Asiantuntijaryhmän raportti Tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiantuntijaryhmän raportti 2014. Tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon kehittäminen"

Transkriptio

1 Asiantuntijaryhmän raportti 2014 Tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon kehittäminen

2 TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVIEN HOIDON KEHITTÄMINEN Diabetes on joukko erilaisia sairauksia, joita yhdistää pitkäaikaisesti tai pysyvästi suurentunut veren glukoosipitoisuus (kohonnut verensokeri). Diabeteksen päätyypit ovat tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes, muusta syystä johtuva diabetes, ja raskausdiabetes. Tyypin 1 diabeteksessa haiman insuliinia tuottavat solut vaurioituvat autoimmuunitulehduksen seurauksena. Tämä johtaa asteittain täydelliseen insuliinin puutteeseen. Tyypin 1 diabetesta sairastava on täysin riippuvainen pistoksina tai pumpulla annosteltavasta insuliinista. Pistoksia on päivässä yleensä 5-7. Ilman insuliinia ihminen ei elä. Diabetes on läsnä joka hetki ja kaikissa tilanteissa - 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemän päivää viikossa - koko loppuelämän. Insuliininpuutoksen korvaaminen ja hoitaminen vaihtelevissa tilanteissa ja elämän vaiheissa on vaativa ja vaikea tehtävä sekä sairastuneelle että terveydenhuollon ammattilaiselle. Tyypin 1 diabetes on myös hyvin yksilöllinen sairaus: jokaisen sairaus on hoitotarpeiltaan erilainen eikä kahta samanlaista tyypin 1 diabeetikkoa ole. Riittämätön hoito altistaa tyypin 1 diabetesta sairastavan vuosien kuluessa pienten ja suurten verisuonten, hermojen ja sydämen lisäsairauksille. Nämä voivat johtaa toiminta- ja työkyvyn heikentymiseen, elämänlaadun huonontumiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan. Henkilökohtaisen kuormituksen lisäksi lisäsairaudet myös moninkertaistavat hoidon kustannukset. Huolimatta siitä, että diabeteksen aiheuttamat vakavat lisäsairaudet ovat vähentyneet, tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon tulokset eivät vastaa nykyhoidon mahdollisuuksia. Hyvällä hoidolla ja omahoidon ohjauksella diabeteksesta aiheutuvia haittoja, lisäsairauksia ja kustannuksia voidaan merkittävästi ehkäistä ja vähentää. Hoito ja ohjaus on sovitettava yksilöllisiin elämäntilanteisiin ja voimavaroihin. Hoidon ja ohjauksen on oltava tarpeiden mukaista, jatkuvaa ja monialaista. Hoito- ja kuntoutussuunnitelma toimii hyvänä perusteena ja ohjenuorana. Ammattilaisten riittävä osaaminen, pitkäjänteinen yhteistyö ja tarkoituksenmukainen työnjako hoitotiimin sisällä sekä hoitotiimin ja sairastuneen välillä on keskeistä. Toimeksianto Diabetesliiton liittohallitus asetti kesäkuussa 2013 liittovaltuuston esityksestä asiantuntijaryhmän selvittämään tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitoa ja hoitojärjestelyjä sekä niissä olevia kehittämistarpeita. Asiantuntijaryhmän toimikausi oli Tämä raportti on asiantuntijaryhmän ja sen käyttämien asiantuntijoiden taustoitus tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon tilanteeseen Suomessa. Raportissa esitetään hoidon 1

3 kehittämiskohteita sekä kehittämistarpeita ja -toimia. Tavoitteena on edistää tyypin 1 diabetesta sairastavien hyvää hoitoa ja tukea vakavan pitkäaikaissairauden kanssa elämistä sekä auttaa valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon ja ohjauksen järjestämisessä ja kehittämisessä. Diabetesliiton liittohallitus tekee raportin pohjalta päätökset jatkotoimenpiteistä ja vaikuttamistoimista. Raporttiin liittyy myös laajempi tausta-aineisto, joka löytyy sähköisenä Diabetesliiton internetsivuilta osoitteesta Tämän raportin ovat toimittaneet Diabetesliiton toimihenkilöt Pirjo Ilanne-Parikka, Sari Koski ja Johanna Wirta. Lämmin kiitos koko asiantuntijaryhmälle arvokkaasta panoksesta asian ja toimenpide-ehdotusten työstämisessä ja konkretisoimisessa. Erityiskiitos myös kaikille, jotka ovat antaneet korvaamatonta apua tämän raportin valmistumisessa, kirjoittamisen ja kommentoinnin myötä. 2

4 Asiantuntijaryhmä Puheenjohtaja Ilanne-Parikka Pirjo Jäsenet Ahomäki Ritva Borg Esa Hakala Heikki Harjutsalo Valma Hiltunen Liisa Honkasalo Mikko Huttunen Jorma Jokinen Mauri Kaipiainen Petri Kangas Tero Kekäläinen Päivi Lammi Pentti Miettinen Päivi Niinikoski Harri Nuutinen Helena Parkkamäki Stina Rautavirta Marja Saraheimo Markku Simonen Ritva Tuomi Tiinamaija Sihteerit Koski Sari Wirta Johanna 3

5 Sisällys TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVIEN HOIDON KEHITTÄMINEN... 1 Toimeksianto... 1 Asiantuntijaryhmä... 3 Sisällys... 4 Tiivistelmä... 5 I Tausta... 7 II Tärkeimmät kehittämiskohteet tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidossa Tyypin 1 diabetesta sairastavien näkemys Asiantuntijatyöryhmän näkemys III Toimenpide-ehdotukset tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon kehittämiseksi Lähteet:

6 Tiivistelmä Suomella on tyypin 1 diabeteksen esiintyvyyden maailmanennätys: riski sairastua alle 15- vuotiaana tyypin 1 diabetekseen on Suomessa kaikkein suurin. Vuosittain uusia lapsidiabeetikoita todetaan noin 500 ja kaikkiaan uusia tyypin 1 diabeetikoita noin Vuonna 2014 noin henkilöä Suomessa sairastaa tyypin 1 diabetesta. Tyypin 1 diabeteksen hoidon tärkeitä edistysaskeleita insuliinilääkityksen keksimisen jälkeen ovat olleet omatoimisen verensokerin seurannan mahdollistaneet verensokerimittarit, insuliinivalmisteiden kehittyminen sekä pitkäaikaista verensokeritasapainoa kuvaavan sokerihemoglobiinin (HbA1c) määrittämisen aloittaminen. Hyvää hoitoa ja diabeteksen kanssa pärjäämistä ovat tukeneet myös pika- ja pitkävaikutteiset insuliinivalmisteet, jotka mahdollistavat joustavan ja aiempaa turvallisemman insuliininannostelun. Merkittävää parannusta hoitoon ovat tuoneet lisäksi insuliinin pumppuannostelu sekä sokeritasapainon pidempiaikainen ja ajantasainen seuraaminen (sensorointi). Lisäksi käyttöön on tullut tehokkaita lääkkeitä sekä verenpaineen että rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoitoon. Vaikka diabeteksen hoito on yleisesti edistynyt viime vuosikymmenten aikana ja vaikka diabeteksen aiheuttamat vakavat lisäsairaudet - kuten sydäninfarktit, näön menetys, munuaisten vajaatoiminta ja amputaatiot - ovat vähentyneet, tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon tulokset ovat silti jääneet riittämättömiksi. Kokonaiskuolleisuus on vähentynyt, mutta ylikuolleisuus vastaavanikäiseen taustaväestöön verrattuna on pysynyt lähes ennallaan. tyypin 1 diabetesta sairastavien naisten ylikuolleisuus kasvain- ja sepelvaltimotautikuolleisuudessa päinvastoin on lisääntynyt. Tyypin 1 diabeteksen hoito perustuu insuliinin päivittäin ja jaksoittain vaihtelevan tarpeen omatoimiseen korvaamiseen erilaisissa elämäntilanteissa, elämän ja sairauden eri vaiheissa. Jokapäiväistä elämää varjostaa toisaalta liian matalalle laskevan verensokerin vaara ja toisaalta tieto siitä, että pitkään liian korkeana pysyvä verensokeri altistaa vakavien lisäsairauksien kehittymiselle. Omahoidon toteuttamiseen tarvitaan toistuvaa ohjausta ja tukea riittävän osaamisen ja kokemuksen omaavilta ammattilaisilta. Hoitotiimiin ja konsultoitavien ammattilaisten joukkoon tarvitaan diabeteshoitaja, diabeteslääkäri, ravitsemusterapeutti, psykologi, jalkaterapeutti, fysioterapeutti ja muita eri erikoisalojen asiantuntijoita. Toimiva yhteistyö tiimin kesken ja konsultaatiomahdollisuudet eri erikoisaloille ovat välttämättömiä omahoidon onnistumiseksi. Tyypin 1 diabetes on jatkuvasti läsnä oleva sairaus, jonka suurin hoitovastuu on henkilöllä itsellään. Omahoidon voimavarat ja elinympäristö vaikuttavat olennaisesti hoitotuloksiin. Terveyserot ja terveyspalvelujen saatavuus vaikuttavat hoidon toteutumiseen. Psyykkisen ja sosiaalisen tuen merkitys on erittäin suuri. Tukea hoidossa jaksamiseen tarvitaan niin ammattilaisilta kuin myös diabetesta sairastavan lähipiiriltä ja vertaistuen muodossa toisilta diabetesta sairastavilta. Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisyyn sekä psykososiaaliseen tukeen panostaminen ovat laadukkaan lääketieteellisen hoidon ohella ensiarvoisen tärkeitä tyypin 1 diabeteksen ennusteen parantamiseksi. 5

7 Riittämätön hoito ja puutteellinen omahoidon tuki altistavat tyypin 1 diabetesta sairastavan vakaville lisäsairauksille, jotka voivat johtaa toiminta- ja työkyvyn heikentymiseen, elämänlaadun huonontumiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan. Lisäsairaudet moninkertaistavat hoidon kustannukset ja aiheuttavat diabeetikolle suurta kuormitusta ja hankaloittavat arjessa pärjäämistä. Lisäsairauksia voidaan ehkäistä ja niiden kehittymistä jarruttaa hyvällä omahoidolla, oikein toteutetulla insuliininpuutoksen korvaushoidolla, elintavoilla ja muilla lääkehoidoilla. Diabeteksen hyvä ja pitkäjänteinen hoito sekä monialainen, ammattitaitoinen ohjaus ja tuki heti diabeteksen toteamisesta lähtien vähentävät myöhempinä vuosina kehittyvien lisäsairauksien vaaraa. Tällä hetkellä diabetesta sairastavat lapset hoidetaan keskitetysti lastentautien yksiköissä, mutta vuotiaina he siirtyvät monin paikoin perusterveydenhuollon vastuulle. Aikuisilla keskitetty diabeteshoito on ensivaiheen hoitoa lukuun ottamatta monin paikoin purettu, erityisosaamista vaativan vakavan pitkäaikaissairauden ohjaus ja hoitaminen on hajautettu ja diabeteshoitajien toimet lopetettu. Suuri joukko kokeneita diabetesammattilaisia on jäänyt eläkkeelle. Uusia pitäisi saada tilalle, mutta diabeteksen hoidon lisäkouluttautumiseen ei ole luotu kansallista järjestelmää. Päinvastoin useat ammattikorkeakoulut ovat lopettaneet diabeteksen hoidon ja ohjauksen lisäkoulutuksen. Nykyinen lääkäreiden ja hoitajien peruskoulutus ei anna riittäviä valmiuksia insuliininpuutosdiabetesta sairastavan hoitoon ja hoidonohjaukseen. Moniammatillisten tiimien osaamista ja yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä ei ole riittävästi resursoitu eikä hyödynnetty. Suomessa ei ole systemaattista diabeteksen hoitoon ja hoidonohjaukseen liittyvää laadun seurantaa. Tietoa hoitotulosten, hoidon ja oman hoitoyksikön toiminnan kehittämiseksi on saatavissa vain harvassa paikassa. Tarvitaankin hoitoyksikkökohtaista, alueellista ja valtakunnallista tietoa hoidon tuloksista ja parhaista käytännöistä. 6

8 I Tausta Tyypin 1 diabetekseen sairastutaan tavallisesti alle 35-vuotiaana, mutta siihen voi sairastua missä iässä tahansa. Vuosittain uusia lapsidiabeetikoita todetaan noin 500, ja kaikkiaan tyypin 1 diabetekseen sairastuu noin henkilöä vuodessa (Sund & Koski 2009, FinDM II 2009). Lapsen sairastuminen koskettaa koko perhettä ja lähipiiriä. Hoito haastaa muutoksiin arkirutiineissa ja kuormittaa henkisiä voimavaroja. Suurella osalla tyypin 1 diabetekseen sairastuneista lapsista ei ole lähisuvussaan ketään toista tyypin 1 diabeetikkoa, ja moni perhe on lapsen sairauden kanssa varsin yksin. Hoito on vaativaa ja ympärivuorokautisesti vanhempia sitovaa. Hoidon sujuminen on varmistettava ja neuvoteltava myös päivähoidon, koulupäivien ja harrastusten ajaksi. Suuri osa tyypin 1 diabetekseen sairastuvista on yli 15-vuotiaita (FinDM II 2009). Aikuisilla tyypin 1 diabeteksen puhkeaminen on tavallisesti hitaampi prosessi kuin lapsilla, mistä syystä tyypin 1 diabetes usein sekoitetaan tyypin 2 diabetekseen tai muihin sairauksiin. Tyypin 1 diabetes on alkuvaihetta lukuun ottamatta omahoitoinen sairaus, johon ei toistaiseksi ole tarjolla parantavaa hoitoa. Terveillä henkilöillä verensokeri on tarkasti, monimutkaisesti ja herkästi säädelty. Siksi insuliininpuutoksen onnistunut korvaaminen on vaikeaa ja vaativaa. Insuliinihoitoon liittyvä liian matalan verensokerin riski on monella hyvän sokeritasapainon este. Tyypin 1 diabeteksessa on toisaalta uhkana liiallinen verensokerin lasku ja toisaalta liian korkean verensokerin haittavaikutukset elimistössä. Myös verensokerin vaihtelut matalasta korkealle ja päinvastoin vaikuttavat vointiin. Jatkuva omahoito mittauksineen, syömisen tarkkailuineen ja pistämisineen on vaativaa ja kuormittaa erityisesti silloin, jos verensokeri ei ponnisteluista huolimatta pysy hyvässä tasapainossa. Hoitoväsymys on tavallista, ja diabetesburnout, hoitouupumus, on monelle diabetesta sairastavalle tuttu. Korkeaan verensokeriin liittyy usein väsymystä, keskittymättömyyttä ja vetämättömyyttä. Pitkään jatkuneen korkean verensokerin oireet voivat muistuttaa masennusta ja altistaa masennukselle. Psykososiaaliset kuormitukset, stressi ja masennus voivat puolestaan olennaisesti heikentää omahoitoa ja vaikuttaa verensokereihin. Siksi laadukas omahoidon ohjaus ja jatkuva monialaisen hoitotiimin tuki ja seuranta sekä ajoissa saatu psykologinen tuki ovat olennainen osa tyypin 1 diabeteksen kanssa selviytymistä. Hoidonohjaus ja psykologinen tuki antavat pohjan myös oman diabeteksen hyväksymiselle, joka on keskeisen tärkeää omahoidon onnistumiselle. Tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitotulokset ovat monelta osin riittämättömiä. Keskimääräinen verensokerin hoitotasapaino on jäänyt 1990-luvun tasolle (Forsblom 2014), vaikka hoitomenetelmät, insuliinivalmisteet ja hoitotarvikkeet ovat sen jälkeen merkittävästi kehittyneet. Erityisen haastavaa hyvän tai kohtuullisen sokeritasapainon pitäminen on nuoruusiässä. Veren rasva-arvoissakaan ei ole tapahtunut positiivista kehitystä, ja verenpaineen osalta tilanne on 2000-luvun aikana mennyt huonompaan suuntaan. (Valle ym ) Keskeinen diabetekseen liittyvien lisäsairauksien syy on pitkäkestoisesti liian korkea verensokeri. Lisäsairauksien kehittymiseen vaikuttavat myös kohonnut verenpaine, veren rasva- 7

9 aineenvaihdunnan häiriöt, diabeteksen kesto, tupakointi ja muut terveydelle haitalliset elintavat. Uraauurtava tyypin 1 diabeteksen hoitotutkimus DCCT (The Diabetes Control and Complications Trial) ja sen seurantatutkimus EDIC (Epidemiology of Diabetes Interventions and Complications) osoittivat selkeästi, että tehostettu hoito missä sairauden vaiheessa tahansa ehkäisee lisäsairauksien kehittymistä, vaikkakin hyvä hoito on tärkeää jo heti hoidon alusta lähtien (DCCT 1993, EDIC 2009). Tehokas verensokerin hoito vähentää sekä mikrovaskulaarisia eli pienten verisuonten lisäsairauksia että makrovaskulaarisia lisäsairauksia (sydän- ja verisuonisairaudet). Nykyisellä tyypin 1 diabeetikoiden hoidon onnistumistasolla arviolta noin kolmasosalle kehittyy hoitoa vaativia pienten verisuonten lisäsairauksia silmiin, munuaisiin tai hermoihin. Hyvällä verensokerin ja verenpaineen hoidolla niiden kehittyminen voidaan ehkäistä ja eteneminen pysäyttää. Tyypin 1 diabetes aiheuttaa huomattavasti myös valtimotauteja: sepelvaltimotautia, aivovaltimotautia ja ja alaraajojen valtimotautia. Silmän verkkokalvon verisuonten vaurioituminen eli retinopatia on tavallisin tyypin 1 diabetekseen liittyvä lisäsairaus: %:lle kehittyy jonkinasteisia silmänpohjamuutoksia 20 sairausvuoden kuluessa. (Diabeettinen retinopatia: Käypä hoito -suositus 2006). Aikaisempina vuosikymmeninä noin kolmasosalle on kehittynyt vaikeampia, laserhoitoa vaativia silmänpohjamuutoksia. Näköä uhkaavat silmänpohjamuutokset ovat kuitenkin vähentyneet. Ensimmäinen munuaismuutosten eli nefropatian tunnistettava oire on vähäinen valkuaisen erittyminen virtsaan (mikroalbuminuria). Jos arvot toistuvasti ylittävät sovitun raja-arvon, on kyse varsinaisesta nefropatiasta, joka voi edetä vaikea-asteiseksi munuaisten vajaatoiminnaksi. Tällöin henkilö tarvitsee joko dialyysihoitoa tai saa munuaissiirteen. (Diabeettinen nefropatia: Käypä hoito -suositus 2007.) Vaikea-asteinen munuaisten vajaatoiminta on kymmenen viime vuoden aikana vähentynyt. Vuonna 2012 dialyysihoidon aloitti arviolta 60 tyypin 1 diabetesta sairastavaa (Munuaistautirekisteri 2012). Diabeettinen hermovaurio eli neuropatia on vähiten tutkittu diabeteksen lisäsairaus, ja arviot siitä, kuinka suurella osalla tyypin 1 diabeetikoista esiintyy neuropatiaa, vaihtelevat suuresti. 20 vuoden kuluttua diabeteksen toteamisesta arviolta noin puolella on ainakin joitakin neuropatian oireita (Mustajoki 2013). Sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantuvuus on vähentynyt suomalaisilla tyypin 1 diabeetikoilla luvulla alle 15-vuotiaana diabetekseen sairastuneiden 30 vuoden kumulatiivinen sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantuvuus oli 15,7 %, aikuisena sairastuneiden vastaavasti 22 % luvulla sairastuneiden diabeetikoiden sydän- ja verisuonisairauksien 20-vuotisilmaantuvuus oli lapsena sairastuneilla 3,1 % ja aikuisena sairastuneilla 7,6 % (Harjutsalo 2014a). Liian korkean verensokerin lisäksi tyypin 1 diabeetikoilla on riski liian alhaiseen verensokeriin, hypoglykemiaan. Päivittäisessä elämässä liian matalan verensokerin riski - ja sen pelko - on keskeinen haaste hyvän sokeritasapainon saavuttamiselle. Tyypin 1 diabeetikoilla on tutkimuksissa havaittu keskimäärin kaksi lievää hypoglykemiaa viikossa ja yksi vakava (toisen apua vaativa) hypoglykemiatilanne vuodessa (Cryer 2008). 8

10 Tyypin 1 diabetekseen liittyy suurentunut ennenaikaisen kuoleman vaara. Kuolemanriski lisääntyy heti sairauden alussa. Alle 10 vuoden sairastamisen aikana ylikuolleisuutta selittävät äkilliset diabeteskomplikaatiot (insuliinipuutoksesta johtuva happomyrkytys ja liian matalasta verensokerista johtuva insuliinisokki) (Patterson ym. 2007). Diabeteksen lisäsairaudet, erityisesti munuaissairaus ja sydän- ja verisuonisairaudet, ovat kuitenkin määrällisesti merkittävimmät ylikuolleisuuden aiheuttajat, ja niiden osuus kuolinsyistä alkaa kasvaa 10 diabetesvuoden jälkeen. Nämä ovat yleisimpiä kuolinsyitä yli 20 vuotta tyypin 1 diabetesta sairastaneilla. (Diabetes Epidemiology Research International Mortality Study Group 1991ab, Groop ym ) Vaikka miesten ylikuolleisuus on kokonaisuutena naisia suurempaa, tyypin 1 diabetesta sairastavien naisten ylikuolleisuus verrattuna muihin samanikäisiin naisiin on suurempaa kuin vastaava miesten ylikuolleisuus. Tyypin 1 diabeetikkonaisilla kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin on 5,4-kertainen muuhun väestöön kolminkertainen vastaavanikäisiin tyypin 2 diabeetikkonaisiin verrattuna. Tyypin 1 diabetesta sairastavilla miehillä kuolleisuus näihin on 3,5-kertainen muuhun väestöön ja kaksinkertainen tyypin 2 diabeetikkomiehiin verrattuna. (Forssas ym 2010.) Vaikka diabetekseen liittyvät lisäsairaudet ovat kaiken kaikkiaan vähentyneet hoidon kehityksen ansiosta, se ei ole kuitenkaan johtanut ylikuolleisuuden tai ennenaikaisen kuolleisuuden vähenemiseen kaikkien tyypin 1 diabetesta sairastavien kohdalla. Tyypin 1 diabeetikon ennusteeseen ei vaikuta pelkästään lääketieteellinen hoidon tulos, vaan psykososiaalisilla ja sosioekonomisilla tekijöillä on tärkeä merkitys. Jokaiselle tyypin 1 diabetesta sairastavalle tulee taata mahdollisuus jatkuvaan ja asiantuntevaan hoitoon sosiaaliryhmästä, yhteiskunnallisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Psykososiaaliseen tukeen sekä syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisyyn panostaminen ovat tärkeitä tyypin 1 diabeteksen ennusteen parantamiseksi. Vuonna 1997 arvioitiin, että kaikkien diabetesta sairastavien henkilöiden hoito maksoi yhteensä 866 miljoonaa euroa, josta diabeteksen aiheuttamat terveydenhuollon lisäkustannukset (ikä- ja sukupuolitäsmättyjen verrokkien kustannukset ylittävät kustannukset) olivat 476 miljoonaa euroa. Lisäsairauksia saaneen tyypin 1 diabetesta sairastavan vuosittaiset lisäkustannukset (6 480 euroa) olivat 12-kertaiset lisäsairauksilta välttyneisiin (556 euroa) verrattuna (Kangas 2002). Vuonna 2007 diabetesta sairastavien terveydenhuollon kustannukset olivat jo miljoonaa euroa, josta diabetekseen liittyvät terveydenhuollon lisäkustannukset (verrattuna väestön keskimääräisiin kustannuksiin) olivat 833 miljoonaa euroa (Jarvala 2010), mikä vastaisi viiden vuoden kuluttua arviolta miljoonaa euroa (Reini 2013). Kustannusten tarkempaa jakautumista eri diabetestyyppien kesken ei ole tiedossa. Diabeteksen kustannukset Suomessa tutkimuksen tulokset tukevat näkemystä, että taloudellisesti on erittäin järkevää hoitaa diagnosoituja diabeetikkoja siten, että lisäsairauksien ilmaantuminen saadaan estettyä tai siirrettyä mahdollisimman pitkään. Siten saataisiin diabeteksen hoidon kokonaiskustannuksia merkittävästi pienennettyä (Jarvala 2010). 9

11 II Tärkeimmät kehittämiskohteet tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidossa Tyypin 1 diabetesta sairastavien näkemys Diabetesliiton internetsivuilla oli kysely tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidossa olevista kehittämistarpeista diabetesta sairastaville ja heidän läheisilleen. Sama kysely tehtiin myös Diabetesliiton paikallisyhdistysten alueellisten neuvottelupäivien osallistujille syksyllä Vastauksista useimmin esille nousseita ongelmakohtia: Hoitovälineiden saatavuus ja ajankohtaisuus Hoidon järjestäminen Diabeetikkoja hoitavan henkilökunnan osaaminen (lääkärit, hoitajat, päiväkodit, koulut, jne.) Diabeetikoiden oman osaamisen varmistaminen Vertaistuen ja psyykkisen tuen puute Lasten ja nuorten hoito Valtaosalla vastaajista on huoli hoitovälineiden riittävästä saatavuudesta, pumppuhoitoon pääsemisestä, verensokerimittareista, välineiden laadusta ja hoidon yksilöllisyyden puutteesta. Välineiden jakeluun ja saatavuuteen toivotaan yhtenäisyyttä ja yhdenmukaisuutta koko maassa, samoin tasavertaisuutta pumppuhoitoon ja jatkuvaan verensokerin seurantaan eli sensorointiin pääsemiseen. Vastaajat ovat huolissaan terveydenhuoltohenkilöstön tyypin 1 diabeteksen hoidon osaamisesta, erityisesti lääkäreiden osalta. Henkilöstöltä peräänkuulutetaan yksilöllisyyttä hoitoon, toimivaa vuorovaikutusta sekä asiantuntijuutta. Suurimmassa osassa vastauksia mainitaan puutteina myös terveydenhuoltohenkilöstön vaihtuvuus ja sen vaikutus ohjauksen toimivuuteen ja jatkuvuuteen. Hoidonohjaukseen panostamista toivotaan myös diabetesta sairastavien oman osaamisen varmistamiseksi. Tarvetta on esimerkiksi asioiden kertaamiselle. Omahoidon tuki nousee lähes kaikissa vastauksissa esiin eri näkökulmista. Terveydenhuoltohenkilöstön pysyvyys saa aikaan turvallisuutta ja jatkuvuutta hoitosuhteeseen. Myös hoidon ongelmakohdat on silloin helpompi tunnistaa ja tunnustaa. Psyykkiseen huomiointiin kaivataan lisää panostusta, esimerkiksi hoitoväsymyksen tunnistamiseen, hoidossa jaksamisen tukemiseen sekä asioiden puheeksi ottamiseen. Myös ohjausta psykologin vastaanotolle kaivataan. Omahoidontueksi toivotaan myös vertaistukea: ryhmäohjausta terveydenhuollosta, yhdessäoloa, tukea ja ideoita sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. 10

12 Erikseen vastauksissa kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten diabeteshoitoon. Vastauksissa toivotaan selkeitä valtakunnallisia ohjeita diabeteksen hoidosta päivähoidon ja koulupäivän aikana, etenkin keskustelua vastuu- ja avustajakysymyksistä, hiilihydraattien laskemisesta ja insuliinin pistämisestä. Nuorten osalta vastaajat ovat huolissaan aikuisten hoitoyksikköön siirtymisestä, siirtymisvaiheesta ja terveydenhuoltohenkilöstön asenteista nuoria kohtaan. Monissa organisaatioissa terveydenhuoltohenkilöstön asenne koetaan syyllistävänä. Vastauksissa peräänkuulutetaan toimivampaa vuorovaikutusta, kannustusta ja sopivien hoitomuotojen etsimistä. Mediassa eri diabetestyypit usein sekoitetaan keskenään, eikä osata huomioida, että tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes ovat pohjimmiltaan täysin erilaisia sairauksia. Koko yhteiskunnan asenteissa koetaan ennakkoluuloa ja syyllistämistä tyypin 2 diabetesta sairastavia ja itse sairautta kohtaan. Yhteiskuntaan ja mediaan halutaan nykyistä selkeämpää tietoa eri diabetestyypeistä, niiden syntysyistä ja hoitomuodoista. Asiantuntijatyöryhmän näkemys Diabetesliiton asettaman asiantuntijatyöryhmän näkemykset hoidon ongelmista ja kehittämistarpeista ovat hyvin yhteneväiset tyypin 1 diabetesta sairastavien näkemysten kanssa. Asiantuntijaryhmän keskusteluissa esiinnousseita konkreettisia kehittämistarpeita: hoidon laadun arvioinnin mahdollistavan seurantajärjestelmän rakentaminen tyypin 1 diabeteksen erityispiirteiden ja hoidon yksilöllisyyden huomiointi terveydenhuollon kontakteissa riittävä resursointi koko diabetestiimissä ja tiimin lisäkoulutusmahdollisuudet hoidon ja hoidonohjauksen jatkuvuuden ja systemaattisuuden merkityksen huomiointi tyypin 1 diabetesta sairastavien voimavarojen ja omahoidon tukeminen, kannustaminen, tiedon soveltaminen käytäntöön hoidon keskittäminen osaaville tiimeille diabetesta sairastavien psykologisen tuen järjestämisen ja tarpeen nykytilan selvittäminen sekä psykologisen ja vuorovaikutusosaamisen mahdollistaminen koko diabetestiimille Diabeteshoitaja on keskeisen tärkeä tuki tyypin 1 diabetesta sairastavan omahoidon osaamisen kehittymiselle. Diabeteshoitajat toimivat osana diabetestiimejä, mutta he ovat myös tärkeitä itsenäisiä asiantuntijoita. Nykysuuntauksen mukaan kaikki sairaan- ja terveydenhoitajat hoitavat jossakin vaiheessa myös diabetesta sairastavia. Tyypin 1 diabeetikoiden hoidon vaativuuden ja vaikeuden vuoksi koulutusta ja kokemusta tarvitaan selkeästi enemmän. Diabeteshoitajat ovat erityisen tärkeässä roolissa tyypin 1 diabeetikoiden hoidossa, ja ajan tasalla olevalla ammattitaidolla he voivat toimia hyvinkin itsenäisesti diabetesta sairastavan omahoidon tukena pyrittäessä parempaan hoitotulokseen. 11

13 III Toimenpide-ehdotukset tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon kehittämiseksi Toimenpide-ehdotukset perustuvat Diabetesliiton liittohallituksen asettaman asiantuntijaryhmän työskentelyn tuloksiin. Työryhmätyöskentelyn tueksi on kerätty olemassa olevaa tutkimustietoa tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon järjestämisestä, resursseista ja tuloksista. Työskentelyn tueksi on myös tehty kyselyitä tyypin 1 diabetesta sairastaville ja pyydetty näkemyksiä laajalta diabetesammattilaisten joukolta.. Myös nämä ovat myötävaikuttaneet ehdotusten muodostumiseen. 1. Tyypin 1 diabetesta ja erityishoitoa vaativien tyypin 2 diabetesta sairastavien hoito keskitetään diabetesosaamiskeskuksiin, diabeteskeskuksiin ja verkostoihin. Diabetesosaamiskeskuksella tarkoitetaan kullekin viidelle uudelle sote-alueelle perustettavaa diabeteksen hoidon koordinoivaa keskusta, joka vastaa oman sotealueensa diabeteksen hoidon koordinoinnista ja erityistarpeista. Diabeteskeskuksella tarkoitetaan sote-alueen sisällä olevia alueellisia diabeteksen hoidon keskuksia, jotka vastaavat tyypin 1 ja erityisosaamista vaativien tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidosta. Verkostolla tarkoitetaan alueellista diabeteksen hoidon erityisosaamista omaavien henkilöiden verkostoitumista ja osaamiskeskusten moniammatillisten tiimien hyödyntämistä myös pidempien maantieteellisten etäisyyksien alueella. Keskeinen asia kaikkien tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidossa ja hyvien tulosten saavuttamisessa on hoidon jatkuvuus. Erityisen haasteellinen vaihe on lapsuudessa sairastuneiden nuorten jatkohoidon järjestäminen, kun he siirtyvät pediatrisesta hoitoyksiköstä aikuisten hoidon puolelle. Myös tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten hoidon jatkuvuus on olennaisen tärkeä asia tulosten kannalta. Hoidon jatkuvuus voidaan parhaiten taata ja järjestää osaamiskeskuksien ja verkostojen avulla. Diabeteshoitajien ja -lääkäreiden pitää voida toimia säännöllisesti diabeetikoiden hoidon ja ohjauksen parissa. Tämä onnistuu vain, jos diabeetikoiden hoitoon käytettäviä resursseja voidaan järjestää nykyistä tehokkaammin ja tyypin 1 ja erityishoitoa vaativien tyypin 2 diabetesta sairastavien hoitoa voidaan keskittää suurempiin ja osaavampiin yksiköihin. Keskittäminen edistää osaamisen jakamista ja joustavoittaa konsultointikäytäntöjä. Nopeasti kehittyvän hoitoteknologian, uusien seurantamenetelmien ja pumppuhoidon lisääntyminen vaatii myös riittävän isoa potilasmäärää ja kokemuksen karttumista. Resurssien tehokkaampi kohdentaminen tuo diabeetikoille terveyshyötyä modernin hoidon paremman saatavuuden, sen jatkuvuuden ja omahoidon kehittymisen myötä. Hoidon organisoinnissa voitaisiin soveltaa pitkäaikaissairaan) hoitomallia (Chronic Care Model). 12

14 2. Diabeteksen osaamiskeskuksiin kootaan ammattitaitoiset diabetestiimit ja diabetesta sairastavien hoitoon ja ohjaukseen osoitetaan riittävästi resursseja. Diabetesta sairastavien hoitotiimiin kuuluu monia terveydenhuollon ammattilaisia: diabeteslääkäri, diabeteshoitaja, ravitsemusterapeutti, jalkaterapeutti, fysioterapeutti ja psykologi. Toimivan diabetestiimin rakentaminen vaatii riittävän suuren potilasmäärän. Diabetestiimi toimisi myös konsultaatiotukena ja kouluttajana alueen muille diabeetikoita hoitaville yksiköille. 3. Diabetesta sairastavien omahoidon tueksi luodaan strukturoituja asiakaslähtöisiä hoidon ja hoidonohjauksen malleja ja työkaluja, joilla vahvistetaan diabetesta sairastavien osaamista ja hoidossa jaksamista. Suomessa ei ole olemassa hoitomallia tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitoon ja ohjaukseen. Terveydenhuollon ammattilaisia auttaisi, jos olisi olemassa ohjauksen perustana toimivia malleja ja työkaluja, joiden perusteella hoidonohjausta toteutettaisiin yhtenäisesti kaikkialla. Näin diabetesta sairastava saisi yksilöllistä, laadukasta ja samanarvoista hoitoa riippumatta siitä, missä päin Suomea hänen hoidonohjauksensa toteutetaan. Tyypin 1 diabeteksen hoitoa tulisi käsitellä nykyistä laajemmin Diabeteksen Käypä hoito -suosituksessa tai laatia sille oma suositus. 4. Diabetesta sairastavien ohjaukseen lisätään psykososiaalisen tuen resursseja ja diabetestiimien psykologista osaamista kehitetään. Diabetesta sairastavien hoidossa tarvitaan psykologista, pedagogista ja vuorovaikutusosaamista. Diabeteksen hoito on pääosin itse toteutettavaa omahoitoa. Siinä tarvitaan sekä tietoja että taitoja, mutta ennen kaikkea oman sairauden hyväksymistä sekä sitkeyttä ja hoidossa jaksamista. Hoitoväsymys on tuttua kaikille jossakin hoidon vaiheessa. Hoidossa jaksamisen tukea kaivataan erityisesti terveydenhuollosta, mutta sitä saa myös vertaistoiminnasta. Tällä hetkellä kovin harva diabeetikko kokee saavansa terveydenhuollosta tarvitsemaansa henkistä tukea. 5. Diabetesta sairastavien hoidon tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointiin rakennetaan toimiva hoidon seurantajärjestelmä. Suomessa ei ole järjestelmää, josta diabeteksen hoidon tuloksia tai vaikuttavuutta olisi mahdollista seurata alueellisesti tai valtakunnallisesti. Tietojärjestelmät eivät tarpeeksi mahdollista laatutiedon keräämistä tai seuraamista. Seurantajärjestelmät eivät myöskään mahdollista sosioekonomisten, psykososiaalisten ja elämänlaatuun liittyvien asioiden huomiointia. Laatutietoa keräävä seurantajärjestelmä on ehdottomasti tarpeen, jotta tarvelähtöisen hoidon kehittäminen alueellisesti tai 13

15 14 hoitoyksikkökohtaisesti olisi mahdollista. Tämä edellyttää terveydenhuollon rekisterilainsäädännön perusteellista uudistamista.

16 Lähteet: Cryer PE. The Barrier of Hypoglycemia in Diabetes. Diabetes. Dec 2008; 57(12): DCCT. The Diabetes Control and Complications Trial Research Group. The effect of intensive treatment of diabetes on the development and progression of long-term complications in insulin-dependent diabetes mellitus. The New England journal of medicine. Sep ;329(14): Diabeettinen nefropatia (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2007 (viitattu ). Saatavilla Internetissä: Diabeettinen retinopatia (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2006 (viitattu ). Saatavilla Internetissä: Diabetes Epidemiology Research International Mortality Study Group. International evaluation of cause-specific mortality and IDDM. Diabetes Care 1991a;14: Diabetes Epidemiology Research International Mortality Study Group. Major cross-country differences in risk of dying for people with IDDM. Diabetes Care 1991b;14: EDIC. Complications Trial/Epidemiology of Diabetes I, Complications Research G, et al. Modernday clinical course of type 1 diabetes mellitus after 30 years' duration: the diabetes control and complications trial/epidemiology of diabetes interventions and complications and Pittsburgh epidemiology of diabetes complications experience ( ). Archives of internal medicine. Jul ;169(14): FinDM II. Tutkimusaineisto. Julkaisematon tieto Forsblom C. Henkilökohtainen tiedonanto. Huhtikuu Forssas E, Sund R, Manderbacka K, Arffman M, Ilanne-Parikka P, Keskimaki I. Diabeetikoilla yhä suuri ylikuolleisuus muuhun väestöön verrattuna. Suomen Lääkärilehti 2010;65(26-31): Groop PH, Thomas MC, Moran JL, Wadén J, Thorn LM, Mäkinen VP, et al. The presence and severity of chronic kidney disease predicts all-cause mortality in type 1 diabetes. Diabetes 2009;58: Harjutsalo V. Suullinen tiedonanto. Huhtikuu. 2014a Jarvala T, Raitanen J, Rissanen P. Diabeteksen kustannukset Suomessa Diabetesliitto. Kangas T. Diabeetikkojen terveyspalvelut ja niiden kustannukset. Helsinkiläisten diabeetikkojen verrokkikontrolloitu poikkileikkaustutkimus Helsinki: Kansaneläkelaitos 15

17 Munuaistautirekisterin vuosiraportti Munuais- ja maksaliitto Helsinki. Mustajoki P. Diabeettinen neuropatia (diabeteksen hermovaurio). Lääkärikirja Duodecim. Duodecim Patterson CC, Dahlquist G, Harjutsalo V, et al. Early mortality in EURODIAB population-based cohorts of type 1 diabetes diagnosed in childhood since Diabetologia. Dec 2007;50(12): Reini K. Diabetes Causes Substantial Losses for the Finnish Economy. Discussion Paper 14/2013. Nationa Institut for Health and Welfare. Sund R & Koski S. FinDM II. Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen Tekninen raportti Suomen Diabetesliitto Tampere. Valle T ja työryhmä. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina Dehkoraportti 2010:5. Suomen Diabetesliitto ry. Tampere

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Lausuntopyyntö STM Vastausaika 10.10.2014 10:40:03 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Suomen Diabetesliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Riitta Vuorisalo 3. Vastauksen

Lisätiedot

Uutta kansanliikettä synnyttämässä

Uutta kansanliikettä synnyttämässä Uutta kansanliikettä synnyttämässä Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä

ETÄPALVELUT TUKEVAT ENNALTAEHKÄISYÄ JA MILLÄ TAVALLA DIABETEKSEN HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä MILLÄ TAVALLA ETÄPALVELUT TUKEVAT DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISYÄ JA HOITOA? Päivi Metsäniemi, Kehittämisylilääkäri, Terveystalo Diabetespäivä 23.11.2016 22.11.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä Sari Koski 30.11.2016 Diabeteskuntoutus Diabetesta sairastavien kuntoutus tulisi olla heti diagnoosivaiheesta alkava, kokonaisvaltainen muutosprosessi, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Tekisinkö testamentin? Lahjoitus diabetestutkimukselle tukee tuhansien terveyttä.

Tekisinkö testamentin? Lahjoitus diabetestutkimukselle tukee tuhansien terveyttä. Tekisinkö testamentin? Lahjoitus diabetestutkimukselle tukee tuhansien terveyttä. Diabetes on yhteinen huolemme tyypin 1 diabetes on Suomessa yleisempää kuin missään muualla maailmassa; siitä tulee elinikäinen,

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Apotti avaa ovia. Terveydenhuollon ATK-päivät, Lahti 24.5.2016. Antti Iivanainen Lt, Yel Toiminnan kehitysjohtaja. Oy Apotti Ab.

Apotti avaa ovia. Terveydenhuollon ATK-päivät, Lahti 24.5.2016. Antti Iivanainen Lt, Yel Toiminnan kehitysjohtaja. Oy Apotti Ab. Apotti avaa ovia Terveydenhuollon ATK-päivät, Lahti 24.5.2016 Antti Iivanainen Lt, Yel Toiminnan kehitysjohtaja Oy Apotti Ab Oy Apotti Ab Apotti-hankkeen lähtökohdat Lähtökohtana hankinnassa oli, että

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut Laajavuori 29.4.2016 Projektityöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke/campus FI (Future Innovation) hanke

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta Asia: Lausunto Detemir-insuliinin erityiskorvattavuuden jatkamista koskevasta hakemuksesta Diabetesliitto kiittää kohteliaimmin mahdollisuudesta lausua detemirinsuliinin erityiskorvattavuuden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen työnjako

Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sari Miettinen Projektipäällikkö, vastaava tutkija (TtT) Vastuuyliopettaja Hyvinvointiosaamisen yksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Lähtökohtia Hankkeen kohteena nykytilan

Lisätiedot