Matti Hakanen. Pk-yritysverkoston organisointi ja johtaminen. Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matti Hakanen. Pk-yritysverkoston organisointi ja johtaminen. Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma"

Transkriptio

1 Matti Hakanen Pk-yritysverkoston organisointi ja johtaminen Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

2 Matti Hakanen Modulcon Oy Pk-yritysverkoston organisointi ja johtaminen Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 4 ohjelma Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tuella

3 Tiivistelmä Hakanen, Matti (1997). Pk-yritysverkoston organisointi ja johtaminen. Modulcon Oy. Projektin tavoitteena oli pyrkiä ymmärtämään verkostojen ja erityisesti pk-yritysten muodostamien verkkojen organisoinnin ja johtamisen erityispiirteitä. Tavoitteena oli selvittää johtamisen osatekijöitä sekä kehittää ideoita johtamisen kuvaamiseen ja parantamiseen sekä tehdä näiden pohjalta ehdotuksia pk-yritysten verkostoitumisen kehittämiseksi. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimusstrategialla seuraamalla yhden pk-yritysverkon toimintaa lähes kahden vuoden ajan vuosina Yritysten välisten erilaisten yhteistyöhankkeiden määrä on viimeisten vuoden aikana lisääntynyt lähes räjähdyksenomaisesti. Verkostojen muodostumisesta on tullut yhä selvemmin uusi tapa organisoida liiketoimintaa. Perustellusti voidaan puhua jopa eräänlaisesta paradigmamuutoksesta tai uuden paradigman synnystä yritystoiminnassa. Tutkimuksessa on paneuduttu entistä enemmän myös pienyritysten verkostoihin ja niiden ongelmiin. Yhä useammat ovat todenneet tärkeimmäksi yhteistyön epäonnistumisen syyksi huonon johtamisen. Verkostoja voidaan tarkastella eri näkökulmista. Nämä näkökulmat, yhteistyön ulottuvuudet, voidaan pelkistää kolmeen, joita tässä tutkimuksessa kutsutaan sosiopsykologiseksi, strategiseksi ja johtamisnäkökulmaksi. Päähuomio tutkimuksessa kohdistui verkostojen johtamisnäkökulmaan. Tutkimuksessa sovellettiin aikaisempia, lähinnä yksittäisen (perinteisen) organisaation, hierarkian, johtamis- ja organisaatioteorioita ja -käsitteitä, pyrkien selvittämään, miltä osin ne soveltuvat yhteistyöorganisaation, verkon, johtamisen tarkasteluun ja kuvaamiseen ja miltä osin toisaalta tarvittaisiin uusia käsitteitä tutkimuksen aineistosta esiin nousevien tekijöiden perusteella. Tutkimuksen lähtökohtana oli johtamisnäkökulman jakaminen kolmeen dimensioon, jotka ovat organisaatiorakenne, johtajuus ja liikkeenjohto. Aikaisemmista suhteellisen suppeista sisältömääritelmistä on tutkimuksen avulla lavennettu johtamisnäkökulman sisältöä erityisesti johtajuuskäsitteiden suuntaan. Johtajuus verkossa on monivivahteinen ilmiö, joka poikkeaa monessa suhteessa tilanteesta yksittäisessä organisaatiossa. Erityyppisen johtajuuden tarve ja käyttö riippuu verkon tilanteesta, kontekstista ja elinkaarivaiheesta. Johtaminen pk-yritysten yhteistyössä on voimakkaasti tilannesidonnaista. Johtamisella ja johtajuudella on tämänkin tutkimuksen perusteella merkittävä osa pk-yritysten verkoissa, myös niitä on johdettava. Yhteistyötä pitää johtaa harkitun proaktiivisesti, ei niin kuin yleensä näyttää tapahtuvan eli reaktiivisesti. Tutkimuksen perusteella esitetään tulevaisuuteen ja pk-yritysten verkostoitumisen edistämiseen liittyviä haasteita, jotka kohdistuvat verkostokoulutukseen, johtamiskoulutukseen, pkyritysten väliseen kanssakäymiseen ja strategia-ajatteluun. Avainsanat: Yhteistyö, verkostot, pk-yritykset, johtaminen

4 Sisällys Tiivistelmä 1. JOHDANTO Tausta Lähtökohta Tavoite Hankkeen tuottama ennakointitieto 3 2. TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS JA TOTEUTUS Verkostoitumisen muodot Tutkimuksen viitekehys Tutkimusstrategia Tutkimuksen toteutus WTF-VERKKO Taustaa Verkon yritykset Verkostoidea Verkon vaiheet VERKOSTON JOHTAMISEN KONTEKSTI Sosiopsykologinen näkökulma Strateginen näkökulma VERKON JOHTAMINEN Verkon organisaatiorakenne Johtajuus verkossa Liikkeenjohto verkossa YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Verkon johtaminen Verkon kontekstin vaikutukset johtamiseen TULEVAISUUDEN HAASTEET 62 Kirjallisuus 65

5 1 1. JOHDANTO 1.1. Tausta Pk-yritysverkoston organisointi ja johtaminen" on Euroopan sosiaalirahaston ja työministeriön rahoittama työelämän, työmarkkinoiden ja ammatillisten vaatimusten ennakoinnin kärkihanke. Hanke on alkanut marraskuussa 1995 ja se on päättynyt syyskuussa Projektin toteuttamisesta on vastannut Modulcon Oy. Euroopan unionin sosiaalirahasto (ESR) tukee työelämän muutosten ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittämistä, joka tähtää ennen kaikkea pk-yritysten henkilöstön kehittämiseen. Tavoitteena on saada aikaan myös ennakoinnin analyysiverkko, joka tukeutuu perinteiseen ennakointitoimintaan. Ennakointitiedon käyttäjiä ovat yritykset, oppilaitokset, työvoima- ja opetusviranomaiset sekä työmarkkinaosapuolet ja muut työelämän muutoksista ja osaamistarpeista kiinnostuneet tahot. Ennakointitoiminta sisältyy ESR:n tavoiteohjelmaan 4, jonka Euroopan yhteisöjen komission on hyväksynyt Ennakointihankkeet kohdistuvat ohjelma-asiakirjan tarkoittamaan prioriteettiin 4.1. Työelämän, työmarkkinoiden ja ammatillisten vaatimusten ennakointi ja se sisältämään toimenpidekokonaisuuteen 1.1. Analysointijärjestelmien luominen, kehittäminen ja hyödyntäminen. Ennakointiprioriteetin tavoitteena on luoda uusi, nopeampi, luotettavampi ja jatkuviin prosesseihin perustuva järjestelmä työelämän ja työmarkkinoiden muutosten ennakointiin. Ohjelma-asiakirjan mukaan ennakoinnille asetetun tavoitteen toteuttamiseksi organisoidaan ennakointiprojekteja, jotka voivat olla kolmen tasoisia: 1) Työmarkkina-/työelämätutkimuksia ja tutkimusavusteisia kehittämisprojekteja, joilla hankitaan tietoa työelämän yleisestä kehityksestä, toimintastrategioiden muutoksesta yrityksissä ja yritysverkoissa, työmarkkina- ja rekrytointiprosesseista, työn ja tuotantotapojen uudelleenorganisoitumisesta jne. 2) Eri tahojen tilastolliseen tietomateriaaliin perustuvia analyyseja työvoiman, työn ja työorganisaatioiden kehitystrendeistä ja tarvittaessa myös ammateista sekä ammattikuvista 3) Systemaattisen käyttäjälähtöisen tiedonhankinnan ja -analysoinnin järjestelmä, jonka avulla hankitaan tietoa työelämästä, työmarkkinoista ja osaamisvaatimuksista

6 2 Tässä raportoitava ennakointiprojekti liittyy toimenpidekokonaisuuden tasoon 1), kyseessä on työelämätutkimus, johon liittyy myös tutkimusavusteisen kehittämisprojektin piirteitä. Lähestymistavassa yhdistyvät tutkimus- ja kehittämistoiminta. Projekti liittyy teemaan työn organisointi ja työn uudet muodot ja se pyrkii edistämään rakennemuutosta pk-yritysten verkostoitumisen kehittämisen avulla. Ennakointiprioriteetin ainoan toimenpidekokonaisuuden 1.1. Analysointijärjestelmien luominen, kehittäminen ja hyödyntäminen tavoite on, että Suomessa kehitetään ESR:n tuella työvoima- ja koulutuspoliittista suunnittelua ja kohdentamista hyödyntävä, laadukas työelämän ja ammattitaitovaatimusten analysointimetodiikka, tutkimusten ja tutkimusavusteisten kehittämisprojektien verkko. Projekti Pk-yritysyhteistyön organisointi ja johtaminen on osa tätä verkkoa. Toimenpidekokonaisuus koostuu ohjelma-asiakirjan mukaan kahden toimintaalueen muodostamasta analyysiverkosta. Toiminta-alueiden teemoina ovat: * teollisuus- ja tietoyhteiskunnan muutos ja tuottavuus * ammatillinen koulutus, työmarkkinat ja ammattitaitovaatimukset. Pk-yritysverkoston organisointi ja johtaminen projekti tutkii erityisesti teollisuuden verkostoitumiseen liittyviä uusia toimintatapoja ja -malleja sekä keinoja niiden edistämiseen pkyritysten piirissä ja sitä kautta tuottavuuden kehittämiseen. Projektissa tuotetaan ennakoivaa tutkimustietoa yritysten verkostoitumiseen liittyvistä muutostarpeista ja niiden suunnasta ja tuodaan esiin teemoja ja kehitysnäkymiä, joihin koulutuksella ja opetuksella vaikuttaa tulevaisuudessa Lähtökohta Työelämän muutosten ennakointi ja henkilöstön osaamisen ja innovatiivisuuden lisääminen ovat keskeisiä keinoja elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Verkostoitumista ei myöskään voi lisätä vain verkostoteoriaa opiskelemalla, vaan se tarvitsee käytännön kokeilutoimintaa, tekemisen kautta oppimista. Aina ei riitä pelkkien organisaation omien taitojen ja kyvykkyyksien käyttöönotto ja lisääminen. Haasteena on myös ulkoinen verkostoituminen, yhteistyö muiden organisaatioiden, tutkijoiden, muutosagenttien, konsultti-

7 3 en ja kehittäjien kanssa. Haasteena on parhaiden käytäntöjen oppiminen. Kansallisen verkostohankkeen tarkoituksena on kehittää verkostoitumista työelämässä, tutkia verkosto-organisaatioiden etuja ja ongelmia sekä antaa toimintamalleja, miten suomalaiset voisivat parhaiten hyötyä verkostoitumisesta. Yritysten ja työelämän kasvava vuorovaikutuksellisuus voi osaltaan turvata kansallista hyvinvointia. Tämä projekti kohdistuu pk-yritysten muodostamiin verkkoihin ja niiden johtamisen ja organisoinnin kehittämiseen. Tutkimusten mukaan yritysten välisistä yhteistyöhankkeista epäonnistuu tai osoittautuu epätyydyttäviksi yli 50 %. Tärkeimmäksi yksittäiseksi epäonnistumisten syyksi on osoittautunut verkostojen johtamisen ja organisoinnin puutteet. Verkostoitumisen muotoja, malleja ja toimintatapoja ei vielä tunneta riittävästi. Yritysten välinen tiivis keskinäinen vuorovaikutus vaatii pk-yritysten johtajilta ja henkilökunnalta uusia ajattelutapoja ja asenteita, joiden kehittyminen voi olla pitkä ja tuskallinen prosessi Tavoite Projektin tavoitteena on pyrkiä ymmärtämään verkostojen ja erityisesti pk-yritysten muodostamien verkostojen organisoinnin ja johtamisen erityispiirteitä. Tavoitteena on selvittää johtamisen osatekijöitä sekä kehittää ideoita johtamisen kuvaamiseen ja parantamiseen sekä tehdä näiden pohjalta ehdotuksia pk-yritysten verkostoitumisen kehittämiseksi. Konkreettisella tasolla projektin tavoitteena on luoda uudenlaista jätehuoltoteknologiaa kansainvälisesti hyödyntävä toimiva pk-verkosto (jäterenkaiden käyttö energian tuottamiseen ) sekä lisätä sen avulla mukanaolevien yritysten kilpailukykyä ja työllisyyttä Hankkeen tuottama ennakointitieto Projektin avulla pyritään lisäämään ymmärrystä työn uusista organisointimuodoista, erityisesti verkostoitumisesta ja sen erityispiirteistä pk-yritysten muodostamissa verkoissa. Verkostoituminen edellyttää yritysten johdolta ja henkilöstöltä uutta tietoa ja osaamista ver-

8 4 kostojen johtamiseen ja organisointiin liittyvissä ratkaisuissa. Verkostoitumisen avulla on mahdollista saavuttaa paremmat edellytykset rakennemuutokseen sopeutumiseen, tekemällä yritykset joustavammiksi ja rakenteiltaan kevyimmiksi. Projektin avulla selvitetään millaisia johtamis- ja organisaatiomalleja pk-yrityksissä voidaan käyttää onnistuneen verkostoitumisen aikaansaamiseksi, miten yritysjohdon ja henkilöstön asenteet ja kulttuuritaustat vaikuttavat sekä minkälaisia ajattelutavan muutos-, tieto- ja kouluttautumistarpeita verkostoitumiseen liittyy.

9 5 2. TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS JA TOTEUTUS 2.1. Verkostoitumisen muodot Yritysten välisellä yhteistyöllä, verkostoitumisella, on erittäin monia ulottuvuuksia, yhteistyön luonnetta ja ominaisuuksia kuvaavia tekijöitä. Niitä ovat esimerkiksi strategia ympäristön suhteen, integraatiosuunta, odotettujen hyötyjen luonne, yhteistyöhön sisältyvät toiminnot, aikajänne, organisatorinen muoto, intensiteettiaste, vaikutusvallan jakaantuminen, osapuolten lukumäärä, maantieteellinen jakauma ja yhteistyön syntytapa. Yhteistyön ulottuvuudeksi voidaan käsittää myös yhteistyöhön osallistuvien yritysten välinen riippuvuus, sitoutumisen taso tai integraation aste. Kahden ääripään, markkinaehtoisen kaupankäynnin ja täydellisen integraation, fuusion, väliin jää suuri joukko yhteistyömuotoja. Lisäksi yhteistyömuodot voidaan jakaa periaatteellisesti horisontaalisiin, vertikaalisiin ja toimialarajat ylittäviin (diversifikoituneisiin). Kaksi ensin mainittua kuvaavat jalostus- tai arvoketjun samassa vaiheessa ja samalla toimialalla (horisontaalinen) sekä jalostusketjun peräkkäisissä vaiheissa (vertikaalinen) toimivien yritysten yhteistyötä. Ulottuvuuksien ja niiden luokkien määrä osoittaa havainnollisesti, miten monipuolista yritysten välinen yhteistyö voi olla. Mahdollisia, toisistaan poikkeavia yhteistyön toteutusmuotoja on lähes rajaton määrä. Kun lisäksi huomioidaan, että yhteistyö on dynaamista, jatkuvasti kehittyvä prosessi, tulee yritysten välisen yhteistyön monimuotoisuus vielä selvemmäksi. Yhteistyön moninaisuudesta johtuen on vaikeaa kuvitella yhden, kaikkia yhteistyömuodot kattavan teorian tai sen osa-alueen kehittämistä. On myös erittäin vaikeaa rajata yritysten välistä yhteistyötä ja muita yritysten välisiä vuorovaikutusmuotoja, varsinkin kun näitä muotoja syntyy aina enemmän. Vesalainen ja Asikainen ovat koonneet kirjallisuudessa esiintyneistä yritysyhteistyön määritelmistä kahdeksan komponenttia, joista käsite koostuu (Vesalainen-Asikainen 1993) : 1) yhteistyön osapuolet ovat taloudellisesti erillisiä itsenäisiä yrityksiä, 2) yhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen, 3) yhteistyön tarkoituksena on osapuolten kilpailuaseman parantaminen, 4) osapuolten oikeudet ja velvollisuudet on määritelty suullisella tai kirjallisella, lyhyt- tai pitkä-aikaisella sopimuksella, 5) yhteistyöosapuolet asettavat resurssejaan yhteiseen käyttöön, 6) yhteistyö kohdistetaan usein tietyn yritystoiminnan osa-alueen yhteiseen hoitamiseen, 7) muilla osa-alueilla osapuolet säilyttävät päätöksentekonsa itsenäisyyden, 8) osapuolet ovat

10 6 tasavertaisia keskenään ja riippuvaisia toisistaan. Kirjoittajien mukaan riippuu määritelmästä, mitkä yritysten välisistä (liike)suhteista kulloinkin voidaan katsoa yritysyhteistyöksi. Usein puhutaan esimerkiksi alihankintayhteistyöstä, vaikka kysymyksessä voi olla hyvinkin tavanomainen ostaja-myyjä-suhde. Laitilan (1992) mukaan "tuotannollisesta yhteistyöstä on kysymys silloin, kun kahden tai useamman osapuolen välille syntyy sellainen molemminpuolinen riippuvuussuhde, että yhteistyökumppanin vaihtaminen vaatii merkittävän resurssipanoksen. Alihankinnasta on kysymys silloin, kun päähankkija voi vähin kustannuksin vaihtaa alihankkijaa." Määritelmä on ehkä liiankin suppea, mutta antaa periaatteessa kuvan kysymyksessä olevasta erosta. Käsitteitä verkko ja verkosto käytetään julkisissa medioissa rinnan kuvaamaan yritysten välisiä yhteistyöhankkeita ja -muotoja. (Englanninkielisiä termejä net ja network voidaan myös käyttää ristikkäisissä merkityksissä.) Myös tieteellisessä keskustelussa käsitteitä käytetään vaihtelevissa merkityksissä (katso esim. Easton 1992 ja Axelsson 1992). Verkosta ja verkostosta on tullut yleinen metafora kuvaamaan uudentyyppistä, yritysten välisestä yhteistoiminnasta syntyvää organisaatiomuotoa. Raatikainen määrittelee verkon ja verkoston eron seuraavasti. Verkko-käsitteellä kuvataan samanasteisista tai samantyyppisistä tekijöistä koostuvaa kokonaisuutta, esimerkiksi toimijoiden verkko (esim. yritysverkko), toimintojen verkko (esim. tuotantoketju), voimavarojen verkko (esim. alihankintaverkko). Verkostokäsitteellä kuvataan eriasteisista tai erityyppisistä keskenään risteävistä verkoista koostuvaa kokonaisuutta. Verkosto muodostuu siis useista verkoista (Raatikainen 1994). Useat tutkijat käyttävät termiä network (verkosto?) kuvaamaan markkinoiden ja hierarkian välisiä kaikkia yritysten yhteistyömuotoja. Verkkoja / verkostoja voidaan tyypitellä eri näkökulmien mukaan. Voidaan erottaa esim. vaihdanta-, yhteydenpito- ja sosiaaliset verkot tai puhua muodollisesta ja epämuodollisesta yhteistyöstä verkoissa. Laajimmassa mielessä verkostolla voidaan tarkoittaa jopa yrityksen kaikkien suhteiden kokonaisuutta ympäristöönsä. Strateginen liittouma-käsitteestä on muodostunut osittain eräänlainen yleiskäsite organisaatioiden väliselle yhteistyölle. Talousalan ammattilehdissä käytetään suuryritysten yhteistyöstä hyvin yleisesti nimitystä strateginen allianssi, oli yhteistyön juridinen muoto tai sisältö sitten mikä tahansa. Laajan määritelmän mukaan strategisia alliansseja ovat kaikki yritysten väliset yhteistyösuhteet, riippumatta siitä, miten suhteet on organisoitu (Hellman ym. 1993). Laajan

11 7 määritelmän mukaisia strategisia alliansseja ovat markkinointi- ja jakelusopimukset, lisenssisopimukset, franchising-sopimukset, teknologia- ja tuotekehityssopimukset, konsortiot, vähemmistöosakkuudet, yhteisyritykset ja myös yritysostot ja fuusiot. Strateginen allianssi on eräänlainen yleiskäsite, joka pitää sisällään monen muotoista ja -sisältöistä yhteistyötä, jolla on strateginen tavoite. Strateginen verkko (verkosto) on kehittynyt yleisnimikkeeksi tietyn tyyppiselle yhteistyömuodolle. Strateginen verkko on erillisten yritysten perustama liittouma, johon liittyy keskusyritys, joka hoitaa ja kehittää verkkoa (Jarillo 1988). Strategisen verkon ideana on yhdistää vertikaalisen integraation ja perinteisen alihankinnan parhaat puolet. Tällöin saadaan aikaan hyvä joustavuus ilman hierarkkisen byrokratian haittoja. Keskus- tai ydinyrityksen tehtäviä ovat verkon koordinointi ja kehittäminen, pääomien ja teknologisten resurssien vaihdon koordinointi, ydinkilpailukyvyn ja strategioiden määrittely ja johtaminen sekä informaatiojärjestelmien ja asiakassuhteiden kehittäminen. Projektiryhmä on yhteistyömuoto, jossa pyritään luomaan liiketoiminnallisesti jotain yhteistä. Yhdistämällä resurssejaan yritykset voivat hankkia yhdessä jotain sellaista, mitä ne eivät yksin pysty hankkimaan. Yritykset ovat projektiryhmässä yleensä erikoistuneita. Ryhmästä on periaatteessa kaksi erilaista versioita: a) tasavahvat osapuolet ja b) ryhmässä on yksi muita vahvempi yritys, jonka kautta toiminta kanavoituu; se on (usein) muita suurempi ja resursseiltaan voimakkaampi ja ainoastaan sillä on ryhmän kannalta merkittävät asiakaskontaktit ja markkinapinta (Murto-Koivisto Vesalainen 1995). Yhteisyritykset voidaan jakaa kahteen perustyyppiin, omistuspohjaiset ja sopimuspohjaiset yhteisyritykset (Hellman ym.1993). Omistuspohjainen yhteisyritys on pitkäaikainen (vapaaehtoinen) kumppanuus kahden tai useamman juridisesti itsenäisen organisaation välillä, jotka yhdistävät resurssinsa uuteen organisaatioyksikköön ja jakavat omistuksen, riskit ja voitot (tai tappiot) saavuttaakseen yhteisen tavoitteen. Sopimuksellinen yhteisyritys on keskipitkän aikavälin vapaaehtoinen kumppanuus kahden tai useamman juridisesti itsenäisen organisaation välillä, jotka yhdistävät resurssinsa, jakavat riskit ja voitot (tai tappiot) saavuttaakseen yhteisen tavoitteen. Omistuspohjainen yhteisyritys on muodollisesti itsenäinen yritys, kun taas sopimuspohjaisessa yhteisyrityksessä osapuolet huolehtivat yhteisyrityksen toiminnoista (suunnittelu, hankinnat, valmistus, markkinointi), eikä yhteisyrityksellä ole varsinaista omaa

12 8 johtamisfunktiota. Yhteistoimintaa säätelevät sopimukset, joissa määritellään esimerkiksi tuoteominaisuudet, toimitusaikataulut, hinnat jne. Hyvin pienten yritysten yhteistyösuhteet ovat hyvin epämuodollisia (Vesalainen ja Asikainen 1990). Yrityskoon kasvaessa sopimukset muodollistuvat ja kuvaan tulee mukaan myös yhteisyrityksiä ja muita muodollisempia yhteistyömuotoja. Yritysten ja yrittäjien väliset epämuodolliset suhteet, sosiaaliset verkot, muodostavat arvioiden mukaan noin kaksi kolmasosaa kaikista yhteistyösuhteista (Håkansson ja Johansson 1988). Tämän tapaustutkimusstrategialla toteutetun tutkimuksen kohteena oli seitsemän yrityksen muodostama ryhmä, jota voidaan parhaiten luonnehtia strategiseksi verkoksi. Siinä on kuitenkin piirteitä myös projektiryhmästä, yhteisyrityksestä ja sitä voi kutsua myös strategiseksi liittoumaksi. Tilanne tämänkin verkon kohdalla kuvaa hyvin verkostoitumisen muotojen määrittelyn vaikeuksia. Tässä raportissa käytetään rinnakkain termejä (yritys)yhteistyö ja verkostoituminen, ja toisaalta termejä verkko, verkosto ja yhteistyöhanke tai ryhmä. Pääsääntöisesti kuitenkin tutkimuksen kohteesta käytetään termiä verkko Tutkimuksen viitekehys Yritysten välistä yhteistyötä, verkostoitumista, voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. Kirjallisuudessa esiintyvät näkökulmat, yhteistyön ulottuvuudet, voidaan pelkistää kolmeen, joita tässä tutkimuksessa kutsutaan sosiopsykologiseksi, strategiseksi ja johtamisnäkökulmaksi. Sosiopsykologista ulottuvuutta yhteistyössä on tarkasteltu lähinnä luottamus- ja sitoutumiskäsitteiden avulla. Molempien takana on erilaisia ihmisten välisiä vuorovaikutusprosesseja, jotka vahvistavat tai heikentävät niitä. Niillä on myös keskinäistä riippuvuutta. Luottamusta ja sitoutumista voidaan tietyllä tavalla pitää yhteistyön perusedellytyksinä. On ilmeistä, että luottamuksen ja sitoutumisen tila vaikuttaa yhteistyön johtamiseen (esimerkiksi, jos osapuolten välinen luottamus on korkea, ei välttämättä tarvita tiukkoja valvontamekanismeja). Toisaalta yhteistyön johtamisella voidaan katsoa olevan vaikutusta siihen, miten luottamus ja sitoutuminen kehittyvät. Pk-yrityksillä on suhteellisen yksinkertaiset organisaatiorakenteet ja suora johtamistyyli. Näistä ominaisuuksista johtuen luottamukseen perustuvilla, henkilökes-

13 9 keisillä johtamisrakenteilla on yleensä enemmän merkitystä pienten kuin suurien yritysten verkoissa. Yhteistyön strateginen näkökulma on määritelty tässä tutkimuksessa yhteistyön motiivien ja tavoitteiden, yritysten välisen yhteensopivuuden sekä yhteistyön (tehtävän ) luonteen avulla. Osapuolten päämäärien yhteistyön suhteen pitää olla riittävän samansuuntaisia ja yhteensopivia, jotta yhteistyöllä voisi olla menestymisen edellytyksiä. Osapuolilta vaaditaan tässä suhteessa myös riittävää organisatorista yhteensopivuutta (yrityskulttuurien, operatiivista ja strategista yhteensopivuutta). Yhteensopivuus on myös tietyllä tavalla yhteistyön perusedellytyksiä, joka on huomioitava jo yhteistyökumppaneita valittaessa. Erojen kasvaessa liian suuriksi voi niiden hallinta osoittautua mahdottomaksi. Yleensä pk-yritysten yrityskulttuurien ja operatiivinen yhteensopivuus ovat hyviä, ongelmia on useimmin suuren ja pienen yrityksen välisessä yhteistyössä. Pienissä paikallisissa verkoissa voi toisaalta joskus olla vaikeaa löytää strategista yhteensopivuutta. Tehtävän luonne sisältää sekä yhteistyöideaan, sen sisältöön, laajuuteen ja luonteeseen liittyviä tekijöitä, että yhteistyön toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä. Voidaan puhua yhteistyöidean, yhteistyötehtävän monimutkaisuudesta, jolla on toisaalta suuri vaikutus yhteistyön organisointiin ja johtamiseen, niiden monimutkaisuuteen ja hallittavuuteen. Onnistuneista pk-yritysverkoista kertyneiden kokemusten mukaan ne alkavat ja kehittyvät usein vähitellen, yhteistyötehtävän vaikeuden kasvaessa ajan mittaan. Yritysyhteistyön johtamista on tarkasteltu kolmesta näkökulmasta, 1) yhteistyön organisaatiorakenne, 2) johtajuus yhteistyössä sekä 3) liikkeenjohtoon liittyvät tekijät. Näistä osaalueista ehkä eniten on yhteistyön tutkimuksessa käsitelty yhteistyön organisointia, siinä esiintyviä muotoja ja rakenteita sekä päätöksentekokysymyksiä. Johtajuus yhteistyössä on puolestaan suhteellisen vähän käsitelty osa-alue. Yhteistyön organisaatiomuotoon, sen muodollisuuteen ja "julkiasuun" vaikuttaa joukko strategisia ja sosiopsykologisia tekijöitä. Pääpiirre näyttää olevan, että resurssien määrän, strategisen merkityksen, aikajänteen ja riskien kasvaessa yhteistyön muodollisuusaste lisääntyy. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ympäristön luonne ja osapuolten välisen luottamuksen taso. Yhteistyön sisäinen rakenne ("organisaatiorakenne") määräytyy lähinnä kahden suunnittelutekijän, työnjaon aikaansaamisen ja integraation, välisestä riippuvuudesta johtuvan vuorovaikutusprosessin tuloksena. Koska yritykset joutuvat yhteistyössä luovuttamaan osan päätöksentekovaltaansa ulkopuolelle, voivat valtaan ja päätöksentekoon liittyvät

14 10 kysymykset muodostua ongelmiksi. Yhteistyöhankkeet voidaan vallan jakaantumisen perusteella jakaa eri tyyppeihin, joissa myös on erilaiset organisoitumis- ja johtamisperiaatteet. Johtajuutta voidaan tarkastella prosessina, jota ei tarvitse rajata jonkin muodollisen yksittäisen organisaation rajojen sisälle. Sitä voidaan tarkastella myös kollektiivisena prosessina, jossa johtajia ei tarvitse olla nimetty ja heitä voi olla samassakin yksikössä useampia. Johtajuus ei välttämättä sisällä vallan tai auktoriteetin käyttöä. Johtajuus-käsitteen laventaminen näin perinteisestä esimies-alainen-kehästä avaa uusia näkökulmia myös yritysten välisten yhteistyömuotojen johtamisen tarkasteluun. Johtajuusdimensioina ei perinteinen tehtäväsuuntautunut-ihmissuhdesuuntautunut malli sovellu yritysyhteistyöhön, koska sen pääsoveltamiskohteena on esimies-alainen-suhde. Verkkoihin ja niiden johtamisen tarkasteluun ja kuvaamiseen soveltuviksi näkökulmiksi on tarjolla kaksi, kolme tai neljä eri dimensiota sisältävä transaktio-, visionäärinen/karismaattinen-, muutos- ja suhdejohtajuusmalli. Näiden erityyppisten johtajuuskäsitteiden tarpeen ja käytön keskinäinen painotus riippuu yritysyhteistyössä tilannetekijöistä, joita on paljon. Yhteistyön prosessiluonne ja dynaamisuus voivat lisäksi vaatia erilaista johtamiskäyttäytymistä samankin verkon eri elinkaarivaiheissa tai sykleissä. Eri johtamisfunktioista on kirjallisuudessa käsitelty aikaisemmin eniten suunnittelun (lähinnä strategisen suunnittelun) ja valvonnan merkitystä. Johtamiskysymysten merkityksen korostuessa ja myös pienyritysten yhteistyön tutkimuksen lisääntyessä on painopiste tältä osin siirtynyt yritysten välisen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin suuntaan. Tutkimuksessa korostetaan sillanrakennustoimintoja ja myös sillanrakennusrooleja yhteistyössä. Yritysten välisessä yhteistyössä mukana olevilta yritysjohtajilta vaaditaankin ilmeisesti tavanomaisesta poikkeavia rooleja, joiden oppiminen vie oman aikansa. Yhteistyö on dynaaminen, jatkuva, voimakkaasti ihmiskeskeinen prosessi. Jokaisessa yhteistyön kehitysvaiheessa vaikuttaa sekä muodollisia, juridisia, että epämuodollisia, sosiopsykologisia, prosesseja. On esitetty näkemys, että yhteistyösuhteet voivat säilyä vain, jos niissä säilyy tasapaino muodollisten ja epämuodollisten johtamisprosessien välillä. Yritysten välistä yhteistyötä ei voi ymmärtää tai tutkia ilman sen prosessiluonteen huomiointia. Yhteistyössä vaikuttavat prosessit ovat monentyyppisiä, voidaan puhua muodostumis-,

15 11 kehittymis- ja sopeutumisprosesseista. Näissä prosesseissa liittyvät hyvin monimutkaisella tavalla toisiinsa yhteistyön eri dimensiot, sosiopsykologinen, strateginen ja johtamisen näkökulmat. Jo muuten lopullisen muotonsakin saaneeseen verkkoon kohdistuu erilaisia muutosvoimia, joiden johdosta verkon on myös muututtava; verkon on oltava joustava, siihen pitää olla sisäänrakennettu tiettyjä itseorganisoitumisominaisuuksia. Verkon eri vaiheissa ja eri muutostilanteissa vaaditaan erilaisia johtamistyylejä ja ratkaisuja. Tyypillisimmille pkyritysten verkoille (ns. omistayrittäjäjien verkot) on ominaista pitkä idea- tai tutustumisvaihe, jolloin luodaan hyvät sosiopsykologiset edellytykset yhteistyölle. Tutkimuksen viitekehys voidaan pelkistää kuvan 1. kaavioksi. Viitekehys on muodostettu aikaisemmasta tutkimuksesta tehdyn kartoituksen ja tutkijan omien kokemusten ja tutkimusten synteesinä. Viitekehyksessä on esitetty toisaalta tutkimuksen pääkohteena olevan yhteistyön johtamisulottuvuuden osa-alueet, toisaalta se konteksti (sosiopsykologinen näkökulma, strateginen näkökulma, yhteistyön prosessiluonne), missä johtaminen tapahtuu. Tutkimuksen kohteena oleva pk-yritysverkko on luonteeltaan strateginen verkko, jossa on selkeästi erotettavissa verkon keskus- tai ydinyritys. Valtaosa erityisesti verkostoteoreettisesta tutkimuksesta on tähän asti kohdistunut toisaalta tutkimuksen kohderyhmää selvästi epämuodollisempiin, löyhiin verkkoihin, toisaalta suurten kansainvälisten yritysten yhteisyrityksiin. Pk-yritysten verkostoitumisessa on Suomessakin nähtävissä suuntaus muodollisempiin ja integroiduimpiin verkkoihin. Tässä tutkimuksessa verkon johtamista ja sen tilannetekijöitä tarkastellaan tutkimuksen kohteena olevan WTF-verkon näkökulmasta. Verkolla katsotaan olevan oma identiteetti ja tiettyjä rakenteellisia ominaisuuksia. Esitettyä viitekehystä on aikaisemmin koeteltu pk-yritysten muodostamissa yhteisjohtoisissa (tai monenkeskisissä) verkoissa. Strateginen verkko poikkeaa tietyiltä keskeisiltä ominaisuuksiltaan näistä. Tutkimuksen yhtenä osatavoitteena onkin selvittää, mitä uusia erityispiirteitä tällainen verkko voi tuoda johtamisen kuvaamiseen. Ainakin on selvää, että johtamisessa painottuvat eri tyyppisissä verkoissa eri osa-alueet.

16 12 SOSIOPSYKOLOGINEN NÄKÖKULMA Luottamus Sitoutuminen Muut osa-alueet JOHTAMISNÄKÖKULMA Organisaatiorakenne Johtajuus Liikkeenjohto YHTEISTYÖN DYNAMIIKKA Kehittymis / muutosprosessi Sisäiset muutokset Ulkoiset muutokset STRATEGINEN NÄKÖKULMA Motiivit / tavoitteet Yhteensopivuus Yhteistyötehtävä (verkostoidea) YHTEISTYÖN TULOKSET KUVA 1. Tutkimuksen yleinen viitekehys

17 2.3. Tutkimusstrategia 13 Tähänastinen yritysyhteistyön johtamisen tutkimus on, erityisesti pienyritysten verkkojen osalta, ollut varsin kapea-alaista ja teoreettisia käsitteitä ja malleja on esitetty vähän. Tästä syystä tämä tutkimus on ennen kaikkea kartoittava, eksploratiivinen. Verkostotutkimuksen valtavirta on tähän asti tukeutunut vahvasti objektivistisen koulukunnan periaatteille. Lähestymistavassa on vaikeaa selvittää verkostoihin sosiaalisina konstruktioina liittyviä syvällisempiä näkökohtia sekä tarkastella organisaatiosysteemejä kokonaisuutena, jossa eri muuttujilla on vahvoja riippuvuuksia eri tasoilla ja eri konteksteissa. Näistä syistä verkostojen tutkimuksessa on suuntauduttu yhä enemmän subjektivistiseen lähestymistapaan erityisesti pienyritysten verkkojen tutkimuksessa. Verkostojen tutkimuksen nykyisellä tietotasolla on painotettava tulkintaa ja ymmärrystä (Parkhe 1993). Metodologisesti tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimus on toteutettu käyttäen tapaustutkimusstrategiaa. Tapaustutkimus onkin erityisen sopiva strategia tutkimuksiin, jotka tähtäävät teorian kehittämiseen. Tämä koskee varsinkin alueita, missä ilmiöistä tiedetään vielä suhteellisen vähän, missä nykyisillä näkökulmilla arvioidaan olevan liian vähän empiiristä pohjaa tai ne ovat ristiriidassa toistensa tai käytännön kanssa (Eisenhardt 1989). Tutkimuksessa on myös toimintatutkimuksen piirteitä. Sillä on pyritty toisaalta ratkaisemaan asiakkaan (tässä tapauksessa verkon) ongelmia, toisaalta tavoitteena on ollut edistää verkostotutkimusta verkostojen johtamisen osalta. Tutkimusta on tehty yhteistyössä tutkijan ja yritysten henkilöiden välillä, antaen jatkuvaa palautetta kaikille osapuolille ja pyrkien sopeutumiseen uuteen tietoon ja palautteeseen. Projektin aikana ovat sekä yritysten henkilöstö että tutkija oppineet toisiltaan (Gummesson 1991). Tutkimus on ollut myös konstruktiivista, sen aikana on pyritty kehittämään tutkimuksen kohteena olleelle verkostolle sopivaa organisointi- ja johtamismallia, jota voitaisiin soveltaa vastaavissa muissa verkoissa. Tutkimusta voidaan luonnehtia myös pitkittäistutkimukseksi, se on selvittänyt verkoston ja siinä toimineiden yritysten ja henkilöiden välisten suhteiden kehittymistä lähes kahden vuoden aikana. Verkostoituminen on ennen kaikkea prosessi, jonka tutkimiseen tarvitaan pitkittäistutkimusta. Laadullinen pitkittäistutkimus antaa tutkijalle mahdollisuuden parem-

18 14 min ymmärtää prosessin ja sen kontekstia, mikä auttaa tulkitsemaan tuloksia ja tekemään oikeita päätelmiä Tutkimuksen toteutus Perusanalyysivaihe: Projektin aloitusvaiheessa käytiin verkon ydinyrityksen kanssa läpi alkuperäinen verkostoidea ja pyrittiin täsmentämään ja kuvaamaan se sekä konkreettisesti että verkostoteoreettisesti. Samassa yhteydessä selvitettiin myös projektin taustatekijät ja ydinyrityksen tavoitteet, strategiat ja nykytilanne. Ydinyritykselle oli laadittu yksityiskohtainen liiketoimintasuunnitelma, joka muodosti hyvän perustan myös verkostoitumisen kehittämiselle. Verkostoon valittujen yritysten selvittyä tutkija suoritti niissä yrityshaastattelun, jossa tavoitteena oli tutustua yritysten toimintaan, henkilöstöön, tavoitteisiin, strategioihin jne., sekä selvittää yritysten tavoitteet, intressit ja ajatukset yhteistyön käytännön toteutuksen suhteen. Samoin kartoitettiin yritysten näkemyksiä mahdollisista yhteistyön ongelma-alueista (sekä itse yhteistyöhön liittyvistä että laitoksen teknologiaan liittyvistä) ja niiden mahdollisista ratkaisuista. Yrityshaastatteluista laadittiin yhteenveto, joka käytiin läpi ydinyrityksen johdon kanssa. Verkostopalaverit: Toimintatutkimuksen kannalta olennaista osaa projektissa näyttelivät verkostopalaverit, joissa olivat mukana yhtäaikaa kaikki verkoston yritykset. Niiden tavoitteina oli - Antaa yritysten avainhenkilöille käsitys ja yhtenäinen kuva verkostoitumisen perusteista, käsitteistä ja toteutuksesta - Käsitellä verkoston tilannetta, ongelmia ja kehitystä yhteisen viitekehyksen muodossa ja auttaa siten yhteisesti hyväksyttävien ratkaisujen löytämisessä - Suunnitella verkoston toimintaa yhteisistä lähtökohdista eteenpäin - Käydä läpi ja ratkaista myös ajankohtaisia käytännön toimintaan, pelinsääntöihin, teknisiin ratkaisuihin tms liittyviä ongelmia

19 15 - Pitää kaikki verkoston avainhenkilöt informoituina projektin ja verkoston tilanteesta ja kehityksestä Palavereista laadittiin muistiot, jotka jaettiin kaikille osanottajille. Suunnittelu- ja valmistuspalaverit: Tärkein käytännön koordinointikeino toteutusvaiheessa olivat säännölliset yhteiset palaverit suunnittelun ja valmistuksen avainhenkilöiden välillä alkaen ja mennessä pidettiin yhteensä noin 25 palaveria. Ne olivat yleensä puolen päivän kokouksia ja niihin osallistui 6-10 henkilö eri osapuolista. Palavereissa käsiteltiin erilaisia suunnitteluun ja valmistukseen liittyviä teknisiä yksityiskohtia ja ratkaisuja, muutoksia aikaisempiin suunnitelmiin, aikataulukysymyksiä, suunnittelun ja valmistuksen valmiusasteita sekä materiaalin valinta- ja tilauskysymyksiä. Palavereista laadittiin muistio, joka jaettiin välittömästi kaikille osanottajille. Henkilöhaastattelut: Verkostopalaverien välillä tutkija haastatteli verkoston yritysten johtajia joko henkilökohtaisen tapaamisen tai puhelinhaastattelun avulla näiden näkemyksistä verkoston tilasta, ongelmista ja kehityksestä. Ydinyrityksen avainhenkilöiden kanssa kanssakäyminen oli jatkuvampaa, tapaamisia tai puhelinkeskusteluja oli lähes viikoittain. Henkilöhaastattelujen yhteydessä tutkija toi omalta osaltaan esiin verkoston kehittymiseen ja ongelmien ratkaisuun liittyviä näkemyksiään ja ehdotuksiaan. Kriisipalaverit: Loppukesästä ja alkusyksystä 1996 pidettiin ydinyrityksen ja konepajan välillä kaksi kriisipalaveria, joihin myös tutkija osallistui. Palavereissa puitiin laitoksen myöhästymiseen ja maksuliikenteeseen liittyviä ongelmia ja etsittiin yhdessä niihin ratkaisuja.

20 16 Tutkimusaineisto muodostui eri palaverien pöytäkirjoista, haastattelumuistinpanoista, yritysanalyysiraporteista, keskustelumuistiinpanoista sekä ydinyrityksen laatimista kirjallisista raporteista ja suunnitelmista.

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Ulkoistaminen ja yhteistoiminta

Ulkoistaminen ja yhteistoiminta Tapio Järvinen, Matti Kyytsönen, Juhana Olkkola Ulkoistaminen ja yhteistoiminta Luottamuspääoma liikkeenluovutuksen menestystekijänä Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Ossi Gustafsson Taitto:

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012 Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

CxO Professional Oy 2017

CxO Professional Oy 2017 Tausta Kysely lanseerattiin 3.10.2016. Tavoitteena oli 100 vastausta. Vastausaikaa oli alun perin lokakuun 2016 loppuun, mutta sitä pidennettiin ensin marraskuun loppuun ja lopulta 13.1.2017 saakka. Vastaajille

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen esittely

E-verkostomallialoitteen esittely E-verkostomallialoitteen esittely ICT-talo 20.1.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.1.2012 1 Tässä ennakoinnilla tarkoitetaan Valituilta ilmiöalueilta: o Tulevaisuustiedon tuottamista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot