Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen

Transkriptio

1 kättä pidempää tieteessä Riitta Luoto LT, dosentti, tutkimusjohtaja UKK-instituutti ja THL Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen Kohtuullisen tehokas liikunta (päivittäin vähintään 30 minuuttia) edistää sekä raskaana olevan että synnyttäneen äidin terveyttä ja hyvinvointia turvallisesti. Raskaudenaikainen liikunta ehkäisee paitsi äidin myös lapsen liikapainon kehittymistä sekä raskauden aikana että sen jälkeen. Lääkärin tulisi tuntea tärkeimmät raskaudenaikaisen liikunnan vasta-aiheet, kuten ennenaikaisen synnytyksen uhka ja selvittämätön verenvuoto sekä liikunnan keskeyttämisen syyt, joita ovat mm. alaraajan kipu ja turvotus, lepohengenahdistus sekä kivuliaat, säännölliset supistukset. Lääkärin keskeinen tehtävä on arvioida raskaudenaikaisen liikunnan riskit, välittää tietoa hyödyistä ja motivoida potilasta liikkumaan. Kirjallisuutta 1 Ballantyne JW. Antenatal clinics and prematernity practice at the Edinburgh Royal Maternity Hospital in the years Br Med J 1916;1(2875): Streuling I, Beyerlein A, Rosenfeld E, Hofmann H, Schulz T, von Kries R. Physical activity and gestational weight gain: a metaanalysis of intervention trials. BJOG 2011;118: Muktabhant B, Lumbiganon P, Ngamjarus C, Dowswell T. Interventions for preventing excessive weight gain during pregnancy. Cochrane Database of Systematic Reviews 2012, Issue 4. Art. No: CD DOI: / CD pub2. 4 Luoto R, Kinnunen TI, Aittasalo A ym. Primary prevention of gestational diabetes mellitus and large-for-gestational-age newborns by lifestyle counseling a clusterrandomized controlled trial. PLoS Med 2011;8:e Pennick V, Young G. Interventions for preventing and treating pelvic and back pain in pregnancy (review). Cochrane database of systematic reviews 2007; issue 2, Art No: CD DOI: / CD pub2. 6 Duckitt K. Exercise during pregnancy. Eat for one, exercise for two. Br Med J 2011;343:d Shivakumar G, Brandon AR, Snell PG ym. Antenatal depression: a rationale for studying exercise. Depress Anxiety 2011;28: Vertaisarvioitu VV Raskaudenaikainen liikunta on kiinnostanut lääkäreitä jo pitkään. Edinburghissa toiminut J.M. Ballantyne suunnitteli jo vuonna 1900 raskaana oleville seurantakortin, johon kirjattiin ravinnon ja riittävän vaatetuksen lisäksi liikunnan ja levon määrä (1). 112 vuotta myöhemmin raskaus ja liikunta on edelleen tärkeä aihe, vaikka väestörakenne ja kansantaudit ovat muuttuneet merkittävästi. Kroonisten tautien hallitsemassa pitkäikäisessä väestössä raskauden aikainen ja jälkeinen liikunta on tärkeää, koska sen merkitys ulottuu seuraavaan sukupolveen, lapsen terveyteen. Liikunnan hyötyjä äidille ja lapselle Raskaudenaikainen liikunta ylläpitää tai parantaa kuntoa, saattaa ehkäistä raskauden liiallista painonnousua (2,3) ja sikiön liikakasvua (4). Suurella osalla äideistä on raskauden aikana selkävaivoja, joita voidaan vähentää fysioterapialla, akupunktiolla tai vesivoimistelulla (5). Lisäksi liikunta saattaa vähentää raskauteen liittyvää ummetusta, väsymystä ja jalkojen turvotusta (6). Havainnoivien tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta paransi myös itsetuntoa, vähensi ahdistus- ja masennusoireita raskauden aikana (7) ja paransi mielialaa (2). Yhtään satunnaistettua koetta kliinisesti diagnosoidun masennuksen yhteydestä liikunta-aktiivisuuteen ei ole toistaiseksi julkaistu, joten näyttö liikunnan mahdollisuudesta ehkäistä vakavaa masennusta raskauden aikana tai sen jälkeen on toistaiseksi riittämätöntä. Raskaudenaikainen liikunta saattaa vähentää raskausmyrkytyksen riskiä, mutta toistaiseksi näyttö on riittämätöntä (8). Vaikka raskausdiabeteksen ilmaantumiseen on vaikea vaikuttaa raskaudenaikaisella elintapaohjauksella, syntyvän lapsen riskiä syntyä suurikokoisena voidaan pienentää (4), ja näin ollen raskaudenaikaisesta liikunnasta on hyötyä. Liikunta parantaa sokeriaineenvaihduntaa raskauden aikana samalla tavoin kuin muulloinkin (9,10). Liikunnalla voidaan siten parantaa raskausdiabetesta sairastavien naisten hoitotasapainoa. Terveen äidin harrastama liikunta raskausaikana ei lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä, eikä sillä ole tutkimusten mukaan vaikutusta synnytyksen kestoon, sektioiden määrään tai Apgar-pisteisiin (11). Norjalaisessa yli lapsen kohorttitutkimuksessa äidin raskaudenaikainen liikunta oli yhteydessä pienempään ennenaikaisuuden riskiin (12). Kohtuullisen tehokas liikunta ei vaikuta imetykseen, rintamaidon laatuun tai määrään, joten sitä voi jatkaa turvallisesti myös synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeen säännöllisestä liikunnasta on hyötyä myös äidin painon palautumisessa raskautta edeltävälle tasolle (13). Vaikka liikunnan tiedetään vähentävän masennusoireita yleisesti (14), on synnytyksen jälkeistä liikuntaa koskevissa kokeellisissa tutkimuksissa saatu ristiriitaista näyttöä masennusoireiden vähentymisestä liikuntaa lisäämällä (15,16,17). Synnytyksen jälkeistä masennusta ja liikuntaa selvittäneessä tutkimuksessa (16) liikuntaryhmään kuuluneilla ei ollut vähempää masennusoireita kuin verrokkiryhmällä, vaikka he kokivat pystyvänsä lisäämään liikunnan määrää enemmän kuin verrokit. Tuloksiin vai 747

2 kättä pidempää 8 Meher S, Duley L. Exercise or other physical activity for preventing pre-eclampsia and its complications. Cochrane Database of Systematic reviews 2006, Issue 2. Art No.:CD DOI: / CD Gradmark A, Pomeroy J, Renström F ym. Physical activity, sedentary behaviors and estimated insulin sensitivity and secretion in pregnant and non-pregnant women. BMC Pregnancy Childbirth 2011;11: Korpi-Hyövälti E, Laaksonen DE, Schwab US ym. Feasibility of a lifestyle intervention in early pregnancy to prevent deterioration of glucose tolerance. BMC Public Health 2011;11: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Liikunta, Käypä hoito -suositus. Päivitetty web/kh 12 Owe KM, Nystad W, Skjaerven R, Stigum H, Bø K. Exercise during pregnancy and the gestational age distribution: a cohort study. Med Sci Sports Exerc 2012;44: Kinnunen TI, Pasanen M, Aittasalo M, Fogelholm M, Weiderpass E, Luoto R. Reducing postpartum weight retention a pilot trial in primary health care. Nutr J 2007;6: Rimer J, Dwan K, Lawlor DA ym. Exercise for depression. Cochrane reviews. 11 JUL DOI: / CD pub5 15 Daley AJ, MacArthur C, Winter H. The role of exercise as a treatment of postnatal depression: a review. J Midwifery Women s Health 2007;52: Daley AJ, Winter H, Grimmett C, McGuinness M, Mc- Manus R, MacArthur C. Feasibility of an exercise intervention for women with postnatal depression: a pilot randomised controlled trial. Br J Gen Pract 2008;58: Armstrong K, Edwards H. The effectiveness of pram-walking exercise programme in reducing depressive symptomatology for postnatal women. Int J Nurs Pract 2004;10: Taulukko 1. kutti toisaalta hyvin heikko osallistumisaktiivisuus (10 %) masentuneita äitejä on vaikea saada mukaan tutkimukseen. Raskausdiabetesta sairastavilla on kaksinkertainen perinataalisen masennuksen riski, minkä vuoksi synnytyksen jälkeisestä liikunnasta voi olla hyötyä myös tämän oireen kannalta (18). Kokeellista näyttöä ja muita tutkimuksia liikunnan vaikutuksesta masennusoireisiin raskauden aikana ja sen jälkeen tarvittaisiin lisää. Raskausaikana liikuntaa harrastaneiden äitien lapsilla on pienempi riski syntyä suurikokoisena. Tästä on hyötyä erityisesti ylipainoisille ja lihaville äideille, joilla on suurempi synnytyskomplikaatioiden riski kuin normaalipainoisilla äideillä. Syntymäpainolla on merkitystä myös lapsen myöhemmän painonkehityksen kannalta, sillä suurikokoisuuden tiedetään altistavan lapsuuden lihavuudelle (19). UKK-instituutin NELLI (Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa) -tutkimuksessa ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneiden äitien liikunta- ja ravitsemusneuvontaa saaneiden koeryhmän äitien lasten painonkehitys 2 6 vuoden iässä oli suotuisampaa kuin verrokkiryhmän lasten (20). Raskaudenaikaisen liikunnan ehdottomat ja suhteelliset vasta-aiheet (11,21). Ehdottomat vasta-aiheet Ennenaikaisen synnytyksen uhka (hoitoa vaativa kohdun supistelu) Selvittämätön verenvuoto emättimestä Äidin yleissairaus, joka vaatii liikunnan rajoituksia Etinen istukka loppuraskaudessa Ennenaikainen lapsivedenmeno Todettu kohdunkaulan heikkous Sikiön kasvun hidastuma Suhteelliset vasta-aiheet Uhkaava keskenmeno ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana Monisikiöinen raskaus Pre-eklampsia Raskaushepatoosi Paljonko liikuntaa on tarpeeksi raskauden aikana? Vuosien 1985 ja 1994 välillä julkaistiin lähes 600 raskautta ja liikuntaa koskevaa artikkelia, minkä seurauksena suositukset uudistettiin Yhdysvalloissa 1994 ja 2002 (21). Myös suomalaisessa liikunnan Käypä hoito -suosituksessa on erillinen osa raskaudenaikaisesta liikunnasta (11). Liikuntaa suositellaan raskauden aikana mieluiten päivittäin, ainakin viitenä päivänä viikossa vähintään 30 minuutin ajan (21), mikäli kyseessä on komplisoitumaton raskaus. Liikunnan suositeltu määrä raskauden aikana (2 t 30 min/viikko) on näin ollen hieman suurempi kuin koko väestölle suositeltu määrä (11), koska liikuntaa suositellaan jaettavaksi useimmille viikon päiville. Jos äiti ei ole harrastanut liikuntaa ennen raskautta, on tärkeää aloittaa vähitellen, noin 15 minuuttia päivässä keskimäärin kolmena päivänä viikossa. Myöhemmin liikunnan määrää voi lisätä 30 minuuttiin päivässä. Raskaan, kovatehoisen tai pitkäkestoisen (yli 4 t 30 min/viikko) liikunnan vaikutuksista raskauden kulkuun on ristiriitaisia tuloksia. Tanskalaisessa kohorttitutkimuksessa yli 4 t 30 min viikossa liikuntaa harrastavilla naisilla oli suhteellisesti suurempi vakavan pre-eklampsian riski, vaikka absoluuttinen riski oli pieni (22). Ensimmäiset raskaudenaikaisen liikunnan suositukset annettiin vuonna 1985 Yhdysvalloissa. Nykyisiin suosituksiin verrattuna niiden sisältö oli konservatiivisempi, mm. äidin syke sai olla enintään 140 lyöntiä/min ja raskaampien liikuntakertojen pituus sai olla enintään 15 minuuttia kerrallaan. Normaalissa raskaudessa kohtuullisesti kuormittava liikunta ei vaikuta ainakaan pysyvästi sikiön sydämen syketaajuuteen, joten äidille suositellut sykerajat ovat suhteellisia (23,24). UKK-instituutissa selvitettiin raskaudenaikaisen liikunnan turvallisuutta vertaamalla liikunnan koettua rasittavuutta ja maksimisykettä. Koettu rasittavuus (RPE-asteikko) todettiin luotettavaksi liikunnan rasittavuuden mittariksi sykemittarit eivät ole välttämättä tarpeen (25). Raskaudenaikaisen liikunnan teho ei ole liian rasittava, kun pystyy puhumaan harjoittelun aikana. Liikuntalajit, vasta-aiheet ja keskeyttämisen syyt Sopivia liikuntalajeja raskauden aikana ovat kävely, hölkkä, pyöräily, uinti, soutu, hiihto ja luistelu, tanssi tai kuntosaliharjoittelu. Erikoislajeista esim. laitesukellusta ei suositella raskauden aikana lainkaan. Raskauden puolen välin jälkeen liikuntalajeja, joissa kohtu joutuu voimakkaaseen hölskyvään liikkeeseen (hyppelyt, ratsastus, kontaktilajit) tulee välttää. Riittävästä nesteen määrästä on tärkeää huolehtia liikunnan aikana. Raskauden 16. viikon jälkeen on vältettävä selinmakuuta, koska tässä asennossa kohtu painaa sydämeen palaavia suuria verisuonia ja saattaa aiheuttaa pahoinvointia. 748

3 tieteessä 18 Kozhimannil KB, Pereira MA, Harlow BL. Association between diabetes and perinatal depression among low-income mothers. JAMA 2009;301: Melzer K, Schutz Y, Boulvain M, Kayser B. Physical activity and pregnancy: cardiovascular adaptations, recommendations and pregnancy outcomes. Sports Med 2010;40: Mustila T, Raitanen J, Keskinen P, Saari A, Luoto R. Lifestyle counselling targeting infant s mother during child s first year and offspring weight development until 4 years of age a follow-up study of a cluster RCT. BMJ Open 2012;2:e ACOG Committee. Opinion no 267: exercise during the pregnancy and the postpartum period. Obstet Gynecol 2002;99: Oesterdal ML, Stroem M, Klemmensen AK ym. Does leisure time physical activity in early pregnancy protect against pre-eclampsia? Prospective cohort of Danish women. BJOG 2009;116: Collings CA, Curet LB, Mullin JP. Maternal and fetal responses to a maternal aerobic exercise program. Am J Obstet Gynecol 1983;145: Clapp JF 3rd. Fetal heart rate response to running in midpregnancy and late pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1985;153: Keränen K. Raskaana olevien naisten sykearvojen ja RPE-tuntemusten vertailu liikunnan aikana (NELLI-tutkimus) Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, fysioterapian opinnäyte Nuutila M, Ylikorkala O. Lapsivuodeaika ja sen komplikaatiot. Kirjassa: Ylikorkala O, Tapanainen J, toim. Naistentaudit ja synnytykset, 5. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2011; Luoto R, Raitanen J, Tuisku K. Masennusoireet vuoden kuluttua synnytyksestä: yhteydet liikuntaan ja kokemukset perhevapaasta. Kirjassa: Luoto R, Kauppinen K, Luotonen A. Perhevapaalta takaisin työelämään. Helsinki: Työterveyslaitos, Työ ja ihminen 2012; Documents/Tutkimusraportti_42. pdf 28 Kolu P, Raitanen J, Luoto R. Cost of gestational diabetes-related antenatal visits in health care based on the Finnish Medical Birth Register. Prim Care Diabetes 2011:2: Borodulin K, Evenson KR, Herring AH. Physical activity patterns during pregnancy through postpartum. BMC Womens Health 2009;9: Alden-Nieminen H, Borodulin K, Laatikainen T, Raitanen J, Luoto R. Synnyttäneisyys ja liikunta liikkuvatko äidit riittävästi? Suom Lääkäril 2008;63: Taulukko 2. Raskaudenaikaisen liikunnan keskeyttämisen syyt (oireet) (11,21). Verenvuoto emättimestä Lepohengenahdistus Huimaus Kova päänsärky Rintakipu Alaraajan (pohkeen) turvotus ja kipu Heikkouden tunne Sikiön liikkeiden määrän väheneminen Säännöllinen kivulias kohdun supistelu Taulukko 3. Liikunnan vasta-aiheita ovat mm. kohdunkaulan heikkous ja ennenaikaisen synnytyksen riski sekä huonossa hoitotasapainossa olevat krooniset sairaudet (taulukko 1). Monisikiöinen raskaus tai pre-eklampsia ovat suhteellisia vasta-aiheita, koska niihin liikunta voi vaikuttaa suotuisastikin. Liikunta lisää jonkin verran kohdun supistelua, mutta jos supistukset muuttuvat säännöllisiksi tai kivuliaiksi, liikunta on syytä keskeyttää. Muita liikunnan keskeyttämisen syitä ovat mm lepohengenahdistus, huimaus, kova päänsärky tai verenvuoto emättimestä (taulukko 2). Tukimateriaaleja neuvolatyöhön Suomalaiset neuvolat ja niiden terveydenhoitajat ovat olennaisen tärkeitä elintapaneuvonnan toteuttajia. Suurin osa äideistä on kiinnostunut kuulemaan lisää liikunnasta raskauden aikana, mutta he eivät välttämättä ole valmiita toteuttamaan muutoksia omassa elämässään. Sekä lääkärin että neuvoloiden terveydenhoitajien avuksi on saatavissa elintapaneuvonnan tukimateriaaleja, jotka perustuvat NELLI-projektissa kehitettyihin ja testattuihin menetelmiin (taulukko 3). Kieliongelmatkaan eivät ole esteenä tiedon välittämiselle, sillä maahanmuuttajille tarkoitetut raskaudenaikaista liikuntaa koskevat ohjeet on saatavana UKK-instituutin nettisivuilta ilmaiseksi 14 eri kielellä arabiasta italiaan. Neuvolaan tulevien äitien riskitekijät ja aiempi liikunta-aktiivisuus vaihtelevat. Taulukon 4 potilastapauksissa käydään läpi käytännöllisiä UKK-instituutin tuottamia käytännön materiaaleja liikuntaneuvontaan raskauden aikana ja sen jälkeen. Materiaali ja lähde Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen -esite suomi.pdf Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen -esite 14 eri pakolaiskielellä liikuntaneuvontaan/ tulosta_muut_kielet Ruokavalion ja liikunnan reissuvihko raskaana oleville ja synnyttäneille UKK-instituutti Odottavien kotivoimisteluohjeita -juliste verkkokauppa/ selaa_aiheittain/lehtiset_-_kortit_-_julisteet/24/aitiys_odottavien_ kotivoimisteluohjeita Äidin ja vauvan kotivoimisteluohjeita -juliste verkkokauppa/selaa_aiheittain/ lehtiset_-_kortit_-_julisteet/31/ aitiys_aidin_ja_ vauvan_ kotivoimisteluohjeita Liikuntapiirakka ja täytettävä liikuntapiirakka käyttöohjeineen tyhja_mv.pdf Kenelle? Asiakkaalle (maksuton) Maahanmuuttaja- asiakkaalle ( maksuton) Terveydenhoitajalle ja asiakkaalle (maksullinen) Terveydenhoitajalle tai fysioterapeutille, kotiohje asiakkaalle (maksullinen) Terveydenhoitajalle (maksuton) Sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. Liikkumisresepti, th-henkilökunnan yhteinen liikunta neuvonnan työkalu liikuntaneuvontaan/ liikkumisresepti Lääkärille, terveyden hoitajalle ja fysio terapeutille (maksuton) 749

4 kättä pidempää Taulukko 4. Esimerkkejä liikuntaohjeista raskaana oleville. kysymyksiä ja vastauksia liikunnasta ja raskaudesta ensisynnyttäjälle, raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvalle ja maahanmuuttajaäidille. Sanna-Mari, 26 v, ensisynnyttäjä Taustatekijät ja kysymys Aiemmin yksi keskenmeno rvk:lla 12, alkuraskaus sujunut nyt ongelmitta Keskenmenon takia asiakas ei ole uskaltanut harrastaa liikuntaa Kysyy neuvolalääkäriltä, voiko hankkia kuukausikortin liikuntakeskukseen? Montako kertaa viikossa voi käydä liikunnassa, millaisilla ohjatuilla tunneilla? Vuokko, 42 v, 2 aiempaa synnytystä Taustatekijät ja kysymys Toisessa aiemmassa synnytyksessä lapsen syntymäpaino g Ei pitkäaikaissairauksia, äidillä tyypin 2 diabetes Terveydenhoitaja lähettää lääkärille; virtsassa U-gluk++, sokerirasituksessa raja-arvoinen löydös Asuu maaseudulla kaukana palveluista, miten liikunta toteutetaan? Surinah S, 21 v, ensisynnyttäjä Taustatekijät ja kysymys Muslimi, puhuu persiaa Aviomies kertoo tulkin välityksellä, että S on pelokas kielitaidon puutteen takia ja istuu päivittäin yksinään pitkiä aikoja, koska arvelee kävelyn vahingoittavan vauvaa Mitä neuvolalääkäri voi tehdä? Vastaukset ja suositukset Liikuntasuositus raskauden aikana: puoli tuntia lähes päivittäin, niin että hengästyy vähän. Liikunta turvallista myös keskenmenon kokeneille, jos aloittaa vähitellen ja keskeyttää riskioireiden ilmettyä (ks. taulukko 2). Aloitus esim. 15 minuuttia 3 päivänä viikossa. Tanssilliset lajit sopivat, mutta raskaus vaikuttaa nivelten liikkuvuutta lisäävästi, nyrjähdysten riski saattaa kasvaa. Liikunnan teho on sopiva, jos pystyy puhumaan samalla. Vastaukset ja suositukset Liikuntasuositus raskauden aikana: puoli tuntia lähes päivittäin niin, että hengästyy vähän. Sokeriaineenvaihdunnan kannalta vähäisestäkin liikunnasta välitöntä hyötyä myös masennusriskin ehkäisyssä. Arki- ja hyötyliikunta tärkeää päivittäinen kävely töihin ja takaisin, lisäksi 2 kertaa viikossa lihaskuntoharjoittelua kotona. Vastaukset ja suositukset Persiankieliset raskaus- ja liikuntaohjeet (myös 13 muuta kieliversiota, ks. taulukko 3) Liikkumisen edistäminen tärkein tavoite on istumisen vähentäminen, päivittäisen kävelyn lisääminen. Liikunnan turvallisuuden korostaminen, tiedon lisääminen ja liikkumisen motivointi. Synnyttäneiden äitien liikuntasuositus Synnyttäneille äideille suositellaan kävelyä ja muuta kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa vasta jälkitarkastuksen jälkeen, jolloin episiotomia- ja muut synnytyksen aikaiset haavat ovat parantuneet (26). Keisarileikkauksella tai normaalisti alakautta synnyttäneille ei ole erikseen tehtyä suositusta, vaan voimassa on sama terveysliikuntasuositus kuin ei-raskaana oleville. Käytännössä vähintään puolen tunnin kävely vauvaa vaunuissa työntäen on suositeltava määrä päivittäin. Jälkitarkastuksessa on tärkeää arvioida onko keisarileikkauksella synnyttäneiden äitien vointi riittävän hyvä kevyeen kävelyyn. Jos lääkärin arvion mukaan tilanne on parantunut normaaliksi, ei estettä liikkumiselle ole. Kevyelläkin liikunnalla on suuri vaikutus erityisesti synnyttäneiden äitien mielialaan. NEL LI- tutkimuksessa havaittiin vuosi sitten synnyttäneillä äideillä vähemmän Beckin asteikolla mitattua masennusoireilua, jos äiti liikkui vähintään terveysliikuntasuositusten mukaisesti eli 2 t 30 min viikoittain, vähintään 30 minuuttia päivittäin (27). Lopuksi Raskaudenaikaisen liikunnan merkitystä korostavat yhä kasvava väestön ylipainoisuus ja lihavuus, jotka puolestaan lisäävät raskausdiabeteksen yleisyyttä. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden lisääntyminen raskauden aikana näkyy myös yhteiskunnalle muodostuvissa kustannuksissa, kun perusterveydenhuollosta lähetetään yhä enemmän potilaita erikoissairaanhoitoon. Syntymärekisteriaineistoon perustuvassa tutkimuksessa keskimääräiset perus- ja erikoissairaanhoidon käynneistä aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset olivat raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvilla % ja raskausdiabeetikoilla % suuremmat kuin terveillä äideillä (28). Liikunnan lisäämisestä voisi näin ollen olla hyötyä myös terveydenhuollon kustannusten kannalta, jos useamman äidin suurentuneet sokeriarvot saataisiin liikunnan lisäämisen avulla jo perusterveydenhuollossa parempaan tasapainoon. Liikunta vähenee raskauden aikana (29), vaikka sen harrastaminen tuottaisi terveyshyötyjä 750

5 tieteessä aina raskauden loppuun saakka. Suomalaisten ensisynnyttäjien liikunnallinen aktiivisuus on raskauden jälkeen vähäisempi ja riski kokea masennusoireita on suurempi kuin useamman lapsen äitien (29,30). Sen vuoksi erityisesti ensisynnyttäjille pitäisi välittää tietoa liikunnan turvallisuudesta ja hyödyistä jo raskauden aikana ja viimeistään sen jälkeen. Lääkäriä tarvitaan paitsi raskaudenaikaisen liikunnan riskien myös liikunnasta saatavien hyötyjen arvioimiseen ja niistä tiedottamiseen. Lääkärille kehitetty liikkumisresepti (11) on oiva työkalu myös raskaana olevien ohjeistamiseen. Lääkärin tuki ja liikkumisen motivointi raskauden aikana ja sen jälkeen on tärkeää, koska hyödyn saajina ovat sekä äiti että lapsi ja viime kädessä yhteiskunta terveydenhuollosta muodostuvien kustannusten vähenemisen kautta. n English summary > in english Physical exercise during and after pregnancy 751

6 english summary Riitta Luoto M.D., Ph.D., Docent, Research Director UKK Institute Centre for Health Promotion Research National Institute for Health and Welfare Physical exercise during and after pregnancy Exercise during pregnancy has several health enhancing and promoting consequences, such as decrease of low back pain and depressive symptoms, prevention of large-for-gestational age newborns and improvement of glucose metabolism. Exercise during pregnancy has effects on the next generation through prevention of macrosomia, which increases the risk of childhood obesity. Perinatal exercise may also enhance the mother s return to pre-pregnancy weight. Physicians should be aware of absolute and relative contraindications for exercise during pregnancy as well as warning symptoms that can occur. Generally moderate physical activity has several health enhancing effects with low risk. Physicians have an important role in collaboration with other health care professionals in promoting physical activity during and after pregnancy. 751a