Asiantuntijaryhmän raportti Tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiantuntijaryhmän raportti 2014. Tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon kehittäminen"

Transkriptio

1 Asiantuntijaryhmän raportti 2014 Tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon kehittäminen

2 TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVIEN HOIDON KEHITTÄMINEN Diabetes on joukko erilaisia sairauksia, joita yhdistää pitkäaikaisesti tai pysyvästi suurentunut veren glukoosipitoisuus (kohonnut verensokeri). Diabeteksen päätyypit ovat tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes, muusta syystä johtuva diabetes, ja raskausdiabetes. Tyypin 1 diabeteksessa haiman insuliinia tuottavat solut vaurioituvat autoimmuunitulehduksen seurauksena. Tämä johtaa asteittain täydelliseen insuliinin puutteeseen. Tyypin 1 diabetesta sairastava on täysin riippuvainen pistoksina tai pumpulla annosteltavasta insuliinista. Pistoksia on päivässä yleensä 5-7. Ilman insuliinia ihminen ei elä. Diabetes on läsnä joka hetki ja kaikissa tilanteissa - 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemän päivää viikossa - koko loppuelämän. Insuliininpuutoksen korvaaminen ja hoitaminen vaihtelevissa tilanteissa ja elämän vaiheissa on vaativa ja vaikea tehtävä sekä sairastuneelle että terveydenhuollon ammattilaiselle. Tyypin 1 diabetes on myös hyvin yksilöllinen sairaus: jokaisen sairaus on hoitotarpeiltaan erilainen eikä kahta samanlaista tyypin 1 diabeetikkoa ole. Riittämätön hoito altistaa tyypin 1 diabetesta sairastavan vuosien kuluessa pienten ja suurten verisuonten, hermojen ja sydämen lisäsairauksille. Nämä voivat johtaa toiminta- ja työkyvyn heikentymiseen, elämänlaadun huonontumiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan. Henkilökohtaisen kuormituksen lisäksi lisäsairaudet myös moninkertaistavat hoidon kustannukset. Huolimatta siitä, että diabeteksen aiheuttamat vakavat lisäsairaudet ovat vähentyneet, tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon tulokset eivät vastaa nykyhoidon mahdollisuuksia. Hyvällä hoidolla ja omahoidon ohjauksella diabeteksesta aiheutuvia haittoja, lisäsairauksia ja kustannuksia voidaan merkittävästi ehkäistä ja vähentää. Hoito ja ohjaus on sovitettava yksilöllisiin elämäntilanteisiin ja voimavaroihin. Hoidon ja ohjauksen on oltava tarpeiden mukaista, jatkuvaa ja monialaista. Hoito- ja kuntoutussuunnitelma toimii hyvänä perusteena ja ohjenuorana. Ammattilaisten riittävä osaaminen, pitkäjänteinen yhteistyö ja tarkoituksenmukainen työnjako hoitotiimin sisällä sekä hoitotiimin ja sairastuneen välillä on keskeistä. Toimeksianto Diabetesliiton liittohallitus asetti kesäkuussa 2013 liittovaltuuston esityksestä asiantuntijaryhmän selvittämään tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitoa ja hoitojärjestelyjä sekä niissä olevia kehittämistarpeita. Asiantuntijaryhmän toimikausi oli Tämä raportti on asiantuntijaryhmän ja sen käyttämien asiantuntijoiden taustoitus tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon tilanteeseen Suomessa. Raportissa esitetään hoidon 1

3 kehittämiskohteita sekä kehittämistarpeita ja -toimia. Tavoitteena on edistää tyypin 1 diabetesta sairastavien hyvää hoitoa ja tukea vakavan pitkäaikaissairauden kanssa elämistä sekä auttaa valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon ja ohjauksen järjestämisessä ja kehittämisessä. Diabetesliiton liittohallitus tekee raportin pohjalta päätökset jatkotoimenpiteistä ja vaikuttamistoimista. Raporttiin liittyy myös laajempi tausta-aineisto, joka löytyy sähköisenä Diabetesliiton internetsivuilta osoitteesta Tämän raportin ovat toimittaneet Diabetesliiton toimihenkilöt Pirjo Ilanne-Parikka, Sari Koski ja Johanna Wirta. Lämmin kiitos koko asiantuntijaryhmälle arvokkaasta panoksesta asian ja toimenpide-ehdotusten työstämisessä ja konkretisoimisessa. Erityiskiitos myös kaikille, jotka ovat antaneet korvaamatonta apua tämän raportin valmistumisessa, kirjoittamisen ja kommentoinnin myötä. 2

4 Asiantuntijaryhmä Puheenjohtaja Ilanne-Parikka Pirjo Jäsenet Ahomäki Ritva Borg Esa Hakala Heikki Harjutsalo Valma Hiltunen Liisa Honkasalo Mikko Huttunen Jorma Jokinen Mauri Kaipiainen Petri Kangas Tero Kekäläinen Päivi Lammi Pentti Miettinen Päivi Niinikoski Harri Nuutinen Helena Parkkamäki Stina Rautavirta Marja Saraheimo Markku Simonen Ritva Tuomi Tiinamaija Sihteerit Koski Sari Wirta Johanna 3

5 Sisällys TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVIEN HOIDON KEHITTÄMINEN... 1 Toimeksianto... 1 Asiantuntijaryhmä... 3 Sisällys... 4 Tiivistelmä... 5 I Tausta... 7 II Tärkeimmät kehittämiskohteet tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidossa Tyypin 1 diabetesta sairastavien näkemys Asiantuntijatyöryhmän näkemys III Toimenpide-ehdotukset tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon kehittämiseksi Lähteet:

6 Tiivistelmä Suomella on tyypin 1 diabeteksen esiintyvyyden maailmanennätys: riski sairastua alle 15- vuotiaana tyypin 1 diabetekseen on Suomessa kaikkein suurin. Vuosittain uusia lapsidiabeetikoita todetaan noin 500 ja kaikkiaan uusia tyypin 1 diabeetikoita noin Vuonna 2014 noin henkilöä Suomessa sairastaa tyypin 1 diabetesta. Tyypin 1 diabeteksen hoidon tärkeitä edistysaskeleita insuliinilääkityksen keksimisen jälkeen ovat olleet omatoimisen verensokerin seurannan mahdollistaneet verensokerimittarit, insuliinivalmisteiden kehittyminen sekä pitkäaikaista verensokeritasapainoa kuvaavan sokerihemoglobiinin (HbA1c) määrittämisen aloittaminen. Hyvää hoitoa ja diabeteksen kanssa pärjäämistä ovat tukeneet myös pika- ja pitkävaikutteiset insuliinivalmisteet, jotka mahdollistavat joustavan ja aiempaa turvallisemman insuliininannostelun. Merkittävää parannusta hoitoon ovat tuoneet lisäksi insuliinin pumppuannostelu sekä sokeritasapainon pidempiaikainen ja ajantasainen seuraaminen (sensorointi). Lisäksi käyttöön on tullut tehokkaita lääkkeitä sekä verenpaineen että rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden hoitoon. Vaikka diabeteksen hoito on yleisesti edistynyt viime vuosikymmenten aikana ja vaikka diabeteksen aiheuttamat vakavat lisäsairaudet - kuten sydäninfarktit, näön menetys, munuaisten vajaatoiminta ja amputaatiot - ovat vähentyneet, tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon tulokset ovat silti jääneet riittämättömiksi. Kokonaiskuolleisuus on vähentynyt, mutta ylikuolleisuus vastaavanikäiseen taustaväestöön verrattuna on pysynyt lähes ennallaan. tyypin 1 diabetesta sairastavien naisten ylikuolleisuus kasvain- ja sepelvaltimotautikuolleisuudessa päinvastoin on lisääntynyt. Tyypin 1 diabeteksen hoito perustuu insuliinin päivittäin ja jaksoittain vaihtelevan tarpeen omatoimiseen korvaamiseen erilaisissa elämäntilanteissa, elämän ja sairauden eri vaiheissa. Jokapäiväistä elämää varjostaa toisaalta liian matalalle laskevan verensokerin vaara ja toisaalta tieto siitä, että pitkään liian korkeana pysyvä verensokeri altistaa vakavien lisäsairauksien kehittymiselle. Omahoidon toteuttamiseen tarvitaan toistuvaa ohjausta ja tukea riittävän osaamisen ja kokemuksen omaavilta ammattilaisilta. Hoitotiimiin ja konsultoitavien ammattilaisten joukkoon tarvitaan diabeteshoitaja, diabeteslääkäri, ravitsemusterapeutti, psykologi, jalkaterapeutti, fysioterapeutti ja muita eri erikoisalojen asiantuntijoita. Toimiva yhteistyö tiimin kesken ja konsultaatiomahdollisuudet eri erikoisaloille ovat välttämättömiä omahoidon onnistumiseksi. Tyypin 1 diabetes on jatkuvasti läsnä oleva sairaus, jonka suurin hoitovastuu on henkilöllä itsellään. Omahoidon voimavarat ja elinympäristö vaikuttavat olennaisesti hoitotuloksiin. Terveyserot ja terveyspalvelujen saatavuus vaikuttavat hoidon toteutumiseen. Psyykkisen ja sosiaalisen tuen merkitys on erittäin suuri. Tukea hoidossa jaksamiseen tarvitaan niin ammattilaisilta kuin myös diabetesta sairastavan lähipiiriltä ja vertaistuen muodossa toisilta diabetesta sairastavilta. Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisyyn sekä psykososiaaliseen tukeen panostaminen ovat laadukkaan lääketieteellisen hoidon ohella ensiarvoisen tärkeitä tyypin 1 diabeteksen ennusteen parantamiseksi. 5

7 Riittämätön hoito ja puutteellinen omahoidon tuki altistavat tyypin 1 diabetesta sairastavan vakaville lisäsairauksille, jotka voivat johtaa toiminta- ja työkyvyn heikentymiseen, elämänlaadun huonontumiseen ja ennenaikaiseen kuolemaan. Lisäsairaudet moninkertaistavat hoidon kustannukset ja aiheuttavat diabeetikolle suurta kuormitusta ja hankaloittavat arjessa pärjäämistä. Lisäsairauksia voidaan ehkäistä ja niiden kehittymistä jarruttaa hyvällä omahoidolla, oikein toteutetulla insuliininpuutoksen korvaushoidolla, elintavoilla ja muilla lääkehoidoilla. Diabeteksen hyvä ja pitkäjänteinen hoito sekä monialainen, ammattitaitoinen ohjaus ja tuki heti diabeteksen toteamisesta lähtien vähentävät myöhempinä vuosina kehittyvien lisäsairauksien vaaraa. Tällä hetkellä diabetesta sairastavat lapset hoidetaan keskitetysti lastentautien yksiköissä, mutta vuotiaina he siirtyvät monin paikoin perusterveydenhuollon vastuulle. Aikuisilla keskitetty diabeteshoito on ensivaiheen hoitoa lukuun ottamatta monin paikoin purettu, erityisosaamista vaativan vakavan pitkäaikaissairauden ohjaus ja hoitaminen on hajautettu ja diabeteshoitajien toimet lopetettu. Suuri joukko kokeneita diabetesammattilaisia on jäänyt eläkkeelle. Uusia pitäisi saada tilalle, mutta diabeteksen hoidon lisäkouluttautumiseen ei ole luotu kansallista järjestelmää. Päinvastoin useat ammattikorkeakoulut ovat lopettaneet diabeteksen hoidon ja ohjauksen lisäkoulutuksen. Nykyinen lääkäreiden ja hoitajien peruskoulutus ei anna riittäviä valmiuksia insuliininpuutosdiabetesta sairastavan hoitoon ja hoidonohjaukseen. Moniammatillisten tiimien osaamista ja yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä ei ole riittävästi resursoitu eikä hyödynnetty. Suomessa ei ole systemaattista diabeteksen hoitoon ja hoidonohjaukseen liittyvää laadun seurantaa. Tietoa hoitotulosten, hoidon ja oman hoitoyksikön toiminnan kehittämiseksi on saatavissa vain harvassa paikassa. Tarvitaankin hoitoyksikkökohtaista, alueellista ja valtakunnallista tietoa hoidon tuloksista ja parhaista käytännöistä. 6

8 I Tausta Tyypin 1 diabetekseen sairastutaan tavallisesti alle 35-vuotiaana, mutta siihen voi sairastua missä iässä tahansa. Vuosittain uusia lapsidiabeetikoita todetaan noin 500, ja kaikkiaan tyypin 1 diabetekseen sairastuu noin henkilöä vuodessa (Sund & Koski 2009, FinDM II 2009). Lapsen sairastuminen koskettaa koko perhettä ja lähipiiriä. Hoito haastaa muutoksiin arkirutiineissa ja kuormittaa henkisiä voimavaroja. Suurella osalla tyypin 1 diabetekseen sairastuneista lapsista ei ole lähisuvussaan ketään toista tyypin 1 diabeetikkoa, ja moni perhe on lapsen sairauden kanssa varsin yksin. Hoito on vaativaa ja ympärivuorokautisesti vanhempia sitovaa. Hoidon sujuminen on varmistettava ja neuvoteltava myös päivähoidon, koulupäivien ja harrastusten ajaksi. Suuri osa tyypin 1 diabetekseen sairastuvista on yli 15-vuotiaita (FinDM II 2009). Aikuisilla tyypin 1 diabeteksen puhkeaminen on tavallisesti hitaampi prosessi kuin lapsilla, mistä syystä tyypin 1 diabetes usein sekoitetaan tyypin 2 diabetekseen tai muihin sairauksiin. Tyypin 1 diabetes on alkuvaihetta lukuun ottamatta omahoitoinen sairaus, johon ei toistaiseksi ole tarjolla parantavaa hoitoa. Terveillä henkilöillä verensokeri on tarkasti, monimutkaisesti ja herkästi säädelty. Siksi insuliininpuutoksen onnistunut korvaaminen on vaikeaa ja vaativaa. Insuliinihoitoon liittyvä liian matalan verensokerin riski on monella hyvän sokeritasapainon este. Tyypin 1 diabeteksessa on toisaalta uhkana liiallinen verensokerin lasku ja toisaalta liian korkean verensokerin haittavaikutukset elimistössä. Myös verensokerin vaihtelut matalasta korkealle ja päinvastoin vaikuttavat vointiin. Jatkuva omahoito mittauksineen, syömisen tarkkailuineen ja pistämisineen on vaativaa ja kuormittaa erityisesti silloin, jos verensokeri ei ponnisteluista huolimatta pysy hyvässä tasapainossa. Hoitoväsymys on tavallista, ja diabetesburnout, hoitouupumus, on monelle diabetesta sairastavalle tuttu. Korkeaan verensokeriin liittyy usein väsymystä, keskittymättömyyttä ja vetämättömyyttä. Pitkään jatkuneen korkean verensokerin oireet voivat muistuttaa masennusta ja altistaa masennukselle. Psykososiaaliset kuormitukset, stressi ja masennus voivat puolestaan olennaisesti heikentää omahoitoa ja vaikuttaa verensokereihin. Siksi laadukas omahoidon ohjaus ja jatkuva monialaisen hoitotiimin tuki ja seuranta sekä ajoissa saatu psykologinen tuki ovat olennainen osa tyypin 1 diabeteksen kanssa selviytymistä. Hoidonohjaus ja psykologinen tuki antavat pohjan myös oman diabeteksen hyväksymiselle, joka on keskeisen tärkeää omahoidon onnistumiselle. Tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitotulokset ovat monelta osin riittämättömiä. Keskimääräinen verensokerin hoitotasapaino on jäänyt 1990-luvun tasolle (Forsblom 2014), vaikka hoitomenetelmät, insuliinivalmisteet ja hoitotarvikkeet ovat sen jälkeen merkittävästi kehittyneet. Erityisen haastavaa hyvän tai kohtuullisen sokeritasapainon pitäminen on nuoruusiässä. Veren rasva-arvoissakaan ei ole tapahtunut positiivista kehitystä, ja verenpaineen osalta tilanne on 2000-luvun aikana mennyt huonompaan suuntaan. (Valle ym ) Keskeinen diabetekseen liittyvien lisäsairauksien syy on pitkäkestoisesti liian korkea verensokeri. Lisäsairauksien kehittymiseen vaikuttavat myös kohonnut verenpaine, veren rasva- 7

9 aineenvaihdunnan häiriöt, diabeteksen kesto, tupakointi ja muut terveydelle haitalliset elintavat. Uraauurtava tyypin 1 diabeteksen hoitotutkimus DCCT (The Diabetes Control and Complications Trial) ja sen seurantatutkimus EDIC (Epidemiology of Diabetes Interventions and Complications) osoittivat selkeästi, että tehostettu hoito missä sairauden vaiheessa tahansa ehkäisee lisäsairauksien kehittymistä, vaikkakin hyvä hoito on tärkeää jo heti hoidon alusta lähtien (DCCT 1993, EDIC 2009). Tehokas verensokerin hoito vähentää sekä mikrovaskulaarisia eli pienten verisuonten lisäsairauksia että makrovaskulaarisia lisäsairauksia (sydän- ja verisuonisairaudet). Nykyisellä tyypin 1 diabeetikoiden hoidon onnistumistasolla arviolta noin kolmasosalle kehittyy hoitoa vaativia pienten verisuonten lisäsairauksia silmiin, munuaisiin tai hermoihin. Hyvällä verensokerin ja verenpaineen hoidolla niiden kehittyminen voidaan ehkäistä ja eteneminen pysäyttää. Tyypin 1 diabetes aiheuttaa huomattavasti myös valtimotauteja: sepelvaltimotautia, aivovaltimotautia ja ja alaraajojen valtimotautia. Silmän verkkokalvon verisuonten vaurioituminen eli retinopatia on tavallisin tyypin 1 diabetekseen liittyvä lisäsairaus: %:lle kehittyy jonkinasteisia silmänpohjamuutoksia 20 sairausvuoden kuluessa. (Diabeettinen retinopatia: Käypä hoito -suositus 2006). Aikaisempina vuosikymmeninä noin kolmasosalle on kehittynyt vaikeampia, laserhoitoa vaativia silmänpohjamuutoksia. Näköä uhkaavat silmänpohjamuutokset ovat kuitenkin vähentyneet. Ensimmäinen munuaismuutosten eli nefropatian tunnistettava oire on vähäinen valkuaisen erittyminen virtsaan (mikroalbuminuria). Jos arvot toistuvasti ylittävät sovitun raja-arvon, on kyse varsinaisesta nefropatiasta, joka voi edetä vaikea-asteiseksi munuaisten vajaatoiminnaksi. Tällöin henkilö tarvitsee joko dialyysihoitoa tai saa munuaissiirteen. (Diabeettinen nefropatia: Käypä hoito -suositus 2007.) Vaikea-asteinen munuaisten vajaatoiminta on kymmenen viime vuoden aikana vähentynyt. Vuonna 2012 dialyysihoidon aloitti arviolta 60 tyypin 1 diabetesta sairastavaa (Munuaistautirekisteri 2012). Diabeettinen hermovaurio eli neuropatia on vähiten tutkittu diabeteksen lisäsairaus, ja arviot siitä, kuinka suurella osalla tyypin 1 diabeetikoista esiintyy neuropatiaa, vaihtelevat suuresti. 20 vuoden kuluttua diabeteksen toteamisesta arviolta noin puolella on ainakin joitakin neuropatian oireita (Mustajoki 2013). Sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantuvuus on vähentynyt suomalaisilla tyypin 1 diabeetikoilla luvulla alle 15-vuotiaana diabetekseen sairastuneiden 30 vuoden kumulatiivinen sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantuvuus oli 15,7 %, aikuisena sairastuneiden vastaavasti 22 % luvulla sairastuneiden diabeetikoiden sydän- ja verisuonisairauksien 20-vuotisilmaantuvuus oli lapsena sairastuneilla 3,1 % ja aikuisena sairastuneilla 7,6 % (Harjutsalo 2014a). Liian korkean verensokerin lisäksi tyypin 1 diabeetikoilla on riski liian alhaiseen verensokeriin, hypoglykemiaan. Päivittäisessä elämässä liian matalan verensokerin riski - ja sen pelko - on keskeinen haaste hyvän sokeritasapainon saavuttamiselle. Tyypin 1 diabeetikoilla on tutkimuksissa havaittu keskimäärin kaksi lievää hypoglykemiaa viikossa ja yksi vakava (toisen apua vaativa) hypoglykemiatilanne vuodessa (Cryer 2008). 8

10 Tyypin 1 diabetekseen liittyy suurentunut ennenaikaisen kuoleman vaara. Kuolemanriski lisääntyy heti sairauden alussa. Alle 10 vuoden sairastamisen aikana ylikuolleisuutta selittävät äkilliset diabeteskomplikaatiot (insuliinipuutoksesta johtuva happomyrkytys ja liian matalasta verensokerista johtuva insuliinisokki) (Patterson ym. 2007). Diabeteksen lisäsairaudet, erityisesti munuaissairaus ja sydän- ja verisuonisairaudet, ovat kuitenkin määrällisesti merkittävimmät ylikuolleisuuden aiheuttajat, ja niiden osuus kuolinsyistä alkaa kasvaa 10 diabetesvuoden jälkeen. Nämä ovat yleisimpiä kuolinsyitä yli 20 vuotta tyypin 1 diabetesta sairastaneilla. (Diabetes Epidemiology Research International Mortality Study Group 1991ab, Groop ym ) Vaikka miesten ylikuolleisuus on kokonaisuutena naisia suurempaa, tyypin 1 diabetesta sairastavien naisten ylikuolleisuus verrattuna muihin samanikäisiin naisiin on suurempaa kuin vastaava miesten ylikuolleisuus. Tyypin 1 diabeetikkonaisilla kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin on 5,4-kertainen muuhun väestöön kolminkertainen vastaavanikäisiin tyypin 2 diabeetikkonaisiin verrattuna. Tyypin 1 diabetesta sairastavilla miehillä kuolleisuus näihin on 3,5-kertainen muuhun väestöön ja kaksinkertainen tyypin 2 diabeetikkomiehiin verrattuna. (Forssas ym 2010.) Vaikka diabetekseen liittyvät lisäsairaudet ovat kaiken kaikkiaan vähentyneet hoidon kehityksen ansiosta, se ei ole kuitenkaan johtanut ylikuolleisuuden tai ennenaikaisen kuolleisuuden vähenemiseen kaikkien tyypin 1 diabetesta sairastavien kohdalla. Tyypin 1 diabeetikon ennusteeseen ei vaikuta pelkästään lääketieteellinen hoidon tulos, vaan psykososiaalisilla ja sosioekonomisilla tekijöillä on tärkeä merkitys. Jokaiselle tyypin 1 diabetesta sairastavalle tulee taata mahdollisuus jatkuvaan ja asiantuntevaan hoitoon sosiaaliryhmästä, yhteiskunnallisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Psykososiaaliseen tukeen sekä syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisyyn panostaminen ovat tärkeitä tyypin 1 diabeteksen ennusteen parantamiseksi. Vuonna 1997 arvioitiin, että kaikkien diabetesta sairastavien henkilöiden hoito maksoi yhteensä 866 miljoonaa euroa, josta diabeteksen aiheuttamat terveydenhuollon lisäkustannukset (ikä- ja sukupuolitäsmättyjen verrokkien kustannukset ylittävät kustannukset) olivat 476 miljoonaa euroa. Lisäsairauksia saaneen tyypin 1 diabetesta sairastavan vuosittaiset lisäkustannukset (6 480 euroa) olivat 12-kertaiset lisäsairauksilta välttyneisiin (556 euroa) verrattuna (Kangas 2002). Vuonna 2007 diabetesta sairastavien terveydenhuollon kustannukset olivat jo miljoonaa euroa, josta diabetekseen liittyvät terveydenhuollon lisäkustannukset (verrattuna väestön keskimääräisiin kustannuksiin) olivat 833 miljoonaa euroa (Jarvala 2010), mikä vastaisi viiden vuoden kuluttua arviolta miljoonaa euroa (Reini 2013). Kustannusten tarkempaa jakautumista eri diabetestyyppien kesken ei ole tiedossa. Diabeteksen kustannukset Suomessa tutkimuksen tulokset tukevat näkemystä, että taloudellisesti on erittäin järkevää hoitaa diagnosoituja diabeetikkoja siten, että lisäsairauksien ilmaantuminen saadaan estettyä tai siirrettyä mahdollisimman pitkään. Siten saataisiin diabeteksen hoidon kokonaiskustannuksia merkittävästi pienennettyä (Jarvala 2010). 9

11 II Tärkeimmät kehittämiskohteet tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidossa Tyypin 1 diabetesta sairastavien näkemys Diabetesliiton internetsivuilla oli kysely tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidossa olevista kehittämistarpeista diabetesta sairastaville ja heidän läheisilleen. Sama kysely tehtiin myös Diabetesliiton paikallisyhdistysten alueellisten neuvottelupäivien osallistujille syksyllä Vastauksista useimmin esille nousseita ongelmakohtia: Hoitovälineiden saatavuus ja ajankohtaisuus Hoidon järjestäminen Diabeetikkoja hoitavan henkilökunnan osaaminen (lääkärit, hoitajat, päiväkodit, koulut, jne.) Diabeetikoiden oman osaamisen varmistaminen Vertaistuen ja psyykkisen tuen puute Lasten ja nuorten hoito Valtaosalla vastaajista on huoli hoitovälineiden riittävästä saatavuudesta, pumppuhoitoon pääsemisestä, verensokerimittareista, välineiden laadusta ja hoidon yksilöllisyyden puutteesta. Välineiden jakeluun ja saatavuuteen toivotaan yhtenäisyyttä ja yhdenmukaisuutta koko maassa, samoin tasavertaisuutta pumppuhoitoon ja jatkuvaan verensokerin seurantaan eli sensorointiin pääsemiseen. Vastaajat ovat huolissaan terveydenhuoltohenkilöstön tyypin 1 diabeteksen hoidon osaamisesta, erityisesti lääkäreiden osalta. Henkilöstöltä peräänkuulutetaan yksilöllisyyttä hoitoon, toimivaa vuorovaikutusta sekä asiantuntijuutta. Suurimmassa osassa vastauksia mainitaan puutteina myös terveydenhuoltohenkilöstön vaihtuvuus ja sen vaikutus ohjauksen toimivuuteen ja jatkuvuuteen. Hoidonohjaukseen panostamista toivotaan myös diabetesta sairastavien oman osaamisen varmistamiseksi. Tarvetta on esimerkiksi asioiden kertaamiselle. Omahoidon tuki nousee lähes kaikissa vastauksissa esiin eri näkökulmista. Terveydenhuoltohenkilöstön pysyvyys saa aikaan turvallisuutta ja jatkuvuutta hoitosuhteeseen. Myös hoidon ongelmakohdat on silloin helpompi tunnistaa ja tunnustaa. Psyykkiseen huomiointiin kaivataan lisää panostusta, esimerkiksi hoitoväsymyksen tunnistamiseen, hoidossa jaksamisen tukemiseen sekä asioiden puheeksi ottamiseen. Myös ohjausta psykologin vastaanotolle kaivataan. Omahoidontueksi toivotaan myös vertaistukea: ryhmäohjausta terveydenhuollosta, yhdessäoloa, tukea ja ideoita sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. 10

12 Erikseen vastauksissa kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten diabeteshoitoon. Vastauksissa toivotaan selkeitä valtakunnallisia ohjeita diabeteksen hoidosta päivähoidon ja koulupäivän aikana, etenkin keskustelua vastuu- ja avustajakysymyksistä, hiilihydraattien laskemisesta ja insuliinin pistämisestä. Nuorten osalta vastaajat ovat huolissaan aikuisten hoitoyksikköön siirtymisestä, siirtymisvaiheesta ja terveydenhuoltohenkilöstön asenteista nuoria kohtaan. Monissa organisaatioissa terveydenhuoltohenkilöstön asenne koetaan syyllistävänä. Vastauksissa peräänkuulutetaan toimivampaa vuorovaikutusta, kannustusta ja sopivien hoitomuotojen etsimistä. Mediassa eri diabetestyypit usein sekoitetaan keskenään, eikä osata huomioida, että tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes ovat pohjimmiltaan täysin erilaisia sairauksia. Koko yhteiskunnan asenteissa koetaan ennakkoluuloa ja syyllistämistä tyypin 2 diabetesta sairastavia ja itse sairautta kohtaan. Yhteiskuntaan ja mediaan halutaan nykyistä selkeämpää tietoa eri diabetestyypeistä, niiden syntysyistä ja hoitomuodoista. Asiantuntijatyöryhmän näkemys Diabetesliiton asettaman asiantuntijatyöryhmän näkemykset hoidon ongelmista ja kehittämistarpeista ovat hyvin yhteneväiset tyypin 1 diabetesta sairastavien näkemysten kanssa. Asiantuntijaryhmän keskusteluissa esiinnousseita konkreettisia kehittämistarpeita: hoidon laadun arvioinnin mahdollistavan seurantajärjestelmän rakentaminen tyypin 1 diabeteksen erityispiirteiden ja hoidon yksilöllisyyden huomiointi terveydenhuollon kontakteissa riittävä resursointi koko diabetestiimissä ja tiimin lisäkoulutusmahdollisuudet hoidon ja hoidonohjauksen jatkuvuuden ja systemaattisuuden merkityksen huomiointi tyypin 1 diabetesta sairastavien voimavarojen ja omahoidon tukeminen, kannustaminen, tiedon soveltaminen käytäntöön hoidon keskittäminen osaaville tiimeille diabetesta sairastavien psykologisen tuen järjestämisen ja tarpeen nykytilan selvittäminen sekä psykologisen ja vuorovaikutusosaamisen mahdollistaminen koko diabetestiimille Diabeteshoitaja on keskeisen tärkeä tuki tyypin 1 diabetesta sairastavan omahoidon osaamisen kehittymiselle. Diabeteshoitajat toimivat osana diabetestiimejä, mutta he ovat myös tärkeitä itsenäisiä asiantuntijoita. Nykysuuntauksen mukaan kaikki sairaan- ja terveydenhoitajat hoitavat jossakin vaiheessa myös diabetesta sairastavia. Tyypin 1 diabeetikoiden hoidon vaativuuden ja vaikeuden vuoksi koulutusta ja kokemusta tarvitaan selkeästi enemmän. Diabeteshoitajat ovat erityisen tärkeässä roolissa tyypin 1 diabeetikoiden hoidossa, ja ajan tasalla olevalla ammattitaidolla he voivat toimia hyvinkin itsenäisesti diabetesta sairastavan omahoidon tukena pyrittäessä parempaan hoitotulokseen. 11

13 III Toimenpide-ehdotukset tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon kehittämiseksi Toimenpide-ehdotukset perustuvat Diabetesliiton liittohallituksen asettaman asiantuntijaryhmän työskentelyn tuloksiin. Työryhmätyöskentelyn tueksi on kerätty olemassa olevaa tutkimustietoa tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidon järjestämisestä, resursseista ja tuloksista. Työskentelyn tueksi on myös tehty kyselyitä tyypin 1 diabetesta sairastaville ja pyydetty näkemyksiä laajalta diabetesammattilaisten joukolta.. Myös nämä ovat myötävaikuttaneet ehdotusten muodostumiseen. 1. Tyypin 1 diabetesta ja erityishoitoa vaativien tyypin 2 diabetesta sairastavien hoito keskitetään diabetesosaamiskeskuksiin, diabeteskeskuksiin ja verkostoihin. Diabetesosaamiskeskuksella tarkoitetaan kullekin viidelle uudelle sote-alueelle perustettavaa diabeteksen hoidon koordinoivaa keskusta, joka vastaa oman sotealueensa diabeteksen hoidon koordinoinnista ja erityistarpeista. Diabeteskeskuksella tarkoitetaan sote-alueen sisällä olevia alueellisia diabeteksen hoidon keskuksia, jotka vastaavat tyypin 1 ja erityisosaamista vaativien tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidosta. Verkostolla tarkoitetaan alueellista diabeteksen hoidon erityisosaamista omaavien henkilöiden verkostoitumista ja osaamiskeskusten moniammatillisten tiimien hyödyntämistä myös pidempien maantieteellisten etäisyyksien alueella. Keskeinen asia kaikkien tyypin 1 diabetesta sairastavien hoidossa ja hyvien tulosten saavuttamisessa on hoidon jatkuvuus. Erityisen haasteellinen vaihe on lapsuudessa sairastuneiden nuorten jatkohoidon järjestäminen, kun he siirtyvät pediatrisesta hoitoyksiköstä aikuisten hoidon puolelle. Myös tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten hoidon jatkuvuus on olennaisen tärkeä asia tulosten kannalta. Hoidon jatkuvuus voidaan parhaiten taata ja järjestää osaamiskeskuksien ja verkostojen avulla. Diabeteshoitajien ja -lääkäreiden pitää voida toimia säännöllisesti diabeetikoiden hoidon ja ohjauksen parissa. Tämä onnistuu vain, jos diabeetikoiden hoitoon käytettäviä resursseja voidaan järjestää nykyistä tehokkaammin ja tyypin 1 ja erityishoitoa vaativien tyypin 2 diabetesta sairastavien hoitoa voidaan keskittää suurempiin ja osaavampiin yksiköihin. Keskittäminen edistää osaamisen jakamista ja joustavoittaa konsultointikäytäntöjä. Nopeasti kehittyvän hoitoteknologian, uusien seurantamenetelmien ja pumppuhoidon lisääntyminen vaatii myös riittävän isoa potilasmäärää ja kokemuksen karttumista. Resurssien tehokkaampi kohdentaminen tuo diabeetikoille terveyshyötyä modernin hoidon paremman saatavuuden, sen jatkuvuuden ja omahoidon kehittymisen myötä. Hoidon organisoinnissa voitaisiin soveltaa pitkäaikaissairaan) hoitomallia (Chronic Care Model). 12

14 2. Diabeteksen osaamiskeskuksiin kootaan ammattitaitoiset diabetestiimit ja diabetesta sairastavien hoitoon ja ohjaukseen osoitetaan riittävästi resursseja. Diabetesta sairastavien hoitotiimiin kuuluu monia terveydenhuollon ammattilaisia: diabeteslääkäri, diabeteshoitaja, ravitsemusterapeutti, jalkaterapeutti, fysioterapeutti ja psykologi. Toimivan diabetestiimin rakentaminen vaatii riittävän suuren potilasmäärän. Diabetestiimi toimisi myös konsultaatiotukena ja kouluttajana alueen muille diabeetikoita hoitaville yksiköille. 3. Diabetesta sairastavien omahoidon tueksi luodaan strukturoituja asiakaslähtöisiä hoidon ja hoidonohjauksen malleja ja työkaluja, joilla vahvistetaan diabetesta sairastavien osaamista ja hoidossa jaksamista. Suomessa ei ole olemassa hoitomallia tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitoon ja ohjaukseen. Terveydenhuollon ammattilaisia auttaisi, jos olisi olemassa ohjauksen perustana toimivia malleja ja työkaluja, joiden perusteella hoidonohjausta toteutettaisiin yhtenäisesti kaikkialla. Näin diabetesta sairastava saisi yksilöllistä, laadukasta ja samanarvoista hoitoa riippumatta siitä, missä päin Suomea hänen hoidonohjauksensa toteutetaan. Tyypin 1 diabeteksen hoitoa tulisi käsitellä nykyistä laajemmin Diabeteksen Käypä hoito -suosituksessa tai laatia sille oma suositus. 4. Diabetesta sairastavien ohjaukseen lisätään psykososiaalisen tuen resursseja ja diabetestiimien psykologista osaamista kehitetään. Diabetesta sairastavien hoidossa tarvitaan psykologista, pedagogista ja vuorovaikutusosaamista. Diabeteksen hoito on pääosin itse toteutettavaa omahoitoa. Siinä tarvitaan sekä tietoja että taitoja, mutta ennen kaikkea oman sairauden hyväksymistä sekä sitkeyttä ja hoidossa jaksamista. Hoitoväsymys on tuttua kaikille jossakin hoidon vaiheessa. Hoidossa jaksamisen tukea kaivataan erityisesti terveydenhuollosta, mutta sitä saa myös vertaistoiminnasta. Tällä hetkellä kovin harva diabeetikko kokee saavansa terveydenhuollosta tarvitsemaansa henkistä tukea. 5. Diabetesta sairastavien hoidon tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointiin rakennetaan toimiva hoidon seurantajärjestelmä. Suomessa ei ole järjestelmää, josta diabeteksen hoidon tuloksia tai vaikuttavuutta olisi mahdollista seurata alueellisesti tai valtakunnallisesti. Tietojärjestelmät eivät tarpeeksi mahdollista laatutiedon keräämistä tai seuraamista. Seurantajärjestelmät eivät myöskään mahdollista sosioekonomisten, psykososiaalisten ja elämänlaatuun liittyvien asioiden huomiointia. Laatutietoa keräävä seurantajärjestelmä on ehdottomasti tarpeen, jotta tarvelähtöisen hoidon kehittäminen alueellisesti tai 13

15 14 hoitoyksikkökohtaisesti olisi mahdollista. Tämä edellyttää terveydenhuollon rekisterilainsäädännön perusteellista uudistamista.

16 Lähteet: Cryer PE. The Barrier of Hypoglycemia in Diabetes. Diabetes. Dec 2008; 57(12): DCCT. The Diabetes Control and Complications Trial Research Group. The effect of intensive treatment of diabetes on the development and progression of long-term complications in insulin-dependent diabetes mellitus. The New England journal of medicine. Sep ;329(14): Diabeettinen nefropatia (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2007 (viitattu ). Saatavilla Internetissä: Diabeettinen retinopatia (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2006 (viitattu ). Saatavilla Internetissä: Diabetes Epidemiology Research International Mortality Study Group. International evaluation of cause-specific mortality and IDDM. Diabetes Care 1991a;14: Diabetes Epidemiology Research International Mortality Study Group. Major cross-country differences in risk of dying for people with IDDM. Diabetes Care 1991b;14: EDIC. Complications Trial/Epidemiology of Diabetes I, Complications Research G, et al. Modernday clinical course of type 1 diabetes mellitus after 30 years' duration: the diabetes control and complications trial/epidemiology of diabetes interventions and complications and Pittsburgh epidemiology of diabetes complications experience ( ). Archives of internal medicine. Jul ;169(14): FinDM II. Tutkimusaineisto. Julkaisematon tieto Forsblom C. Henkilökohtainen tiedonanto. Huhtikuu Forssas E, Sund R, Manderbacka K, Arffman M, Ilanne-Parikka P, Keskimaki I. Diabeetikoilla yhä suuri ylikuolleisuus muuhun väestöön verrattuna. Suomen Lääkärilehti 2010;65(26-31): Groop PH, Thomas MC, Moran JL, Wadén J, Thorn LM, Mäkinen VP, et al. The presence and severity of chronic kidney disease predicts all-cause mortality in type 1 diabetes. Diabetes 2009;58: Harjutsalo V. Suullinen tiedonanto. Huhtikuu. 2014a Jarvala T, Raitanen J, Rissanen P. Diabeteksen kustannukset Suomessa Diabetesliitto. Kangas T. Diabeetikkojen terveyspalvelut ja niiden kustannukset. Helsinkiläisten diabeetikkojen verrokkikontrolloitu poikkileikkaustutkimus Helsinki: Kansaneläkelaitos 15

17 Munuaistautirekisterin vuosiraportti Munuais- ja maksaliitto Helsinki. Mustajoki P. Diabeettinen neuropatia (diabeteksen hermovaurio). Lääkärikirja Duodecim. Duodecim Patterson CC, Dahlquist G, Harjutsalo V, et al. Early mortality in EURODIAB population-based cohorts of type 1 diabetes diagnosed in childhood since Diabetologia. Dec 2007;50(12): Reini K. Diabetes Causes Substantial Losses for the Finnish Economy. Discussion Paper 14/2013. Nationa Institut for Health and Welfare. Sund R & Koski S. FinDM II. Diabeteksen ja sen lisäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden rekisteriperusteinen mittaaminen Tekninen raportti Suomen Diabetesliitto Tampere. Valle T ja työryhmä. Diabeetikkojen hoitotasapaino Suomessa vuosina Dehkoraportti 2010:5. Suomen Diabetesliitto ry. Tampere

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli? Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Mitä se on? Sopeutumisvalmennuskursseja diabetesleirejä,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Liite 1. TARKEMPI TYYPIN 1 DIABETEKSEN HOIDON NYKYTILAN JA KEHITYSTARPEIDEN KUVAUS

Liite 1. TARKEMPI TYYPIN 1 DIABETEKSEN HOIDON NYKYTILAN JA KEHITYSTARPEIDEN KUVAUS Liite 1. TARKEMPI TYYPIN 1 DIABETEKSEN HOIDON NYKYTILAN JA KEHITYSTARPEIDEN KUVAUS Sisällys Liite 1. TARKEMPI TYYPIN 1 DIABETEKSEN HOIDON NYKYTILAN JA KEHITYSTARPEIDEN KUVAUS... 1 Tyypin 1 diabetes sairautena...

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta

Joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta Joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta Suomessa on jo lähes 500 000 diabeetikkoa, eli noin joka 10. suomalainen sairastaa diabetesta. Diabetes on voimakkaasti lisääntyvä kansansairaus, joka on saavuttanut

Lisätiedot

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Diabetesliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Vuorisalo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Tavoiteohjelma 2015 2019

Tavoiteohjelma 2015 2019 Tavoiteohjelma 2015 2019 Suomen Diabetesliitto ry:n tavoiteohjelma vuosille 2015 2019 pohjautuu Diabetesliiton strategiaan vuoteen 2020, joka on hyväksytty Diabetesliiton liittovaltuustossa 25.11.2012.

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle

Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle Diabetes haaste terveydelle ja taloudelle Tapani Ebeling OYS, Medisiininen tulosyksikkö 27.9.2011 1 Esityksen runko 2 Ongelma: Pandemia! N. ½ DM2-potilaista kuolee ennenaikaisesti, kardiovaskulaarisairauteen

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI DIABETESTA sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta

TOIMINTAMALLI DIABETESTA sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta TOIMINTAMALLI DIABETESTA sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta Eesti Laste ja Noorte Diabeedi Ühing 5.11.2010 Riitta Koivuneva Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Suomen Diabetesliitto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) 42 Selvitys diabeteksen hoidon käytännöistä HEL 2014-000826 T 06 03 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi annetun selvityksen diabeteksen hoidon käytännöistä. Esittelijä

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI

OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI OSAAMISKARTTAPALVELU DIABETESOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI, koulutuspäällikkö, Diabetesliitto SISÄLTÖ Miksi Terveydenhuollon diabetesosaamikartta, TeDika laadittiin ja mikä se on? Diabetesosaamiskarttapalvelu

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa

-10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus. Marika Hakala. Tutkimuksen taustaa Sepelvaltimotautikuolleisuuden alueelliset erot Suomessa -10 km² ruutuaineistoon perustuva tutkimus Marika Hakala Tutkimuksen taustaa Suomessa kuolleisuudessa on merkittävää alueellinen vaihtelua: Itä-

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

DIABETESLIITON STRATEGIA VUOTEEN 2020. liittovaltuuston syyskokous (25.11.2012)

DIABETESLIITON STRATEGIA VUOTEEN 2020. liittovaltuuston syyskokous (25.11.2012) DIABETESLIITON STRATEGIA VUOTEEN 2020 liittovaltuuston syyskokous (25.11.2012) 1 Perinteistä järjestötoimintaa haastavat monet samanaikaiset tekijät. Yksilöllistyneessä yhteiskunnassa järjestöjen tarjoamat

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

Diabeetikkolapsen arki-info

Diabeetikkolapsen arki-info Diabeetikkolapsen arki-info - KÄYTÄNNÖNTIETOA DIABETEKSESTA LASTEN PARISSA TYÖSKENTELEVILLE 5.11.2010 Huomenta Verensokerin mittaaminen Ruuan hiilihydraattimäärän (hiilarit) arvioiminen Insuliinin pistäminen

Lisätiedot

Paremman diabeteksen hoidon puolesta

Paremman diabeteksen hoidon puolesta Paremman diabeteksen hoidon puolesta Maaliskuu 2015 Dialogi terveydestä on Terveystalon kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä asiantuntijajulkaisu. Tavoitteena on lisätä terveydenhuollon läpinäkyvyyttä jakamalla

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Diabeetikon sosiaaliturva. Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry

Diabeetikon sosiaaliturva. Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry Diabeetikon sosiaaliturva Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry Diabeetikon sosiaaliturva = sosiaali- ja terveysturvaa Julkisella vallalla perustuslaillinen velvollisuus taata

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Diabeteskysely. Kevät 2010. Taustatiedot

Diabeteskysely. Kevät 2010. Taustatiedot Diabeteskysely Kevät 2010 Kysely toteutettiin maaliskuun 2010 Diabetes-lehden välissä lähetetyllä lomakkeella. Diabetes-lehti on Diabetesliiton julkaisu jäsenilleen ja sidosryhmilleen. Kyselyn teettivät

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen

Lisätiedot

DEHKO-raportti 2003:3. Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä

DEHKO-raportti 2003:3. Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä DEHKO-raportti 2003:3 Diabeetikoiden hoidonohjauksen laatukriteerit Suomen DESG ry:n laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 2 SISÄLLYSLUETTELO DIABEETIKOIDEN HOIDONOHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

Lisätiedot

Suomen Diabetesliitto ry esittää kohteliaimmin näkemyksensä erityistarpeisten lasten asemasta tulevassa varhaiskasvatuslaissa.

Suomen Diabetesliitto ry esittää kohteliaimmin näkemyksensä erityistarpeisten lasten asemasta tulevassa varhaiskasvatuslaissa. Viite: Asia: Lausuntopyyntö 15.4.2014 OKM059:00/2012 Lausunto varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä (Kohti varhaiskasvatuslakia, OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Mitä pitää tietää diabeteetikon ajovaatimuksista? Entä ammattikuljettajan ajovaatimuksista?

Mitä pitää tietää diabeteetikon ajovaatimuksista? Entä ammattikuljettajan ajovaatimuksista? Mitä pitää tietää diabeteetikon ajovaatimuksista? Entä ammattikuljettajan ajovaatimuksista? PIP 2015 Yleislääkäreiden koulutuspäivä 17.4. 2015 Pirjo Ilanne-Parikka LT, sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4

SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON LAATUKRITEERIT 4. Laatukriteerityöryhmä ja sille asetettu tehtävä 4. Laadunhallinnan suositukset 4 DEHKO-raportti 2003:7 Lasten diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit Lasten diabeteksen hoidon laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 SISÄLLYSLUETTELO LASTEN DIABETEKSEN HYVÄN HOIDON

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.2.2013 Risto Mäkinen Johtava ylilääkäri, toimitusjohtaja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012 LÄNNEN SOKERI Merja Laine 15.5.2012 Sidonnaisuudet Työnantaja: Vantaan kaupunki Ammatinharjoittajana lääkärikeskus Mehiläinen Kuulun aikuisten lihavuuden käypä hoito -työryhmään. Kuulun diabeteksen käypä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Sivu 1 / 6 Kommentit Käypä hoito-suositus työryhmälle 26.4.2013 Uutta syömishäiriöiden Käypä hoito-suositusta varten perustettu työryhmä pyysi Syömishäiriöliiton mielipidettä siitä, mitkä ovat 5-10 tärkeintä

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma TIIVISTELMÄ

Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma TIIVISTELMÄ Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma TIIVISTELMÄ 2000 2010 DEHKO 2000-2010 TIIVISTELMÄ Sisällys sivu Aluksi... 3 Diabetes on kasvava kansanterveysongelma... 4 Lisäsairaudet nostavat diabeetikoiden

Lisätiedot

Diabeetikon kuntoutus

Diabeetikon kuntoutus Diabeetikon kuntoutus Diabeteshoitajat ry koulutuspäivät 4.4.2014 Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija/ Diabetesliiton Yksi elämä-hankkeet DIABETESLIITTO Kuntoutus-, koulutus- ja asiantuntijatoiminta

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot