Uniuutiset 4/2014. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

Transkriptio

1 Uniuutiset 4/2014 Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

2 SISÄLTÖ Kansisivu...1 Sisältö - Yhteystiedot Vertaistuki - Unishop...2 Labtex - Päätoimittajalta - tapahtumia...3 Yhdistyksiltä EFNA kysely...6 Rajat ylittävä terveydenhuolto valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät - Joulu,- ja uudenvuodentervehdykset Uniypnoosista...11 TEMPUR jäsenedut...12 JULKAISIJA: Uniliitto ry (Y-tunnus: ) Sitratori Helsinki Puh.: sähköposti: uniliitto@uniliitto.fi LEVIKKI: 2000 kpl Paino: KTMP ISSN JAKELU: Jäsenistö, sairaalat, terveyskeskukset, lääkäriasemat, työterveysasemat, apteekit ja Uniliiton postituslistalla olevat neurologit, tutkijat, terveydenhoitohenkilöt ja muita asiasta kiinnostuneita. LEHDEN TOIMITUS: Päätoimittaja: Pentti Fri Toimitussihteeri: Anne Teisseire Taitto: Milja Saresvaara TEKNISET TIEDOT: Väri: 4/4 Lehden koko: A4 Lehden laajuus: sivua LEHDEN ILMESTYMISAJAT: Uniuutiset 1/2015 ilmestyy Uniuutiset 2/2015 ilmestyy Uniuutiset 3/2015 ilmestyy Uniuutiset 4/2015 ilmestyy MAINOKSET JA MATERIAALI: Mainoskoot: 1/1 sivu on A4 (+ bleedit 3mm) 1/2 sivua vaaka 184x133 / pysty 90x272 1/4 sivua vaaka 184x64 1/4 sivua pysty 90x13 Digitaalinen aineisto: PDF-tiedostona tai kuvauskelpoisina paperioriginaaleina sisältäen tekstityyppi- ja 4-värimääritykset. Kuvat paperikopioina, dioina tai tiedostoina tulosteineen. Toimitusajat: Uniuutiset 1/ mennessä Uniuutiset 2/ mennessä Uniuutiset 3/ mennessä Uniuutiset 4/ mennessä PANKKIYHTEYS: FI MAKSUEHTO: 8 vrk YHTEYSTIEDOT Levottomat Jalat Restless Legs ry Suomen Unettomat ry Suomen Uniapneayhdistys ry Helsingin Uniyhdistys ry Vantaan Uniyhdistys ry Epätyypillinen unirytmi ry Sitratori 3, 4. krs Helsinki Puh: Suomen Narkolepsiayhdistys ry PL 93, Lahti Puh: / (Hanna Nikupaavo) sähköposti: narkolepsia.yhdistys@kolumbus.fi Pirkanmaan Uniyhdistys ry c/o Tampereen Seudun Vertaiskeskus ry Mustanlahdenkatu 19, Tampere Puh: (Matti Mustajärvi) Päijät-Hämeen Uniyhdistys ry Puh: (Jorma Heinonen) Satakunnan Uniyhdistys c/o Satakunnan Yhteisökeskus Isolinnankatu 16, Pori Puh: Turun Uniyhdistys ry Pintelikatu 1, Littoinen Puh: / gsm: VERTAISTUKI Uniliitto on saanut RAY:n toiminta-avustusta unihäiriöistä kärsivien syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vertaistukiryhmässä yhteisöllisyys lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kaikilla on ryhmässä vapaa sana. Vertaistukiryhmässä on mahdollisuus jakaa uniongelman herättämiä ajatuksia ja tunteita muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmäläisillä on mahdollisuus vaihtaa yhteystietoja ja olla yhteydessä toisiinsa myös tapaamisten välillä. Helsingin Unitupa Kerran kuukaudessa Uniliiton toimistolla. Ilmoitetaan päivämäärästä myöhemmin, katso Uniliiton kotisivuilta. Vantaan Unitupa Kerran kuukaudessa keskiviikkoisiin klo 14:00 16:00 Viola Vapaa-ajankeskuksessa - Orvokkirinne Vantaa Seuraavat tapaamiset: 7.1., 4.2., 4.3., 1.4., 29.4., 6.5. ja Levottomat Jalat vertaistukiryhmä Helsingissä Kerran kuukaudessa Uniliiton toimistolla klo 17:00 Seuraavat tapaamiset: 12.1., 16.2., ja Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisillat Tampereella Jokaisen kuukauden kolmas keskiviikko klo 17 Tampereen Seudun Vertaiskeskuksessa - Mustanlahdenkatu 19 UNISHOP Palvelemme jäsenistöämme välittämällä uneen liittyviä tuotteita, mm.:- Tempur tuotteet: - 10 % jäsenalennus - Carnero Oy:n villatuotteet: -10% jäsenalennus - Torkkupeitto CD ja Unen Taidot kirja Toimitus tapahtuu suoraan toimittajalta, joka perii toimituskulut. Lisätietoja: Kyselyt ja tilaukset Uniliiton toimistolta.

3 PÄÄKIRJOITUS Kuluva vuosi on ollut toimintaa täynnä. Ryhmäterapiaa, vertaistukea, yleisöluentoja, koulutusta, esillä oloa messuilla ja tapahtumissa, uusia yhdistyksiä perustettiin ja vanhoihin jäsenyhdistyksiin saatiin lisää potkua. Yhdistyksen henkilöt ja vapaaehtoiset ovat olleet lujilla. Erityisesti haluan kiittää kaikkia toiminnassa mukana olleita ja yhteistyötahoja. Raha-automaattiyhdistyksen avustus on meille merkittävä sosiaalista syrjäytymistä ehkäisevässä toiminnassa. Yhteistyö Suomen Unitutkimusseuran kanssa näkyy koulutuspäivien laadussa ja kiinnostavuudessa. Tässä yhteydessä haluan kiittää myös luennoijia ja muita yhteistyökumppaneita. Koulutuspäivillä saimme itsekin lisää tietoa unihäiriöiden diagnostiikasta, tutkimuksesta ja hoidosta sekä uusista hoitolaitteista ja kojeista että testeistä. Uniliitto ry kutsui Markku Partisen kunniapuheenjohtajaksi ja Uniliiton puheenjohtajana ojensin hänelle sen osoittavan kunniakirjan. Tulevana vuotena me jatkamme yhdistyksien toimintaedellytyksien parantamista. Neuvontapalvelut, vertaistuki, ryhmäterapia ovat ensisijaisia toimintojamme. Nämä eivät ole uuden vuoden lupauksia vaan ne toteutamme yhdessä oman henkilöstön ja yhteistyötahojen kanssa. Uuden vuoden lupauksethan ovat tärkeitä meille kaikille merkkinä elämän jatkuvuudesta. Minulla olisikin ehdotuksia uuden vuoden lupauksiksi: Auta lähimmäisiäsi älä jätä heitä yksin sairauksienkaan kanssa. Autoilijoille: kunnioita ihmiselämää - älä aja päin punaisia (älä edes keltaisia) huomioi suojatien velvoitteet. Kaikille liikenteessä liikkuville: muiden huomioimista ja liikennesääntöjen noudattamista. Muista - hymy on halpa ilo myös muille. Kiitos teille kuluvasta vuodesta ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle. Pentti Fri Uniliitto ry:n puheenjohtaja SYKSYN TAPAHTUMAT Syyskuun alussa kiinalaiset 101 yhtymän edustajat vierailivat meillä. He esittelivät meille ja Helsingin Uniklinikan edustajille kiinanmarjakuusesta täytettyä erikoistyynyä unihäiriöistä kärsiville Vantaan Uniyhdistys ry:n ja Uniliiton edustajat osallistuivat Vantaan Hyvinvointimessuille Helsingin Wanhassa Satamassa Uniliitto osallistui Hyvä elämä-tapahtumaan, Suomen Liikuttava Oy:n ensimmäinen senioritapahtuma, johon osallistui satoja 60+ pääkaupunkiseudun asukkaita. Uniliiton ständillä puhuttiin innokkaiden kävijöiden kanssa unettomuudesta, uniapnean diagnosoinnista ja sen hoidosta sekä lasten unirytmin tärkeydestä. Toimistoltamme Anne Teisseire osallistui Tallinnassa pidettyyn pohjoismaiden kongressiin rajat ylittävästä terveydenhoidosta (muistio sivu 7). 3

4 YHDISTYKSILTÄ Helsingin Uniyhdistys ry Helsingin uniyhdistys ry:n edustaja pitivät tietoiskuja unesta ja unihäiriöistä Helsingin Terveyspysäkillä. Valitettavasti Terveyspysäkin toiminta loppui Helsingin kaupungin säästötoimista johtuen. Terveyspysäkin tiimin mukaan potilasjärjestöjen teemapäivät ja muiden toimijoiden tarjoaman tuen ja tiedon tuominen lähelle ihmisiä, on ollut aivan uudenlaista ja todella arvokasta toimintaa. Vaikka Terveyspysäkin toiminta loppuukin, ei toiminta ole ollut lainkaan epäonnistunutta tai turhaa. Pirkko Letto Vantaan Uniyhdistys ry Vantaan Uniyhdistys ry:n ja Uniliiton edustajat osallistuivat Vantaan Hyvinvointimessuille. Pirkko Letto, Vantaan kaupunginvaltuutettu, Vantaan kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja yleisjaoston puheenjohtaja piti silloin avauspuhetta. Hän esitti ison kiitoksen Vantaan Järjestörinki ry:lle ja kaikille vapaaehtoisille, joiden ansiosta Hyvinvointimessut järjestyivät neljättä kertaa. Vuodesta 2011 Hyvinvointimessujen aihepiiri laajeni terveysmessujen sosiaali- ja terveysalan järjestöistä koskemaan kaikkia hyvinvointiin vaikuttavia yhdistyksiä. Näin ollen messuille tulivat mukaan liikunta- ja kulttuuriharrastukset, sekä yritykset. Pirkko Letto; ilmestyi Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus nimeltään Hyvinvointi on toimintakykyä ja osallisuutta. Siinä tuodaan esille keskeisimmät tulevaisuuden hyvinvoinnin haasteet, joita ovat: 1. Jokaisella on oikeus hyvinvointiin. Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky estävät yhteiskunnan jakautumista. Tätä haastetta pidän kaikkein tärkeimpänä. Syrjäytymisen ehkäisy tukee oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja vakauttaa yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva lisää ihmisten hyvinvointia, vahvistaa yhteiskunnan tasapainoa ja tasa-arvoa. 2. Uudistuminen lisää tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Ikääntyvien määrä kasvaa ja palveluja tarvitaan enemmän, eikä nykyisillä voimavaroilla ja henkilöstöllä pystytä vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen. On tehtävä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, opittava uusia työn tekemisen tapoja. Hyvä esimerkki Vantaalla on päivähoidon ennakkoluuloton kehittäminen yhdessä lasten vanhempien kanssa. 3. Teknologian ja tiedon mahdollisuudet pitää hyödyntää. Ihmisten rooli on muuttumassa aktiivisemmaksi ja palvelujen vuorovaikutteisuus lisääntyy. Ihmiset asettavat uudenlaisia tavoitteita asiakkuudelle ja palvelujen saatavuudelle. Tässä teknologiset ratkaisut voivat olla hyödyksi. Tiedon avoimuus ja sen hyödyntäminen, sähköiset palvelut sekä terveysteknologian kehityksen tukeminen ovat kansallisia mahdollisuuksia. Esimerkkinä Vantaalta siirtyminen e -arkistoon ja terveyskeskusten sähköinen ajanvaraus. 4. Työssäolovuosien lisääminen on yhteinen haaste Talouden kestävä pohja perustuu yhä enemmän työllisyyteen, terveyteen ja toimintakykyyn. On koko yhteiskunnan yhteinen asia tukea työelämän vetovoimaa ja työhyvinvointia. Kilpailukykyä, tuottavuutta ja talouden perustaa ei synny, ellei työssä voida hyvin. Työurien pidentyminen voidaan turvata vain työja toimintakykyisellä väestöllä. 5. Elinympäristömme on tärkeä hyvinvoinnin ja terveyden voimavara. Hyvinvointiimme vaikuttaa se, miten liikumme, asumme ja teemme työtä. Laadukas elinympäristö ja luonto edistävät hyvinvointia ja terveyttä. Pirkko Letto jatkoi: Yhteisöllisyys oli yksi Vantaan arvoista. Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä hyvinvoinnille. Kyse on kuulumisen tunteesta, mukanaolosta tavalla tai toisella. Yhteisöllisyyteen liittyy kokemus siitä, että minusta välitetään ja myös minä välitän. Yksinäisyys on Suomessa eri-ikäisten ihmisten todellinen, vakava ongelma. Järjestöt, vapaaehtoiset, ovat tehneet ja tekevät tärkeää työtä yksinäisten parissa; yksinäisten tyttöjen, maahanmuuttajien ja vanhusten parissa tehty työ tekee pienin askelin näkymättömät näkyviksi. Aktiivinen osallistuminen esimerkiksi järjestötoimintaan luo edellytyksiä vaikuttamiselle ja osallisuuden kokemiselle. Vantaalla toimii satoja järjestöjä ja yhdistyksiä. Vantaan Järjestörinki ry ylläpitää järjestöportaalia ( info), jonka sivuilta löytyy satojen yhdistyksen yhteystiedot. Pirkanmaan Uniyhdistys ry Yhdistyksen hallitus kokoontui säännöllisesti ja vertaisiltoja pidettiin jokaisen kuukauden kolmantena keskiviikkona. Puheenjohtaja Matti Mustajärvi osallistui paikallisradio- ja lehtihaastatteluihin ja piti kolme esitelmää unihäiriöistä ja marraskuussa järjestettiin yleisöluento kirjastotalo Metsossa aiheesta uniapnea ja sydän. Turun Uniyhdistys ry:n mietteitä vuoden 2015 toiminnaksi Lähiajan tavoitteena on tehdä yhdistys tunnetummaksi toiminta-alueellaan sekä kartoittaa potentiaaliset yhteistyökumppanit ja käynnistää yhteistyö heidän kanssaan. Tutkitaan mahdollisuuksia käynnistää systemaattinen yhteistyö paikallisten hoitolaitosten kuten TYKS:in keuhkopolin, Turunmaan sairaalan sekä yksityisten lääkäriasemien kanssa. Kehitetään yhteistyötä entisestään myös muiden yhteistyökumppanien (Unipoli, Resmed, Tempur ja Ruissalon kylpylä) kanssa. Tiedotusta unisairauksista suurelle yleisölle tullaan lisäämään Uniliiton tukemana. Toimintavuoden aikana tullaan keskittymään uniapnean lisäksi erilaisiin unihäiriöihin ja niiden aiheuttajiin. Erityisesti paneudutaan koululaisten voimakkaasti kasvaneisiin uniongelmiin sekä niistä aiheutuviin seurausilmiöihin. Laajennetaan yhteistyötä Turun Seudun Hengitysyhdistyksen kanssa hyvin käynnistyneen uniapnea vertaistukitoiminnan innoittamana. Toiminnan laajentuessa omat toimintatilat ovat välttämättömyys ja toimintatilojen hankkiminen on yksi tärkeimmistä projekteista. Toimintavuoden aikana tullaan järjestämään teatterimatkoja 4

5 kohteina Helsinki ja Tampere sekä mahdollisesti tehdään matka myös Helsingin Musiikkitaloon. Sääntömääräisten kokousten lisäksi tullaan järjestämään luento- ja informaatiotilaisuuksia sekä kevät- että syyskaudella. Toimintavuoden erityistavoitteena on saada yhdistyksen jäsenmäärä selkeään kasvuun. Entinen puheenjohtaja Antero Lummi täytti vuotta. Onnittelut! Epätyypillinen unirytmi ry Yhdistyksen vertaistukitoiminta alkaa tammikuussa 2015! Vertaistukiryhmä kokoontuu Helsingissä, Uniliiton toimistolla ainakin neljä kertaa. Tapaamisajoiksi seuraavanlaisia: 10.1., 19.4., ja klo 17:00. Turussa järjestetään vertaistukitapaaminen klo 17:00 osoitteessa: Vanha Suurtori 3, Turku Suunnitelmissa on toteuttaa myös vertaistuki-videotapaamisia. Paikat ja tarkemmat tiedot Levottomat Jalat Restless Legs ry Levottomat Jalat - Restless Legs ry:n edustajat pitivät Levottomat Jalat kansainvälinen tiedotuspäivä Helsingin Terveyspysäkillä, jossa he jakoivat tietoa oireyhtymästä. Suomen Unettomat ry Ilmainen ryhmäterapia jatkuu keväällä Unettomuusryhmäterapian tavoitteina on opastaa ja auttaa unettomuudesta kärsiviä henkilöitä parantamaan elämänlaatuaan korjaamalla elämäntapoja ja lisätä terveyttä ja hyvinvointia. Käyntikertoja on 6 (noin 2 viikon välein) ja osallistujien lukumäärä on 4-6 henkilöä/ryhmä. Huom. Ilmoittautuminen on sitova! Jos olette kiinnostuneita osallistumaan terapiaryhmään, voitte ottaa yhteyttä Uniliittoon puhelimitse (arkisin klo 10 16) tai sähköpostilla: uniliitto@gmail.com Suomen Uniapneayhdistys ry Ilmainen ryhmäterapia uniapneasta kärsiville tarjolla keväällä 2015! Uniapnearyhmäterapian tavoitteina on opastaa ja auttaa uniapneasta kärsiviä henkilöitä parantamaan elämänlaatuaan korjaamalla elämäntapoja ja lisätä terveyttä ja hyvinvointia. Käyntikertoja on 6 (noin 2 viikon välein) ja osallistujien lukumäärä on 4-6 henkilöä/ryhmä. Huom. Ilmoittautuminen on sitova! Jos olette kiinnostuneita osallistumaan terapiaryhmään, voitte ottaa yhteyttä Uniliittoon puhelimitse (arkisin klo 10 16) tai sähköpostilla: uniliitto@gmail.com Suomen Narkolepsiayhdistys ry tiedottaa Narkolepsiayhdistys vietti syyskokousviikonloppua Lahdessa Paikalla oli isojoukko jäseniä ja mukavasti myös uusia kasvoja. Vaikka sairaus ei ole mukava, niin on hienoa havaita, miten se sitten yhdistää niitä, joille se on kohdalle sattunut. Vertaistuen voima ja yhteisten asioiden jakaminen, on näiden syyskokousviikonloppujen ja muiden tapaamisten parasta antia. Syyskokouksessa perinteisesti laadittiin toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. Niiden puitteissa sitten järjestämme hallituksen kanssa toimintaa, edellyttäen että myös RAY hyväksyy hakemuksemme vuodelle Kuntoutukseen ja yleiseen toimintaan on avustusta haettu entiseen tapaan ja lisäksi meillä on anomus Narkolepsia oppaan tekoa varten. Oppaan teko on oma projektinsa ja rahoitus siihen on haettu erillään muista jutuista. Syyskokouksessa valittiin puheenjohtaja vuodelle 2015 sekä hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle vuosille Puheenjohtajan pestiin sain äänestyksen jälkeen ja vuoden 2015 puheenjohtaja on siis allekirjoittanut. Kiitos tästä luottamuksesta. Mervi Leskinen on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana 10 vuotta ja hoitanut tehtävää ansiokkaasti oman työn ja narkolepsian kanssa luovien. Kiitos Merville ja jatkaahan hän onneksi vielä hallituksessa! Hallituksen kokoon pano vuonna 2015 on: Veera Heinola, Nina Kytö, Mervi Leskinen, Heidi Wikberg, Sami Juuti sekä Markku Partinen asiantuntijana. Taloutta hoitaa edelleen Tarja Kytö. Yhdistyksen tavoitteena on ensi vuonna lisätä alueellista toimintaa ja vertaistukitapaamisia sekä myös kehittää nuorille omia tapaamisia / tapahtumia. Koska jäsenmäärä on kuitenkin vielä suhteellisen pieni ja alueellisesti koko Suomessa, on siinä omat haasteensa. Tarvitsemme aktiivisia vapaaehtoisia näitä asioita virittelemään, toimimaan yhteyshenkilöinä ja tapahtumien vetäjinä. Hallitus on niissä mukana resurssien mukaan sekä läsnäololla että rahallisesti. Tärkeää olisi saada näitä vireille ja toimimaan, koska kysynnän ja tarpeen mukaan voimme seuraavina vuosina perustella myös RAY:lle avustushakemuksia ja sitä, että avustuksen määrän korottamiseen on perusteita oikeasti. Yhdistyksen nettisivuilla on julkinen osio sekä erikseen sivut myös kaikille jäsenille ja hallitukselle. Niiden tarkoitus ja mahdollisuus on että sinne voisi jokainen kirjautua; siellä voi käydä keskustelua, sinne voi lisätä omia ajatuksia, kokemuksia ja kuvia sekä antaa ideoita kehittämissivuista. Siellä on tiedostoina myös pöytäkirjoja, toimintasuunnitelma, jäsenkirjeitä ym. Sinne voi liittää erilaisia narkolepsiaan liittyviä artikkeleita ja kirjoituksia tai muuta materiaalia mitä jollakin sattuu kohdalle tulemaan ja siellä ne olisivat sitten kaikkien luettavissa. Näillä ajatuksilla toivon kaikille jäsenille ja Uniuutisten lukijoille. Hyvää ja Rauhallista joulun aikaa sekä kaikkea hyvää vuodelle 2015 Hanna Nikupaavo Suomen Narkolepsiayhdistys ry:n puheenjohtaja 5

6 EFNA nettikysely neurologisista häiriöistä kärsiville EFNA käynnistää Euroopan laajuisen potilaskyselyn neurologisten häiriöiden vaikutuksista arkielämään. Tarkoituksena on selvittää, miten neurologiset vaivat vaikuttavat kotona, töissä, opinnoissa ja sosiaalisessa elämässä. Määritetään myös yhteyttä niihin liittyviin oireisiin, kuten henkiseen hyvinvointiin tai kroonisiin kipuihin, sekä tyytyväisyystasoa saatuun hoitoon. Voidaan sitten vertailla tuloksia maantieteellisin perustein. Näin kerättävän tiedon avulla voidaan valmistaa todistusaineistoa poliittisille päättäjille, jotta saataisiin parannuksia palveluihin. Mikä on EFNA? Eurooppalainen neurologisten yhdistysten liitto (European Federation of Neurological Associations, EFNA) kokoaa yhteen neurologisen alan potilas- ja edunvalvontajärjestöt, järjestäytyäkseen laajempaan ja tehokkaampaan yhteistyöhön Euroopassa. EFNA toimii yhteistyössä muunmuassa EFNSn kanssa (Euroopan neurologisten seurojen liitto, EFNS, eli European Federation of Neurological Sociaties). EFNAn tehtävät Vaikuttaa päätöksentekijöihin ja lainsäätäjiin Euroopassa (ja erityisesti Euroopan Unionissa) siten, että neurologisten ongelmien kanssa elävät ihmiset otetaan huomioon resursseja jaettaessa. Kommunikoida jäsentemme kanssa saavuttaakseemme myönteisiä muutoksia ja varmistaa, että tekomme sekä edustavat että tarjoavat lisäarvoa näihin huolenaiheisiin ja toimintaan. Luoda vahvat suhteet, tieteen, kliinisen tutkimuksen, poliitiikan ja yritysmaailman oleellisiin ja merkityksellisiin sidosryhmiin, tavoitteiden saavuttamisen helpottamiseksi. EFNAn arvot Luotettavuus ja avoimuus. EFNA on avointa, rehellistä ja eettistä kaikessa tehtävissään. Kunnioitus ja demokratia. EFNA kunnioittaa toisten eroja ja toisten osallistumisia. Pitkäjänteisyys. EFNA käyttää voimavarojaan aikaansaadaksensa muutoksia, joista on pysyvää hyötyä jäsenillensä. EFNA toimii varmistaakseen EFNAn tulevaisuuden. EFNAn tavoitteet Parantaa neurologisesta sairaudesta kärsivien, heidän läheisten ja hoitajien elämän laatua. Edistää nopeaa ja tarkkaa diagnosointia, asianmukaista hoitoa, kuntoutusta ja hoitoa ihmisille, joilla on neurologisia sairauksia Edistää tarkan ja helposti ymmärrettävän tiedon parempaa saatavuutta Edistää yleistä tietoisuutta ja ymmärrystä neurologisista sairauksista Poistaa neurologisiin häiriöihin liittyviä ennakkoluuloja Lisätä päätöksentekijöiden ja terveydenhuollon tarjoajien arvostusta neurologiaa kohtaan. EFNA pyrkii tavoitteisiinsa seuraavin menetelmin: Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti Yhteistyö terveydenhoitoalan ammattilaisten kanssa Yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa Konferenssien ja koulutustapahtumien järjestäminen neurologisten sairauksien optimaalisesta hallinnasta ohjeistus ja ohjeiden valmistaminen Kansainvälisten tutkimusprojektien järjestäminen ja tutkimustuloksien julkaiseminen Hoitokeskuksien, opetuskeskuksien ja tutkimuskeskuksien rekistereiden ja muiden tietokantojen perustaminen Tiedotuslehtien, jäsenhakemiston ja muun materiaalin julkaisu Euroopan laajuinen kampanjointi Potilastukijärjestöjen kehittämisen tukeminen kaikki muut toimet, joiden arvellaan olevan tarpeellisia Vaikka EFNA pysyy itsenäisenä, se tulee tekemään tiivistä yhteistyötä EAN:n (European Academy of Neurology) ja muiden alan järjestöjen kanssa. Tämä potilaskysely on hieno tilaisuus tuoda unihäiriöihin liittyvät neurologiset sairaudet päätöksentekijöiden tietoisuuteen. On erittäin tärkeää, että saamme tarpeeksi vastakaikua asiamme edistämiseksi. Mitä enemmän unihäiriöitä aiheuttavista neurologisista sairauksista kärsiviä saamme mukaan, sitä enemmän voimme saada huomiota eurooppalaisilta päätöksentekijöiltä. EFNA odottaa innokkaasti vastauksianne ja ilmoittaa kyselyn tuloksista ensi vuoden alkupuolella (yhdessä kokonaistuloksien kanssa, EFNA julkaisee myös tulot maittain ja häiriöittäin ja tiedot tehdään vapaasti käytössäsi käynnistämisen jälkeen). Kysely on saatavilla suomeksi osoitteesta: Kysely koostuu 20 monivalintakysymyksestä ja siihen vastaaminen kestää keskimäärin alle 15 minuuttia. Kysely päättyy perjantaina tammikuun 9. päivänä. Ole hyvä ja auta meitä levittämällä linkkiä kyselyyn ja kannustamalla perhejäseniä, ystäviä ja työtovereita osallistumaan. EFNA hyväksyy myös vastauksia hoitajilta, jotka suorittavat kyselyn neurologisesta sairaudesta kärsivän henkilön puolesta, joka ei pysty tekemään sitä itse. 6

7 Rajat ylittävä terveydenhuolto Euroopan Unionissa Anne Teisseire Kaikilla EU-kansalaisilla on pitkään ollut oikeus hakea ja käyttää terveyspalveluja toisessa EU/Eta-maassa tai Sveitsissä ja kaikki suomalaiset voivat ostaa terveyspalveluja ulkomailla eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC-kortti) on ilmainen. Toistuvat matkustajat ja opiskelijat ovat tottuneet korttiin, joka on aina lompakossa, mutta harvoin käytetty, koska korttia saa käyttää vain äkillisen sairauden tilanteessa ja se ei korvaa matkavakuutusta. Lisätietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista ja tilaus (kortti tulee postitse kotiin noin kolmen päivän kuluessa tilauksesta): Kelan nettisivuilta osoitteessa: kela.fi/eurooppalainen-sairaanhoitokortti. Puhelimessa: Rajat ylittävällä terveydenhuollolla tarkoitetaan tilannetta, jossa olet saanut sairaanhoitoa muualla kuin asuinmaassasi. Sitä koskeva EU-direktiivi löytyy osoitteesta: Oikeus EU-kansalaisille rajat ylittävään terveydenhuoltoon EU:ssa ja hoitokustannuksien korvaus on päinvastoin todella uusi asia enemmistölle. Kyseessä on rajat ylittävä terveydenhuolto, kun terveysalan ammattilaiset tarjoavat palveluja muualla kuin asuinmaassaan, mutta siihen kuuluvat myös tilanteet, joissa potilaasta otettu näyte tai tutkimus lähetetään analysoitavaksi ulkomaille. Nykyään kaikilla EU-kansalaisilla on oikeus saada parempaa terveydenhoitoa toisesta EU-maasta. Osallistuin 7. ja Tallinnassa kongressiin, jonka tavoite oli selventää rajat ylittävän terveydenhuollon ehtoja. Tarkoittaako parempi sitten nopeampaa, turvallisempaa tai halvempaa? Se riippuu potilaan omasta terveydentilanteesta ja terveydenhoidon laadun käsityksestä. Terveydenhuollon standardit vaihtelevat huomattavasti maasta toiseen. Mikäli emme olisi saaneet keväällä kutsua Euroopan potilaiden forumista (European Patients Forum, EPF: emme olisi tutkineet asiaa enemmän (emme saaneet tietoa asiasta Kelasta). Muut kongressiin osallistuvat suomalaiset potilasjärjestöt eivät olleet saaneet myöskään tiedotetta Kelasta, mutta osa järjestöistä käsittelee harvinaisia tai vakavia sairauksia ja nämä jäsenet ovat tottuneet tiedon, avun ja hoidon hakemiseen ulkomailla EPF:n edustajat tiivistivät direktiivin kattavuutta ja sen soveltuvuutta. Tähdennettiin sen vahvuuksia mutta myös mahdollisia esteitä tämän hetkisiä sosiaaliturvalainsäädäntöjä silmälläpitäen. Tällä hetkellä ilmeisin este on tiedon saatavuus ja verkottuminen terveydenhuollon tarjoajien, potilaiden ja sosiaaliturvan palveluiden kesken. Direktiivin täytäntöönpanon suurin vahvuus tulisi esiin, jos voitaisiin luoda yhteisiä mittareita hahmottamaan EU:ssa olevia parhaita käytäntöjä ja terveydenhuollon laatua sekä tilaa potilaiden parhaaksi. Sen jälkeen keskustelimme kansallisten yhteyspisteiden keskeisestä roolista ja ominaisuuksista, joita ihanteellisen kansallisen yhteyspisteen tulisi täyttää. Viron yhteyspisteen edustaja Siiri Püvi esitteli toimintaa. Tällä hetkellä hän työskentelee yksin Tallinnan kansallisen yhteyspisteen toimistossa tiiviissä suhteessa Viron sosiaaliturvan palveluihin ja viranomaisiin. Seuraavana päivänä Ruotsin yhteyspisteen edustajat esittelivät toimintaansa. Iltapäivällä osallistuin työryhmään rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevasta potilaskokemuksesta. Keskustelimme rajat ylittävän terveydenhuollon vaiheista ja potilaiden päähuolenaiheista. Suomen yhteyspiste sai kutsun EPF:sta mutta valitettavasti ei voinut osallistua kongressiin. Ennen kongressia otin yhteyttä Kelan yhteyspisteen suunnittelijaan ja kysyin lisätietoa direktiivin täytäntöönpanosta ja mitä tästä seuraa Uniliiton jäsenille, käyttämällä konkreettisia esimerkkejä/ konkreettisten esimerkkien avuksi. Ohessa kysymykset ja vastaukset: 1. Uniapneasta kärsivä ylipainoinen potilas haluaa päästää laihdutusleikkaukseen, koska se merkittävästi parantaisi terveydentilannettaan, mutta Suomessa jono on liian pitkää ja/tai hinnat liian korkeat. Ymmärsimme, että tässä tilanteessa ennakkopäätös Kelasta täytyy hakea. Voisitteko vahvistaa? Entä jos ihminen haluaa päästää unitutkimukseen, mutta hänellä on rajoitetut taloudelliset resurssit ja hän aikoo lähteä toiseen EU-maahan. Tarvitseeko hän ennakkopäätöstä Kelasta? Vastaus: Toiseen EU-maahan voi hakeutua hoitoon ilman ennakkolupaa tai ennakkoluvalla. Terveydenhuollon palveluntuottajilla on velvollisuus ottaa hoitoon toisissa jäsenmaissa sairausvakuutetut henkilöt. Jos siis asut 7

8 Suomessa, niin voit hakeutua hoitoon mihin tahansa EU-maahan ja sinun tulee päästä hoitoon samalla tavalla kuin paikallisten asukkaiden. Jos hakeudut hoitoon ilman ennakkolupaa, sinun tulee maksaa itse hoidon kustannukset ja voit hakea korvausta jälkikäteen Kelasta. Kela korvaa tässä tapauksessa hoitoa samalla tavalla kuin jos hoito olisi annettu yksityisellä sektorilla Suomessa. Hoidosta voi siis saada ns. Kela-korvauksen. Korvausperusteena käytetään voimassa olevia korvaustaksoja, jotka löytyvät osoitteesta Näiden tietojen avulla voit arvioida Kelan korvauksen ja itsellesi jäävien kustannusten määrää. Kela korvaa hoidosta aiheutuneita kustannuksia enintään taksaan asti. Korvausta on mahdollista saada lääkärin palkkioista, lääkärin määräämistä tutkimuksista sekä hoidosta että lääkkeistä. Lihavuusleikkauksesta aiheutuneisiin kustannuksiin voi saada sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen, jos korvaukselle asetut kriteerit täyttyvät: korvauskaytantoja_lihavuusleikkaukset (ks. linkki). Ennakkolupa on puolestaan maksusitoumus, jossa potilaan hoidosta vastuussa oleva kunta tai sairaanhoitopiiri sitoutuu korvaamaan ulkomailla annetun hoidon kustannukset. Potilaan itsensä maksettavaksi jää paikallinen asiakasmaksu. Lupa on myönnettävä, jos potilaan hoidon tarve on lääketieteellisesti perusteltu ja tarvittava hoito kuuluu suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan, mutta sitä ei voida antaa Suomessa lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa. Ennakkolupa voidaan myöntää myös Eta-maissa ja Sveitsissä annettavaa hoitoa varten. Ennakkolupaa haetaan Kelasta lomakkeella SV 129. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto, kopio hoitokertomuksesta tai muu terveydenhuollon ammattihenkilön selvitys sairaudesta tai hoitotoimenpiteestä, jota varten ennakkolupaa haetaan. Kela pyytää aina potilaan kotikunnan julkiselta terveydenhuollolta lausunnon, kun se käsittelee ennakkolupahakemuksen. Tämän lausunnon perusteella henkilölle annetaan joko myönteinen tai kielteinen päätös. Kelan päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Ennakkolupaa tulee ensisijaisesti hakea ennen ulkomailla annettavaa hoitoa, mutta sitä voi hakea myös jälkikäteen. 2. Kärsin unihäiriöistä, jonka hoito vaati säännöllistä lääkityksen käyttämistä. Lähden pitkälle matkalle EU:n sisällä, jossa huomaan unohtaneeni lääkkeeni Suomeen ja tarvitsen pikaisesti lääkkeitä. Saan apua ja reseptin (sama tai vastaava tuote). Miten Kela laskee korvauksia? Vastaus: Suomessa sairausvakuutettu henkilö on lisäksi oikeutettu lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon alle vuoden kestävän oleskelun aikana EU- ja ETA-maissa ja Sveitsissä samoin perustein kuin paikalliset maan julkisessa terveydenhuollossa. Hoitoa on annettava myös pitkäaikaissairauden akuuttiin tarpeeseen sekä raskauden ja synnytyksen takia. Oikeus hoitoon osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Käytännössä asiakas maksaa hoidosta paikallisen asiakasmaksun esittämällä kortin hoidon antajalle. Jos siis joudut esim. lomamatkan aikana käymään lääkärissä pitkäaikaissairautesi vuoksi, sinulla on oikeus hoitoon samalla tavalla kun maassa asuvilla. Oikeus on myös saada lääkkeet samalla tavalla korvattuna kuin paikalliset ne saavat. Voit hakea korvausta jälkikäteen oleskeluvaltiosta. Jos lääketieteellisesti välttämättömän hoidon kustannukset joudut syystä tai toisesta maksamaan ensin itse, korvauksia voit hakea sen maan viranomaiselta, jossa hoitoa annettiin. Korvauksia voit hakea myös jälkikäteen Kelasta kuuden kuukauden kuluessa. Tässä tapauksessa Kela korvaa ulkomailla saadun hoidon kustannuksia sen perusteella, mitä vastaava hoito olisi maksanut henkilön oman kotikunnan julkisessa terveydenhuollossa. Asiakkaalle maksettava korvaus on tällöin julkisen terveydenhuollon Kelalle ilmoittama kustannus, josta on vähennetty asiakasmaksu. Lääkäriltä voi pyytää eurooppalaisen lääkemääräyksen, jos aikoo ostaa lääkkeitä toisessa EU- maassa. Lääkemääräyksen voimassaoloaika ja lääkkeen korvattavuus määräytyvät sen maan lainsäädännön mukaan, jossa lääke hankitaan. Suomessa myytävien lääkkeiden korvattavuuden voit tarkistaa Kelan sivulta laakekys_app/laakekysapplication?kieli=fi tai soittamalla numeroon Vastaavasti Suomessa toimitetaan toisissa EU-, Eta-maissa ja Sveitsissä annettu lääkemääräys, jos sen sisältö on asianmukainen. Lääke tulee esimerkiksi olla määrätty lääkkeen vaikuttavan aineen nimellä, lääkkeellä tulee olla Suomessa myyntilupa ja määräyksessä tulee olla lääkkeen määrääjän yhteystiedot. Huumausaineita ei voi ostaa ulkomailla kirjoitetulla reseptillä. Lopuksi kysyin: Miten Kela arvioi muiden EU:n maiden terveydenhuollon ja lääkärihoidon standardeja? Vastaus: Kela ei arvioi muiden EU:n maiden terveydenhuollon ja lääkärihoidon standardeja. EU-mailla ei ole yhteisiä kriteerejä, joiden avulla hoidon laatua voitaisiin verrata maiden ja terveydenhuollon toimintayksikköjen välillä. Eri maissa hoidon laatua mitataan ja raportoidaan eri tavoin ja eritasoisesti. Jos potilas hakeutuu hoitoon ulkomaille, on toistaiseksi hänen omalla vastuullaan selvittää laatuun liittyviä kysymyksiä kohdemaan ja sen terveydenhuollon toimintayksikön osalta, johon hän aikoo hakeutua. Tärkeimmät muistettavat tosiasiat: Jos tarvitset Euroopan Unionissa kiireellistä hoitoa, käytä eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Suomen potilasvakuutus ei kata ulkomailla annettua hoitoa Potilastietojen siirtyminen maiden välillä ja aiheutuvien kustannuksien tulkkaus on potilaan omalla vastuulla. Voit hakea Kelasta jälkikäteen korvauksia ulkomailla aiheutuneisiin sairaanhoitokustannuksiin. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste Suomessa Kelassa on avattu Helsingissä, joka palvelee suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Se tarjoaa tietoa hakeutumisesta hoitoon Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen. Verkkosivuilta saa paljon tietoa osoitteesta: Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä yhteyspisteeseen postitse: Kela - Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste - PL Helsinki puhelimitse (arkisin klo 9-16): sähköpostilla: yhteyspiste@kela.fi 8

9 Univiikko 16. VALTAKUNNALLISET UNILÄÄKETIETEEN KOULUTUSPÄIVÄT Senaatin auditoriossa (Pasilassa) pidetyille koulutuspäiville osallistui molempina päivinä toistasataa terveydenhuollon ammattilaista.uniliiton puheenjohtaja Pentti Fri piti avauspuheen, jossa muunmuassa muistutti hyvän unen merkityksestä ihmiselle, ja erinäisten unihäiriöiden tunnistamisen tärkeyttä terveydenhuollossa. Uniliitto ry muisti kunniakirjalla pitkään yhdistyksen ja jäsenyhdistysten hyväksi työskennellyttä professori Markku Partista. Koulutuspäivien aluksi päivitettiin hiukan yleistä asiaa, sekä unihäiriöiden sairausluokituksesta, eli mihin ja miten diagnosoidaan tällä hetkellä, ja mitä kannattaisi hoitohenkilökunnan ottaa luokitusmäärityksissä tarkemmin huomioon unihäiriöiden diagnoosien ollessa kyseessä. Psykiatrin näkökulmassa muistutettiin että unihäiriöitä ei järin paljoa diagnosoida. Vaikkakin, unihäiriöt voivat nostaa vaikkapa masennuksen riskiä yli kaksinkertaiseksi. Unihäiriöiden hoito saattaa parantaa esimerkiksi psykoottisella potilaalla pääasiallista sairautta välillisesti, tai suoraan. Unihäiriöiden huomioimisella ja hoidolla saatettaisiin siis helpottaa psykiatrin asiakkaiden mielenterveyshäiriöiden hoitopainetta, eli tältä osin helpottaa joidenkin potilaiden ongelmia, tai ainakin ehkäistä niiden pahenemista. Unihäiriöiden hoitoon päästessä mainittiin olevan tärkeä myös hoidon kannalta täsmentää mitä tarkoittaa jos potilas ilmoittaa olevansa väsynyt. Tarkoittaako se silloin uneliasta, suorastaan nukahtamassa olevan väsynyttä, vai tarkoittaako väsynyt paremminkin raukea, loppuun palanut, nääntynyt, stressaantunut, voimaton, apea, poikkiteloin, vai ehkä jotain muuta, jolle väsymys on suuripiirteinen ilmaisu. Puhuttiin myös kroonisista hengitysvajausongelmista, erityisesti unen aikana, mihin ei välttämättä osata kiinnittää aina huomiota. Merkkinä happivajeesta ja liiallisesta hiilidioksidipitoisuudesta voi ilmetä aamupäänsärkyä ja väsymystä. Varsinaiset hengityskatkokset ja ilmankierron vaikeus jotka häiritsevät unta ja herättävät, ovat merkkejä obstruktiivisen uniapnean oireista. Hypersomniat ja parasomniat. Todettiin myös että hypersomnioiden eli liikaunisuuden ollessa kyseessä, kannattaisi käyttää harkinnan lisäksi monesti mielellään konsultaatiotakin, ennen kuin tekee diagnoosin narkolepsiasta. Parasomnioiden syitä ei tarkasti tunneta, mutta monissa tapauksissa perinnöllisillä tekijöillä on merkittävä osuus. Parasomnioita ovat muun muassa öinen vääntelehdintä, unissakävely, tai muu sekava touhuaminen unessa, unissa puhuminen, öiset kauhukohtaukset, vahva hampaiden narskutus, tai vaikkapa kaikille tutuimpia ja mietoja parasomnioita kuten satunnaiset painajaiset tai nukahtamiseen liittyvä yhtäkkinen säpsähdys johon liittyy jalan tai käden pakkoliike ja putoamisen tunnetta. Luennoilla käytiin läpi myös varsin epätavallisia (NREM ja REM) parasomnioita ja niiden tutkimuksia sekä mekanismeja aikuisilla sekä lapsilla (joilla ne ovat yleisempiä). Muutaman lyhyen videotallenteen kautta hahmotettiin tapauksia ja eroa muun muassa epileptisiin ja narkoleptisiin kohtauksiin. Painajaisunet ovat toisinaan kaikkia hiukan koskettavia ilmiöitä. Tavallisesti ne liittyvät elämäntilanteisiin, stressiin tai muihin arjen tekijöihin. Poikkeuksena tästä ovat post-traumaattiset painajaiset, joissa jonkin tapahtuman johdosta voi esimerkiksi toistua sama uni vuosista toiseen. Tällöin tekijää ja aiheuttajaa kannattaisi tietenkin yrittää selvittää. Univaikeudet ja työkyvyttömyys. Työkyvyttömyyden syiden tilastoissa isoimpana komeilevat nykyään mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, kipu ja masennus. Univaikeudet toisinaan linkittyvät näihin tai pahentavat näitä, erityisesti mielenhäiriöiden tapauksessa. Uutta kansansairautta, masennusta arvioidaan olevan noin suomalaisella. Lääkkeitä siihen käytti kuitenkin vuonna 2010 jopa yli suomalaista - moni tosin masennuksen sijaan myös esimerkiksi ahdistuksen tai kivun hoitoon. 15 vuodessa käyttö on kymmenkertaistunut, ja masennus vie sairauslomalle ja eläkkeelle kaksi kertaa entistä useammin. Vuorotyöläiset ovat kohtalaisen iso ongelma työterveyslääkäreillä. Unija valverytmihäiriöt vaikuttavat pahemmaksi mennessään väsymyksen lisäksi kognitiivisiin funktioihin, työkuntoon ja sosiaalisiin kykyihin, nostaen syrjäytymisriskiä. Tapauksissa kannattaa ottaa huomioon kokonaistilanne. Uni-valverytmin häiriöissä unirytmin ohjaus usein auttaa. Joillakin ryhmillä on vaikea kontrolloida rytmiään juuri lainkaan, kuten AD/HD-tapauksissa tai erityisen viivästyneen/aikaistuneen epätavallisen unirytmin omaavilla. Joillekin auttavat kirkasvalot sisätiloissa. Erikoisena yksityiskohtana tuli esiin 9

10 Yhdysvaltalaisen tutkimuksen Amerikan pohjoisosien karttakuva, joissa valoisimmilla maanosien alueella esiintyi AD/HD:ta selkeästi vähemmän, kuin vähäisemmän auringon alueilla. Koulutuspäivät sujuivat kaikkiaan varsin mukavasti mutta tarkan aikataulun mukaan. Näytteille asettajia ja sponsoreita, eli pieniä esittelypisteitä oli muutamia mukana myös. Milja Saresvaara Uniliitto jäsenjärjestöineen kiittää jäseniään ja tukijoitaan kuluneesta vuodesta.hyvää Joulua ja Onnekasta uutta vuotta 10

11 Unihypnoosista Pääsin loppusyksystä vierailemaan eduskuntaan, tapasin siellä Pertti Veltto Virtasen ja hyödynsin tilaisuutta kysymällä pari sanaa hypnoosista uneen käytettävänä apuvälineenä. Psykologi, terapeutti, ja pitkälle toistakymmentä vuotta Suomen tieteellisen hypnoosiyhdistyksen jäsen Pertti Virtanen, auttaako hypnoosi uneen tai univaikeuksiin, vai onko se ns. - huuhaata? - (Auttaa se), lähes poikkeuksetta. Suurimmalle osalle. Minkälaisiin unihankaluuksiin/vaikeuksiin hypnoosi auttaa parhaiten? - Luulen, tai tiedän, että kun on se negatiivinen suggestio.. No, kuten nukahtamislääkkeissäkin se idea on joskus rentouttaa, että ajatukset lakkaa pyörimästä negatiivista kierrettä päässä ajatuksen sisältö on usein se joka estää rentoutumasta, siihen ajatukseen liittyvä pakkomielteen omainen toistaminen, eli kielteinen hypnoosi, joka vie rentoutumis-mahdollisuuden. Pelot ynnä muut asiat, on eri asia sitten, ja mistä ne pelot johtuu jos on ollut joku onnettomuus tai muu tärkeä asia, mutta hypnoosissa pyritään muuttamaan mekanismia niin että nukkumistilanteessa pyritään pysäyttämään mieli. Vähän niin kuin meditaatiossa tai joogassakin. Monella on väärä käsitys että tuodaan jotain, ei, ensin täytyy tyhjentää mieli, ne asiat siis jotka häiritsee.. - Niin että kun on ongelmia tai jotain stressiä? Pyritäänkö siinä sitten selvittämään syitä? - Joo mutta se on psykologiaa, mutta sitä ei välttämättä tarvitse käsitellä ollenkaan. (Jos voi siis rentoutua ja keho olla valmiina, voisi sanoa että ajattele mikä on mieluisinta mitä mietit, maalaillaan se kuvio siihen, vähän niin kuin NLP:ssä*, puhutaan ankkuroinnista, minä ja muutamat muut ovat onnistuneet siinä että se (myönteinen) ankkuroituu pysyväksi tilaksi, mutta se vaatii joskus enemmän työtä.. Niin, että voidaan sivuuttaa ne sisällöt, (jos voi rauhoittua siis muuten) toki käsitellään myös sisältöjä jos pidemmälle mennään. - Niin että voidaan käsitellä sitten päiväsaikaan kun voi joskus mahdollisesti tehdä niille jotakin?.. - Niin, toki jos tiedetään mistä on kyse. - No joo toki se ei ole aina sanomatta selvää. - Se uni itsessäänhän sitten käsittelee, tämä on toki todistettu jo ennen ensirakkauksiani, Jungin ja Freudin teorioita, että unet käsittelevät ja esittävät ihmisen ongelmia hänelle. Onko tämä pitkä prosessi jotta siis voisi auttaa jotenkin? -Heh.. olen joskus vähän leikkisän katkerasti sanonut, että melkein kenestä vaan, vaikka toimittajasta tai näyttelijästä voi tulla psykoterapeutti kun se on vähän aikaa siellä lääkäreiden erikoistavalla kurssilla, ja lääkärit on siellä sitten lääkkeineen, johon ollaan yhteydessä, jos on tarvis. Mutta niin sanotut lyhytterapiat, NLP, hypnoosi, joka juuri liittyy vahvastikkin terapioihin, on kokonaan lähtenyt siitä että asiakkaan ehdoilla ja mahdollisimman tehokkaasti. Eli voi ihan yks kaks homma toimia on tosin olemassa sellaisia, sanotaan 5-10% joita on hyvin vaikea hypnotisoida, tai ei oikeastaan ollenkaan.. (Tässä kohtaa Virtanen innostuu analysoinnissaan siitä että on mielenkiintoinen ilmiö, ja kuinka se onkaan mahdollista kun ihmiset pystyvät kuitenkin stressaamaan tai suggeroimaan itsensä ongelmiin, toisin kuin taas..) Mutta silti olen aina sanonut sitä että nukahtaminen on lähellä rentoutumista joka tapauksessa. Eli kertakäyntikin voi riittää, tai vaikkapa 2-5 kertaa. Kelle ei voisi suositella kokeiltavaksi? - Kun monella on sitten lääkitys, niin sitä lääkitystä ei voi lopettaa..eli vahva lääkitys voi vaikuttaa. Hypnoosia ei periaatteessa saisi tehdä ollenkaan jos on mielenterveyshäiriöistä esimerkiksi skitsofreniaa tai bipolaarista eli kaksisuuntaista mielialahäiriötä. (Jotkut ovat jopa esittäneet teorioita joiden mukaan skitsofrenia on päälle jäänyttä suggestiivista sekavuustilaa.) Hypnoosi yleensä on harmiton, niin sikäli harmillista, kun se on tieteellisestikin tunnustettua, niin silti yleensä ihmiset saa vain lääkitystä, eikä Kela korvaa näitä terapiamuotoja. Sitten on näitä kauhujuttuja, näitä puoskarijuttuja, koska hypnoosi (ja manipulointi) on tehtäväksi joillekkin jopa helppo, niin aina jotain väärinkäytön mahdollisuuksia paljastuu, mutta se on aika pientä. Niin, jos mennään takaisin tähän unihypnoosiin, niin sitten on nämä biologiset kellonajat että tietää itsensä, mikä itselle on otollisin aika mennä, niin pyrkii mahdollisuuksien mukaan siihen. Sitten on tietysti näitä jotka herää yöllä, siinä on myös sama rentoutus, hengitys, ja niin edelleen, mutta jos niikseen, niin ei väkisin sitten yritä, koittaa vähän nousta välillä, kuunnella musiikkia.. -Syödä vähän jotain pientä suolaista?.. - Joo, ja vaikka pistää tv:n auki, itse teen niin joskus, ja pistän kirkkauttakin vähän pienemmälle. Muttei tietysti ala touhuamaan liikaa. Lopuksi haluaisin kysyä käsitystäsi että entäpä tv:ssä olevat hypnotisointi-ohjelmat, ovatko vierailijat oikeasti näissä hypnoosissa? (Hetken empien) - On. Niin mutta niihin etukäteen pyritään valitsemaan kaikista... Niin aivan samaten kuin on noin 5% joita ei voi hypnotisoida ollenkaan, niin on arvioita, että myös noin 5-7% ihmisistä menee hämmästyttävän helposti hypnoosiin. Ja seuraavat taas 15% on hyvin helppo saada tähän. Mutta tämä kaikista helpoin osa pyritään valitsemaan etukäteen tarkkaan. Niille tehdään erilaisia suggestiokokeita, osittain heidän tietämättään, ja valitaan. Kansan keskuudessa keskimäärin melko kohtuullisen helposti näitä taipumuksia on. Näillä taipumuksilla ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Ne eivät korreloi mitenkään. Ainoa mihin korreloi on ehkä genetiikka, että suvussa voi olla sitä, tällainen evolutionäärinen piirre. Se voisi olla hyvä asia ja toimia hyvin vaikkapa oppimisen kannalta, että oppii ja omaksuu asioita helposti. *NLP, (N=neuro, L=lingvistinen, P=prosessointi) on sovelletun kognitiotieteen ala, jossa keskitytään ihmisen sisäisten mallien positiiviseen muutokseen sekä kehittämään ihmisten välistä kommunikaatiota. NLP:llä ei ole yhtenäistä teoreettista pohjaa ja se onkin enemmän terapiankaltainen metodi ajatus- ja toimintamallien muuttamiseksi, ei niinkään tieteellinen suuntaus. Sitä käytetään mm. koulutuksissa, valmennuksissa, terapiassa, mm. työt, johtotehtävät, urheilu, myynti. (Lähteet, Wikipedia ja NLP ry:n sivut) Milja Saresvaara 11

12 Elämäsi parhaat unet! TEMPUR Flexible -parivuode esim. 160x200 cm (2746 ) 1999 Tarjoamme ennenkuulumattoman nukkumiselämyksen sekä upeat Juhlavuodentarjoukset! TEMPUR on parantanut suomalaisten nukkumisergonomiaa jo 15 vuotta ja TEMPURilla on tyytyväisimmät käyttäjät. TEMPUR on myös Uniliiton asiantuntijoiden suosittelema. Osta 2 kpl TEMPUR -tyynyjä, saat edullisemman 50% Tarjous koskee myös matka- ja mukavuustuotteita. TEMPUR-tyynyn MALLI valitaan nukkumisasennon mukaan, KORKEUS hartian leveyden mukaan ja TUNNE mieltymyksen mukaan: voimakas tuki tai perinteinen pehmeys. Valitse itsellesi sopiva tyyny helposti Tempur tyynyvalintakoneella osoitteessa tempur.fi. UNILIITTO JÄSENETU -tarjous Jäsenetutarjoukset voimassa asti. Tilaamalla TEMPUR-tuotteet Uniliiton kautta tuet yhdistyksen toimintaa! Tilaan seuraavat TEMPUR-tuotteet ilman muita kuluja (TEMPUR maksaa toimituskulut) TEMPUR Flexible -parivuode 90 x 200 cm (1453 ) 1098 TEMPUR Flexible -parivuode 160 x 200 cm (2746 ) 1999 TEMPUR Flexible -parivuode 180 x 200 cm (2906 ) 2196 Olen jäsen Liityn jäseneksi Uniliitto maksaa postimaksun Hinta sis. rungon mustalla huonekalukankaalla, TEMPUR-sijauspatjan, sekä jalkasarjan, korkeus 12 cm tai 19 cm (arvo 59 ). Pääty lisäosana alk. 335 (90x200 cm), parivuoteeseen alk Valitse jalkakorkeus 12 cm tai 19 cm (rasti ruutuun) Tilaan seuraavat TEMPUR-tyynyt: Uniliitto ry Vastauslähetys Tunnus Vastauslähetys Katso mallit, koot ja hinnat tai soita TEMPUR asiakaspalvelu puh. (09) NIMI: OSOITE: PUHELINNUMERO: