; 371: Niemi M, Winell K. Diabetes Suomessa. Esiintyvyys ja hoidon laadun vaihtelu. Stakes raportteja 8/2005. Liite 1

20 FinDM II 20 Liite 1 Diabeetikoiden alaraaja-amputaatiot Tavoite Kuvaus Tekninen kuvaus Rajoitukset Perusteet Käyttömahdollisuudet Käyttäjät Lähteet Diabeteksen komplikaatioiden ilmaantuvuuden ja esiintyvyyden seuranta, komplikaatioriskin vähentäminen hoidon laatua kehittämällä. Ensimmäisten alaraajaamputaatioiden ilmaantuvuus diabeetikkoa kohden. Indikaattori taulukoidaan valtakunnallisesti ja sairaanhoitopiireittäin iän, sukupuolen, diabetestyypin amputaatiotason ja vuoden mukaan. Amputaatiot identifioidaan ja luokitellaan suuriin tai pieniin amputaatioihin poisto- ja hoitoilmoitusrekisteristä löytyvien toimenpidekoodien avulla. Mukaan lasketaan vain ensimmäiset tarkasteltavaan kategoriaan kuuluvat alaraaja-amputaatiot diabeteksen toteamisvuonna tai myöhemmin. Prediabeetikoiden ja ruokavaliohoitoisten diabeetikoiden amputaatioita ei lasketa mukaan. Rajoitutaan katsomaan vain ensimmäisiä amputaatioita. Diabeteksen hyvällä hoidolla ja vaaratekijöiden aikaisella havaitsemisella amputaatioita voidaan vähentää. (Bartus & Margolis 2004). Diabetes Suomessa (2005) -tutkimuksessa havaittiin, että kaikkien diabeetikkojen ensimmäisten amputaatioiden ilmaantuvuus laski 58 % vuodesta 1988 vuoteen Diabeetikoiden amputaatioiden esiintyvyyttä seuraamalla voidaan välillisesti arvioida diabeetikoiden hoidon laatua alueellisesti. Kansallisen trendin seuraaminen, diabeteksen vaikutuksen seuraaminen, vertailujen tuottaminen terveydenhuollon ja poliittisen päätöksenteon tarpeisiin Terveydenhuollon yksiköt, terveydenhuollon päättäjät, poliittiset päättäjät sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Bartus CL, Margolis DJ. Reducing the incidence of foot ulceration and amputation in diabetes. Current Diabetes Reports 2004; 6: Niemi M, Winell K. Diabetes Suomessa. Esiintyvyys ja hoidon laadun vaihtelu. Stakes raportteja 8/2005.