Matti Hakanen. Pk-yritysverkoston organisointi ja johtaminen. Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matti Hakanen. Pk-yritysverkoston organisointi ja johtaminen. Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma"

Transkriptio

1 Matti Hakanen Pk-yritysverkoston organisointi ja johtaminen Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

2 Matti Hakanen Modulcon Oy Pk-yritysverkoston organisointi ja johtaminen Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tuella

3 Tiivistelmä Hakanen, Matti (1997). Pk-yritysverkoston organisointi ja johtaminen. Modulcon Oy. Projektin tavoitteena oli pyrkiä ymmärtämään verkostojen ja erityisesti pk-yritysten muodostamien verkkojen organisoinnin ja johtamisen erityispiirteitä. Tavoitteena oli selvittää johtamisen osatekijöitä sekä kehittää ideoita johtamisen kuvaamiseen ja parantamiseen sekä tehdä näiden pohjalta ehdotuksia pk-yritysten verkostoitumisen kehittämiseksi. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimusstrategialla seuraamalla yhden pk-yritysverkon toimintaa lähes kahden vuoden ajan vuosina Yritysten välisten erilaisten yhteistyöhankkeiden määrä on viimeisten vuoden aikana lisääntynyt lähes räjähdyksenomaisesti. Verkostojen muodostumisesta on tullut yhä selvemmin uusi tapa organisoida liiketoimintaa. Perustellusti voidaan puhua jopa eräänlaisesta paradigmamuutoksesta tai uuden paradigman synnystä yritystoiminnassa. Tutkimuksessa on paneuduttu entistä enemmän myös pienyritysten verkostoihin ja niiden ongelmiin. Yhä useammat ovat todenneet tärkeimmäksi yhteistyön epäonnistumisen syyksi huonon johtamisen. Verkostoja voidaan tarkastella eri näkökulmista. Nämä näkökulmat, yhteistyön ulottuvuudet, voidaan pelkistää kolmeen, joita tässä tutkimuksessa kutsutaan sosiopsykologiseksi, strategiseksi ja johtamisnäkökulmaksi. Päähuomio tutkimuksessa kohdistui verkostojen johtamisnäkökulmaan. Tutkimuksessa sovellettiin aikaisempia, lähinnä yksittäisen (perinteisen) organisaation, hierarkian, johtamis- ja organisaatioteorioita ja -käsitteitä, pyrkien selvittämään, miltä osin ne soveltuvat yhteistyöorganisaation, verkon, johtamisen tarkasteluun ja kuvaamiseen ja miltä osin toisaalta tarvittaisiin uusia käsitteitä tutkimuksen aineistosta esiin nousevien tekijöiden perusteella. Tutkimuksen lähtökohtana oli johtamisnäkökulman jakaminen kolmeen dimensioon, jotka ovat organisaatiorakenne, johtajuus ja liikkeenjohto. Aikaisemmista suhteellisen suppeista sisältömääritelmistä on tutkimuksen avulla lavennettu johtamisnäkökulman sisältöä erityisesti johtajuuskäsitteiden suuntaan. Johtajuus verkossa on monivivahteinen ilmiö, joka poikkeaa monessa suhteessa tilanteesta yksittäisessä organisaatiossa. Erityyppisen johtajuuden tarve ja käyttö riippuu verkon tilanteesta, kontekstista ja elinkaarivaiheesta. Johtaminen pk-yritysten yhteistyössä on voimakkaasti tilannesidonnaista. Johtamisella ja johtajuudella on tämänkin tutkimuksen perusteella merkittävä osa pk-yritysten verkoissa, myös niitä on johdettava. Yhteistyötä pitää johtaa harkitun proaktiivisesti, ei niin kuin yleensä näyttää tapahtuvan eli reaktiivisesti. Tutkimuksen perusteella esitetään tulevaisuuteen ja pk-yritysten verkostoitumisen edistämiseen liittyviä haasteita, jotka kohdistuvat verkostokoulutukseen, johtamiskoulutukseen, pkyritysten väliseen kanssakäymiseen ja strategia-ajatteluun. Avainsanat: Yhteistyö, verkostot, pk-yritykset, johtaminen

4 Sisällys Tiivistelmä 1. JOHDANTO Tausta Lähtökohta Tavoite Hankkeen tuottama ennakointitieto 3 2. TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS JA TOTEUTUS Verkostoitumisen muodot Tutkimuksen viitekehys Tutkimusstrategia Tutkimuksen toteutus WTF-VERKKO Taustaa Verkon yritykset Verkostoidea Verkon vaiheet VERKOSTON JOHTAMISEN KONTEKSTI Sosiopsykologinen näkökulma Strateginen näkökulma VERKON JOHTAMINEN Verkon organisaatiorakenne Johtajuus verkossa Liikkeenjohto verkossa YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Verkon johtaminen Verkon kontekstin vaikutukset johtamiseen TULEVAISUUDEN HAASTEET 62 Kirjallisuus 65

5 1 1. JOHDANTO 1.1. Tausta Pk-yritysverkoston organisointi ja johtaminen" on Euroopan sosiaalirahaston ja työministeriön rahoittama työelämän, työmarkkinoiden ja ammatillisten vaatimusten ennakoinnin kärkihanke. Hanke on alkanut marraskuussa 1995 ja se on päättynyt syyskuussa Projektin toteuttamisesta on vastannut Modulcon Oy. Euroopan unionin sosiaalirahasto (ESR) tukee työelämän muutosten ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittämistä, joka tähtää ennen kaikkea pk-yritysten henkilöstön kehittämiseen. Tavoitteena on saada aikaan myös ennakoinnin analyysiverkko, joka tukeutuu perinteiseen ennakointitoimintaan. Ennakointitiedon käyttäjiä ovat yritykset, oppilaitokset, työvoima- ja opetusviranomaiset sekä työmarkkinaosapuolet ja muut työelämän muutoksista ja osaamistarpeista kiinnostuneet tahot. Ennakointitoiminta sisältyy ESR:n tavoiteohjelmaan 4, jonka Euroopan yhteisöjen komission on hyväksynyt Ennakointihankkeet kohdistuvat ohjelma-asiakirjan tarkoittamaan prioriteettiin 4.1. Työelämän, työmarkkinoiden ja ammatillisten vaatimusten ennakointi ja se sisältämään toimenpidekokonaisuuteen 1.1. Analysointijärjestelmien luominen, kehittäminen ja hyödyntäminen. Ennakointiprioriteetin tavoitteena on luoda uusi, nopeampi, luotettavampi ja jatkuviin prosesseihin perustuva järjestelmä työelämän ja työmarkkinoiden muutosten ennakointiin. Ohjelma-asiakirjan mukaan ennakoinnille asetetun tavoitteen toteuttamiseksi organisoidaan ennakointiprojekteja, jotka voivat olla kolmen tasoisia: 1) Työmarkkina-/työelämätutkimuksia ja tutkimusavusteisia kehittämisprojekteja, joilla hankitaan tietoa työelämän yleisestä kehityksestä, toimintastrategioiden muutoksesta yrityksissä ja yritysverkoissa, työmarkkina- ja rekrytointiprosesseista, työn ja tuotantotapojen uudelleenorganisoitumisesta jne. 2) Eri tahojen tilastolliseen tietomateriaaliin perustuvia analyyseja työvoiman, työn ja työorganisaatioiden kehitystrendeistä ja tarvittaessa myös ammateista sekä ammattikuvista 3) Systemaattisen käyttäjälähtöisen tiedonhankinnan ja -analysoinnin järjestelmä, jonka avulla hankitaan tietoa työelämästä, työmarkkinoista ja osaamisvaatimuksista

6 2 Tässä raportoitava ennakointiprojekti liittyy toimenpidekokonaisuuden tasoon 1), kyseessä on työelämätutkimus, johon liittyy myös tutkimusavusteisen kehittämisprojektin piirteitä. Lähestymistavassa yhdistyvät tutkimus- ja kehittämistoiminta. Projekti liittyy teemaan työn organisointi ja työn uudet muodot ja se pyrkii edistämään rakennemuutosta pk-yritysten verkostoitumisen kehittämisen avulla. Ennakointiprioriteetin ainoan toimenpidekokonaisuuden 1.1. Analysointijärjestelmien luominen, kehittäminen ja hyödyntäminen tavoite on, että Suomessa kehitetään ESR:n tuella työvoima- ja koulutuspoliittista suunnittelua ja kohdentamista hyödyntävä, laadukas työelämän ja ammattitaitovaatimusten analysointimetodiikka, tutkimusten ja tutkimusavusteisten kehittämisprojektien verkko. Projekti Pk-yritysyhteistyön organisointi ja johtaminen on osa tätä verkkoa. Toimenpidekokonaisuus koostuu ohjelma-asiakirjan mukaan kahden toimintaalueen muodostamasta analyysiverkosta. Toiminta-alueiden teemoina ovat: * teollisuus- ja tietoyhteiskunnan muutos ja tuottavuus * ammatillinen koulutus, työmarkkinat ja ammattitaitovaatimukset. Pk-yritysverkoston organisointi ja johtaminen projekti tutkii erityisesti teollisuuden verkostoitumiseen liittyviä uusia toimintatapoja ja -malleja sekä keinoja niiden edistämiseen pkyritysten piirissä ja sitä kautta tuottavuuden kehittämiseen. Projektissa tuotetaan ennakoivaa tutkimustietoa yritysten verkostoitumiseen liittyvistä muutostarpeista ja niiden suunnasta ja tuodaan esiin teemoja ja kehitysnäkymiä, joihin koulutuksella ja opetuksella vaikuttaa tulevaisuudessa Lähtökohta Työelämän muutosten ennakointi ja henkilöstön osaamisen ja innovatiivisuuden lisääminen ovat keskeisiä keinoja elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Verkostoitumista ei myöskään voi lisätä vain verkostoteoriaa opiskelemalla, vaan se tarvitsee käytännön kokeilutoimintaa, tekemisen kautta oppimista. Aina ei riitä pelkkien organisaation omien taitojen ja kyvykkyyksien käyttöönotto ja lisääminen. Haasteena on myös ulkoinen verkostoituminen, yhteistyö muiden organisaatioiden, tutkijoiden, muutosagenttien, konsultti-

7 3 en ja kehittäjien kanssa. Haasteena on parhaiden käytäntöjen oppiminen. Kansallisen verkostohankkeen tarkoituksena on kehittää verkostoitumista työelämässä, tutkia verkosto-organisaatioiden etuja ja ongelmia sekä antaa toimintamalleja, miten suomalaiset voisivat parhaiten hyötyä verkostoitumisesta. Yritysten ja työelämän kasvava vuorovaikutuksellisuus voi osaltaan turvata kansallista hyvinvointia. Tämä projekti kohdistuu pk-yritysten muodostamiin verkkoihin ja niiden johtamisen ja organisoinnin kehittämiseen. Tutkimusten mukaan yritysten välisistä yhteistyöhankkeista epäonnistuu tai osoittautuu epätyydyttäviksi yli 50 %. Tärkeimmäksi yksittäiseksi epäonnistumisten syyksi on osoittautunut verkostojen johtamisen ja organisoinnin puutteet. Verkostoitumisen muotoja, malleja ja toimintatapoja ei vielä tunneta riittävästi. Yritysten välinen tiivis keskinäinen vuorovaikutus vaatii pk-yritysten johtajilta ja henkilökunnalta uusia ajattelutapoja ja asenteita, joiden kehittyminen voi olla pitkä ja tuskallinen prosessi Tavoite Projektin tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään verkostojen ja erityisesti pk-yritysten muodostamien verkostojen organisoinnin ja johtamisen erityispiirteitä. Tavoitteena on selvittää johtamisen osatekijöitä sekä kehittää ideoita johtamisen kuvaamiseen ja parantamiseen sekä tehdä näiden pohjalta ehdotuksia pk-yritysten verkostoitumisen kehittämiseksi. Konkreettisella tasolla projektin tavoitteena on luoda uudenlaista jätehuoltoteknologiaa kansainvälisesti hyödyntävä toimiva pk-verkosto (jäterenkaiden käyttö energian tuottamiseen ) sekä lisätä sen avulla mukanaolevien yritysten kilpailukykyä ja työllisyyttä Hankkeen tuottama ennakointitieto Projektin avulla pyritään lisäämään ymmärrystä työn uusista organisointimuodoista, erityisesti verkostoitumisesta ja sen erityispiirteistä pk-yritysten muodostamissa verkoissa. Verkostoituminen edellyttää yritysten johdolta ja henkilöstöltä uutta tietoa ja osaamista ver-

8 4 kostojen johtamiseen ja organisointiin liittyvissä ratkaisuissa. Verkostoitumisen avulla on mahdollista saavuttaa paremmat edellytykset rakennemuutokseen sopeutumiseen, tekemällä yritykset joustavammiksi ja rakenteiltaan kevyimmiksi. Projektin avulla selvitetään millaisia johtamis- ja organisaatiomalleja pk-yrityksissä voidaan käyttää onnistuneen verkostoitumisen aikaansaamiseksi, miten yritysjohdon ja henkilöstön asenteet ja kulttuuritaustat vaikuttavat sekä minkälaisia ajattelutavan muutos-, tieto- ja kouluttautumistarpeita verkostoitumiseen liittyy.

9 5 2. TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS JA TOTEUTUS 2.1. Verkostoitumisen muodot Yritysten välisellä yhteistyöllä, verkostoitumisella, on erittäin monia ulottuvuuksia, yhteistyön luonnetta ja ominaisuuksia kuvaavia tekijöitä. Niitä ovat esimerkiksi strategia ympäristön suhteen, integraatiosuunta, odotettujen hyötyjen luonne, yhteistyöhön sisältyvät toiminnot, aikajänne, organisatorinen muoto, intensiteettiaste, vaikutusvallan jakaantuminen, osapuolten lukumäärä, maantieteellinen jakauma ja yhteistyön syntytapa. Yhteistyön ulottuvuudeksi voidaan käsittää myös yhteistyöhön osallistuvien yritysten välinen riippuvuus, sitoutumisen taso tai integraation aste. Kahden ääripään, markkinaehtoisen kaupankäynnin ja täydellisen integraation, fuusion, väliin jää suuri joukko yhteistyömuotoja. Lisäksi yhteistyömuodot voidaan jakaa periaatteellisesti horisontaalisiin, vertikaalisiin ja toimialarajat ylittäviin (diversifikoituneisiin). Kaksi ensin mainittua kuvaavat jalostus- tai arvoketjun samassa vaiheessa ja samalla toimialalla (horisontaalinen) sekä jalostusketjun peräkkäisissä vaiheissa (vertikaalinen) toimivien yritysten yhteistyötä. Ulottuvuuksien ja niiden luokkien määrä osoittaa havainnollisesti, miten monipuolista yritysten välinen yhteistyö voi olla. Mahdollisia, toisistaan poikkeavia yhteistyön toteutusmuotoja on lähes rajaton määrä. Kun lisäksi huomioidaan, että yhteistyö on dynaamista, jatkuvasti kehittyvä prosessi, tulee yritysten välisen yhteistyön monimuotoisuus vielä selvemmäksi. Yhteistyön moninaisuudesta johtuen on vaikeaa kuvitella yhden, kaikkia yhteistyömuodot kattavan teorian tai sen osa-alueen kehittämistä. On myös erittäin vaikeaa rajata yritysten välistä yhteistyötä ja muita yritysten välisiä vuorovaikutusmuotoja, varsinkin kun näitä muotoja syntyy aina enemmän. Vesalainen ja Asikainen ovat koonneet kirjallisuudessa esiintyneistä yritysyhteistyön määritelmistä kahdeksan komponenttia, joista käsite koostuu (Vesalainen-Asikainen 1993) : 1) yhteistyön osapuolet ovat taloudellisesti erillisiä itsenäisiä yrityksiä, 2) yhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen, 3) yhteistyön tarkoituksena on osapuolten kilpailuaseman parantaminen, 4) osapuolten oikeudet ja velvollisuudet on määritelty suullisella tai kirjallisella, lyhyt- tai pitkä-aikaisella sopimuksella, 5) yhteistyöosapuolet asettavat resurssejaan yhteiseen käyttöön, 6) yhteistyö kohdistetaan usein tietyn yritystoiminnan osa-alueen yhteiseen hoitamiseen, 7) muilla osa-alueilla osapuolet säilyttävät päätöksentekonsa itsenäisyyden, 8) osapuolet ovat

10 6 tasavertaisia keskenään ja riippuvaisia toisistaan. Kirjoittajien mukaan riippuu määritelmästä, mitkä yritysten välisistä (liike)suhteista kulloinkin voidaan katsoa yritysyhteistyöksi. Usein puhutaan esimerkiksi alihankintayhteistyöstä, vaikka kysymyksessä voi olla hyvinkin tavanomainen ostaja-myyjä-suhde. Laitilan (1992) mukaan "tuotannollisesta yhteistyöstä on kysymys silloin, kun kahden tai useamman osapuolen välille syntyy sellainen molemminpuolinen riippuvuussuhde, että yhteistyökumppanin vaihtaminen vaatii merkittävän resurssipanoksen. Alihankinnasta on kysymys silloin, kun päähankkija voi vähin kustannuksin vaihtaa alihankkijaa." Määritelmä on ehkä liiankin suppea, mutta antaa periaatteessa kuvan kysymyksessä olevasta erosta. Käsitteitä verkko ja verkosto käytetään julkisissa medioissa rinnan kuvaamaan yritysten välisiä yhteistyöhankkeita ja -muotoja. (Englanninkielisiä termejä net ja network voidaan myös käyttää ristikkäisissä merkityksissä.) Myös tieteellisessä keskustelussa käsitteitä käytetään vaihtelevissa merkityksissä (katso esim. Easton 1992 ja Axelsson 1992). Verkosta ja verkostosta on tullut yleinen metafora kuvaamaan uudentyyppistä, yritysten välisestä yhteistoiminnasta syntyvää organisaatiomuotoa. Raatikainen määrittelee verkon ja verkoston eron seuraavasti. Verkko-käsitteellä kuvataan samanasteisista tai samantyyppisistä tekijöistä koostuvaa kokonaisuutta, esimerkiksi toimijoiden verkko (esim. yritysverkko), toimintojen verkko (esim. tuotantoketju), voimavarojen verkko (esim. alihankintaverkko). Verkostokäsitteellä kuvataan eriasteisista tai erityyppisistä keskenään risteävistä verkoista koostuvaa kokonaisuutta. Verkosto muodostuu siis useista verkoista (Raatikainen 1994). Useat tutkijat käyttävät termiä network (verkosto?) kuvaamaan markkinoiden ja hierarkian välisiä kaikkia yritysten yhteistyömuotoja. Verkkoja / verkostoja voidaan tyypitellä eri näkökulmien mukaan. Voidaan erottaa esim. vaihdanta-, yhteydenpito- ja sosiaaliset verkot tai puhua muodollisesta ja epämuodollisesta yhteistyöstä verkoissa. Laajimmassa mielessä verkostolla voidaan tarkoittaa jopa yrityksen kaikkien suhteiden kokonaisuutta ympäristöönsä. Strateginen liittouma-käsitteestä on muodostunut osittain eräänlainen yleiskäsite organisaatioiden väliselle yhteistyölle. Talousalan ammattilehdissä käytetään suuryritysten yhteistyöstä hyvin yleisesti nimitystä strateginen allianssi, oli yhteistyön juridinen muoto tai sisältö sitten mikä tahansa. Laajan määritelmän mukaan strategisia alliansseja ovat kaikki yritysten väliset yhteistyösuhteet, riippumatta siitä, miten suhteet on organisoitu (Hellman ym. 1993). Laajan

11 7 määritelmän mukaisia strategisia alliansseja ovat markkinointi- ja jakelusopimukset, lisenssisopimukset, franchising-sopimukset, teknologia- ja tuotekehityssopimukset, konsortiot, vähemmistöosakkuudet, yhteisyritykset ja myös yritysostot ja fuusiot. Strateginen allianssi on eräänlainen yleiskäsite, joka pitää sisällään monen muotoista ja -sisältöistä yhteistyötä, jolla on strateginen tavoite. Strateginen verkko (verkosto) on kehittynyt yleisnimikkeeksi tietyn tyyppiselle yhteistyömuodolle. Strateginen verkko on erillisten yritysten perustama liittouma, johon liittyy keskusyritys, joka hoitaa ja kehittää verkkoa (Jarillo 1988). Strategisen verkon ideana on yhdistää vertikaalisen integraation ja perinteisen alihankinnan parhaat puolet. Tällöin saadaan aikaan hyvä joustavuus ilman hierarkkisen byrokratian haittoja. Keskus- tai ydinyrityksen tehtäviä ovat verkon koordinointi ja kehittäminen, pääomien ja teknologisten resurssien vaihdon koordinointi, ydinkilpailukyvyn ja strategioiden määrittely ja johtaminen sekä informaatiojärjestelmien ja asiakassuhteiden kehittäminen. Projektiryhmä on yhteistyömuoto, jossa pyritään luomaan liiketoiminnallisesti jotain yhteistä. Yhdistämällä resurssejaan yritykset voivat hankkia yhdessä jotain sellaista, mitä ne eivät yksin pysty hankkimaan. Yritykset ovat projektiryhmässä yleensä erikoistuneita. Ryhmästä on periaatteessa kaksi erilaista versioita: a) tasavahvat osapuolet ja b) ryhmässä on yksi muita vahvempi yritys, jonka kautta toiminta kanavoituu; se on (usein) muita suurempi ja resursseiltaan voimakkaampi ja ainoastaan sillä on ryhmän kannalta merkittävät asiakaskontaktit ja markkinapinta (Murto-Koivisto Vesalainen 1995). Yhteisyritykset voidaan jakaa kahteen perustyyppiin, omistuspohjaiset ja sopimuspohjaiset yhteisyritykset (Hellman ym.1993). Omistuspohjainen yhteisyritys on pitkäaikainen (vapaaehtoinen) kumppanuus kahden tai useamman juridisesti itsenäisen organisaation välillä, jotka yhdistävät resurssinsa uuteen organisaatioyksikköön ja jakavat omistuksen, riskit ja voitot (tai tappiot) saavuttaakseen yhteisen tavoitteen. Sopimuksellinen yhteisyritys on keskipitkän aikavälin vapaaehtoinen kumppanuus kahden tai useamman juridisesti itsenäisen organisaation välillä, jotka yhdistävät resurssinsa, jakavat riskit ja voitot (tai tappiot) saavuttaakseen yhteisen tavoitteen. Omistuspohjainen yhteisyritys on muodollisesti itsenäinen yritys, kun taas sopimuspohjaisessa yhteisyrityksessä osapuolet huolehtivat yhteisyrityksen toiminnoista (suunnittelu, hankinnat, valmistus, markkinointi), eikä yhteisyrityksellä ole varsinaista omaa

12 8 johtamisfunktiota. Yhteistoimintaa säätelevät sopimukset, joissa määritellään esimerkiksi tuoteominaisuudet, toimitusaikataulut, hinnat jne. Hyvin pienten yritysten yhteistyösuhteet ovat hyvin epämuodollisia (Vesalainen ja Asikainen 1990). Yrityskoon kasvaessa sopimukset muodollistuvat ja kuvaan tulee mukaan myös yhteisyrityksiä ja muita muodollisempia yhteistyömuotoja. Yritysten ja yrittäjien väliset epämuodolliset suhteet, sosiaaliset verkot, muodostavat arvioiden mukaan noin kaksi kolmasosaa kaikista yhteistyösuhteista (Håkansson ja Johansson 1988). Tämän tapaustutkimusstrategialla toteutetun tutkimuksen kohteena oli seitsemän yrityksen muodostama ryhmä, jota voidaan parhaiten luonnehtia strategiseksi verkoksi. Siinä on kuitenkin piirteitä myös projektiryhmästä, yhteisyrityksestä ja sitä voi kutsua myös strategiseksi liittoumaksi. Tilanne tämänkin verkon kohdalla kuvaa hyvin verkostoitumisen muotojen määrittelyn vaikeuksia. Tässä raportissa käytetään rinnakkain termejä (yritys)yhteistyö ja verkostoituminen, ja toisaalta termejä verkko, verkosto ja yhteistyöhanke tai ryhmä. Pääsääntöisesti kuitenkin tutkimuksen kohteesta käytetään termiä verkko Tutkimuksen viitekehys Yritysten välistä yhteistyötä, verkostoitumista, voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. Kirjallisuudessa esiintyvät näkökulmat, yhteistyön ulottuvuudet, voidaan pelkistää kolmeen, joita tässä tutkimuksessa kutsutaan sosiopsykologiseksi, strategiseksi ja johtamisnäkökulmaksi. Sosiopsykologista ulottuvuutta yhteistyössä on tarkasteltu lähinnä luottamus- ja sitoutumiskäsitteiden avulla. Molempien takana on erilaisia ihmisten välisiä vuorovaikutusprosesseja, jotka vahvistavat tai heikentävät niitä. Niillä on myös keskinäistä riippuvuutta. Luottamusta ja sitoutumista voidaan tietyllä tavalla pitää yhteistyön perusedellytyksinä. On ilmeistä, että luottamuksen ja sitoutumisen tila vaikuttaa yhteistyön johtamiseen (esimerkiksi, jos osapuolten välinen luottamus on korkea, ei välttämättä tarvita tiukkoja valvontamekanismeja). Toisaalta yhteistyön johtamisella voidaan katsoa olevan vaikutusta siihen, miten luottamus ja sitoutuminen kehittyvät. Pk-yrityksillä on suhteellisen yksinkertaiset organisaatiorakenteet ja suora johtamistyyli. Näistä ominaisuuksista johtuen luottamukseen perustuvilla, henkilökes-

13 9 keisillä johtamisrakenteilla on yleensä enemmän merkitystä pienten kuin suurien yritysten verkoissa. Yhteistyön strateginen näkökulma on määritelty tässä tutkimuksessa yhteistyön motiivien ja tavoitteiden, yritysten välisen yhteensopivuuden sekä yhteistyön (tehtävän ) luonteen avulla. Osapuolten päämäärien yhteistyön suhteen pitää olla riittävän samansuuntaisia ja yhteensopivia, jotta yhteistyöllä voisi olla menestymisen edellytyksiä. Osapuolilta vaaditaan tässä suhteessa myös riittävää organisatorista yhteensopivuutta (yrityskulttuurien, operatiivista ja strategista yhteensopivuutta). Yhteensopivuus on myös tietyllä tavalla yhteistyön perusedellytyksiä, joka on huomioitava jo yhteistyökumppaneita valittaessa. Erojen kasvaessa liian suuriksi voi niiden hallinta osoittautua mahdottomaksi. Yleensä pk-yritysten yrityskulttuurien ja operatiivinen yhteensopivuus ovat hyviä, ongelmia on useimmin suuren ja pienen yrityksen välisessä yhteistyössä. Pienissä paikallisissa verkoissa voi toisaalta joskus olla vaikeaa löytää strategista yhteensopivuutta. Tehtävän luonne sisältää sekä yhteistyöideaan, sen sisältöön, laajuuteen ja luonteeseen liittyviä tekijöitä, että yhteistyön toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä. Voidaan puhua yhteistyöidean, yhteistyötehtävän monimutkaisuudesta, jolla on toisaalta suuri vaikutus yhteistyön organisointiin ja johtamiseen, niiden monimutkaisuuteen ja hallittavuuteen. Onnistuneista pk-yritysverkoista kertyneiden kokemusten mukaan ne alkavat ja kehittyvät usein vähitellen, yhteistyötehtävän vaikeuden kasvaessa ajan mittaan. Yritysyhteistyön johtamista on tarkasteltu kolmesta näkökulmasta, 1) yhteistyön organisaatiorakenne, 2) johtajuus yhteistyössä sekä 3) liikkeenjohtoon liittyvät tekijät. Näistä osaalueista ehkä eniten on yhteistyön tutkimuksessa käsitelty yhteistyön organisointia, siinä esiintyviä muotoja ja rakenteita sekä päätöksentekokysymyksiä. Johtajuus yhteistyössä on puolestaan suhteellisen vähän käsitelty osa-alue. Yhteistyön organisaatiomuotoon, sen muodollisuuteen ja "julkiasuun" vaikuttaa joukko strategisia ja sosiopsykologisia tekijöitä. Pääpiirre näyttää olevan, että resurssien määrän, strategisen merkityksen, aikajänteen ja riskien kasvaessa yhteistyön muodollisuusaste lisääntyy. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ympäristön luonne ja osapuolten välisen luottamuksen taso. Yhteistyön sisäinen rakenne ("organisaatiorakenne") määräytyy lähinnä kahden suunnittelutekijän, työnjaon aikaansaamisen ja integraation, välisestä riippuvuudesta johtuvan vuorovaikutusprosessin tuloksena. Koska yritykset joutuvat yhteistyössä luovuttamaan osan päätöksentekovaltaansa ulkopuolelle, voivat valtaan ja päätöksentekoon liittyvät

14 10 kysymykset muodostua ongelmiksi. Yhteistyöhankkeet voidaan vallan jakaantumisen perusteella jakaa eri tyyppeihin, joissa myös on erilaiset organisoitumis- ja johtamisperiaatteet. Johtajuutta voidaan tarkastella prosessina, jota ei tarvitse rajata jonkin muodollisen yksittäisen organisaation rajojen sisälle. Sitä voidaan tarkastella myös kollektiivisena prosessina, jossa johtajia ei tarvitse olla nimetty ja heitä voi olla samassakin yksikössä useampia. Johtajuus ei välttämättä sisällä vallan tai auktoriteetin käyttöä. Johtajuus-käsitteen laventaminen näin perinteisestä esimies-alainen-kehästä avaa uusia näkökulmia myös yritysten välisten yhteistyömuotojen johtamisen tarkasteluun. Johtajuusdimensioina ei perinteinen tehtäväsuuntautunut-ihmissuhdesuuntautunut malli sovellu yritysyhteistyöhön, koska sen pääsoveltamiskohteena on esimies-alainen-suhde. Verkkoihin ja niiden johtamisen tarkasteluun ja kuvaamiseen soveltuviksi näkökulmiksi on tarjolla kaksi, kolme tai neljä eri dimensiota sisältävä transaktio-, visionäärinen/karismaattinen-, muutos- ja suhdejohtajuusmalli. Näiden erityyppisten johtajuuskäsitteiden tarpeen ja käytön keskinäinen painotus riippuu yritysyhteistyössä tilannetekijöistä, joita on paljon. Yhteistyön prosessiluonne ja dynaamisuus voivat lisäksi vaatia erilaista johtamiskäyttäytymistä samankin verkon eri elinkaarivaiheissa tai sykleissä. Eri johtamisfunktioista on kirjallisuudessa käsitelty aikaisemmin eniten suunnittelun (lähinnä strategisen suunnittelun) ja valvonnan merkitystä. Johtamiskysymysten merkityksen korostuessa ja myös pienyritysten yhteistyön tutkimuksen lisääntyessä on painopiste tältä osin siirtynyt yritysten välisen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin suuntaan. Tutkimuksessa korostetaan sillanrakennustoimintoja ja myös sillanrakennusrooleja yhteistyössä. Yritysten välisessä yhteistyössä mukana olevilta yritysjohtajilta vaaditaankin ilmeisesti tavanomaisesta poikkeavia rooleja, joiden oppiminen vie oman aikansa. Yhteistyö on dynaaminen, jatkuva, voimakkaasti ihmiskeskeinen prosessi. Jokaisessa yhteistyön kehitysvaiheessa vaikuttaa sekä muodollisia, juridisia, että epämuodollisia, sosiopsykologisia, prosesseja. On esitetty näkemys, että yhteistyösuhteet voivat säilyä vain, jos niissä säilyy tasapaino muodollisten ja epämuodollisten johtamisprosessien välillä. Yritysten välistä yhteistyötä ei voi ymmärtää tai tutkia ilman sen prosessiluonteen huomiointia. Yhteistyössä vaikuttavat prosessit ovat monentyyppisiä, voidaan puhua muodostumis-,

15 11 kehittymis- ja sopeutumisprosesseista. Näissä prosesseissa liittyvät hyvin monimutkaisella tavalla toisiinsa yhteistyön eri dimensiot, sosiopsykologinen, strateginen ja johtamisen näkökulmat. Jo muuten lopullisen muotonsakin saaneeseen verkkoon kohdistuu erilaisia muutosvoimia, joiden johdosta verkon on myös muututtava; verkon on oltava joustava, siihen pitää olla sisäänrakennettu tiettyjä itseorganisoitumisominaisuuksia. Verkon eri vaiheissa ja eri muutostilanteissa vaaditaan erilaisia johtamistyylejä ja ratkaisuja. Tyypillisimmille pkyritysten verkoille (ns. omistayrittäjäjien verkot) on ominaista pitkä idea- tai tutustumisvaihe, jolloin luodaan hyvät sosiopsykologiset edellytykset yhteistyölle. Tutkimuksen viitekehys voidaan pelkistää kuvan 1. kaavioksi. Viitekehys on muodostettu aikaisemmasta tutkimuksesta tehdyn kartoituksen ja tutkijan omien kokemusten ja tutkimusten synteesinä. Viitekehyksessä on esitetty toisaalta tutkimuksen pääkohteena olevan yhteistyön johtamisulottuvuuden osa-alueet, toisaalta se konteksti (sosiopsykologinen näkökulma, strateginen näkökulma, yhteistyön prosessiluonne), missä johtaminen tapahtuu. Tutkimuksen kohteena oleva pk-yritysverkko on luonteeltaan strateginen verkko, jossa on selkeästi erotettavissa verkon keskus- tai ydinyritys. Valtaosa erityisesti verkostoteoreettisesta tutkimuksesta on tähän asti kohdistunut toisaalta tutkimuksen kohderyhmää selvästi epämuodollisempiin, löyhiin verkkoihin, toisaalta suurten kansainvälisten yritysten yhteisyrityksiin. Pk-yritysten verkostoitumisessa on Suomessakin nähtävissä suuntaus muodollisempiin ja integroiduimpiin verkkoihin. Tässä tutkimuksessa verkon johtamista ja sen tilannetekijöitä tarkastellaan tutkimuksen kohteena olevan WTF-verkon näkökulmasta. Verkolla katsotaan olevan oma identiteetti ja tiettyjä rakenteellisia ominaisuuksia. Esitettyä viitekehystä on aikaisemmin koeteltu pk-yritysten muodostamissa yhteisjohtoisissa (tai monenkeskisissä) verkoissa. Strateginen verkko poikkeaa tietyiltä keskeisiltä ominaisuuksiltaan näistä. Tutkimuksen yhtenä osatavoitteena onkin selvittää, mitä uusia erityispiirteitä tällainen verkko voi tuoda johtamisen kuvaamiseen. Ainakin on selvää, että johtamisessa painottuvat eri tyyppisissä verkoissa eri osa-alueet.

16 12 SOSIOPSYKOLOGINEN NÄKÖKULMA Luottamus Sitoutuminen Muut osa-alueet JOHTAMISNÄKÖKULMA Organisaatiorakenne Johtajuus Liikkeenjohto YHTEISTYÖN DYNAMIIKKA Kehittymis / muutosprosessi Sisäiset muutokset Ulkoiset muutokset STRATEGINEN NÄKÖKULMA Motiivit / tavoitteet Yhteensopivuus Yhteistyötehtävä (verkostoidea) YHTEISTYÖN TULOKSET KUVA 1. Tutkimuksen yleinen viitekehys

17 2.3. Tutkimusstrategia 13 Tähänastinen yritysyhteistyön johtamisen tutkimus on, erityisesti pienyritysten verkkojen osalta, ollut varsin kapea-alaista ja teoreettisia käsitteitä ja malleja on esitetty vähän. Tästä syystä tämä tutkimus on ennen kaikkea kartoittava, eksploratiivinen. Verkostotutkimuksen valtavirta on tähän asti tukeutunut vahvasti objektivistisen koulukunnan periaatteille. Lähestymistavassa on vaikeaa selvittää verkostoihin sosiaalisina konstruktioina liittyviä syvällisempiä näkökohtia sekä tarkastella organisaatiosysteemejä kokonaisuutena, jossa eri muuttujilla on vahvoja riippuvuuksia eri tasoilla ja eri konteksteissa. Näistä syistä verkostojen tutkimuksessa on suuntauduttu yhä enemmän subjektivistiseen lähestymistapaan erityisesti pienyritysten verkkojen tutkimuksessa. Verkostojen tutkimuksen nykyisellä tietotasolla on painotettava tulkintaa ja ymmärrystä (Parkhe 1993). Metodologisesti tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimus on toteutettu käyttäen tapaustutkimusstrategiaa. Tapaustutkimus onkin erityisen sopiva strategia tutkimuksiin, jotka tähtäävät teorian kehittämiseen. Tämä koskee varsinkin alueita, missä ilmiöistä tiedetään vielä suhteellisen vähän, missä nykyisillä näkökulmilla arvioidaan olevan liian vähän empiiristä pohjaa tai ne ovat ristiriidassa toistensa tai käytännön kanssa (Eisenhardt 1989). Tutkimuksessa on myös toimintatutkimuksen piirteitä. Sillä on pyritty toisaalta ratkaisemaan asiakkaan (tässä tapauksessa verkon) ongelmia, toisaalta tavoitteena on ollut edistää verkostotutkimusta verkostojen johtamisen osalta. Tutkimusta on tehty yhteistyössä tutkijan ja yritysten henkilöiden välillä, antaen jatkuvaa palautetta kaikille osapuolille ja pyrkien sopeutumiseen uuteen tietoon ja palautteeseen. Projektin aikana ovat sekä yritysten henkilöstö että tutkija oppineet toisiltaan (Gummesson 1991). Tutkimus on ollut myös konstruktiivista, sen aikana on pyritty kehittämään tutkimuksen kohteena olleelle verkostolle sopivaa organisointi- ja johtamismallia, jota voitaisiin soveltaa vastaavissa muissa verkoissa. Tutkimusta voidaan luonnehtia myös pitkittäistutkimukseksi, se on selvittänyt verkoston ja siinä toimineiden yritysten ja henkilöiden välisten suhteiden kehittymistä lähes kahden vuoden aikana. Verkostoituminen on ennen kaikkea prosessi, jonka tutkimiseen tarvitaan pitkittäistutkimusta. Laadullinen pitkittäistutkimus antaa tutkijalle mahdollisuuden parem-

18 14 min ymmärtää prosessin ja sen kontekstia, mikä auttaa tulkitsemaan tuloksia ja tekemään oikeita päätelmiä Tutkimuksen toteutus Perusanalyysivaihe: Projektin aloitusvaiheessa käytiin verkon ydinyrityksen kanssa läpi alkuperäinen verkostoidea ja pyrittiin täsmentämään ja kuvaamaan se sekä konkreettisesti että verkostoteoreettisesti. Samassa yhteydessä selvitettiin myös projektin taustatekijät ja ydinyrityksen tavoitteet, strategiat ja nykytilanne. Ydinyritykselle oli laadittu yksityiskohtainen liiketoimintasuunnitelma, joka muodosti hyvän perustan myös verkostoitumisen kehittämiselle. Verkostoon valittujen yritysten selvittyä tutkija suoritti niissä yrityshaastattelun, jossa tavoitteena oli tutustua yritysten toimintaan, henkilöstöön, tavoitteisiin, strategioihin jne., sekä selvittää yritysten tavoitteet, intressit ja ajatukset yhteistyön käytännön toteutuksen suhteen. Samoin kartoitettiin yritysten näkemyksiä mahdollisista yhteistyön ongelma-alueista (sekä itse yhteistyöhön liittyvistä että laitoksen teknologiaan liittyvistä) ja niiden mahdollisista ratkaisuista. Yrityshaastatteluista laadittiin yhteenveto, joka käytiin läpi ydinyrityksen johdon kanssa. Verkostopalaverit: Toimintatutkimuksen kannalta olennaista osaa projektissa näyttelivät verkostopalaverit, joissa olivat mukana yhtäaikaa kaikki verkoston yritykset. Niiden tavoitteina oli - Antaa yritysten avainhenkilöille käsitys ja yhtenäinen kuva verkostoitumisen perusteista, käsitteistä ja toteutuksesta - Käsitellä verkoston tilannetta, ongelmia ja kehitystä yhteisen viitekehyksen muodossa ja auttaa siten yhteisesti hyväksyttävien ratkaisujen löytämisessä - Suunnitella verkoston toimintaa yhteisistä lähtökohdista eteenpäin - Käydä läpi ja ratkaista myös ajankohtaisia käytännön toimintaan, pelinsääntöihin, teknisiin ratkaisuihin tms liittyviä ongelmia

19 15 - Pitää kaikki verkoston avainhenkilöt informoituina projektin ja verkoston tilanteesta ja kehityksestä Palavereista laadittiin muistiot, jotka jaettiin kaikille osanottajille. Suunnittelu- ja valmistuspalaverit: Tärkein käytännön koordinointikeino toteutusvaiheessa olivat säännölliset yhteiset palaverit suunnittelun ja valmistuksen avainhenkilöiden välillä alkaen ja mennessä pidettiin yhteensä noin 25 palaveria. Ne olivat yleensä puolen päivän kokouksia ja niihin osallistui 6-10 henkilö eri osapuolista. Palavereissa käsiteltiin erilaisia suunnitteluun ja valmistukseen liittyviä teknisiä yksityiskohtia ja ratkaisuja, muutoksia aikaisempiin suunnitelmiin, aikataulukysymyksiä, suunnittelun ja valmistuksen valmiusasteita sekä materiaalin valinta- ja tilauskysymyksiä. Palavereista laadittiin muistio, joka jaettiin välittömästi kaikille osanottajille. Henkilöhaastattelut: Verkostopalaverien välillä tutkija haastatteli verkoston yritysten johtajia joko henkilökohtaisen tapaamisen tai puhelinhaastattelun avulla näiden näkemyksistä verkoston tilasta, ongelmista ja kehityksestä. Ydinyrityksen avainhenkilöiden kanssa kanssakäyminen oli jatkuvampaa, tapaamisia tai puhelinkeskusteluja oli lähes viikoittain. Henkilöhaastattelujen yhteydessä tutkija toi omalta osaltaan esiin verkoston kehittymiseen ja ongelmien ratkaisuun liittyviä näkemyksiään ja ehdotuksiaan. Kriisipalaverit: Loppukesästä ja alkusyksystä 1996 pidettiin ydinyrityksen ja konepajan välillä kaksi kriisipalaveria, joihin myös tutkija osallistui. Palavereissa puitiin laitoksen myöhästymiseen ja maksuliikenteeseen liittyviä ongelmia ja etsittiin yhdessä niihin ratkaisuja.

20 16 Tutkimusaineisto muodostui eri palaverien pöytäkirjoista, haastattelumuistinpanoista, yritysanalyysiraporteista, keskustelumuistiinpanoista sekä ydinyrityksen laatimista kirjallisista raporteista ja suunnitelmista.

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä - Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä MITÄ? Innobrokerit ovat innovaatiotoiminnan edistäjiä, toteuttajia ja välittäjiä. heidän tehtävänsä on: ottaa vastaan, jäsentää ja jakaa uutta tietoa sen erimuodoissa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Valtakunnallisetvirtuaaliopetuspäivät 23-24.11.2009 VesaPakarinen Mitä on opetuskulttuuri? Arvot Tavat Uskomukset Oletetut toimintatavat Oppimisympäristöt Muutos

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Esityksen teemat 27.4.2015. Verkoston mahdollisuudet, kehittäminen ja ohjaus. Verkostot miksi ja miten. Yhteistyösuhde kehittämisen kohteena

Esityksen teemat 27.4.2015. Verkoston mahdollisuudet, kehittäminen ja ohjaus. Verkostot miksi ja miten. Yhteistyösuhde kehittämisen kohteena Verkoston mahdollisuudet, kehittäminen ja Tero Vuorinen, KTT, dosentti, tutkimusjohtaja Vaasan yliopisto, johtamisen yksikkö Esityksen teemat Verkostot miksi ja miten Yhteistyösuhde kehittämisen kohteena

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Strategiatyön malleja

Strategiatyön malleja : Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI

IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI Mallinnokset kuvaavat OPH:ssa 20.5.2011 järjestetyssä koordinaattoreiden ja opetusneuvosten tapaamisessa esiteltyjä erilaisia mahdollisia malleja kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Osaamisen lisäämisellä tukea kansainvälistymiseen PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Johtamistaidon Opisto JTO Elinkeinoelämän arvostetuin ja tunnetuin johtamiskouluttaja ja

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kasvuyrityksen johtaminen (KASVU V 30 opiskelijaa) ja Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (MEKON II 25

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur Presented by: Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA PERUSTELUT

Lisätiedot

Strathclyde-prosessi

Strathclyde-prosessi Strathclyde-prosessi (Materiaali pohjautuu Terry Williamsin luentokalvoihin The Catastrophic Project - an examination of some real-life project failures and an exposure of root causes. Project Management

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Business Breakfast Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Innova, Piippukatu 11, Jyväskylä 31.8.2012 klo 8.30-9.45 Auvinen, Tommi (KTL, MTI), yliopistonopettaja Sajasalo,

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot