Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen"

Transkriptio

1 kättä pidempää tieteessä Riitta Luoto LT, dosentti, tutkimusjohtaja UKK-instituutti ja THL Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen Kohtuullisen tehokas liikunta (päivittäin vähintään 30 minuuttia) edistää sekä raskaana olevan että synnyttäneen äidin terveyttä ja hyvinvointia turvallisesti. Raskaudenaikainen liikunta ehkäisee paitsi äidin myös lapsen liikapainon kehittymistä sekä raskauden aikana että sen jälkeen. Lääkärin tulisi tuntea tärkeimmät raskaudenaikaisen liikunnan vasta-aiheet, kuten ennenaikaisen synnytyksen uhka ja selvittämätön verenvuoto sekä liikunnan keskeyttämisen syyt, joita ovat mm. alaraajan kipu ja turvotus, lepohengenahdistus sekä kivuliaat, säännölliset supistukset. Lääkärin keskeinen tehtävä on arvioida raskaudenaikaisen liikunnan riskit, välittää tietoa hyödyistä ja motivoida potilasta liikkumaan. Kirjallisuutta 1 Ballantyne JW. Antenatal clinics and prematernity practice at the Edinburgh Royal Maternity Hospital in the years Br Med J 1916;1(2875): Streuling I, Beyerlein A, Rosenfeld E, Hofmann H, Schulz T, von Kries R. Physical activity and gestational weight gain: a metaanalysis of intervention trials. BJOG 2011;118: Muktabhant B, Lumbiganon P, Ngamjarus C, Dowswell T. Interventions for preventing excessive weight gain during pregnancy. Cochrane Database of Systematic Reviews 2012, Issue 4. Art. No: CD DOI: / CD pub2. 4 Luoto R, Kinnunen TI, Aittasalo A ym. Primary prevention of gestational diabetes mellitus and large-for-gestational-age newborns by lifestyle counseling a clusterrandomized controlled trial. PLoS Med 2011;8:e Pennick V, Young G. Interventions for preventing and treating pelvic and back pain in pregnancy (review). Cochrane database of systematic reviews 2007; issue 2, Art No: CD DOI: / CD pub2. 6 Duckitt K. Exercise during pregnancy. Eat for one, exercise for two. Br Med J 2011;343:d Shivakumar G, Brandon AR, Snell PG ym. Antenatal depression: a rationale for studying exercise. Depress Anxiety 2011;28: Vertaisarvioitu VV Raskaudenaikainen liikunta on kiinnostanut lääkäreitä jo pitkään. Edinburghissa toiminut J.M. Ballantyne suunnitteli jo vuonna 1900 raskaana oleville seurantakortin, johon kirjattiin ravinnon ja riittävän vaatetuksen lisäksi liikunnan ja levon määrä (1). 112 vuotta myöhemmin raskaus ja liikunta on edelleen tärkeä aihe, vaikka väestörakenne ja kansantaudit ovat muuttuneet merkittävästi. Kroonisten tautien hallitsemassa pitkäikäisessä väestössä raskauden aikainen ja jälkeinen liikunta on tärkeää, koska sen merkitys ulottuu seuraavaan sukupolveen, lapsen terveyteen. Liikunnan hyötyjä äidille ja lapselle Raskaudenaikainen liikunta ylläpitää tai parantaa kuntoa, saattaa ehkäistä raskauden liiallista painonnousua (2,3) ja sikiön liikakasvua (4). Suurella osalla äideistä on raskauden aikana selkävaivoja, joita voidaan vähentää fysioterapialla, akupunktiolla tai vesivoimistelulla (5). Lisäksi liikunta saattaa vähentää raskauteen liittyvää ummetusta, väsymystä ja jalkojen turvotusta (6). Havainnoivien tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta paransi myös itsetuntoa, vähensi ahdistus- ja masennusoireita raskauden aikana (7) ja paransi mielialaa (2). Yhtään satunnaistettua koetta kliinisesti diagnosoidun masennuksen yhteydestä liikunta-aktiivisuuteen ei ole toistaiseksi julkaistu, joten näyttö liikunnan mahdollisuudesta ehkäistä vakavaa masennusta raskauden aikana tai sen jälkeen on toistaiseksi riittämätöntä. Raskaudenaikainen liikunta saattaa vähentää raskausmyrkytyksen riskiä, mutta toistaiseksi näyttö on riittämätöntä (8). Vaikka raskausdiabeteksen ilmaantumiseen on vaikea vaikuttaa raskaudenaikaisella elintapaohjauksella, syntyvän lapsen riskiä syntyä suurikokoisena voidaan pienentää (4), ja näin ollen raskaudenaikaisesta liikunnasta on hyötyä. Liikunta parantaa sokeriaineenvaihduntaa raskauden aikana samalla tavoin kuin muulloinkin (9,10). Liikunnalla voidaan siten parantaa raskausdiabetesta sairastavien naisten hoitotasapainoa. Terveen äidin harrastama liikunta raskausaikana ei lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä, eikä sillä ole tutkimusten mukaan vaikutusta synnytyksen kestoon, sektioiden määrään tai Apgar-pisteisiin (11). Norjalaisessa yli lapsen kohorttitutkimuksessa äidin raskaudenaikainen liikunta oli yhteydessä pienempään ennenaikaisuuden riskiin (12). Kohtuullisen tehokas liikunta ei vaikuta imetykseen, rintamaidon laatuun tai määrään, joten sitä voi jatkaa turvallisesti myös synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeen säännöllisestä liikunnasta on hyötyä myös äidin painon palautumisessa raskautta edeltävälle tasolle (13). Vaikka liikunnan tiedetään vähentävän masennusoireita yleisesti (14), on synnytyksen jälkeistä liikuntaa koskevissa kokeellisissa tutkimuksissa saatu ristiriitaista näyttöä masennusoireiden vähentymisestä liikuntaa lisäämällä (15,16,17). Synnytyksen jälkeistä masennusta ja liikuntaa selvittäneessä tutkimuksessa (16) liikuntaryhmään kuuluneilla ei ollut vähempää masennusoireita kuin verrokkiryhmällä, vaikka he kokivat pystyvänsä lisäämään liikunnan määrää enemmän kuin verrokit. Tuloksiin vai 747

2 kättä pidempää 8 Meher S, Duley L. Exercise or other physical activity for preventing pre-eclampsia and its complications. Cochrane Database of Systematic reviews 2006, Issue 2. Art No.:CD DOI: / CD Gradmark A, Pomeroy J, Renström F ym. Physical activity, sedentary behaviors and estimated insulin sensitivity and secretion in pregnant and non-pregnant women. BMC Pregnancy Childbirth 2011;11: Korpi-Hyövälti E, Laaksonen DE, Schwab US ym. Feasibility of a lifestyle intervention in early pregnancy to prevent deterioration of glucose tolerance. BMC Public Health 2011;11: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Liikunta, Käypä hoito -suositus. Päivitetty web/kh 12 Owe KM, Nystad W, Skjaerven R, Stigum H, Bø K. Exercise during pregnancy and the gestational age distribution: a cohort study. Med Sci Sports Exerc 2012;44: Kinnunen TI, Pasanen M, Aittasalo M, Fogelholm M, Weiderpass E, Luoto R. Reducing postpartum weight retention a pilot trial in primary health care. Nutr J 2007;6: Rimer J, Dwan K, Lawlor DA ym. Exercise for depression. Cochrane reviews. 11 JUL DOI: / CD pub5 15 Daley AJ, MacArthur C, Winter H. The role of exercise as a treatment of postnatal depression: a review. J Midwifery Women s Health 2007;52: Daley AJ, Winter H, Grimmett C, McGuinness M, Mc- Manus R, MacArthur C. Feasibility of an exercise intervention for women with postnatal depression: a pilot randomised controlled trial. Br J Gen Pract 2008;58: Armstrong K, Edwards H. The effectiveness of pram-walking exercise programme in reducing depressive symptomatology for postnatal women. Int J Nurs Pract 2004;10: Taulukko 1. kutti toisaalta hyvin heikko osallistumisaktiivisuus (10 %) masentuneita äitejä on vaikea saada mukaan tutkimukseen. Raskausdiabetesta sairastavilla on kaksinkertainen perinataalisen masennuksen riski, minkä vuoksi synnytyksen jälkeisestä liikunnasta voi olla hyötyä myös tämän oireen kannalta (18). Kokeellista näyttöä ja muita tutkimuksia liikunnan vaikutuksesta masennusoireisiin raskauden aikana ja sen jälkeen tarvittaisiin lisää. Raskausaikana liikuntaa harrastaneiden äitien lapsilla on pienempi riski syntyä suurikokoisena. Tästä on hyötyä erityisesti ylipainoisille ja lihaville äideille, joilla on suurempi synnytyskomplikaatioiden riski kuin normaalipainoisilla äideillä. Syntymäpainolla on merkitystä myös lapsen myöhemmän painonkehityksen kannalta, sillä suurikokoisuuden tiedetään altistavan lapsuuden lihavuudelle (19). UKK-instituutin NELLI (Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa) -tutkimuksessa ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneiden äitien liikunta- ja ravitsemusneuvontaa saaneiden koeryhmän äitien lasten painonkehitys 2 6 vuoden iässä oli suotuisampaa kuin verrokkiryhmän lasten (20). Raskaudenaikaisen liikunnan ehdottomat ja suhteelliset vasta-aiheet (11,21). Ehdottomat vasta-aiheet Ennenaikaisen synnytyksen uhka (hoitoa vaativa kohdun supistelu) Selvittämätön verenvuoto emättimestä Äidin yleissairaus, joka vaatii liikunnan rajoituksia Etinen istukka loppuraskaudessa Ennenaikainen lapsivedenmeno Todettu kohdunkaulan heikkous Sikiön kasvun hidastuma Suhteelliset vasta-aiheet Uhkaava keskenmeno ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana Monisikiöinen raskaus Pre-eklampsia Raskaushepatoosi Paljonko liikuntaa on tarpeeksi raskauden aikana? Vuosien 1985 ja 1994 välillä julkaistiin lähes 600 raskautta ja liikuntaa koskevaa artikkelia, minkä seurauksena suositukset uudistettiin Yhdysvalloissa 1994 ja 2002 (21). Myös suomalaisessa liikunnan Käypä hoito -suosituksessa on erillinen osa raskaudenaikaisesta liikunnasta (11). Liikuntaa suositellaan raskauden aikana mieluiten päivittäin, ainakin viitenä päivänä viikossa vähintään 30 minuutin ajan (21), mikäli kyseessä on komplisoitumaton raskaus. Liikunnan suositeltu määrä raskauden aikana (2 t 30 min/viikko) on näin ollen hieman suurempi kuin koko väestölle suositeltu määrä (11), koska liikuntaa suositellaan jaettavaksi useimmille viikon päiville. Jos äiti ei ole harrastanut liikuntaa ennen raskautta, on tärkeää aloittaa vähitellen, noin 15 minuuttia päivässä keskimäärin kolmena päivänä viikossa. Myöhemmin liikunnan määrää voi lisätä 30 minuuttiin päivässä. Raskaan, kovatehoisen tai pitkäkestoisen (yli 4 t 30 min/viikko) liikunnan vaikutuksista raskauden kulkuun on ristiriitaisia tuloksia. Tanskalaisessa kohorttitutkimuksessa yli 4 t 30 min viikossa liikuntaa harrastavilla naisilla oli suhteellisesti suurempi vakavan pre-eklampsian riski, vaikka absoluuttinen riski oli pieni (22). Ensimmäiset raskaudenaikaisen liikunnan suositukset annettiin vuonna 1985 Yhdysvalloissa. Nykyisiin suosituksiin verrattuna niiden sisältö oli konservatiivisempi, mm. äidin syke sai olla enintään 140 lyöntiä/min ja raskaampien liikuntakertojen pituus sai olla enintään 15 minuuttia kerrallaan. Normaalissa raskaudessa kohtuullisesti kuormittava liikunta ei vaikuta ainakaan pysyvästi sikiön sydämen syketaajuuteen, joten äidille suositellut sykerajat ovat suhteellisia (23,24). UKK-instituutissa selvitettiin raskaudenaikaisen liikunnan turvallisuutta vertaamalla liikunnan koettua rasittavuutta ja maksimisykettä. Koettu rasittavuus (RPE-asteikko) todettiin luotettavaksi liikunnan rasittavuuden mittariksi sykemittarit eivät ole välttämättä tarpeen (25). Raskaudenaikaisen liikunnan teho ei ole liian rasittava, kun pystyy puhumaan harjoittelun aikana. Liikuntalajit, vasta-aiheet ja keskeyttämisen syyt Sopivia liikuntalajeja raskauden aikana ovat kävely, hölkkä, pyöräily, uinti, soutu, hiihto ja luistelu, tanssi tai kuntosaliharjoittelu. Erikoislajeista esim. laitesukellusta ei suositella raskauden aikana lainkaan. Raskauden puolen välin jälkeen liikuntalajeja, joissa kohtu joutuu voimakkaaseen hölskyvään liikkeeseen (hyppelyt, ratsastus, kontaktilajit) tulee välttää. Riittävästä nesteen määrästä on tärkeää huolehtia liikunnan aikana. Raskauden 16. viikon jälkeen on vältettävä selinmakuuta, koska tässä asennossa kohtu painaa sydämeen palaavia suuria verisuonia ja saattaa aiheuttaa pahoinvointia. 748

3 tieteessä 18 Kozhimannil KB, Pereira MA, Harlow BL. Association between diabetes and perinatal depression among low-income mothers. JAMA 2009;301: Melzer K, Schutz Y, Boulvain M, Kayser B. Physical activity and pregnancy: cardiovascular adaptations, recommendations and pregnancy outcomes. Sports Med 2010;40: Mustila T, Raitanen J, Keskinen P, Saari A, Luoto R. Lifestyle counselling targeting infant s mother during child s first year and offspring weight development until 4 years of age a follow-up study of a cluster RCT. BMJ Open 2012;2:e ACOG Committee. Opinion no 267: exercise during the pregnancy and the postpartum period. Obstet Gynecol 2002;99: Oesterdal ML, Stroem M, Klemmensen AK ym. Does leisure time physical activity in early pregnancy protect against pre-eclampsia? Prospective cohort of Danish women. BJOG 2009;116: Collings CA, Curet LB, Mullin JP. Maternal and fetal responses to a maternal aerobic exercise program. Am J Obstet Gynecol 1983;145: Clapp JF 3rd. Fetal heart rate response to running in midpregnancy and late pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1985;153: Keränen K. Raskaana olevien naisten sykearvojen ja RPE-tuntemusten vertailu liikunnan aikana (NELLI-tutkimus) Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, fysioterapian opinnäyte Nuutila M, Ylikorkala O. Lapsivuodeaika ja sen komplikaatiot. Kirjassa: Ylikorkala O, Tapanainen J, toim. Naistentaudit ja synnytykset, 5. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2011; Luoto R, Raitanen J, Tuisku K. Masennusoireet vuoden kuluttua synnytyksestä: yhteydet liikuntaan ja kokemukset perhevapaasta. Kirjassa: Luoto R, Kauppinen K, Luotonen A. Perhevapaalta takaisin työelämään. Helsinki: Työterveyslaitos, Työ ja ihminen 2012; Documents/Tutkimusraportti_42. pdf 28 Kolu P, Raitanen J, Luoto R. Cost of gestational diabetes-related antenatal visits in health care based on the Finnish Medical Birth Register. Prim Care Diabetes 2011:2: Borodulin K, Evenson KR, Herring AH. Physical activity patterns during pregnancy through postpartum. BMC Womens Health 2009;9: Alden-Nieminen H, Borodulin K, Laatikainen T, Raitanen J, Luoto R. Synnyttäneisyys ja liikunta liikkuvatko äidit riittävästi? Suom Lääkäril 2008;63: Taulukko 2. Raskaudenaikaisen liikunnan keskeyttämisen syyt (oireet) (11,21). Verenvuoto emättimestä Lepohengenahdistus Huimaus Kova päänsärky Rintakipu Alaraajan (pohkeen) turvotus ja kipu Heikkouden tunne Sikiön liikkeiden määrän väheneminen Säännöllinen kivulias kohdun supistelu Taulukko 3. Liikunnan vasta-aiheita ovat mm. kohdunkaulan heikkous ja ennenaikaisen synnytyksen riski sekä huonossa hoitotasapainossa olevat krooniset sairaudet (taulukko 1). Monisikiöinen raskaus tai pre-eklampsia ovat suhteellisia vasta-aiheita, koska niihin liikunta voi vaikuttaa suotuisastikin. Liikunta lisää jonkin verran kohdun supistelua, mutta jos supistukset muuttuvat säännöllisiksi tai kivuliaiksi, liikunta on syytä keskeyttää. Muita liikunnan keskeyttämisen syitä ovat mm lepohengenahdistus, huimaus, kova päänsärky tai verenvuoto emättimestä (taulukko 2). Tukimateriaaleja neuvolatyöhön Suomalaiset neuvolat ja niiden terveydenhoitajat ovat olennaisen tärkeitä elintapaneuvonnan toteuttajia. Suurin osa äideistä on kiinnostunut kuulemaan lisää liikunnasta raskauden aikana, mutta he eivät välttämättä ole valmiita toteuttamaan muutoksia omassa elämässään. Sekä lääkärin että neuvoloiden terveydenhoitajien avuksi on saatavissa elintapaneuvonnan tukimateriaaleja, jotka perustuvat NELLI-projektissa kehitettyihin ja testattuihin menetelmiin (taulukko 3). Kieliongelmatkaan eivät ole esteenä tiedon välittämiselle, sillä maahanmuuttajille tarkoitetut raskaudenaikaista liikuntaa koskevat ohjeet on saatavana UKK-instituutin nettisivuilta ilmaiseksi 14 eri kielellä arabiasta italiaan. Neuvolaan tulevien äitien riskitekijät ja aiempi liikunta-aktiivisuus vaihtelevat. Taulukon 4 potilastapauksissa käydään läpi käytännöllisiä UKK-instituutin tuottamia käytännön materiaaleja liikuntaneuvontaan raskauden aikana ja sen jälkeen. Materiaali ja lähde Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen -esite suomi.pdf Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen -esite 14 eri pakolaiskielellä liikuntaneuvontaan/ tulosta_muut_kielet Ruokavalion ja liikunnan reissuvihko raskaana oleville ja synnyttäneille UKK-instituutti Odottavien kotivoimisteluohjeita -juliste verkkokauppa/ selaa_aiheittain/lehtiset_-_kortit_-_julisteet/24/aitiys_odottavien_ kotivoimisteluohjeita Äidin ja vauvan kotivoimisteluohjeita -juliste verkkokauppa/selaa_aiheittain/ lehtiset_-_kortit_-_julisteet/31/ aitiys_aidin_ja_ vauvan_ kotivoimisteluohjeita Liikuntapiirakka ja täytettävä liikuntapiirakka käyttöohjeineen tyhja_mv.pdf Kenelle? Asiakkaalle (maksuton) Maahanmuuttaja- asiakkaalle ( maksuton) Terveydenhoitajalle ja asiakkaalle (maksullinen) Terveydenhoitajalle tai fysioterapeutille, kotiohje asiakkaalle (maksullinen) Terveydenhoitajalle (maksuton) Sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. Liikkumisresepti, th-henkilökunnan yhteinen liikunta neuvonnan työkalu liikuntaneuvontaan/ liikkumisresepti Lääkärille, terveyden hoitajalle ja fysio terapeutille (maksuton) 749

4 kättä pidempää Taulukko 4. Esimerkkejä liikuntaohjeista raskaana oleville. kysymyksiä ja vastauksia liikunnasta ja raskaudesta ensisynnyttäjälle, raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvalle ja maahanmuuttajaäidille. Sanna-Mari, 26 v, ensisynnyttäjä Taustatekijät ja kysymys Aiemmin yksi keskenmeno rvk:lla 12, alkuraskaus sujunut nyt ongelmitta Keskenmenon takia asiakas ei ole uskaltanut harrastaa liikuntaa Kysyy neuvolalääkäriltä, voiko hankkia kuukausikortin liikuntakeskukseen? Montako kertaa viikossa voi käydä liikunnassa, millaisilla ohjatuilla tunneilla? Vuokko, 42 v, 2 aiempaa synnytystä Taustatekijät ja kysymys Toisessa aiemmassa synnytyksessä lapsen syntymäpaino g Ei pitkäaikaissairauksia, äidillä tyypin 2 diabetes Terveydenhoitaja lähettää lääkärille; virtsassa U-gluk++, sokerirasituksessa raja-arvoinen löydös Asuu maaseudulla kaukana palveluista, miten liikunta toteutetaan? Surinah S, 21 v, ensisynnyttäjä Taustatekijät ja kysymys Muslimi, puhuu persiaa Aviomies kertoo tulkin välityksellä, että S on pelokas kielitaidon puutteen takia ja istuu päivittäin yksinään pitkiä aikoja, koska arvelee kävelyn vahingoittavan vauvaa Mitä neuvolalääkäri voi tehdä? Vastaukset ja suositukset Liikuntasuositus raskauden aikana: puoli tuntia lähes päivittäin, niin että hengästyy vähän. Liikunta turvallista myös keskenmenon kokeneille, jos aloittaa vähitellen ja keskeyttää riskioireiden ilmettyä (ks. taulukko 2). Aloitus esim. 15 minuuttia 3 päivänä viikossa. Tanssilliset lajit sopivat, mutta raskaus vaikuttaa nivelten liikkuvuutta lisäävästi, nyrjähdysten riski saattaa kasvaa. Liikunnan teho on sopiva, jos pystyy puhumaan samalla. Vastaukset ja suositukset Liikuntasuositus raskauden aikana: puoli tuntia lähes päivittäin niin, että hengästyy vähän. Sokeriaineenvaihdunnan kannalta vähäisestäkin liikunnasta välitöntä hyötyä myös masennusriskin ehkäisyssä. Arki- ja hyötyliikunta tärkeää päivittäinen kävely töihin ja takaisin, lisäksi 2 kertaa viikossa lihaskuntoharjoittelua kotona. Vastaukset ja suositukset Persiankieliset raskaus- ja liikuntaohjeet (myös 13 muuta kieliversiota, ks. taulukko 3) Liikkumisen edistäminen tärkein tavoite on istumisen vähentäminen, päivittäisen kävelyn lisääminen. Liikunnan turvallisuuden korostaminen, tiedon lisääminen ja liikkumisen motivointi. Synnyttäneiden äitien liikuntasuositus Synnyttäneille äideille suositellaan kävelyä ja muuta kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa vasta jälkitarkastuksen jälkeen, jolloin episiotomia- ja muut synnytyksen aikaiset haavat ovat parantuneet (26). Keisarileikkauksella tai normaalisti alakautta synnyttäneille ei ole erikseen tehtyä suositusta, vaan voimassa on sama terveysliikuntasuositus kuin ei-raskaana oleville. Käytännössä vähintään puolen tunnin kävely vauvaa vaunuissa työntäen on suositeltava määrä päivittäin. Jälkitarkastuksessa on tärkeää arvioida onko keisarileikkauksella synnyttäneiden äitien vointi riittävän hyvä kevyeen kävelyyn. Jos lääkärin arvion mukaan tilanne on parantunut normaaliksi, ei estettä liikkumiselle ole. Kevyelläkin liikunnalla on suuri vaikutus erityisesti synnyttäneiden äitien mielialaan. NEL LI- tutkimuksessa havaittiin vuosi sitten synnyttäneillä äideillä vähemmän Beckin asteikolla mitattua masennusoireilua, jos äiti liikkui vähintään terveysliikuntasuositusten mukaisesti eli 2 t 30 min viikoittain, vähintään 30 minuuttia päivittäin (27). Lopuksi Raskaudenaikaisen liikunnan merkitystä korostavat yhä kasvava väestön ylipainoisuus ja lihavuus, jotka puolestaan lisäävät raskausdiabeteksen yleisyyttä. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden lisääntyminen raskauden aikana näkyy myös yhteiskunnalle muodostuvissa kustannuksissa, kun perusterveydenhuollosta lähetetään yhä enemmän potilaita erikoissairaanhoitoon. Syntymärekisteriaineistoon perustuvassa tutkimuksessa keskimääräiset perus- ja erikoissairaanhoidon käynneistä aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset olivat raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvilla % ja raskausdiabeetikoilla % suuremmat kuin terveillä äideillä (28). Liikunnan lisäämisestä voisi näin ollen olla hyötyä myös terveydenhuollon kustannusten kannalta, jos useamman äidin suurentuneet sokeriarvot saataisiin liikunnan lisäämisen avulla jo perusterveydenhuollossa parempaan tasapainoon. Liikunta vähenee raskauden aikana (29), vaikka sen harrastaminen tuottaisi terveyshyötyjä 750

5 tieteessä aina raskauden loppuun saakka. Suomalaisten ensisynnyttäjien liikunnallinen aktiivisuus on raskauden jälkeen vähäisempi ja riski kokea masennusoireita on suurempi kuin useamman lapsen äitien (29,30). Sen vuoksi erityisesti ensisynnyttäjille pitäisi välittää tietoa liikunnan turvallisuudesta ja hyödyistä jo raskauden aikana ja viimeistään sen jälkeen. Lääkäriä tarvitaan paitsi raskaudenaikaisen liikunnan riskien myös liikunnasta saatavien hyötyjen arvioimiseen ja niistä tiedottamiseen. Lääkärille kehitetty liikkumisresepti (11) on oiva työkalu myös raskaana olevien ohjeistamiseen. Lääkärin tuki ja liikkumisen motivointi raskauden aikana ja sen jälkeen on tärkeää, koska hyödyn saajina ovat sekä äiti että lapsi ja viime kädessä yhteiskunta terveydenhuollosta muodostuvien kustannusten vähenemisen kautta. n English summary > in english Physical exercise during and after pregnancy 751

6 english summary Riitta Luoto M.D., Ph.D., Docent, Research Director UKK Institute Centre for Health Promotion Research National Institute for Health and Welfare Physical exercise during and after pregnancy Exercise during pregnancy has several health enhancing and promoting consequences, such as decrease of low back pain and depressive symptoms, prevention of large-for-gestational age newborns and improvement of glucose metabolism. Exercise during pregnancy has effects on the next generation through prevention of macrosomia, which increases the risk of childhood obesity. Perinatal exercise may also enhance the mother s return to pre-pregnancy weight. Physicians should be aware of absolute and relative contraindications for exercise during pregnancy as well as warning symptoms that can occur. Generally moderate physical activity has several health enhancing effects with low risk. Physicians have an important role in collaboration with other health care professionals in promoting physical activity during and after pregnancy. 751a

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.

HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti. Liikkumisresepti HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.fi Väestön liikkuminen Husu ym. 2014 Husu ym. 2014

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Ikääntyneiden liikuntasuositus

Ikääntyneiden liikuntasuositus Ikääntyneiden liikuntasuositus FT, ft Saija Karinkanta 20.11.2012 1 LIIKUNTASUOSITUKSET Nelson ME et al. Physical Activity and Public Health in Older Adults: Recommendation from the American College of

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Petronella Sevelius Kätilö, MScPH, IBCLC

Petronella Sevelius Kätilö, MScPH, IBCLC Petronella Sevelius 17.3.2016 Kätilö, MScPH, IBCLC IHOKONTAKTI Vauva on alasti tai vaippa yllään aikuisen paljasta ihoa vasten SUOSITUKSET WHO ja Unicef suosittelee ihokontaktia sektion jälkeen heti kun

Lisätiedot

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ

SUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää

Lisätiedot

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö

Lisätiedot

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia TerveysInfo 55+ liikunnasta elinvoimaa Power Point esitys tukee ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja vahvistaa voimavaroja tulevia eläkevuosia varten. Käsittelee etenkin liikuntaa ja lyhyesti myös muita

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Osaamista terveysliikunnan edistämiseen MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Liike on lääke TEMPO- hanke Dosentti, työterveyslääkäri Riitta Luoto riitta.luoto@uta.fi Liikkumisen lisäämisellä voidaan

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Opas. raskausdiabeteksesta. Onnea tulevalle äidille!

Opas. raskausdiabeteksesta. Onnea tulevalle äidille! Opas raskausdiabeteksesta Onnea tulevalle äidille! Hei lasta odottava äiti! Tämä opas on tarkoitettu sinulle, jolla on todettu raskausajan diabetes. Tästä oppaasta löydät tietoa ja ohjeita sinun ja tulevan

Lisätiedot

Raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvien osallistuminen ohjattuun liikuntaan synnytyksen jälkeen

Raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvien osallistuminen ohjattuun liikuntaan synnytyksen jälkeen Raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvien osallistuminen ohjattuun liikuntaan synnytyksen jälkeen Margit Eerola Opinnäytetyö Vierumäen yksikkö Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, monimuoto Kevät 2011

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Opas raskauden aikaiseen ja synnytyksen jälkeiseen liikuntaan

Opas raskauden aikaiseen ja synnytyksen jälkeiseen liikuntaan Opas raskauden aikaiseen ja synnytyksen jälkeiseen liikuntaan 1 Sisällys Raskauden aikainen liikunta s.5 Kestävyyskunto harjoittelu ja terveysliikuntasuositus s. 6 Vatsalihasharjoittelu s. 7 Lantionpohjan

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta Leena Meinilä 30.9.2016 2 1 Varhaisvaiheen PAH 50 10 5 40 5 8 3 Keuhkovaltimopaine terveillä Mean pulmonary arterial pressure (P pa) during rest and slight supine exercise

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Aloittelevan kuntoilijan valmennus

Aloittelevan kuntoilijan valmennus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Aloittelevan kuntoilijan valmennus Ville Vesterinen, LitM SUL juoksukoulukoulutus Jyväskylä 24.1.2013 www.kihu.fi Kehityksen kulmakivet Harjoittelu

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn

Lisätiedot

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää Terhi Koivumäki, th, TtM Mikä on raskausdiabetes? Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sitä, että odottavan äidin verensokeri- eli glukoosiarvo nousee normaalia

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala

Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala 9.11.2016 Esityksen kulku taustaa tavoitteet kriteerit riskiarvio synnytyksen eteneminen synnytyksen hoidosta

Lisätiedot

LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät

LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät 11.5.2007 SISÄLTÖ 1 Johdanto 2 Mitä neuvolatyön vaikuttavuudella tarkoitetaan? 3 Miten

Lisätiedot

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

YTHS:n mini-interventio (liikunta)

YTHS:n mini-interventio (liikunta) YTHS:n mini-interventio (liikunta) - Toimintamalli terveydenhoitajille Sähköisessä terveyskyselyssä annettujen vastausten tulkintaan - Toimintamallia voi lisäksi käyttää YTHS:n vastaanottotoiminnan osana

Lisätiedot

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt Marjo Neuvonen, Luonnonvarakeskus KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO HELSINKIIN! KYSELYTUNTI 26.10.2016 marjo.neuvonen@luke.fi Tausta Liikunnan puute ja ylipaino ovat tällä

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä

Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä Turvapaikanhakija äitiysneuvolassa Rovaniemellä 16.1.2017 Kristiina Salmela Sari-Anne Uusikartano Aloitimme syksyllä 2014. Alussa oli sekä raskaana olevat että alle kouluikäiset lapset. 2015 syksyllä jäi

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot